Palvelualuejohtajat Katariina Kauniskangas, Sirpa Kuronen, Sari Ahonen, asiantuntijalääkäri Jane Marttila, controllerit Jaakko Jokinen, Samuli Koskinen, Jyrki Sundman, talouspäällikkö Ritva Pitkäkari ja tuotantojohtaja Laura Saurama:
Toimintaympäristön muutos on haastanut hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden strategisten tavoitteiden ja vuoden 2019 lopulla vahvistetun sopeuttamisohjelman toimenpiteiden toteutusta. Osassa sopeuttamisohjelman toimenpiteitä on edetty, mutta pandemia on haastanut oleellisesti ennaltaehkäisevään työhän panostamista. Vuotta 2022 tulee vaikeuttamaan syntyneen hoito- ja palveluvelan kiinni kurominen ja osin syventyneen palvelutarpeen tunnistaminen. Nämä haastavat palvelualueiden toimintaa ja taloutta sekä tulevat edellyttämään edellyttävät toiminnallisia muutoksia, jotta niihin pystytään vastaamaan. Talousarvioesitys sisältää hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden perustoiminnan kustannukset sekä vain jo sovittuja toimenpiteitä hoito- ja palveluvelan kattamiseksi. Laajemmat toimenpide-esitykset tähän tarpeeseen vastaamisesta käsitellään erikseen, kun niiden korvaamisesta kunnille on selkeämpi käsitys.
Palvelualueiden toiminnalliset tavoitteet
Terveyspalveluiden palvelualue jatkaa vuonna 2022 kaupungin sopeuttamisohjelman toimeenpanoa niillä tavoitteilla, joita sopeuttamisohjelman toimenpiteiksi on kirjattu. Covid19-pandemian hoitoon liittyviä kustannuksia ei ole suoraan huomioitu vuoden 2022 toiminnallisissa ja taloudellisissa tavoitteissa, mutta pandemian epäsuorat vaikutukset, erityisesti sen aiheuttama hoitovelka heijastusvaikutuksineen, tulee ottaa vuoden 2022 toiminnallisissa ja taloudellisissa tavoitteissa huomioon. Hoitovelkaa on kertynyt lähes kaikkiin terveyspalveluiden toimintoihin, mutta erityisen suurista volyymeistä on kysymys terveysasemien toiminnassa. Myös suun terveydenhuollon, mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä geriatrisista palveluista muistisairauksien hoidossa sekä toimintakyvyn ylläpitämisen ja kuntoutuksen palveluissa on kertynyt merkittävä määrä hoitovelkaa. Pormestariohjelman mukaisista tavoitteista hoitoon pääsyn toteutusmalli ja hoidon jatkuvuuden varmistaminen tulevat toteutettaviksi vuoden 2022 aikana. Erityinen painopiste hoitovelan korjaamisessa on niissä ennaltaehkäisevissä toiminnoissa, joilla voidaan vähentää sairauksien myöhäisiä terveyshaittoja ja -kustannuksia.
Perhe ja sosiaalipalveluissa pandemian pitkäkestoisten vaikutusten on arvioitu kohdistuvan erityisen raskaasti nuoriin ja myös lapsiin. Pandemian aikana yhteiskunnan polarisaatio on voimistunut, sosiaalisesti ja taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien suhteellinen asema on entisestään heikentynyt. Palvelualueella koronatyö näkyy lisäpanostuksena lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä oppilashuollon tarkastusvelan purkamiseen. Näistä on päätetty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 28.4.2021 § 154 sekä kaupungin johtoryhmässä 23.3.2021. Pormestariohjelman mukaisesti edellä kuvatun tarkastusvelan purkaminen ja perhekeskuskehittäminen, jossa valmistellaan ehkäisevän työn ja varhaisen tuen tulevaisuuden toimintatapoja ja rakenteita, ovat kehittämistoimenpiteitä. Sopeuttamisohjelman toimenpiteitä jatketaan, erityisen kiireellistä tämä on lastensuojelussa ja asumis- ja päihdepalveluissa, joissa molemmissa on edelleen liian vahvasti raskaimpiin palveluihin painottuva palvelurakenne. Uutena toimenpiteenä sopeuttamisohjelmaan otetaan lapsiperheiden kotipalvelun järjestämistavan uudelleenarviointi. Turun seudun tulkkikeskuksen liikkeenluovutuksen valmistelu on käynnissä ja valmistuu alkuvuodesta 2022. Palvelualueen talousarvio ylittyy merkittävästi vuonna 2021, erityisesti asiakaspalvelujen ostoissa. Ostopalvelujen käytön tarkoituksenmukaisuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta käynnistetään erillinen selvitys.
Vanhus- ja vammaispalvelujen palvelualueen keskeiset tavoitteet liittyvät sopeuttamisohjelman sisältämiin rakennemuutostavoitteisiin. Vanhuspalvelujen osalta tämä merkitsee ikääntyneiden laitoshoidon vähentämistä, välimuotoisen asumispalvelun käynnistämistä ja riittävien avopalveluiden turvaamista voimakkaasti ikääntyvän väestön tarpeisiin. Samalla toimintaa tehostetaan laajentamalla virtuaalista kotihoitoa ja ottamalla käyttöön lääkkeiden koneellinen annosjakelu vanhusten kotihoidossa ja asumispalveluissa. Viimeksi mainittu mahdollistaa myös annostelurobotiikan käyttöönoton kotihoidon asiakkaille.
Omaishoito on myös strateginen painopistealue, jossa asiakasmäärien lisääntymiseen on varauduttu. Samalla tulee myös turvata omaishoitajia tukevien palveluiden laatu ja saatavuus.
Pormestariohjelman mukaisesti ikääntyneiden palvelurakennetta ja asumispalvelujen riittävyyttä arvioidaan hyödyntäen olemassa oleva bench-marking tieto kuudesta suurimmasta kaupungista ja tarvittaessa hyödyntäen ulkoista asiantuntemusta. Lisäksi kotihoidon johtoa vahvistetaan riittävän esimiestuen varmistamiseksi lähijohdolle.
Vammaispalveluiden osalta rakennemuutosta toteutetaan niin ikään vähentämällä pitkäaikaista laitoshoitoa ja turvaamalla kevyemmät asumisratkaisut kehitysvammaisille asiakkaille. Tämä kuitenkin lisää tarvetta lyhytaikaiselle kuntouttavalle laitoshoidolle, jota tuottaa Varsinais-Suomen Kehitysvammaisten Tutkimus- ja osaamiskeskus (KTO). Oman haasteensa tuo myös vaikeavammaisten asiakkaiden lisääntynyt asumispalveluiden tarve.
Palvelualueiden taloudelliset tavoitteet
Hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden vuoden 2022 talousarvioesitys on viimeinen, jolloin palvelukokonaisuus on osa Turun kaupunkiorganisaatiota. Talousarvioesitystä laaditaan haasteellisessa tilanteessa. Toiminnallisia muutoksia on tehty Covid-19 pandemian hoitamiseksi ja tällä on ollut oleellinen vaikutus toimintaan ja toimintakustannuksiin vuosina 2020–2021.
Hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden vuoden 2021 talousarvio on ylittymässä huomattavasti. Kustannusten ylittymistä selittää Covid-19 pandemia, VSSHP:n ylittyvät kustannukset sekä oman toiminnan kustannusylitykset. Tätä taustaa vasten on vuoden 2022 talousarvioesitystä pyritty rakentamaan tavoitteelliseksi, mutta realistiseksi.
Vaikka Covid-19 pandemian hoitamiseen liittyvät kustannukset ovat merkittäviä, ne eivät sisälly vuoden 2022 talousarvioesitykseen. Näin ollen rokottamiseen, tartuntojen jäljitykseen, näytteenottoon ja rajavalvontaan liittyviä kustannuksia ei ole mukana talousarvioesityksessä, kuten eivät ole olleet vuonan 2021. Lähtökohtana on kunnille annettu lupaus, että kustannukset korvataan täysmitallisesti. Talousarvioesitystä haastaa syntyneen hoito- ja palveluvelan määrä ja sen hoitamiseksi tarvittavaa resurssi, johon odotetaan valtiolta esitystä kompensoimaan kunnille syntyviä kustannuksia. Talousarvioesitys ei myöskään sisällä terveysasematoiminnan kehittämiseen lisäresurssia vaan se tullaan käsittelemään erillisenä toimenpidekokonaisuutena, joka liittyy osin Tulevaisuuden sote-keskus hankkeeseen.
Vuoden 2022 talousarvioesityksessä toimintakate on 683,8M€ ja kasvaa 4,2 % suhteessa vuoden 2021 määrärahamuutoksin huomioituun talousarvioon. Keväällä sosiaali- ja terveyslautakunnalle annettu suunnitteluluku oli 684,5M€. Kaupungin organisaatiomuutoksessa henkilöstöä ja toimintoja on siirtynyt Yhteisiin palveluihin, mikä on pienentänyt toimintakatetta ja siten todellinen suunnitteluluku on 682,1M€. Talousarvioesitys poikkeaa annetusta raamista 1,7M€ eli 0,2 %. Vuoden 2021 aikana tehdyt organisaatiomuutokset, joilla on vaikutusta palvelukokonaisuuksien talouteen, esitellään kaupunginhallitukselle talousarviokäsittelyn yhteydessä. Siihen asti prosentuaalisissa muutoksissa saattaa olla eroja eri raporttien välillä.
Hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden toimintatuotot
Palvelualueilla ennusteet vuoden 2022 talousarvioon ovat optimistiset eli tuottojen ennakoidaan nousevan suhteessa vuoden 2021 talousarvioon ja toteumaan. Taustalta löytyy useampia syitä.
Vuoden 2021 talousarvioon nähden tuottojen oletetaan nousevan 2,7M€ (3,7 %). Huomattavaa eroa vuoden 2021 ennusteeseen selittää osin Covid-19 pandemia. Palvelualueet ennustavat toimintatuottoihin seuraavia muutoksia suhteessa vuoden 2021 talousarvioon:
-Terveyspalveluissa ennustetaan 1M€ laskua, mikä liittyy pääosin asiakasmaksulain muutokseen
-Perhe- ja sosiaalipalveluissa ennustetaan toimintatuottojen nousua noin 0,3M€, mikä liittyy pakolaiskorvauksiin
-Vanhus- ja vammaispalveluissa ennustetaan noin 2,6M€ nousua, mikä liittyy asiakasmaksulain tuomiin muutoksiin vammaispalvelujen tuotoissa (ateriamaksut, kuljetusten omavastuu)
-Palvelualueen yhteisissä toiminnoissa ennakoidaan noin 0,7M€ vuokratuottojen kasvua, mikä on tekninen muutos ja liittyy kaupungin johtamisjärjestelmän aiheuttamiin muutoksiin kustannuspaikoissa
Hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden toimintamenot
Hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden menokehitys on ollut huolestuttavaa viimeisinä vuosina, osin liittyen pandemian hoitoon, mutta myös oman toiminnan ja VSSHP:n kustannukset ovat nousseet ja talousarviot eivät ole pitäneet. Vuoden 2022 talousarvioesitys pitää sisällään menojen kasvua suhteessa vuoden 2021 talousarvioon ja alitusta vuoden 2021 toiseen osavuosikatsauksen ennusteeseen.
Suhteessa vuoden 2021 talousarvioon, toimintakuluihin esitetään kasvua 4,1 % eli 29,8M€. Toimintakulujen rakenne pysyy samana eli henkilöstökulut ovat noin 30 % toimintakuluista ja ostopalvelut muodostavat toimintakuluista noin 60 %. Loput 10 % muodostuvat aineista ja tarvikkeista, avustuksista ja vuokrista. Palveluiden ostoista noin 55 % on palveluiden ostoja VSSHP:ltä.
Suurimpia vuoden 2022 talousarvioesitykseen vaikuttavia tekijöitä, joiden kustannusvaikutus oli epävarma vielä raamia laadittaessa, mutta joiden vaikutukset ovat tarkentuneet valmistelun edetessä ovat seuraavat
•Liikkeen luovutus (reuma ja kardiologia) VSSHP:lle 1M€ menolisäys
•Asiakasmaksulaki 1,8M€ nettovaikutus
•Tehostetun asumispalvelun mitoitus, 1M€ henkilöstömenojen lisäys
•Vanhuspalvelujen rakennemuutoksen/sopeuttamisohjelman toivottua hitaampi eteneminen, ~1,7M€
•Lasten ja nuorten ”tukipaketti”, 1,2M€ henkilöstömenojen lisäys
•Henkilöstömenojen kirjausvirhe, 2,2M€ henkilöstömenojen lisäys
Keskeisten lainsäädännöllisten ja tehtyjen toimenpideohjelmien kustannusvaikutus nettona on huomattava, yhteensä 8,9M€ ja kaventaa palvelukokonaisuuden liikkumavaraa toiminnan kehittämisessä.
Terveyspalvelut
Terveyspalveluissa toimintakulut kasvavat 1 % (1,3M€). Kasvua on henkilöstömenoissa 4 % (n. 3M€), mutta vastaavasti palvelujen ostoihin esitetään vähennystä 5,2 % (1,4M€). Tavoitteena on rekrytoida pysyvää henkilökuntaa, mm. lääkäreitä, jolloin henkilöstövuokrauksen menoissa syntyy säästöä. Henkilöstösuunnitelma sisältää tilapäisen henkilöstön vakinaistamista, vakanssimuutoksia ja uusia vakansseja mm. polikliinisiin ja geriatrisiin ja kuntouttaviin palveluihin.
Vaikka kokonaisuutena palveluostoihin esitetään vähennystä, ICT-palveluihin on tehty kehittämisvaraus, jotta toiminnallisia muutoksia voidaan edistää, mm. etäpalvelut. Aine- ja tarvikekuluihin esitetään 4,3 % vähennystä (0,5M€), mikäs selittyy pääosin lääkekulujen vähenemisenä reumatologian siirryttyä VSSHP:n toiminnaksi. Avustukset ja muut toimintakulut ovat esityksessä vuoden 2021 talousarvion tasolla.
Talousarvioesitys 2022 ei sisällä Covid-19 kustannuksia, vaikka niillä on ollut merkittävä kustannusvaikutus. Näin toimitaan lähinnä siksi, että lähtökohtaisesti kustannuksille odotetaan täysimittaista korvausta.
Terveyspalvelujen talousarvioesityksen toimintakatteen muutos on 2 % (2,1M€).
Perhe- ja sosiaalipalvelut
Perhe- ja sosiaalipalveluissa toimintamenoihin esitetään kasvua 2,3 % (2,6 M€) suhteessa talousarvioon 2021. Talousarvioesitys sisältää 11,7 % (5M€) lisäyksen henkilöstömenoihin. Henkilöstölisäykset liittyvät lakisääteisten palvelujen kasvamiseen (mm. jälkihuolto), henkilöstömitoitukseen (Oriketo), laajentuneeseen toimintaan (sosiaalipäivystys) sekä sopeuttamisohjelman toimenpiteisiin. Lisäksi lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä oppilashuollon tarkastusvelan purkamiseen liittyvistä toimenpiteistä on päätetty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 28.4.2021 § 154 sekä kaupungin johtoryhmässä 23.3.2021. Näiden rekrytointien henkilöstökustannusvaikutus vuodelle 2022 on kokonaisuutena 1,2M€. Edelleen talousarvioon 2021 verrattuna kirjausvirhe tuo talousarvioon 2,2M€ korotuksen.
Palvelujen ostoihin esitetään 4,6 % (2,7M€) vähennystä. Talousarvioesitys on tavoitteellinen ja edellyttää oman toiminnan ja ostopalvelujen käytön arviointia. Asiakaspalvelujen ostoissa merkittävää haastetta on ollut lastensuojelun ostopalveluissa sekä asumis- ja päihdepalveluissa. Aine- ja tarvikehankinnat sekä avustukset ovat aiemmalla tasolla. Tilaratkaisuista johtuen vuokrakustannukset nousevat n. 5 % (0,3M€).
Perhe- ja sosiaalipalvelujen talousarvioesityksen toimintakatteen muutos on 2,2 % (2,3M€).
Vanhus- ja vammaispalvelut
Vanhus- ja vammaispalveluissa esitetään 6,8 % (14,7M€) lisäystä toimintakuluihin. Tästä noin 1,1M€ on henkilöstökulujen lisäystä. Henkilöstökulujen nousun taustalla on vanhuspalvelulain edellyttämä henkilöstömitoituksen nousu, johon varaudutaan. Henkilöstösuunnitelma sisältää 31 oppisopimusopiskelijan vakinaistamisen, 20 uutta oppisopimusopiskelijaa sekä 43 tilapäisen vakinaistamista, jotka liittyvät kaikki lakimuutoksen edellyttämään henkilöstömitoitukseen ja siihen varautumiseen. Lisäksi henkilöstösuunnitelmassa on esityksiä, joilla vahvistetaan kotihoidon johtamista sekä vammaispalveluita. Lisäksi erilliskorvaukset on budjetoitu realistisemmalle tasolle, mikä nostaa kustannuksia vuoden 2021 talousarvioon nähden.
Palvelujen ostoissa oleellisimmat muutokset ovat asiakaspalvelujen ostoissa, jossa nousua esitetään 12 % (9,3M€). Vanhuspalveluissa palvelujen ostojen nousuesityksen 6,4M€ (11,2 %) taustalla on sekä väestön ikääntyminen ja siten palvelutarpeen kasvu, että hintojen korotukset. Vanhuspalvelujen sopeuttamisohjelman mukainen palvelurakenteen muutos on käynnissä, mutta etenee sopeuttamisohjelman laskelmia hieman hitaammin, jotta kustannuskehitystä olisi pystytty hillitsemään suunnitelman mukaan. Sopeuttamisohjelman suunnitelmaa nopeammin on pystytty vähentämään laitoshoidon paikkoja, mutta välimuotoisen asumisen osalta rakennemuutos etenee hitaammin. Vanhuspalveluissa palveluostoissa varaudutaan laajentamaan digitaalisia palveluita.
Vammaispalvelujen puolella palvelujen ostoihin esitetään kasvua 4,6M€ (10,6 %). Kasvua selittää osin asiakasmaksulain muutos (2,1M€). Muutoksen myötä ateriakustannukset sekä kuljetuskustannukset tulevat kunnan maksettaviksi ja edelleen asiakkailta veloitettaviksi, mikä näkyy myös tulojen kasvuna. Muilta osin kasvua selittää asiakasmäärän kasvu ja hintojen muutokset.
Palvelualueen menoja kasvattaa edelleen asiakasmaksulain muutoksen 1.7.2021 myötä lääkekustannukset, jotka tulee huomioida asiakkaan menoina. Kustannukset siirtyivät asiakkailta Turun kaupungin maksettavaksi, mikä lisää menoja 0,9M€. Lääkekustannukset otettiin kaupungille, jotta tiettyä hallinnollisia töitä voitiin vähentää. Jos näin ei olisi tehty, olisi vastaava kustannusvaikutus näkynyt pienempinä asiakasmaksutuloina. Talousarvioesitys sisältää esityksen omaishoidontuen lisäyksestä (0,6M€), jonka avulla tuetaan asiakkaiden kotona-asumista.
Vanhus- ja vammaispalvelujen talousarvioesityksen toimintakatteen muutos on 6,5 % (11,4M).
VSSHP
Turun asettama vuoden 2022 talousarvio Turun osuudesta VSSHP:n kustannuksista on 257,7 M€. Vastaavasti VSSHP:n asettama talousarvio Turun osuudesta on 263,1 M€. Turun ja VSSHP:n laatimien talousarvioiden ero on 5,4 M€. Menot kasvavat 3 % (8,7M€) vuoden 2021 talousarviosta. VSSHP:n talousarviossa on huomioitu keväällä 2021 liikkeen luovutuksella siirtyneet kardiologia ja reumatologia.
Covid-19 pandemia on vaikuttanut myös sairaanhoitopiirin toimintaan. Pandemia on lisännyt jonoa psykiatriseen erikoissairaanhoitoon, mutta muuten pääsääntöisesti jono erikoissairaanhoitoon on pysynyt lyhyenä. Riskinä on, että hoitovelka tulee näkymään pitenevinä jonoina erikoissairaanhoidossa sitten kun epidemia helpottaa ja perusterveydenhuollon hoitovelkaa päästää purkamaan. Sekä em. laadittujen talousarvioiden ero että mahdollisesti myöhemmin realisoituva hoitovelan purku lisäävät haastetta sille, että vuoden 2022 talousarviossa pysytään VSSHP:n osalta.
Hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden yhteiset toiminnot
Hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden yhteiset toiminnot ovat rakenteellisesti ja budjettiteknisesti kokenut suuria muutoksia kaupungin johtamisjärjestelmän uudistuksessa ja siten vuosien välinen vertailu ei kaikin osin anna realistista kuvaa tilanteesta.
Iso osa henkilöstöstä on siirtynyt yhteisiin palveluihin ja siltä osin nämä kustannuspaikat on myös aiemmilta vuosilta poistuneet vertailupohjasta. Menot muodostuvat henkilöstökustannuksista 48 % (12,5M€), palveluostoista 47 % (12,2M€) avustuksista (0,4M€) ja vuokrakustannuksista (0,7M€). Henkilöstökustannuksista 7,7M€ on eläkemenoperusteista maksua, johon emme pysty vaikuttamaan. Vakituisen henkilökunnan palkkakustannukset ovat 2,8M€ ja tilapäisen projektihenkilöstön palkkakustannukset ovat noin 0,9M€.
Palveluostoista suurin on palvelukokonaisuuden yhteiset puhtaanapitokustannukset 6M€ ja logistiikkapalvelut 1M€ ja ICT-palvelut 1,8M€.
Investoinnit
Hyvinvoinnin palvelukokonaisuudelle esitetään 0,5M€ investointivarausta. Talousarvioesitys ei sisällä varsinaista investointisuunnitelmaa, sillä toimintavuoden 2022 aikana vältetään investointeja kaupungin taseeseen, ellei kyse ole välttämättömästä ja kaupunginkin kannalta oleellisesta investoinnista.
Talousarvion perusteita ja vuoden 2022 toimintaa käsitellään hyvinvointitoimialan yhteistoimintaelimessä 23.9.2021.
Osana talousarviota esitetään henkilöstösuunnitelma sekä käyttöomaisuusinvestointeihin sitoutuvat määrärahat.