Tuotantojohtaja Laura Saurama, palvelualuejohtajat Katariina Kauniskangas, Sirpa Kuronen ja Sari Ahonen, asiantuntijalääkäri Jane Marttila, talouspäällikkö Ritva Pitkäkari, controllerit Jaakko Jokinen, Jyrki Sundman ja Samuli Koskinen 24.8.2021:

Tiivistelmä

Kaupunginvaltuusto on vuoden 2021 talousarvion noudattamista koskevien määräysten yhteydessä päättänyt toiminnan ja talouden kehittymisen raportoinnista. Ensimmäinen osavuosikatsaus laadittiin poikkeuksellisesti raportointijaksolta 1.1.–31.3.2021. SAP-toiminnanohjaus-järjestelmän 1.6.2021 käyttöönoton takia toinen osavuosikatsaus laaditaan poikkeuksellisesti ajanjaksolta 1.4.-31.5.2021.

Hyvinvoinnin palvelualue

Hyvinvoinnin palvelualueen ennuste talouden toteumasta näyttää huonommalta kuin ensimmäisessä osavuosikatsauksessa. Tulot ovat jäämässä talousarviosta noin 2,4 miljoonaa euroa ja menot ylittymässä noin 70 miljoonaa euroa. Nettona poikkeama talousarviosta on siten noin 72 miljoonaa euroa. Vuoden 2020 tilipäätöksestä nettotulos on ylittymässä noin 57,4 miljoonaa euroa.

Keskeiset syyt poikkeamalle on Covid-19 pandemia, VSSHP:n huomattava menojen kasvu sekä muu palvelutarpeen kasvu ja ostopalvelujen hintojen nousu. Covid-19 pandemian kustannusten arvioidaan olevan noin 30 miljoonaa euroa vuonna 2021 (vuonna 2020 15,7 M€). VSSHP:n kustannusten ennustetaan ylittyvän noin 20 M€. Siten perustoiminnan kustannukset ylittävät talousarvion noin 25 M€. Pandemian myötä Turun kaupungille on syntynyt huomattava määrä uusia tehtäviä, tartuntojen jäljittäminen ja rajavalvonta sekä väestön rokottaminen. Tähän liittyen on tarvittu henkilöstöä, toimitiloja ja työvälineitä. Näyttävimpänä korona-bussi, joka toimii koronanäytteenottojen liikkuvana toimispisteenä.

Palvelualueen strategiset tavoitteet vuodelle 2021 ovat painopisteen siirtäminen ehkäisevään työhön ja korjaavien palveluiden vaikuttavuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden lisääminen. Palvelualueen strategiin tavoitteisiin liittyy oleellisesti vuonna 2019 sovitut sopeuttamisohjelman toimenpiteet, jotka tukevat strategisia tavoitteita. Strategisten tavoitteiden saavuttamiselle asetti haasteen vuonna 2020 Covid-19 pandemia, minkä myötä monien palvelujen tarjontaa jouduttiin supistamaan ja nyt vuonna 2021 kurotaan kiinni syntynyttä hoitovelkaa sekä palvelutarvetta. Näin ollen myös vuoden 2021 osalta strategisten tavoitteiden saavuttamisessa tulee olemaan haasteita.

Tilanteen tekee haasteelliseksi se, että Covid-19 pandemia vaikeutti juuri niitä toimintoja, jotka painottuvat ennaltaehkäiseviin tehtäviin. Näiden osalta palveluja ajettiin alas vuoden 2021 aikana tai korvattiin etätoiminnoin. Vuoden 2020 lopusta tätä syntynyttä velkaa lähdettiin kuromaan kiinni. Jotta toiminta vastaa strategista tavoitetta, on lisähenkilöstöä rekrytoitu tilapäisiin tehtäviin ja käytetty vuokrahenkilöstöä.

Strategian mukaisesti palvelurakennetta on saatu muutettua eli kaksi uutta yksikköä Kuntoutuskeskus ja Mielenterveys- ja päihdeyksikkö ovat aloittaneet toimintansa. Näiden tavoitteena on asiakkaiden toimintakykyä ja siten ehkäistä siirtymistä raskaimpiin palveluihin. Perustettujen yksikköjen vaikuttavuudesta ei vielä vuoden 2021 aikana voida tehdä johtopäätöksiä.

Järjestämisen toiminto

Hyvinvoinninpalvelualueen hallinto on 1.6.2021 lukien palvelualueen järjestämisen toiminto. Toiminnan ja talouden uudelleen organisointi on kesken ja sen yhteydessä henkilöstöä on siirtynyt kaupungin yhteisiin palveluihin. Tähän liittyviä määrärahasiirtoja tullaan tekemään siten, että ne raportoidaan kolmannessa osavuosikatsauksessa. Vuoden 2021 talousarvioon nähden ennustetaan noin 1,4 M€ nettomenojen alitusta.

Terveyspalvelut

Terveyspalveluiden ennuste talouden toteumasta on muuttunut ensimmäisestä osavuosikatsauksesta, jossa ennustettiin 18,2 M€ nettomääräistä ylitystä. Nyt arvioidaan noin 22,6 M€ nettomääräistä ylitystä.

Tulopuolella ennuste alittaa talousarvion 0,2€ (OVK I 2,5 M€). Covid19-pandemia on aiheuttanut asiakasmaksutuottojen vähenemistä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon avohoidon käyntien vähenemisen myötä. Tämän lisäksi asiakasmaksulain muutos vähentää asiakasmaksutuottoja, ja myös pakolaiskorvaukset ovat jäämässä jossain määrin talousarviota pienemmäksi. Vastaavasti tulopuolelle on kirjattu saatu valtionavustus Covid-19-tilanteessa terveysturvallisuudesta huolehtimisesta (VN/27411/2020), yhteensä 2,6 M€, mikä liittyy ajalla 08/2020-06/2021 maahantulijoille suoritettuun terveysturvallisuus tarkastamiseen. Tämä saatu avustus kompensoi oleellisesti tulojen alittumista.

Menoissa ennustetaan ylitystä suhteessa talousarvioon 22,9 M€ (OVK I 15,6 M€). Ylityksen taustalla ovat edelleen samat syyt kuin ensimmäisessä osavuosikatsauksessa. Tilapäistä työvoimaa on käytetty erityisesti tartunnan jäljityksessä, mutta myös terveysasemilla. Erilliskorvaukset muodostuvat henkilöstön työaikakorvauksista, joita on syntynyt huomattavasti talousarviota enemmän. Näiden yhteisvaikutus ono noin 4 M€.

Myös palvelujen ostojen ylitysennuste on kasvanut 15,1 M€ (OVK I 9,8 M€). Ennuste on tarkentunut, kun pandemiatilanne ei ole oleellisesti helpottunut. Ylityksen syinä ovat laboratoriokustannukset sekä henkilöstövuokraus, jotka liittyvät Covid-19 pandemian hoitoon. Myös lääkäripalvelua on jouduttu ostamaan sairaalaan. Edelleen aineiden ja tarvikkeiden hankintojen ennustetaan ylittävän talousarvion 3,1 M€. Toimipistemuutoksista johtuen vuokrissa ennustetaan 0,7 M€ ylitystä.

Terveyspalvelujen menoylitykset johtuvat pääosin Covid-19 pandemiasta ja ennuste koko vuoden kustannuksista on lähemmäs 30 M€.

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Perhe- ja sosiaalipalvelujen osalta ensimmäisessä osavuosikatsauksessa ennustetiin noin 12 M€ nettoylitystä, minkä nähtiin johtuvan ostopalvelujen ylityksestä ja hinnan nousuista (10,3 M€) sekä henkilöstökustannusten ylittymisestä (1,7 M€).

Toisessa osavuosikatsauksessa ennuste nettoylitykselle on 14 M€. Perhe- ja sosiaalipalvelujen tulokertymä on budjetoitua pienempi, ennuste on myös hieman heikentynyt ensimmäisestä ennusteesta. Suurimmat epävarmuustekijät ovat ulkomaalaistoimiston ja tulkkikeskuksen valtionkorvauksissa sekä tulkkikeskuksen myyntituloissa.

Muuttuneen menoennusteen taustalla on lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuva tukitoimi koronan haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi (sosterla 28.4.2021 § 154), minkä vaikutus vuoteen 2021 on arviolta 0,6 M€. Ensimmäisessä osavuosikatsauksessa ei ollut huomioitu 1.4.2021 voimaan tulleita virka- ja työehtosopimuksen mukaisia palkankorotuksia, jotka ylittivät niille keskitetysti varatut rahat kaupunkitasolla ja siten aiheuttavat edelleen ylitystä noin 0,5 M€.

Sosiaalityön ja lastensuojelun ostopalvelujen kilpailutusten hintoja nostava vaikutus vuoden alusta on ollut odotettua suurempi, jopa 16% , koska ostot ovat painottuneet kalleimpiin sijaishuollon palveluihin. Näiden tarve kasvoi vuoden 2020 aikana. Raskaimpien palvelujen hinnannousu on valtakunnallinen ilmiö. Palveluista on myös pulaa, joten myös Turku joutuu käyttämään niitä palveluja, joita on saatavilla. Lastensuojelun tarvetta lisää lasten ja nuorten psykiatrian palvelujen puute. Tämä ei näy asiakasmäärän kasvuna, mutta kylläkin aikaisempaa vaativampana ja kalliimpana palvelutarpeena. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kustannukset ylittyvät erityisesti päihdehuollon tuetun asumisen kasvaneen kysynnän vuoksi.

Kustannuksia ennakoidaan lisäävän aiempaa arviota enemmän myös kasvanut palvelutarve ja osittain myös omat rekrytointivaikeudet, joiden myötä joudutaan turvautumaan ostopalveluun. Palvelutarpeen kasvun taustalla on osittain Covid-19 aiheuttamista seurauksista, joita on edelleen haasteellista arvioida. Mutta suoria pandemian aiheuttamia kustannuksia on perhe- ja sosiaalipalveluissa toteutunut vähän (0,1 M€) ja osin ne liittyvät lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuvaan alkavaan tukitoimeen.

Vanhus- ja vammaispalvelut

Vanhus- ja vammaispalveluiden ensimmäisessä osasuosikatsauksessa tulojen ennustettiin alittavan talousarvion 3,3 M€ ja menojen ylittävän talousarvion 5,5 M€. Nettomuutokseksi ennakoitiin 8,8 M€. Talousarvioylityksen syinä olivat tulopuolella valtiolta saatavien korvausten ennakoitu lasku sekä maksutuottojen aleneminen. Menojen ylitysennustetta selittivät sekä asiakas että muiden palvelujen ostot (tehostettu palveluasuminen, henkilöstövuokraus), aineiden ja tarvikkeiden ostot sekä avustusten ja vuokrakulujen nousu.

Ennuste on edelleen heikentynyt, nettoylityksen ennustetaan olevan vuonna 2021 noin 17 M€. Tästä tulojen vähentymisen arvioidaan olevan 2,4 M€ ja menojen lisääntymisen 14,3 M€.

Tuloennuste on edelleen heikentynyt. Pienen osan tästä selittää 1.7. voimaan tullut asiakasmaksulaki, joka vähentää vanhusten asumispalvelujen asiakasmaksuja arviolta 0,1 M€. Tuloennustetta heikentää strategisen tavoitteen eteneminen laitoshoidon ennakoitua nopeampi alasajo.

Menoennusteen heikentymisen taustalla on useita syitä. Henkilöstökulut ylittävät talousarvion arviolta 1,4 M€, syynä tähän ovat erilliskorvaukset, jotka ovat toteutuneet yli talousarvion, joka oli alimitoitettu. Asiakaspalvelujen ostojen ennustetaan ylittävän talousarvion 6,3 M€. Ensimmäisessä osavuosikatsauksessa ennuste oli 1,2 M€.

Vanhuspalvelujen tehostetun ja vaativan tehostetun palveluasumisen ostopalvelumenot tulevat ylittymään arviolta 2,8 M€. Kyseisten palvelujen uusi hankintakausi alkaa 1.9. 2021 ja näitä palveluja koskee  vanhuspalvelulain mukainen henkilöstömitoituksen korottaminen. Tällä on suora vaikutus palvelujen hintoihin, kustannusvaikutus on noin 0,4 M€. Palveluostojen kasvua selittää myös sisäinen palvelurakenteen muutos. Palvelurakennemuutoksessa pitkäaikaissairaanhoidon ja vanhainkotien paikkoja on strategian mukaisesti vähennetty ja paikkoja on korvattu tehostetun palveluasumisen ja tilapäisen hoidon paikoilla. Tilapäishoidon paikoilla pyritään tukemaan kotona asumista, mutta tämä ei lukujen valossa ole riittänyt, sillä ostopalveluja on jouduttu ostamaan enemmän. Huolimatta heikentyneestä ennusteesta, vanhuspalvelujen talouden ennuste näyttää edelleen noudattavan sopeuttamisohjelman mukaista kustannuskehitystä.

Myös vammaispalvelujen puolella ennustetaan ostopalvelujen ylitystä 3,5 M€, niin asumispalveluissa, laitoshoidossa kuin työ ja päivätoiminnassa, mikä liittyy asiakasmäärän ja palvelutarpeen kasvuun.

Myös muissa ostopalveluissa ennuste on heikentynyt. Suurin kustannuserä on henkilöstövuokraus, jonka arvioidaan ylittävän talousarvion 2,5 M€, mutta myös vaatteiston hankinnat ylittävät talousarvion, noin 2 M€ sekä tutkimus- ja hoitotarvikkeet 0,6 M€. Heikentyneen ennusteen taustalla on osittain 1.7.2021 voimaan tulleen asiakasmaksulain muutos, jonka myötä asumispalveluasiakkaiden lääkekustannusten siirtyminen kaupungin kustannuksiksi nostaa kustannuksia arviolta 0,5 M€. 

Vanhus- ja vammaispalveluissa Covid-19 kustannuksia on toteutunut 2,2 M€. Kustannukset liittyvät henkilöstön vuokraukseen ja tarvikehankintoihin.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Ennusteen mukaan Turun osuus VSSHPn kustannuksista vuodelle 2021 on 268,9 M€. Tämä ylittää Turun VSSHP:n käytölle asettaman talousarvion 19,9 M€ ja VSSHP:n asettaman talousarvion 17,6 M€:lla. Talousarvioiden laadintavaiheessa Turun hyvinvointitoimialan ja VSSHP:n talousarvioiden ero oli 2,3 M€. Eron taustalla oli Turun näkemys siitä, että siirtoviivemaksuja pystytään vähentämään ja toisaalta näkemys siitä, että psykiatrian erikoissairaanhoidon kustannukset vähenisivät jo vuoden 2021 aikana, kun uusi mielenterveys- ja päihdeyksikkö aloittaa toimintansa.

Ennustettu ylitys johtuu palvelujenkäytön kasvusta, koronaepidemiasta, kardiologian ja reumatologian liikkeenluovutuksesta (4/2021 eli se ei ollut mukana talousarviossa) sekä siirtoviivemaksuista.

Somaattisessa hoidossa nousua on 12,5 M€ (+7,8%) VSSHP:n talousarvioon nähden, josta noin puolet johtuu kardiologian ja reumatologian liikkeenluovutuksesta (2,4 M€ per 9 kk) ja kasvaneista siirtoviiveistä (ennuste 3,8  M€/1-12 2021). VSSHP:lle liikkeen luovutuksessa siirtyneiden kardiologian ja reumatologian menot olivat vuositasolla noin 2,4 M€ ja sen lisäksi arvioitiin, että palvelujen yhdenmukaistumisen myötä kustannukset nousisivat noin 1 M€. Siten lukujen valossa liikkeen luovutuksen kustannuskehitys on ollut arvioidun mukaista.

Erikoisalakohtaisessa tarkastelussa suoriteperusteiset kustannukset ovat nousseet infektiotaudeilla, mikä johtuu erityisesti koronapotilaiden avokäynneistä. Myös hematologisia potilaita on hoidettu enemmän erikoissairaanhoidossa, mikä liittyy kaupunginsairaalan henkilöstöhaasteisiin.

Psykiatrisen hoidon tarve on kasvanut jo usean vuoden ajan ja erityisesti nyt poikkeustilanteen aikana. Psykiatrisessa hoidossa kustannusten ennustetaan kasvavan 4,1 M€ (+10,1%) VSSHP:n talousarvioon 2021 nähden. Ensimmäisessä osavuosikatsauksessa ylityksen ennustettiin olevan 2,4 M€. Suoriteperusteisessa erikoisalaraportissa 5/2021 kustannusten nousu toukokuun lopussa jakautuu siten, että psykiatrian kohdalla nousu on 1,2 M€ (8,0%), nuorisopsykiatrian 0,2  M€ (18,3%) ja lastenpsykiatrian 0,1  M€ (11,4%), vastaava prosentuaalinen nousu avokäynneissä on psykiatria 11,0%, nuorisopsykiatria 21 % ja lastenpsykiatria 17%.

Päivystyksen kustannusten ennustetaan kasvavan 0,9 M€ (+3,0%) VSSHP:n talousarvioon nähden, kun ensimmäisessä osavuosikatsauksessa toteuman arvioitiin noudattavan talousarviota. Covid-suojautuminen lisää päivystyksen kustannuksia ja myös suoritteet ovat toteutuneet talousarviota korkeammalla tasolla, päivystyskäynnit ovat lisääntyneet 28% vuoteen 2020 verrattuna (koronaepidemia aiheutti päivystyksessä potilaskadon) ja 6% vuoteen 2019 verrattuna (kuvaa paremmin todellista nousua). Nousua erityisesti sairaanhoitajien e-käynneissä.

Ensihoidon tasaerää korotettiin tälle vuodelle 1,5 M€ (+24,6%), koska aikaisemmin osa ensihoidon kustannuksista on maksettu erityisvelvoitemaksussa. Nyt erityisvelvoitemaksusta on siirretty ensihoidolle kuuluva osa ensihoidon tasaerään. Erityisvelvoitemaksun erä ei kuitenkaan ole laskenut, koska VSSHP pääomittaa sairaanhoitopiirien potilasvahinkovakuutusyhtiötä.

Yhteenveto

Vuoden 2021 talouden ennustaminen Covid-19 pandemian edelleen jatkuessa on haasteellista. Tähän liittyvät muuttuvat ohjeet ja säädökset, joilla on suora vaikutus toimintaan ja toiminnan resurssointiin ja siten kustannuksiin. Kaiken kaikkiaan pandemian hallinta on vaatinut suoran työpanoksen lisäksi huomattavasti välillistä henkilöstöresurssia, mikä on heikentänyt paikoin perusterveydenhuollon palvelujen saatavuutta sekä myös kehittämistä. Lisäksi on todettava, että terveydenhuollon ammattihenkilöstön rekrytointihaasteet vaikeuttavat omaa toimintaa, mutta selkeästi myös palvelun tarjoajilla on henkilöstön saatavuudessa haasteita.

Vuoden 2021 toisen osavuosikatsauksen perusteella talousarviota tulisi muuttaa seuraavasti: laskea tuloerää 2 420 544€ ja nostaa menoerää 69 813 180€ eli nettomääräinen muutos olisi 72 233 724€.

Liite 1OVK II menot, tulot, netto palvelualueittain

Liite 2OVK II palvelualueittain ja tileittäin

Liite 3Terveyspalvelujen operatiivinen sopimus OVK II

Liite 4Perhe- ja sosiaalipalvelujen operatiivinen sopimus OVK II

Liite 5Vanhus- ja vammaispalvelujen operatiivinen sopimus OVK II

Liite 6VSSHP:n operatiivinen sopimus OVK II

Liite 7Hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden strateginen sopimus OVK II

Liite 8Talouden ja toiminnan seuranta 1.1.-31.5.2021

Liite 9Talouden ja toiminnan seuranta 1.1.-31.7.2021

Sosiaali- ja terveysjohtaja Riitta Liuksa 26.8.2021:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä toiminnan ja talouden seurannan ja toisen osavuosikatsauksen tiedoksi. Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että palvelukokonaisuuden tuloerää lasketaan 2 420 544€ ja menoerää korotetaan 69 813 180 € eli nettomääräisesti 72 233 724€.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.