Johtava sosiaalityöntekijä Anita Lehtonen, vammaispalvelujohtaja Kaisa Kiiski ja palvelualuejohtaja Sari Ahonen 22.7.2020:

KTO – kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen, Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä (jäljempänä KTO) on 27.5.2021 pyytänyt omistajakunnilta lausuntoa kuntayhtymän toimintasuunnitelmaan vuosille 2022–2024 toiminnan strategisten linjausten luomiseksi. Kuntayhtymä pyytää kuntia toimittamaan kannanotot tai ehdotukset vuosien 2022-2024 toiminnan suunnitteluun 3.9.2021 mennessä

Liite 1KTO:n lausuntopyyntö

Lausuntopyynnössään KTO toteaa, että kuluneet puolitoista vuotta koronapandemia on raamittanut vahvasti kuntayhtymän toimintaa ja muuttanut työkäytänteitä. Toimintaa on kuntayhtymän mukaan sopeutettu uuteen toimintaympäristöön onnistuneesti ja asiakkaiden tarvitsemat palvelut on pystytty tuottamaan pääsääntöisesti koko palvelukirjomme mukaisesti. Talous on myös pystytty pitämään tasapainossa; mikä kertoo resurssien ja palvelutarjonnan vaatimusten oikeasta suhteesta. Hallitus esittää kevätvaltuustolle   vuoden 2020 tilinpäätöksen yhteydessä, että jäsenkunnille palautetaan 300.000 € palvelujen käytön suhteessa.

KTO;n tavoitteena on tulojen ja menojen tasapainossa pitäminen ja palvelujen hintojen tarkistaminen vain siltä osin kuin ne eivät kata toiminnasta syntyviä kuluja. Asiantuntijapalveluiden hinnat ja sisällöt sekä toteuttamistapa tullaan tarkistamaan ja tarkentamaan. Asiantuntijapalveluiden hinnat on tarkistettu viimeksi vuonna 2016. Uutta kunnallista yleistä työehtosopimusta ei vielä ole, joten palkankorotusten vaikutusta vuosien 2022-2024 talouteen ei täysin pystytä arvioimaan. 

KTO tuo esille tavoitteen, että vammaispalvelut muodostavat oman kokonaisuuden tulevalla hyvinvointialueella. KTO:ssa toimii vammaispalvelujen sotekoordinaattori, jonka tehtävänä on olla kiinteässä yhteydessä kuntiin ja suunnitella toimivia asiakasprosesseja maakunnallisen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelman mukaisesti. Nämä prosessit ovat käytettävissä niin haluttaessa tulevalla hyvinvointialueella. Mikäli rakenneuudistus tulee, on tärkeää, että kunnissa oleva vammaispalvelujen osaaminen tulee hyödynnetyksi.

Lausuntopyynnössään KTO pyytää jäsenkuntiensa näkemystä kuntoutuspalvelujen, osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan, asumispalvelujen, asiantuntijapalvelujen ja lääketieteelliset erityispalvelujen sekä Mylly-Antin koulun toiminnan suunnitelmista.

Turun kaupungin vastaukset esitettyihin kysymyksiin:

Turun kaupungin vammaispalvelut ostaa KTO:n palveluja kehitysvammaisille turkulaisille, joilla on laitoshoidon, asumispalvelujen, työ- ja päivätoiminnan, tilapäishoidon, autismiohjauksen, erityisperhetyön tai muun kehitysvammaisuuteen liittyvien asiantuntijapalvelujen tarvetta. Vuonna 2020 Turun kustannukset olivat yhteensä noin 13,7 miljoonaa euroa, joista asumispalvelujen osuus oli noin 7,6 miljoonaa euroa ja laitoshoidon osuus noin 4,8 miljoonaa euroa.

Taulukko 1. KTO:lta hankittujen kehitysvammapalvelujen kustannuskehitys vuosina 2017–2020 (milj. euroa).

Turkulaisten asiakkaiden määrä on pysynyt jokseenkin samalla tasolla viimeisten vuosien aikana. Tänä vuonna työ- ja päivätoimintaa on hankittu enemmän KTO:lta asiakkaiden tarpeen mukaisesti. Kesäkuun lopussa 2021 KTO:ssa oli turkulaisia asiakkaita pitkäaikaisessa (yli kolme kuukautta kestävässä) laitoshoidossa 11, asumispalveluissa 107 (joista 78 ympärivuorokautisissa palveluissa) ja työ- ja päivätoiminnassa 76. KTO:n palveluja on vähäisissä määrin käyttänyt myös terveydenhuolto ja lastensuojelu.

Taulukko 2. Turkulaiset asiakkaat KTO:n pitkäaikaisessa laitoshoidossa, pitkäaikaisessa asumispalveluissa sekä työ- ja päivätoiminnassa vuosina 2018–2021, poikkileikkaustilanne 28.6.

Kuntoutuspalvelut

Kuntoutuspalvelujen osalta KTO tiedustelee, minkälaisia odotuksia kunnilla on tutkimus-, kriisi ja kuntoutuspalveluiden suhteen ja onko kunnalla toivomuksia korvaavista palveluista kuntoutuskeskuksessa tapahtuvien ympärivuorokautisten jaksojen sijasta.

KTO:n kuntoutuskeskuksessa on 69 asiakaspaikkaa, jotka on tarkoitettu tutkimus-, kuntoutus-, kriisi- ja lyhytaikaishoidon paikoiksi. Lapsille on kaksi ja aikuisille kolme yksikköä.

Turun vammaispalveluissa pidetään tärkeänä, että tutkimus- ja kriisijaksojen aikana tapahtuva toiminta on suunnitelmallista ja asiakaslähtöistä. Jakson päättymisen yhteydessä tehtävä loppuarvio jakson tavoitteista ja niiden toteutumisesta on tärkeä myös jatkon kannalta. Kotiutumisen jälkeen on varmistettava riittävä seuranta ja tuki. KTO:n seurantakäynnit asiakkaan kotiympäristössä voisivat tukea kotiutumisen jälkeistä arkea. Ns. jalkautuva tuki voisi ennaltaehkäistä kuntoutuskeskuksessa tapahtuvien ympärivuorokautisten jaksojen tarvetta ja tukea asiakkaalle soveltuvia asumiseen liittyviä ratkaisuja.

Osallisuutta ja työllistymistä edistävä toiminta

Osallisuutta ja työllistymistä edistävä toiminnan osalta todetaan, että KTO:n asumisyksiköissä asuvien toiskuntalaisten on vaikeaa saada osallisuutta

edistävän ja työllistymistä tukevan toiminnan palveluja asumisyksikön sijaintikunnasta. Kuntayhtymä kysyy, olisiko kunnilla halukkuutta lähteä pohtimaan yhteistyötä KTO:n kanssa koskien osallisuutta edistävää ja työllistymistä edistävää toimintaa erityisesti eri puolilla Varsinais-Suomea KTO:n yksiköissä asuvien henkilöiden kohdalla? Kysytään myös, tulisiko KTO:n kehittää digitaalisten palvelutuotteiden käytön tarpeellisuutta? Digitaaliset osallisuutta edistävät palvelut sopivat tietyissä määrin ja tietyille henkilöille.

Valtaosa KTO:n asumisyksiköissä asuvilla turkulaisilla on saatavilla osallisuutta ja työllistymistä edistävää toimintaa joko Turun omana toimintana tai ostopalveluna. Näin ollen Turku ei näe tällä hetkellä erityistä tarvetta tiivistää yhteistyötä KTO:n kanssa koskien osallisuutta edistävää ja työllistymistä edistävää toimintaa erityisesti eri puolilla Varsinais-Suomea KTO:n yksiköissä asuvien henkilöiden kohdalla. Asiakkaan kokonaisvaltainen palvelutarve ohjaa päätöksentekoa ja asumisyksiköiden valintaa yksilötasolla. Asumisyksiköiden suunnittelussa on huomioitava tulevien asukkaiden työ- ja päivätoiminnan tarve ja mahdollisuus osallistua näihin ilman kohtuuttomia kuljetuksia.

Turku kannattaa erilaisten digitaalisten vaihtoehtojen kehittämistä eri palveluihin ja asiakasryhmiin soveltuviksi. Vaikka digitaaliset ratkaisut eivät sovi läheskään kaikille kehitysvammaisille henkilöille, ne ovat Turun vammaispalvelujen kokemuksen mukaan avanneet uusia mahdollisuuksia asiakaskontakteissa ja toiminnassa.

Asumispalvelut

KTO:lla on suunnitteilla uusia asumisyksiköitä Paimioon, Lietoon ja Somerolle. Loimaalla, Hanhenpuiston asumisyksikölle valmistuvat uudet tilat. KTO:n tavoitteena on, että asukkaat pääsisivät muuttamaan tarvittavan tuen suhteen oikeaan asumispaikkaan joko kodistaan tai kuntoutuksen jälkeen mahdollisimman nopeasti.

Kuntayhtymä tiedustelee, onko jollain kunnista/seutukunnista tarvetta KTO:n asumisyksikön perustamiselle. Lausuntopyynnössä tuodaan esille, että vuonna 2022 voimaan tulevaksi suunnitellun Valas-lain myötä kaikki vammaiset siirtyvät Valas-lainsäädännön piiriin. Tähän liittyen KTO tiedustelee, onko kunnissa tarvetta muiden vammaisten kuin kehitysvammaisten asumispalveluyksiköiden perustamiseen KTO:n toimesta?

Turun vammaispalveluissa tarvitaan eri palvelutason asumispalveluja, mutta myös eri tavalla toteutettuja ratkaisuja vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Tavoitteena on palvelujen keventäminen, mutta ympärivuorokautisen palveluasumisen tarve on edelleen huomattava. Tämä näkyy myös KTO;n asumispalveluissa. Vammaispalvelujen tiedon mukaan Turkuun on tulossa uusia kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettuja asumisyksiköitä, jotka näillä näkymin pystyvät pääosin vastaamaan asiakkaiden tarpeeseen. Tämänhetkisen arvion mukaan Turussa ei ole tarvetta KTO:n uuden asumisyksikön perustamiselle tälle kohderyhmälle. Kehittäessään asumispalveluja KTO:n tulisi ensisijaisesti huomioida kaikkein haastavimpien asiakkaiden tarpeita.

Tarve muiden vammaisten kuin kehitysvammaisten asumispalveluyksiköiden perustamiseen KTO:n toimesta liittyy eri-ikäisiin turkulaisiin, jotka aivovamman vuoksi tarvitsevat ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista. Aivovammaan liittyvä kognition ja muistin alenema sekä erityisesti haastava käyttäytyminen asettaa erityisiä vaatimuksia asumisen järjestämiselle niin, että sekä asiakkaan oma että muiden asukkaiden turvallinen asuminen toteutuu. Tälle kohderyhmälle on ollut vaikea löytää soveltuvia palveluasumispaikkoja.

Asiantuntijapalvelut ja lääketieteelliset erityispalvelut

Asiantuntijapalvelujen ja lääketieteellisten erityispalvelujen osalta lausunntopyynnössä korostetaan, että kehitysvammalääketiede on oma suppea erikoisalansa ja on tärkeää, että kehitysvammalääketieteelliset erityiskysymykset otetaan huomioon osana kehitysvammaisten kuntoutusta. KTO kehittää kehitysvammalääketieteen osaamistaan ja vuoden 2022 teema on unen merkitys kehitysvammaisen henkilön toimintaan ja erityisesti haasteelliseen käyttäytymiseen. KTO:ssa asiantuntijapalveluita on vahvistettu neuropsykologista asiantuntemusta, jonka myötä pystytään tekemään neuropsykologisia tutkimuksia, joista on tällä hetkellä yleisesti kova pula.

Kehitysvammaliiton kanssa KTO on järjestänyt valtakunnallista koulutusta kehitysvammaisen emotionaaliseen kehitykseen liittyen. Tältä pohjalta KTO:lla pystytään tekemään emotionaalisen kehityksen arviointeja. Arvioinnin perusteella on helpompi suunnitella tukikeinoja arkeen erityisesti silloin kun henkilöllä on haastavaa käyttäytymistä.

Mylly-Antin koulu

Mylly-Antin koulun suhteen edelleen etsitään halukasta isäntäkuntaa. KTO:lla on suunnitelmat koulun rakentamisesta Kaarinan Ravattulaan, mutta asiasta puuttuu vielä sivistystoimen johtajien ja kuntien lopullinen kanta. Soteuudistuksen toteutuessa sivistystoimen järjestäminen ei kuulu hyvinvointialueelle, joten olisi erittäin tärkeää saada ratkaisu vaikeavammaisten peruskoulun asemoinnista nopeasti.

Mylly-Antin koulun osalta Turun kaupungilla ei ole uutta lausuttavaa tai toiveita. Turun sivistystoimiala huolehtii jatkossakin turkulaisista oppilaista eikä Mylly-Antin koulussa ole turkulaisia lapsia.

Kustannuskehitys

Turku korostaa, että kuntayhtymän on toiminnan suunnittelussa huomioitava, että kustannuskehitys ei saa ylittää kaupungin oman toiminnan kustannuskehitystä. Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että kustannustaso ei saa nousta vuonna 2022 vuoteen 2021 verrattuna. Turku ja KTO tekevät jatkossakin yhteistyötä kustannusten seurannan ja toiminnan kehittämisen osalta. Ennakoitavuuden parantamiseksi on syytä jatkaa kaupungin ja KTO:n välisiä asiakaskohtaisia neuvotteluja. Yksittäisten asiakkaiden hintaluokkien tarkastukset on hyvä edelleen keskittää vuosittain tai puolivuosittain tapahtuviksi. Hintaluokkien tarkistusten tulee aina perustua huomattaviin muutoksiin asiakkaan hoidon tai tuen tarpeessa. Lisäksi Turun kaupunki edellyttää, että etenkin laitos- ja asumispalvelujen osalta avataan aiempaa selkeämmin, mitä kustannuksia vuorokausihinnat pitävät sisällään ja miten ne muodostuvat. Kuusikko-kuntien vertailussa Turun maksamat laitospalvelujen kustannukset 681 €/vrk ovat Oulun ohella (660 €/vrk) selkeästi korkeimmat Kuusikon keskiarvon ollessa 630 €/vrk.

Esitämme, että Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa edellä olevan lausunnon kaupunginhallitukselle KTO – kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen, Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän toimintasuunnitelmasta vuosille 2022–2024.

Järjestämisjohtaja Antti Parpo:

Esitän, että sosiaali- ja terveyslautakunta antaa yllä olevan lausunnon kaupunginhallitukselle edelleen Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymälle toimitettavaksi.

Lisäksi haluan korostaa, että kustannusten läpinäkyvyyttä tulee lisätä ja kustannuskehitys ei voi ylittää kunta-alan yleistä kustannuskehitystä.

Sosiaali- ja terveysjohtaja Riitta Liuksa 4.8.2021:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa edellä olevan lausunnon kaupunginhallitukselle KTO – kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen, Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän toimintasuunnitelmasta vuosille 2022–2024.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.