Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen, pitkäaikaisen perhehoidon ja pitkäaikaisen laitoshoidon maksu
Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen maksu rinnastuu lakiuudistuksessa pitkäaikaisen laitoshoidon ja pitkäaikaisen perhehoidon maksuihin (AML 7 c §). Lainsäädännön tarkoituksena on rinnastaa palvelut yhteen asiakasmaksujen osalta palveluissa annettavan hoidon tai hoivan ympärivuorokautisen luonteen vuoksi. Maksumuutosten tarkoituksena on saattaa kaikki 7 c §:n maksut laissa säädellyn maksun määräytymisperusteen alle. Lähtökohtana on periä pitkäaikaisesta tehostetusta palveluasumisesta vain yksi asiakasmaksu, joka kattaa asiakkaan saaman palvelun kokonaisuudessaan. Asiakasmaksuun kuuluisi jatkossa tukipalvelut, ateriat sekä hoiva ja huolenpito.
Tehostetun palveluasumisen asiakasmaksun perusteista ei ole aikaisemmin säädelty lain tasolla, vaan kunta on saanut päättää niistä itsenäisesti. Jatkossa asiakasmaksuna peritään 85 prosenttia asiakkaan ennakonpidätyksen ja ennakonkannon jälkeisistä jatkuvista tai vuosittain toistuvista tuloista ja käyttövaraksi jätetään vähintään 164 euroa kuukaudessa. Asiakasmaksun määräytymisen perusteena olevien tuloerien määrittely on pykälässä 10 b aiempaa tarkemmalla tasolla.
Uuden lain myötä tuloista vähennetään asiakkaan todelliset asumismenot ennen maksun määräytymistä (10 c §). Tuloista tehtävien vähennysten osalta on huomioitava myös pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen sekä pitkäaikaisen perhehoidon osalta 10 d §:n mukaan lääkekulut. Lääkekustannukset tulisi huomioida sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaisista lääkkeistä sekä asiakkaalle määrätyistä perusvoiteista, kliinisistä ravintovalmisteista ja muista lääkkeistä. Muista kuin sairausvakuutuslain mukaisista lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja perusvoiteista asiakas voisi saada vähennyksen silloin, kun terveydenhuollon ammattilainen on katsonut ne asiakkaan terveydelle tarpeellisiksi ja asiakas esittää asiasta todistuksen.
Turussa siirrytään samalla käytänteeseen, jossa asiakkaiden lääkkeiden laskutus ohjataan Turun kaupungille. Tämä tarkoittaa käytännössä, että lääkkeet ovat asiakkaan omia, mutta lääkkeiden kustannukset maksetaan Turun kaupungin toimesta. Näin varmistetaan myös asiakkaan oman lääkekaton kertyminen. Tällä tavalla vältytään toistuvilta asiakasmaksupäätösten takautuvilta korjaamisilta sekä maksualennusten käsittelyltä. Asiakasvolyymin ollessa suuri, maksupäätösten kuukausittaiseen tarkasteluun ei ole mahdollisuutta
Vaikutus hyvinvointitoimialan talouteen
Tehostetussa palveluasumisessa lakimuutoksen vaikutusta maksutuottoihin on haasteellista arvioida. Arvio on, että asiakasmaksutuotot pienenevät 1,6% vuositasolla. Vuonna 2021 asiakasmaksutuloihin ennakoidaan noin 118 000 € vähennystä.
Asiakkaan lääkekustannusten siirtyminen kaupungin kustannuksiksi nostaa tuotantokustannuksia. Nykyisen lääkemaksukaton mukainen kustannusten kasvu olisi maksimissaan 930 000€/1 600 asiakasta/vuosi. Täten vuonna 2021 ennakoidaan kustannuksia tulevan lisää 465 000€.
Vaihtoehtoinen toimintatapa on vähentää asiakkaan nettotuloista nyt lakiin kirjatut asiakkaan lääkkeiden vuosiomavastuun suuruiset kustannukset eli 579,78€/asiakas/vuosi ja 48,32€/asiakas/kuukausi. Jos oletetaan liki kaikilla asiakkailla (n. 1600) olevan lääkevähennyksen käytössä, niin se laskee asiakasmaksutuottoja entuudestaan maksimissaan noin 6,2 % (930 000€). Hallinnollisesti tämä tuottaa huomattavasti lisätyötä ja siten on perusteltua siirtää asiakkaan lääkekustannukset suoraan hyvinvointitoimialan kustannuksiksi.
Vaikutus asiakkaalle
Lain vähimmäiskäyttövaran myötä tehostetun palveluasumisen asiakkaalle jää jatkossa käyttövaraksi vähintään 164€/kk, kun aiemmin käyttövaraksi on jäänyt vähintään 166€/kk. Asiakkaan aseman arvioidaan kuitenkin paranevan nykyisestä lääkekustannusten siirtyessä täysimääräisesti kaupungin vastuulle.
7 c §:ssä tarkoitettua maksua ei saa periä lastensuojelulain, kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain tai vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain nojalla annetusta perhehoidosta. 7 c §:ssä tarkoitettua maksua ei myöskään saa periä terveydenhuoltolain 29 §:ssä tarkoitetusta lääkinnällisestä kuntoutuksesta laitoksessa, kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 2 §:ssä tarkoitetusta kuntoutuksesta laitoksessa eikä lastensuojelulain 57 §:ssä tarkoitetusta laitoshuollosta. Edellä mainituissa palveluissa perittävistä maksuista säädetään erikseen.
Sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitetään pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa asiakasmaksuna perittäväksi 85 prosenttia asiakkaan AML 10 §:n mukaisista tuloista, joista on huomioon otettu AML 10 c § ja 10 d § mukaiset vähennykset siten, että asiakkaan käyttövaraksi jää vähintään 164 euroa kuukaudessa ja että jatkossa pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa asiakkaan lääkekulut maksetaan Turun kaupungin hyvinvointitoimialan toimesta.