Valmisteluryhmä: palvelualuejohtaja Katariina Kauniskangas, palvelualuejohtaja Sirpa Kuronen, polikliinisten palvelujen johtaja Minna Aromaa, psykososiaalisten palvelujen johtaja Annie Turunen, kehityspäällikkö Riku Laurila sekä VSSHP:stä nuorispsykiatrian ylilääkäri Kim Kronström, lastenpsykiatrian ylilääkäri Taina Juven ja vs. ylihoitaja Jutta Piilinen 19.4.2021:

Turun kaupunki on tehnyt koronapandemian aikana toimenpiteitä, joilla on pyritty vähentämään pandemian ja mm. sen aikaisten rajoitustoimenpiteiden haitallisia vaikutuksia lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Tutkimusten mukaan vaikutukset ovat kohdistuneet erityisen raskaasti lasten ja nuorten mielen hyvinvointiin. Marraskuusta 2020 lähtien kaupungin johtoryhmän seurannassa on ollut toimenpidesuunnitelma, jonka mukaisesti on lisätty henkilöstöä oppilashuoltoon, kouluterveydenhuoltoon ja nuorisotyöhön, lisätty järjestöjen resursseja sekä tehostettu tiedotusta saatavilla jo olevasta tuesta ja avusta. Koronatilanne on tuonut entistä vahvemmin esille myös lasten ja nuorten mielenterveystyössä Turussa olevat puutteet.

Turun kaupungin hyvinvointitoimialan ja Tyksin lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian edustajat ovat laatineet toimenpideohjelman, jonka tarkoituksena on parantaa lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden hoidon laatua ja tarjontaa. Yhtäaikaiset ja määrällisesti riittävät toimenpiteet ovat välttämättömiä, jotta nykyisen kriisin lisäksi pitkäaikaisen hoidon kysynnän kasvun kanssa kamppaileva hoitojärjestelmä voi taas tarjota lapsille ja nuorille perheineen heidän tarvitsemaansa apua. Esitettyjen toimenpiteiden ja resurssilisäyksien lisäksi kehitetään hoitopolkuja ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.

Tyks lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian tilanne

Lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden hoito on kasvaneen kysynnän vuoksi ollut pitkään ruuhkautunut sekä perustasolla että erikoissairaanhoidossa. Koronapandemia ja sen hillitsemiseksi tehdyt rajoitustoimet ovat entisestään lisänneet erityisesti nuorten psyykkistä oireilua ja hoitoon hakeutumista.Suurin lisäys on nuorten masennus- ja ahdistuneisuusoireissa sekä syömishäiriöissä. TyksNuorisopsykiatrialla turkulaisten nuorten lähetemäärät kasvoivat vuoden 2020 jälkipuoliskolla yli 50 %ja kasvu on jatkunut voimakkaana myös vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Lisääntynyt oireilu on johtanut jo aiemmin ylikuormittuneen hoitojärjestelmän kriisiytymiseen ja hoidon tason laskuun. Lastenpsykiatrian tilanne on vastaava kuin nuorisopsykiatrialla.

Oireileville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen ei pystytä tarjoamaan riittävän nopeasti alkavaa ja intensiivistä hoitoa. Vaikeasti oireileville ja itsetuhoisille nuorille voidaan tarjota hoitokäyntejä yleensä vain noin kuukauden välein. Yhä useamman nuoren tilanne on kriisiytynyt akuuttia sairaalahoitoa vaativaksi, mikä on johtanut nuorisopsykiatrian osastohoidon vaikeaan ylipaikkatilanteeseen. Psykiatrian hoitava henkilökunta kokee hyvin kuormittavaksi sen, etteivät he pysty tarjoamaan lapsille ja nuorille ja heidän perheilleen riittävän hyvää hoitoa. Henkilökunnan uupuminen on näkynyt lisääntyneinä sairauslomina ja irtisanoutumisina. Uusien pätevien työntekijöiden rekrytointi uupuneiden tilalle on vaikeaa ja tilanteen jatkuessa nykyisen kaltaisena edessä näyttää olevan erikoissairaanhoidon toimintakyvyn romahtaminen.

Perustason mielenterveystyön tilanne Turussa

Perustasolla tarjottavat lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat tarpeeseen nähden riittämättömät. Kouluissa työskentelevät koulupsykologit, kuraattorit, samoin kuin koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto ovat ylikuormittuneet. Vuosina 2019-2021 Turun oppilashuoltoon on lisätty 13 koulupsykologia.Nykyisessä tilanteessa koulupsykologit täyttävät 7 vrk:n hoitotakuun ensikäyntien osalta vain 90 %. Myös kaupungin sisällä alueiden opiskeluhuollollinen tarve vaihtelee. Resursseja tulisi voida käyttää enemmän erityisesti syrjäytymisriskissä olevien lasten ja nuorten tukemiseen. Koulupsykologien lisääminen ei yksin riitä, vaan tarvitaan matalamman kynnyksen ja varhaisen puuttumisen mahdollisuuksia tarjoavia jalkautuvia toimijoita.

Kouluterveydenhoitajat ja -lääkärit ovat kouluikäisten ja opiskelijoiden mielenterveystyön perustason toimijoita. Toimintaa rasittaa tällä hetkellä myös keväältä 2020 koronatoimien seurauksena syntynyt tarkastusvelka. Yläkouluihin ja toiselle asteelle vuonna 2018 lisätyt kymmenen psykiatrista sairaanhoitajaa (hankinta VSSHP:ltä, sosterla 13.5.2020 § 190) paransivat tuolloin nuorten palveluita, mutta kysynnän kasvun jatkuessa tarvitaan uusia toimenpiteitä. Erityisesti on noussut esille tarve saada vastaavaa palvelua myös alakoululaisille, mutta ikäryhmän tarpeisiin soveltuvin toimintatavoin. Lasten ongelmat pahenevat diagnoosin ja hoitoon pääsyn pitkittyessä. Tämä on lisännyt myös Tyksin lastenpsykiatrian jo ennestään suurta kuormitusta. Myös perheneuvolan jonotusajat ovat kasvaneet. Lasten ja nuorten poliklinikan osana toimiva nuorten psykiatrinen tukiyksikkö on koettu hyvin toimivaksi ja vastaavan palvelun tarve on todettu myös nuorempien lasten kohdalla.

Vaikuttavuudesta

Mielenterveyden häiriöt ovat nousseet sairauseläkkeiden suurimmaksi syyksi ja ovat keskeinen syrjäytymisen riskitekijä. Yhden syrjäytyneen nuoren kustannuksiksi yhteiskunnalle arvioidaan laskentavasta riippuen 0.4-1.2 miljoona euroa. Lasten ja nuorten psyykkinen oireilu heijastuu vahvasti koko perheen jaksamiseen ja muun muassa lastensuojelun sijoitusten sekä koulun tukitoimien tarpeeseen. Hoitoon kuluvat rahat ovat vain murto-osa mielenterveyden häiriöiden aiheuttamista kustannuksista. Hoitoon sijoitetut rahat tuottavat tutkimusten mukaan itsensä moninkertaisesti takaisin. Nopea hoitoon pääsy ja varhainen puuttuminen vähentävät riskiä psyykkisten oireiden pitkittymiselle ja vaikeutumiselle. Taloudellisten tekijöiden lisäksi psyykkisesti oireilevien lasten ja nuorten hyvälle hoidolle on vahvat inhimilliset ja eettiset perusteet.

Turun koulujen psykiatristen sairaanhoitajien työn vaikuttavuudesta on käynnissä Max Karukiven johtama tutkimus. Tutkimus aloitettiin 30.1.2020, mutta keskeytettiin maaliskuusta elokuuhun koronaepidemian vuoksi. Vuoden 2021 lopussa saadaan tarkempaa tietoa työn vaikuttavuudesta.

Johtopäätös

Tilanteen korjaamiseksi on välttämätöntä parantaa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuutta kouluissa, perustasolla ja erikoissairaanhoidossa. Toimivat perustason palvelut mahdollistavat avun tarjoamisen oireilun varhaisvaiheessa nopeasti, lähellä lapsen tai nuoren normaalia toimintaympäristöä. Perustason palveluiden parantaminen on myös välttämätöntä psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ohjautuvien lasten ja nuorten määrän vähentämiseksi. Tällöin erikoissairaanhoidossa voidaan tarjota riittävän intensiivistä hoitoa kaikkein vaikeimmin oireileville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen.

Suositellut resurssilisäykset ja toimenpiteet / Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri valmistelee lasten psykiatrian ja nuorisopsykiatrian palvelujen saatavuuden parantamiseksi seuraavia resurssilisäyksiä. Kustannukset kohdistuvat Turun työryhmään suunniteltujen työntekijöiden osalta 100 % Turkuun ja muiden osalta 40 %.

TYKS nuorisopsykiatria

• 1 apulaisylilääkäri (akuuttipalveluihin)
• 1 erikoislääkäriä (Turun työryhmään)
• 3 psykologia (yksi Turun työryhmään, yksi akuuttipalveluihin ja yksi Syömishäiriöyksikköön)
• 7 sairaanhoitajaa (neljä Turun työryhmään, yksi akuuttipalveluihin ja kaksi Nuorisopsykiatrian osastolle)

TYKS lastenpsykiatria 

• 1 apulaisylilääkäri (Turun työryhmään)
• 1 erikoislääkäri (Turun työryhmään)
• 1 psykologi (Turun työryhmään)
• 3 sairaanhoitajaa (2 Turun työryhmään, 1 osastolle)

VSSHP:n esityksen kustannus lastenpsykiatrian resurssilisäyksestä on n. 353 000 €, josta Turkuun kohdistuvaa työtä on n. 338 000 €. Nuorisopsykiatrian kustannuslisäys on n. 633000 €, josta Turkuun kohdistuu n. 431000 €:n resurssi. Yhteensä Turkuun kohdistuva resurssilisäys vuositasossa on n. 769000 €.

Suositellut resurssilisäykset ja toimenpiteet / Turun kaupungin hyvinvointitoimiala

Esitämme seuraavia toimenpiteitä käynnistettäviksi kiireellisesti jo vuoden 2021 aikana. Toimenpiteet edellyttävät lisärahoitusta.

1.     Kouluissa työskentelevien psykiatristen sairaanhoitajien lisääminen

• 5 sairaanhoitajan tiimi työskentelemään alakouluilla yksilö- ja yhteisötyöhön (Koulu-koutsit)
• 2 sairaanhoitajan lisääminen yläkouluun ja toiselle asteelle, työstä suunnataan 0,5 htv. työhön Ohjaamossa ja Vamoksessa

Toiminta budjetoidaan v. 2022. Toiminnasta vastaa kouluterveydenhoito.

2.     Lasten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdeyksikkö osana lasten ja nuorten terveyspalveluja

Lasten ja perheiden ongelmat havaitaan neuvolassa, varhaiskasvatuksessa, kouluissa sekä kouluterveydenhuollossa. Perustasolla ei ole riittävää psykiatrista konsultaatiotukea, minkä seurauksena lähetepaine tyksin psykiatrialle kasvaa, vaikka osa lapsista olisi autettavissa perustason palveluissa. Kouluissa toimivien psykiatristen hoitajien lisäksi pienempien lasten ja perheiden tukemiseksi tarvitaan jalkautuva lastenpsykiatri sekä sairaanhoitaja työpariksi konsultoimaan perustason äitiys- ja lastenneuvolatyötä sekä kouluterveydenhuoltoa, sosiaalityötä, lastensuojelua sekä varhaiskasvatuksen ja sivistystoimen toimijoita.

• Tarvittava resurssi lastenpsykiatri ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Toiminta esitetään perustettavaksi vakinaisena.

Nepsy-neuvola / -poliklinikka

Tällä hetkellä vain osa neuropsykiatrisesti oireilevista lapsista ja nuorista (esim ADHD) saa diagnoosin ja avun. Nämä voitaisiin antaa perustasolla, mutta nykyisessä tilanteessa Tyksin psykiatrialle tehdään paljon lähetteitä. Palvelun saatavuutta parantamaan ja VSSHP:n lähetteitä vähentämään esitetään Nepsy-neuvolaa / poliklinikkaa, jossa keskitetysti tehtäisiin diagnostiset testit turkulaisille lapsille ja nuorille. Erikoislääkäri asettaa diagnoosin, mutta jatkohoito tapahtuu kouluterveydenhuollossa Käypä Hoito-suosituksen mukaisesti. Toiminnan vaikuttavuutta voidaan arvioida mm. lapsen ja nuoren toimintakyvyn paranemisella (toimintakykymittarit) sekä perustasolla hoidettavien nepsy-potilaiden määrän laskulla tyksin lähetteissä.

• Tarvittava resurssi 3 psykiatrista sairaanhoitajaa ja 1 psykologi. Toiminta esitetään perustettavaksi vakinaisena.

3.     Koulujen oppilashuollon vahvistaminen

Pandemia-aika on tuottanut suuren määrän lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoidon tarvetta, mikä oli nähtävissä jo aiemmin syrjäytymisriskissä olevien nuorten määrän huolestuttavana lisääntymisenä. Puutteellisten resurssien vuoksi kouluissa ei ole saatavilla lasta ja nuorta kohtaavia ammattilaisia, jotka toimivat avainroolissa lasten ja nuorten mielenterveyden tukemisessa. Myös perheisiin vaikutetaan parhaiten kattavan moniammatillisen kouluyhteistyön kautta. Korjausliikkeitä tulisi tehdä nopeasti lasten luonnolliseen arkiympäristöön. Kouluterveydenhuollossa tarvitaan edelleen lisäresurssia vuoden 2020 aikana syntyneen tarkastusvelan kuromiseen kiinni. Koulujen terveydenhoitajat ovat myös kouluikäisten matalimman kynnyksen mielenterveystyön tekijöitä.

Esitämme psykologien lisäpanostuksia lisärahoituksella 1.8.2021 alkaen, terveydenhoitajia 1.6.2021 alkaen. Esitämme toimia käynnistettäviksi tilapäisinä siten, että psykologien vakanssien vakinaistaminen sisällytetään vuoden 2022 henkilöstösuunnitelmaan ja terveydenhoitajien kohdalla arvioidaan tarpeen pysyvyys vuoden 2022 aikana.

Resurssitarve:

• 2 koulupsykologia alakouluille
• 2 koulupsykologia yläkouluille
• 2 psykologia toisen asteen opiskelijahuoltoon
• 4 kouluterveydenhoitajaa

4.     Sähköisten palvelujen lisääminen 

Pyydä apua -napin käyttöönotto verkkosivuille - helppo tapa pyytää apua ja saada nopeasti yhteys ammattilaiseen. Toiminta on jo käytössä laajasti maakunnan muissa kunnissa. Chatin laajentaminen koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon parantamaan terveydenhoitajien tavoitettavuutta.

Chatit laajaan käyttöön, myös tunnistautumisella

• Neuvola-chatin palveluaikojen laajentaminen ja tunnistautumisen kautta myös käynnin korvaavan palvelun mahdollistaminen
• Perheneuvolan chat matalan kynnyksen neuvonnan ja ohjauksen välineeksi sekä parantamaan palvelun saatavuutta.

Resurssitarve:

• Pyydä apua -nappi ja kouluterveydenhuollon chat 2 terveydenhoitajaa
• neuvola-chat 1 terveydenhoitaja
• perheneuvola-chat 1 psykiatrinen sairaanhoitaja, 1 sosiaalityöntekijä

Jatkovalmisteluun jäävät toimenpiteet:

Perusopetuksen ja toisen asteen oppilashuollon tukeminen moniammatillisella työryhmällä (Team Naakka) ja perheneuvolan jononpurkutiimi. Näiden kohdalle selvitetään mahdollisuuksia pilottien käynnistämiseen hankerahoituksella.

Turun hyvinvointitoimialan resurssilisäysten kustannukset

Edellä olevan perusteella esitämme, että sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy hyvinvointitoimialla valmistellut toimenpiteet lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä jaksamisen ja mielenterveyden tukemiseksi sekä mielenterveyshäiriöiden hoidon saatavuuden parantamiseksi. Toimeenpanossa huomioidaan ruotsinkielinen palvelutarve.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 19.4.2021:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy hyvinvointitoimialla valmistellut toimenpiteet lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä jaksamisen ja mielenterveyden tukemiseksi sekä mielenterveyshäiriöiden hoidon saatavuuden parantamiseksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Ennen päätöksentekoa Eeva teki palautusehdotuksen: ” Hyvinvointitoimialan suunnitellut toimenpiteet lasten, nuorten ja perheiden jaksamiseen ja mielenterveyden tukemiseksi eivät tule poistamaan kasvavaa lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmia. Suunnitelman tulisi sisältää huomattavasti vahvempi tuki vanhemmille kuin chat- ja terveydenhoitajan kanssa keskusteluin käytävä ohjaus. Esittelytekstissä todetaan, että korjausliikkeitä tulisi tehdä nopeasti lasten luonnolliseen arkiympäristöön. Esityksessä unohdetaan tärkein lähiympäristö koti. Vanhemmat tarvitsevat erityisesti kotona tapahtuvaa kasvatuksen asiantuntijoiden antamaa opastusta ja kasvatusmenetelmien käytännön harjoittelua, jotta he pystyisivät tukemaan lastaan ja nuortaan heidän hyvinvoinnissaan. Jos vanhemmat eivät saa apua käytännön vanhemmuuteensa, tulevat lapset ja nuoret yhä enenevässä määrin tarvitsemaan yhteiskunnallisia toimenpiteitä. Tällä hetkellä perheen arkea helpottamaan tarkoitettu kotiapu ei johda perhedynamiikan muutoksiin. Vanhemmat tarvitsevat tukea myös taloudellisten ongelmien ratkaisuissa, joilla on vaikutusta myös lasten hyvinvointiin. Suunnitelmassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin ongelmia ratkaistaan yksinomaan sairaanhoidollisesta näkökulmasta. Nyt ehdotettu perinteinen työtapa, lasten ja nuorten keskustelut ammattiauttajien kanssa, ei poista ongelmaa, joka liittyy perheiden vaikeuksiin tukea omaa lastaan ja nuortaan. Lasta ja nuorta eivät auta ammattihenkilön kanssa käydyt keskustelut, jos hän joutuu palaamaan kotiin, missä muutoksia ei tapahdu. Lapsiin ja nuoriin liittyvä vanhempia tukeva kasvatuksellinen puoli puuttuu kokonaan. Ennaltaehkäisevään toimintaan tulisi lisätä erityisesti kasvatuksen ja vanhemmuuden kehittämisen asiantuntijoita. Sosiaali- ja terveyslautakunta on tehnyt neljävuotiskaudellaan lukuisia lasten ja nuorten tilanteita parantavia toimenpiteitä. Toimenpiteet ovat olleet saman suuntaisia kuin nyt ehdotettu resurssien lisäys on. Toimenpiteet eivät näytä tuottaneen haluttuja muutoksia, vaan lasten ja nuorten pahoinvointi on vain lisääntynyt. Siksi katson, että suunnitelma tulee palauttaa uuteen valmisteluun siten, että Turun kaupunkia koskevan suunnitelman osuuden painopiste olisi kotiin menevässä konkreettisessa vanhemmuuden tukemisessa siten, että vanhemmat saisivat käyttöönsä lasten ja nuorten mielenterveyttä tukevia toimintamalleja. Vanhemmuutta ei pitäisi siirtää koululle, harrastuksiin tai yhteiskunnalle vaan vahvistaa vanhemmuuden taitoja. Apu tulisi suunnata vanhemmille, joilta löytyy motivaatiota sekä muutokseen tarvittavia voimavaroja. Korjaavien toimenpiteiden resursseja vapautuisi siten, niille lapsille ja nuorille, joiden vanhemmilla ei ole voimavaroja vanhemmuuden muutoksille. Lisäksi tulisi vahvistaa koulun opettajien taitoja auttaa lapsia mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä. Tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi virkoja ei tulisi perustaa pysyväisluonteisiksi, jos koronatilanne on lisäresurssin pääasiallinen syy.” Palautusehdotus raukesi kannattamattomana.

Ennen päätöksentekoa Wennström teki lisäysehdotuksen: ” Lisäksi lautakunta olettaa, että palvelut noudattaa uuden kansallisen mielenterveysstrategian joka painottaa oikeutta omakielisiin mielenterveyspalveluihin. Resurssilisäykset toteutetaan niin, että myös ruotsinkielisten lasten ja nuorten yhtäläinen oikeus mielenterveyspalveluihin toteutuu, tarvittaessa ostopalveluihin.” Lisäysehdotus raukesi kannattamattomana.

Ennen päätöksentekoa Eeva teki muutosehdotuksen: ” Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy hyvinvointi-toimialalla valmistellut toimenpiteet lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä jaksamisen ja mielenterveyden tukemiseksi sekä mielenterveydenhäiriöiden hoidon saatavuuden parantamiseksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osalta. Suositellut resurssilisäykset ja toimenpiteet/Turun kaupungin hyvinvointitoimialaa koskien muutetaan siten, että painopiste olisi kotiin menevässä konkreettisessa vanhemmuuden tukemisessa siten, että vanhemmat saisivat käyttöönsä lasten ja nuorten mielenterveyttä tukevia toimintamalleja. Lisäksi tulisi vahvistaa koulun opettajien taitoja auttaa lapsia mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä. Turun hyvinvointitoimialaa koskevat toimet/virat tulisi perustaa määräaikaisina.” Muutosehdotus raukesi kannattamattomana.

Eeva jätti asiasta eriävän mielipiteen perustellen sitä seuraavasti:

Sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymät sekä hyvinvointitoimialan nopealla aikataululla suunnittelemat toimenpiteet lasten, nuorten ja perheiden jaksamiseen ja mielenterveyden tukemiseksi eivät tule poistamaan kasvavaa lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmia. Huomiota olisi pitänyt kiinnittää enemmän lasten ja nuorten mielenterveysongelmien syihin. Kaikkea (esim. kiusaamisesta johtuvia, sosiaalisen median luomia ulkonäköpaineita tai perhedynamiikan puutteita), ei keskusteluapu riitä korjaamaan. Nyt tehdyssä päätöksessä ei ole riittävästi huomioitu eri syistä johtuvia mielenterveyden ongelmia ja niiden korjaamiseksi tarvittavia erilaisia toimenpiteitä.

Suunnitelman olisi tullut sisältää huomattavasti vahvempi tuki vanhemmille kuin chat- ja terveydenhoitajan kanssa keskusteluin käytävä ohjaus. Esittelytekstissä todetaan, että korjausliikkeitä tulisi tehdä nopeasti lasten luonnolliseen arkiympäristöön. Päätöksessä unohdetaan tärkein lähiympäristö koti. Vanhemmat tarvitsevat erityisesti kotona tapahtuvaa kasvatuksen asiantuntijoiden antamaa opastusta ja kasvatusmenetelmien käytännön harjoittelua, jotta he pystyisivät tukemaan lastaan ja nuortaan heidän hyvinvoinnissaan. Jos vanhemmat eivät saa apua vanhemmuuteensa, tulevat lapset ja nuoret yhä enenevässä määrin tarvitsemaan yhteiskunnallisia toimenpiteitä. Tällä hetkellä perheen arkea helpottamaan tarkoitettu kotiapu ei johda perhedynamiikan muutoksiin. Vanhemmat tarvitsevat apua myös päihde- ja mielenterveys- ja taloudellisissa ongelmissa, joilla on todettu olevan vaikutusta lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Tehdyssä päätöksessä lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin ongelmia ratkaistaan yksinomaan sairaanhoidollisesta näkökulmasta. Nyt ehdotettu perinteinen työtapa, lasten ja nuorten keskustelut ammattiauttajien kanssa, ei poista ongelmaa, joka liittyy perheiden vaikeuksiin tukea omaa lastaan ja nuortaan. Lasta ja nuorta eivät auta ammattihenkilön kanssa käydyt keskustelut, jos hän joutuu palaamaan kotiin, missä muutoksia ei tapahdu. Lapsiin ja nuoriin liittyvä vanhempia tukeva kasvatuksellinen puoli puuttuu kokonaan. Ennaltaehkäisevään toimintaan tulisi lisätä erityisesti kasvatuksen ja vanhemmuuden kehittämisen asiantuntijoita.

Sosiaali- ja terveyslautakunta on tehnyt neljävuotiskaudellaan lukuisia lasten ja nuorten tilanteita parantavia toimenpiteitä. Toimenpiteet ovat olleet saman suuntaisia kuin nyt päätetty resurssilisäys on. Toimenpiteet eivät näytä tuottaneen haluttuja muutoksia, vaan lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. Turun kaupungin resurssilisäyksen painopiste tulisi olla kotiin viedyssä konkreettisessa vanhemmuuden tukemisessa siten, että vanhemmat saisivat käyttöönsä lasten ja nuorten mielenterveyttä tukevia toimintamalleja. Näin korjaavien toimenpiteiden esim. psykiatrisen hoidon resursseja vapautuisi niille lapsille ja nuorille, joilla on neuropsykiatrisia ongelmia tai joiden vanhemmilla ei ole voimavaroja vanhemmuuden muutoksille. Lisäksi tulisi vahvistaa koulun opettajien ja päiväkotien henkilökunnan taitoja auttaa lapsia mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä.

Tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi virkoja ei olisi tullut perustaa pysyväisluonteisiksi, jos Korona-tilanne oli lisäresurssitarpeen pääasiallinen syy.