Mielenterveys- ja päihdeyksikkö, johtaja Kaisa Luntamo 3.12.2020:

Taustaa

Turun kaupungin talouden sopeuttamisohjelman yhdeksi toimenpiteeksi on valittu matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluiden vahvistaminen ja avopalveluiden vahvempi integroiminen sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä (sopeuttamisohjelman toimenpide 6, lisäksi yksikkö edesauttaa muidenkin sopeuttamisohjelman toimenpiteiden onnistumista). Lisäksi vastaavan toiminnallisen kokonaisuuden kehittämistä on nostettu kaupunginvaltuuston kirjauksessa 2019 talousarviopäätöksen yhteydessä, valtuustoaloitteissa vuosien 2018-2019 aikana sekä sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen järjestämissuunnitelman päivityksessä vuosille 2019-2020.

Uuden yksikön tehtävänä on koota Turun kaupungin aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarjonta nykyisten palveluiden ollessa hallinnollisesti ja palvelutuotannollisesti hajautuneita usealle palvelualueelle ja edelleen usealle tuotantoyksikölle. Suurehko osa palvelutuotannosta hankitaan ostopalveluina, ja omaa palvelutuotantoa varten vuokrataan henkilöstöä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä. Nykytila on aiheuttanut haasteita kokonaisuuden koordinoinnille ja on ajanut epätarkoituksenmukaisen osuuden mielenterveys- ja päihdepalveluista tuotettavaksi erikoistason palveluina.

Toiminnan tavoite ja arviointi

Yksikön toiminnan tavoite on parantaa turkulaisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuutta ja laatua. Tarkoituksena on kehittää yhteistyö saumattomammaksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä perusterveydenhuollon ja yleisesti ottaen kaikkien turkulaisten mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palveluita tuottavien tahojen välillä (mukaan lukien kolmas sektori ja ostopalvelutuottajat). Organisaatioiden välisiä hoitoprosesseja pyritään siis kehittämään. Tavoitteena on psykiatrisen erikoissairaanhoidon lähetteiden tarpeen väheneminen. Näiden tavoitteiden täyttyessä syntyy myös taloudellista säästöä esimerkiksi psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja ostopalveluiden kustannusten vähentyessä. Pitkällä aikavälillä taloudellista säästöä syntyy turkulaisten psyykkisen hyvinvoinnin lisääntyessä, jolloin esimerkiksi syrjäytyminen, sairauslomakustannukset ja sosiaaliset ongelmat vähenevät. Ongelmien tehokkaalla ja viiveettömällä hoitamisella ehkäistään myös asiakkaan lähipiirin pahoinvointi asiakkaan ongelmien vuoksi.

Yksikön palvelutuotantoa ja prosessien sujuvuutta arvioidaan jatkuvasti. Mittarit tullaan määrittämään myöhemmin sisältäen esimerkiksi jonotusajan pituuden, hoitojaksojen keston sekä asiakas- ja työntekijätyytyväisyyden. Taloudellisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan esimerkiksi erikoissairaanhoidon ja ostopalveluiden kustannusmuutosten muodossa. Laadullisiin seurantamenetelmiin sisältyy muun muassa yhteydenpito yhteistyötahojen kanssa. Asiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden näkemykset otetaan myös huomioon.

Asiakasryhmät ja hoitoprosessit

Mielenterveys- ja päihdepalveluyksikkö tulee antamaan matalan kynnyksen palveluita Turun aikuisikäisille mielenterveys- ja päihdeasiakkaille. He voivat ohjautua yksikköön oman yhteydenottonsa perusteella ilman lähetettä. Asiakkailla on mahdollisuus vastaanottoon sekä ajanvarauksella että ilman ajanvarausta. Yksikkö tukee myös terveysasemien omana toimintana toteutettavaa mielenterveys- ja päihdehoitoa antaen mm. konsultaatioita. Myös muut yhteistyötahot voivat ohjata asiakkaitaan yksikön avun piiriin.

Yksikön tehtävänä on lisäksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrisen erikoissairaanhoidon piirissä olleiden (myöhemmin sovittavien asiakasryhmien) jatkohoito erikoissairaanhoidosta saatavan jatkohoitosuunnitelman mukaan. Yksikön tavoitteena on myös tukea Turun kaupungin muiden yksiköiden työtä antaen palveluita mm. sosiaalityön yksiköiden, vanhuspalveluiden, asumis- ja päihdepalveluiden sekä lastensuojelun asiakkaille.

Yksikön prosesseista on tarkoitus tehdä mahdollisimman selkeitä ja asiakaslähtöisiä. Asiakkaalle pyritään löytämään mahdollisimman nopeasti tarkoituksenmukainen hoito. Prosesseja kehitetään ja arvioidaan yhdessä työntekijöiden kanssa säännöllisesti, ja niitä päivitetään tarpeen mukaan. Tieto hoitoprosessien luonteesta on avointa tietoa myös yhteistyökumppaneille, ja palaute heiltä on toivottua.

Toiminta tulee koostumaan sekä yksilövastaanotoista (tarpeen mukaan lähipiirin ja hoitoverkoston kanssa) että ryhmistä. Yksikön työntekijät tekevät lisäksi liikkuvaa työtä. Suunnitelmissa on järjestää myös päiväkeskustoimintaa. Yksikössä on hyvät mahdollisuudet moniammatilliseen työhön.

Yhteistyötahot

Yksikkö tekee monipuolista ja mahdollisimman avointa yhteistyötä monen eri toimijan kanssa. Läheisimpiä yhteistyötahoja ovat kaupungin muut tulosyksiköt, psykiatrinen erikoissairaanhoito, ostopalvelujen tuottajat ja kolmannen sektorin toimijat. Yhteistyössä näiden tahojen kanssa pyritään välttämään toimintojen päällekkäisyyksiä, kehittämään toimivat hoitoprosessit sekä mahdollistamaan monipuolinen ja tarpeenmukainen palvelukartta asiakkaiden käyttöön. Sairaanhoitopiirin kanssa tehdään myös koulutusyhteistyötä.

Päivätoimintakeskus

Keskuksessa työskentelee moniammatillinen tiimi, jolloin asiakkaalla on mahdollisuus saada nopeasti erilaisiin asioihin tukea. Keskuksen päämääränä on olla paikka, jonne asiakkaiden on helppo tulla. Toiminta rakennetaan asiakkaalle mielekkääksi ja kuntoutumista tukevaksi. Asiakkailla on myös itse mahdollisuus vaikuttaa toiminnan sisältöön. Asiakas ja henkilökunta tekevät yhdessä suunnitelman asiakasta koskevan toiminnan sisällöstä ja tavoitteista.

Keskuksessa toteutetaan erilaisia toiminnallisia, psykoedukatiivista tietoa antavia ja keskusteluun pohjautuvia ryhmiä.

Henkilöstö

Yksikön henkilökunnasta 1.9.2020 työnsä ovat aloittaneet yksikön johtaja Kaisa Luntamo ja yksikön palveluesimies Otto Huttunen. Yksikön psykiatrian erikoislääkärin ja lähihoitajan rekrytointiprosessit pyritään saattamaan loppuun joulukuun 2020 aikana.

Yksikköön siirtyvät jo olemassa olevat vakanssit tai työpanos:

•Mielenterveys- ja päihdetiimi:

3 sosiaaliohjaajaa

4 sairaanhoitajaa/terveydenhoitajaa

•Noin 7 psykologin työpanos (työskentelevät perhe- ja sosiaalipalveluista käsin)

•VSSHP:ltä työvoimavuokrauksella hankittujen 6-7 psykiatrisen hoitajan ja 1 erikoislääkärin työpanos

Yhteistoimintakokokous vakansseineen siirtyvälle henkilökunnalle pidetään 9.12.2020. Henkilöstön työaikamuoto säilyy ennallaan.

Vuoden 2021 henkilöstösuunnitelmaan on esitetty uusia vakansseja, minkä lisäksi kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2021 talousarvion yhteydessä 1,1 M€ lisämäärärahan myöntämisestä matalan kynnyksen mielenterveysyksikön toimintaan. Näin ollen yksikköön on esitetty perustettavaksi seuraavia uusia vakansseja:

•5 lääkäriä

•1 toimistosihteeri

•16 sairaanhoitajaa

•4 lähihoitajaa

•2 sosiaaliohjaajaa

•1 toimintaterapeutti

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä tulee siirtymään tehtäviä yksikölle, ja sairaanhoitopiirin edustajien kanssa käydään keskustelua näitä tehtäviä sairaanhoitopiirin palveluksessa hoitaneiden työntekijöiden mahdollisesta siirrosta yksikölle.

Nykyisten ostopalvelusopimusten mahdollista jatkamista tullaan käsittelemään siltä osin kuin jo tehdyt sopimukset ovat päättymässä tai muutoin muutoksia sallivia. Tavoitteena on tuottaa palveluita mahdollisimman paljon yksikön omana toimintana. Tällöin ostopalvelusopimuksiin aikaisemmin sijoitetut varat voitaisiin sijoittaa yksikön lisäresurssiksi kyseisten palveluiden tuottamiseksi.

Kartoitetaan myös muita mahdollisuuksia saada yksikön käyttöön lisää henkilöstöresurssia, erityisesti kaupunginvaltuuston kirjauksen mukaisesti toiminnan osoittauduttua tulokselliseksi.

Johtaminen ja organisaatio

Mielenterveys- ja päihdepalvelut on uusi tulosyksikkö, joka sijoittuu terveyspalveluiden palvelualueelle (kuva 1). Uutta tulosyksikköä johtaa palvelualuejohtajan alaisuudessa tulosyksikköjohtaja, joka vastaa uudesta toimintakokonaisuudesta. Tulosyksikössä toimivan henkilökunnan esimiestehtävistä vastaavat tulosyksikön johtaja ja palveluesimies. Vastuut ja tehtävät tarkennetaan ja kuvataan hyvinvointitoimialan hallinnon järjestämispäätökseen. Psykiatrian erikoislääkäri vastaa yksikön lääketieteellisestä johtamisesta.

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulosyksikkö koostuu seuraavista yksiköistä, joihin kohdennetaan kustannuksia, vakansseja ja palveluita:

•Mielenterveys- ja päihdeyksikön hallinto, vastuuhenkilönä toimii tulosyksikön johtaja

•Mielenterveys- ja päihdeyksikkö, vastuuhenkilöinä toimivat tulosyksikön johtaja ja palveluesimies

•Perustason psykiatriset ostopalvelut, vastuuhenkilönä toimii tulosyksikön johtaja

Kuva 1. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden sijoittuminen terveyspalveluiden palvelualueelle sekä tulosyksikkörakenne (luonnos)

Tilat

Yksikön käytössä olevien toimitilojen selvittely on vielä kesken. Toimitiloja pyritään löytämään keskeisimmistä palveluita tarvitsevista lähiöistä ja keskustasta tarjoten kuntalaisille mahdollisimman helposti saavutettavat palvelut. Työntekijät tulevat tekemään myös liikkuvaa työtä ja kotikäyntejä asiakkaan tarpeiden mukaan. Lisäksi etäyhteyksien käyttö asiakkaiden kanssa on mahdollista.

Asiakasmaksut

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden avohoidosta ei peritä asiakasmaksuja (laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992 5 §), joten perustettavan yksikön käynneistä ei määritellä asiakasmaksuja.

Kustannukset

Uuden tulosyksikön talousarvio tarkentuu osana terveyspalveluiden konseptiuudistusta. Kokonaisuus muodostuu olemassa olevista henkilöstökustannuksista, henkilöstösuunnitelmassa 2021 ja vuoden 2021 talousarvion yhteydessä myönnetyllä erillisellä määrärahalla esitetyistä uusista henkilöstö- ja muista kustannuksista, tilavuokrista sekä talousarviosuunnittelussa huomioiduista materiaalien ostoista ja palveluista.

Kustannuspaikkahierarkia varmistuu loppuvuoden 2020 aikana. Esitetty hierarkia vuodelle 2021 on seuraava:

Tämän lisäksi suunnitteilla olevalle päivätoimintakeskukselle sekä eri tiimeille on tulossa todennäköisesti omat kustannuspaikkansa, joiden keskinäinen hierarkia tarkentuu tulevan yksikkö- ja tiimijaottelun mukaisesti.

Aikataulu

Uuden tulosyksikön perustamiseen tarvittavat tekniset muutokset, palvelujen (puhtaanapito jne.) järjestäminen sekä erityisesti uusien vakanssien perustaminen, henkilöstön rekrytointi ja toiminnan vaatimien tilojen järjestyminen vaativat aikaa, mutta tulosyksikkö voinee aloittaa toimintansa vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Toiminnan käynnistymisen ajankohdan kannalta ratkaisevimmat tekijät ovat vakanssien perustamisen ja niihin liittyvän rekrytointiprosessin sekä tilojen järjestymisen aikataulut.

Tulosyksikön toiminta aloitetaan vuoden 2021 alkupuoliskolla mahdollisimman nopealla aikataululla. Siihen saakka mielenterveys- ja päihdepalveluita tuotetaan nykyisellä henkilöstöllä ja suurelta osin myös nykyisellä toimintatavalla.

Palvelualuejohtaja Katariina Kauniskangas 3.12.2020:

Esitän, että terveyspalveluiden palvelualueelle perustetaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulosyksikkö 1.1.2021 alkaen edellä kuvattujen toimintaperiaatteiden ja organisaatiorakenteen mukaisesti.