LUONNOS
Asumisen pysäkki -hanke
Päivystyksellinen interventio pysyvän asumisratkaisun saavuttamiseksi päihteettömille asunnottomille
Hankesuunnitelma 5.5.2020
Sisällysluettelo
2.1 Rajaukset ja riippuvuudet 2
6.1 Hankkeen organisoituminen 5
6.2 Viestintä ja sidosryhmien osallistaminen 6
6.4 Riskit ja niihin varautuminen 7
6.5 Tulosten juurtuminen ja levittäminen hankekauden jälkeen 7
Turussa ei tällä hetkellä ole selkeää toimintamallia tai paikkaa päihteettömille tilapäisasuntoa tarvitseville eikä myöskään häädön saaneelle lapsiperheelle. Päihteettömällä tarkoitetaan tässä yhteydessä henkilöä, jonka asunnottomuuden juurisyynä tai esteenä ei ole päihdeongelma.
Sosiaalipäivystyksen ja sosiaalityön alkupalveluiden tekemien havaintojen mukaan nykytilanteessa myös yhteistyöviranomaiset ovat epätietoisia sen suhteen mihin tulisi ohjata asunnottomia henkilöitä, joilla ei ole päihdeongelmaa. Tieto asunnottomaksi tulleesta henkilöstä voi tulla mm. yhteispäivystyksestä, sosiaalipäivystyksestä (esim. ulkopaikkakunnilta tai ulkomailta saapuvat), jälkihuollosta (kaverin luona majailevat nuoret) tai sosiaalityön alkupalveluista. Asunnottomaksi tulemisen taustalla voi olla mm. akuutti häätötilanne, vangin vapautuminen tai nykyisen asunnon asumiskelvottomuus.
Yksinasuneelle päihteettömälle ei ole muuta paikkaa nykytilanteessa kuin päihdeongelmaisille tarkoitettu Sillankorva. Asuntonsa menettäneelle henkilölle tai perheelle voidaan tietyissä tilanteissa järjestää tilapäisesti hotelli- tai yksityismajoitus, joka on kallis ratkaisu. Pahimmassa tapauksessa perheen lapset joudutaan sijoittamaan kiireellisesti vastaanottokotiin. Yksinasuvien tai perheen, jossa ei asu alaikäisiä lapsia, asunnonmenettämistilanteita arvioidaan olevan vuodessa n. 100. Lapsiperheiden osalta luku on n. 10-15.
Tulipalon tai muun kriisin vuoksi asuntonsa menettäneille (vuositasolla 10 – 15 kpl) voidaan vuokrata asunto tai heidät majoittaa hotelliin. Paperittomien hätämajoitus hoidetaan nykytilanteessa ostopalveluna Suomen Punaiselta Ristiltä. Hätämajoituksen tarpeessa olevia laittomasti maassa yksin liikkeellä olevia on n. 40 henkilöä ja perheitä 5-10 kpl. Tämän lisäksi tilapäismajoitusta voivat tarvita satunnaisesti ja tilapäisesti kaupungissa oleskelevat henkilöt, joita arvioidaan olevan vuositasolla n. 100.
Turun kaupungin asunnottomuuden vähentämisen toimenpideohjelmassa on toimenpiteenä ”Etsitään uudenlaisia hätämajoituksen ja tilapäisasumisen vaihtoehtoja kumppanuudella muiden toimijoiden kanssa”.
Turussa on suunnitteilla päihdehuollon monipalvelukeskus, jonka on tarkoitus yhdistää nykyisin toimivien Sillankorvan ensisuojan ja Sirkkalan päiväkeskuksen tarjoamat palvelut. Monipalvelukeskuksen valmistumisajankohdaksi on arvioitu vuotta 2023. Monipalvelukeskukseen on suunniteltu viittä paikkaa myös päihteettömien tilapäismajoituksen mahdollistamiseksi, joka aikanaan tulee helpottamaan tällä hetkellä palveluvalikoimassa olevaa aukkoa tilapäis- ja hätämajoituksen kohdalla.
Turun kaupunkiin on palkattu ARAN:n Asta-hankkeen (2018-2020) tuella syyskuussa 2019 vuokra-asukkaiden asunnottomuuden ehkäisyä tukevaan työhön oma asumisneuvoja, jonka työ on painottunut erityisesti Länsi-Turun suuntaan. Asta-hankkeeseen osallistuu myös Akseli Kiinteistöpalveluiden palveluksessa ja Turun kaupungin osittain rahoittama asumisnevoja, jonka työ painottuu Itä-Turun alueelle. Tämän lisäksi TVT-asunnoilla on heidän asiakkaitaan varten kolme asumisneuvojaa. Tällä hetkellä voidaan sanoa kaupungin kaikkien vuokra-asukkaiden olevan asumisneuvojen palveluiden piirissä. Asumisneuvojien työ on tärkeässä osassa kun ennaltaehkäistään asunnottomuutta. Asumisneuvojat tekevät työtä riskien varhaisen tunnistamisen, asumisen jatkuvuuden turvaamisen ja asumisen turvan varmistamiseen.
Ennaltaehkäisemiseen käytetyistä toimenpiteistä huolimatta tulee tilanteita, joissa kuntalainen joutuu asunnottomaksi. Tämän hankkeen keskeisenä tausta-ajatuksena on Asunto ensin –ajattelun mukaisesti se, että asunnottomuuden vastaisessa työssä keskeistä on turvata asuminen heti oman asunnon menettämisen jälkeen, jotta elämän kuntoon saaminen helpottuu.
Asumisen pysäkki –hankkeen tavoitteena on:
1.Kehittää tehokas ja vaikuttava toimintamalli päihteettömien asunnottomaksi joutuvien auttamiseksi
2.Edistää hankkeen asiakkaiden asunnon saantia yksilöllisellä monialaisella tuella sekä estää asunnottomuuden pitkittyminen
3.Saada lisätietoa asunnottomuuden ilmiöstä ja mallintaa vaikuttavat palvelupolut eri asiakassegmenteille asunnottomaksi joutumisen tilanteissa
4.Arvioida ja viedä vaikuttavaksi havaitut toimintamallit osaksi normaalia palvelutarjontaa
5.Kehittää asunnottomuutta ehkäisevä etsivän työn mallin yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
6.Hankkeen aikana rakennetaan kolmannen sektorin toimijan tai toimijoiden kanssa kumppanuusmalli, jolla tilapäisasumisen jälkeisen asumisen pysyvyyttä turvataan.
Hankkeessa kehitettävät asunnottomuustyön toimintamallit ja asumissosiaalisen työn uudet muodot kytketään osaksi valtakunnallista asunnottomuuden vastausta kehittämistyötä ja Asunto Ensin versio 2.0 –ajattelua.
(https://asuntoensin.fi/asunto-ensin-2-0-tehdaan-yhdessa-jokaiselle-mahdollisuus/)
Tämä hanke ja sen tulokset tuodaan käsiteltäväksi tarvittaessa Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman toimeenpanon mt- ja päihdepalvelut, työikäisten sosiaalipalvelut sekä vammaispalvelut -työryhmään.
Hankkeella on linkitys myös sosiaalipäivystyksen kehittämiseen, joka on järjestämissuunnitelmassa vahvasti ollut useita vuosia esillä. Sosiaalipäivystyksen alueellinen laajentuminen on saatu etenemään ja seuraavaksi on tarkoitus kehittää sosiaalipäivystystä sosiaali- ja kriisipäivystyksen suuntaan. Tilapäisasumispalvelun kehittäminen tukee myös sosiaalipäivystyksen toimintamahdollisuuksia toimijana kriisitilanteissa.
Sote-rakenneuudistus –valtionavustushankehaussa on yhtenä isona osana palveluketjujen mallintaminen. Hankkeessa tullaan tekemään vähintään menetelmäyhteistyön tasolla yhteistyötä kun mallinnetaan päihteettömien asunnottomuuteen liittyviä palveluketjuja.
Kehittämistyön yhteensovittaminen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman hankkeen kanssa
Varsinais-Suomen tulevaisuuden sote-keskus hankehakemuksessa on yhtenä osana uusi pilotoitava henkilökohtainen asiakasohjaus-palvelu. Hankkeissa suunnitellut kehittämistyöt tukevat toisiaan. Tarkoitus on rakentaa laaja-alaista palvelutarvetta tarvitseville asiakkaille palveluohjauspalvelu, jota toteuttamaan asiakkaalle nimetään henkilökohtainen case manager, joka vastaa asiakassuunnitelman tekemisestä yhdessä asiakkaan kanssa, suunnitelman ylläpidosta ja toteutumisen seurannasta sekä auttaa asiakasta tarvittaviin palveluihin ohjautumisessa. Asiakassuunnitelmassa ja ohjauksessa voidaan hyödyntää myös järjestökentän tuottamia palveluita.
Asumisen pysäkki –hankkeen yleiset tavoitteet ovat täysin linjassa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman yleisten tavoitteiden kanssa, jossa keskeistä on palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen sekä ennakoivaan työhön panostaminen, palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen sekä palveluiden yhteentoimivuuden varmistaminen ja kustannusten nousun hillitseminen
Hankkeen keskiössä on uuden päivystyksellisen toimintamallin luominen päihteettömien tilapäisasumiseen ja ohjaus pysyvän asumisratkaisun löytämisen. Kyseessä on lyhyt interventio, jonka aikana sovitaan seuraavat askeleet asunnottomuuden päättämiseksi. Tilapäisasumispalvelun piiriin ohjataan asiakkaat sosiaalipäivystyksen tai sosiaalityön alkupalveluiden toimesta heti asunnottomuuden alussa. Keskeiset palvelua käyttävät asiakassegmentit ovat:
•Asunnon menettänyt tai häädön saanut henkilö tai lapseton perhe
•Asunnon menettänyt tai häädön saanut lapsiperhe
•Tulipalon tai muun kriisin vuoksi asuntonsa menettäneet
•Laittomasti maassa olijat (paperittomat) yksinasuvat ja perheet
•Satunnaiset kulkijat/matkailijat
Palvelun tarjoamisen reunaehdot:
•Asunnottomuus ei johdu päihdeongelmasta (Päihteidenkäyttäjät Sillankorvan ensisuojaan)
•Sosiaalipalvelujen tarpeessa (Ei esim. putkiremontin vuoksi asuntoa tarvitseville)
•Tulee olla motivoitunut ottamaan vastaan apua ja tukea
•Lyhytkestoisen tilapäismajoituksen arvioidaan edesauttavan asiakkaan tilannetta (noin 2 vko – 1kk)
Tilapäisasumispalvelussa tehdään kartoitus asiakkaan elämäntilanteeseen, asunnottomuuteen johtaneisiin syihin sekä suunnitelmat yhdessä muiden keskeisten toimijoiden kanssa pysyvän asumisratkaisun saavuttamiseksi.
Päätoimijana asiakastyössä on hankkeeseen palkattava projektityöntekijä ja tarvittaessa tilannekohtaisesti hänen työparinaan kaupungin asumisneuvoja. Asumisneuvojalla on käytössään Takuu-säätiön kehittämiä menetelmiä asiakkaiden talousasioiden selvittelyyn ja taloustilanteen parantamiseen tähtäävien suunnitelmien tekemiseksi.
Projektityöntekijä organisoi ohjauksen saatuaan asiakkaan siirtymisen tilapäisasumispalveluun, käy läpi hänen/heidän kanssaan asumisen säännöt, tekee palvelusopimuksen, kertoo työskentelyn etenemisen sekä koordinoi palvelua kokonaisuudessaan. Projektityöntekijä myös toimii tilapäisasumisen sujumisen valvojana ns. ”emännän tai isännän” roolissa jalkautuen myös fyysisesti asunnolle asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.
Projektityöntekijän vastuulla on käytännön asumisen järjestelyiden lisäksi varmistaa joustavalla palveluohjaajamaisella työskentelytavalla se, että asiakkaan tilanteen kartoittaminen ja pysyvää asumisratkaisua kohti etenevät toimenpiteet lähtevät käyntiin heti asumisjakson alusta alkaen.
Toimijoina uusien asiakkaiden kohdalla (jotka eivät aiemmassa sosiaalihuollon asiakkuudessa) projektityöntekijä sekä tilannekohtaisesti asumisneuvoja. Projektityöntekijä auttaa asiakasta uuden asunnon hankinnassa ns. rinnalla kulkevalla työotteella yksilöllisten tarpeiden mukaisesti sekä ohjaa myös tarvittaessa muiden kaupungin sekä kolmannen sektorin palveluiden piiriin. Projektityöntekijän työkalupakissa on myös mahdollisuus verkostokokouksen järjestämiseen tilanteissa, jotka vaativat akuutisti usean ammattilaisen kokoonkutsumista asiakkaan palvelutarpeen ympärille.
Jo sosiaalihuollon asiakkuudessa olevien asiakkaiden kohdalla projektityöntekijä sekä asiakkaan vastuusosiaalityöntekijä tekevät tiivistä yhteistyötä yhteisten tavoitteiden ohjaamana.
Asiakkaan tuki on jatkossa yksilöllisten tarpeiden mukaan sosiaalityössä tai asumis- ja päihdepalveluissa. Mahdolliset palvelutarpeen arviot tehdään sosiaalityön yksiköissä (aikuissosiaalityö, lapsiperhesosiaalityön yksiköissä tai asumis- ja päihdepalveluiden yksikössä).
Asukkaiden majoittuminen tilapäismajoituksessa pyritään rajaamaan mahdollisimman lyhyeen aikaan (maksimissaan n. kuukauden mittaiseen jaksoon). Jakson aikana tavoitteena on, että asiakkaalle on löydetty uusi pysyvä asumisratkaisu tai tehty suunnitelma pysyvän asumisratkaisun saamisen edistämiseksi. Minimissään on luotu suuntaviivat turvallisen tilapäisasumisen jatkamisen mahdollistamiseksi. Projektityöntekijä seuraa tiiviillä yhteydenpidolla asiakkaiden tilanteen kehittymistä myös asumisjakson päätyttyä.
Aluksi hankkeen käyttöön hankitaan kaksi pysyvää tilapäisasuntoa: yksiö ja kolmio. Nämä hankitut asunnot kalustetaan sekä varustetaan perustason kodin irtaimistolla. Siinä vaiheessa kun hankkeen toimintamallit ja työskentely on vakiintunut sekä asuntojen täyttöastetta on pystytty seuraamaan, mahdollisesti hankitaan vielä yksi tai kaksi lisäasuntoa.
Q4 2020:
•henkilöstön rekrytointi
•tilapäisasuntojen vuokraus
•hankkeen suunnittelun tarkentaminen, muiden kuntien käytössä oleviin malleihin perehtyminen
•yhteistyötahojen kontaktointi ja tiedotus
•toimintakäytänteistä sopiminen
Q1-Q4 2021:
•vaikuttavuuden arvioinnin suunnittelua ja mittareiden asettaminen
•asiakasohjauksien ja työskentelyn aloittaminen
•yhteistyön rakentaminen järjestöjen kanssa koskien etsivän työn kehittämistä ja kumppanuusvaihtoehtojen selvittämistä
•tilapäisasumisen toimintamallin jatkuva kehittäminen kokemusten myötä
Q1-Q4 2022:
•palvelupolkujen kehittäminen asiakassegmenteittäin palvelumuotoilun avulla (mahdollisesti käytetään apuna ulkopuolista palveluntuottajaa)
•luodun toimintamallin vakiinnuttamisen suunnittelu
•saavutettujen tulosten arviointi ja loppuraportin kirjoittaminen
•hankkeen loppuseminaari ja tiedottaminen tuloksista
Hankkeessa luodaan päivystyksellinen toimintamalli tilapäisasumiseen päihteettömille. Toimintamallilla tavoitellaan tehokasta interventiota asunnottomuuden pitkittymisen ehkäisyyn. Hankkeen kautta saadaan myös tietoa asunnottomuuden ilmiöstä sekä vaikuttavista toimenpiteistä asiakassegmenteittäin.
Yksilötasolla pyritään siihen, että mahdollisimman monelle asiakkaalle saadaan räätälöityä sellainen tuki, että saavutetaan pysyvä asumisratkaisu ja asiakkaan yksilölliset voimavarat ja elämänhallintataidot kasvavat siten ettei asunnottomuus uusiudu.
Hankkeen kokemuksia voidaan käyttää hankekauden jälkeen hyödyksi toiminnan vakiinnuttamisessä sekä mahdollisessa integroinnissa osaksi Monipalvelukeskuksessa tehtävää työtä.
Hankkeeseen palkataan päätoiminen ammattikorkeakoulutasoisen tutkinnon (sosionomi AMK tai yhteisöpedagogi AMK) omaava projektityöntekijä, jonka työaika kokonaisuudessaan on hankkeen käytössä. Tämän lisäksi kaupungin asumisneuvojan käyttämää työpanosta (arviolta n. 10-15% hänen kokonaistyöajastaan) projektityöntekijän työparina laskutetaan tuntiseurannan avulla. Projektin hallinnointiin ja johtamiseen kuluva työpanos laskutetaan myös erillisen laskelman pohjalta.
Tilapäisasumispalvelua varten tarvittavien asuntojen (2-4 kpl) vuokra-, kalustamis- ja loppusiivouskulut muodostavat isoimman osan hankkeen kustannuksista kokoaikaisen projektityöntekijän palkkakustannusten ohella.
Hankkeen kuluja seurataan osana kaupungin kirjanpitoa erillisellä kustannuspaikalla tai tilastollisella tilausnumerolla.
Hanke organisoidaan hallinnollisesti Turun kaupungin perhe- ja sosiaalipalveluiden hallinnon yhteyteen. Hankkeen kuluessa suunnitellaan palvelulle pysyvä halinnollinen ratkaisu, joka mahdollistaa sujuvan yhteisten eri toimijatahojen välilä. Keskeiset toimijat hankkeessa ovat sosiaalipäivystys, sosiaalityön alkupalvelut, asumisneuvonta, aikuissosiaalityö, lapsiperhesosiaalityö, lastensuojelu, asumis- ja päihdepalvelut sekä Turun kaupungin omistama kiinteistöyhtiö TVT Asunnot Oy. Yhteistyötä tehdään myös kaupungin työllisyyspalveluiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa siinä laajuudessa mitä asiakkaan yksilölliset tilanteet vaativat.
Hanketta varten perustetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa kokoontuva ohjausryhmä, jonka jäseninä ovat ainakin edustus perhe- ja sosiaalipalvelujen hallinnosta, sosiaalityöstä, asumis- ja päihdepalveluista sekä kirkon diakoniatyöstä.
Tämän lisäksi projektin sujuvaa monitoimijaista johtamista varten on tarpeen olla vähintään kerran kuukaudessa kokoontuva johtoryhmä, jossa on edustus sosiaalipäivystyksestä, sosiaalityön alkupalvelusta sekä asumis- ja päihdepalveluista. Tämä auttaa tilapäisasumispalvelun tilannekuvan muodostamisessa, palvelun jatkokehittämisessä sekä projektin etenemisen ohjaamisessa. Hankkeen alussa arvioidaan vielä tarkemmin ovatko edelläkuvatut ohjaus- ja johtoryhmät toisista erillisiä vai voidaanko ne yhdistää.
Viestintä ja sidosryhmien osallistaminen
Keskeisinä yhteistyötahoina asiakasohjauksen näkökulmasta ovat sosiaalipäivystyksen ja sosiaalityön alkupalveluiden sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat. Heille ja muille korkean asunnottomuusriskin omaavien henkilöiden kanssa työskenteleville kaupungin työntekijöille viestitään aktiivisesti hankkeen alussa ja sen aikana hankkeen tavoitteista sekä sen toimintatavoista. Tehokas asiakasohjaus tilapäisasuntopalveluun turvataan sillä, että sosiaalipäivystyksellä sekä sosiaalityön alkupalveluilla on kaupungin sisäisen atk-verkon avulla aina ajantasainen tilannekuva olemassa siitä mikä on tilapäisasuntojen täyttötilanne ja mihin asti työskentelyn on suunniteltu kunkin asiakkaan kohdalla kestävän. Ajantasaista tietoa vaihdetaan myös tarvittaessa päivittäin perinteisin yhteydenpitovälinein (puhelin ja sähköposti). Tilapäisasuntopalveluun ei ole tarkoituksenmukaista muodostaa kasvavaa jonoa, vaan tilapäisasumispalvelun ollessa ruuhkainen, tulee sosiaalipalveluiden räätälöidä asukkaalle toisenlainen tilapäisasumisratkaisu esimerkiksi ostamalla palvelua kaupungin ulkopuoliselta palveluntarjoajalta.
Hankkeen etenemistä tavoitteiden ja aikataulun mukaisesti seuraa projektin johto- ja/tai ohjausryhmä.
Hankkeessa tehtävän asiakastyön tuloksia seurataan ja raportoidaan erilaisin vaikuttavuusmittarein:
•asiakkaan alkutilanne asumisen suhteen à asiakkaan tilanne tilapäisasumisjakson päätyttyä à asiakkaan tilanne puolen vuoden päästä tilapäisasumisjakson loppumisesta
•toimintakykymittari (AVAIN tai GAS): mittaus asiakkuuden alussa ja lopussa
•asiakaspalaute ja arviointikysely (webropol) asiakkaan kokemasta hyödystä
•yhteistyötahoilta säännöllisesti kerättävä muodollinen ja epämuodollinen palaute
Hankekauden päätyttyä hankkeen tuloksellisuutta voidaan arvioida sillä onko hankkeessa kehitetty toimintamalli jäänyt pysyväksi toiminnaksi ja onko hankkeen avulla kerättyä tietoa pystytty hyödyntämään asunnottomuuden ehkäisyyn eteen tehtävässä työssä.
Vaikuttavuuden arviointia koskien selvitetään mahdollisuus tehdä yhteistyötä myös SOTE-Akatemian kanssa.
Riskin kuvaus | Seuraus, jos riski toteutuu | Toimenpiteet riskin poistamiseksi tai pienentämiseksi | Vastuu |
Hankkeeseen palkattu projektityöntekijä vaihtuu yllättäen
| Hanketta koskeva osaaminen ja hiljainen tieto katoaa. | Hankkeen dokumentointikäytännöt on kuvattu selkeästi ja niiden käyttöä valvotaan. Hankkeen yhteyshenkilötiedot päivitetään kaupungin sisäisessä verkossa olevaan työtilaan ja sidosryhmille tiedotetaan jatkuvasti hankkeessa tapahtuvista muutoksista.
| Projektityöntekijä vastaa hankkeen dokumentoinnista ja hänen esimiehensä seuraa tilannetta |
Hankkeeseen palkatun projektityöntekijän osaaminen ja yhteistyötaidot eivät ole riittävällä tasolla | Asiakasohjaus jää vajaateholle mikäli luottamusta projektityöntekijään ei synny sidosryhmissä | Rekrytointi tehdään huolellisesti ja palkkauksen taso on riittävä, jotta osaava sekä motivoitunut henkilö saadaan rekrytoitua | Projektityöntekijän esimies ja hanketta hallinnoiva yksikkö
|
Asuntojen vuokraus tilapäisasuntopalvelua varten osoittautuu hankalaksi | Hankkeen resurssit ovat vajaateholla eikä toimintamallia päästä ajoittamaan tavoitellussa ajassa | Asuntojen kartoittaminen ja vuokrauksen prosessi aloitetaan heti kun tieto myönnetystä rahoituksesta saadaan | Projektityöntekijän esimies ja hanketta hallinnoiva yksikkö
|
Tilapäisasumispalvelu saa aikaan vastarintaa asuntojen naapurustossa | Negatiivista julkisuutta ja asiakkaiden turhaa ”leimautumista” | Tilapäisasumispalvelua toteutetaan ”matalalla” profiililla sekä luodaan toimintaan säännöt, jotka ehkäisevät ikävien tilanteiden syntymistä | Projektityöntekijä |
Tulosten juurtuminen ja levittäminen hankekauden jälkeen
Hankkeen aikana jo ennakoidaan sekä suunnitellaan osana toiminnan ja talouden suunnittelua toimintamallin juurruttaminen osaksi pysyvää toimintaa.
Tilapäisasumispalvelun asiakastarpeita ja volyymien muutosta seurataan ja arvioidaan jatkuvasti, jotta toimintaan sekä sen tasoon voidaan tehdä tarvittavat muutokset. Jatkokehittäminen hankekauden jälkeen toteutetaan osana normaalia työtä.
Hankkeessa luodut toimintamallit ja asiakassegmenteittäin tehdyt palvelupolut raportoidaan ja esitellään hankkeen loppuseminaarissa. Selvitetään myös mahdollisuus toteuttaa hankkeesta vähintään ammattikorkeakoulutasoinen opinnäytetyö.