Yksityiset sosiaalipalvelut

   Valvontasuunnitelma      

               Jenni Kiviluoto

               15.10.2019

Sisällys   

1.   Yksityisten sosiaalipalvelujen valvontasuunnitelman tarkoitus ja tavoite   3

1.2 Turun kaupungin eettiset ohjeet   3

2.   Valvonnan organisointi Turun kaupungissa   5

2.1 Valvonnan johtaminen   5

2.2 Valvontavastuut   5

2.3 Valvontatehtävät sekä yhteistyö valvontaviranomaisten ja muiden kuntien kanssa   6

2.3 Yksityisten sosiaalipalvelujen ilmoitusten käsittely Turun kaupungissa   6

3.   Sopimuksen mukaisuuden valvonta   7

3.3. Reklamaatioprosessin eteneminen puitesopimuksissa   7

4.   Palveluntuottajien toimintaedellytykset ja velvollisuudet   8

5.   Palveluntuottajien omavalvonta ja laadunhallinta   9

6.   Palveluntuottajien ohjaus ja valvonta   10

6.1 Palveluntuottajien ohjaus   10

6.2 Palveluntuottajien valvonta   10

6.2.1 Ennakoiva valvonta   11

6.2.2 Jälkikäteinen valvonta   11

LÄHTEET   12

LIITE 1 Palvelualuekohtaiset keskeiset käsitteet ja normatiiviset suositukset   13

Perheoikeudellinen yksikkö   13

Asumis- ja päihdepalvelut   13

Päihdehuollon avopalvelujen kokonaisuus   13

Kotiin vietävät palvelut   15

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avopalvelut   15

Vanhuspalvelut   16

Asumispalvelut ikääntyneille   16

Kuntouttava työtoiminta   17

LIITE 2 Yksityisten sosiaalipalvelujen ilmoitusten käsittely Turun kaupungissa   18

LIITE 3 Ohjaus- ja arviointikäynnin toteuttaminen   19

LIITE 4 Tarkastuskäynnin toteuttaminen   24

LIITE 5 Ilmoitustenvaraisten palvelujen tarkastuslomake   29

LIITE 6 Luvanvaraisten palvelujen tarkastuslomake   34

LIITE 7 Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonta Turun kaupungissa   42

1.Yksityisten sosiaalipalvelujen valvontasuunnitelman tarkoitus ja tavoite

Turun kaupungin yksityisten sosiaalipalvelujen valvontasuunnitelmassa kuvataan ne menettelytavat, joiden avulla varmistetaan, että Turun kaupungin valvonnan piiriin kuuluvat yksityiset sosiaalipalvelut järjestetään lainsäädännön, asetusten, sopimusten, määräysten ja suositusten edellyttämällä tavalla ja että yksityisiä sosiaalipalveluja käyttävän asiakkaan oikeus laadultaan hyviin sosiaalipalveluihin toteutuu.

Valvontasuunnitelman tavoitteena on yhdenmukaistaa yksityisten sosiaalipalveluiden valvontakäytäntöä, poistaa päällekkäistä työtä sekä siirtää valvonnan painopistettä jälkikäteisestä valvonnasta ennakoivaan ja vuorovaikutteiseen valvontaan.

Tässä valvontasuunnitelmassa tarkoitetaan

Yksityisillä sosiaalipalveluilla yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 3 §:n mukaisia sosiaalipalveluja, sekä niiden järjestämiseen liittyvää sosiaalialan ammatillista ohjausta ja neuvontaa.

Palveluntuottajalla yksityistä henkilöä (ammatinharjoittajaa) sekä yhtiötä, osuuskuntaa, yhdistystä, säätiötä ja muuta yhteisöä, joka tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelua. Sosiaalipalveluja saa tuottaa palveluntuottaja, joka on rekisteröity ja jonka palveluyksikkö on rekisteröity valvovan viranomaisen palveluntuottajan rekisteriin.

Lupaviranomaisella aluehallintovirastoja (AVI) sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoa (Valvira).

Valvontaviranomaisella sosiaalihuoltolain 6 §:n mukaista kunnan toimielintä tai sen määräämää viranhaltijaa, aluehallintovirastoa sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoa.

Valvonnan eri osa-alueisiin liittyviä keskeisiä käsitteitä ja suosituksia on kuvattu tarkemmin liitteessä 1.

1.2 Turun kaupungin eettiset ohjeet

•Kaupunki painottaa kaikessa toiminnassaan rehellisyyttä, oikeudenmukaisuutta, yhdenvertaista kohtelua sekä avoimuutta. Kaupunki pyrkii, yhdessä kuntalaisten kanssa, rakentamaan vakaan ja turvallisen ympäristön, kunnioittamaan kuntalaisten ja henkilöstönsä laillisia oikeuksia sekä tukemaan heidän hyvinvointiaan ja viihtyvyyttään. Hyvä maine on kaupungille tärkeä toimintaa ohjaava periaate.

•Kaupunki tuottaa tai järjestää kuntalaisille laadukkaita palveluita asukaslähtöisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti kaupungin molemmilla kielillä. Kaupungin henkilöstö ymmärtää ja ennakoi kuntalaisten tarpeet. Yhteinen turkulaisuus kunnioittaa eri väestöryhmiin kuuluvien oman kielen ja kulttuurin säilyttämistä, sekä kaikkien asukkaiden kulttuurisia oikeuksia. Turussa ei suvaita rasismia – turkulainen voi olla monenlainen ja jokainen on yhdenvertainen. Turku tunnustaa, että naisten ja miesten välinen tasa-arvo on kaikkien ihmisten perusoikeus ja yhteiskunnallinen perusarvo. Päätöksenteossa huomioidaan yhdenvertaisuus- ja ympäristövaikutukset.

•Kuntalaisten ja asiakkaiden tiedot käsitellään niitä koskevien säädösten mukaisesti yksityisyyden suojaa kunnioittaen. Kaupungin viestintä on avointa, ajankohtaista, ennakoivaa ja totuudenmukaista, ja sen tulee antaa kaupunkilaisille, joukkoviestimille, viranomaisille ja muille sidosryhmille riittävät ja asianmukaiset tiedot päätöksenteosta ja palveluista. Suhtautuminen sidosryhmiä kohtaan on aktiivista, palveluhenkistä ja kaupungin kokonaisetua tukevaa.

•Työntekijöiden osaaminen ja asiantuntemus on kaupungin voimavara. Jokainen kaupungin henkilökuntaan kuuluva toimii ammattitaitoisesti ja huolellisesti. Kaupunki kohtelee sidosryhmiään yhdenmukaisten periaatteiden mukaan ja pitää lähtökohtana, että myös ne kunnioittavat kaupungin hyväksymiä eettisiä periaatteita. Kaupunki ei ohjaa sopimuskumppania tai muuta osapuolta tekemään mitään sellaista, mitä kaupunki ei voisi säädösten tai toimintaperiaatteidensa mukaan itse tehdä.

•Päätöksenteko on avointa, julkista ja tasapuolista. Läpinäkyvyyttä edistetään kaikessa taloudellisessa toiminnassa korruption ja lahjonnan ehkäisemiseksi. Henkilökohtainen etu ei saa vaikuttaa millään tasolla päätöksentekoon. Kaupungin henkilökuntaan kuuluvan tulee välttää sellaisia henkilökohtaisia sivutoimia tai toimintaa, jotka voivat olla ristiriidassa heidän velvollisuuksiensa kanssa kaupunkia kohtaan.

•Kaupungin toiminnassa ei sallita minkäänlaisia väärinkäytöksiä tai vilpillistä toimintaa, eikä kaupungin omaisuutta tai varoja saa käyttää oman edun tavoitteluun. Väitteet tällaisesta toiminnasta tutkitaan ja ryhdytään tarvittaessa oikeudellisiin toimiin.

•Kaupungin työntekijä ei saa vaatia, ottaa vastaan tai hyväksyä lahjaa tai muuta etua, jolla vaikutetaan tai pyritään vaikuttamaan taikka joka on omiaan vaikuttamaan hänen toimintaansa palvelussuhteessa. Esimiesten on huolehdittava, että työntekijät tuntevat kaupungin ohjeet ulkopuolisten kustantamien matkojen ja muiden taloudellisten etujen vastaanottamisesta.

•Kaupunki noudattaa hankintatoiminnassaan kansainvälisen työelämän perusnormeja mm. lapsityövoiman käytön vähentämiseksi. Kaupunki torjuu aktiivisesti harmaata taloutta ja edellyttää sitä myös sopimuskumppaneiltaan.

•Kaupunki on aktiivinen yhteistyössään verottajan, muiden kaupunkien, elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen kanssa, jotta kansallisesti ja kansainvälisesti voidaan ehkäistä harmaata taloutta. Turku pyrkii osaltaan torjumaan talousrikoksia.

•Turku on kansainvälisesti aloitteellinen, kehittyvä ja osaava toimija globaalin vastuun kantamisessa paikallisesti. Tätä toteutetaan muun muassa edistämällä taloudellista, sosiaalista sekä ympäristön huomioon ottavaa kehitystä. Turku kantaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjumisessa. Globaalin vastuun kantaminen on kaupungin toiminnan kokonaisvaltaista laatua ja sen kehittämistä.

•Kaupunki on kaikessa toiminnassaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa korostava työnantaja, joka kunnioittaa henkilöstönsä oikeutta mielipiteisiin, vakaumuksiin ja yhdistystoimintaan osallistumiseen. Henkilöstöön kuuluvia kohdellaan yksilöinä siten, että he voivat työskennellä parhaalla mahdollisella tavalla oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan toteuttaen. Kaupunki järjestää henkilöstölleen turvallisen ja terveellisen, tasa-arvoisen ja monimuotoisen työskentely-ympäristön, jossa ei esiinny minkäänlaista syrjintää. Kaupungin työpaikoilla ei sallita työpaikkakiusaamista, sukupuolista, rasistista tai seksuaalista häirintää eikä muutakaan sopimatonta käytöstä missään muodossa. Kaupunki toimii savuton työpaikka -periaatteen mukaisesti.

2. Valvonnan organisointi Turun kaupungissa

2.1 Valvonnan johtaminen

Mukaillen. Karoliina Olin, 2019. (Liite 7)

2.2 Valvontavastuut

Valvontavastuut on Turun kaupungissa määrätty seuraavasti:

PÄIVITETTÄVÄ

2.3 Valvontatehtävät sekä yhteistyö valvontaviranomaisten ja muiden kuntien kanssa

Turussa sosiaali- ja terveyslautakunnan määräämät viranhaltijat ohjaavat ja valvovat Turun kaupungin alueella tuotettuja yksityisiä sosiaalipalveluja. Poikkeuksena kuntouttava työtoiminta, jonka järjestämisvastuu Turussa on konsernihallinnon työllisyyspalvelukeskuksessa ja tällöin myös valvontavastuut määräytyvät konsernihallinnosta.

Valvontaa toteuttavien viranomaisten valvontatehtäviin sisältyvät seuraavat tehtävät:

-ei-ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja koskevien ilmoitusten vastaanottaminen

-ilmoitustenvaraisten sosiaalipalvelujen ensisijaisena valvontaviranomaisena toimiminen

-lausunnon antaminen luvanvaraisista palveluista sekä rekisteriin merkittävistä ilmoituksenvaraisista palveluista

-ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja tarjoavan toimintayksikön tarkastaminen aluehallintoviranomaisen pyynnöstä

-neuvonnan, ohjauksen ja seurannan toteuttaminen

-velvollisuus ilmoittaa puutteellisuuksista sekä valvontatarkastuksista lupaviranomaiselle

-tarkastuskäyntien toteuttaminen ennalta ilmoitetusti perustellusta syystä

-tarkastuskäyntien toteuttaminen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston pyynnöstä

-tarkastuskäyntien toteuttaminen ennalta ilmoittamatta perustellusta syystä

Turun kaupungin toimielimen määräämät valvontaviranomaiset toimivat yhteistyössä AVI:n ja Valviran kanssa hoitaessaan yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa säädettyjä tehtäviä. Yhteistyötä muiden kuntien kanssa on tavoitteena lisätä ottamalla käyttöön yhteinen sähköinen valvonta-alusta sekä järjestämällä jatkossa kuntien valvontaviranomaisten yhteisiä tapaamisia ja koulutuksia.

2.3 Yksityisten sosiaalipalvelujen ilmoitusten käsittely Turun kaupungissa

Yksityisistä sosiaalipalveluista säädetyn lain (922/2011) 7 §:n mukaan yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajan, joka jatkuvasti tuottaa ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja, on saatava lupa palvelujen tuottamiseen ennen toiminnan aloittamista ja olennaista muuttamista. Lupaa haetaan siltä aluehallintovirastolta, jonka toimialueella palveluja tuotetaan. Jos palveluja tuotetaan useamman kuin yhden aluehallintoviraston toimialueella, lupaa haetaan Valviralta.

Yksityisistä sosiaalipalveluista säädetyn lain (922/2011) 11 §:n mukaan yksityisen palvelujen tuottajan, joka tuottaa muita kuin ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja, on tehtävä kirjallinen ilmoitus toiminnasta ennen sen aloittamista tai olennaista muuttamista kunnan toimielimelle siinä kunnassa, jossa palveluja tuotetaan.

Ilmoitus tulee toimittaa liitteineen hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Mikäli kyseessä on ilmoitus, joka edellyttää aluehallintoviraston rekisteröintiä, Turun kaupunki liittää ilmoitukseen lausuntonsa ja toimittaa sen edelleen aluehallintovirastolle.

Kotipalvelujen tukipalveluja (ateria-, vaatehuolto-, kylvetys-, siivous-, kuljetus-, saattaja- sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluita) ja niihin rinnastettavia palveluja tai yksityistä perhepäivähoitoa ei enää merkitä rekisteriin. Näitä palveluja koskeva ilmoitus tehdään siihen kuntaan, jossa palveluja annetaan.

Yksityisten sosiaalipalvelujen ilmoitusten käsittely Turun kaupungissa on kuvattu liitteessä 2.

Kuntouttava työtoiminnan järjestämis- ja valvontavastuu on konsernihallinnon työllisyyspalvelukeskuksessa, jossa valvontavastuu on määrätty kuntoutussuunnittelija Inkeri Huuhkalle ja kuntoutusneuvoja Tiina Kankareelle.

3.Sopimuksen mukaisuuden valvonta

Sopimuksen mukaisuuden valvonnalla eli sopimusvalvonnalla tarkoitetaan kaupungin laatiman puitesopimuksen elinkaaren aikaista valvontaa. Hankintojen valvontaa toteutetaan kaikissa yksityisiä sosiaalipalveluja hankkivissa yksiköissä.

Sopimusvalvontaa kehitetään vuosien 2019-2020 aikana kouluttamalla yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta vastaavia työntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia, esimiehiä sekä toimistosihteereitä puitesopimuksen sisältöön sekä puitesopimuksen mukaiseen laskutukseen. Koulutusten lisäksi laaditaan selkeä kuvaus prosessista sellaisissa tilanteissa, joissa sopimuksen ehdot eivät toteudu.

Vuonna 2019-2020 sopimuksen mukaisuuden valvonnassa kiinnitetään erityisestä huomiota laskutuksen valvontaan.

Kilpailutetuissa hankinnoissa sopimusehtoihin vaikuttaa sopimus liitteineen, hankintapäätös, tarjouspyyntö liitteineen, yleiset sopimusehdot sekä tarjouspyyntö liitteineen. Allekirjoitetun sopimuksen lisäksi sopimusvalvonnan näkökulmasta on tärkeä tuntea hankintapäätös, tarjouspyynnön ja tarjouksen sisältö sekä yleiset sopimusehdot. Turun kaupungissa dokumentit on tallennettu JoutseNet järjestelmään ja Dotkun tai Extranetin ko. kilpailutuskansioon.

3.3. Reklamaatioprosessin eteneminen puitesopimuksissa

Havaittuihin epäkohtiin puututaan ensisijaisesti ohjaamalla palveluntuottajaa korjaamaan toiminnassa havaitut puutteet ja epäkohdat. Mikäli epäkohdat eivät korjaannu suullisella ohjauksella, tulee ottaa yhteyttä valvonnasta vastaavaan viranomaiseen (perhe- ja sosiaalipalveluissa tukipalveluyksikköön). Turun kaupungilla on ohje reklamaatioiden tekemiseen. Ohje löytyy Joutsenetin säännöstöstä kohdasta 4.4 Samasta ohjeesta löytyvät myös sopimusyhteyshenkilön tehtävät ja vastuut.

Raportointi- laskutus- sekä maksuehdot on märitelty yksityiskohtaisesti puitesopimuksissa. Puitesopimukseen sitoutuneiden palveluntuottajien tulee noudattaa näitä ehtoja. Mikäli palveluntuottaja toimii puitesopimuksen laskutusohjeen vastaisesti, tulee laskutuksesta vastaavan työntekijän olla yhteydessä palveluntuottajaan ja ohjeistaa palveluntuottajaa korjaamaan toimintatapansa. Tarvittaessa työntekijä on yhteydessä omaan esimieheensä. Mikäli epäkohdat eivät korjaannu suullisella ohjauksella, tulee ottaa yhteyttä sopimusvastuuhenkilöön. Erityisen haastavissa tilanteissa on mahdollisuus ottaa yhteyttä hyvinvointitoimialan hankintapalveluihin. Sopimuksen rikkomiseen ja purkamiseen liittyvät käytänteet, sanktiot sekä sovitut valvonta- ja laskutuskäytänteet on määritelty erikseen puitesopimuksissa.

4.Palveluntuottajien toimintaedellytykset ja velvollisuudet

Yksityisten sosiaalipalvelujen palveluntuottajan tulee täyttää toimintaedellytykset siten kuin laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) määrää.

•Toimitilat ja varusteet

oOltava riittävät ja asianmukaiset

oTerveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle, kasvatukselle ja muulle huolenpidolle sopivia

•Henkilöstö

oRiittävä määrä asiakkaiden palvelutarpeeseen ja asiakkaiden lukumäärään nähden

oHenkilöstön kelpoisuuksista säätää sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettu laki (272/2005). Lisäksi Turun kaupunki on asettanut sopimuksissa ja sääntökirjassaan edellytykset henkilöstön pätevyydelle.

oPerhekodin, päivähoidon ja lastensuojelun laitoshuollon henkilöstön osalta noudatetaan yksityisistä sosiaalipalveluista säädetyn lain (922/2911) 4 §

oPalvelujen tuottajan on pyydettävä palveluksessaan olevan henkilöstön, jonka tehtäviin kuuluu lasten kanssa työskentelyä, rikosrekisteriotteet nähtäväksi.

•Vastuu palvelujen laadusta

oPalvelujen perustana on sopimus tai hallintopäätös sekä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 7§:n mukaisesti laadittu palvelu-, hoito-, huolto- tai kuntoutusuunnitelma tai muu vastaava suunnitelma.

oYksityisten sosiaalipalvelujen tuottaja vastaa siitä, että asiakkaalle järjestettävä palvelukokonaisuus täyttää sille asetetut vaatimukset ja että asiakkaan oikeus laadultaan hyviin sosiaalipalveluihin toteutuu

•Omavalvonta

oAjantasainen omavalvontasuunnitelma

•Alihankinta

oPalveluntuottajan tulee huolehtia siitä, että kaikki henkilöstöä koskevat edellytykset täyttyvät myös alihankkijoiden osalta. Palveluntuottaja vastaa siitä, että alihankintana tuotetut palvelut vastaavat sisältö-, laatu- ja asiakasturvallisuusvaatimuksia.

oTurun kaupungille yksityisiä sosiaalipalveluita palvelusetelillä tuottavien palveluntuottajien ei ole sääntökirjan perusteella sallittu käyttää palvelutuotannossaan alihankintaa.

5.Palveluntuottajien omavalvonta ja laadunhallinta

Omavalvonnalla tarkoitetaan palvelujen tuottajan omatoimista laadun ja asiakasturvallisuuden varmistamista siten, että toiminnassa toteutuvat lainsäädännön, lupaehtojen ja palvelujen tuottajan itse omalle toiminnalleen asettamat laatuvaatimukset. Omavalvonta on sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikön työkalu, jonka avulla toimintayksikkö päivittäisessä asiakastyössään kehittää ja seuraa palveluidensa laatua. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskien toteutuminen ja reagoida havaittuihin kriittisiin työvaiheisiin tai kehittämistä vaativiin asioihin suunnitelmallisesti ja nopeasti.

Omavalvontasuunnitelmalla tarkoitetaan palveluiden laadun ja asiakasturvallisuuden varmistamiseksi ja parantamiseksi suunniteltujen menettelytapojen kuvausta ja siinä käytettäviä asiakirjoja.

Turun kaupunki edellyttää jokaiselta alueellaan toimivalta palveluntuottajalta ajantasaista omavalvontasuunnitelmaa, joka vastaa kaikilta osin palveluntuottajan todellista toimintaa. Omavalvontasuunnitelma on päivitettävä aina kun toiminnassa tapahtuu asiakasturvallisuuteen tai palvelun laatuun liittyviä muutoksia. Omavalvontasuunnitelman tarkasta sisällöstä on olemassa kansallisesti yhtenäiset, valvovan viranomaisen määrittelemät sisältöalueet. Omavalvontasuunnitelman on oltava käytännön kuvaus asiakkaiden turvallisuuden varmistamisen periaatteista ja menettelytavoista sekä riskinhallinnasta.

Turun kaupungin valvontavastuun piiriin kuuluvien palveluntuottajien ehdoton minimivaatimustaso laadunhallintaan on lakisääteinen, ajantasainen ja todellista toimintaa vastaava omavalvontasuunnitelma. Palveluntuottajilla voi lisäksi olla omaan palvelutuotantoon liittyviä muita laatujärjestelmiä.

Turun kaupunki edellyttää, että omavalvontasuunnitelman sisällön on oltava jokaisen palvelutuottajan työtekijän tiedossa, mukaan luettuna vuokratyövoima, ostopalvelut, sijaiset sekä opiskelijat, ja että suunnitelmassa kuvattuja menettelytapoja noudatetaan. Lisäksi suunnitelman tulee olla palveluyksikössä julkisesti nähtäville siten, että asiakkaat, omaiset, läheiset ja muut palveluntuottajan toiminnasta kiinnostuneet voivat tutustua suunnitelmaan ilman erillistä pyyntöä. Henkilökunnan osaamista ja omavalvontasuunnitelman mukaista toimintaa arvioidaan ja seurataan, ja havaitut puutteet ohjataan korjaamaan.

Omavalvontasuunnitelma kattaa kaikki palveluntuottajan ja sen lukuun tarjotut palvelut. Palveluntuottaja on vastuussa siitä, että omavalvontasuunnitelmaa toteutetaan palveluja tuotettaessa. Valvontaviranomaiset tukevat ja edistävät palveluntuottajien omavalvontaa, joka on kiinteä osa toimintayksikön johtamista. Menettelytavat muistutusten käsittelyssä ja sosiaalihuollon osalta henkilökunnan ilmoitusvelvollisuuden toteuttamisessa ovat myös keskeinen osa omavalvontaprosessia.

Omavalvontaa kehitetään vuosien 2019-2020 aikana tarjoamalla omavalvontaan liittyvää koulutusta kaupungin työntekijöille sekä palveluntuottajille. Kolme koulutusta sisältävä koulutuskokonaisuus järjestetään yhteistyössä Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kanssa.

6.Palveluntuottajien ohjaus ja valvonta

6.1 Palveluntuottajien ohjaus

Yksityisten sosiaalipalvelujen palveluntuottajien ohjauksen ytimessä ovat lainsäädännön lisäksi hallintopäätökset, palvelukuvaukset, sääntökirjat, palveluntuottajien kanssa laaditut sopimukset sekä yleisesti hyväksytyt normatiiviset suositukset.

Lisäksi Turun kaupunki voi ohjata ja neuvoa palveluntuottajia omavalvonnan toteutumisen varmistamisessa.

Tärkeää on omavalvonnan omaksuminen osaksi toimintayksikön johtamista, laatutyötä ja työn kehittämistä: omavalvontasuunnitelma ei ole itsetarkoitus, vaan suunnitelman käytännön toimeenpano. Tämä tarkoittaa sitä, että toimintayksiköissä tehdään omavalvontaa, sen seurantaa ja arviointia sekä tarvittavia korjausliikkeitä säännöllisesti.

Tätä tarkoitusta varten – sekä ennakoivaa riskienhallintaa varten voi järjestäjä toteuttaa ohjaus- ja arviointikäynnin koskien palveluntuottajan toimintaa ja toimitiloja. Ohjaus- ja arviointikäynnin sisältö on kuvattu liitteessä 3.

Turun kaupunki varmistaa koulutuksella, että jokaisella palveluntuottajalla on yhtäläiset mahdollisuudet tulokselliseen omavalvonnan toteuttamiseen:

   - omavalvonnan toteuttaminen käytännössä

   - asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistaminen

   - poikkeamien raportointi ja seuranta

   - osaamisen varmistaminen

   - riskienhallinta

   - laadunhallinta

6.2 Palveluntuottajien valvonta

Turun kaupungin toimielimen määräämät valvontaviranomaiset tekevät yhteistyötä aluehallintoviraston sekä Valviran kanssa yksityisistä sosiaalipalveluista säädetyn lain (922/2011) 35 § mukaisesti. Kunnan valvontaviranomaisilla on velvollisuus ilmoittaa lain mukaisessa valvonnassa tietoonsa tulleista puutteellisuuksista tai epäkohdista asianomaisella aluehallintoviranomaiselle. Lisäksi kunnan valvontaviranomaiset ilmoittavat aluehallintovirastolle lain (922/2011) 17 §:n perusteella tehdyista tarkastuksista ja niitä koskevista johtopäätöksistä.

Valvonnalla on keskeinen merkitys yksilön oikeuksien toteutumisen kannalta. Valvontaa voidaan toteuttaa siten, että palveluntuottaja tuottaa edellytettyjä tietoja toimintansa laadusta ja turvallisuudesta, ja siten että palveluntuottajan toimintaan kohdennetaan joko ennakoiva ohjaus- ja arviointikäynti tai tarkastuskäynti. Tarkastuskäynnin sisältö on kuvattu liitteessä 4.

Ohjaus- ja arviointikäynneillä sekä tarkastuskäynneillä täytetään tarkastuskäyntilomake. Ilmoitustenvaraisten palvelujen tarkastuskäyntilomake on kuvattu liitteessä 5. Luvanvaraisten palvelujen tarkastuskäyntilomake on kuvattu liitteessä 6.

Ennakollisen valvonnan painopiste on varmistaa, että palveluntuottaja noudattaa lainsäädäntöä, viranomaisen antamia ohjeita, neuvoja ja määräyksiä sekä Turun kaupungin asettamia ehtoja. Ennakolliseen valvontaan sisältyvät ohjaus- ja arviointikäyntien lisäksi myös kunnan vastaanottamat ilmoitukset yksityisen sosiaalipalvelun tuottamisesta, niihin liittyvät liitteet sekä kunnan laatimat lausunnot.

Jälkikäteinen valvonta toteutuu tilanteessa, jossa palveluntuottaja on menetellyt virheellisesti tai epäily siitä on vahva tai tilanteessa, jossa asiakas- ja potilasturvallisuuden vaarantumisen riski on kasvanut.

6.2.1 Ennakoiva valvonta

Turun kaupungin toteuttaman valvonnan painopiste on ennakoivassa tuottajien valvonnassa, jolloin painopiste on tuottajien tuloksellisen omavalvonnan tukemisessa ja seurannassa.

Viranomaistehtävässä toimiviat sosiaalityöntekijät, jotka tilaavat ostopalveluja, ovat keskeisessä roolissa ennakoivan valvonnan näkökulmasta. Sosiaalityöntekijöiden on erityisen tärkeää tuntea yksityisiä sosiaalipalvelujen palveluntuottajia valvontaa koskevan lainsäädännön sekä puitesopimusten (ostopalvelusopimusten) sisältö. Sosiaalityöntekijät havainnoivat työssään yksityisten sosiaalipalvelujen palveluntuottajien toimintaa ja puuttuvat mahdollisiin epäkohtiin matalalla kynnyksellä ohjaamalla palveluntuottajaa toimimaan lainsäädännön ja puitesopimusten mukaisesti. Mikäli epäkohdat eivät korjaannu sosiaalityöntekijän ohjeistuksella, tulee asia viedä valvonnasta vastaavan viranomaisen tietoon (perhe- ja sosiaalipalveluiden osalta yhteydenotot tukipalveluyksikköön).

Turun kaupunki voi toteuttaa ennakoivaa valvontaa keräämällä tietoja palvelun tuottajista, tekemällä ohjaus- ja arviointikäyntejä sekä järjestämällä alueellisia koulutus- ja tiedotustilaisuuksia. Turun kaupungin määräämät valvontaviranomaiset voivat käydä palveluntuottajien luona antamassa ohjausta ja neuvontaa, mikäli palveluntuottajan kanssa asiasta sovitaan. Lisäksi valvontaviranomaisella on oikeus tehdä tarkastus palveluntuottajan tahdosta riippumatta, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Tavoitteena on aina pyrkiä saamaan tarvittavat korjaukset ja muutokset aikaan neuvonnan ja ohjauksen avulla, jotta jälkikäteisiltä valvontatoimenpiteiltä vältyttäisiin.

6.2.2 Jälkikäteinen valvonta

Turun kaupunki seuraa aktiivisesti alueellaan toteutuvaa yksityisten sosiaalipalvelujen tuotantoa huomioiden seuraavia osa-alueita:

•lainsäädännön, sopimusehtojen ja sääntökirjojen noudattaminen

•palvelujen turvallisuus

•palvelujen saatavuus

•palvelujen laatu

•asiakkaiden asema ja oikeudet

Turun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan määräämät valvontaviranomaiset sekä konsernihallinnon määräämät valvontaviranomaiset seuraavat asiakkaiden sekä läheisten asiakaspalautteita ja reklamaatiota, vakavia vaaratapahtumia sekä vahinkotapauksia.

Edellä kuvatun poikkeamatiedon lisäksi erityistä huomiota kiinnitetään selkeästi muuttuviin arvoihin seuraavilla osa-alueilla:

•Henkilöstön suuri vaihtuvuus

•Puutteet osaamisen varmistamisessa

•Talouden hallintaan liittyvien indikaattoreiden muutokset

•Toiminnan tulosten selkeä lasku

LÄHTEET

Karoliina Olin, sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan suunnittelu osana maakuntavalmistelua vuosina 2018-2019.

Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011). [Online]. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110922

Sosiaali ja terveysministeriö (2011) Kuntainfo. [Online]. https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lagen-om-privat-socialservice-tradde-i-kraft-1-10-2011

Valvira (2019) Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2016–2019 – päivitys vuodelle 2019. [Online]. https://www.valvira.fi/documents/14444/1006217/Sote_valvontaohjelma_paivitys_2019.pdf/89634c90-7e3d-6835-8ba9-d60fadaed53f

Valvira (2014) Yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys. [Online]. https://www.valvira.fi/sosiaalihuolto/sosiaalihuollon-valvonta/omavalvonta

LIITE 1 Palvelualuekohtaiset keskeiset käsitteet ja normatiiviset suositukset

Perheoikeudellinen yksikkö

Valvotuissa vaihdoissa valvoja huolehtii, että lapsi siirtyy vanhemmalta toiselle. Sosiaalihuoltolaki 27 §.

Tuetuissa tapaamisissa valvoja on käytettävissä tapaamisen ajan. Sosiaalihuoltolaki 27 §.

Valvotuissa tapaamisissa valvoja on tapaamisen ajan näkö- ja kuuloyhteydessä lapseen ja vanhempaan. Sosiaalihuoltolaki 27 §.

Kunnalla on velvollisuus järjestää lapsen ja vanhemman tapaamisten valvontaa. Sosiaalihuoltolaki 14 §.

Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonnalla huolehditaan siitä, että lapsenhuoltolain 2 §:ssä tarkoitettu tapaamisoikeus toteutuu lapsen edun mukaisesti. Tapaamisten valvonta perustuu joko lastenvalvojan vahvistamaan vanhempien väliseen sopimuksen tai tuomioistuimen päätökseen.

Asumis- ja päihdepalvelut

Päihdepalveluiden laatusuositukset

https://stm.fi/documents/1271139/1406271/P%C3%A4ihdepalvelujen_laatusuositukset.pdf/f9a3a5fe-4f5d-41b6-94fc-94201fcbb4e8/P%C3%A4ihdepalvelujen_laatusuositukset.pdf.pdf

Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämissuositus

https://thl.fi/documents/470564/817072/Asumista_ja_kuntoutusta_+stm+2007+13.pdf/6740f734-8533-482c-9d65-bd86a757e235

Hoitoyksiköissä henkilökunnan määriin vaikuttavat muun muassa seuraavat tekijät:

•yksikön paikkaluku tai koko

•yksikön toimintaperiaatteet ympärivuorokautisuus, aukioloajat, päivystysvalmiudet

•sekä käytetyt hoitomuodot ja -menetelmät

•asiakkaiden ikä, monipäihteisyys tai muiden sosiaalisten tai terveydellisten ongelmien

•laajuus ja vakavuusaste

•yksikön sijainti ja ympäristötekijät

•yksikön liittyminen muihin palveluihin, mahdollisuus käyttää muiden yksiköiden

•henkilöstöä tarvittaessa

Turvallinen lääkehoito -suositus

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129969/URN_ISBN_978-952-302-577-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Päihdehuollon avopalvelujen kokonaisuus

Päihdehuollon avopalvelujen kokonaisuus sisältää

•Polikliiniset palvelut ja muut avopalvelut

•Päihdehuollon avopalvelut

•Päihdepoliklinikat

Päihdepolikinikat

Päihdepoliklinikat ovat riippuvuusongelmiin erikoistuneita avohoitopaikkoja. Palvelumuotoina voivat olla asiakkaan tarpeiden ja valinnan mukaan mm. somaattisen ja psyykkisen tilan kartoitus, sosiaali- ja terveysneuvonta, intensiivinen avokuntoutus, yksilö-, ryhmä- ja perhekeskustelut, verkostotyö, avovieroitus sekä lähetteet ja lausunnot jatkotutkimuksiin ja muihin hoitopaikkoihin.

Päihdepoliklinikat tarjoavat sekä sosiaali- että terveydenhuollon palvelua, tämän vuoksi palvelujen valvontaa suorittaa sekä sosiaalihuollon, että terveyspalvelujen valvontaviranomainen.

Palvelussa voi olla myös alaikäisiä asiakkaita, esim. Nuorisoasemalla (ei edellytä lastensuojeluasiakkuutta)

Polikliinisen päihdetyön henkilöstömitoituksen tavoitteena on 3 henkilötyövuotta 10 000 asukasta kohti. Suurimmissa kunnissa tarve voi olla tätäkin suurempi. Henkilöstötarve on sidoksissa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden toimivuuteen.

Korvaushoito

Korvaushoitoa annetaan niille opioidiriippuvaisille asiakkaille, jotka eivät ole kyenneet vieroittautumaan opioideista. Opioidiriippuvaisten lääkkeellisen korvaushoidon tavoitteena on kuntoutuminen ja päihteettömyys tai haittojen vähentäminen ja asiakkaan elämänlaadun parantaminen. Korvaushoidon lääkkeitä ovat metadoni ja buprenorfiini. Opioidiriippuvaisen hoidon tarve tulee arvioida ja hoito toteuttaa sellaisessa terveyskeskuksessa, päihdehuollon yksikössä tai vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon yksikössä, jossa on hoidon antamiseen perehtynyt hoidosta vastaava lääkäri ja toiminnan edellyttämä muu henkilökunta sekä muut edellytykset hoidon antamiseen. Korvaushoito kuuluu hoitotakuun piiriin ainoana päihdehuollon palveluna.

Asumispalvelussa voidaan toteuttaa korvaushoitoa vain tietyin lääkehoito-oppaan mukaisin ehdoin.

Päiväkuntoutus / sosiaalinen kuntoutus päihdeasiakkaille

Päiväkuntoutus on määräajan kestävää, suljetussa ja mahdollisesti täydentyvässä ryhmässä tapahtuvaa hoitoa. Kuntoutus perustuu tavoitteelliseen hoitosuunnitelmaan ja on ilmoituksenvaraista sosiaalipalvelua. Päiväkuntoutuksen intensiivisyys ja kesto vaihtelevat merkittävästi palvelumuodon sisällä. Hoitojakson ajan asiakas osallistuu päiväaikaiseen kuntoutukseen tai useita kertoja viikossa kuntoutusryhmään.

Päiväkeskustoiminta

Päiväkeskus on matalan kynnyksen kohtaamispaikka, josta saa ammattihenkilöstön ohjausta ja neuvontaa, anonyymia tai palvelupäätöksen mukaista palvelua johon voi liittyä hoidon/palvelun tarpeen arviointia. Päiväkeskustoiminta tarjoaa pyykinpesu- ja peseytymismahdollisuuden, vaatteidenvaihtomahdollisuuden, mahdollisuuden lepoon, median seuraamisen mahdollisuuden, vertaistukea ja edullista ruokaa. ilmoituksenvaraista toimintaa.

Huumeiden käyttäjien terveysneuvonta

Palvelu sisältää huumeiden riskikäyttöön liittyvää terveys- ja sosiaalineuvontaa, ja käytettyjen pistosvälineiden vaihtaminen uusiin. Kunnasta riippuen asiakkailla saattaa olla lisäksi mahdollisuus hiv-, raskaus- ja c-hepatiittitesteihin sekä A- ja B-hepatiittirokotuksiin.

Työ- ja päivätoiminta

Toimintakykyä lisäävää tai ylläpitävää työ- tai päivätoimintaa, jonka tarkoituksena ei ole asiakkaan kuntoutuminen avoimille työmarkkinoille. Tähän sisältyy esimerkiksi mielenterveysasiakkaiden ja päihdeasiakkaiden työtoiminta, mielenterveysasiakkaiden päivätoiminta ja päihdeasiakkaiden päiväkeskuspalvelut, mikäli palvelusta on tehty päätös.

Kotiin vietävät palvelut

Palveluja, jotka viedään asiakkaalle kotiin. Kotiin vietävät palvelut vaihtelevat lyhytaikaisesta intensiivisestä tuesta pitkäaikaiseen tukeen. Voi olla sekä päihde- että mielenterveyskuntoutujille. Ilmoituksenvaraista toimintaa. Hoitomitoitus 0,1

Tuettu asuminen on asiakkaan omaan asuntoon järjestettyä palvelua, joka painottuu arkisin virka-aikaan, mutta tukea voi olla saatavilla myös iltaisin tai viikonloppuisin. Tuen määrä on sidoksissa tehtyyn palvelusuunnitelmaan. Tavoitteena on varmistaa asiakkaan itsenäisen asumisen jatkuminen.

Tukiasuminen on suunnitelmallista, tiivistettyä jokaviikkoista tai lähes päivittäistä tukea. Tukiasumisessa voi olla tarjolla myös yhteistä ryhmätoimintaa asukkaille. Tavoitteena on siirtyminen itsenäiseen asumiseen. Asumisvuorokausien määrä ei ole sidottu henkilökunnalta saatavan tuen määrään.

Kotiin vietävät palvelut mielenterveys- ja päihdepalveluissa (muu kuin tuettuun asumiseen kuuluva)

Asiakkaan kotona toteutettava katkaisuhoito tai kotikuntoutus. Katkaisuhoito perustuu lääketieteelliseen arvioon, kotikuntoutus on pääosin sosiaalipalvelua.

Asiakkaan kotona toteutettava psykiatrinen hoito, esimerkiksi psykiatrinen kotihoito tai liikkuva avohoito.

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avopalvelut

Asumispalveluissa tavoitteena on luoda kokonaisuus, jossa asiakkaalle pystytään tarjoamaan hänen tarpeitaan vastaava asumismuoto. Tavoitteena on asiakkaan asumisen turvaaminen, tarvittaessa päihteettömyyteen tukeminen ja itsenäinen pärjääminen. Työmuotoihin voi kuulua ohjaus ja neuvonta arjen asioissa, asiakkaan sosiaalisten tukiverkostojen kartoittaminen ja vahvistaminen sekä terveydenhoidon antaminen. Asumispalvelu perustuu asiakkaalle laadittavaan palvelu- ja kuntoutumissuunnitelmaan. Asumispalveluja ovat tehostettu palveluasuminen, palveluasuminen, tukiasuminen ja tuettu asuminen sekä tilapäinen asuminen. Tukiasuminen ja tuettu asuminen raportoidaan tässä raportissa kotiin vietävien palvelujen yhteydessä. Asumispalveluista raportoidaan kustannukset, asiakasmäärät ja hoitovuorokaudet ja ne eritellään päihde- ja mielenterveyspalveluihin.

Palveluasuminen

”Asiakkaat saavat päivittäistä tukea, apua ja palveluita omatoimisen suoriutumisen mahdollistamiseksi. Palveluntuottaja järjestää asumiseen liittyvät palvelut (esim. avustaa liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa) sekä asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi tarvittavat palvelut. Yksikön käyttämä palvelunimike voi olla hoitokoti, palvelutalo, pienkoti, perhekoti, asuntola jne.” Palveluasumisessa hoitomitoitus vähintään 0,3 ja se on ilmoituksenvaraista sosiaalipalvelua.

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettua palveluasumista järjestetään niille asiakkaille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautista. Tavoitteena on yksilöllinen kuntoutuminen kevyempään asumispalveluun tai asukkaan elämänlaadun ja toimintakyvyn säilyttäminen.

Hoitomitoitus palveluasumisessa on 0,4 tai enemmän asiakaskunnan palvelutarpeesta ja hoitoisuudesta riippuen. palveluasuminen on luvanvaraista sosiaalipalvelua.

Tilapäinen asuminen

Nämä yksiköt tarjoavat tilapäistä majoitusta matalalla kynnyksellä. Asiakas voi hakeutua palvelun pariin ilman

Laitoshoito

Päihdehuollon laitoshoito koostuu ympärivuorokautisesta katkaisu- ja vieroitushoidosta ja kuntouttavasta laitoshoidosta.

Katkaisu- ja vieroitushoito

Hoidon pituus määrittyy yksilöllisesti hoidon tarpeen arvioinnin perusteella. Hoidon tavoitteena on päihdekierteen katkaisu, vieroitusoireiden hoitaminen sekä jatkohoidon suunnittelu. Somaattisen kunnon kohotessa katkaisu- ja vieroitushoitoon voi kuulua mm. keskusteluapu, sosiaali- ja terveysneuvonta, pari- ja perhetapaamisia sekä verkostotapaamisia.

Ympärivuorokautisessa katkaisu- ja vieroitushoidossa henkilöstön mitoitus edellyttää 0,8 sosiaali- tai terveydenhuollon koulutuksen saanutta työntekijää asiakasta kohti. Joidenkin asiakasryhmien, kuten alaikäisten, huumeiden käyttäjien ja sekakäyttäjien, psyykkisistä ongelmista kärsivien tai päihtyneiden hoidossa ammattikoulutetun henkilöstön tarve saattaa olla 1,5 työntekijää asiakasta kohti.

Päihdehuollon kuntouttava laitoshoito

Päihdehuollon kuntouttava laitoshoito on ympärivuorokautista pitempiaikaista laitoshoitoa. Kuntouttava laitoshoito on osa asiakkaan kokonaiskuntoutusta ja se perustuu asiakkaalle tehtävään palvelu- ja kuntoutussuunnitelmaan. Kuntouttava laitoshoito on tarkoitettu avohoitoa tukevaksi hoitojaksoksi vaikeasti päihdeongelmaisille, joille avohuollon palvelut tai katkaisu laitoshoidossa eivät ole riittäviä tai tarkoituksenmukaisia, tai joiden kuntoutuminen edellyttää väliaikaista irroittautumista normaalista elinympäristöstä. Hoidon pituus määrittyy yksilöllisesti hoidon tarpeen arvioinnin perusteella. Kuntoutuslaitoksen henkilöstömitoitus edellyttää 0,5 sosiaali- tai terveydenhuollon koulutuksen saanutta työntekijää kuntoutettavaa asiakasta kohti.

Vanhuspalvelut

Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80132/06_2017_Laatusuositusjulkaisu_fi_kansilla.pdf

Laki iäkkään väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä sosiaali- ja terveyspalveluista

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Asumispalvelut ikääntyneille

Tuettu asuminen on hyvä ratkaisu henkilöille, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen asumiseen tai itsenäiseen asumiseen siirtymisessä. Tuetulla asumisella tarkoitetaan asumisen tukemista ohjauksen ja palvelun avulla.

Palveluasumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat soveltuvan asunnon sekä hoitoa ja huolenpitoa mutta tarve ei ole vielä ympärivuorokautinen. Palveluasumisella tarkoitetaan palveluasunnossa järjestettävää asumista ja palveluja, kuten hoiva- ja hoitopalveluja sekä ateriapalveluja. Palveluasumisessa asukas maksaa palveluista samalla periaatteella kuin maksaisi niistä kotona asuessaankin

Tehostettu ympärivuorokautinen asumispalvelu/palveluasuminen on tarkoitettu ikäihmisille, joilla toimintakyky heikentynyt niin, että eivät selviydy omassa kodissaan asumisesta itsenäisesti omaisten eikä kotiin tuotavien palveluidenkaan turvin. Muuttaminen tehostettuun palveluasumiseen edeltää ikääntyneen henkilön laaja-alainen toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi yhteistyössä eri ammattilaisten kanssa. Arviointi toteutetaan vuorovaikutuksessa ikääntyneen henkilön kanssa ja hänen omia näkemyksiään kunnioittaen. Myös läheisten näkemykset otetaan huomioon.

Vanhusten laitoshoitoa järjestetään vanhainkodeissa ja vastaavissa laitoshoidon toimintayksiköissä sekä terveyskeskusten vuodeosastoilla. Laitoshoito voi olla pitkäaikaista tai lyhytaikaista, kuntouttavaa hoitoa.

Kuntouttava työtoiminta

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on

•ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn

•vahvistaa asiakaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä

•ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuutta työtoimintaan ja muihin palveluihin

Kuntouttavasta työtoiminnasta säädetään kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa.

Laki kuntouttavasta työtoiminnasta

Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen perustuu aktivointisuunnitelmaan tai monialaiseen työllistymissuunnitelmaan, jonka työ- ja elinkeinotoimiston ja kunnan työntekijä laativat asiakkaan kanssa.

Asiakkaalle suunnitellaan palvelukokonaisuus, joka kirjataan aktivointisuunnitelmaan tai monialaiseen suunnitelmaan. Suunnittelussa otetaan huomioon asiakkaan henkilökohtainen tilanne, joka määrittelee sen, mitä palveluita asiakkaalle palvelukokonaisuudessa tarjotaan.

Kuntien on järjestettävä kuntouttavaa työtoimintaa niille pitkään työttöminä olleille henkilöille, jotka saavat työmarkkinatukea tai toimeentulotukea ja jotka eivät työ- ja toimintakykynsä takia kykene osallistumaan TE-hallinnon ensisijaisiin palveluihin. Turussa kuntouttava työtoimintaa järjestetään sekä omana tuotantona, että ostopalveluna.

Kuntouttavan työtoiminnan käsikirjassa on tietoa aktivointisuunnitelmasta, kuntouttavan työtoiminnan tavoitteista ja sisällöstä, toimeentuloturvasta ja alan lainsäädännöstä.

Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja

LIITE 2 Yksityisten sosiaalipalvelujen ilmoitusten käsittely Turun kaupungissa

1.Palveluntuottaja toimittaa ilmoituksen liitteineen Turun kaupungin kirjaamoon

2.Kirjaamo toimittaa ilmoituksen liitteineen tiedoksi asian käsittelijälle/käsittelijöille ja tarvittaessa myös toisen toimialan kirjaamoon

3.Käsittelijä tarkistaa, että ilmoituksessa on kaikki tarvittavat tiedot ja liitteet. Mikäli ilmoitus on täytetty puutteellisesti tai liitteitä puuttuu, pyytää käsittelijä palveluntuottajaa täydentämään ilmoitusta.

4.Asian käsittelijä kutsuu palveluntuottajan vastuuhenkilön tapaamiselle tai mikäli palveluntuottajalla on toimitila, toteutuu tapaaminen palvelujen tuottajan toimitiloissa.

5.Mikäli palveluntuottajan toimintaan liittyy kunnan alueella työskentelyä lasten kanssa ilman huoltajan läsnäoloa, tarkastaa käsittelijä tapaamisella vastuuhenkilön rikosrekisteriotteen (laki lasten kanssa työskentelevien rikostausta selvittämisestä 4 § 2 mom). Rikosrekisteriotteen myöntämispäivä sekä tarkastuspäivä merkitään lausuntoon. Mikäli rikosrekisteriotteessa on sellaisia merkintöjä, jotka edellyttävät lupaviranomaisen arviointia, tulee asia saattaa lupaviranomaisen tietoon. Otteesta ei saa ottaa jäljennöstä eikä sitä tule toimittaa lupaviranomaiselle.

6.Asian käsittelijä/käsittelijät antavat palveluntuottajasta lausunnon, joka sisältää perustellun arvion siitä täyttääkö ilmoituksenvarainen palvelu lain (922/2011) mukaiset edellytykset.

•Mikäli asiassa on muuta huomioitavaa, esim. palveluntuottajalla ei vielä ole toimitiloja tai henkilökuntaa tai palveluntuottajalla ei ole toimitiloja Turussa, merkitään nämä asiat tiedoksi lausuntoon.

•Mikäli kyseessä on aluehallintoviraston rekisteriin tallennettava ilmoitus eikä yrityksen toimintaan tarvita toimitiloja, asian käsittelijä liittää lausunnon ilmoitukseen ja toimittaa sen edelleen aluehallintovirastolle.

•Mikäli kyseessä on aluehallintoviraston rekisteriin tallennettava ilmoitus yrityksestä, jonka palvelujen antamiseen tarvitaan toimitilat, asian käsittelijät tekevät tilatarkastuksen ja liittävät tarkastuskertomuksen ja lausunnon ilmoitukseen, joka toimitetaan edelleen aluehallintovirastolle.

•Mikäli kyseessä on ainoastaan kunnan rekisteriin tallennettava ilmoitus, asian käsittelijä antaa lausunnon tiedoksi palveluntuottajalle ja kunta tekee hallintopäätöksen hyväksymisestä kunnan valvottavaksi yksityiseksi sosiaalipalveluksi.

•Palveluntuottajalle toimitetaan kopio lausunnosta

LIITE 3 Ohjaus- ja arviointikäynnin toteuttaminen

Turun kaupunki toteuttaa toimintayksikköihin ohjaus- ja arviointikäyntejä osana ennakoivaa valvontaa ja riskienhallintaa. Ohjaus- ja arviointikäyntien tavoitteena on havainnoida ja varmistaa omavalvonnan toteutuminen palveluntuottajan toiminnassa sekä ohjata ja neuvoa palveluntuottajaa omavalvonnan toteuttamisessa. Käyntien suorittamisen ja kohdentamisen priorisointiin voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia arviointinäkökulmia

•Toiminnan laatu

•Toiminnan kattavuus ja laajuus

•Kohderyhmä

•Toiminnan läpileikkaavuus

Ohjaus- ja arviointikäyntiin valmistautuminen

Ohjaus- ja arviointikäynti ja sen toteutustapa on suunniteltava etukäteen, ja valmistautumiseen on varattava aikaa. Käynnin suorittavien henkilöiden on sovittava yhdessä sellaisista kohteista tai asioista, joihin tarkastuskäynnillä kiinnitetään erityisesti huomiota.

Käyntiä suunniteltaessa on hyvä tutustua hyvissä ajoin etukäteen palveluntuottajan dokumentteihin käynnin sisällön ja tavoitteen edellyttämässä laajuudessa:

•Palveluyksikön perustiedot

•Palvelujen sisältö ja kohderyhmä

•Valvovan viranomaisen rekisteri/lupa

•Henkilöstömäärä ja koulutus

•Tilat ja varusteet

•Omavalvontasuunnitelma

•Asiakastietojen käsittely

•Valmius- ja jatkuvuudenhallintasuunnitelma

•Poistumisturvallisuusselvitys

•Palveluntuottajan nettisivut

•Lääkehoitosuunnitelma

•Kaupparekisterin sekä muiden rekisterien voimassaolo

•Kirjalliset turvallisuusohjeet sisäisen ja ulkoisen uhan varalle

•Turvallisuusohjeet/turvallisuussuunnitelma

•Palo- ja pelastussuunnitelma

•Viimeisin palotarkastusraportti

•Poistumisturvallisuusselvitys

•Henkilökunnan perehdytyssuunnitelma ja ohjeet

•Yksikön säännöt ja seuraamukset

•Työvuorolistat

•Toimintasuunnitelma lapsen tai vanhuksen karkaamistilanteiden varalle

•Muut mahdolliset dokumentit

Ohjaus- ja arviointikäyntiä varten voidaan pyytää tarkastuksen kohteelta etukäteen tutustuttavaksi e.m. dokumentteja.

Käyntiin valmistauduttaessa tulee varmistua mahdollisesti käytettävien laitteiden saatavuudesta ja moitteettomasta toimimisesta.

Kohteeseen mennessä tulee tarkastajalla olla mukanaan asiakirja, jolla hän todistaa henkilöllisyytensä.

Ohjaus- ja arviointikäynnin suorittajat

Ohjaus ja arviointikäynnin tulee olla mahdollisimman objektiivinen ja tulosten myöhemminkin todennettavissa. Tarvittavien osallistujien määrä ratkaistaan ja osallistuvat henkilöt valitaan tapauskohtaisesti kohteen ja käytettävissä olevien henkilöresurssien perusteella.

Virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä asiaa käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Tämä koskee myös ohjaus- ja arviointikäyntiä. (Esteellisyysperusteista on säädetty hallintolain 28 §:ssä.)

Asiantuntijat

Turun kaupunki voi tarvittaessa pyytää ohjaus- ja arviointikäynnille mukaan asiantuntijan tai asiantuntijoita. Tämä voi olla tarpeen, jos tarkastuksessa tarvitaan esimerkiksi työvuorolistojen tai lääkehoitosuunnitelman läpikäyntiin liittyvää erityisosaamista. Asiantuntijan tarvetta ja valintaa harkittaessa otetaan huomioon palveluntuottajan toiminnan luonne.

Asiantuntijan kanssa käydään läpi ennen ohjaus- ja arviointikäyntiä:

•ohjaus- ja arviointikäynnin kulku

•asiantuntijan rooli tarkastuksella

•salassapitovelvoitteet ja niiden merkitys

Asiantuntijan tulee itse arvioida, onko hän mahdollisesti esteellinen. Asiantuntijalle on hyvä lähettää etukäteen ohjaus- ja arviointikäynnillä käytettävä lomake tutustuttavaksi.

Ilmoitus tulevasta ohjaus- ja arviointikäynnistä

Ohjaus- ja arviointikäynnistä sovitaan palveluntuottajan kanssa etukäteen. Käynnistä ilmoitetaan viimeistään kolme viikkoa ennen käynnin toteutumista.

Ohjaus- ja arviointikäynnin suorittaminen

Käynti pyritään suorittamaan yhteisymmärryksessä palveluntuottajan kanssa. Käynti tehdään siten, että asiakkaille, asukkaille ja potilaille aiheutuu käynnistä mahdollisimman vähän haittaa. Ohjaus- ja arviointikäynti tulee toteuttaa hienovaraisesti siten, ettei esille tulevia tietoja ja havaintoja tarpeettomasti tuoda potilaiden tai sivullisten kuullen esille.

Esittäytyminen ja ohjaus- ja arviointikäynnin suorittamista koskeva informaatio

Ohjaus - ja arviointikäynnin suorittavat henkilöt:

•kertovat aluksi käynnin syyn

•todistavat henkilöllisyytensä (henkilötodistus, henkilökortti tai virkakortti).

Ohjaus – ja arviointikäynnin alussa on syytä ilmoittaa sosiaalihuollon ammattihenkilölle tai toimintayksikön edustajalle, että tarkastajilla on lakiin perustuva oikeus suorittaa käynti sekä tarvittaessa oikeus salassapitosäännösten estämättä saada käyttöönsä salassa pidettäviä tietoja. Käynnin aluksi asianosaiselle tulisi kertoa ohjaus- ja arviointikäynnin tavoitteista ja sen suorittamisesta.

Ohjaus- ja arviointikäynnin aikana on oikeus päästä kaikkiin tarkastettavan kohteen toimitiloihin. Jos toiminta tapahtuu yksityisasunnossa, ei kotirauha estä vastaanottotilojen tarkastamista ja niihin kulkua normaalia vastaanottotoiminnassa käytettävää kulkureittiä pitkin.

Tiedonkeruu

Ohjaus- ja arviointikäynnin keskeinen tavoite on systemaattinen objektiivisten, tarkkojen, yksityiskohtaisten ja kattavien havaintojen tekeminen. Havainnot tallennetaan kirjallisesti käynnin aikana. Tarvittaessa havainnot tulee dokumentoida myös esimerkiksi valokuvien tai videokuvauksen avulla.

Tärkein tavoite on todentaa omavalvontasuunnitelmassa kuvattujen menettelytapojen toteutuminen palveluntuottajan arjessa. Menettelytapoina johdon ja henkilöstön haastattelut sekä observoinnit tuottavat tässä parhaimman tuloksen.

Haastattelu

Sosiaalihuollon toimintayksikön edustajilta hankitaan haastattelulla tietoa yksikön toiminnasta.

Haastattelu suoritetaan suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti. Haastattelussa voidaan käyttää apuna myös ohjeen liitteenä olevia tarkastuslomakkeita (Liitteet 5 ja 6). Haastattelussa voidaan käydä läpi esimerkiksi seuraavia asioita:

•Tarvittavat luvat

•Omavalvontasuunnitelma

•Turun kaupungin sopimusehdot tai sääntökirjan edellytykset

•Henkilöstön määrä, rakenne ja osaaminen

•Hoito-, hoiva-, huolenpito- ja kuntoutuskäytännöt

•Toiminta: toiminnan laatu ja laajuus, asiakasmäärät, asiakkaiden palvelutarve ja toimintakyky jne.

•Asiakastietojen tietosuoja ja dokumentointi

•Palvelun laatu

Tarvittaessa käyntiä/haastattelua voidaan täydentää myöhemmin esim. puhelimitse tai valvontaviranomaisen tapaamisella.

Henkilöstö

Ohjaus- ja arviointikäynnin yhteydessä selvitetään henkilökunnan lukumäärä, tehtävät, koulutus ja työnjakoon liittyvät erityiskysymykset.

Tarkastajat määrittävät tapauskohtaisesti, onko henkilökuntaa tarpeen haastatella. Tarvittaessa paikalla olevaa henkilökuntaa tulee haastatella erikseen ja ilman johdon tai muiden palveluntuottajien edustajien läsnäoloa.

Asiakkaat

Tarkastajat määrittävät tapauskohtaisesti, onko asiakkaita mahdollisuus haastatella tarkastuksen yhteydessä. Haastatteluun tulee aina saada asiakkaan lupa. Asiakkaan haastattelun kautta voidaan kiinnittää huomiota esimerkiksi:

•Asiakkaan kokemukseen palvelun laadusta

•Asiakkaan kokemukseen henkilöstön mitoituksesta

•Asiakastyytyväisyyteen

•Asiakkaan kokemukseen asiakkaan asemasta, ruokailuista, hygieniatasosta, turvallisuudesta jne.

Toimintaympäristö

Fyysisen toimintaympäristön tarkastamisessa kiinnitetään huomiota mm. käytettäviin tiloihin, esteettömyyteen ja varusteisiin sekä arvioidaan niitä suhteessa toimintaan. Tarvittaessa lääkkeiden, reseptien ja leimasinten säilytykseen liittyvät käytännöt tulee huomioida. Tarkastuksessa kiinnitetään huomiota myös toiminnan hygieniatasoon.

Toimintaympäristöä koskevia havaintoja voidaan tarvittaessa dokumentoida valokuvaamalla tai videoimalla.

Ohjaus- ja arviointikäynnin yhteydessä välittömästi annettava palaute ja ohjaus

Havaitut selvät epäkohdat tulee todeta ohjaus- ja arviointikäynnin aikana ja niiden johdosta tulee antaa ammattihenkilöille tai toimintayksikön edustajalle ohjausta jo tarkastuksen aikana. Käynnin yhteydessä annettu palaute ja ohjaus kirjataan tarkastusmuistioon.

Jos on perusteltua aihetta epäillä, että sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö on esim. päihteiden väärinkäytön vuoksi kykenemätön toimimaan ammatissaan, valvova viranomainen voi velvoittaa ammattihenkilön lääkärintarkastukseen tai sairaalatutkimuksiin ammatillisen toimintakyvyn ja terveydentilan selvittämiseksi. Jos tällaiseen toimenpiteeseen on tarkastajien näkemyksen mukaan tarvetta, tulee se kirjata suosituksena arviointikertomukseen.

Toimenpidesuositusten seuranta

Ohjaus – ja arviointikäynnin yhteydessä havaituista puutteista, kehittämiskohteista ja toimenpidesuosituksista luodaan erillinen toimintasuunnitelma, jonka toteuttamisesta vastuu on palveluntuottajalla. Turun kaupunki voi asettaa toimenpiteille aikarajan, jonka puitteissa toimenpiteet on toteutettava.

Ohjaus- ja arviointikäynnin yhteydessä voidaan tarvittaessa sopia palveluntuottajan kanssa erillinen seurantapalaveri 1 kk / 3 kk / 6 kk / 12 kk päähän, riippuen edellytettyjen toimenpiteiden laajuudesta ja havaittujen puutteiden vakavuudesta. Jos palveluntuottaja ei noudata toimenpidekehotuksia annetussa aikarajoissa, voi Turun kaupunki purkaa sopimuksen. Seurantapalaverin ajankohta kirjataan arviointikertomukseen.

TAI

Riippuen edellytettyjen toimenpiteiden laajuudesta ja havaittujen puutteiden vakavuudesta, on palveluntuottajan tuotettava vastine 1 kk /3 kk / 6 kk / 12 kk kuluttua toteutetuista muutostoimenpiteistä-. Jos palveluntuottaja ei noudata toimenpidekehotuksia annetussa aikarajoissa, voi Turun kaupunki purkaa sopimuksen. Raportoinnin ajankohta kirjataan arviointikertomukseen.

Ohjaus- ja arviointikäyntiin liittyvät asiakirjat

•Ohjaus- ja arviointikäyntiin liittyvät tarkastuslomakkeet

•Tarkastusmuistio

•Mahdollinen asiantuntijan lausunto

•Toimintayksikölle annettu todistus tarkastettavaksi otettavista asiakirjoista tai muusta talteen otetusta materiaalista

Asiakirjojen julkisuus

Asiakirjojen julkisuus määräytyy lainsäädännön, erityisesti viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain mukaisesti. Tietojen antamisesta päättää viranomainen, jonka määräyksestä tarkastustoiminta tapahtuu.

Tiedoksianto

Ohjaus- ja arviointikäynnin jälkeen laaditaan tarkastusmuistio mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kolmen viikon kuluttua käynnin suorittamisesta tai valvontaviranomaiselta saadun aikamääreen puitteissa.

Turun kaupungin on ilmoitettava välittömästi asianomaiselle lupaviranomaiselle tietoonsa tulleista vakavista puutteellisuuksista tai epäkohdista palveluntuottajan toiminnassa ja palveluissa.

LIITE 4 Tarkastuskäynnin toteuttaminen

Turun kaupunki voi päättää toiminnan tai toimintayksikön tarkastamisesta, kun siihen on perusteltu syy.

Myös valvova viranomainen voi määrätä Turun kaupungin suorittamaan tarkastuksen. Tällöinkin tarkastuksen tekemiseen tulee olla perusteltu syy.

Tarkastukseen valmistautuminen

Tarkastajilla tulee olla tarkastusta suoritettaessa mukanaan asiakirja, jolla hän todistaa henkilöllisyytensä sekä oikeutensa tarkastuksen suorittamiseen.

Tarkastus ja sen toteutustapa on suunniteltava etukäteen.

Tarkastusta suunniteltaessa on hyvä:

•selvittää, onko ko. toimintayksiköstä tai sosiaalihuollon ammattihenkilöstä tehty aiemmin aluehallintovirastossa tai Valvirassa kantelu- tai muita valvontapäätöksiä, jotka tulee ottaa huomioon

•selvittää, onko toimintayksiköstä tai sosiaalihuollon ammattihenkilöstä aluehallintovirastossa tai Valvirassa vireillä asioita ennestään

•selvittää ammattihenkilörekisterin tiedot, jos kyse on terveydenhuollon tai sosiaalihuollon ammattihenkilöstä

•selvittää yksityistä palveluntuottajaa koskevat luvat ja niiden ehdot

•huomioida muut mahdolliset asiakirjat

Se, kuinka kiireellisesti tarkastus tulee toteuttaa, vaikuttaa siihen, kuinka laajasti esitietoja voidaan hankkia ennen tarkastuksen toteuttamista. Jos tarkastus toteutetaan ilmoittaen ennalta, voidaan tarkastusta varten pyytää tarkastuksen kohteelta etukäteen tutustuttavaksi tarvittavia dokumentteja. Tarkastuslomake lähetetään ennalta ilmoitetun tarkastuskäynnin yhteydessä palveluntuottajalle täytettäväksi ennen käynnin toteutumista.

Tarkastukseen valmistauduttaessa tulee varmistua mahdollisesti käytettävien sanelulaitteiden, kameran, videokameran ja muiden tarvittavien laitteiden saatavuudesta ja moitteettomasta toimimisesta.

Tarkastuksen suorittajat

Tarkastuksen tulee olla mahdollisimman objektiivinen ja tarkastuksen tulosten myöhemminkin todennettavissa. Tämän vuoksi tarkastuksen tekemiseen on suositeltavaa osallistua vähintään kaksi henkilöä. Tarkastuksen suorittavat henkilöt valitaan tapauskohtaisesti tarkastuksen kohteen ja käytettävissä olevien henkilöresurssien perusteella.

Virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä asiaa käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Tämä koskee myös tarkastuksia. Virkamies voi kuitenkin käsitellä kiireellisen asian, jos esteellisyys ei voi vaikuttaa asian ratkaisuun (Esteellisyysperusteista on säädetty hallintolain 28 §:ssä).

Toiminnan tarkastusta ei pääsääntöisesti tule koskaan tehdä yksin, vaan tarkastukseen tulee osallistua vähintään kaksi henkilöä.

Poliisin virka-avun mahdollinen tarve on syytä ottaa huomioon jo tarkastusta suunniteltaessa. Poliisilta pyydetään virka-apua esimerkiksi silloin, kun epäillään sosiaalihuollon ammattihenkilön olevan päihteiden käytön vuoksi aggressiivinen tai kun on epäiltävissä, ettei tarkastuksen suorittajia päästetä tarkastettaviin tiloihin. Asiasta on aiheellista keskustella etukäteen paikallisen poliisiviranomaisen kanssa ja tehdä valmiiksi kirjallinen virka-apupyyntö.

Asiantuntijat

Turun kaupunki voi tarvittaessa pyytää tarkastuskäynnille mukaan asiantuntijan tai asiantuntijoita. Asiantuntijan tarvetta ja valintaa harkittaessa otetaan huomioon tarkastettavan toiminnan luonne ja tarkastuksen syy. Jos tarkastus suoritetaan ammattihenkilön epäillyn psyykkisen sairauden tai mahdollisen päihteiden väärinkäytön takia, asiantuntijan tulee olla riittävästi perehtynyt psykiatriaan / päihdelääketieteeseen. On mahdollista, että asiantuntija-apua tarvitaan myös muulta kuin lääketieteen alalta, esim. tietoteknistä asiantuntijaa potilasasiakirjojen ja/tai potilasasiakirjajärjestelmien tarkastamista varten. Ulkopuolisille asiantuntijoille on syytä selvittää kysymykseen tulevat salassapitovelvoitteet ja niiden merkitys.

Asiantuntijan kanssa on syytä käydä läpi ennen tarkastusta:

•tarkastuksen kulku,

•asiantuntijan rooli tarkastuksella, sekä

•salassapitovelvoitteet ja niiden merkitys.

Asiantuntijan tulee itse arvioida, onko hän mahdollisesti esteellinen. Asiantuntijalle on hyvä lähettää etukäteen tarkastuksessa käytettävä tarkastuslomake tutustuttavaksi soveltuvin osin.

Ilmoitus tulevasta tarkastuksesta

(Hallintolain 39 §:n 1 momentin mukaan) Viranomaisen on ilmoitettava toimivaltaansa kuuluvan tarkastuksen aloittamisajankohdasta asianosaiselle, jota asia välittömästi koskee, jollei ilmoittaminen vaaranna tarkastuksen tarkoituksen toteutumista.

Tarkastuksen kohteelle ilmoitetaan etukäteen tarkastuksesta aina silloin kun se ei vaaranna tarkastuksen tarkoituksen toteutumista. Tällöin tarkastus voidaan suorittaa ennalta ilmoittamatta.

Ennalta ilmoitetusta tarkastuskäynnistä ilmoitetaan palveluntuottajalle viimeistään kolme viikkoa etukäteen. Tarvittaessa tarkastus voidaan toteuttaa välittömästi.

Tarkastuksen suorittaminen

Tarkastus pyritään suorittamaan yhteisymmärryksessä tarkastuksen kohteen kanssa. Tarkastus tehdään siten, että asiakkaille ja asukkaille aiheutuu tarkastuksesta mahdollisimman vähän haittaa. Tarkastus tulee myös toteuttaa hienovaraisesti siten, ettei epäiltyä ammattitoiminnan epäasianmukaisuutta tarpeettomasti tuoda potilaiden tai sivullisten kuullen esille.

Tarkastustoimien on oltava (hallintolain 6 §:ssä edellytetyllä tavalla) oikeasuhtaisia, joten niiden laajuus ja puuttuminen asianosaisen oikeuksiin on mitoitettava tarkastuksen tavoitteiden mukaan.

Esittäytyminen ja tarkastuksen suorittamista koskeva informaatio

Tarkastuksen suorittavat henkilöt:

•kertovat aluksi tarkastuksen perusteet

•todistavat henkilöllisyytensä (henkilötodistus, henkilökortti tai virkakortti).

Tarkastuksen alussa on syytä ilmoittaa sosiaalihuollon ammattihenkilölle tai toimintayksikön edustajalle, että tarkastajilla on lakiin perustuva oikeus suorittaa tarkastus sekä oikeus salassapitosäännösten estämättä saada käyttöönsä salassa pidettäviä tietoja. Tarkastuksen aluksi asianosaiselle tulisi kertoa tarkastuksen tavoitteista ja sen suorittamisesta Hallintolain 39 § mukaisesti.

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö tai toimintayksikön edustaja kieltäytyy tarkastuksesta, hänelle on ilmoitettava, että tarkastuksessa voidaan tarvittaessa käyttää poliisin virka-apua. Mikäli ammattihenkilö tai toimintayksikön edustaja edelleen kieltäytyy, voidaan poliisilta pyytää virka-apua.

Tarkastajalla on oikeus päästä kaikkiin tarkastettavan kohteen toimitiloihin. Jos toiminta tapahtuu yksityisasunnossa, ei kotirauha estä vastaanottotilojen tarkastamista ja niihin kulkua normaalia vastaanottotoiminnassa käytettävää kulkureittiä pitkin.

Tiedonkeruu

Tarkastuksen keskeinen tavoite on systemaattinen objektiivisten, tarkkojen, yksityiskohtaisten ja kattavien havaintojen tekeminen. Havainnot tulee dokumentoida huolellisesti esimerkiksi valokuvien avulla. Apuna voidaan käyttää tarpeen mukaan myös esimerkiksi videokuvausta. Henkilöiden kuvaamiselle tulee olla perusteltu syy.

Haastattelu

Sosiaalihuollon toimintayksikön edustajilta hankitaan haastattelulla tietoa yksikön toiminnasta.

Haastattelu suoritetaan suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti. Haastattelussa voidaan käyttää apuna myös ohjeen liitteenä olevia tarkastuslomakkeita (Liitteet 5 ja 6). Haastattelussa voidaan käydään läpi mm. seuraavia asioita:

•Tarvittavat luvat

•Omavalvontasuunnitelma

•Turun kaupungin sopimusehdot tai sääntökirjan edellytykset

•Henkilöstön määrä, rakenne ja osaaminen

•Hoito-, hoiva-, huolenpito- ja kuntoutuskäytännöt

•Toiminta: toiminnan laatu ja laajuus, asiakasmäärät, asiakkaiden palvelutarve ja toimintakyky jne.

•Asiakastietojen tietosuoja ja dokumentointi

•Palvelun laatu

Tarvittaessa tarkastusta /haastattelua voidaan täydentää myöhemmin esim. puhelimitse tai viranomaisen luona.

HenkilöstöTarkastuksen yhteydessä selvitetään henkilökunnan lukumäärä, tehtävät, koulutus ja työnjakoon liittyvät erityiskysymykset.

Tarkastajat määrittävät tapauskohtaisesti, onko henkilökuntaa tarpeen haastatella. Tarvittaessa paikalla olevaa henkilökuntaa tulee haastatella erikseen ja ilman muiden läsnäoloa.

Asiakkaat

Tarkastajat määrittävät tapauskohtaisesti, onko asiakkaita mahdollisuus haastatella tarkastuksen yhteydessä. Haastatteluun tulee aina saada asiakkaan lupa. Asiakkaan haastattelun kautta voidaan kiinnittää huomiota esimerkiksi

•Asiakkaan kokemukseen palvelun laadusta

•Asiakkaan kokemukseen henkilöstön mitoituksesta

•Asiakastyytyväisyyteen

•Asiakkaan kokemukseen asiakkaan asemasta, ruokailuista, hygieniatasosta, turvallisuudesta jne.

Toimintaympäristö

Fyysisen toimintaympäristön tarkastamisessa kiinnitetään huomiota mm. käytettäviin tiloihin ja varusteisiin sekä arvioidaan niitä suhteessa toimintaan. Lääkkeiden, reseptien ja leimasinten säilytykseen liittyvät käytännöt tulee huomioida. Tarkastuksessa kiinnitetään huomiota myös toiminnan hygieniatasoon.

Toimintaympäristöä koskevia havaintoja voidaan tarvittaessa dokumentoida valokuvaamalla tai videoimalla.

Tarkastuksen yhteydessä välittömästi annettava palaute ja ohjaus

Havaitut selvät epäkohdat tulee todeta tarkastuksessa ja niiden johdosta tulee antaa ammattihenkilöille tai toimintayksikön edustajalle ohjausta jo tarkastuksen aikana. Tarkastuksen yhteydessä annettu palaute ja ohjaus kirjataan tarkastuspöytäkirjaan.

Päihdeongelmainen tai sairas ammattihenkilö ohjataan hakeutumaan hoitoon. Jos on perusteltua aihetta epäillä, että sosiaalihuollon ammattihenkilö on esim. päihteiden väärinkäytön vuoksi kykenemätön toimimaan ammatissaan, Valvira voi velvoittaa ammattihenkilön lääkärintarkastukseen tai sairaalatutkimuksiin ammatillisen toimintakyvyn ja terveydentilan selvittämiseksi. Jos tällaiseen toimenpiteeseen on tarkastajien näkemyksen mukaan tarvetta, tulee se kirjata suosituksena lausuntoon.

Toimenpidesuositusten seuranta

Tarkastuskäynnin yhteydessä havaituista puutteista, kehittämiskohteista ja toimenpidesuosituksista luodaan erillinen toimintasuunnitelma, jonka toteuttamisesta vastuu on palveluntuottajalla. Turun kaupunki voi asettaa toimenpiteille aikarajan, jonka puitteissa toimenpiteet on toteutettava.

Ohjaus- ja arviointikäynnin yhteydessä voidaan tarvittaessa sopia palveluntuottajan kanssa erillinen seurantapalaveri 1 kk / 3 kk / 6 kk / 12 kk päähän, riippuen edellytettyjen toimenpiteiden laajuudesta ja havaittujen puutteiden vakavuudesta. Jos palveluntuottaja ei noudata toimenpidekehotuksia annetussa aikarajoissa, voi Turun kaupunki purkaa sopimuksen. Seurantapalaverin ajankohta kirjataan arviointikertomukseen.

TAI

Riippuen edellytettyjen toimenpiteiden laajuudesta ja havaittujen puutteiden vakavuudesta, on palveluntuottajan tuotettava vastine 1 kk /3 kk / 6 kk / 12 kk kuluttua toteutetuista muutostoimenpiteistä-. Jos palveluntuottaja ei noudata toimenpidekehotuksia annetussa aikarajoissa, voi Turun kaupunki purkaa sopimuksen. Raportoinnin ajankohta kirjataan arviointikertomukseen.

Ohjaus- ja arviointikäyntiin liittyvät asiakirjat

•Ohjaus- ja arviointikäyntiin liittyvät tarkastuslomakkeet

•Tarkastusmuistio

•Mahdollinen asiantuntijan lausunto

•Toimintayksikölle annettu todistus tarkastettavaksi otettavista asiakirjoista tai muusta talteen otetusta materiaalista

Asiakirjojen julkisuus

Asiakirjojen julkisuus määräytyy lainsäädännön, erityisesti viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain mukaisesti. Tietojen antamisesta päättää viranomainen, jonka määräyksestä tarkastustoiminta tapahtuu.

Tiedoksianto

Tarkastuksen jälkeen laaditaan tarkastusmuistio mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kolmen viikon kuluessa. Jos tarkastuksen on määrännyt valvontaviranomainen, laaditaan tarkastuskertomuksen lisäksi lausunto valvontaviranomaiselle annetun aikarajan puitteissa.

Turun kaupungin on ilmoitettava asianomaiselle valvontaviranomaiselle tietoonsa tulleista vakavista puutteellisuuksista tai epäkohdista palveluntuottajan toiminnassa ja palveluissa.

Valvova viranomainen huolehtii määräämänsä tarkastuksen johdosta laaditun tarkastuskertomuksen ja lausunnon tiedoksiannosta tarkastuksen kohteelle.

LIITE 5 Ilmoitustenvaraisten palvelujen tarkastuslomake

Vakuutan antamani tiedot oikeiksi

Paikka:_______________

Pvm:_________________

_________________________________

Palveluntuottajan edustajan allekirjoitus

Jakelu:

LIITE 6 Luvanvaraisten palvelujen tarkastuslomake

Vakuutan antamani tiedot oikeiksi

Paikka:_______________

Pvm:_________________

_________________________________

Palveluntuottajan edustajan allekirjoitus 

LIITE 7 Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonta Turun kaupungissa

Mukaillen. Karoliina Olin, 2019.

Jakelu: