Toimialajohtaja Riitta Liuksa, Terveyspalvelut, palvelualuejohtaja Katariina Kauniskangas, ylilääkäri Kari Koskela 31.5.2019:

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 15.5.2019 § 165 hyväksyä Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön esityksen puitesopimuksen ennen aikaiseksi purkamiseksi ja oikeuttaa toimialajohtajan sopimaan purkamisen tarkemmasta ajankohdasta.

Lisäksi lautakunta päätti,

”että Turun hyvinvointitoimialan tulee aloittaa selvitystyö yhdessä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa saattohoidon tilanteesta ja sen korjaamisesta ja edellytti vielä, että on käynnistettävä neuvottelut palliatiivisen hoidon keskuksen perustamisesta Tyksiin.

Valtioneuvoston asetuksen (582/2017) mukaan yliopistosairaalan on huolehdittava vaativan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tehtävistä sekä palliatiivisen hoidon suunnittelusta ja yhteensovittamisesta alueellisesti.

Lounais-Suomen saattohoitosäätiön hallituksen ja hallintoneuvoston tehtyä päätös Karinakodin toiminnan lopettamisesta säätiön taloustilanteen vuoksi, VSSHPn on maakunnallisena toimijana otettava selvitykseen koko saattohoidon tilanne piirinsä alueella välittömästi. Samalla tulee selvittää mahdollisuus Karinakodin henkilökunnan rekrytointiin, että heidän erityisosaamisensa saattohoidosta saadaan koko maakunnan käyttöön jatkossakin.

Turun kaupungin järjestämä oma kotisaattohoito ja sitä tukeva Kaskenlinnan saattohoitoyksikkö ovat osa hyvää saattohoitoa, mutta eivät vielä takaa yksilöiden ja perheiden kokonaisvaltaista huomioimista eivätkä ne turvaa vaativan erityistason hoitoa. On tärkeää turkulaisten saattohoidon kannalta selvittää miten Turku korvaa jatkossa Karinakodissa tarjotun palvelun ja voidaanko Karinakodin kiinteistöä myös jatkossa käyttää saattohoidossa.

Palliatiivinen hoito pitää järjestää koordinoidusti koko Varsinais-Suomen piirin alueella siten, että kaikille olisi tarjolla hyvää, laadukasta, kustannustehokasta ja ennen kaikkea inhimillistä hoitoa.”

Saattohoito

Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa, kun etenevää sairautta ei voi enää parantaa. Hoidon tavoitteena on potilaan ja hänen läheistensä mahdollisimman hyvä elämänlaatu. Palliatiivinen hoito ei ole pelkästään saattohoitoa, mutta saattohoito on tärkeä osa palliatiivista hoitoa. Palliatiivisen hoidon kesto voi olla kuukausia, joskus jopa vuosia. Saattohoitovaiheeseen siirrytään palliatiivisen hoidon loppuvaiheessa, kun jäljellä olevan elämän pituuden arvioidaan olevan enää viikkoja. Saattohoidon tavoitteena on tukea potilasta niin, että jäljellä olevan elämän laatu on mahdollisimman hyvää, ilman kipua ja muita haittaavia oireita. Saattohoitovaiheen potilaalle tulisi antaa mahdollisuus kuolla arvokkaasti siellä missä hän asuu, ja siirtoja hoitopaikasta toiseen tulisi välttää. Saattohoitoon kuuluu myös omaisten tukeminen hoidon aikana ja kuoleman jälkeen.

Hyvään elämän loppuvaiheen hoitoon kuuluu ennakoivan hoitosuunnitelman laatiminen potilaan tarpeisiin. Suunnitelmaan tulisi sisältyä kuvaus hoidon tavoitteesta (hoitolinjauksesta), tarvittavista hoitokeinoista ja hoidon rajauksista. Yksi tärkeimmistä kuolevan ihmisen toiveista on oman persoonan ja ihmisarvon säilyttäminen. Tämä onnistuu parhaiten kotona omassa ympäristössä. Päivystyskäyntien tarve elämän loppuvaiheessa vähenee ennakoivan hoidon hyvällä järjestämisellä, hoitoa toteuttavan henkilöstön osaamisen varmistamisella sekä läheisten tuella. Hyvin järjestetty kotisaattohoito on todettu turvalliseksi ja tehokkaaksi: oirehoidon taso ja hoidon koettu turvallisuus ovat yhtä hyviä kuin hoitokodissa tai sairaalassa.

Saattohoidon kehittämisen tausta

Varsinais-Suomen alueen ja Turun kaupungin saattohoitoa on kehitetty 2010-luvun alkupuolelta saakka. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2010 selvityksen Hyvä saattohoito Suomessa. Selvityksessä edellytettiin voimassa olevaan lainsäädäntöön nojautuen sairaanhoitopiirien laativan saattohoitosuunnitelman ja sisällyttävän siihen alueellisen saattohoidon järjestämisen. Vuonna 2017 STM julkaisi uuden suosituksen palliatiivisen hoidon järjestämisestä. Suosituksessa todetaan seuraavaa:

Laadukkaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestäminen perustuu osaavaan ja mitoitukseltaan riittävään terveydenhuollon ammattihenkilöistä muodostuvaan henkilökuntaan sekä kotiin vietävien palvelujen ensisijaisuuteen. Euroopan neuvoston ja Euroopan palliatiivisen hoidon yhdistyksen (EAPC) suositusten mukainen resurssitarve on:

• Erityistason kotisairaala (B- ja C-tasot, moniammatillinen asiantuntijaryhmä) / 100 000 asukasta.
• Erityistason (B- ja C-tasot) palliatiivisen ja saattohoidon vuodeosastolla noin 8-10 sairaansijaa / 100 000 asukasta.
• Erityistason (B- ja C-tasot) palliatiivisen ja saattohoidon vuodeosastolla 1-1,2 hoitajaa ja 0,15 lääkäriä / sairaansija.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin perustettiin vuonna 2012 saattohoitotyöryhmä, joka totesi nopeasti selkeän tarpeen alueellisen saattohoidon tason parantamiseen. Ongelmakohtia esiintyi tuolloin mm. tiedonkulussa organisaatioiden ja hoitotahojen välillä, hoitovastuun jakautumisessa usealle eri toimijalle ilman selkeää vastuutahoa, saattohoidon osaamisessa ja kouluttautumisessa, potilaiden avun ja tuen saamisessa kellonajasta riippumatta sekä siinä, että potilaille ei kirjattu saattohoitopäätöksiä tai laadittu ennakoivia saattohoitosuunnitelmia. Saattohoidon osaaminen kaupungin omissa palveluissa ei ollut riittävää tarpeeseen nähden, mutta saattohoidon toteuttaminen kotona tai Karinakodissa ostopalveluiden turvin ei myöskään tukenut kaupungin oman saattohoitotoiminnan kehittymistä.

Yhdeksi erityisongelmaksi Turun alueella todettiin se, että turkulaisia kuoli Tyksissä enemmän kuin muiden suurten kaupunkien asukkaita yliopistosairaaloissa keskimäärin. Loppuvaiheen syöpäpotilaat joutuivat hakeutumaan oireiden pahentuessa ja puutteellisen tuen johdosta ambulanssilla päivystykseen, joka oli ainoa vuorokaudenajasta riippumaton tukimahdollisuus. Päivystykseen hakeutuessa saattohoitovaiheen potilaille saatettiin tehdä turhia tutkimuksia, ja hoitoa usein myös jatkettiin yliopistosairaalassa. Saattohoitovaiheen koordinoimattomuudesta aiheutui paitsi inhimillistä kärsimystä ja henkistä ahdistusta, myös turhia kustannuksia verrattuna tilanteeseen, jossa hoidon tarve on ennakoitu ja hoitovaihtoehdot kontaktitahoineen suunniteltu yhdessä potilaan kanssa.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin saattohoitosuunnitelmaan kirjattiin vuonna 2014, että Turun kokoiseen kaupunkiin tarvittaisiin 5–6 palliatiiviseen hoitoon perehtynyttä lääkäriä, ja että kotisaattohoidon turvaamiseksi ja osaamisen kehittämiseksi Turun kaupungin hyvinvointitoimialan olisi välttämätöntä huolehtia kotisaattohoidon järjestämisestä omana toimintana. Ostopalveluna järjestettyä saattohoitoa ei pidetty määrällisesti riittävänä, eikä järjestelyn arvioitu turvaavan hoidon jatkuvuutta ja kehitystyötä. Suunnitelmassa arvioitiin, että VSSHP:n alueella on palliatiivista hoitoa tarvitsevia potilaita noin 20 000 ja saattohoitoa tarvitsevia noin 1 500 potilasta vuodessa. Turun kaupungissa olisi tämän perusteella vuosittain noin 7 000 palliatiivista hoitoa tarvitsevaa ja 500 saattohoitopotilasta. Suunnitelmassa todettiin edelleen, että palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa voidaan antaa avoterveydenhuollossa (muutoin hyväkuntoiset potilaat), kotihoidossa, tehostetussa kotihoidossa, kotisairaalassa, vanhainkodissa, hoivakodissa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Potilaalle keskeistä on tietää hoidosta vastaava yksikkö sekä yhteydenottokanava ongelmatilanteissa tai voinnin heiketessä. Suunnitelmassa pidettiin tärkeänä, että potilas pääsisi oireiden vaikeutuessa nopeasti saattohoitoa antavaan terveydenhuollon toimintayksikköön ilman että hänen tarvitsisi hakeutua päivystysyksikköön.

Turun kaupungin hyvinvointitoimialalla ryhdyttiin kehittämään saattohoitoa VSSHP:n saattohoitosuunnitelman linjausten mukaisesti vuoden 2013 lopussa perustetun saattohoidon kehittämistyöryhmässä ja myöhemmin hyvinvointitoimialan sairaalapalveluissa, jonne saattohoidon lääketieteellinen osaaminen keskittyi. Vuonna 2015 aloitettiin saattohoitokoordinaattoritoiminta ja kotisaattohoito, jonka tueksi Kaskenlinnan sairaalan neljänteen kerrokseen perustettiin myös kotisaattohoitoa tukeva vuodeosasto palliatiivisen (pitkäaikaissairaanhoidon) osaston ja hengityshalvausyksikön välittömän läheisyyden synergiaetuja hyödyntäen. Muutokset on tehty osana operatiivista oman toiminnan kehittämistä. Samalla on panostettu voimakkaasti saattohoidon osaamisen vahvistamiseen niin hoitotyössä kuin lääketieteellisen hoidon osalta: Kun sairaalassa ei vuonna 2014 ollut vielä yhtään palliatiivisen hoidon erityispätevyyden hankkinutta lääkäriä, tällä hetkellä sairaalan neljällä erikoislääkärillä on erityispätevyys ja viideskin saa pian erityispätevyyden. Hoitajille on tarjolla erilaisia koulutuskokonaisuuksia ja asiantuntijuuskoulutusta.

Saattohoito Turun omissa palveluissa

Palliatiivisen kotihoidon piiriin tulevan potilaan ja läheisten kanssa tehdään hoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelma sisältää potilaan ja läheisen toiveen saattohoitovaiheen toteuttamisesta potilaan kotona, Karinakodissa tai Kaskenlinnan saattohoito-osastolla. Potilaan ja läheisten toiveiden mukainen kotisaattohoito ja kotikuolemat ovat merkittävästi lisääntyneet. Kotikuolemia oli 19 vuonna 2017 ja 63 vuonna 2018. Kotisaattohoitoa toteuttavat saattohoitokoordinaattorit. Kotisaattohoidon käynteihin ei ole rajattua aikaa: tarvittaessa hoitoa ja tukea voidaan antaa useita tunteja, ja puhelintuki on jatkuva. Kotisaattohoito toimii klo 7-21 kaikkina päivinä, ja hoidon järjestelyistä huolehtivat saattohoitokoordinaattorit. Muina ajankohtina saattohoitopotilas voi ottaa yhteyttä kotisaattohoitoa tukevaan vuodeosastoon, joka toimii ympäri vuorokauden. Keskeinen periaate on, että kotihoidossa oleva saattohoitopotilas pääsee oireiden vaikeutuessa nopeasti saattohoitoa antavalle osastolle ilman että hänen tarvitsee hakeutua päivystykseen. Palliatiivista poliklinikkaa Turun kaupungin saattohoitopalveluissa ei ole, mutta saattohoito-osastolle tehdään myös polikliinisia erikoislääkärikäyntejä.

Vanhus- ja vammaispalveluiden kotihoidon ja asumispalveluiden asiakkaiden saattohoito toteutetaan omassa asumispalveluyksikössä ja tarvittaessa yhteistyössä sairaalan kotisaattohoidon tai saattohoito-osaston kanssa.

Kotisaattohoitoa tukevan vuodeosaston potilaat ovat joko kotisaattohoidossa olevia tai lähetepotilaita, ja omaiset voivat olla potilaan vierellä ympäri vuorokauden. Saattohoito-osastolla on 8 yhden hengen ja 6 kahden hengen huonetta. Osaston potilaista noin puolet on intervallityyppisessä hoidossa ja vielä kotiutuvia. Kotisaattohoitoa tukeva vuodeosasto toimii palliatiivisen osaston ja hengityshalvausyksikön välittömässä läheisyydessä, mikä tuo merkittävää synergiaetua henkilöstön käyttöön ja osaamiseen. Hoitajamitoitus kotisaattohoitoa tukevalla osastolla on 1,1. Osaston käyttöaste on ollut 83 % vuonna 2018. Jos osastolla on ollut vähemmän potilaita, hoitajat ovat auttaneet tarvittaessa muilla osastoilla, mikä on vähentänyt sairaalan sijaistarvetta. Tämän lisäksi kaikille akuuttiosastoille on ollut varustettuna erillinen saattohoitoon sopiva huone. Saattohoito-osasto hyödyntää tarvittaessa sairaalan päivystävän lääkärin työpanosta ympäri vuorokauden ja kaikkina päivinä.

Turkulaisilla saattohoitopotilailla on ollut täysi subjektiivinen valinnanvapaus elämän loppuvaiheen hoitopaikan suhteen: Karinakotia on tarjottu tasavertaisena vaihtoehtona hyvinvointitoimialan omille palveluille. Muista Suomessa toimivista saattohoitokodeista poiketen turkulainen potilas on voinut potilaan ja läheisten toiveen mukaisesti siirtyä Karinakotiin ilman lähetemenettelyä, myös intervallityyppiselle jaksolle. Eräissä saattohoitokodeissa hoitoonpääsy edellyttää saattohoitolähetteen lisäksi erityistason saattohoidon tarvetta, mitä vaatimusta turkulaisilla potilailla ei ole ollut.

Oheisessa taulukossa on esitetty eri yksiköissä hoidettujen potilaiden lukumääriä seuranta-ajalla.

Hoitojakson bruttokustannukset Karinakodissa ovat olleet keskimäärin 6 070 euroa ja saattohoito-osastolla 5 487 euroa vuonna 2018.

Varautuminen Karinakodin toiminnan loppumiseen

Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen (15.5.2019 § 165) mukaisesti on aloitettu selvitystyö yhdessä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa saattohoidon tilanteesta ja sen korjaamisesta sekä käynnistetty neuvottelut palliatiivisen hoidon keskuksen perustamisesta Tyksiin.

VSSHP on ilmoittanut näkemyksenään, että saattohoidon palvelut tulisi tuottaa ensisijaisesti kotiin tuotavina lähipalveluina ja laitosmaisesti siihen riittävästi varustetuissa vuodeosastoyksiköissä vain silloin kun hoidon tarve laitoshoitoa edellyttää. VSSHP on aloittanut suunnittelun maakunnallisen palliatiivisen hoidon yksikön perustamiseksi omana toimintana, jolloin olisi mahdollista hyödyntää Karinakodin henkilöstön osaamista. Palliatiivisen hoidon yksikön perustamisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista luoda myös yhdenmukaiset kriteerit sille, millaista ja minkä tasoista saattohoitoa missäkin tulee tarjota, ja miten varmistutaan palvelun riittävästä laadusta kaikissa kunnissa.

Sosiaali- ja terveyslautakunta pyysi myös selvitystä siitä, miten Turku jatkossa korvaa Karinakodissa tarjotun palvelun, ja voidaanko Karinakodin kiinteistöä myös jatkossa käyttää saattohoidossa. Hyvinvointitoimialan sairaalapalveluissa saattohoidon tarpeiden muuttumiseen on valmistauduttu välittömästi. Palliatiiviselta osastolta on varattu kaksi paikkaa intervallipotilaille (kotihoidossa oleville palliatiivisille potilaille), ja määrää lisätään tarpeen mukaan, jotta saattohoito-osastolle jäisi enemmän resurssia hoitaa saattopotilaita. Sairaalan sisäisiä siirtoja saattohoito-osastolle voidaan vähentää. Kotisaattohoidon resurssia on jo aiemmin suunniteltu vahvistettavaksi palliatiivisen osaston lähihoitajavakanssien muutoksilla sairaanhoitajiksi erityisesti yöaikaisen kotihoidon parantamiseksi. Nämä muutosesitykset ovat parhaillaan valmisteltavina. Saattohoito-osaston ja muun saattohoitotoiminnan keskittäminen Karinakodin kiinteistöön vähentäisi merkittävästi saattohoito-osaston ja muiden osastojen keskinäistä synergiaetua. Lisäksi toimintojen siirtäminen heikentäisi merkittävästi mahdollisuutta käyttää päivystävän lääkärin osaamista minä tahansa vuorokauden aikana.

Toiminnan jatkaminen nykyisen sopimuksen mukaisesti

Sosiaali- ja terveyslautakunta on 20.9.2017 tekemällään päätöksellä § 230 hyväksynyt kotisaattohoidon (osakokonaisuus 1) ja laitossaattohoidon (osakokonaisuus 2) kilpailuttamisen tarjouspyyntöasiakirjat. Tarjouspyynnön mukaan laitossaattohoitoon valitaan yksi palveluntuottaja, eikä sopimuksella taata ostettavien palvelujen määrää. Osakokonaisuuteen 2 eli laitossaattohoito saatiin vain yksi hyväksyttävä tarjous. Sosiaali- ja terveyslautakunta on 29.11.2017 tekemällään hankintapäätöksellä § 316 valinnut laitossaattohoidon palveluntuottajaksi Lounais-Suomen saattohoitosäätiö sr:n tarjouksen, tarjotuilla hinnoilla sekä muuten tarjouspyynnön ja tarjouksen mukaisin ehdoin. Laitossaattohoitoa koskeva määräaikainen sopimus 31.12.2020 päättyvälle sopimuskaudelle on allekirjoitettu tammikuussa 2018. Sopimuksen mukaan sopimusta voidaan Tilaajan päätöksellä jatkaa alkuperäisin ehdoin 31.12.2021 asti.

Sosiaali- ja terveyslautakunta on 15.5.2019 tekemällään päätöksellä § 165 hyväksynyt säätiön 26.4.2019 päivätyn esityksen puitesopimuksen ennenaikaiseksi purkamiseksi ja oikeuttanut hyvinvointitoimialan toimialajohtajan sopimaan purkamisen tarkemmasta ajankohdasta. Lisäksi lautakunta muun ohella totesi olevan tärkeää turkulaisten saattohoidon kannalta selvittää, miten Turku korvaa jatkossa Karinakodissa tarjotun palvelun ja voidaanko Karinakodin kiinteistöä myös jatkossa käyttää saattohoidossa.

Hyvinvointitoimialan saaman selvityksen mukaan säätiön hallitus on vielä 20.5.2019 käsitellyt asiaa uudelleen ja todennut, että säätiö voisi jatkaa toimintaa riskillään ainakin 31.12.2019 asti ja mahdollisesti myös sopimuskauden loppuun asti, mikäli hyvinvointitoimiala voisi sitoutua 16 potilaan kiintiöpaikkaan.

Hyvinvointitoimialan lääkäreiden mukaan Karinakodin palveluita tarjotaan kaikille tasapuolisesti, mutta potilaita ei saada osoitettua Karinakotiin säätiön esittämää määrää. Varmuutta 16 potilaan ohjaamiseksi Karinakotiin ei siis ole. Palvelurakenne on muuttunut kotisaattohoitoon ja sitä tukevaan sairaalatasoiseen saattohoitoon painottuvaksi.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksen jälkeen 15.5.2019 Lounais-Suomen Saattohoitosäätiöltä on tiedusteltu mahdollisuutta jatkaa toimintaansa 1.7.2019 jälkeen. Säätiön hallitus on käsitellyt asiaa kokouksessaan 20.5.2019 ja todennut kantanaan, että toimintaa voidaan jatkaa sillä edellytyksellä, että vuoden 2019 aikana hyvinvointitoimiala sitoutuu maksamaan 16 kiintiöpaikasta

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kanssa asiasta neuvoteltiin 16.5.2019. Sairaanhoitopiiri selvitti suunnitelmiaan perustettavasta palliatiivisesta keskuksesta. Neuvotteluissa todettiin lisäksi, ettei sairaanhoitopiiri voi sijoittaa potilaita Karinakotiin ilman kuntien suostumusta. Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntaneuvotteluissa 27 - 29.5.2019 Karinakodin tilanne otettiin esille erilliskysymyksenä. Aluekohtaisten kuntaneuvottelun tuloksena ei syntynyt halukkuutta sitoutua käyttöön. Sen sijaan palliatiivisen yksikön perustamista kannatettiin. Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin hallitukselle esitetään 11.6, ettei Karinakotia oteta sairaanhoitopiirin vastuulle.

Hyvinvointitoimiala on pyytänyt Konsernihallinnon lakiasioilta kannanottoa laitossaattohoitoa koskevan puitesopimuksen sopimusmuutoksesta, jolla sovittaisiin 16 kiintiöpaikasta ja maksettaisiin sen mukaan säätiölle noin 136 000 €/kk. Hyvinvointitoimialalla arvioitiin lisäkustannuksiksi noin 600.000€, jotka syntyisivät 16 kiintiöpaikan käytöstä vuoden 2019 aikana

Konsernihallinto, Lakiasiat 28.5.2019:

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 136 § sisältää säännöt hankintasopimuksen muuttamisesta sopimuskauden aikana. Pykälän 1 momentin mukaan hankintasopimusta tai puitejärjestelyä ei saa EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa tai kansalliset kynnysarvot ylittävissä liitteen E mukaisissa palveluhankinnoissa taikka käyttöoikeussopimuksissa olennaisesti muuttaa sopimuskauden aikana ilman tämän lain mukaista uutta hankintamenettelyä. Momentin 1 ja 2 kohtien mukaan olennaisina pidetään ainakin muutoksia, jos:

1) muutoksella otetaan käyttöön ehtoja, jotka, jos ne olisivat alun perin kuuluneet hankintamenettelyyn, olisivat mahdollistaneet muiden kuin alun perin valittujen ehdokkaiden osallistumisen menettelyyn tai muun kuin alun perin hyväksytyn tarjouksen hyväksymisen tai jotka olisivat tuoneet hankintamenettelyyn lisää osallistujia;

2) sopimuksesta tai puitejärjestelystä tulee muutoksen jälkeen taloudellisesti edullisempi sopimuskumppanille sellaisella tavalla, jota alkuperäisessä hankintasopimuksessa tai puitejärjestelyssä ei ollut määritetty.

Po. sopimusmuutoksella järjestelyn taloudelliset tunnusluvut muuttuisivat olennaisesti tarjoajan/palveluntuottajan hyväksi. Muutos olisi ainakin potentiaalisesti voinut tuoda aiemmin toteutettuun hankintamenettelyyn lisää osallistujia. Lisäksi sopimuksesta tulisi muutoksen jälkeen taloudellisesti edullisempi palveluntuottajalle sellaisella tavalla, jota alkuperäisessä hankintasopimuksessa ei ollut määritelty. Kysymyksessä olisi siten hankintalain 136 §:n 1 momentissa tarkoitettu olennainen muutos.

Hankintalain 136 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, hankintasopimukseen ja puitejärjestelyyn voidaan tehdä muutos ilman uutta hankintamenettelyä, jos kyse on sellaisesta vähäarvoisesta sopimusmuutoksesta, joka alittaa liitteessä E tarkoitettuja palveluja koskevissa hankinnoissa sekä käyttöoikeussopimuksissa kansalliset kynnysarvot tai muissa hankinnoissa EU-kynnysarvot eikä vaikuta sopimuksen yleiseen luonteeseen. Pykälän 4 momentin mukaisesti 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetun muutoksen arvo tulee olla pienempi kuin 10 prosenttia alkuperäisen palveluhankintasopimuksen tai palveluja koskevan käyttöoikeussopimuksen arvosta. Jos 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettuja muutoksia tehdään peräkkäin useampia, arvo arvioidaan peräkkäisten muutosten kumulatiivisen nettoarvon perusteella.

Kysymys ei ole hankintalain 136 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetusta vähäarvoisesta sopimusmuutoksesta.

Hankintalain 136 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, hankintasopimukseen ja puitejärjestelyyn voidaan tehdä muutos ilman uutta hankintamenettelyä, jos muutoksen tarve johtuu olosuhteista, joita huolellinen hankintayksikkö ei ole voinut ennakoida eikä muutos vaikuta hankintasopimuksen yleiseen luonteeseen. Pykälän 3 momentin mukaisesti 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetun muutoksen arvo ei saa olla enemmän kuin 50 prosenttia alkuperäisen sopimuksen arvosta. Jos 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja muutoksia tehdään peräkkäin useampia, arvioidaan jokaista muutosta itsenäisenä. Tällaisten muutosten tavoitteena ei saa olla tämän lain säännösten kiertäminen. Hankintalain 58 §:n 1 momentin 9 kohdan mukaisesti hankintayksikön on toimitettava julkaistavaksi hankintasopimuksen muutoksia koskeva ilmoitus 136 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta muutoksesta.

Hankintasopimus tehtiin alle puolitoista vuotta sitten, eikä laitossaattohoitopaikkojen tarve ole hyvinvointitoimialan antaman selvityksen mukaan tuossa ajassa ainakaan kasvanut. Hyvinvointitoimialan antaman selvityksen perusteella käsillä ei ole hankintalain 136 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettua olosuhdemuutosta.

Yhteenveto:

Kun kyseessä olisi hankintalain 136 §:n 1 momentissa tarkoitettu olennainen sopimusmuutos, ja kun hankintalain 136 §:n 2 momentin 5 tai 3 kohdassa tarkoitetut (tai muutkaan 2 momentissa tarkoitetut sallitut sopimusmuutostilanteet) eivät ole käsillä, po. sopimusmuutos johtaisi uudelleenkilpailutusvelvoitteeseen, eli ehdotettua sopimusmuutosta ei ole lainmukaista tehdä ilman uutta hankintamenettelyä.

Kuntalain 38 §:n 2 momentin mukaan kunnanhallitus johtaa kunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta. Kaupunginhallitus on 24.5.2019 tekemällään päätöksellä § 219 päättänyt muun ohella, että sosiaali- ja terveyslautakunnan tulee analysoida talousennusteen osoittamat talousarviopoikkeamat ja tehdä toiseen osavuosikatsaukseen esitykset kaupunginhallitukselle toimenpiteistä talousarvion 2019 poikkeamien välttämiseksi ja taloussuunnitelman tavoitteiden toteuttamiseksi sekä että loppuvuoden palveluhankinnat rajoitetaan vain päivittäisessä palvelutuotannossa ehdottomasti tarvittaviin. Jos sopimus kilpailutettaisiin uudella hankintamenettelyllä siten, että hyvinvointitoimiala sitoutuisi laitossaattohoidossa 16 kiintiöpaikkaan, hyvinvointitoimialan arvion mukaan se joutuisi todennäköisesti maksamaan myös tyhjistä paikoista arviolta 600 000 euroa.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 3.6.2019:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi neuvottelut Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön kanssa toiminnan jatkamisesta Karinakodissa ja neuvottelut palliatiivisen hoidon keskuksen perustamisesta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin.

PäätösSosiaali- ja terveyslautakunta päätti merkitä tiedoksi neuvottelut Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön kanssa toiminnan jatkamisesta Karinakodissa ja neuvottelut palliatiivisen hoidon keskuksen perustamisesta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin.

Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että Turun kaupungin tulee

• käynnistää välittömästi neuvottelut Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön kanssa Karinakodin kiinteistön vuokraamisesta tai hankinnasta omaan toimintaan niin, että tilat ovat turkulaisten saattohoidon käytössä viimeistään 1.1.2020
• käynnistää välittömästi neuvottelut Karinakodin henkilöstön siirtämisestä liikkeenluovutuksella Turun kaupungin työntekijöiksi viimeistään 1.1.2020, jotta näillä toimenpiteillä on mahdollista vapauttaa hoito- ja kuntoutuspaikkoja siirtoviivepotilaille Kaskenlinnan sairaalasta ja siten saada kustannussäästöjä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin siirtoviivepäiväsakkojen osalta

Päätös asiassa tehtiin äänin 8-4. Yksi poissa.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä päätökseksi tulleen Pietarin Mäkipään kannattamana tekemän ehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Laine, Haapala, Lampi, Eeva, Nurmio ja Hersi.

Esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Beqiri, Alvesalo, Laakso ja Wennström.

Kärkkäinen oli poissa kokouksesta.

Vierimaa ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui asian käsittelyn ajaksi.

Esittelijä ilmoitti pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä.