Toimialajohtaja Riitta Liuksa, talous- ja hallintojohtaja Max Lönnqvist sekä palvelualuejohtajat Katariina Kauniskangas, Sirpa Kuronen ja Sari Ahonen:

Kaupunginvaltuusto on vuoden 2018 talousarvion noudattamista koskevien määräysten yhteydessä päättänyt talousarvion sitovuudesta. Tilinpäätöksessä raportoidaan valtuuston sitoviksi asettamien toiminnallisten tavoitteiden sekä henkilöstötavoitteiden toteutuminen sekä kaupunginvaltuustolle tiedoksi annettavien tunnuslukujen toteutuminen 1.1. - 31.12.2018. Tilinpäätöksessä raportoidaan myös kaupunginvaltuuston kullekin toimielimelle talousarvion yhteydessä päättämät päätöslauselmat/lausekkeet. Lisäksi tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan kaupunginhallitukselle toimialojen strategisissa sopimuksissa vahvistettujen tavoitteiden toteutuminen ja tiedoksi annettavat tunnusluvut.

Strategisen sopimuksen toteutuminen

Liite 1Talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 2018

Toimialat raportoivat vuoden 2018 operatiiviset sopimukset lautakunnalle toiminnan ja talouden vuosiraportin 2018 yhteydessä.

Operatiivisten sopimusten toteutuminen

Liite 2Terveyspalveluiden operatiivisten tavoitteiden toteutuma 2018

Liite 3Perhe- ja sosiaalipalveluiden operatiivisten tavoitteiden toteutuma 2018

Liite 4Vanhus- ja vammaispalveluiden operatiivisten tavoitteiden toteutuma 2018

Liite 5Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri operatiivisten tavoitteiden toteutuma 2018

Liite 6Hallintopalveluiden operatiivisten tavoitteiden toteutuma 2018

Hyvinvointitoimialan talousarvio ylittyi muutetusta talousarvioluvusta 11,6M€ netto. Menonylitys oli 16,7M€ ja tulojen ylitys 5,1M€. Edelliseen vuoteen nähden nettokasvu oli peräti 4,5%. Suurin kustannuslajikohtainen ylitys oli asiakaspalveluiden ostoissa, yhteensä.13,1M€. Talouden toteutumista ja poikkeamia on kuvattu tarkemmin palvelualueittain koska talousarviot ylittyivät useissa palvelu- ja toimintakokonaisuuksissa eikä yhtä yksittäistä syytä talouden poikkeamaan ei voida osoittaa.

Terveyspalvelut

Terveyspalveluiden 93,3 M€ suuruinen nettotalousarvio vuodelle 2018 ylittyi 3,3 M€:lla (+3,6 %). Menot ylittivät vuodelle 2018 budjetoidun 114,1 M€ määrärahan 3,5 M€:lla (+3,1 %). Talousarvion tulotavoite 20,80 M€ ylittyi 0,16 M€:lla (+0,8 %). Vuoden 2017 vertailukelpoiseen tilinpäätökseen verrattuna toimintamenot lisääntyivät 3,5 M€:lla (+2,4 %) ja toimintakate 2,3 M€:lla (+2,8 %) vuonna 2018. Toimintamenojen ja toimintakatteen ylitys on merkittävä. Ylitys koostuu useasta tekijästä; suurin ylitys kohdistui palveluiden ostoihin (ylitys 2,7 M€), ja myös aineiden ja tarvikkeiden ostojen ylitys oli suuri (1,3 M€). Henkilöstökuluissa talousarvio piti hyvin (0,38 M€ alle talousarvion).

Palveluiden ostojen ylityksistä merkittävin oli työvoiman vuokraukseen varatun määrärahan (689 000 €) ylittyminen 1,3 M€:lla (toteuma yhteensä 2,0 M€). Työvoiman vuokrauksella paikattiin lähinnä lääkärityövoiman rekrytoinnin ja saatavuuden ongelmia, jotka kohdistuivat ensisijaisesti terveysasemien sekä vanhus- ja vammaispalveluiden lääkäreihin. Tilanne on ollut hieman vaikeampi kuin vuonna 2017, jolloin toteuma oli 1,71 M€. Vuoden 2018 henkilöstösuunnitelmassa hyväksyttyjen, kaupunginhallituksen 6.8.2018 § 278 perustaman kuuden terveyskeskuslääkärin viran rekrytointiprosessi saatiin päätökseen vasta syksyn 2018 aikana; virkoihin valitut pystyivät aloittamaan työssään liian myöhään ja osa vasta vuoden 2019 puolella, joten näillä ei ole ehtinyt olla vaikutusta vuoden 2018 työvoimavuokraustarpeisiin. Palvelujen tuottamisen kannalta lääkärityövoiman saaminen peruspalveluihin on ollut välttämätöntä, kun samanaikaisesti myös väestönkasvu sekä mielenterveyspalveluiden lisääntynyt tarve on lisännyt peruspalveluiden kysyntää terveysasemilla.

Muita merkittäviä ylityksiä oli laboratorio- ja kuvantamispalveluissa (ylitykset yhteensä 1,4 M€) sekä muiden terveyskeskusten käytössä (ylitys 0,6 M€). Laboratorio- ja kuvantamispalveluiden käyttö liittyy sairauden tutkimukseen ja on suoraan verrannollista palvelutuotannon määrään. Kyseisten palveluiden käyttö ja kustannukset ovat pysyneet likimain vuoden 2017 tasolla. Muiden terveyskeskusten käyttö liittyy lakisääteiseen oikeuteen voida käyttää muuta kuin oman kunnan terveyskeskusta esimerkiksi tilapäisen oleskelun johdosta hoitosuunnitelman mukaiseen hoitoon tai kiireelliseen hoidon tarpeeseen. Pienempiä asiakaspalveluiden ostojen ylityksiä kohdistui mm. lääkinnällisen kuntoutuksen, lastenneurologian sekä saattohoidon ostopalveluihin. Suun terveydenhuollon palveluseteleiden käyttö oli suurempaa kuin v. 2017, mutta palveluseteleitä käytettiin talousarvion määrärahan puitteissa.

Vaativan laitoskuntoutuksen ostopalveluita käytettiin talousarvion puitteissa sairaanhoitopiirin siirtoviivemaksujen välttämiseksi. Sairaalan henkilökuntaa lisättiin vuoden 2018 aikana niin ikään siirtoviiveongelmaan vastaamiseksi, parantaen samalla sairaalan potilas- ja työturvallisuutta. Kyseiset henkilöstölisäykset tapahtuivat talousarvion ja HTV-tavoitteen puitteissa. Vaikeaoireisten muistihäiriöpotilaiden kuntoutusosaston toiminta vakiintui vuoden 2018 aikana täysimittaisseksi, mutta vaikeasti ja välillä aggressiivisesti käyttäytyvien muistisairaiden hoidon turvaamiseksi sekä myös muiden häiriötilanteiden johdosta sairaala-alueella jouduttiin lisäämään myös turvallisuuspalveluiden määrää. Ikäihmisten toimintakykyä lisäävien kuntouttavien toimien johdosta lääkinnällisen kuntoutuksen resursseja suunnattiin mm. kotihoitoon ja asumispalveluihin. Alkuvuodesta 2018 turkulaisia koetellut erityisen pitkäkestoinen influenssakausi näkyi lisääntyneenä sairaalapalveluiden tarpeena ja sairaanhoitopiirin kustannuspaineina usean kuukauden ajan. Loppuvuodesta kustannuksia lisäsi VRE-epidemia, joka aiheutti laboratoriokustannuksiin euromääräisesti n. 25 000 € lisäyksen, minkä lisäksi kustannuksia on tullut Tyksin eristyshoidon tarpeen lisääntymisestä (joulukuussa n. 110 000 € luokkaa), ylimääräisistä puhdistuskuluista, hoitotarvikkeista ynnä muista.

Materiaaliostoista tutkimus- ja hoitotarvikkeiden sekä diabetestarvikkeiden ostoihin varattu määräraha 5,6 M€ ylittyi 0,9 M€:lla (16,2 %). Tätä selitti ensisijaisesti diabetestarvikkeiden käytön lisäys ja erityisesti diabeteksen käypähoitosuosituksen mukaisen verensokeriseurannan toteuttamiseksi tehdyt, sairaanhoitopiirin ohjeistamat hankinnat verensokerin sensorimenetelmäksi tiettyjen kriteerien täyttyessä. Tavoitteena on parantaa hoitotasapainoa ja vähentää diabeteksen vaikeita ja kalliita myöhäiskomplikaatioita.

Toimintatuotoissa oli mahdollista päästä talousarvion tulotavoitteeseen, koska pakolaisten ja paluumuuttajien erityiskustannuskorvauksia tuli jonkin verran edellistä vuotta ja osavuosikatsauksessa ennustettua enemmän. Muut toimintatuotot toteutuivat odotetusti. 

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Perhe- ja sosiaalipalveluiden nettotalousarvio vuodelle 2018 oli 90,1M€ josta tulot 9,5M€ ja menot 99,6 M€. Talousarvio ylittyi tulojen osalta 2,6 M€ (+27,2 %) ja menojen osalta 8 M€ (+8,1 %). Vuoden 2018 tilinpäätöksen netto suhteessa talousarvioon oli -5,5 M€ (+6,0 %). Perhe- ja sosiaalipalveluiden talousarvion ylitys johtuu asiakaspalvelujen ostojen kustannusten kasvusta, joka tapahtui huostaan otettujen ostopalveluja lukuun ottamatta kaikkien asiakasryhmien palveluissa. Vuoden 2018 budjetti laadittiin annettuun ohjelukuun ja ostopalveluissa budjetti tehtiin rakennemuutostavoitteiden suuntaisesti. Valtaosassa ostopalveluja budjetti alitti vuoden 2017 käytön. Tavoiteltuja palvelurakenteen painopistemuutoksia ei saavutettu, mikä johti osaltaan budjettiylitykseen. Kustannusten ja palvelujen käyttöä seurattiin palvelualueella edellisvuosia tiiviimmin, mutta kustannusten ennustamisessa epäonnistuttiin tästä huolimatta. Henkilöstökustannukset toteutuivat budjetoitua pienempänä. Palvelualueen muut toimintakustannukset pysyivät budjetoidussa. Tulot toteutuivat ennakoitua suurempina erityisesti valtionkorvauksissa.

Lastensuojelun rakennemuutoksessa avohuollon ja sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen saatavuuden parantaminen on lisännyt myös näiden kustannuksia. Perheille kotiin annettavia tukitoimia on lisätty ja perhekuntoutusta on tavoitteellisesti käytetty vaikeissa lastensuojelutilanteissa. Osin tämän seurauksena uusia huostaanottoja on n. 30 % edellisvuotta vähemmän (67 v. 2017, 47 v. 2018). Lapsia oli huostassa vuonna 2018 hieman edellisvuotta vähemmän. Huostaan otettujen sijoitukset ovat palvelualueen suurin ostopalvelukustannus. Myös tässä talousarvio ylittyi 2,4 M€, mutta kustannusten kasvu pysähtyi. Kiireellisten sijoitusten tarve väheni edellisvuodesta. Lastensuojelussa kustannuksia kasvatti raskaimman palvelutarpeen ja siten myös ostopalvelujen painottuminen nuoriin; vuonna 2018 huostaan otetuista puolet oli 15-17-vuotiaita, ostopalveluihin sijoitetuista yli 60 %. Lastensuojelun tarve on jonkin verran vähentynyt, mutta yksittäisten nuorten ja perheiden tilanteet voivat olla hyvin vaikeita. Omia vastaanotto- ja lastenkoteja on käytetty tehokkaasti ja niiden toimintaa kehitetään.

Lapsiperheiden kotipalvelua myönnettiin tarvetta vastaavasti ja järjestämistapana oli palveluseteli. Kotipalvelun kysynnän kasvu pysähtyi vuoden 2018 aikana, mutta talousarvioon varattu määräraha ylittyi.

Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien ostettujen asumispalvelujen asiakasmäärä on lisääntynyt edellisvuodesta noin sadalla. Palvelurakennetavoitteiden mukaisesti tuetun asumisen osuus on lisääntynyt, palvelujen käyttö ei kuitenkaan palveluasumisessa ja tehostetussa palveluasumisessa ole vastaavasti vähentynyt. Talousarvio vuodelle 2018 perustui tähän painopistemuutokseen. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen ostopalvelujen kustannukset ylittivät budjetin yhteensä n. 2,9 M€. Vuoden aikana on keskitetty asumispalvelulähetteiden käsittelyä asiakkaan oikean hoitopaikan varmistamiseksi, toteutettu kahden yksikön asiakkaiden palvelutarpeen uudelleenarviointi sekä kehitetty mielenterveyskuntoutujien vahvaa asumisen tukea asuinyhteisö Orvokissa.

Ostopalvelut täydentävät kaupungin omaa tuotantoa ja ovat asiakastarpeeseen vastaamiseksi välttämättömiä. Ne joko mahdollistavat määrällisesti riittävän palvelun tai mahdollistavat sellaisen palvelun hankkimisen, johon kaupungin omissa palveluissa ei ole riittävää erikoistumista. Esim. lapsiperheiden kotipalvelussa palvelusetelillä järjestetään koko palvelu, joka kaupungin omana työnä vaatisi varsin runsaasti henkilöstöä. Vuoden 2018 aikana on kiinnitetty erityistä huomiota ostopalvelujen valvontaan.

Työllisyystilanne parani koko vuoden 2018, mutta toimeentulotuen käyttöön sillä ei ollut vaikutusta. Täydentävän toimeentulotuen käyttö pysyi vuoden 2017 tasossa ja ehkäisevän toimeentulotuen käyttö kasvoi n. 15 % vuodesta 2017. Erityisesti lisääntyi tuen hakeminen rästivuokriin. Sosiaalinen luototus otettiin lokakuussa käyttöön valtuuston päätöksen mukaisesti ja ensimmäiset luotot myönnettiin vuoden lopussa. Työikäisten sosiaalinen kuntoutus otettiin osaksi omaa normaalitoimintaa.

Palvelualueella valmisteltiin vuoden 2018 aikana toiminnallista ja organisaatiomuutosta, joka painottui sosiaalityöhön. Muutoksen valmistelussa oli mukana laajasti esimiehiä, henkilöstöä ja yhteistyökumppaneita ja sitä tuettiin henkilöstön koulutuksilla. Vuoden 2019 toiminta käynnistyi uudella organisaatiolla.

Vanhus- ja vammaispalvelut

Vanhus- ja vammaispalvelujen nettotalousarvio vuodelle 2018 oli 159,1 M€ josta tulot 34,7 ja menot 193,8 M€. Talousarvio ylittyi tulojen osalta 1,2 M€ (12,2 %) ja menojen osalta 4,8 M€ (2,5 %). Vuoden 2018 tilinpäätöksen netto suhteessa talousarvioon oli –3,6M€ (+2,2 %).

Palvelualueen vuoden keskeisimmät kehittämistavoitteet liittyivät siirtoviiveiden vähentämiseen liittyviin toimiin. Näitä olivat sairaanhoitopiiristä tapahtuvan kotihoidon tukeman kotiutustoiminnan sujuvoittaminen, tehostetun asumispalvelun lisääminen ja kotiinkuntoutumistoiminnan lisääminen. Asumispalveluissa käynnistettiin 18 paikkainen Kurjensiiven kuntoutusyksikkö tukemaan kotona asuvien ikäihmisten arkikuntoutusta.

Menoylityksestä vanhuspalveluihin kohdistui 1,45 M€ (1 % vanhuspalveluiden talousarviosta). Vanhuspalveluissa suurin talousarvioylitys kohdentui kotihoidon henkilöstömenoihin. Kotihoitoon lisättiin henkilöstöä kesällä johtuen aluehallintoviranomaisen tekemästä työsuojelutarkastuksesta, jossa ilmeni henkilöstön merkittävää psykososiaalista kuormittuneisuutta. Lisäksi kotihoidon kotiuttamistoimintaan lisättiin henkilöstöä. Tällä toimenpiteellä haluttiin lisätä erityisesti sairaanhoitopiiristä tapahtuvia suoria kotiutuksia ja näin vähentää siirtoviivemaksuja.

Vanhusten asumispalveluiden oman tuotannon menot jäivät selvästi talousarvion alle. Säästöä syntyi ennen kaikkea palvelujen ostoista.

Vanhusten asumispalvelujen ostopalvelujen menot kasvoivat 1,45 M€ 2017, palvelusetelit ylittivät talousarvion 0,6M€:lla, kasvua edellisvuoteen oli 1,1 miljoonaa euroa. Asumispalvelujen ostoja lisättiin vuoden 2018 aikana useampaan otteeseen. Tavoitteena tällä toimenpiteellä oli vaikuttaa vähentävästi siirtoviivemaksuihin. Lisätyt hoitopaikat tulevat olemaan käytössä useamman vuoden, mikä aiheuttaa merkittäviä ylityspaineita myös vuoden 2019 talousarvioon.

Vammaispalveluiden talousarvion menoylitys oli 3,4 M€ (6,8%), kasvua edelliseen vuoden tilinpäätökseen nähden oli 3,2 M€. Kehitysvammaisten asiakkaiden asumispalvelut kasvoivat noin 20 henkilöllä, lisäksi henkilökohtaisen avun asiakkaiden määrä ja myönnetyn palvelun määrä / asiakas lisääntyivät.

Väestön ikääntymisestä johtuvia asiakaspalvelujen kasvupaineita pyritään helpottamaan toimintaa kehittämällä ja tehostamalla – kehittämällä ikääntyneiden palveluohjausta, ottamalla uusia digitaalisia työmenetelmiä käyttöön, keventämällä palvelurakennetta sekä panostamalla asiakastyön optimaaliseen suunnitteluun ja sähköisen asioinnin käyttöönottoon työvuorojärjestelyssä. On kuitenkin ennakoitavissa, että yksin nämä tehostamistoimenpiteet eivät tule palvelutarpeen lisäystä kattamaan.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin talousarvio vuodelle 2018 oli 217,4 M€. Osavuosikatsauksen käsittelyn yhteydessä valtuusto päätti korottaa sairaanhoitopiirin maksuosuutta yht. 14,4M€. Lisämäärärahasta huolimatta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tilinpäätös ylitti talousarvion (muutoksin) 3,2 M€:lla. Muutosprosentti vuoden 2017 tilinpäätökseen verrattuna oli 11 %, jota selittää osittain psykiatrian fuusio sairaanhoitopiirin kanssa toukokuussa 2017. Vertailukelpoista tilinpäätöslukua ei vuosien 2017 ja 2018 välille ole saatavissa, sillä vuonna 2018 Turun vanhan psykiatrian toiminnot (P5) sisältyivät sairaanhoitopiirin psykiatrian laskutukseen, eikä P5:n laskutusta ole eriytettävissä psykiatrian kokonaisuudesta. Alustavien tarkastelujen valossa psykiatrian kustannuskehitys on ollut maltillista, mutta fuusion jälkeen on tunnistettu tarve välimuotoisille psykiatrisille palveluille, jotka vaativat resursointia jatkossa.

Sairaanhoitopiirin kustannusten kasvua selittää somaattisen erikoissairaanhoidon käytön kasvu (kustannusten kasvu vuoteen 2017 verrattuna 4 % mikä tarkoittaa euroissa 6 M€). Somaattisen erikoissairaanhoidon sisällä tapahtui merkittävä siirtymä vuodeosastohoidosta avohoitoon; vuodeosastohoidon kustannukset laskivat 2 % ja avohoidon kustannukset nousivat 10,8 %.

Turun pitkäaikainen ongelma on ollut suuri jatkohoitoa odottavien potilaiden määrä sairaanhoitopiirissä. Kun vuonna 2014 siirtoviivemaksuihin käytettiin vielä 4,7 M€ ja 2,0 M€ vuonna 2015, niin vuonna 2016 siirtoviivepäiväkustannukset puolittuivat 1 M€:n tasolle. Vuonna 2017 siirtoviivemaksut nousivat ja olivat 1,8 M€.  Vuoden 2018 osalta siirtoviivemaksut olivat 2,8 M€, josta sakon osuus oli 1 M€.

Siirtoviivemaksuja ja niiden vähentämistä on käsitelty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 13.6.2018 § 159 ja 30.1.2019 § 28. Toimenpiteiksi on sovittu mm.

• Kotiutuksia Tyksistä tehostetaan lisäämällä kotiutustiimin henkilökuntaa
• TKS:n jatkohoitopaikkojen käyttöä tehostetaan
• Kaupunginsairaalan potilaskiertoa pyritään lisäämään mm. vakinaistamalla tilapäiset lääkärit ja perustamalla kotisairaalaan uusi lääkärivakanssi
• Vanhusten palvelutarpeen kasvua pyritään hillitsemään kiinnittämällä huomiota vanhusten kuntoutukseen (kotihoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen yhteisprojekti)
• Hyvinvointitoimialan ja Tyksin yhteistyötä lisätään palveluketjujen tehostamiseksi (lean-projektit lonkkapotilaan palveluketjusta ja medisiinisen potilaan palveluketjusta)
• Kotiin vietävien palvelujen kehittämisprojekti hyton ja ensihoidon kanssa, millä pyritään vähentämään päivystyksen käyttöä
• Sellaisten välimuotoisten palveluiden kehittäminen, jotka sijoittuvat sairaalahoidon ja vanhusten asumispalveluiden välimaastoon ja joilla pyritään nopeuttamaan sairaalan potilaskiertoa.

  Kurjensiivessä tarjotaan kotihoidon asiakkaille pidempiaikaista intervallihoitoa kotona pärjäämisen tukemiseksi.

  Portsakodissa hoidetaan potilaita joiden sairaanhoidon tarve on päättynyt, mutta jotka eivät ole vielä kotikuntoisia. Hyvällä perushoidolla, ravinnolla ja fyysisellä aktiviteetillä pyritään edesauttamaan asiakkaan kotiutumista.

Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen kustannukset kasvoivat vuodesta 2017 13,6 % (3,3 M€). Ensihoidon kustannukset kasvoivat 0,8 M€ ja päivystyksen kustannukset 2,5 M€. Päivystyksen käytön kasvua selittää erityisesti alkuvuoden voimakas influenssaepidemia. Influenssaepidemian aikaan päivystyskäyntien lisäys oli alkuvuonna 13 %, loppuvuoden aikana nousu tasaantui 7 %:in. Päivystyskäyntien lisääntyminen näytti kohdistuvat päiväaikaan, joka johtunee mm. terveysasemien lääkärivajeesta. Tähän pyritään vaikuttamaan 6 lääkärivakanssin ja 12 sairaanhoitajavakanssin perustamisella terveysasemille. Ensihoidon osalta kustannukset kasvoivat sekä laskutuksen perusteena olevan aineiston päivittämisen että laskutuksen taustalla olevan tuotteistuksen aiheuttaman muutoksen myötä. Ensihoidon kustannusnousua tullaan selvittämään vuoden 2019, jotta voidaan varmistua tiedon oikeellisuudesta ja maksuperusteiden määräytymisestä.

Turun maksuosuus Kanta-arkistosta nousi 355 000 €:sta 400 000 €:on. Kalliin hoidon tasausmaksun osuus kasvoi vuonna 2018 16,6 % (1,2 M€) ja erityisvelvoitemaksu 2,2 % (0,2 M€) vuoteen 2017 verrattuna.

Lähetteiden määrän kasvu taittui vuonna 2018. Lähetteiden kokonaismäärä kasvoi 0,5 %:a verrattuna vuoteen 2017, kun Turun entisen psykiatrian lähetemäärä on lisätty vuoden 2017 toteutumaan. Kasvua voidaan pitää hyvin maltillisena ja se on sopusoinnussa Turun väestömäärän lisäykseen.

Muut raportoitavat asiat

Henkilöstön kokonaismäärä henkilötyövuosina laskettuna oli v. 2018 lopussa 4.307,4, mikä ylitti asetetun (muutetun) tavoitteen 47,4 henkilötyövuodella. Tavoitetta muutettiin koska psykiatrisen henkilökunnan siirtymistä sairaanhoitopiirin palvelukseen ei ollut huomioitu alkuperäisessä tavoiteasetannassa. Henkilöstön määrä kasvoi terveyspalveluiden, perhe- ja sosiaalipalveluiden sekä vanhus- ja vammaispalveluiden palvelualueilla. Henkilöstömenot alittivat budjetoidun toimialatasolla. Henkilöstömenot sisältävät KVTES:n mukaisen kertaerän, yhteensä 1,2M€, jonka maksamiseen ei ollut varauduttu toimialalla koska summa vähennettiin alkuperäisestä talousarviosta ja varaus keskitettiin konserniin.

Käyttöomaisuusinvestointeihin varatusta 1 M€:n määrärahasta kului 0.7 M€.

Liite 7Käyttöomaisuuserien toteutumisvertailu v. 2018

Liite 8Talousarvion toteutumisvertailu palvelualueittain v. 2018

Liite 9Talousarvion toteutumisvertailu tiliryhmittäin v. 2018

Liite 10Hyvinvointitoimialan toiminnan kuukausiseuranta/vuosiraportti tammi-joulukuu 2018

Yhteenveto

Toimialan talous toteutui merkittäväsi heikommin kuin mitä osattiin ennakoida kolmannessa osavuosikatsauksessa. Ennustepoikkeamat ovat olleet erityisen suuria erityisesti perhe- ja sosiaalipalveluissa sekä vanhus- ja vammaispalveluissa. Palvelualueiden toiminnalliset tavoitteet mm. palvelurakenteen muutokselle eivät toteutuneet suunnitellusti tai muutos oli riittämätön talousarvioon nähden. Lisäksi on hankittu lisäpaikkoja vanhusten asumispalveluihin ja lisätty henkilöstöä sairaalaan mm. siirtoviivetilanteen helpottamiseksi. Palveluiden ja asiakaspalveluiden ostojen seuraamiseen ja arviointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota ja järjestelmien tulee tukea kokonaistalouden hallintaa. Talousarvion toteuttaminen ja ennustettavuuden parantaminen on tärkein toiminnallinen tavoite hallinnon osalta vuonna 2019.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 15.2.2019:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä toiminnan- ja talouden seurantaraportit tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.