Toimialajohtaja Riitta Liuksa ja vs. talous- ja hallintojohtaja Antti Perälä:

Lounais-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue on suorittanut sekä valvonta-asiana että yleisinä työsuojelutarkastuksina kotihoitoon tarkastuskäyntejä syksystä 2017 lähtien. Yleisistä työsuojelutarkastuksista, joissa valvontakohteena on ollut kotihoidon hallinto (9 lähipalvelualuetta), on kirjattu 8.5.2018 tarkastuskertomus, joka on osoitettu vain tarkastuksessa mukana olleille.

Liite 1Lounais-Suomen aluehallintoviraston tarkastuskertomus 4.5.2018

Valvonta-asiasta koskien Turun Linnan kotihoitoalueen toimintaa Lounais-Suomen Aluehallintovirasto antoi Turun sosiaali- ja terveyslautakunnalle päätöksen 7.5.2018, mikä kirjattiin 11.5.2018. Aluehallintovirasto pyytää Turun sosiaali- ja terveyslautakunnalta 31.8.2018 mennessä selvitystä siitä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt asiakkaiden palvelutarpeita vastaavan palvelun varmistamiseksi Linnan kotihoitoalueella. Koska selvitykseen tulee liittää tiedot Linnan kotihoidon asiakkaille suunnitelluista kotihoidon palveluista (tuntimäärä) sekä toteutuneesta asiakasajasta ajalla 6 – 26.8.2018, selvitykselle on saatu lisäaikaa siten, että selvitys on lautakunnan käsittelyssä 5.9.2018.

Liite 2Lounais-Suomen aluehallintoviraston tarkastuskertomus 7.5.2018

Kotihoidosta on tehty alla oleva nykytilanteeseen liittyvä selvitys.

Palvelualuejohtaja Sari Ahonen ja avopalvelujohtaja Anne Vuorinen:

Asiakasmäärät

Asiakkaiden hoitoisuus on kotihoidossa lisääntynyt, samoin asiakkaalle toteutuneet tunnit. Vuodesta 2014 vuoteen 2017 kotihoidon tunnit ovat lisääntyneet 20,2 % ja käynnit lisääntyneet 13,3 %. Vuonna 2017 toteutuneita kotihoidon tunteja oli 533 719 tuntia ja käyntejä 1 407 694. Varsinainen asiakasmäärä ei ole kuitenkaan lisääntynyt, mikä kertoo asiakkaiden keskimääräisen hoitoisuuden kasvusta. Tällä hetkellä säännöllisen palvelun asiakkaiden määrä kotihoidossa on 2 662 asiakasta. Kotihoidon palvelusetelien määrä on kasvanut vuodesta 2013 vuoteen 2018 40:sta 634:een

Vuosina 2014 – 2018 on strategian mukaisesti kotihoidon rakenne muuttunut niin, että ensimmäisen ja toisen palveluluokan asiakkaiden määrä on vähentynyt ja toisaalta kolmannen, neljännen palveluluokan asiakkaiden määrä on kasvanut. Myös viidennen palveluluokan asiakkaiden (yli 50 tuntia/kk) määrä on kasvanut. Vuonna 2014 heitä oli 110 ja tällä hetkellä heitä on palveluissa 148 asiakasta.

Henkilöstö

Peruskotihoidossa työskentelee 609 työntekijää, joista sairaanhoitajia on 68, lähihoitajia 439, kodinhoitajia 53, kotiavustajia 28 ja palveluesimiehiä 21.

Vanhus- ja vammaispalvelujen henkilöstön käyttöä, kuten koko hyvinvointitoimialan ja kaikkien muidenkin toimialojen henkilöstön käyttöä, määrittelevät henkilöstön käytölle vuosittain vahvistetut htv -tavoitetasot.

Tavoitetasot eivät ole mahdollistaneet ennen vuotta 2018 henkilöstölisäyksiä.

Kotihoidon ruuhkautuneen tilanteen vuoksi vuoden 2018 tavoitetasoon lisättiin keväällä 2018 hyvinvointitoimialan johtoryhmäkäsittelyssä maaliskuun lopulla 17 htv:tä.. Aikaisemmin kotihoidon henkilöstölisäykseksi henkilöstösuunnitelmassa oli 7 htv:n lisäys. Näinollen kokonaislisäys vuonna 2018 tulee olemaan 24 htv:tä.

Sairauspoissaolojen alentamisessa ei ole onnistuttu. Sairauspoissaolot ovat vuosien 2014 - 2017 välillä vaihdelleet 5,7 - 8,7 %:n välillä. On kuitenkin huomioitava, että suurimmat sairauspoissaoloprosentit ovat valtakunnallisissa vertailuissa juuri kotiavustajilla, kodinhoitajilla ja lähihoitajilla.

Kotihoidon sijaistusprosentit ylittävät niin ikään asetetut tavoitetasot. Samalla ajanjaksolla sijaistusprosentit ovat vaihdelleet 72,5:n 82,7 %:n välillä.

Aivan viimeaikoina sijaisten saatavuus on tullut entistä haasteellisemmaksi. Tähän vaikuttaa sekä suuret yksityisten palveluntuottajien rekrytoinnit että Turun kotihoidon palkkaustaso.

Esimerkiksi Kaarinassa kotihoidon lähihoitajan peruspalkka on 2.161 €/kk, Turussa lähihoitajan peruspalkka on 2.026 €/kk.

Mikäli Turun kotihoidon palkkoja korotettaisiin Kaarinan tasolle, maksaisi se 924.534 € vuositasolla.

Talouskehitys kotihoidossa 2014 - 2017

Kotihoidon talousarvio vuosina 2014 - 2017 on kasvanut 2,9 miljoonaa euroa eli 7,02 %. Keskimääräinen vuotuinen kasvu on siis ollut 2,3 %. Kasvu sisältää kaiken toiminnan laajentumisen vanhusten avopalveluissa, mm. lisäykset omaishoidontuen palkkioihin sekä palveluohjauksen ja kotiutustiimien laajentamisen.

Kotihoidon henkilöstömenojen kasvu samalla aikavälillä on tilinpäätöstietojen mukaan 141.808 €, mikä on 0,45 %:n kasvu ko. ajanjaksolla. Tässä tulee huomioida yhden kotihoitoalueen ulkoistaminen, mikä tarkoitti 30 työntekijän työpanoksen siirtoa resurssipooliin ja vastaavaa sijaisten käytön vähennystä.

Kotihoidon kehittämishankkeet

Kotihoidossa on tällä hetkellä meneillään seuraavat kehittämishankkeet:

• lääkkeiden koneellinen annosjakelu. Hankinnasta on tehty oikaisuvaatimus ja saatettu markkinaoikeuden käsiteltäväksi
• kotihoidon optimointi ja työjärjestelyn käyttöönotto. Hankinnasta on tehty oikaisuvaatimus ja saatettu markkinaoikeuden käsiteltäväksi
• virtuaalinen kotihoito (valmistelussa)
• kotihoidon kriteerien tarkistus (pilotoinnissa yhdessä Varsinais-Suomen kuntien kanssa)

Kaikkien em. hankkeiden tavoitteena on helpottaa peruskotihoidon työpaineita ja varmistaa hoitajatyöpanoksen kohdentuminen varsinaiseen asiakastyöhön ja parantaa asiakastyön suunnitteluprosessia.

Lisäksi kotihoidossa on keskitetty kotiutusprosessi peruskotihoidon ulkopuolelle kotiutustiimeihin, minkä tavoitteena on rauhoittaa peruskotihoito äkillisiltä kysynnänvaihteluilta.

Edelleen työvuorosuunnitteluprosessia kehitetään sähköisen asioinnin Titania-hankkeessa. Viimeksi mainitun tavoitteena on parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työvuoroihinsa ja näin parantaa työhyvinvointia.

Muuta

Palveluohjauksessa kriittisiä kohtia on kotihoidon aloitus ja toisaalta paljon apua saavien tilanne.

Kotihoidossa on laadittu kriteerit, jotka ohjaavat asiakkuuteen pääsyä. Maakunnallisena hankkeena kotihoidossa on yhdessä yhdeksän muun kunnan kanssa kokeiltu kuntouttavaa arviointijaksoa ennen asiakkuuden alkua. Usein on niin, että asiakkaiden kunto on sairaalajakson jälkeen huono, mutta kuntoutuminen kotioloissa on nopeaa. Näin ollen palvelut saattavat jäädä ns. päälle, jolloin palvelun tarvetta tulee arvioida yhdessä toimintakykyarvion kanssa säännöllisesti. Kuntouttava arviointijakso on käytössä Espoossa ja Tampereella.

Turussa kotihoitoon pääsyn kriteerit ovat erilaiset kuin Tampereella, Espoossa tai Päijät-Hämeessä. Kaikissa näissä kaupungeissa käytetään RAI-pohjaisia kriteerejä. Yleisesti ottaen kaikki kunnat poikkeavat kriteereistä silloin kun asiakkaalla on psyykkisiä tai sosiaalisia ongelmia tai heikko taloudellinen tilanne. RAI – pohjainen kriteeri toimii päätöksenteon mittarina. Huomattava kuitenkin on, ettei yksittäinen mittariarvo ole riittävä arvioimaan asiakkaan kokonaistilannetta ja sitä, myönnetäänkö palvelu vai ei.

Palveluohjaukselle ja ylipäätänsä kotihoidolle on vaikeaa laatia kriteerejä, sillä asiakkaiden tilanteet ovat todella moninaiset. Asiakkaalla saattaa olla erinomainen liikuntakyky, mutta kognition taso voi olla todella huono tai toisin päin. Asiakkaan asumisolot voivat myös vaikuttaa palvelun tarpeeseen, vaikka asiakkaan toimintakyky ei sitä edellyttäisi. Turussa ja näissä vertailtavissa kunnissa RAI – pohjaisista kriteereistä poikkeamisen ohjeistukset ovat samansuuntaiset.

Palveluohjauksen ensi vaiheessa asiakkaita ohjataan aktiivisesti yksityisten ja järjestöjen palveluihin ja toimintoihin. Matalan kynnyksen toiminnoissa, Palvelutorilla ja hyvinvointikeskuksissa on hyvät valmiudet tiedottaa yksityisistä palveluista. Jos asiakas täyttää kotihoidon kriteerit ja kotihoidon säännölliset palvelut olisivat alkamassa, käydään asiakkaan ja hänen omaisensa kanssa aina keskustelu siitä haluaako asiakas kunnalliset palvelut vai yksityisen palveluntuottajan tuottaman palvelusetelin. Vaikka ohjaus tehdään objektiivisesti, on asiakkaiden luottamus yksityiseen palvelutuotantoon heikentynyt muutaman valtakunnallisen ison palveluntuottajan lopetettua palvelusetelitoiminnan.

Palvelujen piirissä olevien asiakkaiden toimintakykyä ja saamaansa palvelua seurataan säännöllisesti linjajohdossa, alueilla ja palveluohjausyksikössä. Tämä seuranta toimii palveluiden määrän ja toimintakyvyn välisen arvioinnin tärkeänä menetelmänä. Toukokuussa on arvioitu 111 viidennen palveluluokan asiakasta. Näistä asiakkaista 22 on jo jonossa asumispalveluihin ja 40 asiakkaan SAS-prosessi on käynnissä. Loput viidennen palveluluokan asiakkaista haluavat asua kotona ja ovat palveluunsa tyytyväisiä.

Kotihoitoalueiden palvelutarvetta suhteessa työntekijämäärään seurataan säännöllisesti linjajohdossa.  Mittarina käytetään suunniteltujen tuntien määrää jaettuna vakanssimäärään. Tarkastelu suoritetaan kerran kuussa. Välittömän työajan prosentteja, sairauspoissaoloja ja sijaistus % seurataan myös kuukausittain.

Kysynnän vaihdellessa ns. sisarusalueilla työntekijän käyttö yli lähipalvelualueen on yleistä. Lisäksi resurssipoolin henkilöstöä kohdennetaan sinne, missä tarve on suurin.

Kesän 2018 lähihoitajista on edelleenkin puutetta. Vajetta pyritään kattamaan resurssipoolin henkilöstön käytöllä erityisesti niillä alueilla, joissa puutosta on. Lisäksi työvoiman käyttöä alueiden välillä joudutaan yhteiskäyttämään laajemmin. Henkilöstöpulaa heikentää myös vakituisten lähihoitajien vaikeutunut rekrytointi loppukeväästä.

Resurssipoolissa on tällä hetkellä 32 lähihoitajan vakanssia ja 3 sairaanhoitajan vakanssia. Resurssipoolia tulisi edelleen kasvattaa nykyisestä, jotta äkillisiin kysynnänmuutoksiin voitaisiin vastata paremmin.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 8.6.2018:

Meneillään olevat työsuojelutarkastukset ja mielikuva turkulaisesta kotihoidosta on otettu hyvin vakavasti. Aluehallintoviranomaisten tarkastusten yhteydessä esille nousseita puutteita on lähdetty välittömästi korjaamaan prosessien kuluessa.

Lounais-Suomen Aluehallintoviraston tarkastuskertomuksen ja päätöksen tultua toimialalle tiedoksi, järjestettiin 24.5.2018 vanhus- ja vammaispalvelun sekä avopalvelujen johdon kanssa palaveri, johon osallistui myös Turun kaupungin työhyvinvointipäällikkö. Palaverissa käytiin läpi kotohoidon tilannekatsaus, sovittiin jatkovalmistelun aikataulusta ja vastuutahoista myös vanhusneuvoston kannanoton osalta.

Asiakasmäärien kehityksessä ja palvelutarpeen kasvussa on erityisesti huomioitava viimevuosina palveluseteliasiakkaiden määrä kasvu, jolla on pystytty uusia asiakkaita ohjaamaan muiden palvelutuottajien palvelujen piiriin. Samanaikaisesti on kuitenkin 5. palveluluokan asiakasmäärä kasvanut merkittävästi sitoen kotihoidon resursseja erittäin paljon.

Kaupungin henkilöstötavoite on ollut viimeisinä vuosina vähentävä myös hyvinvointitoimialan osalta. Tavoitteiden saavuttamiseksi on edellytetty toimintojen tehostamista ja rakenteellista kehittämistä. Hyvinvointitoimialalla on pyritty vähennykset toteuttamaan kuitenkin siten, että niillä ei olisi negatiivista vaikutusta palvelutasoon.

Henkilöstön kuormittavuutta pyritään helpottamaan työnjohdollisilla toimenpiteillä, asiakaskriteerien tarkastelulla sekä kehittämishankkeiden toteuttamisella. Myös korkeimmassa palveluluokassa olevien asiakkaiden palvelutarpeiden arviointia ja tyydyttämistä mietitään tehostetusti asiakkaiden sekä heidän omaistensa kanssa. Siirtymä ympärivuorokautiseen hoitoon aiheuttaa kustannusten kasvua palveluasumisessa, mutta vapauttaa resursseja kotihoidossa sekä vähentää muuta palvelutarvetta esim. intervallijaksojen, päivystyksen ja sairaalan käytössä.

Kehittäminen ja rakenteellinen muutos kotihoidossa on ollut pitkään meneillään. Tehostamistoimenpiteitä on toteutettu ja kehittämishankkeita on käynnistetty. Koska kehitys ei kaikilta osin ole helpottanut kotihoidon tilannetta ja koska meneillään olevien kehittämishankkeiden toteutusaikataulussa on viivytyksiä markkinaoikeuskäsittelyistä johtuen, tarvitsee toiminta kaiken mahdollisen tuen selviytyäkseen. Nyt sovittujen seuranta- ja vastuutoimenpiteiden lisäksi tulee myös harkita ulkopuolisen tuen tarjoamista suotuisan kehitystyön varmistamiseksi.

Ensisijainen tehtävä tällä hetkellä on kuitenkin varmistaa kesän 2018 toiminta ja varautua kaikilla mahdollisilla tavoilla turvaamaan sekä palvelut että työolosuhteet. Samanaikaisesti valmistellaan mahdollisia kauaskantoisia lisätoimenpiteitä työkuorman helpottamiseksi ja asianmukaisen johtamisen turvaamiseksi. Henkilöstön mukanaolo kehittämistyössä varmistetaan.

Koska aluehallintoviraston pyytämään selvitykseen tulee liittää tiedot Linnan kotihoidon asiakkaille suunnitelluista kotihoidon palveluista (tuntimäärä) sekä toteutuneesta asiakasajasta ajalla 6 – 26.8.2018, selvitykselle on saatu lisäaikaa siten, että selvitys voidaan käsitellä lautakunnan kokouksessa 5.9.2018.

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee kotihoidon tilannekatsauksen tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.