Toimialajohtaja Riitta Liuksa ja asiantuntijalääkäri Jane Marttila:

Siirtoviivemaksutilanteen taustaa

Vuoden 2017 lopussa kaupunginsairaalassa (TKS) oli paljon potilaita, jotka jonottivat vanhusten asumispalveluihin. Alkuvuoden 2018 siirtoviivepäiväkertymää lisäsi hankala infektioepidemia, joka johtui 3 viruksen (influenssa A, influenssa B ja RSV) aiheuttamasta pitkästä epidemiasta. THL:n tilaston mukaan infektiolöydökset lisääntyivät vuoden 2016 - 2017 epidemiakaudesta vuoden 2017 - 2018 epidemiakauteen jopa 85 %.

Kuva: Tyksistä kaupunginsairaalaan ja kaupunginsairaalasta muualle jonottavien potilaiden määrä

Alkuvuoden 2018 infektioepidemia

Alkuvuoden 2018 infektioepidemia lisäsi hoitopaikkatarvetta koko maassa ja koski sekä erikoissairaanhoitoa että jatkohoitopaikkoja. Myös Turun ympäristökunnilla oli epidemian aikaan ongelmia terveyskeskustasoisten hoitopaikkojen riittävyyden kanssa. Turussa ongelma oli muita Varsinais-Suomen kuntia vaikeampi myös sen vuoksi, että sairaalamme käyttöaste normaaliaikanakin on noin 98 %, kun taas muissa kunnissa vuodeosastojen käyttöaste on keskimäärin 88 %. Kaupunginsairaalassa infektiopotilaat hoidettiin pääsääntöisesti yhdellä osastolla, mutta ajoittain lisäpaikkoja saatiin myös muilta osastoilta. Kaupunginsairaalaan pystyttiin sijoittamaan vain yhteispäivystyksestä tulevia infektiopotilaita, Tyksin osastojen infektiopotilaat hoidettiin pääsääntöisesti Tyksissä hoitojaksonsa loppuun asti ja tämä kerrytti huomattavasti siirtoviivepäiviä. Kuluva epidemia oli huomattavan pitkä ja sairaalapaikkatarve oli aiempia vuosia isompi.

Alla kuva siitä, kuinka monta infektiopotilasta (RSV, influenssa A ja influenssa B) on ollut kuukausittain kaupunginsairaalassa vuosina 2015 – 2018. Kuva osoittaa, että vuoden 2018 epidemia oli selkeästi aikaisempia vuosia kuormittavampi.

Siirtoviivepäivät ja – maksut vuodesta 2014 – 2017 ja vuoden 2018 ennuste (jos tilanne jatkuu yhtä huonona kuin alkuvuosi) näkyy alla olevassa taulukossa. Infektioepidemia vaikutti vielä huhtikuun tilanteeseen, mutta toukokuun tulos tulee kertomaan normaalitilanteesta ja sen avulla pystytään ennekoimaan loppuvuoden tilannetta.

Taulukko: siirtoviivepäivät ja -maksutoteutuma vuosina 2014 – 2017 ja vuoden 2018 ennuste

Siirtoviivejonon purkamiseksi tehdyt toimenpiteet 2017 -2018

Syksyllä 2017 ongelman muodostivat kaupunginsairaalasta vanhusten asumispalveluihin jonottavat. Tästä syystä toimenpiteet kohdistuivat erityisesti näiden potilaiden jatkohoitopaikkojen järjestämiseen

-Kaupunginsairaalan akuuttiosastoilla avattiin uudelleen kahdeksan vuodepaikkaa, jotka oli aiemmin suljettu erikoislääkärivajeen vuoksi, ja kuntoutusosastoilla otettiin käyttöön kaksi lisävuodepaikkaa

-Vanhusten asumispalveluihin ostettiin syksyllä 2017 yhteensä 39 lisäpaikkaa.

-Kotiutustoimintaa tehostettiin perustamalla uusi kotiutustiimi, jonka toiminta keskittyi sekä Tyksin että kaupunginsairaalan osastoille ja päivystykseen. Tavoitteena oli kotiuttaa mahdollisimman moni suoraan sairaalasta ja päivystyksestä, ilman jonotusta jatkohoitopaikkaan. Tiimin rekrytointi on saatu päätökseen ja viimeinen uusi henkilö on aloittanut työnsä 14.5.2018.

-Niille potilaille, jotka eivät enää tarvitse hoitopaikkaa kaupunginsairaalasta mutta eivät ole myöskään kotiutuskuntoisia, tarjotaan tehostetusti toipilaspaikkaa Ruissalosta (Sunborn Saga Oy) Ruissalon käyttö on lisääntynyt hoitopäivien osalta 38 % ja potilasmäärien osalta 18 %, kun verrataan alkuvuotta 2017 alkuvuoteen 2018 (taulukko alla).

Ruissalon toipilaspaikkojen käyttövertailu 2017 - 2018

-Ympäristökuntien kanssa neuvoteltiin syksyllä 2017 mahdollisuudesta ostaa niiltä terveyskeskustasoisia vuodeosastopaikkoja. Neuvottelujen tuloksena solmittiin ostosopimus Akseli-kuntayhtymän ja Pöytyän kanssa, mutta lopulta vapaita paikkoja ei ole ollut ostettavissa kummastakaan. Terveyskeskuksen hoitopaikkoja kysyttiin uudelleen huhtikuussa 2018 Raisiosta, Liedosta, Kaarinasta ja Naantalista. Liedon kanssa on nyt (5/2018) solmittu sopimus. Maskusta on jo saatu ostettua vuodepaikkoja turkulaisille.

Sairaanhoitopiirin käytön vähentämiseksi tehdyt ja suunnitellut toimenpiteet

-EPLL:n käyttö on lisääntynyt jopa 17,8 % vuodentakaisesta käytöstä. Osittain käytön lisääntyminen selittyy laajalla influenssaepidemialla, mutta lisääntymistä oli havaittavissa jo ennen epidemian alkua loppuvuonna 2017 (VSSHP:n käytön analyysi 2017, lautakuntaraportti joulukuu 2017). Erityisesti lisääntymistä oli päiväaikaisessa päivystyksen käytössä. Käytön vähentämiseksi on esitetty 12 hoitajan ja 6 lääkärin vakanssilisäystä terveysasemille ja vakanssien perustaminen on prosessissa. Vaikuttavuutta on nähtävissä loppuvuonna 2018 - alkuvuonna 2019.

oPäiväaikaan osa turkulaisista potilaista on tottunut käyttämään päivystystä terveysasemanaan. On suunniteltu kokeilua missä terveyskeskuslääkäri pitää vastaanottoa EPLL:ssä klo 8.00 – 16.00 turkulaisille terveyskeskuspotilaille. Kokeilua suunnitellaan yhdessä EPLL:n kanssa. Syyskuussa 2018 on ensimmäinen kokous aiheesta EPLL:n kanssa ja pyritään siihen että toiminta alkaisi syksyn 2018 aikana.

oTerveysasemalla iltavastaanottoa tarjoaa yksi lääkäri maanantaista torstaihin klo 16-20 välisenä aikana. Toimenpiteitä terveysasemien Iltavastaanoton laajentamiseksi suunnitellaan. Ongelmia on ollut lääkärirekrytoinnin kanssa.

-Kaupunginsairaalan jatkohoitopaikkatilanteen parantamiseen tähtäävät välittömät toimenpiteet ovat:

o4 väliaikaista erikoislääkärivakanssia on vakinaistettu, ja niihin on saatu kokeneet lääkärit. Tällä toimenpiteellä pyritään hoitoaikojen lyhentämiseen ja tätä kautta kaupunginsairaalan kapasiteetin kasvattamiseen.

oKotisairaalaan on perustettu uusi lääkärivakanssi, johon on rekrytoitu kokenut lääkäri. Kotisairaalatoiminnalla vähennetään sairaalapaikkatarvetta ja näin nopeutetaan jatkohoitoon pääsyä kaupunginsairaalaan Tyksistä.

oKotiuttamistoimintaa on tehostettu lisäämällä kotiuttamistiimiin henkilökuntaa (6 tilapäistä vakanssia, jotka nyt täytetty jolloin kotiutustiimissä yhteensä 27 vakanssia). Kotiutustiimin avulla kotiutetaan sairaalapotilaita ja päivystyspotilaita ja näin vähennetään jatkohoitopaikan tarvetta. Kotiutuksia kotiutustiimin avulla on tehty tammi-huhtikuussa yhteensä 554, vuonna 2017 vastaava luku oli 365, nousua on siis 52 %:a.

-Syksyllä 2017 haettiin ratkaisua siihen, kuinka vanhusten palvelutarpeeseen voitaisiin vaikuttaa pysyvämmin. Kuntoutuksen rooli nousi keskeisenä asiana esille. Kuntoutuksen resursseja kokonaisuutena tulisi kohdentaa siten, että panos-tuotos-hyöty olisi mahdollisimman hyvä. Syksyllä 2017 päädyttiin kehittämään vanhusten kuntouttavaa toimintaa ja tarjota näitä palveluja jo ennalta ehkäisevästi, ennen kuin vanhus tarvitsee muuta hoitoa.

Nyt on sovittu toimintatavasta, missä lääkinnällisen kuntoutuksen terapeutit toimivat 11 kotihoidon lähipalelualueella koordinoivina terapeutteina. Tarkoituksena on luoda uudenlaista tiivistä yhteistyötä ja toimintamallia alueiden koko henkilökunnan, gerokoutsien (kuntoutusta opiskelleet lähihoitajat) ja lääkinnällisen kuntoutuksen terapeuttien välille. Uudessa toimintamallissa tapaamiset ovat säännöllisiä ja yhteydenotot voidaan toteuttaa vapaasti ilman lähetejärjestelmää. Toiminta on käynnistymässä eri alueilla vaiheittain kesä-heinäkuun 2018 aikana. Kehitystyöstä saatava hyöty näkyy muutaman vuoden sisällä vanhusten palvelutarpeen vähenemisenä.

-Kotihoidon raskaimman (viidennen) palveluluokan asiakkaiden läpikäynti: Nämä asiakkaat todennäköisesti kuormittavat paljon päivystystä, Tyksiä ja kaupunginsairaalaa. Tämä asiakasryhmä sitoo myös paljon kotihoidon resursseja. Resurssisitovuus on tullut esille myös kotihoidon tilannetta käsiteltäessä. Selvitys yhdessä asiakkaiden ja heidän omaistensa kanssa on tehostetusti meneillään oikean palvelumuodon löytämiseksi.

-Kaupunginsairaalan toiminnan suunnittelu- ja kehittämistyö yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa on käynnistymässä. Toimintatapojen yhteensovittamisella, hoitopolkujen sujuvoittamisella ja potilassegmentoinnilla pyritään kustannustehokkaampaan toimintaan. Toiminnan yhteensovittamisen merkeissä pidimme suunnitteluseminaarin 4.6.2018 yhdessä sairaanhoitopiirin ja hyvinvointitoimialan johdon kesken. Seminaarin teemoina olivat mm. työkierto Tyksin ja TKS:n välillä, yhteinen lähetejono erikoissairaanhoitoon, yhteneväiset toimialojen käytänteet/ohjeet Tyksissä ja TKS:ssä. Yhteinen näkemys oli että vain yhdessä tekemällä pystymme ottamaan haltuun tulevaisuuden haasteet. Seuraava tapaaminen on elokuun lopussa.

-Turun kaupunginsairaalan potilasvirroista vuosilta 2013- 2017 tehdään potilasvirta-analyysi. Tarkoituksena on selvittää mm. se millaisia potilaita (mm. diagnoosit ja aiempi palvelutarve) siirtyy päivystyksen ja Tyks:n osastojen kautta kaupunginsairaalaan. Aineisto tutkimusta varten on saatavilla elo-syyskuussa 2018. Tehtävän analyysin perusteella valitaan ne potilasryhmät ja toimenpiteet joilla saadaan parhaiten vähennettyä tarpeetonta päivystyksen ja Tyksin sekä TKS:n käyttöä.

oEsimerkkejä mahdollisista toimenpiteistä joihin em. analyysi voisi antaa aihetta

•Turussa muistisairaita on arviolta noin 4000. Tämän ryhmän haltuunoton on osoitettu vähentävän päivystyskäyntejä ja sairaalahoitotarvetta mm. Raisiossa ja Uudessakaupungissa. Näissä kaupungeissa muistipotilaiden hoitovastuu on keskitetty muistipoliklinikalle, missä tehdään muistipotilaiden vuosikontrollit ja missä tarjotaan muistipotilaille matalan kynnyksen vastaanottopalveluja äkillisiin ongelmiin. Tämän lisäksi muistipotilaille on järjestetty mahdollisuus päästä nopeasti ympärivuorokautiseenhoitoon, ilman käyntiä päivystyksessä. Meillä muistipotilaan hoitoketjun suunnittelu on käynnissä, seuraava kokous on 23.10.2018. Tällöin mietitään mm. sitä millaista resurssia em. toiminta vaatisi Turussa.

•Ympärivuorokautisen hoidon asukkaiden päivystyspalveluiden käytössä on eroja eri palvelun tuottajien välillä Turussa. Tampereella päivystyspalveluiden ja sairaalapalveluiden tarvetta on onnistuneesti vähennetty ympärivuorokautisessa hoidossa asuvien osalta mallilla, missä kaupunki ja palveluntuottaja ovat yhdessä kehittäneet toimintatapoja päivystyksen ja sairaalapalveluiden käytön vähentämiseksi. Tämä voisi onnistua esim. tarjoamalla tehostettua kotisairaalahoitoa, keskitettyä lääkäripalvelua, 24/7 lääkärikonsultaatiomahdollisuutta tai kuntoutusta ympärivuorokautisessa hoitopaikassa asuville siten, että hoitojaksot sairaalassa lyhenisivät tai hoitojaksoja sairaalassa ei tarvittaisi lainkaan.

•Em. analyysin avulla tarkennetaan prosessia, jolla arvioidaan asiakkaan palvelutarvetta. Asiakkaan kokonaistilanteen ja siihen liittyvän palvelutarpeen pohjalta tulee tehdä päätökset mahdollisimman inhimillisellä ja tarkoituksenmukaisella tavalla.