Palvelualuejohtaja Sari Ahonen ja avopalvelujen johtaja Anne Vuorinen:

Vanhusneuvosto on lähettänyt hyvinvointitoimialalle kirjeen, jossa vanhusneuvosto kertoo olevansa huolissaan kotihoidon tilasta. Kirjeen on allekirjoittanut vanhusneuvoston puheenjohtaja Soili Raitanen ja esittelijäsihteeri Tiina Mäkinen.

Vanhusneuvosto esittää kannanotossaan, että kotona yksin asuvat vanhukset eivät saa heidän tarvitsemaansa ja heille määriteltyä hoivaa. Perusteluksi tälle asialle vanhusneuvosto vertaa säännöllisen palvelun asiakkaiden suunniteltuja ja toteutuneita tunteja. On kuitenkin väärin suoraan tuntimäärien erotuksesta johtaa tätä päätelmää. Suunniteltujen tuntien toteutumattomuuden merkittävin syy on se, että asiakkaat eivät ole kotona, vaan sairaalajaksoilla, lyhytaikaishoidossa tai omaistensa hoidossa jne. Kun suunnitelluista tunneista poistetaan asiakkaiden palvelun keskeytykset, jää toteumattomien tuntien osuudeksi Turun kaupungin kotihoidossa ainoastaan 6 %. Tämä on normaali vaihteluväli yleisesti ottaen kotihoidon toiminnassa valtakunnallisestikin arvioituna.

Vanhusneuvoston arvio siitä, että asiakkaat maksaisivat avusta, jota eivät ole saaneet, ei myöskään pidä paikkaansa. Asiakkaita ei laskuteta siltä ajalta kun he ovat poissa kotihoidosta. Lisäksi tulee huomioida, että kotihoidon laskutus ei perustu toteutuneisiin tunteihin, vaan tuntihaarukkaan. Näin ollen asiakkaan tunnit voivat lisääntyä merkittävästikin ilman, että kotihoidon kuukausimaksu muuttuu. Yleensä silloin, kun asiakkaan palvelutarve kasvaa, tilannetta arvioidaan muutaman viikon ajan, ennen kuin tehdään päätös uudesta kuukausimaksusta. Tässä tilanteessa asiakas saa enemmän palvelua kuin mistä hän maksaa.

Vanhusneuvoston kirjelmässä kuvaus kotihoidon työpäivän järjestelyistä ei ole oikeellinen. Resurssipoolin työntekijät sovitaan jo edellisenä päivänä, eivätkä he lähde vasta kutsusta paikalle. On kuitenkin myönnettävä, että tammi – maaliskuun influenssakaudella 2018 sairauslomat olivat huipussaan ja sijaisten saatavuus heikkoa, jolloin eri alueilla oli hyvin tiukkoja päiviä.

Vastaavanlaisen tilanteen estämiseksi tulee perusresurssien olla alueilla kunnossa. Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunnassa hyväksytyn optimointijärjestelmän hankinta tukee liikkuvuutta ja resurssipoolin tarkoituksenmukaista käyttöä. Optimointijärjestelmän avulla Resurssipoolin vakanssit pystytään ohjaamaan juuri sinne, missä on suurin henkilöstöpula.

Myös tällä hetkellä meneillään olevat muut keskeiset kehittämishankkeet tähtäävät siihen, että työntekijöiden kiireen tuntu ja toiminnalliset edellytykset hoitaa työtänsä paranevat. Näitä hankkeita on optimointijärjestelmän käyttöönoton lisäksi lääkkeiden koneellinen annosjakelu, virtuaalisen kotihoidon käynnistäminen, työvuorosuunnittelua koskeva sähköisen asioinnin hanke (Titania-hanke), kotihoidon kriteerien tarkistaminen sekä eniten palvelua saavien asiakkaiden tarkoituksenmukaisen hoitomuodon arviointi.

Vanhusneuvoston kirjeessä on edellytetty, että kotihoidon työn houkuttavuuteen tulisi panostaa kaikin keinoin. Tähän ajatukseen on helppo yhtyä ja siihen pyritäänkin kuuntelemalla henkilökuntaa ja panostamalla työhyvinvointiin. On kuitenkin ilmeisesti niin, että henkilökunnan kuulemisen osalta tulee tehdä uudenlaisia avauksia ja saada henkilöstö vielä laajemmin mukaan kehittämistyöhön. Myös lähiesimiehillä tulisi olla aikaa työntekijöilleen, mutta työntekijöiden resurssipula on johtanut siihen, että esimiehen päivästä menee iso osa rekrytointiin.

Kotihoidossa on ruotsinkielisiä asiakkaita noin 3 % (74). Luonnollisesti kotihoidossa pyritään järjestämään asiakkaiden palvelut ruotsinkielellä heidän niin toivoessaan. Tämä asia on viime vuosina vaikeutunut entisestään, kun ruotsinkielen taitoisia hoitajia on yhä vähemmän. Kotihoidon ruotsinkielisille asiakkaille on lähetetty toukokuussa 2018 kirje, jossa heiltä on tiedusteltu heidän toiveistaan saada kotihoitoa omalla äidinkielellään. Selvitys on käytettävissä heinäkuussa 2018.

Kaupunki ostaa ruotsinkielistä kotihoitoa tällä hetkellä kymmenelle asiakkaalle Folkhälsanista. Aikaisemmin mainittu kotihoidon optimointijärjestelmä tuo helpotusta myös tähän asiaan. Optimoinnissa voidaan huomioida asiakkaan tarve saada ruotsinkielistä palvelua ja liittää työnjakolistaan ko. asiakkaalle ruotsinkielen taitoinen hoitaja. Hoitajat tässä tapauksessa liikkuisivat yli lähipalvelualuerajojen.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa yllä olevan vastauksen vanhusneuvostolle.

Liite 1Kannanotto

PäätösAsia palautettiin yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi.