Palvelualuejohtaja Sari Ahonen, avopalvelujen johtaja Anne Vuorinen, asumispalvelujen vs. johtaja Sari Hievanen, kotihoidon palveluesimies Tiina Turja 15.2.2017:

Lääkkeiden koneellinen annosjakelu on tunnistettu toimintamuodoksi, jonka avulla voidaan varmistaa asiakkaiden tarkoituksenmukainen lääkkeiden käyttö, parantaa lääkitysturvallisuutta ja vähentää tarpeettomia lääkehoidon kustannuksia. Koneellinen annosjakelu annospusseihin antaa mahdollisuuden hyödyntää myös automaattista lääkeannostelupalvelua, lääkeautomaattia, jolloin hoitajan lääkkeenantokäynti kotihoidon asiakkaalle voidaan korvata lääkeautomaatti-laitteen toiminnolla. Molemmat teknologiat mahdollistavat hoitohenkilöstön resurssien vapautumisen lääkkeiden manuaalisesta käsittelystä muuhun välittömään asiakastyöhön.

Lääkkeiden koneellinen annosjakelu on palvelu, jossa apteekki toimittaa asiakkaan säännöllisesti käyttämät, annosjakeluun soveltuvat, lääkkeet jaettuina annoskohtaisiin pusseihin kahden viikon erissä. Palvelua tarjoava apteekki tilaa annosjaetut lääkkeet annosjakeluyksiköstä hoitoyksikön toimittaman lääkelistan mukaan. Koneellinen jakelu annospusseihin on virheetöntä ja se sisältää useamman tarkistuskerran. Apteekki toimittaa annosjaetut lääkkeet hoitoyksikköön. Annosjakelupussien mukana toimitetaan annosjakelukortti, joka sisältää tiedot annospussissa olevista lääkkeistä. Lääkeannospussirullat asennetaan lääkeautomaatti-laitteeseen, joka annostelee asiakkaan lääkkeen oikeaan aikaan ja lähettää hälytyksen, mikäli asiakas ei muistutuksista huolimatta ota lääkettä.

Palvelua voidaan tarjota asiakkaille, joilla on vakiintunut lääkitys ja useampi reseptilääke käytössä. Yksilöllisen hoitopäätöksen palvelun aloittamisesta tekee hoitava lääkäri.

Apteekki laskuttaa asiakasta vain jaetuista lääkkeistä. Asiakkaan lääkkeiden hävikin pieneneminen, suurten pakkauskokojen käyttö ja järjestelmään siirryttäessä tehtävä kokonaislääkityksen arviointi alentavat parhaimmillaan asiakkaan lääkekustannuksia. Käyttämättä jääneiden lääkkeiden hävittäminen aiheuttaa kustannuksia myös kunnalle. Suomessa hävitetään arviolta noin 100 miljoonan edestä käyttämättä jääneitä lääkkeitä vuosittain.

Apteekki laskuttaa kuntaa annosjakeluun liittyvistä kustannuksista annosjakelupalkkion muodossa. Kelan tilastojen mukaan annosjakelupalkkio oli keskimäärin 6,40 €/viikko vuonna 2010. Annosjakelupalkkio on kilpailun myötä laskenut ja vuonna 2016 se oli keskimäärin 4,50 €/viikko. Asiakkaalle ei saa syntyä palveluun siirtymisestä ylimääräisiä kustannuksia. Kunta voi kuitenkin laskuttaa koneellisen annosjakeluun siirtynyttä asiakasta sen ajan mukaan, mitä lääkkeiden annosjakeluun omana tuotantona kuluisi.

Vanhuspalvelujen kotihoidossa ja asumispalveluissa lääkkeiden koneellisen annosjakelupalvelun hankinnan arvoon vaikuttavat palvelun piiriin tulevien asiakkaiden määrä sekä annosjakelupalkkion hinta.

Kotihoidossa oli vuoden 2016 lokakuussa 2595 kotisairaanhoitopalvelua saavaa asiakasta, joista n. 2100 asiakasta sai lääkkeenjakoa palveluna.

Kotihoidossa arvioidaan, että lääkkeenjakoa palveluna saavista asiakkaista noin 70 %, eli 1470 asiakasta, voisi ottaa lääkkeiden koneellisen annosjakelupalvelun käyttöön.

Näin ollen hankinnan vuosikustannusten on arvioitu kotihoidon osalta olevan noin 345 000 € vuodessa, jos annosjakelupalkkio olisi 4,50 €/viikko.

Vastaavasti asumispalveluiden tehostetussa palveluasumisessa kustannukset olisivat arviolta 250 000 €. Vuosikustannus koko vanhuspalveluissa olisi siis noin 595 000 €.

Palvelun käyttöönotosta vapautuva työaika

Palvelun käyttöönoton on arvioitu vapauttavan hoitajan työaikaa laskennallisesti 20 minuuttia yhden asiakkaan lääkkeidenjakoprosessin osalta.  Näin ollen kotihoidon hoitohenkilökunnalta vapautuva työaika olisi henkilötyövuosina 11,4. Asumispalveluissa hoitohenkilökunnalta vapautuva työaika olisi henkilötyövuosina 8,2. Vanhuspalveluissa lähihoitajilta vapautuva työaika olisi euroiksi muutettuna noin 660 000 €, jotka voitaisiin vähentää sijaismäärärahoista.

Koneellisen lääkkeenjaon käyttöönotto vapauttaa henkilökunnan työaikaa manuaalisesta lääkkeenjaosta. Sen sijaan lääkeannosjakeluautomaatin avulla voidaan korvata käyntejä asiakkaan luona ja siitä saatavat hyödyt tulevat kustannuksiin sitä kautta. Esimerkiksi alkavassa muistisairaudessa, asiakas usein pystyy vielä ainakin osittain huolehtimaan itse lääkkeiden ottamisesta, mutta lääkehoidon toteutumisen seuranta on haastavaa. Vaikka asiakkaalle olisi toimitettu koneellisesti annosjaetut lääkepussit tai lääkkeet olisi jaettu dosettiin, ei voida tietää milloin asiakas tosiasiassa on ottanut lääkkeet. Lääkkeiden ottamisen ajankohta voi vaihdella, myös lääkkeiden ottokertojen väli voi olla liian lyhyt tai liian pitkä. Lääkeautomaatin avulla myös muistisairaan asiakkaan voi olla mahdollista ottaa lääkkeet itsenäisesti automaatin muistuttaessa lääkkeiden ottamisesta. Lääkeannostelupalvelun avulla voidaan seurata asiakkaan lääkkeiden ottamisen väliä sekä unohtuneiden lääkkeiden määrää ja unohdusten tiheyttä. Palvelun mahdollistaman seurannan avulla voidaan nykyistä paremmin arvioida asiakkaan lääkehoidon onnistumista sekä palvelutarvetta.

Lääkeannosautomaatin parhaimmat hyödyt on mahdollista saavuttaa, kun aloitetaan käyttöönotto noin 10 %:lla lääkehoitoa saavista asiakkaista. Turun kotihoidon 100 asiakkaan lääkeautomaattien hankintakustannus olisi 198 000 €/vuosi 24 kk rahoitussopimuksella. Kyseiseen hankintaan on mahdollisuus käyttää investointimäärärahoja.

Kotihoidon asiakkaan lääkkeenantokäynti on keskimäärin 15 min. Mikäli lääkeautomaatin avulla päästään vähentämään yksi lääkkeenantokäynti jokaiselta 100 asiakkaalta joka päivä, hoitajilta vapautuisi henkilötyövuosina 4,4 htv. Kotihoidon lähihoitajilta vapautuva työaika olisi euroiksi muutettuna 145 200 €, kun vuosipalkka 33 000 €.

Vapautuva työaika suunnataan välittömään asiakastyöaikaan, asiakkaan hoidon vaikuttavuuden arviointiin, kuntouttavaan hoitotyöhön, asiakkaan viriketoimintaan sekä sairaspoissaolojen paikkaamiseen. Näin ollen osa henkilöstön vapautuvasta työajasta voitaisiin siirtää resurssipooliin/varahenkilöstöön, jolloin vastaavasti voitaisiin vähentää sijaisten ja sijaismäärärahojen käyttöä.

Tulevassa hankinnassa tulee olemaan jo tulevaa Sotea ja sen rakenteita palveleva elementti. Kumppanina hankinnassa on Medbit Oy, joka pääsääntöisesti tuottaa terveydenhuollon ja sosiaalitoimen organisaatioiden tarvitsemia ICT-palveluita. Sen toiminnan lähtökohtana on auttaa kehittämään sosiaali- ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon toimintaa entistä yhteneväisemmäksi ja luotettavammaksi. Medbit Oy:n omistaja-asiakkaita ovat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit sekä suuriosa alueen kunnista ja kuntayhtymistä. Medbit Oy on omistaja-asiakkaidensa hankintalain tarkoittama sidosyksikkö.

Medbit Oy osallistuu tähän kilpailutukseen siten, että omistaja-asiakkailla on mahdollisuus niin halutessaan hankkia Medbit Oy:ltä kilpailutuksen kohteena oleva laite ja siihen liittyvät apteekkipalvelut. Omistaja-asiakas voi niin halutessaan hankkia tämän kilpailutuksen perusteella pelkän lääkkeenjakoautomaatin ja apteekkipalvelut valitsemastaan apteekista. Kilpailutuksen lopputulos ei sido Medbit Oy:tä tai sen omistaja-asiakkaita, eikä näillä näin ollen ole ostovelvollisuutta tämän kilpailutuksen perusteella.

Esitämme että, lääkkeiden koneellisen annosjakelun ja koneellisten lääkeannosautomaattien kilpailutus käynnistetään avoimella menettelyllä ajalle 1.1.2018 – 31.12.2020, minkä jälkeen sopimusta voidaan tilaajan päätöksellä jatkaa yhdellä vuodella, ajalle 1.1.2021 – 31.12.2021 (optio). Kilpailutus toteutetaan maakunnallisena hankkeen ja Medbit Oy:n ollessa kumppanina. Kilpailutus käynnistetään ja tarjouspyyntö sekä muut asiakirjat valmistellaan yhdessä hankinta- ja logistiikkakeskuksen kanssa.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 22.2.2017:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää edellä esitetyn perusteella, että lääkkeiden koneellisen annosjakelun ja koneellisten lääkeannosautomaattien kilpailutus käynnistetään ajalle 1.1.2018 – 31.12.2020, minkä jälkeen sopimusta voidaan tilaajan päätöksellä jatkaa yhdellä (1) vuodella, ajalle 1.1.2021 – 31.12.2021 (optio). Kilpailutus toteutetaan avoimena menettelynä yhteistyössä hankinta- ja logistiikkakeskuksen kanssa.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.