Terveyspalvelut, palvelualuejohtaja Katariina Korkeila, sairaalapalvelut, vt. ylilääkäri Kari Koskela, ylilääkäri Taru Falenius, ylihoitaja Terhi Painilainen 7.11.2016:

Helmikuussa 2016 julkisuuteen nousi Kupittaan sairaalan psykiatristen osastojen toimintaan liittyviä ongelmia ja väärinkäytösepäilyjä, joiden johdosta Valvira on antanut Kupittaan sairaalaa koskevan valvontapäätöksen 15.6.2016 (Valvira 224/06.02.01.08/2016). Asian ratkaisussa Valvira kehottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimialan terveyspalveluiden palvelualuejohtajaa huolehtimaan palvelun laadun ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi siitä, että muistisairauspotilasta hoidetaan asianmukaisessa hoitopaikassa, jossa on sairauden hoidon edellyttämä osaaminen.

Hyvinvointitoimialan asiantuntijaryhmä laati kesäkuussa 2016 haasteellisesti käyttäytyvän muistisairaan potilaan palvelukuvauksen. Palvelukuvauksessa todetaan, että vaikeasti oireilevat muistisairaat ovat erityisryhmä, joka edellyttää ympäristöltä erityisvaatimuksia ja henkilökunnalta erityisosaamista. Kyseessä voi olla kotoa säännöllisten palveluiden ulkopuolelta tuleva henkilö taikka säännöllisten palveluiden piiristä tuleva henkilö, jota muistisairauden aiheuttamien vaikeiden käytösoireiden vuoksi ei ole mahdollista hoitaa muissa yksiköissä omaa tai muiden henkilöiden turvallisuutta tai koskemattomuutta vaarantamatta.

Asiantuntijatyöryhmän jälkeen 28.6.2016 terveyspalveluiden ja vanhus- ja vammaispalveluiden palvelualuejohtajat ovat yhdessä esittäneet toimialajohtajalle, että Turun kaupungin hyvinvointitoimialalle, terveyspalveluiden alaiseksi toiminnaksi sairaalapalveluiden tulosyksikköön, perustetaan muistisairaan potilaan tilapäinen diagnosointi- ja lääketitrausyksikkö. Yksikölle pyrittiin löytämään tila Mäntymäen alueelle siinä onnistumatta.

Koska tilaa toiminnalle ei Mäntymäen alueella ole, yksikkö perustetaan Runosmäen Villa Piiparin 1C:n tiloihin. Muistikuntoutusosasto henkilöstöineen tulee olemaan hallinnollisesti osa sairaalapalveluiden kuntouttavaa osastoryhmää ja toiminta aloitetaan 1.1.2017. Yksikössä tällä hetkellä olevat vanhainkodin ja tehostetun palveluasumisen asukkaat pyritään sijoittamaan muihin yksiköihin, pääsääntöisesti samaan rakennukseen heitä ja heidän läheisiään kuunnellen. Tavoitetila on, että 31.3.2017 lähtien kaikki yksikön yhdeksän paikkaa ovat vaikeaoireisten, sairaalahoitoa vaativien muistisairaiden käytössä.

Vaikeaoireisten muistisairauspotilaiden arviointi ja hoidon toteuttaminen

Muistikuntoutusosasto on tarkoitettu vaikeaoireisille muistisairaille potilaille, jotka tarvitsevat sairaalatasoista hoitoa muistisairautensa tutkimiseksi ja hoitamiseksi. Kyseessä ovat haasteellisesti tai arvaamattomasti käyttäytyvät valikoituneet muistisairaat, joiden hoitoa ei voida toteuttaa nykyisissä toimintayksiköissä. Näiden potilaiden hoito edellyttää henkilökunnan erityisosaamista sekä ympäristön erityisvaatimuksia turvallisen ja laadukkaan hoidon toteuttamiseksi. Potilasvalinta tehdään asiantuntijoiden yhteisellä päätöksellä sairaalatoimintojen sisällä kuvatun prosessin (liite 1.) mukaisesti.

Liite 1Vaikeaoireisten muistisairauspotilaiden tutkimus- ja hoitoprosessi

Muistisairaiden ja sekavien asiakkaiden hyvän hoidon kannalta tärkeää on, että heille tehdään etupainotteinen, nopea ja laaja-alainen geriatrinen arviointi. Toimintakyvyn heikentymisen taustalla vaikuttavat tekijät pitää tunnistaa ja diagnosoida nopeasti, jotta potilas voidaan ohjata diagnoosin mukaiseen oikeaan hoitopaikkaan. Usein diagnostiikka vaatii useamman vuorokauden aktiivisen seurannan ja laaja-alaisempia tutkimuksia. Potilaiden kannalta on tärkeää, että kuljetuksia vältetään ja että tutkimukset voidaan tehdä sujuvasti potilaan hoitoyksikössä. Laaja-alainen konsultaatio- ja arviointimahdollisuus sisätautien, psykiatrian ja neurologian aloilta on tärkeää. Nämä asiat huomioiden muistisairaan akuuttihoidon ensisijainen tutkimus- ja hoitopaikka on geriatrinen poliklinikka, jossa tehdään tarvittavat selvitykset geriatrisen arvioinnin periaatteiden mukaisesti. Selvitysten jälkeen potilas ohjataan oikeaan hoitopaikkaan.

Mikäli asiakas tarvitsee muistisairautensa vuoksi sairaalatasoista hoitoa tai diagnostiset selvitykset ovat kesken, hänet ohjataan jatkoseurantaan ja tutkimuksia varten sairaalapalveluiden osastolle ja ensisijaisesti Geriatriseen arviointiyksikköön (GAK). Potilaita seurataan vähintään 48 tuntia akuuttisairaanhoidossa ennen muistikuntoutusyksikköön siirtämistä, jotta mahdollisesti diagnostiikkaa ja hoitoa ohjaava etenevä oirekuva voidaan havainnoida. Kun tarvittavat tutkimukset on tehty ja somaattisten sairauksien tilanne on vakaa, voidaan muistipotilas siirtää muistikuntoutukseen Villa Piipariin, mikäli hänen muistisairautensa hoito ja oireisto sitä edellyttää eikä hoitoa voida toteuttaa turvallisesti muissa yksiköissä.

 Muistikuntoutusosaston toiminta

Muistikuntoutusosastolla hoitoa toteutetaan geriatrisen moniammatillisen kuntoutuksen periaatteiden mukaisesti. Moniammatilliseen tiimiin kuuluvat geriatri, hoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja sosiaalihoitaja. Kuntoutuksella viitataan kaikkiin niihin toimenpiteisiin, jotka tukevat liikunta- ja toimintakykyä sekä omatoimisuutta arjessa. Kuntoutuksessa huomioidaan kognitiivisen puolen lisäksi fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky. Kuntoutuksessa tuetaan säilyneitä toimintoja sekä ennakoidaan tulevaisuutta ja ennaltaehkäistään lisäongelmia. Keskeinen toimija on henkilö itse; kuntoutus räätälöidään yksilöllisesti perustuen sairastuneen omiin arvoihin ja tottumuksiin. Myös omaisten ja muiden läheisten tuki kuntoutuksessa on tärkeää, ja omaiset otetaan mukaan hoitoon alusta saakka. Lisäksi omaisille annetaan neuvontaa ja ohjausta sekä autetaan siten jäsentämään tilannetta.

Kuntoutuksen keinoina ja käytösoireiden hoidossa hyödynnetään lääketieteellisen hoidon lisäksi lääkkeettömiä hoitokeinoja. Hyvä perushoito, kuntouttava hoitotyö, fysioterapia, liikunta ja toimintaterapia ovat merkittävässä roolissa. Muistipotilaan lääkkeettömän hoidon kulmakiviä ovat muistisairaiden hyvän hoidon kriteereiden mukaisesti muistisairaan elämänhistorian tuntemus sekä arvostava kohtaaminen, seksuaalisuuden huomiointi, kivun hoito, yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma, toimintakyvyn lisääminen, arjen aktiivisuuden luominen, turvallisuus, hyvä ravitsemus, läheisten osallistaminen, potilaan ja läheisen ohjaus. Kuntoutus on aina yksilöllistä ja jokaisen kuntoutujan kohdalla pyritään löytämään hänelle merkityksellisiä kokemuksia ja tukemaan näin tavoitteiden saavuttamista.

Kuntoutusjakson alussa muistisairaalle laaditaan yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma yhdessä kuntoutujan ja hänen läheistensä kanssa. Kuntoutusjaksolle asetetaan selkeät tavoitteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Kuntoutuksen etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista arvioidaan moniammatillisesti ja säännöllisesti kuntoutuspalavereissa. Hoidon etenemistä ja linjauksia käydään tarvittaessa läpi hoitokokouksissa yhdessä omaisten ja muistisairaan hoitoon osallistuvien tahojen kanssa.

Päätös sairaalahoidon ja kuntoutuksen päättymisestä sekä jatkokuntoutussuunnitelma tehdään moniammatillisesti. Tarvittaessa kotiutujalle tehdään osastolta käsin arvioiva kotikäynti yhdessä toimintaterapeutin kanssa. Sairaalahoidon tarpeen päätyttyä potilas kotiutuu normaalin kotiuttamiskäytännön mukaisesti tai SAS-arvioinnin perusteella. SAS-arviointi ja päätökset tehdään saumattomasti osastolla, ja potilaalle järjestetään asianmukainen jatkohoitopaikka pääsääntöisesti kahden viikon kuluessa SAS-päätöksestä.

Muistikuntoutusosaston henkilöstö ja tilat

Vaikeaoireisten muistisairaiden sairaalatasoista lyhytaikaista hoitoa ei Turun hyvinvointitoimialalla ole tähän asti lainkaan järjestetty, ja siksi toiminta tulee katsoa pysyväksi toiminnan alusta alkaen. Muistikuntoutusosastolle tarvitaan geriatrian erikoislääkärin (0,5), lähiesimiehen (osastonhoitaja, 1), sairaanhoitajien (4), lähihoitajien (8), fysioterapeutin (0,5), toimintaterapeutin (0,5) sekä sosiaalityöntekijän (0,2) työpanosta. Vaativan sairaalaosaston mitoitukseen tarvitaan aamuvuoroon keskimäärin kolme, ilta- ja yövuoroihin kaksi hoitajaa, mikä on edellytys potilasturvallisuuden ja laadukkaan toiminnan järjestämiseksi. Toimintaterapeutin ja fysioterapeutin työpanos tarvitaan kuntoutustoimintaan sen lisäksi, että myös hoitotyö on kuntoutumista edistävää.

Villa Piiparin osasto 1C on ollut osa laajempaa 36-paikkaista tehostetun palveluasumisen osastoa. Muistikuntoutusosaston työpanoksesta osa siirtyy hyvinvointitoimialan muista yksiköistä (kuten sairaalapalvelut ja vanhus- ja vammaispalvelut). Osa tehtävistä (noin 7 vakanssia) on uusia, koska vaativa sairaalaosasto on mitoitukseltaan selvästi isompi kuin 1C-yksikön aiempi mitoitus. Uuden henkilöstön osalta kustannusarvio on noin 280.000 €.  

Koska osasto 1C toimii jatkossa toiminnallisesti ja rakenteellisesti itsenäisenä sairaalaosastona, tarvitaan pieniä rakenteellisia muutoksia ja lisähankintoja, kuten yhden kevyen väliseinän purku, maalaustöitä, ulko-oven ovisilmän asentaminen, yhteensä n. 20.000 €. Vuokrakustannuksiin odotetaan vielä varmennuksia, mutta kustannusvaikutuksia hyvinvointitoimialan näkökulmasta vuokrista ei pitäisi tulla. Myös kalustus siirtyy pääosin aiemmasta toiminnasta.

Asiaa on käsitelty terveyspalvelujen yhteistoimintaelimen kokouksessa 3.10.2016.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 7.12.2016:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä muistikuntoutusosaston perustamisen Villa Piiparin tiloihin.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.