Terveyspalvelut, palvelualuejohtaja Katariina Korkeila, suun terveydenhuolto, johtava ylihammaslääkäri Minna Kinnarinen, ylihammaslääkäri Marina Merne-Grafström ja palvelupäällikkö Suvi Perälä 11.10.2016:
Kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti suun terveydenhuollossa tehtiin selvitys aukioloaikojen pidentämisestä ja niiden kustannusvaikutuksista. 17.11.2014 hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaan sosiaali- ja terveyslautakunnan tuli valmistella terveyskeskus- ja hammashoidon palvelun tarjoamisen mahdollisuus ja kustannukset yhdessä tai useammassa toimipisteessä arkisin klo 20 asti turkulaisten palvelun saatavuuden parantamiseksi. Kiireettömissä tapauksissa tulee olla valinnanvapaus terveysaseman suhteen.
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 15.9.2015 (§ 166) vuoden 2016 talousarvioehdotuksen käsittelyn yhteydessä mm. suun terveydenhuollon uuden toimintamallin (1.1.2016 alkaen) jatkovalmistelun osalta, että siinä huomioidaan seuraavat seikat:
•suun terveydenhuollon kehittämiselle asetetaan vastaava vähimmäistavoite hoidettaville potilaille kuin terveysasematoiminnassa, ja että tavoite määritellään lautakunnalle tuotavassa erillisessä esityksessä, esim. 10 potilasta/pv/hammaslääkäri
•suun terveydenhuollon aukiolo tulee varmistaa valtuuston päättämällä tavalla klo 20 asti
•hammaslääkärien hakuilmoituksissa todetaan, että toimintayksiköt palvelevat arkisin klo 8–20
•oman henkilökunnan tehostamistoimet mahdollistetaan ja asetetaan konkreettiset muutostavoitteet, joita voidaan mitata ja todentaa.
Hammashoitoloiden aukioloaikojen pidentäminen klo 20.00 asti:
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 29.3.2016 § 46, että suun terveydenhuollon vastaanottoaikojen laajentaminen aloitetaan vuokratyövoiman avulla maanantaista torstaihin klo 18.00–20.00 Keskushammashoitolassa 1.5.2016 lähtien, minkä lisäksi selvitetään hammashoitajien mahdollisuudet osallistua lisätyönä vastaanottoaikojen laajentamiseen.
Suun terveydenhuollon iltavastaanottotoiminta aloitettiin 2.5.2016, ja se jatkuu edelleen. Kesälomakauden supistetun toiminnan aikana 22.6.–14.8.2016 palvelua ei ostettu. Palvelut tuotetaan yhden vuokrahammaslääkärin ja vuokrahammashoitajan muodostaman työparin voimin Keskushammashoitolassa neljänä arkipäivänä viikossa klo 18–20 välisenä aikana. Oman toiminnan hammashoitajien mahdollisuutta osallistua lisätyönä iltavastaanottotoimintaan selvitettiin myös, mutta tehty sopimus Attendo Oy:n kanssa ei antanut siihen mahdollisuutta. Iltavastaanotolle on varattu aikoja puolikiireellisiä käyntejä varten, koska kokonaishoitojen tekeminen ei olisi asiakaslähtöistä hoitavan henkilökunnan vaihtuvuudesta johtuen. Puolikiireellisten aikojen lisääminen osoittautui toiminnassa tarpeelliseksi.
2.5.–31.8.2016 välisenä aikana vastaanottoaikoja on ollut kaikkiaan 164 kpl (joista tyhjiksi jääneitä aikoja 6). Nettokustannushinta asiakasmaksujen jälkeen ilman oman henkilöstön käytöstä aiheutuneita kustannuksia on 10448,25 €. Asiakasmaksutulojen osuus on 7458,40 €. Hoitolassa on työskennellyt välinehuoltaja ja röntgenin hammashoitaja lisätöinä klo 20 asti. Näin on varmistettu toiminnan sujuvuus ja se, että vuokratyöntekijät ovat saaneet apua vakituiselta henkilökunnalta. Useana iltana myös omaa henkilökuntaa, hammaslääkäreitä, suuhygienistejä ja hammashoitajia, on ollut lisätöissä hoitamassa jononpurkupotilaita.
Vuokratyövoiman avulla toteutettavaan hammaslääkärin vastaanottoaikojen pidentämiseen tiedettiin liittyvän seuraavia riskejä:
•Työn organisointi aiheuttaa eritysjärjestelyitä mm. välinehuollon osalta
•Tiettyjen hammaslääketieteellisten toimenpiteiden osalta (protetiikka, juurihoidot) hoidon laatu voi vaarantua, mikäli hoitava hammaslääkäri vaihtuu useita kertoja.
Hoitavan henkilökunnan vaihtumiseen liittyviä riskejä on vältetty sillä, että ajat ovat olleet puolikiireellistä hoitoa, jolloin selvitään yhdellä käynnillä. Jos jatkohoidolle on ollut tarvetta, potilaalle on tarjottu palveluseteliä.
Aukioloaikojen pidennystä on kokeiltu kevään ja syksyn aikana vuokratyövoiman lisäksi myös oman toiminnan lisätyönä: Oman henkilöstön vapaaehtoisiin lisätöihin perustuva iltatyöskentelyä järjestetään joko Keskushammashoitolassa tai isoimmissa hammashoitoloissa maanantaista torstaihin (Keskushammashoitola, Käsityöläiskadun, Kirkkotien, Runosmäen ja Varissuon hammashoitolat). Syksyn 2016 aikana selvitetään oman henkilökunnan halukkuus tehdä lisätöitä klo 20 asti, ja iltavastaanotto vuodelle 2017 suunnitellaan sen perusteella. Niinä päivinä, kun oma henkilökunta on lisätöissä iltavastaanotolla, vuokrahammaslääkäripalveluita ei osteta. Oman henkilöstön toiminta iltaisin klo 20.00 asti edellyttää lisätyösopimuksen jatkamista.
Hammaslääkäreiden käyntimäärätavoitteen toteutuminen:
Laskennallisena lähtökohtana käyntimäärätavoitteelle oli vuoden 2014 tilanne 8,7 käyntiä/päivä/hoitoyksikkö. Vuodelle 2016 asetettu käyntimäärätavoite 10 potilasta/pv/hammaslääkäri ei ole toteutumassa. Uusi toimintamalli suunniteltiin tuottamaan enemmän hammaslääkäreiden toimenpiteitä käyntiä kohden eikä varsinaisesti enemmän käyntejä päivää kohden. Suuhygienistien ja hammashoitajien käyntimäärät ovat sen sijaan lisääntyneet. Tehtyjen tehostamistoimenpiteiden vaikutuksesta tavoitteeksi asetettu laskennallinen tuottavuushyöty näyttää ainakin osittain toteutuvan vuoden 2016 aikana.
Palvelutuotannon tehostamistoimenpiteet
Suun terveydenhuollon palvelutuotannossa on pystytty vuoden 2016 aikana parantamaan hoidon saatavuutta merkittävästi kiireettömän hoidon osalta. Sujuva ja oikea-aikainen palvelu sekä parantunut saatavuus johtavat jo sinällään lisääntyneeseen terveyshyötyyn.
Toiminnan tehostamisella on vähennetty hoitoonpääsyä jonottavien potilaiden lukumäärää sekä lyhennetty hoitoonpääsyaikaa. Vuodenvaihteessa 2015–2016 hoitoonpääsyä odotti yli 4000 potilasta, ja hoitotakuuaika 180 vrk oli vaarassa ylittyä. Tehostamistoimenpiteiden seurauksena jonossa on nyt enää n. 200 potilasta ja hoitoonpääsy on sujuvaa (kuva 1.). Myös keskimääräinen seuraavan vapaan ajan ajankohta hammaslääkäreiden ajanvarauskirjoissa on selkeästi lyhentynyt (kuva 2).
Kiireettömän hoidon kysyntä on edellisvuosiin nähden vain hieman vähentynyt, keskimäärin jonoon on tullut n. 750 uutta potilasta/kk. Tehostetulla omalla palvelutuotannolla pystyttiin jo kevään aikana pysäyttämään jonoon kertyminen. Vuonna 2016 on omassa toiminnassa jatkettu vuonna 2014 sovellettuja tehostamistoimenpiteitä Hyvä Potku –hankkeen mukaisesti. Lisätyösopimus on mahdollistanut erilaisten toimintamallien kehittämisen ja vastaanottoaikaresurssin lisäämisen.
Tutkimuksen sisältävän palvelusetelin käyttö edesauttoi jonon purkamista ja on tärkeä keino hoitoonpääsyjonon hallintaan. Palveluseteliä on käytetty myös päivystyskäyntien jatkohoidon toteuttamiseen. Molempien palvelusetelityyppien käyttöä kuvaavat potilaiden viive hoitoon hakeutumisessa, setelin käyttämättä jättäminen ja suuri hallinnollisen työn osuus.
Suun terveydenhuollon toimintamalli- ja organisaatiouudistuksen tärkeänä tavoitteena oli jakaa perushammashoito neljään toiminta-alueeseen ja lisätä palvelutuotannon ohjausta sekä lähiesimiestyön osuutta. Näin on saatu uusia toimintamalleja jalkautettua paremmin. Tehostettu toiminta on edellyttänyt henkilökunnan muutoskykyä, ja vaikka uudet mallit on ajoittain koettu haasteellisiksikin, ovat ne myös lisänneet työn vaihtelevuutta.
b. b. c.
Kuva 1. Kiireetöntä hoitoa jonottavien lukumäärä/päivä 4.1. - 10.10.2016. X-akselilla jonottavien potilaiden lukumäärä on rekisteröity joka arkipäivä. a) 4.1.2016 jonossa 4114 potilasta b) 23.8.2016 jonossa 1998 potilasta, jotka lähetettiin palvelusetelillä tutkimukseen c) 10.10.2016 jonossa 210 potilasta.
Kuva 2. Hammaslääkärien kolmas vapaa aika ajanvarauskirjassa kuvaa sitä, miten täynnä ajanvarauskirjat ovat. T3 lasketaan joka perushammashoidon alueelta mediaanina, ja koko toiminnan arvo on mediaanien keskiarvo. Alue 1 on Keskushammashoitolan alue, Alue 2 on Käsityöläiskadun hammashoitolan alue, Alue 3 on Runosmäen hammashoitolan alue ja Alue 4 on Varissuon-Kirkkotien hammashoitoloiden alue.
Palvelutuotantoa on tehostettu mm. seuraavilla keinoilla:
•Lohkeamapoliklinikat. Puolikiireellisen hoidon tehostamisella on vapautunut käyttöön enemmän hoitoaikoja, joita on voitu käyttää kiireettömään palvelukysyntään. Jokaisella perushoidon toiminta-alueella (tiimit 1-4) on toteutettu säännöllisesti ns. lohkeamapoliklinikoita. Näissä useampi hammaslääkäri (3-5) hoitaa samalta ajanvarauslistalta potilaita, jotka ovat saaneet vastaanottoajan joustavalla ajanvarausjärjestelmällä, mahdollistaen parhaan ajankäytön hyödyntämisen potilaiden puolikiireellisen hoidontarpeen ja hoitoon käytettävän ajan vaihdellessa.
•Kertakäyntimalli. THL:n Avohilmo-tietoihin perustuen suurimmalle osalle väestöä (n. 65 %) suun terveydenhoitopalvelut voidaan toteuttaa 1-2 käyntikerralla. Ns. kertakäyntimallissa tehdään tarkastus, hoito- ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan keskitetysti yhdellä käyntikerralla. Sen keskeisiä elementtejä ovat hyvä potilasohjaus, joustavat hoitoajat sekä tuloksellinen työnjako. Mallia on muokattu pilottien kautta, joilla on selvitetty asiakkaiden ajanvarausten lukumäärä ja aikojen sijoittelua työpäivässä sekä toimintaa parhaiten toteuttavan henkilöstön jakautuminen ammattiryhmittäin (4-5 hammaslääkäriä, 2-3 suuhygienistiä ja 5-6 hammashoitajaa). Lisäksi on selvitetty ja hyödynnetty muiden kuntien kokemuksia, joissa on lähinnä käytetty Megaklinikka Oy:n linjaamaa mallia ja toiminnanohjausjärjestelmää. Mallia on koekäytetty keväästä 2016 lisätyönä, ja syyskuusta alkaen mallia on viety osaksi perustoimintaa vuorotellen eri alueilla. Malli luo edellytykset myös tehokkaalle lisätyön ja huonetilan käytölle lauantaisin. Mallissa tulisi jatkossa selvittää toteutunut hyöty sekä mahdollisesti kaupallisen toiminnanohjausjärjestelmän hankinnan lisähyöty.
•Keskitetty päivystys joustavalla ajanvarauksella. Kesäkuussa 2016 pilotoitiin keskitetyn päivystyksen käyttöönottoa joustavalla ajanvarauksella. Malli otettiin käyttöön turvaamaan kesäajan päivystystoimintaa. Toimintaa on tarkoitus kehittää edelleen ja jatkaa vuonna 2017.
•Työnjako. Hammaslääkäreiden ja suuhygienistien työnjakoa on tehostettu niin, että asetuksen mukaisia lasten ja nuorten suun terveystarkastuksia ovat toteuttaneet enenevissä määrin suuhygienistit. Tarpeen vaatiessa potilas ohjataan aina hammaslääkärille ja myös välitarkastuksia toteuttavat osaksi hammaslääkärit. Suuhygienistien ja itsenäisesti työskentelevien hammashoitajien vastaanottoaikoja on lisätty. Tämä on mahdollistanut toiminnan painottamista yhä selkeämmin kohti terveyttä ylläpitävää terveydenedistämistyötä; vastaanotolla toteutettavaa tehostettua ennaltaehkäisevää toimintaa ja alkavien kariesvaurioiden pysäytyshoitoa. Suun terveyden ylläpitämiseen lisää tukea tarvitseville voidaan myös varata aika hammashoitajalle suun omahoidon ohjaukseen ja sen jälkeen potilaan itsensä toteuttaman suuhygienian kontrolliin.
•Liikkuvat hoitoyksiköt. Liikkuvien hoitoyksiköiden (ns. pop-up–yksiköt) käyttöä on tehostettu. Siten suuri osa kouluikäisten suun terveystarkastuksista toteutetaan koulujen tiloissa käyttäen siirrettävää hoitoyksikköä. Toimintamallilla on mahdollista tavoittaa koko tarkastettava ikäryhmä, mikä luo hyvät edellytykset terveyserojen kaventamiseen. Yksiköiden käyttö vapauttaa myös hoitoloiden huonetilaa, josta on selkeä pula. Liikkuvia hoitoyksikköjä on kaksi ja tavoitteena on, että jokaisella aluetiimillä olisi liikkuva yksikkö käytössään.
•Terveydenedistämistoimenpiteet. Terveydenedistämistyötä ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa mm. kouluissa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa on lisätty. Toiminta on järjestelmällistä määritetyillä tavoitteilla. Suosituksiin ja tutkimustietoon perustuva toiminta on muotoiltu ns. TEHO-hankkeen (Turun ennaltaehkäisevän hyvän omahoidon) vastuuhenkilöiden, ylihammaslääkärin ja palvelupäällikön kanssa yhteistyössä. Toiminnalle on toistaiseksi asetettu lähinnä kvantitatiivisia mittareita. Yksinkertaisena mutta tärkeänä päätavoitteena on lasten ja nuorten itsensä toteuttaman hampaiden harjauksen frekvenssin ja laadun parantaminen.
Toimialajohtaja Riitta Liuksa 13.10.2016:
Ehdotus Sosiaali- ja terveyslautakunta
•merkitsee tiedoksi selvityksen suun terveydenhuollon tehostamistoimenpiteistä
•edellyttää, että pidennetyn aukioloajan laajentamisesta tuodaan esitys vuoden 2016 aikana.