Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Sosiaali- ja terveyslautakunta19918.10.20169

10762-2015 (444, 001)

Ilman huoltajaa Suomeen tulleiden alaikäisten vastaanottopalveluiden järjestäminen

Tiivistelmä:

Syksyn 2015 turvapaikanhakijoiden määrän kasvoi merkittävästi. Varsinais-Suomessa on tällä hetkellä noin 180 ilman huoltajaa tullutta alaikäistä, joista arviolta 150 saa oleskeluluvan vuoden 2016 aikana. Varsinais-Suomen ELY-keskus on esittänyt Turun kaupungille ilman huoltajaa Suomeen tulleiden alaikäisten oleskeluluvan saaneiden vastaanottopalveluiden laajentamista määräaikaisesti. Sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitetään, että perheryhmäkotihoidon laajentamista 7 paikalla sekä tuetun asumisen palvelut 15 nuorelle turvapaikanhakijalle kilpailutetaan hankintalainsäädännön mukaisesti kevään 2017 aikana. Sopimukset laaditaan määräajaksi enintään vuoden 2019 loppuun asti yhden vuoden optiolla. Sopimuskaudella kustannukset ovat n. 2 milj. euroa.

Sosterla § 199

Johtava sosiaalityöntekijä Jyri Mikkola, kehittämispäällikkö Maarit Luukkaa ja kaupunginsihteeri Antti Perälä 11.10.2016

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden tilanne ja oleskeluluvan saaneiden palvelutarve kunnassa

Suomeen saapui vuonna 2015 ennätyksellisesti runsaat 32 000 turvapaikanhakijaa, joista noin 3000 oli ilman huoltajaa saapunutta alaikäistä. Kevään 2016 aikana tulijoiden määrä on vähentynyt merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna ollen syyskuun puoliväliin mennessä 4 336 turvapaikanhakijaa, joista ilman huoltajaa tulleita lapsia oli noin 300. Maahanmuuttoviraston mukaan pakolaistilanteen ja Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrän kehityksen ennakoiminen on mahdotonta.

Turvapaikanhakuvaiheessa vastaanottopalveluista vastaa pääsääntöisesti valtio ja sen toimeksiannosta vastaanottoyksiköiden ylläpitäjä. Alaikäiset yksin tulleet turvapaikanhakijat majoitetaan alaikäisyksiköihin tai joissain tapauksissa yksityismajoitukseen. Valtio maksaa kaikki vastaanottokeskuksen kulut. Kunnan on järjestettävä peruskouluikäisille lapsille koulupalvelut, joiden järjestämiseen kunta voi hakea valtiolta korvauksia.

Jos alaikäinen yksin tullut hakija saa hakemukseensa myönteisen päätöksen eli luvan jäädä Suomeen, hän muuttaa kuntapaikkoja tarjoavaan kuntaan. Täysi-ikäiset oleskeluluvan saaneet muuttavat pääsääntöisesti itsenäisesti haluamalleen paikkakunnalle.   

Ely-keskus pyrkii saamaan kaikki Varsinais-Suomen kunnat mukaan pakolaisten vastaanottoon. Ely-keskukselta saatujen tietojen mukaan syyskuuhun 2016 mennessä 14 uutta Varsinais-Suomen kuntaa on tehnyt päätöksen pakolaisten vastaanoton aloittamisesta. Vuosina 2016-2018 Varsinais-Suomessa on sopimusten mukaisia kuntapaikkoja yhteensä noin 850. Turun kaupungin osuus tästä on 150 kuntapaikkaa (50 paikkaa/vuosi). Turun osalta on huomioitava, että itsenäisesti, joko vastaanottokeskuksista tai muualta Suomesta, Turkuun muuttavien pakolaisten määrä on suuri ja jatkuvasti kasvanut, joten sopimuksessa määritelty henkilömäärä kuvaa volyymiä vain pieneltä osin. Sopimus velvoittaa tarjoamaan tarvittavat palvelut myös itsenäisesti Turkuun muuttaville.

ELY-keskuksen tietojen mukaan Varsinais-Suomessa on tällä hetkellä noin 180 ilman huoltajaa tullutta alaikäistä turvapaikanhakijaa, joista noin 150 saa ELY-keskuksen arvion mukaan oleskeluluvan. Loimaalla ja Salossa on paikkoja noin 60-70 lapselle. Kaarinaan, Lietoon, Naantaliin ja Raisioon on sovittu sijoitettavan yhteensä noin 40 nuorta. 

Turun naapurikunnissa tuetun asumisen palvelua on kehitetty ja käytetty vuodesta 2010 alkaen noin 100 pakolaislapselle.

Suurin osa Ely-keskuksen kautta Turkuun sijoitetuista on aiempina vuosina ollut täysi-ikäisiä tai perheitä. Ilman huoltajaa tulleita on esitetty sijoitettavaksi vain melko pieniä määriä. Alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta johtuen tarve painottaa heitä kuntasijoituksissa on kasvanut valtakunnallisesti.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esitti 22.6.2016 (VARELY/4884/2016) Turun kaupungille pakolaisten vastaanottosopimuksen määräaikaista täydentämistä ilman huoltajaa Suomeen tulleiden pakolaisten vastaanoton osalta. ELY-keskus esitti kahden 7-paikkaisen perheryhmäkodin perustamista Turkuun tai lähiseudulle mahdollisesti yhteistyössä naapurikuntien kanssa sekä 17-18 –vuotiaille tarkoitetun asumisen mallin käyttöönottoa Turussa. Ely-keskus sijoittaisi Turkuun edelleen yhteensä maksimissaan 50 pakolaista vuodessa voimassa olevan pakolaisten vastaanottosopimuksen mukaisesti, mutta sijoituksessa painottuisivat lähivuosina aiemmasta poiketen ilman huoltajaa tulleet lapset ja nuoret.

Turun kaupungin ja ELY-keskuksen välinen vastaanottosopimus

Kuntien velvoitteet kotouttamisessa määritellään laissa kotoutumisen edistämisestä 1386/2010 sekä muissa kuntalaisten palveluja koskevissa laeissa ja säädöksissä. Turun voimassa oleva sopimus pakolaisten vastaanotosta on vuodelta 2006. Sopimuksen mukaan ”Kaupunki järjestää vuodessa vastaanoton 50 henkilölle, jotka TE-keskus kotouttamislain 9 § nojalla osoittaa kaupunkiin. Määrään sisältyvät myös alaikäiset, ilman huoltajaa saapuvat pakolaiset. Lisäksi kaupunki järjestää vastaanoton kaupungissa asuvien pakolaisten perhesiteen vuoksi oleskeluluvan saaneille perheenjäsenille sekä palveluja kaupunkiin itsenäisesti muuttaville pakolaisille.”

Turussa hyvinvointitoimialan alainen ulkomaalaistoimisto vastaa vastaanottovaiheen käytännön palveluista pakolaisille. Muut toimialat tarjoavat lakien edellyttämiä palveluita oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille pääsääntöisesti kuten muillekin kuntalaisille. Kunta voi hakea valtiolta korvauksia alkuvaiheen kotoutumispalveluiden järjestämisestä.

Ilman huoltajaa saapuneiden pakolaislasten vastaanottopalveluiden osalta Turun kaupungilla on lisäksi erillinen sopimus perheryhmäkotihoidosta Turun ensi- ja turvakoti ry:n kanssa. Perheryhmäkoti on asumispalvelu, johon sisältyy arkielämän tuki ja huolenpito. Perheryhmäkotiin voidaan sijoittaa lastensuojelulain mitoitusten mukaisesti enintään seitsemän yli 15-vuotiasta lasta. Perheryhmäkotihoidon kustannukset korvataan kaupungille täysimääräisinä ELY-keskuksen ja Turun kaupungin välisen sopimuksen mukaisesti.

Tuetun asumisen osalta palvelutarve on Turussa uusi.

Esitettyyn palvelutarpeeseen vastaaminen

Koska alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa on merkittävästi kasvanut, on myös Varsinais-Suomessa ja Turussa tarve painottaa heitä kuntasijoituksissa. Tämän vuoksi alaikäisille ilman huoltajaa tulleille suunnattuja vastaanottopalveluita on tarve määräaikaisesti laajentaa.

Alaikäisten tehokas kotoutuminen on yhteiskunnallisesti tärkeä asia. Alaikäisillä ilman huoltajaa tulleilla on tarve tuetumpiin vastaanottopalveluihin. Turussa tämä tarkoittaa käytännössä ELY-keskuksen esityksen mukaisesti perheryhmäkotihoidon kasvattamista sekä tuetun asumisen palveluiden käynnistämistä.   

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden pakolaisten vastaanottoa on tarkoituksenmukaista hoitaa ja jakaa vastuuta myös seutukunnallisesti. Koska palvelutarpeen kehitys ja muiden kuntien ratkaisut vastaanottopalveluiden järjestämisestä ovat vielä osin auki, on tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista kasvattaa Turun perheryhmäkotihoitoa 7 lisäpaikalla määräaikaisesti. Perheryhmäkotihoito suunnataan 15-18 –vuotiaille, vahvempaa tukea tarvitseville nuorille. 17-vuotta täyttäneille alaikäisille, kevyempää tukea tarvitseville suunnataan tuetun asumisen palveluja.

Turvapaikanhakijatilannetta ja alaikäisiin kohdistuvaa palvelutarvetta on käsitelty kaupunginhallituksen iltakoulussa 19.9.2016. ELY-keskuksen esitykseen palveluiden laajentamisesta on päädytty vastaamaan myönteisesti.

Sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitetään, että perheryhmäkotihoitoa laajennetaan 7 paikalla ja että tuetun asumisen palvelut 15 nuorelle turvapaikanhakijalle kilpailutetaan hankintalainsäädännön mukaisesti kevään 2017 aikana. Sopimukset laaditaan määräajaksi enintään vuoden 2019 loppuun asti yhden vuoden optiolla.

Perheryhmäkodilla tarkoitetaan asumispalveluyksikköä, jossa on mahdollista asua täysi-ikäisyyteen saakka. Perheryhmäkodissa tarjotaan asumisen lisäksi arkielämän tukea ja huolenpitoa. Perheryhmäkoti on henkilöstömitoitukseltaan lastensuojelulain mukainen.  

Tuetun asumisen tavoitteena on edistää nuorten kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja lisätä heidän itsenäistä selviytymistään arjessa. Tuetun asumisen piirissä olevat nuoret asuvat omissa asunnoissaan, joihin palveluntarjoaja tuo yksilöllisesti räätälöidyn tuen. Tuki voi olla esimerkiksi tukea opinnoissa, työpaikan etsimisessä, virka-asioiden ja raha-asioiden hoitamisessa sekä arjen taidoissa.  

Perheryhmäkodin ja tuetun asumisen kustannukset korvataan kunnalle täysimääräisesti kaupungin ja ELY-keskuksen välisen sopimuksen mukaisesti.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 12.10.2016

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että kilpailutus turvapaikanhakijoiden perheryhmäkotihoidon laajentamiseksi 7 paikalla sekä tuetun asumisen palveluiden järjestämiseksi 15 nuorelle turvapaikanhakijalle käynnistetään avoimella menettelyllä yhdessä hankinta- ja logistiikkakeskuksen kanssa kevään 2017 aikana. Sopimukset laaditaan määräajaksi enintään vuoden 2019 loppuun asti yhden vuoden optiolla.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Jakelu

tpvKuronen Sirpa
tpvLindberg Merja
tiedLindström Fredrik
ilmLuukkaa Maarit
tpvMikkola Jyri
tiedVuorinen Elisa