Turun kaupungin

päihdepalvelujen

tilinpäätös

2015

Turun kaupunki

Turun kaupungin hyvinvointitoimiala

Mielenterveys- ja päihdepalvelut

Yhteiset toiminnot / ehkäisevä päihdetyö

Niina Jalo

niina.jalo@turku.fi

toukokuu 2016

Sisällys

1   Johdanto   4

2   Turun päihdetilanne 2015   5

2.1   Alkoholin käyttö Turussa 2015   5

2.2   Tupakointi ja tupakkatuotteiden käyttö Turussa 2015   8

2.3   Huumausaineiden käyttö Turussa 2015   9

2.4   Rahapelaaminen Turussa 2015   11

3   Päihteiden käytön ehkäisy Turussa   11

3.1   Pakka – Paikallinen alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisy   12

3.2   Ehkäisevä päihdetyö Turun perusopetuksessa ja lukioissa   12

3.3   Päihdekasvattaja-yhteistyö   13

3.4   Ehkäisevä päihdetyö Turun ammatti-instituutissa   13

3.5   Ehkäisevä päihdetyö nuorisopalveluissa   14

3.6   Vamos Turku   14

3.7   Ehkäisevän päihdetyön yhdistykset ja järjestöt   15

3.8   Yhteistyö ja koulutukset   15

4   Turun päihdepalveluiden tilastot 2015   17

4.1   Lasten ja nuorten päihdepalvelut   17

4.1.1   Nuorten selviämisasema   17

4.1.2   Nuorisopoliklinikka   18

4.1.3   Nuorisoasema   20

4.2   Työikäisten ja ikääntyneiden päihdepalvelut   21

4.2.1   Terveysasemien moniammatilliset mielenterveys- ja päihdetiimit   22

4.2.2   Terveysasemien päihdevertaisryhmä   22

4.2.3   Lastu-projekti   23

4.2.4   Turun A-klinikka   23

4.2.5   Turun selviämisasema   24

4.2.6   Turun katkaisuhoitoasema   25

4.2.7   Yhteispäivystyksen mielenterveys- ja päihdeyksikkö   26

4.2.8   TYKS:in Addiktiopoliklinikka   28

4.2.9   Terveysasemilla hoidettavat ylläpitopotilaat   28

4.2.10   Terveysneuvontapiste Milli   28

4.2.11   Sirkkalan päiväkeskus   29

4.2.12   Päihdeongelmaisten kuntoutumishoito   29

4.2.13   Päihdeongelmaisten asumispalvelut   30

4.3   Päihdepalvelut raskaanaoleville ja päihdeäideille   34

4.3.1   HAL (huumeet, alkoholi, lääkkeet) – poliklinikka   34

4.3.2   Ensikoti Pinja   34

4.3.3   Avopalveluyksikkö Olivia   35

5   Yhteenveto   37

Lähteet:   41

1Johdanto

Tähän Päihdepalvelujen tilinpäätökseen on koottu Turun kaupungin ja keskeisten yhteistyötahojen päihdetyötä ja päihdepalveluja päihdetyötä koskevia tilasto- ja toimintatietoja vuodelta 2015. Raportti pyrkii antamaan kokonaiskuvan Turun päihdetilanteesta, päihteidenkäytön ennaltaehkäisystä ja päihdeongelmien hoidosta.

Turun kaupungissa tehtävää päihdetyötä ohjasi vuoden 2015 loppuun asti Turun kaupungin mielenterveys- ja päihdeohjelma. Ohjelma pohjautuu Kansalliseen mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaan 2009–2015 ja sen keskeinen tavoite on palvelujen painopisteen siirtäminen korjaavista erityispalveluista ehkäiseviin lähipalveluihin ja terveyden edistämiseen. Muita tärkeitä päämääriä ovat oikea-aikainen palveluohjaus ja siihen liittyvä hoitoketju- ja poikkihallinnollinen yhteistyö sekä korjaavien erityispalvelujen roolin kehittäminen. Ohjelman toimenpide-ehdotukset on laadittu siten, ettei niiden toteuttamiseksi ole käytettävissä merkittäviä lisäresursseja, vaan niiden toteuttaminen edellyttää kehittämistahtoa eri hallintokunnilta, yksiköiltä ja työntekijöiltä. Lisäksi päihdehaittojen vähentämiseen tähtääviä toimia on suunniteltu ja toteutettu osana Turun kaupungin turvallisuussuunnitelmaa.

Mielenterveys- ja päihdeohjelman toteutumista on seurannut kaupungissa päihdetyön yhteistyöryhmä. Päihdetyön yhteistyöryhmä on palvelutoimen apulaiskaupunginjohtajan asettama työryhmä, jonka jäsenet koostuvat Turun kaupungin eri hallintokuntien päihdeasioista vastaavista virkamiehistä. Vuonna 2015 ryhmä ei kokoontunut. Päihdetyön yhteistyöryhmän kokoonpanoa ja tehtäviä on tarkoitus päivittää vuoden 2016 aikana uuden lain asettamien vaatimuksien mukaiseksi.

Tämä päihdepalvelujen tilinpäätös toimii Turun kaupungin päihdeolojen seurantavälineenä. Yhdessä Turun päihdeohjelman ja toimintaa ohjaavan toimielimen kanssa se luo rakenteet Turussa tehtävälle päihdetyölle.

Turku on monessa suhteessa edelläkävijä ja suunnannäyttäjä, näin myös päihdetilanteen ja päihdeasenteiden suhteen. Suurena kaupunkina, opiskelijakaupunkina ja satamakaupunkina päihteidenkäyttö ja päihdehaitat näkyvät niin tilastoissa kuin katukuvassa. Kannabiksen käyttö ja kotikasvatus ovat lisääntyneet, samoin kannabismyönteiset asenteet. Valopilkkuna on kuitenkin nuorten ikäluokkien lisääntynyt täysraittius ja alaikäisten päihteidenkäytön vähentyminen.

Vuonna 2015 Turun päihdetilanteessa ei tapahtunut suuria muutoksia. Esiin nousevia huolenaiheita turkulaisten päihteidenkäytössä ovat työikäisten liiallinen alkoholinkäyttö ja nuorten tai nuorten aikuisten lisääntynyt kannabiksen käyttö. Päihdepalveluissa tapahtuneita muutoksia olivat Orikedon palvelukeskuksen ja TYKS:n yhteispäivystyksen Mielenterveys- ja päihdeyksikön toiminnan käynnistyminen.

2Turun päihdetilanne 2015

Vuonna 2015 Turun päihdetilanteessa ei tapahtunut suuria muutoksia. Käytetyin päihde Turussa on alkoholi, mikä näkyy sekä päihteiden käyttöä että päihdepalveluja koskevissa tilastoissa. Tupakointi on selvästi vähenemässä, mutta tupakoinnin rinnalle on nousemassa kannabiksen poltto, mikä näkyy erityisesti nuorissa ikäluokissa. Muiden laittomien huumausaineiden käyttö on melko marginaalista. Huumausaineiden ja huumaavien lääkkeiden käyttö sekä lääkkeiden, huumeiden ja alkoholin sekakäyttö kuitenkin näkyvät, työllistävät ja aiheuttavat kustannuksia päihdetyössä ja muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Turussa on perinteisesti käytetty valtakunnallista keskiarvoa enemmän päihteitä. Syitä tähän ovat mm. kaupungin koko ja väestörakenne. Huumausaineiden saatavuus on isoissa kaupungeissa helpompaa. Satamakaupunkina Turku toimii kauttakulkukaupunkina myös huumausaineille.

.1Alkoholin käyttö Turussa 2015

Alkoholin kokonaiskulutusta ja sen kehitystä voidaan käyttää alkoholin haitallisen kulutuksen yleisindikaattorina, koska väestön kuluttaman alkoholin kokonaismäärän ja erilaisten alkoholinkäyttöön liittyvien haittojen välillä on vahva yhteys. Suomessa alkoholin kokonaiskulutus 15 vuotta täyttänyttä kohti lisääntyi yli kolminkertaiseksi vuodesta 1960 vuoteen 2007. Vuodesta 2007 alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt tai pysynyt ennallaan, mikä selittyy alkoholiveron korotuksilla ja hitaalla tai negatiivisella tulokehityksellä (Alkoholijuomien kulutus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2016). Kuviossa 1 on kuvattu alkoholijuomien kokonaiskulutus, tilastoitu kulutus ja tilastoimaton kulutus 100-prosenttisena alkoholina 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti vuosina 1960-2015.

Kuvio 1. Alkoholijuomien kulutus 100-prosenttisena alkoholina
15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti 1960- 2013

Alkoholijuomien kulutus 2015. Tilastoraportti 5/2016.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Koko maassa alkoholin kokonaiskulutus 100-prosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna on 9,0 litraa per asukas vuonna 2015. Turun osalta ei ole saatavilla tietoa alkoholin kokonaiskulutuksesta.

Alkoholin myyntiä koskevia tilastoja saadaan myös Turun osalta. Turussa alkoholin myyntiluvut ovat hieman korkeammalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin. Kuviossa 2 on nähtävillä alkoholin myynti 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohden Turussa ja koko maassa vuosina 1990-2015. Vuonna 2015 Turussa myytiin 9,1 litraa 100-prosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohden, koko maassa 8,5 litraa.

Kuvio 2. Alkoholijuomien myynti 15 vuotta täyttänyttä asukasta
kohti 100 %:n alkoholina, litraa

Excel-taulukko

Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi ©

Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) mukaan suuri osa turkulaisista käyttää alkoholia liikaa. Myös humalahakuinen käyttö on yleisempää kuin muissa isoissa kaupungeissa tai koko maassa keskimäärin. Liikaa alkoholia käyttäviä on Turussa 32,8 % ja koko maassa 29 %. Humalahakuisesti alkoholia käyttää turkulaisista 13,5 % kun vastaava luku koko maassa on 11,4 %. Miehillä alkoholin liikakäyttö on selvästi yleisempää kuin naisilla. 20–54 -vuotiaista turkulaismiehistä peräti 45 prosenttia käyttää liikaa alkoholia. Alkoholin liikakäyttö aiheuttaa terveydellisiä riskejä. Se on myös yksi keskeisimmistä elintapatekijöistä, joka voidaan nähdä sosiaaliryhmien välisten terveys- ja kuolleisuuserojen taustalla; alkoholi selittää miehillä noin neljänneksen väestöryhmien välisistä ns. sosioekonomisista eroista kuolleisuudessa. (Kaikkonen, Murto, Pentala, Koskela, Virtala, Härkänen, Koskenniemi, Ahonen, Vartiainen & Koskinen 2015.)

Kuvioissa 3 ja 4 on vertailtu alkoholia liikaa käyttävien ja humalahakuisesti käyttävien osuuksia yli 50 000 asukkaan kaupungeissa. Alkoholia liikaa käyttävien osalta Turun tilanne on neljänneksi huonoin ja humalahakuisen käytön osalta toiseksi huonoin. Työikäisten riskirajat ylittävä alkoholinkäyttö ja humalahakuisuus ennustavat alkoholiriippuvuuden lisääntymistä ja alkoholiperäisten sairausten kasvua tulevina vuosina.

Kuvio 3.             Kuvio 4.

Alaikäisten osalta alkoholinkäytössä on nähtävissä paljon positiivisia trendejä. Kouluterveyskyselyn mukaan täysin raittiiden nuorten osuus on kasvanut ja humalajuominen vähentynyt niin Turussa kuin koko maassa. Kuviossa 5 on esitetty raittiiden nuorten määrän kasvu koko Suomessa vuosina 2000 – 2015. (Kouluterveyskysely, THL.)

Kuvio 5. Raittiiden nuorten määrä eri kouluasteilla vuosina 2000/2001 - 2015

Kouluterveyskysely toteutettiin vuonna 2015 myös Turun kouluissa. Valitettavasti tiedonkeruussa tapahtuneiden ongelmien vuoksi tulokset eivät ole käytettävissä. Valtakunnallisten tilastojen mukaan positiivinen kehitys on kuitenkin jatkunut: alkoholikokeilut ovat vähentyneet yläasteikäisten keskuudessa ja tosi humalaan asti juo yhä harvempi nuori.

Taulukossa 1 on esitetty kouluterveyskyselyn alkoholia koskevien kysymysten tuloksia Turusta vuosina 2013 ja 2011. Kaikilla kouluasteilla raittiiden nuorten määrä on kasvanut ja viikottain alkoholia käyttävien määrä vähentynyt vuosina 2011-2013. Myös kerran kuussa itsensä humalaan juovien nuorten määrä on vähentynyt. Valtakunnalliset tilastot ovat saman suuntaisia.

Taulukko 1. Turkulaisten nuorten alkoholinkäyttö kouluterveystutkimuksen mukaan 2013 (suluissa 2011 tilanne).

.2Tupakointi ja tupakkatuotteiden käyttö Turussa 2015

Suomessa aikuisten ja nuorten tupakoinnin yleisyydestä on luotettavaa tutkimustietoa huomattavan pitkältä ajalta. Työikäisten tupakointitottumuksia on kartoitettu vuodesta 1978 lähtien Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimuksessa, joka toteutetaan vuosittain. Nuorten tupakointia on tutkittu vuodesta 1977 lähtien Nuorten terveystapatutkimuksessa, joka toistetaan joka toinen vuosi. Lisäksi kouluterveyskysely tuottaa tietoa tupakoinnista.

Vuoden 2014 Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimuksen mukaan työikäisistä miehistä 17 prosenttia ja naisista 14 prosenttia tupakoi päivittäin. Miesten tupakointi on 1980-luvulta lähtien vähentynyt, ja myös naisten tupakointi näyttäisi viime vuosina kääntyneen laskuun. (Helldan ja Helakorpi 2015.) ATV-tutkimuksen mukaan tupakoivien määrä olisi tätäkin vähäisempi: tutkimuksen mukaan kaikista suomalaisista 14,6 % ja turkulaisista 12,9 % tupakoi päivittäin. Päivittäin tupakoivien osuus suurissa kaupungeissa on esitetty kuviossa 6.

Kuvio 6.

Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan 16–18-vuotiaista tytöistä tupakoi 13 ja pojista 14 prosenttia. Terveys 2015 -kansanterveysohjelman tavoite, 16–18-vuotiaista tupakoi alle 15 %, on näin ollen saavutettu. Muutos on ollut suuri, sillä ohjelmaa asetettaessa vuonna 2001 vastaava osuus oli 31 prosenttia sekä tytöillä että pojilla. Nuorten tupakkakokeilut ovat siirtyneet yhä myöhemmälle iälle. Tyypillisesti kokeiluja tapahtuu 13–16-vuotiaana. Tupakkaa hankitaan yleisimmin kavereilta. (Nuorten terveystapatutkimus 2015.)

Nuuskan myynti on Suomessa kielletty, mutta sitä käytetään edelleen ulkomailta tuotuna. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimuksen mukaan Suomessa nuuskaa käyttää päivittäin 2,4 prosenttia ja satunnaisesti 3,2 prosenttia aikuisista miehistä. Vuonna 2014 päivittäinen nuuskaaminen oli yleisintä 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä, josta 5,2 % nuuskasi päivittäin. Satunnainen nuuskaaminen oli vuonna 2014 yleisintä niin ikään 25–34-vuotiaiden keskuudessa (8,1 %).

Nuorten terveystapatutkimuksen (2015) mukaan 16-vuotiaista pojista 12 % ja 18-vuotiaista 17 % nuuskaa joko päivittäin tai silloin tällöin. 18-vuotiaista pojista 47 % ja 16-vuotiaista 32 % on kokeillut nuuskaa.

Nuorten terveystapatutkimuksen perusteella vesipiipun käyttö on pysynyt suomalaisnuorilla vähäisenä, mutta kokeiluja esiintyy. Vuonna 2015 vähintään kerran vesipiippua oli käyttänyt 18-vuotiaista pojista ja tytöistä noin kolmannes (34 %), 16-vuotiaista pojista viidennes (20 %) ja 16-vuotiaista tytöistä vajaa viidennes (18 %).

Sähkösavuke on osittain tullut perinteisten savukkeiden tilalle. Valitettavasti osa lapsista ja nuorista aloittaa tupakointikokeilut sähkösavukkeella. Vuonna 2015 neljännes (25 %) 12–18-vuotiaista oli vähintään kokeillut sähkösavuketta. Vuosien 2013 ja 2015 välillä sähkösavukekokeilut yleistyivät 16-vuotiailla ja varsinkin 18-vuotiailla nuorilla. Päivittäin sähkösavuketta käytti 18-vuotiaista pojista 3,5 prosenttia ja 16-vuotiaista pojista 1,2 prosenttia. Muissa ryhmissä päivittäin käyttävien osuus oli alle yhden prosenttiyksikön. Suurin osa (61 %) sähkösavukkeita käyttäneistä nuorista ilmoitti käytön syyksi halun kokeilla jotain uutta. (Nuorten terveystapatutkimus 2015.)

.3Huumausaineiden käyttö Turussa 2015

Huumeiden käyttö on Turussa yleisempää kuin koko maassa keskimäärin, mutta samaa tasoa kuin muissa suurissa kaupungeissa

Vuonna 2014 toteutetun väestötutkimuksen mukaan 20 prosenttia 15–69-vuotiaista suomalaisista on käyttänyt ainakin kerran elämässään jotain laitonta huumetta. Vastaajista kuusi prosenttia oli käyttänyt huumeita kuluneen vuoden aikana ja kaksi prosenttia kuluneen kuukauden aikana. Tutkimuksessa arvioitiin, että liki 800 000 suomalaista on joskus kokeillut huumeita, vuoden sisällä huumeita on käyttänyt noin 250 000 suomalaista ja edellisen kuukauden aikana yli 90 000 suomalaista. (Hakkarainen, Karjalainen, Ojajärvi ja Salasuo 2015.)

ATH-tutkimuksen mukaan koko väestöstä 3,6 prosenttia on käyttänyt kannabista viimeisten 12 kuukauden aikana, turkulaisista 6 prosenttia. Eniten käyttäjiä on 20–54 -vuotiaissa miehissä, joista koko maassa 7,7 % ja Turussa jopa 11,5 % oli käyttänyt kannabista viimeisen 12 kuukauden aikana. Turku onkin kaupunkitilastossa kolmannella sijalla Helsingin ja Tampereen jälkeen. (Kaikkonen ym. 2010–2015.) Kuviossa 7 on esitetty kannabiksen käyttäjien määrä ATH-tutkimuksen mukaan.

Kuvio 7.

Nuorissa ikäluokissa sekä kannabiksen kokeilu että käyttö vielä yleisempää kuin aikuisväestössä. Myös nuorten kannabisasenteet ovat erittäin myönteisiä, vaikka omia kokeiluja ei vielä olisikaan. Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan lukiolaisten asenteet näyttävät olevan tiukentumassa, mutta peruskoulun yläluokkalaiset ja ammattiin opiskelevat suhtautuivat kannabiskokeiluihin yhä myönteisemmin. Huolestuttavaa on myös, että nuoret arvioivat huumeiden hankkimisen entistä helpommaksi. (Kouluterveyskysely 2013.)

Taulukko 2. Nuorten kannabiskokeilut Turussa 2013. Vastaukset kouluterveyskyselyn kysymykseen ”Oletko koskaan kokeillut tai käyttänyt marihuanaa tai hasista?”

Muiden huumausaineiden, kuten amfetamiinin ja opiaattien käyttö on melko marginaalista. Amfetamiini ja opiaattien käyttäjiä arvioidaan olevan noin 0,55–0,90 prosenttia 15–64-vuotiaista suomalaisista (Varjonen 2015.). Turussa tämä tarkoittaisi noin 650 – 1000 käyttäjää. Terveysneuvontapiste Millissä käy vuosittain noin 560 - 760 turkulaista suonensisäisten huumausaineiden käyttäjää, mikä vastaa tilastoarvioita.

Huolestuttava ilmiö päihdekentällä ovat niin sanotut muuntohuumeet. Muunto- eli design huumeet ovat synteettisesti valmistettuja päihdyttäviä aineita, joiden kemiallinen rakenne on muokattu niin, että sen vaikutukset vastaavat jotain laitonta huumausainetta. Vuoden 2014 lopulla muuntohuumeiden kieltäminen siirtyy lääkelaista huumausainelakiin ja samalla kiellettiin 150 muuntohuumetta, jotka määritellään jatkossa kuluttajamarkkinoilta kielletyiksi psykoaktiivisiksi aineiksi.

.4Rahapelaaminen Turussa 2015

Vuoden 2015 lopulla voimaan astunut ehkäisevän päihdetyön laki kattaa päihderiippuvuuksien ehkäisyn lisäksi myös rahapelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisyn. (Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä, 523/2015.)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos mittaa neljän vuoden välein rahapeliongelmien muutoksia kyselytutkimuksella. Suomalaisten rahapelaaminen -tutkimukset on julkaistu vuosina 2003, 2007, 2011 ja 2015.

Rahapeliongelmat ovat lisääntyneet Suomessa, etenkin naisilla ja nuorilla aikuisilla. Vuonna 2015 suomalaisista 3,3 prosentilla eli noin 124 000 henkilöllä oli rahapeliongelma. Vastaava osuus vuonna 2011 oli 2,7 prosenttia. Rahapeliongelma oli yleisin 18–34-vuotiailla. Tarkastelujaksolla nuorten aikuisten pelaaminen lisääntyi, mutta alaikäisten rahapelaaminen väheni. Alaikäisten peliongelman vähentymiseen on vaikuttanut etenkin arpajaislain muutos, joka on kieltänyt raha-automaattien pelaamisen alle 18-vuotiailta. (Salonen ja Raisamo 2015.)

Tyypillisin rahapelihaitta on oman pelaamisen hallinnan puute: vastaajat kertoivat pelanneensa enemmän kuin olivat alun perin aikoneet (14 prosenttia). Toiseksi tyypillisin haitta oli niin sanottu häviöiden tasaaminen: vastaajat olivat palanneet jonain toisena päivänä pelaamaan yrittääkseen voittaa hävityt rahat takaisin (8 prosenttia). (Salonen ja Raisamo 2015.)

Rahapeliongelma oli yleisintä työttömillä tai lomautetuilla, työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla tai pitkäaikaisesti sairailla. He myös pelasivat eniten, useita kertoja viikossa ja kuluttivat muita enemmän rahaa pelaamiseen. Rahapeliongelma vaikuttaa myös pelaajan läheisten elämään. Vastaajilla, joiden läheisellä oli ollut rahapeliongelma, oli itselläänkin muita useammin rahapeliongelma. Joka viidennellä vastaajalla oli ollut vähintään yksi ongelmallisesti pelaava läheinen. (Salonen ja Raisamo 2015.)

ATH-tutkimuksessa on kysytty onko vastaaja tuntenut rahapelaamisen olevan ongelma 12 viime kuukauden aikana. Sekä koko maan vastaajista että turkulaisista vastaajista 6,1 % on kokenut rahapelaamisen olevan ongelma vuosina 2013-2015. (Kaikkonen ym. 2010-2015.)

2Päihteiden käytön ehkäisy Turussa

Vuoden 2015 lopulla astui voimaan laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä. Uusi laki kumoaa raittiustyölain ja sen tarkoituksena on ehkäistä ja vähentää alkoholista, huumeista, tupakasta ja rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja. Lain tueksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman (STM 2015.).

Ehkäisevän päihdetyön laki velvoittaa kuntia huolehtimaan ehkäisevän päihdetyön tarpeen mukaisesta organisoinnista alueellaan. Yhtenä kunnan lakisääteisenä tehtävänä on seurata kunnan päihdeoloja ja järjestää tarpeen mukaisia toimia ja päihdepalveluja. Kunnan tehtävänä on huolehtia päihdehaittojen vähentämisestä laaja-alaisesti sekä omilla toimillaan että yhteistyössä esimerkiksi poliisin, alkoholi- ja tupakkalain valvontaviranomaisten ja elinkeinoelämän kanssa.

Turussa ehkäisevää päihdetyötä on tehty aiemmin perusterveydenhuollon terveyden edistämisen yksikössä. Organisaatiouudistuksen yhteydessä vuodenvaihteessa 2014–2015 yksikkö lakkautettiin ja ehkäisevän päihdetyön työntekijät, suunnittelija ja terveysohjaaja, liitettiin osaksi terveyspalveluiden mielenterveys- ja päihdepalveluita. Nämä työntekijät toteuttavat ehkäisevää päihdetyötä lain vaatimusten mukaisesti ja laajan yhteistyöverkoston tuella. Keskeisiä ehkäisevän päihdetyön toimia Turussa ovat Pakka-toiminta, päihdekasvattaja-toiminta, koulutukset sekä yhteistyö alan järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.

2.5 Pakka – Paikallinen alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisy

Pakka-toiminta on ehkäisevän päihdetyön toimintamuoto, jonka avulla pyritään vaikuttamaan paikallisesti yhteisöön päihdehaittojen vähentämiseksi. Pakka-toiminta aloitettiin Turussa lokakuussa 2014. Toiminnan aloittamisen myötä Turun ehkäisevään päihdetyöhön saatiin mukaan kysynnän ehkäisyn lisäksi saatavuuden sääntely.

Vuoden 2015 aikana Pakka-toiminnassa muodostettiin kaksi tarjontatyöryhmää: toinen vähittäismyynnin ja toinen anniskelun ammattilaisille sekä viranomaisille. Työryhmissä on mukana edustajat seuraavilta tahoilta: PAM, Lounais-Suomen poliisi, MaRa ry, NightClub Marilyn& Vegas, The Cow, TOK, Ravintola Laituri, LIDL, Alko, Alkoholihallinto, MLL, S-ravintolat, Turun kaupungin ehkäisevä päihdetyö, ammatillinen koulutus ja etsivä nuorisotyö. Työryhmät kokoontuivat vuoden aikana yhteensä seitsemän kertaa. Tarjontatyöryhmien toimintaa koordinoi Turun kaupungin ehkäisevä päihdetyö.

Vuoden 2015 aikana Pakka-toiminnassa toteutettiin ravintolahenkilöstön koulutus keväällä 2015 sekä vähittäismyynnin alkoholin ostokokeet syyskuussa 2015. Alkoholin ostokokeet toteutettiin yhteistyössä Turun ammatillisen koulutuksen sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin kanssa. Alkoholin ostokokeissa nuoren näköiset täysi-ikäiset henkilöt yrittävät ostaa pienen määrän alkoholia ilman henkilöllisyyspapereita. Näin saadaan selville kuinka usein virallisia henkilöllisyyspapereita kysytään. Turussa henkilöllisyyspapereita kysyttiin 48 %:ssa koeostoyrityksistä. Päivittäistavarakauppiaiden liitto suosittelee henkilöllisyyspapereiden tarkastamista alle 30-vuotiaan näköisiltä henkilöiltä, Alkossa suositusikäraja on 25 vuotta. Ostokokeiden tulosten myötä saadaan tietoa vähittäismyynnin omavalvonnan tilasta ja pystytään kehittämään toimintaa tulosten mukaisesti.

2.6Ehkäisevä päihdetyö Turun perusopetuksessa ja lukioissa

Kasvatus päihteettömyyteen aloitetaan jo alakoulussa ja sitä jatketaan nuoren siirtyessä yläkouluun. Ehkäisevä päihdetyö kuuluu perusopetuksessa terveystiedon sisältöihin ja sitä käsitellään aktiivisesti nimenomaan terveystiedon tunneilla. Lisäksi koulut järjestävät oppilaille tapahtumia, joissa päihteettömyys on teemana. Kouluissa kokoontuu kuukausittain kouluyhteisön hyvinvointia käsittelevä yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä, jonka tehtäviin kuuluu myös ehkäisevä päihdekasvatus.

Tärkeä työkalu koululle on Kouluterveyskysely, josta saadaan koulukohtaiset tulokset 8.-9.luokkalaisten ja lukiolaisten päihteidenkäytöstä. Kouluterveyskyselyn tulosten avulla asiat voidaan ottaa puheeksi sekä oppilaiden että huoltajien kanssa, kun on tutkittua tietoa käytettävissä.

Turun kouluissa ehkäisevää päihdetyötä tehdään monin eri tavoin: Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL) kouluttaa yläkoulujen tukioppilaita ohjaamaan päihteettömyyteen ja terveisiin elämäntapoihin. Oppilaskunta järjestää terveisiin elämäntapoihin kannustavia tapahtumia. Poliisi on myös tärkeä koulujen yhteistyötaho. Yläkoulujen vanhempainilloissa käsitellään usein nuorten päihteiden käyttöä. Joissakin tilaisuuksissa on nuorten ja huoltajien kesken keskusteleva lähestymistapa (Kasvamme yhdessä -illat). Myös oppilashuoltohenkilöstö (esim. terveydenhoitaja tai kuraattori) toimii omassa työssään nuorten tukihenkilöinä ja valistajina.

2.7Päihdekasvattaja-yhteistyö

Koulujen itsenäisesti toteuttaman ehkäisevän päihdetyön tueksi Turussa on luotu koulujen päihdekasvatuksen malli, joka perustuu hyvinvointitoimialan, sivistystoimialan, Turun ammattikorkeakoulun, Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen yhteistyöhön.

Toimintamallissa kaupungin ehkäisevän päihdetyön työntekijät kouluttavat sosiaali- ja terveysalan ja nuorisoalan opiskelijoita vetämään päihdeaiheisia oppitunteja Turun alakoulujen kuudesluokkalaisille. Tarkoituksena on sekä perehdyttää tulevia hoitajia, sosionomeja ja yhteisöpedagogeja ehkäisevään päihdetyöhön että tarjota Turun perusopetukseen tukea kattavan ja laadukkaan päihdekasvatuksen toteuttamiseksi. Kuudesluokkalaisten oppituntikokonaisuuden sisältönä on antaa lapsille käsitys siitä mitä päihdeaineet ovat ja miksi niitä ei kannata kokeilla tai käyttää. Oppituntien pääpaino on päihdekokeiluilta suojaavien tekijöiden kuten itsetunnon vahvistamisen ja kieltäytymistaitojen tukemisessa erilaisten toiminnallisten harjoitusten avulla.

Vuonna 2015 ehkäisevän päihdetyön suunnittelija koulutti 29 Turun ammattikorkeakoulun sosiaalialan opiskelijaa ja Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogiikan opiskelijaa päihdekasvattajiksi. Päihdekasvatuskurssiin sisältyi 3x 90 min päihdekasvatustunnin pitäminen alakoulujen 6. luokkalaisille. Yhteensä oppitunteja pidettiin 38:lle kuudennelle luokalle.

2.8Ehkäisevä päihdetyö Turun ammatti-instituutissa

Turun ammatti-instituutin kahdeksassa eri koulutalossa on toteutettu ehkäisevää päihdetyötä sekä osana opetusta, että erillisinä tapahtumina ja teemapäivinä. Myös vanhempainilloissa on ollut esillä ehkäisevän päihdetyön teemoja.

Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ovat ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön valinnaisessa tutkinnon osassa saaneet vertaispäihdekasvattajakoulutuksen, joka on toteutettu yhteistyössä MLL:n kouluttajan kanssa. Koulutuksen jälkeen opiskelijat ovat toteuttaneet toiminnallisia päihdekasvatustunteja ensimmäisen vuoden opiskelijaryhmille.  Päihdekasvatustunteja oli toteuttamassa 40–45 lähihoitajaopiskelijaa. 

Varhaisen puuttumisen mallia (VARPU-ryhmä) toteutetaan ryhmänohjaajan opinto-ohjaajan toimesta, jos herää huoli opiskelijasta tai hänen opintojensa etenemisestä. Tarvittaessa opiskelija ohjataan hakemaan apua terveydenhoitajalta, kuraattorilta, psykologilta tai koululääkäriltä. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kanssa käydään terveydenhoitajan vastaanotolla henkilökohtaista keskustelua nuoren päihteidenkäytöstä nuoren esitäyttämän lomakkeen pohjalta.

Ehkäisevään päihdetyöhön liittyviä tapahtumia ammatti-instituutissa:

•Päihdepäivä "Mä en ota, kiitos"

•koulupoliisin luennot

•hyvinvointimessut

•ykkösten futisturnaus

•elämän eväitä kolmosille

•ystävänpäivän tempaukset

•ryhmäytyspäivät

•amissoudut

•liikunta- ja toimintapäivät

•Raide ryn tunti kaikille perustutkintoa opiskeleville 2.vuoden opiskel Aninkaisissa.

2.9Ehkäisevä päihdetyö nuorisopalveluissa

Turun Nuorisopalvelut järjestää monipuolista lasten ja nuorten toimintaa erilaisissa toimintaympäristöissä. Toiminta on päihteetöntä ja terveisiin elämäntapoihin ohjaavaa.

Päihdeputki on vuosittainen seiskaluokkalaisille tarkoitettu elämyksellinen oppimistapahtuma. Sen avulla halutaan vahvistaa nuorten päihteille kielteisiä asenteita ja toisaalta edistää terveellisiä valintoja. Tapahtumassa nuorille esitellään tupakan, huumeiden ja alkoholin vaikutuksia ja vaaroja havainnollisin esimerkein. Tilaisuudessa on draama- tai elokuvaesityksiä, joihin nuoret voivat samastua. Esitykset myös pohjustavat keskustelua, joka käydään nuorten kanssa heti tapahtuman yhteydessä.

Päihdeputki 2015 toteutettiin nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa 28.9.–2.10.2015. Päihdeputkeen osallistui 7. luokan oppilaita. Luokkia kävi 20, ja oppilaita oli yhteensä 431 + n. 30 opettajaa ja avustajaa. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä nuorisopalvelujen, Turun ammatti-instituutin opiskelijoiden (n. 20 oppilasta), sekä TVJ ry:n / Happy Housen kanssa.

Nuorisopalveluiden ohjaus ja tuki -yksikön työmuodot tukevat nuorten päihteettömyyttä muun muassa:

•palveluohjauksella esim. päihdepalveluihin

•toiminnallisuudella ja aktivoinnilla

•keskusteluilla

•päihteettömien tilaisuuksien järjestämisellä

•päihdeohjelmilla ja puuttumisohjeistuksilla

•työ- ja toimintakyvyn arvioinneilla

Turun kaupungin nuorisopalveluiden nuorten työpaja Fendari ja Starttivalmennus toimivat omalta osaltaan nuorten päihteettömän elämän tukemisessa. Fendarissa ja Starttivalmennuksessa ei voi olla asiakkaana, jos nuorella on akuutti hoitamaton päihdeongelma, vaan nuori ohjataan ensin päihdehoitoon ja hoitojakson jälkeen hän voi mahdollisuuksiensa mukaisesti osallistua toiminaan ja palveluihin.

2.10 Vamos Turku

Vamos on Helsingin Diakonissalaitoksen kehittämä toimintamalli syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseen. Vamos on nuorille suunnattua toimintaa, jonka tarkoituksena on vahvistaa nuoren voimavaroja ja tukea häntä kiinnittymään koulutukseen tai työhön. Vamos-toiminta on käynnistynyt Helsingissä, mutta levinnyt myös muille paikkakunnille. Vamos Turku käynnistyi 2015 Turun kaupungin ja Me-säätiön rahoittamana. Vamos Turku toimii hankkeena

Turussa Vamos tarjoaa monipuolista tukea ja toimintaa turkulaisille 12─19-vuotiaille nuorille. Tavoite on auttaa nuorta eteenpäin erilaisissa elämäntilanteissa sekä tukea nuoren kiinnittymistä kouluun, opiskeluun, työelämään tai niihin valmentavaan toimintaan. Työskentelyssä korostuu toiminnallisuus ja ennaltaehkäisevä työote. Vamokseen ei tarvita lähetettä tai diagnoosia ja toiminta on nuorelle täysin maksutonta.

Nuoren on mahdollisuus saada yksilövalmennusta eli intensiivistä ja tarvittaessa pitkäkestoista yksilötyötä, ryhmävalmennusta eli eri aihealueiden ympärille räätälöityä vertaisryhmätoimintaa, sekä yhteisövalmennusta, jonka tarkoituksena on vaikuttaa nuoren jo olemassa oleviin sosiaalisiin toimintaympäristöihin, kuten koululuokkaan.

Ensimmäisen toimintavuotensa aikana Vamos Turku on tavoittanut 250 nuorta. Suuri osa

nuorista on ohjautunut oppilaitoksen, nuoren läheisen, Lasten ja nuorten psykiatrisen poliklinikan tai sosiaalitoimen ohjauksesta. Yhteydenoton syinä on ollut mm. nuoren yksinäisyys, koulukiusaaminen, päihteiden käyttö, koulunkäyntiin liittyvät ongelmat/motivaation puute, sosiaaliset haasteet ja vaara syrjäytyä.

2.11Ehkäisevän päihdetyön yhdistykset ja järjestöt

Turussa toimii useita ehkäisevää päihdetyötä tekeviä yhdistyksiä ja järjestöjä. Turun sosiaali- ja terveyslautakunta (ent. peruspalvelulautakunta) tukee kansanterveystyötä, ehkäisevää päihdetyötä ja sosiaalista hyvinvointia tuottavien yhdistyksiä vuosittain haettavilla avustuksilla. Lautakunnan ja yhdistysten välisen yhteistyön pääpaino on Turun kaupungin omaa palveluntuotantoa täydentävien toimintojen avustamisessa.

Vuonna 2015 seuraavat yhdistykset saivat sosiaali- ja terveyskunnan avustusta:

•Kristillinen Yhdistys Toivo ry

•Kunnon Elämä Turun Aluekeskus ry

•Lounais-Suomen Liikenneturvallisuustyön keskus ry

•Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry

•Markku Juhani Fingerroosin säätiö

•Naistenkartano ry

•Operaatio TOIVO ry

•Raittiusyhdistys Taimi II

•Raittiusyhdistys Toivo II

•RS- Ajovalistus ry

•Suomen Pelastusarmeijan säätiö / Turun päiväkeskus

•Terveys ry Turun seudun alueyhdistys

•Tietu ry

•Turun A-kilta ry

•Turun Alueen Elämäntapayhdistys ry

•Turun ETRA ry

•Turun Katulähetys ry

•Turun Valkonauha ry

•Varsinais-Suomen Raittiuspiiri ry

•Varsinais-Suomen Sininauha ry

Taulukko 3. Sosiaali- ja terveyslautakunnan avustukset ehkäisevän päihdetyön
yhdistyksille vuosina 2012-2015

2.12 Yhteistyö ja koulutukset

Ehkäisevä päihdetyö perustuu viranomaisten väliseen yhteistyöhön sekä yhteistyöhön muiden toimijoiden kuten järjestöjen kanssa.

Turussa toimii päihdehoidon ja ehkäisevän päihdetyön asiantuntijoista koottu nuorten päihdemyrkytysten ehkäisytyöryhmä (Myky-ryhmä), jonka tehtävänä on reagoida kentältä tuleviin tarpeisiin nuorten päihteidenkäytön ehkäisemiseksi. Ryhmään kuuluvat Lounais-Suomen poliisi, Turun vapaa-aikatoimialan Nuorten palvelut, Turun hyvinvointitoimialan terveyden edistämisen yksikkö ja lasten ja nuorten poliklinikan nuorisopoliklinikka, A-klinikkasäätiön Turun nuorisoasema, Varsinais-Suomen Sininauhan Polku – etsivä nuorisotyö ja Mannerheimin lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri.

Myky-ryhmä organisoi muun muassa alkoholin välittämisen ehkäisyyn painottuvan Älä välitä –kampanjan. Kampanja järjestettiin keväällä 2015 keskusta-alueella ja syksyllä ehkäisevän päihdetyön viikolla Skanssin ostoskeskuksessa. Kampanjassa yläkoulujen tukioppilaat jakoivat aikuisille esitteitä ja muistuttivat, ettei alaikäisille tulisi välittää alkoholia. Lisäksi Myky-ryhmä järjesti koulutuksen kannabiksesta.

Viikolla 45 vietettiin valtakunnallista ehkäisevän päihdetyön viikkoa teemalla ”Kenet sinä teet onnelliseksi”. Yhteistyössä järjestöjen ja yhdistysten kanssa järjestettiin kansalaistapahtuma Hansa-torilla. Järjestäjinä olivat Turun hyvinvointitoimiala / ehkäisevä päihdetyö, Turun Ammattikorkeakoulun Hasic-hanke, HUMAK (Humanistinen ammattikorkeakoulu), Turun A-kilta, AA, SPR, Ehyt ry, Liikenneturvallisuuden keskus ja Fingerroosin säätiön Löytävä-hanke.

Päihdealan koulutuksia järjestettäessä Turun kaupungin tärkein on Varsinais-Suomen päihdekoulutustyöryhmä eli Halko-ryhmä. Halko on alun perin A-klinikkasäätiön Huugo-projektissa koottu ryhmä, jonka tehtävänä on kartoittaa Varsinais-Suomessa päihdekoulutuksen tarvetta, järjestää alueellisesti tarkoituksenmukaisia koulutuksia sekä tiedottaa päihdekoulutuksista. Koulutuksia järjestetään ryhmän toimesta sekä yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Halko-ryhmän jäsenet ovat alueen päihdehoitoyksiköiden edustajia ja muita asiantuntijoita.

Päihdetyön ja ehkäisevän päihdetyön koulutuksia Turussa järjestettiin 6 kappaletta vuonna 2015. Koulutusten tarkemmat tiedot löytyvät taulukosta 4.

Taulukko 4. Vuonna 2015 järjestetyt päihdekoulutukset

3Turun päihdepalveluiden tilastot 2015

3.1Lasten ja nuorten päihdepalvelut

Alaikäisille ja nuorille tarkoitettuja päihdepalveluita ovat Turussa nuorten selviämisasema, lasten ja nuorten poliklinikan nuorisopoliklinikka ja Turun nuorisoasema. Lisäksi päihteitä käyttäviä nuoria kohdataan ja hoidetaan sosiaalipalveluissa lastensuojelun ja sijaishuollon palveluissa.

3.1.1Nuorten selviämisasema

Nuorten selviämisasema on hallinnollisesti Turun hyvinvointitoimialan lasten ja nuorten poliklinikan toimintaa mutta sijaitsee fyysisesti Turun pääpoliisiasemalla. Nuorten selviämisaseman toiminnan tarkoituksena on auttaa nuorta tilanteessa, jossa hän on päihteiden vaikutuksesta menettänyt käyttäytymisensä kontrollin ja vaarassa vahingoittaa itseään tai toista ihmistä. Nuorten selviämisasema toimii poliisilaitoksen putkatiloissa ja on auki kouluvuoden aikana perjantai- ja lauantai -iltaisin klo 20.30 – 02.00. Selviämisasemalla työskentelee työvuorossa terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä ja/tai nuorisotyöntekijä.

Pääosa nuorten selviämisaseman asiakkaista tulee selviämisasemalle poliisin tuomina. Asiakasmäärissä heijastuukin enemmän poliisin toiminta-alueen kasvu, kuin päihtyneiden nuorten määrän vähentyminen.

Jokaisesta asiakkaana olleesta nuoresta tehdään lastensuojeluilmoitus. Turkulaiset nuoret ohjataan arviointikäynnille Lasten ja nuorten poliklinikan nuorisopoliklinikalle. Ulkokuntalaisista asiakkaista ilmoitus tehdään kotikunnan sosiaalitoimistoon, joka määrittää nuorelle tehtävät jatkotoimenpiteet. Suurin osa ulkokuntalaisista nuorista on kotoisin Turun lähikunnista.

Taulukko 5. Nuorten selviämisaseman asiakastilastot

*Summa sisältää Millin erikoissairaanhoitajan palkan eikä se sisällä kuntalaskutuksen tuloja.

3.1.2Nuorisopoliklinikka

Lasten ja nuorten poliklinikan yhteydessä toimiva nuorisopoliklinikka on Turun kaupungin hyvinvointitoimialan erikoissairaanhoidon yksikkö. Poliklinikalla hoidetaan turkulaisia alle 18-vuotiaita nuoria, joilla on varhaisen vaiheen päihteiden käyttöä. Nuorisopoliklinikan tavoitteena on ehkäistä päihteiden käytöstä aiheutuvia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja, päihderiippuvuuden syntymistä sekä nuorten syrjäytymistä.

Poliklinikalla on kehitetty alle 18-vuotiaille tarkoitettu varhaisen puuttumisen interventiomalli, joka perustuu motivoivaan haastatteluun ja kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. Hoito-ohjelma pohjautuu yhdysvaltalaiseen Cannabis Youth Treatment -ohjelmaan, joka on muokattu Suomen oloihin soveltuvaksi. Hoito-ohjelmaan sisältyy lääkärin ja hoitajan arviokäynti perheelle, nuorelle yhdeksän yksilökäyntiä, vanhemmille/huoltajille oma käynti sekä perheen yhteinen päätöskäynti hoitajan vastaanotolla. Lisäksi intervention jälkeen on neljä seurantakäyntiä vuoden aikana. Interventiokäynteihin sisältyy tarvittaessa huumeseulanäytteiden ottaminen. Osa nuorista käy läpi lyhennetyn interventio-ohjelman.

Taulukossa 6 on esitetty nuorisopoliklinikan asiakastilastot ja taulukossa 7 kustannukset vuosina 2012-2015.

Taulukko 6. Nuorisopoliklinikan asiakastilastot 2012-2015

*Luku sisältää tulleet lähetteet 94 kpl, otetut huumeseulat ja edell. vuodelta siirtyneiden
käynnit ja huumeseulat

Taulukko 7. Nuorisopoliklinikan kustannukset vuosina 2012-2015

Nuorisopoliklinikalle tuli vuonna 2015 lähetteitä kaikkiaan 136 kpl. Eniten lähetteitä tuli Nuorten selviämisasemalta (68 kpl) ja toiseksi eniten poliisilta (40 kpl). Lähettämisen syynä oli 49 %:lla (66 kpl) alkoholin käyttö. Kannabis tai sen käytön epäily oli lähettämisen aiheena 47 %:lla tapauksista (64 kpl).

Kuvio 8. Nuorisopoliklinikalle saapuneet lähetteet lähettäjän mukaan   

Excel-taulukko

Nuorisopoliklinikan tyypillinen asiakas oli iältään 15–17-vuotias. Nuorin asiakas vuonna 2015 oli 12-vuotias.

Kuvio 9. Nuorisopoliklinikan asiakkaitten ikäjakauma

Excel-taulukko

3.1.3Nuorisoasema

Turun kaupunki ostaa päihdehuollon polikliiniset palvelut ostopalvelusopimuksella A-klinikkasäätiön Länsi-Suomen palvelualueelta. Avohoitopalveluja tuottavat Turun A-klinikka ja nuorisoasema sekä Salon A-klinikka.

Turun nuorisoasema on alle 25-vuotiaille tarkoitettu päihde- ja riippuvuusongelmien avohoitopoliklinikka. Asiakkaina ovat alkoholi-, lääke-, huume- ja sekakäyttöriippuvaiset sekä peli- ja nettiriippuvaiset nuoret ja heidän läheisensä. Turkulaiset voivat asioida maksutta nuorisoasemalla.

Taulukossa 8 on esitetty Nuorisoaseman turkulaisten asiakkaiden määrät ja käyntimäärät vuosina 2012–2015. Taulukossa 9 on Nuorisoaseman kaikkien asiakkaiden tilastotietoja vuosilta 2012–2015

Taulukko 8. Nuorisoaseman turkulaiset asiakkaat yhteensä

Taulukko 9. Turun Nuorisoaseman tilastot

(koskee myös muita kuin turkulaisia asiakkaita)

*Tiedot koskevat kolmen kuukauden ajanjaksoa

Vuonna 2015 Nuorisoaseman ensisijainen käyntisyy asiakkailla oli alkoholi 15,7%, huumeet 22,3%, lääkkeet 3,2 %, monipäihteisyys 7,0 % ja peliriippuvuus tms 5,7%.

Nuorisoasemalla työskentelee 1 palvelupäällikkö (yhteinen A-klinikan kanssa), 1 palveluesimies, ½ lääkäriä, 2 sosiaaliterapeuttia, 1 sairaanhoitaja ja 1 ohjaaja.

4.1.4 Lastensuojelun päihdeasiakkaat

Lapsiperhesosiaalityössä, lastensuojelussa ja sijaishuollossa päihdeongelmat ovat usein asiakkuuden taustalla. Seurantatietoja ei suoraan saada asiakastietojärjestelmästä. Ainoastaan lastensuojeluilmoituksista voidaan erotella ne ilmoitukset, joissa syynä on ollut vanhempien tai lapsen päihteidenkäyttö.

Vuonna 2015 Turussa tehtiin 6048 lastensuojeluilmoitusta 2658 lapsesta. Näistä 30 prosentissa syynä oli joko lapsen tai hänen vanhempiensa päihteidenkäyttö (taulukko 10).

Taulukko 10. Lastensuojeluilmoitukset, joissa syynä lasten tai vanhempien päihteiden käyttö.

3.2Työikäisten ja ikääntyneiden päihdepalvelut

Yli 25-vuotiaat turkulaiset päihdeongelmaiset voivat hakea apua useasta eri paikasta. Päihdeongelmainen turkulainen voi hakeutua hoitoon ilman lähetettä omalle terveysasemalle, Turun A-klinikalle, katkaisuhoitoasemalle tai päihdepsykiatrian poliklinikalle. Lisäksi sosiaalityöntekijät ohjaavat ja tukevat asiakkaita päihteiden käytön vähentämiseen ja päihdehoitoon. Vahvasti päihtyneet ohjautuvat useimmiten ensin joko Turun selviämisasemalle tai yhteispäivystyksen mielenterveys- ja päihdeyksikköön. Kaupungin päihdepalveluihin kuuluvat myös päihdeongelmaisten päivätoimintakeskus eli Sirkkalan päiväkeskus sekä ruiskuhuumeiden käyttäjille tarkoitettu terveysneuvontapiste Milli.

Päihdekuntoutusta Turku hankkii ostopalveluna usealta eri palveluntuottajalta. Maksusitoumuksen saaminen päihdekuntoutukseen edellyttää pääsääntöisesti asian käsittelemistä moniammatillisessa päihdetiimissä. Asiakkaan oma sosiaalityöntekijä esittelee asiakkaan hoitoon hakeutumisen päihdetiimille, joka arvioi asiakkaalle soveltuvaa hoitomuotoa ja -paikkaa hänen kokonaistilanteensa pohjalta ja antaa suosituksen hoidolle. Kuntoutushoitoa koskevan viranhaltijapäätöksen valmistelee aina asiakkaan oma sosiaalityöntekijä.

Päihderiippuvaiset odottavat äidit hoidetaan Tyksin äitiyspoliklinikan yhteydessä toimivalla HAL- poliklinikalla ja Turun ensi- ja turvakodin Pinjassa ja Oliviassa. Raskaanaolevien päihteidenkäyttäjienkuntouttavaan laitoshoitoonhakeutuminen käsitellään aina kiireellisesti.

Opiaattiriippuvaisten korvaushoito järjestetään kaupungin korvaushoitopoliklinikan, Tyksin addiktiopoliklinikan ja terveysasemien yhteistyönä.

Päihdekuntoutujien asumispalveluita on tarjolla sekä kaupungin omissa että ostopalveluyksiköissä. Varsinaisen päihdehoidon lisäksi päihderiippuvaisille tai päihdekuntoutujille on tarjolla useita erilaisia tukipalveluita. Järjestöt ja yhdistykset kuten Turun A-kilta, Varsinais-Suomen Sininauha ja Tietu järjestävät tukihenkilötoimintaa, itseapuryhmiä, vertaisryhmiä, päiväkeskustoimintaa, ohjausta ja neuvontaa. Turussa kokoontuu päivittäin myös AA- ja NA-ryhmiä eri puolilla kaupunkia.

Toiminnallisia riippuvuuksia kuten peli- ja nettiriippuvuutta hoidetaan pääasiallisesti Turun A-klinikalla ja nuorisoasemalla. Oman terveysaseman kautta vaikeasti peliriippuvainen henkilö pääsee psykiatriseen hoitoon.

3.2.1Terveysasemien moniammatilliset mielenterveys- ja päihdetiimit

Turun terveysasemilla on kokeiltu vuosina 2014–2015 uudentyyppistä toimintamallia mielenterveys- ja päihdeasiakkaille. Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille -hankkeen moniammatillinen tiimi tarjoaa mielenterveys- ja päihdepalveluja matalalla kynnyksellä terveysaseman yhteydessä. Palvelu on tarkoitettu aikuisille asiakkaille, joilla mielenterveys-ja/tai päihdeongelma aiheuttaa vaikeuksia selvitä omassa arjessaan ja vaikeuksia saada tai hakea tarvitsemiaan palveluita.

Moniammatillisessa mielenterveys- ja päihdetiimissä toimii terveydenhoitaja, sosiaaliohjaaja ja lääkäri. Lisäksi tiimin kautta on mahdollista saada sosiaalityöntekijän, psykiatrisen sairaanhoitajan, päihdetyöntekijän tai kokemusasiantuntijan apua. Toiminta on tavoitteellista ja asiakkaan tarpeista lähtevää. Palvelun piiriin voi tulla ammattilaisen ohjaamana tai oma-aloitteisesti, lähetettä ei tarvita. Tiimin palveluihin kuuluu muun muassa: Moniammatilliset työpari- ja verkostovastaanotot, hoitotyö ja terveyttä edistävä työ, sosiaaliohjaus ja arjen tuki, muutoksen tukeminen, päihdetyö, psyykkisen hyvinvoinnin vahvistaminen, lääkärin vastaanotto, kotikäynnit, palveluohjaus, ryhmätoiminta sekä verkostotyö. Palvelu on vakiintumassa vuonna 2016 osaksi terveyspalveluiden normaalitoimintaa.

Taulukko 11. Terveysasemien moniammatillisten mielenterveys-
ja päihdetiimien asiakasmäärä 2014-2015

3.2.2Terveysasemien päihdevertaisryhmä

Runosmäen terveysasemalla on kokoontunut syksystä 2014 päihteidenkäyttäjien vertaisryhmä eli ”Runosmäen ryhmä”. Ryhmä on ammatillisesti ohjattu vertaisten keskusteluryhmä, jossa pohditaan päihderiippuvuutta ohjaajan, kokemusasiantuntijan ja samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien vertaisten kanssa.

Ryhmätoiminta hankitaan ostopalveluna A-klinikkasäätiöltä. Ryhmä käynnistettiin hankerahoituksella Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille -hankkeessa ja keväästä 2015 lähtien ryhmä siirtyi osaksi terveysaseman normaalia palvelua. Ryhmä kokoontuu viikoittain Runosmäessä, mutta se on avoin myös muilla alueilla asuville.

Vuonna 2015 Runosmäen ryhmä kokoontui 42 kertaa. Asiakaskäyntejä ryhmässä oli 184. Keskimäärin yhdessä tapaamiskerrassa oli 4,7 osallistujaa.

3.2.3Lastu-projekti

Vuonna 2015 kehitettiin uudentyyppistä toimintaa niiden lastensuojeluperheiden avuksi, joissa vanhemmilla on mielenterveys- ja päihdeongelmia. Lastu-projektin tavoitteena on selkeän, vastuutetun palveluketjun luominen avohuollon lastensuojeluperheiden vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmien arviointiin, konsultaatioihin, hoitoon ohjaukseen ja perhekohtaisen palvelu- ja hoitosuunnitelman toteuttamiseen.

Lastun perhetiimi käynnistyi elokuussa 2015. Tiimissä työskentelevät sosiaali/päihdeterapeutti, lastensuojelun perheohjaaja ja perhetyöntekijä sekä konsultoiva psykiatrinen sairaanhoitaja. Työmallia pilotoitiin Läntisessä sosiaalitoimistossa ja Pernon sosiaalitoimistossa. Perhetiimin kotipesä perustettiin sosiaalitoimistojen välittömään läheisyyteen.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden arvion perusteella lastensuojelullinen huoli väheni yli puolessa perheitä (N=10). Kahden lapsen sijoitusta olisi lähdetty hyvin todennäköisesti valmistelemaan lähitulevaisuudessa ilman Lastu-perhetiimin väliintuloa. Alustavat tulokset projektista ovat lupaavia ja näyttävät säästävän lastensuojelun kustannuksia.

Lastu-perhetiimin työskentelyssä on ollut mukana projektin toiminta-aikana 32 perhettä. Lastu-projekti jatkuu vuonna 2016.

3.2.4Turun A-klinikka

Turun kaupunki ostaa päihdehuollon polikliiniset palvelut ostopalvelusopimuksella A-klinikkasäätiön Länsi-Suomen palvelualueelta. Avohoitopalveluja tuottavat Turun A-klinikka ja nuorisoasema sekä Salon A-klinikka.

Turun A-klinikka ja nuorisoasema sekä Salon A-klinikka ovat avohoitopoliklinikoita, joka palvelevat Turun ja Salon sekä ympäristökuntien asukkaita alkoholi-, lääke-, huume- ja sekakäyttöongelmissa sekä peli- ja nettiriippuvuusongelmissa. A-klinikoiden asiakkaina ovat riippuvuusongelmaiset sekä heidän läheisensä, joille tarjotaan tuki- ja neuvontapalveluja. Nuorisoaseman palvelut ovat suunnattu Turun ja ympäristökuntien alle 25-vuotiaille riippuvuusongelmaisille nuorille ja heidän läheisilleen.

Taulukko 12. A-klinikan turkulaiset asiakkaat yhteensä

Taulukko 13. Turun A-klinikan tilastot (koskee myös muita kuin turkulaisia asiakkaita)

*Tiedot koskevat kolmen kuukauden ajanjaksoa

Vuonna 2015 A-klinikan asiakkaiden ensisijainen käyntisyy oli alkoholi 55,5,%, huumeet 6,1%, lääkkeet 1,8%, sekakäyttö 7,0%, peliriippuvuus tms. 4,5% ja läheisen päihdekäyttö 1,6%.

A-klinikalla työskentelee 1 palvelupäällikkö, 1 alueen ylilääkäri, 1 palveluesimies, ½ lääkäriä, 2 sairaanhoitajaa, 6 sosiaaliterapeuttia, 2 toimistosihteeriä ja 1 alueen atk-vastaava.

3.2.5Turun selviämisasema

Turku ostaa katkaisu- ja selviämisaseman palvelut A-klinikkasäätiön Länsi-Suomen palvelualueelta. Turun selviämisasema toimii Katkaisuhoitoaseman (Katkon) yhteydessä. Turun katkaisuhoitoasema on 21 paikkainen yli 18-vuotiaille tarkoitettu hoitolaitos. Selviämisasemalla on 5 paikkaa.

Selviämisasemalle asiakas voi tulla oma-aloitteisesti, omaisen saattamana tai yhteistyötahojen ohjaamana. Lähetettä ei tarvita ja selviämisasemalle voi tulla mihin vuorokauden aikaan tahansa. Selviämisasemalla ei lääkitä, mutta taataan turvallinen paikka päihtymystilasta selviämiseen. Selviämisasemalta asiakas voi siirtyä kotiin tai jatkaa hoitoaan katkaisuhoitoasemalla paikkatilanteen niin salliessa. Tarvittaessa asiakas voidaan myös siirtää vointinsa vuoksi hoitoon esim. sairaalaan.

Taulukossa 14 on esitetty turkulaisten asiakkaiden asiakasmäärät ja hoitovuorokausien määrä Turun selviämisasemalla. Selviämisasema on aloittanut toimintansa vuonna 2013. Taulukossa 14 on esitetty selviämisaseman turkulaisten asiakkaiden määrät vuosina 2013–2013 ja taulukossa 15 kaikkien asiakkaiden tilastotiedot vuodelta 2015.

Taulukko 14. Turkulaiset asiakkaat Turun selviämisasemalla 2013-2015

*Kustannukset ja asiakasmäärät koskevat vain osaa vuotta 2013.

Taulukko 15. Selviämisaseman asiakastilastoja 2014-2015

3.2.6Turun katkaisuhoitoasema

Katkaisuhoitoasema on päihdekierteen katkaisuun tarkoitettu hoitolaitos. Hoidon tavoitteena on päihdekierteen katkaisu, vieroitusoireiden hoitaminen ja jatkohoidon suunnittelu. Jokaiselle asiakkaalle tehdään jatkohoitosuunnitelma, jossa asetetaan hoidolliset tavoitteet yhdessä asiakkaan kanssa.

Hoitojakson pituus on yksilöllinen. Alkoholivieroituksen kesto on 3 - 9 vuorokautta. Lääke- ja huumevieroituksessa hoitoaika on 14 vuorokautta. Myös korvaushoitoasiakkaat voivat tulla vieroittautumaan oheiskäytöstä 14 vuorokauden ajaksi. Lähetettä ei tarvita. Hoitoon hakeudutaan varaamalla paikka puhelimitse.

Taulukko 16. Turkulaiset asiakkaat Turun katkaisuhoitoasemalla

Taulukko 17. Katkaisuhoitoaseman tilastot

(koskevat myös muita kuin turkulaisia asiakkaita)

Vuonna 2015 Katkaisuhoitoaseman asiakkaiden tulosyy oli alkoholi 77%, huumeet 2% ja sekakäyttö 16%.

3.2.7Yhteispäivystyksen mielenterveys- ja päihdeyksikkö

Tyksin T-sairaalassa sijaitsevassa Turun alueen yhteispäivystyksessä hoidetaan äkillisesti sairastuneita ja loukkaantuneita erikoissairaanhoitoa vaativia potilaita. Yhteispäivystyksen yhteydessä käynnistyi maaliskuussa 2015 Mielenterveys- ja päihdeyksikkö, johon ohjaudutaan yhteispäivystyksen kautta. Mielenterveys- ja päihdeyksikkö palvelee potilaita, joilla on äkillinen mielenterveyden kriisi, muu psyykkisesti erityisen kuormittava tilanne tai päihteiden käyttöön liittyvä kriisitilanne.

Mielenterveys- ja päihdeyksikössä työskentelee psykiatrian erikoisalan lääkäri ja sairaanhoitajia. Yksikkö on avoinna kaikkina vuorokauden aikoina. Yksikössä arvioidaan psykiatrisen avun tarve ja annetaan ensiapu vaikeisiin psyykkisiin oireisiin sekä ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon.

Psykiatrian poliklinikoiden ja päihdeyksiköiden asiakkaiden muut kuin päivystykselliset asiat hoidetaan omassa hoitopaikassa. Vierailuaikoja ei varsinaisesti ole, mutta lähiomaisten lyhyet vierailut ovat mahdollisia. Omaisia pyydetään tarvittaessa mukaan tilanteen selvittelyyn.

Yhteispäivystyksen mielenterveys- ja päihdeyksikkö palvelee Turun, Liedon, Kaarinan, Piikkiön, Raision, Naantalin, Ruskon, Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten asukkaita. Vuonna 2015 mielenterveys- ja päihdeyksikön potilaista 67 % oli turkulaisia. Käyntimäärät on esitetty taulukossa 18.

Taulukko 18. EPLL:n Mielenterveys- ja päihdeyksikön asiakastilastot 2015

4.2.7 Turun hyvinvointitoimialan päihdepsykiatrian yksikkö

Päihdepsykiatrian yksikkö kuuluu Turun kaupungin hyvinvointitoimialan erikoissairaanhoidon psykoosin hoidon palveluihin. Yksikön muodostavat päihdepsykiatrian poliklinikka, päihdepsykiatrian osasto A3 sekä korvaushoitopoliklinikka. Hyvinvointitoimialan omien yksiköiden lisäksi päihdepsykiatrian yksikkö tuottaa palveluita kaupungin muille organisaatioille sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kunnille sopimuksen mukaan.

Päihdepsykiatrian poliklinikalla tehdään päihteiden käyttäjien hoidon tarpeen arviointia, suunnittelua ja toteutusta sekä verkostotyötä alueen muiden päihdetoimijoiden ja lastensuojelun kanssa. Hoito painottuu huumeidenkäyttäjien vieroitushoitoihin, joihin sisältyy lääkehoidon lisäksi supportiivista terapiaa ja perhetyötä.

Osasto A3 on 12-paikkainen suljettu psykiatrinen vuodeosasto, jonka tehtävänä on tutkia ja hoitaa vakavista mielenterveys- ja päihderiippuvuusongelmista kärsiviä potilaita (18-64v). Se vastaa ensisijaisesti turkulaisten ympärivuorokautisista päihdepsykiatrisista osastopalveluista.

Korvaushoitopoliklinikka toteuttaa opioidiriippuvaisten korvaushoitoa, joka perustuu asetukseen (33/2008). Korvaushoito perustuu hoitosuunnitelmaan, jossa potilaslähtöisesti määritellään hoidon tavoitteet ja sisältö. Korvaushoito on joko kuntouttavaa, päihteettömyyteen tähtäävää hoitoa tai potilaan elämänlaadun parantamiseen ja terveyshaittojen vähentämiseen tähtäävää, haittoja vähentävää hoitoa. Hoito on integroitua hoitoa, jossa yhdistyy opioidiriippuvuuden hoidon lisäksi psykososiaalinen hoito. Hoidoissa käytetään korvaushoitolääkkeenä joko metadonia tai buprenorfiinia/naloksonia sisältäviä lääkeaineita Hoitotakuu on toteutunut kaikkien potilaiden kohdalla ja he ovat saaneet hoitotakuun puitteissa ensimmäisen käyntiajan. Osa korvaushoitoon suunnitelluista potilasta eivät kuitenkaan ole aloittaneet hoitoa potilaasta johtuvista syistä.

Taulukko 19. Päihdepsykiatrisen yksikön asiakasmäärät

* Käynnit ovat jälkipoliklinikkakäyntejä (lääkärin ja/tai hoitajan tapaaminen), ja ns. poliklinikan töitä (seulojen otto, lääkkeiden jako, puhallutus jne.), joita osasto hoitaa virka-ajan ulkopuolella.

Taulukko 20. Päihdepsykiatrisen yksikön menot (netto)

3.2.8TYKS:in Addiktiopoliklinikka

Tyksin addiktiopoliklinikalla tehdään turkulaisten opiaattiriippuvaisten potilaiden vieroitus- ja korvaushoidon arviot sekä hoidetaan raskaana olevien ja jo synnyttäneiden opiaattiriippuvaisten korvaushoidot. Lisäksi hoidetaan ne turkulaiset korvauspotilaat, joilla on somaattisia hoitojaksoja kesken VSSHP:ssä. Addiktiopoliklinikka tarjoaa myös 4 -5 käynnin interventiojaksoa somaattisessa hoidossa alkoholiperäisistä syistä oleville potilaille. Sairaanhoitaja tekee konsultaatioita somaattisille osastoille ja jatkokäynnit toteutetaan addiktiopoliklinikalla. Jatkokäyntien yhteydessä tarjotaan myös mahdollisuutta tavata lääkäri, psykologi ja sosiaalityöntekijä.

Turun kaupunki maksaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen palveluhinnaston mukaan addiktiopoliklinikan palveluista 80 – 350 € / käynti palvelusta riippuen. Hoitotakuu toteutuu, esim. korvaushoitoarviot aloitetaan alle 3 viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Turkulaisten korvaushoitopäätöksen saaneiden potilaiden jatkohoito tapahtuu Turun psykiatrian korvaushoitopoliklinikalla.

Taulukossa 21 on esitetty kaikkien addiktiopoliklinikalla hoidettujen turkulaisten potilaiden asiakastilastot vuosina 2012-2015.

Taulukko 21. Addiktiopoliklinikan asiakastilastot (turkulaiset asiakkaat) 2012–2015

3.2.9Terveysasemilla hoidettavat ylläpitopotilaat

Terveysasemilla perusterveydenhuollossa toteutetaan kuntouttavan korvaushoidon jälkeen tapahtuva opioidiriippuvaisten potilaiden jatkohoito, joka painottuu lääkehoidon toteuttamiseen. Terveysasemilla hoidettuja korvaushoitopotilaita oli vuonna 2015 yhteensä 59.

Taulukko 22. Perusterveydenhuollossa hoidettavat ylläpitopotilaat

*Ylläpitopotilaiden hoidon kustannukset koostuvat useasta eri tekijästä: Kustannuksia tulee mm. lääkehoidosta, hoitajien ja (lääkärien) työajan käytöstä, laboratoriotutkimuksista. Lääkekulut olivat 115 584,57 € ja hoitajapanosta on arvioitu menevän 26 000€ eli yhteensä tästä tulisi n. 141 586 €.

3.2.10Terveysneuvontapiste Milli

Terveysneuvontapiste Milli toimii suonensisäisesti huumeita käyttävien matalan kynnyksen neuvontapisteenä. Toiminnassa noudatetaan suomalaisen terveysneuvontapisteen periaatteita, joita ovat 1) mahdollisuus asioida nimettömänä, 2) ruiskujen ja neulojen vaihtotoiminta sekä 3) mahdollisuus osallistua tukikeskusteluihin. Toiminnan tavoitteena on ehkäistä veriteitse tarttuvien tautien leviämistä, parantaa huumeidenkäyttäjien elämänlaatua sekä tavoittaa heitä tarjoamalla heille mahdollisimman helposti lähestyttävä paikka palveluineen ja näin madaltaa myös kynnystä hoitoon hakeutumiselle.

Millin toiminta on osa Turun kaupungin hyvinvointitoimialaa. Millissä työskentelee yhden terveydenhoitajan lisäksi terveydenhuollon eri toimipisteiden työntekijöitä. Näiden henkilöiden palkkakustannukset eivät sisälly Millin budjettiin. 

Asiakaskäynnit lähtivät nousuun vuonna 2015, samoin asiakkaiden käyntimäärät. Myös ruiskuja ja neuloja vaihdettiin enemmän kuin edellisenä vuonna. Asiakkaille on tarjottu A- ja B-hepatiittirokotuksia edellisten vuosien tapaan. Rokotuskattavuus on vanhojen asiakkaiden keskuudessa ollut erinomainen ja myös uusia asiakkaita on saatu hyvin rokotettua. Verinäytteitä otetaan säännöllisesti.

Millissä jaetaan kondomeja ja liukuvoidetta. Lisäksi lääkäri on tavoitettavissa 1,5 tuntia viikossa keskittyen pääasiassa raskaudenehkäisyasioihin. Tämä on mahdollistanut myös ehkäisykapseleiden asentamisen sitä haluaville.

Taulukossa 23 on esitetty Millin asiakastilastot vuosilta 2012–2015.

   Taulukko 23. Millin asiakastilastot 2012–2015.

3.2.11 Sirkkalan päiväkeskus

Sirkkalan päiväkeskus Turun hyvinvointitoimialan alainen päihdeongelmaisten päivätoimintakeskus. Palvelu on suunnattu turkulaisille päihdeongelmaisille ja asunnottomille henkilöille. Sirkkalan päiväkeskuksen palveluihin kuuluu päivätoiminnan lisäksi päihdehuollon tukiasunto-ohjaustoimintaa

Päiväkeskuksessa voi käydä suihkussa ja pesettää pienen määrän vaatepyykkiä. Lisäksi aikaa voi viettää lehtien, tv:n tai pelien parissa. Asiakkailla on mahdollisuus myös maksuttomaan ruokaluun arkisin klo 11 - 12. Henkilökunta auttaa viranomaisasioiden hoitamisessa, asumiseen liittyvissä kysymyksissä ja on mukana tukemassa ja motivoimassa asiakkaita päihteiden käytön vähentämispyrkimyksissä. Asiakas voi asioida päihtyneenä, mutta päiväkeskus edellyttää asiallista ja muita kävijöitä kunnioittavaa käyttäytymistä.

Taulukko 24. Sirkkalan päiväkeskuksen tilastot 2012-2015.

3.2.12Päihdeongelmaisten kuntoutumishoito

Kuntoutumishoito on tarkoitettu avohoitoa tukevaksi hoitojaksoksi päihdeongelmaisille, joille avohuollon palvelut eivät ole riittäviä tai tarkoituksenmukaisia. Turun hyvinvointitoimiala hankkii kaikki päihdeongelmaisten kuntoutumishoidot ostopalveluna kilpailutetuilta palveluntuottajilta.

Taulukossa 25 on esitetty Kuntoutumishoitopaikkojen asiakkaat, hoitopäivät ja ostopalvelun kustannukset vuosina 2010-2015. Taulukossa 26 on esitetty asiakkaiden ja hoitopäivien lukumäärä hoitopaikoittain vuodelta 2015.

Taulukko 25. Kuntoutumishoitopaikkojen asiakkaat ja hoitopäivät

Taulukko 26. Turkulaisten asiakkaiden lukumäärä ja hoitopäivien lukumäärä eri päihdekuntoutusyksiköissä vuonna 2015.

3.2.13 Päihdeongelmaisten asumispalvelut

Turun hyvinvointitoimialan asumis- ja päihdepalveluiden sosiaalityön yksikkö tarjoaa asunnottomille ohjausta ja neuvontaa asunnottomuuteen liittyvissä ongelmissa. Yksikössä arvioidaan asiakkaalle soveltuvia asumispalveluja ja annetaan toimeentulotukeen ja päihdehuoltoon liittyviä palveluita. Asunnottomille päihdeongelmaisille turkulaisille on tarjolla tilapäisasumista, tuettua asumista ja palveluasumissa kaupungin omissa ja ostopalveluyksiköissä.

Vuonna 2015 asumispalveluissa tapahtui muutoksia kun Niuskalan hoitokoti ja Paattisten huoltokoti yhdistyivät Orikedon palvelukeskukseksi.

Sillankorva

Sillankorva on asuntoa vaille oleville turkulaisille päihdeongelmaisille tarkoitettu väliaikainen majoituspaikka. Sillankorva tarjoaa asunnottomalle turkulaiselle akuutin majoituksen ja ruoan, kun sitä ei ole muualta mahdollista saada. Sillankorvaan voi tulla myös päihtyneenä. Päihtyneiden osasto on avoinna iltapäivästä klo 13 seuraavaan aamuun klo 10. Paikkaa voi tiedustella suoraan Sillankorvasta.

Sillankorvan palvelun tavoitteena on antaa päihdekuntoutujalle hänen tarvitsemaansa perushoitoa. Asumiskokeilujen tavoitteena on selvittää yhdessä asiakkaan kanssa hänen tarvitsemansa asumispalvelut ja ohjata tarvittaessa muuhun hoitoon.

Taulukossa 27 on esitetty Sillankorvan asiakastilastot vuosina 2012–2015.

Taulukko 27. Sillankorvan tilastot vuosina 2012–2015

Tuettu asuminen

Turun päihdehuollon asumispalvelujen rakennetta on kehitetty itsenäistä asumista painottavaan suuntaan valtakunnallista linjausta noudattaen. Asumispalvelujen painopistettä on siirretty palveluasumista tuetun asumisen suuntaan ja ympärivuorokautisen palveluasumisen tarve on vähentynyt. Tuetun asumisen palveluita on kehitetty TALK-hankkeessa ja tämän jälkeen vuoden 2012 alusta toiminta vakiinnutettiin osaksi hyvinvointitoimialan omaa toimintaa.

Tuetussa asumisessa päihdeongelmainen asuu ns. tukiasunnossa, johon hän saa oman sosiaalityöntekijänsä ja ohjaajan tuen. Tukiasunnossa asuminen edellyttää asiakkaalta lähes itsenäistä selviytymistä arjessa. Tuen tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa säännöllisin väliajoin ja tuen määrä voi vaihdella eri asiakkaiden kohdalla. Tukiasunnot ovat kaupungin vuokra-asuntoja, joihin hyvinvointitoimiala osoittaa asukkaat. Vuokrasopimukset tehdään kiinteistöyhtiön ja asukkaan välillä määräajaksi.

Tuetun asumisen palveluja on Turussa tarjolla useamman asunnon tukiasuntoyksiköissä ja erillisissä yksittäisissä tukiasunnoissa (hajautetuissa tukiasunnoissa). Tukiasumisessa sovelletaan pääsääntöisesti määräaikaista huoneenvuokralain mukaista vuokrasopimusta.

Päihdehuollon tukiasuntoyksilöt sijaitsevat kolmessa erillisessä tukiasuntoyksikössä eli Liekakadulla (28 asuntoa), Paavinkadulla (23 asuntoa) ja Vähä-Heikkiläntiellä (11 asuntoa). Yhteensä asuntoja on 62. Liekakadun tukiasuntojen asukkaiden tukeminen ja ohjaus on kytketty Orikedon palvelukeskuksen toimintaan. Paavinkadun tukiasuntoyksikön asukkaiden ohjaamisesta vastaa Sillankorvan ensisuoja Vähä-Heikkiläntiellä asuvien päihdeongelmaisten tukemisesta vastaa Sirkkalan päiväkeskus. Asumispäiviä tukiasunnoissa oli vuonna 2014 20411.

Tukiasuntoyksiköiden lisäksi Turussa on ns. hajautettuja tukiasuntoja, eli yksittäisiä vuokra-asuntoja, jotka on varattu päihdeongelmaisten tukiasunnoiksi. Yksittäisten tukiasuntojen määrällinen kiintiö on 60. Asunnot on irrotettu tukiasuntotoiminnan käyttöön TVT Asunnot Oy:n normaalista vuokra-asuntokannasta. Kun tukiasuminen päättyy joko onnistuneesti, eli asuminen muuttuu normaaliksi vuokra-asumiseksi tai asumista ei voida jatkaa häiriöiden tms. syiden vuoksi, TVT Asunnot Oy tarjoaa tukiasuntokäyttöön korvaavan asunnon aiemman tilalle. Näin asuntojen määrä säilyy ennallaan.

Ohjaajien palkkamenot sekä päihdehuollon tukiasuntoyksiköissä että hajautetuissa, yksittäisissä tukiasunnoissa sisältyvät päihdehuollon omien toimintayksiköiden palkkamenoihin.

Taulukossa 28 on esitetty Turun omien tukiasuntojen asiakasmäärät, asumisvuorokausien määrä ja kustannukset vuosina 2012-2015.

Taulukko 28. Turun omien tukiasuntojen tilastot 2012-2015

Omien tukiasuntojen lisäksi Turku ostaa tukiasuntopalvelua kilpailutetuilta palveluntuottajilta. Taulukossa 29 on esitetty ostopalveluna hankittujen tukiasuntojen asiakasmäärät, asumisvuorokausien määrä ja kustannukset vuosina 2013-2015

Taulukko 29. Ostopalveluna hankittujen tukiasuntojen tilastot 2012-2015

Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen: Orikedon palvelukeskus ja ostopalvelut

Vuonna 2015 Turun hyvinvointitoimialan omat päihdehuollon laitokset yhdistyivät: työikäisille tarkoitettu Niuskalan hoitokoti ja ikääntyneille tarkoitettu Paattisten huoltokoti yhdistyivät Orikedon palvelukeskukseksi 1.8.2015 alkaen.

Orikedon palvelukeskus tarjoaa sekä tavallista palveluasumista että tehostettua palveluasumista turkulaisille päihdekuntoutujille. Ryhmäkodit tarjoavat sekä lyhyt- että pitkäaikaista palveluasumista. Palvelukeskuksessa on kolme ryhmäkotia: työikäisten palveluasumisen ryhmäkoti, ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen ryhmäkoti ja ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen ryhmäkoti. Orikedon asiakkaiden kanssa tehdään pääsääntöisesti määräaikainen huoneenvuokralain mukainen vuokrasopimus. Asiakas maksaa palvelukeskuksessa asuessaan itse ateriansa ja vuokransa.

Taulukossa 30 on esitetty Niuskalan, Paattisten ja Orikedon yksiköiden asukasmäärät ja hoitovuorokausien määrät vuosina 2012-2015.

Taulukko 30. Orikedon, Niuskalan ja Paattisten asiakastilastot 2012-2015.

Taulukossa 31 on eritelty hyvinvointitoimialan itse tuottaman palveluasumiseen ja tehostetun palveluasumisen asiakkaat ja asumisvuorokaudet.

Taulukko 31. Oman toiminnan palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen asiakkaat ja asumisvuorokaudet 2012-2015

Orikedon palvelukeskuksen lisäksi Turun hyvinvointitoimiala hankkii palveluasumista ja tehostettua palveluasumista kilpailutetuilta palveluntuottajilta. Taulukossa 32on esitetty päihdehuollon ostettujen asumispalveluiden tilastot vuosina 2012–2015. Taulukossa 33 on esitetty ostopalveluiden tilastot palveluntuottajien mukaan vuonna 2015.

Taulukko 32. Päihdehuollon ostetut asumispalvelut vuonna 2012–2015