Turun kaupungin hyvinvointitoimiala
Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Yhteiset toiminnot / ehkäisevä päihdetyö
Niina Jalo
niina.jalo@turku.fi
Sisällys
2.1 Alkoholin käyttö Turussa 2015 5
2.2 Tupakointi ja tupakkatuotteiden käyttö Turussa 2015 8
2.3 Huumausaineiden käyttö Turussa 2015 9
2.4 Rahapelaaminen Turussa 2015 11
3 Päihteiden käytön ehkäisy Turussa 11
3.1 Pakka – Paikallinen alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisy 12
3.2 Ehkäisevä päihdetyö Turun perusopetuksessa ja lukioissa 12
3.3 Päihdekasvattaja-yhteistyö 13
3.4 Ehkäisevä päihdetyö Turun ammatti-instituutissa 13
3.5 Ehkäisevä päihdetyö nuorisopalveluissa 14
3.7 Ehkäisevän päihdetyön yhdistykset ja järjestöt 15
3.8 Yhteistyö ja koulutukset 15
4 Turun päihdepalveluiden tilastot 2015 17
4.1 Lasten ja nuorten päihdepalvelut 17
4.1.1 Nuorten selviämisasema 17
4.2 Työikäisten ja ikääntyneiden päihdepalvelut 21
4.2.1 Terveysasemien moniammatilliset mielenterveys- ja päihdetiimit 22
4.2.2 Terveysasemien päihdevertaisryhmä 22
4.2.6 Turun katkaisuhoitoasema 25
4.2.7 Yhteispäivystyksen mielenterveys- ja päihdeyksikkö 26
4.2.8 TYKS:in Addiktiopoliklinikka 28
4.2.9 Terveysasemilla hoidettavat ylläpitopotilaat 28
4.2.10 Terveysneuvontapiste Milli 28
4.2.11 Sirkkalan päiväkeskus 29
4.2.12 Päihdeongelmaisten kuntoutumishoito 29
4.2.13 Päihdeongelmaisten asumispalvelut 30
4.3 Päihdepalvelut raskaanaoleville ja päihdeäideille 34
4.3.1 HAL (huumeet, alkoholi, lääkkeet) – poliklinikka 34
4.3.3 Avopalveluyksikkö Olivia 35
Tähän Päihdepalvelujen tilinpäätökseen on koottu Turun kaupungin ja keskeisten yhteistyötahojen päihdetyötä ja päihdepalveluja päihdetyötä koskevia tilasto- ja toimintatietoja vuodelta 2015. Raportti pyrkii antamaan kokonaiskuvan Turun päihdetilanteesta, päihteidenkäytön ennaltaehkäisystä ja päihdeongelmien hoidosta.
Turun kaupungissa tehtävää päihdetyötä ohjasi vuoden 2015 loppuun asti Turun kaupungin mielenterveys- ja päihdeohjelma. Ohjelma pohjautuu Kansalliseen mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaan 2009–2015 ja sen keskeinen tavoite on palvelujen painopisteen siirtäminen korjaavista erityispalveluista ehkäiseviin lähipalveluihin ja terveyden edistämiseen. Muita tärkeitä päämääriä ovat oikea-aikainen palveluohjaus ja siihen liittyvä hoitoketju- ja poikkihallinnollinen yhteistyö sekä korjaavien erityispalvelujen roolin kehittäminen. Ohjelman toimenpide-ehdotukset on laadittu siten, ettei niiden toteuttamiseksi ole käytettävissä merkittäviä lisäresursseja, vaan niiden toteuttaminen edellyttää kehittämistahtoa eri hallintokunnilta, yksiköiltä ja työntekijöiltä. Lisäksi päihdehaittojen vähentämiseen tähtääviä toimia on suunniteltu ja toteutettu osana Turun kaupungin turvallisuussuunnitelmaa.
Mielenterveys- ja päihdeohjelman toteutumista on seurannut kaupungissa päihdetyön yhteistyöryhmä. Päihdetyön yhteistyöryhmä on palvelutoimen apulaiskaupunginjohtajan asettama työryhmä, jonka jäsenet koostuvat Turun kaupungin eri hallintokuntien päihdeasioista vastaavista virkamiehistä. Vuonna 2015 ryhmä ei kokoontunut. Päihdetyön yhteistyöryhmän kokoonpanoa ja tehtäviä on tarkoitus päivittää vuoden 2016 aikana uuden lain asettamien vaatimuksien mukaiseksi.
Tämä päihdepalvelujen tilinpäätös toimii Turun kaupungin päihdeolojen seurantavälineenä. Yhdessä Turun päihdeohjelman ja toimintaa ohjaavan toimielimen kanssa se luo rakenteet Turussa tehtävälle päihdetyölle.
Turku on monessa suhteessa edelläkävijä ja suunnannäyttäjä, näin myös päihdetilanteen ja päihdeasenteiden suhteen. Suurena kaupunkina, opiskelijakaupunkina ja satamakaupunkina päihteidenkäyttö ja päihdehaitat näkyvät niin tilastoissa kuin katukuvassa. Kannabiksen käyttö ja kotikasvatus ovat lisääntyneet, samoin kannabismyönteiset asenteet. Valopilkkuna on kuitenkin nuorten ikäluokkien lisääntynyt täysraittius ja alaikäisten päihteidenkäytön vähentyminen.
Vuonna 2015 Turun päihdetilanteessa ei tapahtunut suuria muutoksia. Esiin nousevia huolenaiheita turkulaisten päihteidenkäytössä ovat työikäisten liiallinen alkoholinkäyttö ja nuorten tai nuorten aikuisten lisääntynyt kannabiksen käyttö. Päihdepalveluissa tapahtuneita muutoksia olivat Orikedon palvelukeskuksen ja TYKS:n yhteispäivystyksen Mielenterveys- ja päihdeyksikön toiminnan käynnistyminen.
Vuonna 2015 Turun päihdetilanteessa ei tapahtunut suuria muutoksia. Käytetyin päihde Turussa on alkoholi, mikä näkyy sekä päihteiden käyttöä että päihdepalveluja koskevissa tilastoissa. Tupakointi on selvästi vähenemässä, mutta tupakoinnin rinnalle on nousemassa kannabiksen poltto, mikä näkyy erityisesti nuorissa ikäluokissa. Muiden laittomien huumausaineiden käyttö on melko marginaalista. Huumausaineiden ja huumaavien lääkkeiden käyttö sekä lääkkeiden, huumeiden ja alkoholin sekakäyttö kuitenkin näkyvät, työllistävät ja aiheuttavat kustannuksia päihdetyössä ja muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Turussa on perinteisesti käytetty valtakunnallista keskiarvoa enemmän päihteitä. Syitä tähän ovat mm. kaupungin koko ja väestörakenne. Huumausaineiden saatavuus on isoissa kaupungeissa helpompaa. Satamakaupunkina Turku toimii kauttakulkukaupunkina myös huumausaineille.
.1Alkoholin käyttö Turussa 2015
Alkoholin kokonaiskulutusta ja sen kehitystä voidaan käyttää alkoholin haitallisen kulutuksen yleisindikaattorina, koska väestön kuluttaman alkoholin kokonaismäärän ja erilaisten alkoholinkäyttöön liittyvien haittojen välillä on vahva yhteys. Suomessa alkoholin kokonaiskulutus 15 vuotta täyttänyttä kohti lisääntyi yli kolminkertaiseksi vuodesta 1960 vuoteen 2007. Vuodesta 2007 alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt tai pysynyt ennallaan, mikä selittyy alkoholiveron korotuksilla ja hitaalla tai negatiivisella tulokehityksellä (Alkoholijuomien kulutus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2016). Kuviossa 1 on kuvattu alkoholijuomien kokonaiskulutus, tilastoitu kulutus ja tilastoimaton kulutus 100-prosenttisena alkoholina 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti vuosina 1960-2015.
Kuvio 1. Alkoholijuomien kulutus 100-prosenttisena alkoholina
15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti 1960- 2013
Alkoholijuomien kulutus 2015. Tilastoraportti 5/2016.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Koko maassa alkoholin kokonaiskulutus 100-prosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna on 9,0 litraa per asukas vuonna 2015. Turun osalta ei ole saatavilla tietoa alkoholin kokonaiskulutuksesta.
Alkoholin myyntiä koskevia tilastoja saadaan myös Turun osalta. Turussa alkoholin myyntiluvut ovat hieman korkeammalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin. Kuviossa 2 on nähtävillä alkoholin myynti 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohden Turussa ja koko maassa vuosina 1990-2015. Vuonna 2015 Turussa myytiin 9,1 litraa 100-prosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohden, koko maassa 8,5 litraa.
Kuvio 2. Alkoholijuomien myynti 15 vuotta täyttänyttä asukasta
kohti 100 %:n alkoholina, litraa
Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi ©
Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) mukaan suuri osa turkulaisista käyttää alkoholia liikaa. Myös humalahakuinen käyttö on yleisempää kuin muissa isoissa kaupungeissa tai koko maassa keskimäärin. Liikaa alkoholia käyttäviä on Turussa 32,8 % ja koko maassa 29 %. Humalahakuisesti alkoholia käyttää turkulaisista 13,5 % kun vastaava luku koko maassa on 11,4 %. Miehillä alkoholin liikakäyttö on selvästi yleisempää kuin naisilla. 20–54 -vuotiaista turkulaismiehistä peräti 45 prosenttia käyttää liikaa alkoholia. Alkoholin liikakäyttö aiheuttaa terveydellisiä riskejä. Se on myös yksi keskeisimmistä elintapatekijöistä, joka voidaan nähdä sosiaaliryhmien välisten terveys- ja kuolleisuuserojen taustalla; alkoholi selittää miehillä noin neljänneksen väestöryhmien välisistä ns. sosioekonomisista eroista kuolleisuudessa. (Kaikkonen, Murto, Pentala, Koskela, Virtala, Härkänen, Koskenniemi, Ahonen, Vartiainen & Koskinen 2015.)
Kuvioissa 3 ja 4 on vertailtu alkoholia liikaa käyttävien ja humalahakuisesti käyttävien osuuksia yli 50 000 asukkaan kaupungeissa. Alkoholia liikaa käyttävien osalta Turun tilanne on neljänneksi huonoin ja humalahakuisen käytön osalta toiseksi huonoin. Työikäisten riskirajat ylittävä alkoholinkäyttö ja humalahakuisuus ennustavat alkoholiriippuvuuden lisääntymistä ja alkoholiperäisten sairausten kasvua tulevina vuosina.
Kuvio 3. Kuvio 4.
Alaikäisten osalta alkoholinkäytössä on nähtävissä paljon positiivisia trendejä. Kouluterveyskyselyn mukaan täysin raittiiden nuorten osuus on kasvanut ja humalajuominen vähentynyt niin Turussa kuin koko maassa. Kuviossa 5 on esitetty raittiiden nuorten määrän kasvu koko Suomessa vuosina 2000 – 2015. (Kouluterveyskysely, THL.)
Kuvio 5. Raittiiden nuorten määrä eri kouluasteilla vuosina 2000/2001 - 2015
Kouluterveyskysely toteutettiin vuonna 2015 myös Turun kouluissa. Valitettavasti tiedonkeruussa tapahtuneiden ongelmien vuoksi tulokset eivät ole käytettävissä. Valtakunnallisten tilastojen mukaan positiivinen kehitys on kuitenkin jatkunut: alkoholikokeilut ovat vähentyneet yläasteikäisten keskuudessa ja tosi humalaan asti juo yhä harvempi nuori.
Taulukossa 1 on esitetty kouluterveyskyselyn alkoholia koskevien kysymysten tuloksia Turusta vuosina 2013 ja 2011. Kaikilla kouluasteilla raittiiden nuorten määrä on kasvanut ja viikottain alkoholia käyttävien määrä vähentynyt vuosina 2011-2013. Myös kerran kuussa itsensä humalaan juovien nuorten määrä on vähentynyt. Valtakunnalliset tilastot ovat saman suuntaisia.
Taulukko 1. Turkulaisten nuorten alkoholinkäyttö kouluterveystutkimuksen mukaan 2013 (suluissa 2011 tilanne).
| 8.-9.-lk | Lukio | Ammatillinen oppilaitos |
Raittiit | 51 % (43 %) | 26 % (21 %) | 18 % (15 %) |
Käyttää alkoholia viikoittain | 6 % (7 %) | 10 % (11 %) | 17 % (23 %) |
Juo itsensä humalaan vähintään kerran kuussa | 12 % (14 %) | 21 % (24 %) | 32 % (38 %) |
.2Tupakointi ja tupakkatuotteiden käyttö Turussa 2015
Suomessa aikuisten ja nuorten tupakoinnin yleisyydestä on luotettavaa tutkimustietoa huomattavan pitkältä ajalta. Työikäisten tupakointitottumuksia on kartoitettu vuodesta 1978 lähtien Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimuksessa, joka toteutetaan vuosittain. Nuorten tupakointia on tutkittu vuodesta 1977 lähtien Nuorten terveystapatutkimuksessa, joka toistetaan joka toinen vuosi. Lisäksi kouluterveyskysely tuottaa tietoa tupakoinnista.
Vuoden 2014 Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimuksen mukaan työikäisistä miehistä 17 prosenttia ja naisista 14 prosenttia tupakoi päivittäin. Miesten tupakointi on 1980-luvulta lähtien vähentynyt, ja myös naisten tupakointi näyttäisi viime vuosina kääntyneen laskuun. (Helldan ja Helakorpi 2015.) ATV-tutkimuksen mukaan tupakoivien määrä olisi tätäkin vähäisempi: tutkimuksen mukaan kaikista suomalaisista 14,6 % ja turkulaisista 12,9 % tupakoi päivittäin. Päivittäin tupakoivien osuus suurissa kaupungeissa on esitetty kuviossa 6.
Kuvio 6.
Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan 16–18-vuotiaista tytöistä tupakoi 13 ja pojista 14 prosenttia. Terveys 2015 -kansanterveysohjelman tavoite, 16–18-vuotiaista tupakoi alle 15 %, on näin ollen saavutettu. Muutos on ollut suuri, sillä ohjelmaa asetettaessa vuonna 2001 vastaava osuus oli 31 prosenttia sekä tytöillä että pojilla. Nuorten tupakkakokeilut ovat siirtyneet yhä myöhemmälle iälle. Tyypillisesti kokeiluja tapahtuu 13–16-vuotiaana. Tupakkaa hankitaan yleisimmin kavereilta. (Nuorten terveystapatutkimus 2015.)
Nuuskan myynti on Suomessa kielletty, mutta sitä käytetään edelleen ulkomailta tuotuna. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimuksen mukaan Suomessa nuuskaa käyttää päivittäin 2,4 prosenttia ja satunnaisesti 3,2 prosenttia aikuisista miehistä. Vuonna 2014 päivittäinen nuuskaaminen oli yleisintä 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä, josta 5,2 % nuuskasi päivittäin. Satunnainen nuuskaaminen oli vuonna 2014 yleisintä niin ikään 25–34-vuotiaiden keskuudessa (8,1 %).
Nuorten terveystapatutkimuksen (2015) mukaan 16-vuotiaista pojista 12 % ja 18-vuotiaista 17 % nuuskaa joko päivittäin tai silloin tällöin. 18-vuotiaista pojista 47 % ja 16-vuotiaista 32 % on kokeillut nuuskaa.
Nuorten terveystapatutkimuksen perusteella vesipiipun käyttö on pysynyt suomalaisnuorilla vähäisenä, mutta kokeiluja esiintyy. Vuonna 2015 vähintään kerran vesipiippua oli käyttänyt 18-vuotiaista pojista ja tytöistä noin kolmannes (34 %), 16-vuotiaista pojista viidennes (20 %) ja 16-vuotiaista tytöistä vajaa viidennes (18 %).
Sähkösavuke on osittain tullut perinteisten savukkeiden tilalle. Valitettavasti osa lapsista ja nuorista aloittaa tupakointikokeilut sähkösavukkeella. Vuonna 2015 neljännes (25 %) 12–18-vuotiaista oli vähintään kokeillut sähkösavuketta. Vuosien 2013 ja 2015 välillä sähkösavukekokeilut yleistyivät 16-vuotiailla ja varsinkin 18-vuotiailla nuorilla. Päivittäin sähkösavuketta käytti 18-vuotiaista pojista 3,5 prosenttia ja 16-vuotiaista pojista 1,2 prosenttia. Muissa ryhmissä päivittäin käyttävien osuus oli alle yhden prosenttiyksikön. Suurin osa (61 %) sähkösavukkeita käyttäneistä nuorista ilmoitti käytön syyksi halun kokeilla jotain uutta. (Nuorten terveystapatutkimus 2015.)
.3Huumausaineiden käyttö Turussa 2015
Huumeiden käyttö on Turussa yleisempää kuin koko maassa keskimäärin, mutta samaa tasoa kuin muissa suurissa kaupungeissa
Vuonna 2014 toteutetun väestötutkimuksen mukaan 20 prosenttia 15–69-vuotiaista suomalaisista on käyttänyt ainakin kerran elämässään jotain laitonta huumetta. Vastaajista kuusi prosenttia oli käyttänyt huumeita kuluneen vuoden aikana ja kaksi prosenttia kuluneen kuukauden aikana. Tutkimuksessa arvioitiin, että liki 800 000 suomalaista on joskus kokeillut huumeita, vuoden sisällä huumeita on käyttänyt noin 250 000 suomalaista ja edellisen kuukauden aikana yli 90 000 suomalaista. (Hakkarainen, Karjalainen, Ojajärvi ja Salasuo 2015.)
ATH-tutkimuksen mukaan koko väestöstä 3,6 prosenttia on käyttänyt kannabista viimeisten 12 kuukauden aikana, turkulaisista 6 prosenttia. Eniten käyttäjiä on 20–54 -vuotiaissa miehissä, joista koko maassa 7,7 % ja Turussa jopa 11,5 % oli käyttänyt kannabista viimeisen 12 kuukauden aikana. Turku onkin kaupunkitilastossa kolmannella sijalla Helsingin ja Tampereen jälkeen. (Kaikkonen ym. 2010–2015.) Kuviossa 7 on esitetty kannabiksen käyttäjien määrä ATH-tutkimuksen mukaan.
Kuvio 7.
Nuorissa ikäluokissa sekä kannabiksen kokeilu että käyttö vielä yleisempää kuin aikuisväestössä. Myös nuorten kannabisasenteet ovat erittäin myönteisiä, vaikka omia kokeiluja ei vielä olisikaan. Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan lukiolaisten asenteet näyttävät olevan tiukentumassa, mutta peruskoulun yläluokkalaiset ja ammattiin opiskelevat suhtautuivat kannabiskokeiluihin yhä myönteisemmin. Huolestuttavaa on myös, että nuoret arvioivat huumeiden hankkimisen entistä helpommaksi. (Kouluterveyskysely 2013.)
Taulukko 2. Nuorten kannabiskokeilut Turussa 2013. Vastaukset kouluterveyskyselyn kysymykseen ”Oletko koskaan kokeillut tai käyttänyt marihuanaa tai hasista?”
| 8.-9.-lk | Lukio | Ammatillinen oppilaitos |
Turku | 9 % | 14 % | 20 % |
Koko maa | 8 % | 13 % | 20 % |
Muiden huumausaineiden, kuten amfetamiinin ja opiaattien käyttö on melko marginaalista. Amfetamiini ja opiaattien käyttäjiä arvioidaan olevan noin 0,55–0,90 prosenttia 15–64-vuotiaista suomalaisista (Varjonen 2015.). Turussa tämä tarkoittaisi noin 650 – 1000 käyttäjää. Terveysneuvontapiste Millissä käy vuosittain noin 560 - 760 turkulaista suonensisäisten huumausaineiden käyttäjää, mikä vastaa tilastoarvioita.
Huolestuttava ilmiö päihdekentällä ovat niin sanotut muuntohuumeet. Muunto- eli design huumeet ovat synteettisesti valmistettuja päihdyttäviä aineita, joiden kemiallinen rakenne on muokattu niin, että sen vaikutukset vastaavat jotain laitonta huumausainetta. Vuoden 2014 lopulla muuntohuumeiden kieltäminen siirtyy lääkelaista huumausainelakiin ja samalla kiellettiin 150 muuntohuumetta, jotka määritellään jatkossa kuluttajamarkkinoilta kielletyiksi psykoaktiivisiksi aineiksi.
Vuoden 2015 lopulla voimaan astunut ehkäisevän päihdetyön laki kattaa päihderiippuvuuksien ehkäisyn lisäksi myös rahapelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisyn. (Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä, 523/2015.)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos mittaa neljän vuoden välein rahapeliongelmien muutoksia kyselytutkimuksella. Suomalaisten rahapelaaminen -tutkimukset on julkaistu vuosina 2003, 2007, 2011 ja 2015.
Rahapeliongelmat ovat lisääntyneet Suomessa, etenkin naisilla ja nuorilla aikuisilla. Vuonna 2015 suomalaisista 3,3 prosentilla eli noin 124 000 henkilöllä oli rahapeliongelma. Vastaava osuus vuonna 2011 oli 2,7 prosenttia. Rahapeliongelma oli yleisin 18–34-vuotiailla. Tarkastelujaksolla nuorten aikuisten pelaaminen lisääntyi, mutta alaikäisten rahapelaaminen väheni. Alaikäisten peliongelman vähentymiseen on vaikuttanut etenkin arpajaislain muutos, joka on kieltänyt raha-automaattien pelaamisen alle 18-vuotiailta. (Salonen ja Raisamo 2015.)
Tyypillisin rahapelihaitta on oman pelaamisen hallinnan puute: vastaajat kertoivat pelanneensa enemmän kuin olivat alun perin aikoneet (14 prosenttia). Toiseksi tyypillisin haitta oli niin sanottu häviöiden tasaaminen: vastaajat olivat palanneet jonain toisena päivänä pelaamaan yrittääkseen voittaa hävityt rahat takaisin (8 prosenttia). (Salonen ja Raisamo 2015.)
Rahapeliongelma oli yleisintä työttömillä tai lomautetuilla, työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla tai pitkäaikaisesti sairailla. He myös pelasivat eniten, useita kertoja viikossa ja kuluttivat muita enemmän rahaa pelaamiseen. Rahapeliongelma vaikuttaa myös pelaajan läheisten elämään. Vastaajilla, joiden läheisellä oli ollut rahapeliongelma, oli itselläänkin muita useammin rahapeliongelma. Joka viidennellä vastaajalla oli ollut vähintään yksi ongelmallisesti pelaava läheinen. (Salonen ja Raisamo 2015.)
ATH-tutkimuksessa on kysytty onko vastaaja tuntenut rahapelaamisen olevan ongelma 12 viime kuukauden aikana. Sekä koko maan vastaajista että turkulaisista vastaajista 6,1 % on kokenut rahapelaamisen olevan ongelma vuosina 2013-2015. (Kaikkonen ym. 2010-2015.)
2Päihteiden käytön ehkäisy Turussa
Vuoden 2015 lopulla astui voimaan laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä. Uusi laki kumoaa raittiustyölain ja sen tarkoituksena on ehkäistä ja vähentää alkoholista, huumeista, tupakasta ja rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja. Lain tueksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman (STM 2015.).
Ehkäisevän päihdetyön laki velvoittaa kuntia huolehtimaan ehkäisevän päihdetyön tarpeen mukaisesta organisoinnista alueellaan. Yhtenä kunnan lakisääteisenä tehtävänä on seurata kunnan päihdeoloja ja järjestää tarpeen mukaisia toimia ja päihdepalveluja. Kunnan tehtävänä on huolehtia päihdehaittojen vähentämisestä laaja-alaisesti sekä omilla toimillaan että yhteistyössä esimerkiksi poliisin, alkoholi- ja tupakkalain valvontaviranomaisten ja elinkeinoelämän kanssa.
Turussa ehkäisevää päihdetyötä on tehty aiemmin perusterveydenhuollon terveyden edistämisen yksikössä. Organisaatiouudistuksen yhteydessä vuodenvaihteessa 2014–2015 yksikkö lakkautettiin ja ehkäisevän päihdetyön työntekijät, suunnittelija ja terveysohjaaja, liitettiin osaksi terveyspalveluiden mielenterveys- ja päihdepalveluita. Nämä työntekijät toteuttavat ehkäisevää päihdetyötä lain vaatimusten mukaisesti ja laajan yhteistyöverkoston tuella. Keskeisiä ehkäisevän päihdetyön toimia Turussa ovat Pakka-toiminta, päihdekasvattaja-toiminta, koulutukset sekä yhteistyö alan järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.
2.5 Pakka – Paikallinen alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisy
Pakka-toiminta on ehkäisevän päihdetyön toimintamuoto, jonka avulla pyritään vaikuttamaan paikallisesti yhteisöön päihdehaittojen vähentämiseksi. Pakka-toiminta aloitettiin Turussa lokakuussa 2014. Toiminnan aloittamisen myötä Turun ehkäisevään päihdetyöhön saatiin mukaan kysynnän ehkäisyn lisäksi saatavuuden sääntely.
Vuoden 2015 aikana Pakka-toiminnassa muodostettiin kaksi tarjontatyöryhmää: toinen vähittäismyynnin ja toinen anniskelun ammattilaisille sekä viranomaisille. Työryhmissä on mukana edustajat seuraavilta tahoilta: PAM, Lounais-Suomen poliisi, MaRa ry, NightClub Marilyn& Vegas, The Cow, TOK, Ravintola Laituri, LIDL, Alko, Alkoholihallinto, MLL, S-ravintolat, Turun kaupungin ehkäisevä päihdetyö, ammatillinen koulutus ja etsivä nuorisotyö. Työryhmät kokoontuivat vuoden aikana yhteensä seitsemän kertaa. Tarjontatyöryhmien toimintaa koordinoi Turun kaupungin ehkäisevä päihdetyö.
Vuoden 2015 aikana Pakka-toiminnassa toteutettiin ravintolahenkilöstön koulutus keväällä 2015 sekä vähittäismyynnin alkoholin ostokokeet syyskuussa 2015. Alkoholin ostokokeet toteutettiin yhteistyössä Turun ammatillisen koulutuksen sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin kanssa. Alkoholin ostokokeissa nuoren näköiset täysi-ikäiset henkilöt yrittävät ostaa pienen määrän alkoholia ilman henkilöllisyyspapereita. Näin saadaan selville kuinka usein virallisia henkilöllisyyspapereita kysytään. Turussa henkilöllisyyspapereita kysyttiin 48 %:ssa koeostoyrityksistä. Päivittäistavarakauppiaiden liitto suosittelee henkilöllisyyspapereiden tarkastamista alle 30-vuotiaan näköisiltä henkilöiltä, Alkossa suositusikäraja on 25 vuotta. Ostokokeiden tulosten myötä saadaan tietoa vähittäismyynnin omavalvonnan tilasta ja pystytään kehittämään toimintaa tulosten mukaisesti.
2.6Ehkäisevä päihdetyö Turun perusopetuksessa ja lukioissa
Kasvatus päihteettömyyteen aloitetaan jo alakoulussa ja sitä jatketaan nuoren siirtyessä yläkouluun. Ehkäisevä päihdetyö kuuluu perusopetuksessa terveystiedon sisältöihin ja sitä käsitellään aktiivisesti nimenomaan terveystiedon tunneilla. Lisäksi koulut järjestävät oppilaille tapahtumia, joissa päihteettömyys on teemana. Kouluissa kokoontuu kuukausittain kouluyhteisön hyvinvointia käsittelevä yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä, jonka tehtäviin kuuluu myös ehkäisevä päihdekasvatus.
Tärkeä työkalu koululle on Kouluterveyskysely, josta saadaan koulukohtaiset tulokset 8.-9.luokkalaisten ja lukiolaisten päihteidenkäytöstä. Kouluterveyskyselyn tulosten avulla asiat voidaan ottaa puheeksi sekä oppilaiden että huoltajien kanssa, kun on tutkittua tietoa käytettävissä.
Turun kouluissa ehkäisevää päihdetyötä tehdään monin eri tavoin: Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL) kouluttaa yläkoulujen tukioppilaita ohjaamaan päihteettömyyteen ja terveisiin elämäntapoihin. Oppilaskunta järjestää terveisiin elämäntapoihin kannustavia tapahtumia. Poliisi on myös tärkeä koulujen yhteistyötaho. Yläkoulujen vanhempainilloissa käsitellään usein nuorten päihteiden käyttöä. Joissakin tilaisuuksissa on nuorten ja huoltajien kesken keskusteleva lähestymistapa (Kasvamme yhdessä -illat). Myös oppilashuoltohenkilöstö (esim. terveydenhoitaja tai kuraattori) toimii omassa työssään nuorten tukihenkilöinä ja valistajina.
Koulujen itsenäisesti toteuttaman ehkäisevän päihdetyön tueksi Turussa on luotu koulujen päihdekasvatuksen malli, joka perustuu hyvinvointitoimialan, sivistystoimialan, Turun ammattikorkeakoulun, Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen yhteistyöhön.
Toimintamallissa kaupungin ehkäisevän päihdetyön työntekijät kouluttavat sosiaali- ja terveysalan ja nuorisoalan opiskelijoita vetämään päihdeaiheisia oppitunteja Turun alakoulujen kuudesluokkalaisille. Tarkoituksena on sekä perehdyttää tulevia hoitajia, sosionomeja ja yhteisöpedagogeja ehkäisevään päihdetyöhön että tarjota Turun perusopetukseen tukea kattavan ja laadukkaan päihdekasvatuksen toteuttamiseksi. Kuudesluokkalaisten oppituntikokonaisuuden sisältönä on antaa lapsille käsitys siitä mitä päihdeaineet ovat ja miksi niitä ei kannata kokeilla tai käyttää. Oppituntien pääpaino on päihdekokeiluilta suojaavien tekijöiden kuten itsetunnon vahvistamisen ja kieltäytymistaitojen tukemisessa erilaisten toiminnallisten harjoitusten avulla.
Vuonna 2015 ehkäisevän päihdetyön suunnittelija koulutti 29 Turun ammattikorkeakoulun sosiaalialan opiskelijaa ja Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogiikan opiskelijaa päihdekasvattajiksi. Päihdekasvatuskurssiin sisältyi 3x 90 min päihdekasvatustunnin pitäminen alakoulujen 6. luokkalaisille. Yhteensä oppitunteja pidettiin 38:lle kuudennelle luokalle.
2.8Ehkäisevä päihdetyö Turun ammatti-instituutissa
Turun ammatti-instituutin kahdeksassa eri koulutalossa on toteutettu ehkäisevää päihdetyötä sekä osana opetusta, että erillisinä tapahtumina ja teemapäivinä. Myös vanhempainilloissa on ollut esillä ehkäisevän päihdetyön teemoja.
Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ovat ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön valinnaisessa tutkinnon osassa saaneet vertaispäihdekasvattajakoulutuksen, joka on toteutettu yhteistyössä MLL:n kouluttajan kanssa. Koulutuksen jälkeen opiskelijat ovat toteuttaneet toiminnallisia päihdekasvatustunteja ensimmäisen vuoden opiskelijaryhmille. Päihdekasvatustunteja oli toteuttamassa 40–45 lähihoitajaopiskelijaa.
Varhaisen puuttumisen mallia (VARPU-ryhmä) toteutetaan ryhmänohjaajan opinto-ohjaajan toimesta, jos herää huoli opiskelijasta tai hänen opintojensa etenemisestä. Tarvittaessa opiskelija ohjataan hakemaan apua terveydenhoitajalta, kuraattorilta, psykologilta tai koululääkäriltä. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kanssa käydään terveydenhoitajan vastaanotolla henkilökohtaista keskustelua nuoren päihteidenkäytöstä nuoren esitäyttämän lomakkeen pohjalta.
Ehkäisevään päihdetyöhön liittyviä tapahtumia ammatti-instituutissa:
•Päihdepäivä "Mä en ota, kiitos"
•koulupoliisin luennot
•hyvinvointimessut
•ykkösten futisturnaus
•elämän eväitä kolmosille
•ystävänpäivän tempaukset
•ryhmäytyspäivät
•amissoudut
•liikunta- ja toimintapäivät
•Raide ryn tunti kaikille perustutkintoa opiskeleville 2.vuoden opiskel Aninkaisissa.
2.9Ehkäisevä päihdetyö nuorisopalveluissa
Turun Nuorisopalvelut järjestää monipuolista lasten ja nuorten toimintaa erilaisissa toimintaympäristöissä. Toiminta on päihteetöntä ja terveisiin elämäntapoihin ohjaavaa.
Päihdeputki on vuosittainen seiskaluokkalaisille tarkoitettu elämyksellinen oppimistapahtuma. Sen avulla halutaan vahvistaa nuorten päihteille kielteisiä asenteita ja toisaalta edistää terveellisiä valintoja. Tapahtumassa nuorille esitellään tupakan, huumeiden ja alkoholin vaikutuksia ja vaaroja havainnollisin esimerkein. Tilaisuudessa on draama- tai elokuvaesityksiä, joihin nuoret voivat samastua. Esitykset myös pohjustavat keskustelua, joka käydään nuorten kanssa heti tapahtuman yhteydessä.
Päihdeputki 2015 toteutettiin nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa 28.9.–2.10.2015. Päihdeputkeen osallistui 7. luokan oppilaita. Luokkia kävi 20, ja oppilaita oli yhteensä 431 + n. 30 opettajaa ja avustajaa. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä nuorisopalvelujen, Turun ammatti-instituutin opiskelijoiden (n. 20 oppilasta), sekä TVJ ry:n / Happy Housen kanssa.
Nuorisopalveluiden ohjaus ja tuki -yksikön työmuodot tukevat nuorten päihteettömyyttä muun muassa:
•palveluohjauksella esim. päihdepalveluihin
•toiminnallisuudella ja aktivoinnilla
•keskusteluilla
•päihteettömien tilaisuuksien järjestämisellä
•päihdeohjelmilla ja puuttumisohjeistuksilla
•työ- ja toimintakyvyn arvioinneilla
Turun kaupungin nuorisopalveluiden nuorten työpaja Fendari ja Starttivalmennus toimivat omalta osaltaan nuorten päihteettömän elämän tukemisessa. Fendarissa ja Starttivalmennuksessa ei voi olla asiakkaana, jos nuorella on akuutti hoitamaton päihdeongelma, vaan nuori ohjataan ensin päihdehoitoon ja hoitojakson jälkeen hän voi mahdollisuuksiensa mukaisesti osallistua toiminaan ja palveluihin.
Vamos on Helsingin Diakonissalaitoksen kehittämä toimintamalli syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseen. Vamos on nuorille suunnattua toimintaa, jonka tarkoituksena on vahvistaa nuoren voimavaroja ja tukea häntä kiinnittymään koulutukseen tai työhön. Vamos-toiminta on käynnistynyt Helsingissä, mutta levinnyt myös muille paikkakunnille. Vamos Turku käynnistyi 2015 Turun kaupungin ja Me-säätiön rahoittamana. Vamos Turku toimii hankkeena
Turussa Vamos tarjoaa monipuolista tukea ja toimintaa turkulaisille 12─19-vuotiaille nuorille. Tavoite on auttaa nuorta eteenpäin erilaisissa elämäntilanteissa sekä tukea nuoren kiinnittymistä kouluun, opiskeluun, työelämään tai niihin valmentavaan toimintaan. Työskentelyssä korostuu toiminnallisuus ja ennaltaehkäisevä työote. Vamokseen ei tarvita lähetettä tai diagnoosia ja toiminta on nuorelle täysin maksutonta.
Nuoren on mahdollisuus saada yksilövalmennusta eli intensiivistä ja tarvittaessa pitkäkestoista yksilötyötä, ryhmävalmennusta eli eri aihealueiden ympärille räätälöityä vertaisryhmätoimintaa, sekä yhteisövalmennusta, jonka tarkoituksena on vaikuttaa nuoren jo olemassa oleviin sosiaalisiin toimintaympäristöihin, kuten koululuokkaan.
Ensimmäisen toimintavuotensa aikana Vamos Turku on tavoittanut 250 nuorta. Suuri osa
nuorista on ohjautunut oppilaitoksen, nuoren läheisen, Lasten ja nuorten psykiatrisen poliklinikan tai sosiaalitoimen ohjauksesta. Yhteydenoton syinä on ollut mm. nuoren yksinäisyys, koulukiusaaminen, päihteiden käyttö, koulunkäyntiin liittyvät ongelmat/motivaation puute, sosiaaliset haasteet ja vaara syrjäytyä.
2.11Ehkäisevän päihdetyön yhdistykset ja järjestöt
Turussa toimii useita ehkäisevää päihdetyötä tekeviä yhdistyksiä ja järjestöjä. Turun sosiaali- ja terveyslautakunta (ent. peruspalvelulautakunta) tukee kansanterveystyötä, ehkäisevää päihdetyötä ja sosiaalista hyvinvointia tuottavien yhdistyksiä vuosittain haettavilla avustuksilla. Lautakunnan ja yhdistysten välisen yhteistyön pääpaino on Turun kaupungin omaa palveluntuotantoa täydentävien toimintojen avustamisessa.
Vuonna 2015 seuraavat yhdistykset saivat sosiaali- ja terveyskunnan avustusta:
•Kristillinen Yhdistys Toivo ry
•Kunnon Elämä Turun Aluekeskus ry
•Lounais-Suomen Liikenneturvallisuustyön keskus ry
•Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry
•Markku Juhani Fingerroosin säätiö
•Naistenkartano ry
•Operaatio TOIVO ry
•Raittiusyhdistys Taimi II
•Raittiusyhdistys Toivo II
•RS- Ajovalistus ry
•Suomen Pelastusarmeijan säätiö / Turun päiväkeskus
•Terveys ry Turun seudun alueyhdistys
•Tietu ry
•Turun A-kilta ry
•Turun Alueen Elämäntapayhdistys ry
•Turun ETRA ry
•Turun Katulähetys ry
•Turun Valkonauha ry
•Varsinais-Suomen Raittiuspiiri ry
•Varsinais-Suomen Sininauha ry
Taulukko 3. Sosiaali- ja terveyslautakunnan avustukset ehkäisevän päihdetyön
yhdistyksille vuosina 2012-2015
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 |
Avustussumma | 116 000 € | 116 000 € | 110 650 € | 110 650 € |
Ehkäisevä päihdetyö perustuu viranomaisten väliseen yhteistyöhön sekä yhteistyöhön muiden toimijoiden kuten järjestöjen kanssa.
Turussa toimii päihdehoidon ja ehkäisevän päihdetyön asiantuntijoista koottu nuorten päihdemyrkytysten ehkäisytyöryhmä (Myky-ryhmä), jonka tehtävänä on reagoida kentältä tuleviin tarpeisiin nuorten päihteidenkäytön ehkäisemiseksi. Ryhmään kuuluvat Lounais-Suomen poliisi, Turun vapaa-aikatoimialan Nuorten palvelut, Turun hyvinvointitoimialan terveyden edistämisen yksikkö ja lasten ja nuorten poliklinikan nuorisopoliklinikka, A-klinikkasäätiön Turun nuorisoasema, Varsinais-Suomen Sininauhan Polku – etsivä nuorisotyö ja Mannerheimin lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri.
Myky-ryhmä organisoi muun muassa alkoholin välittämisen ehkäisyyn painottuvan Älä välitä –kampanjan. Kampanja järjestettiin keväällä 2015 keskusta-alueella ja syksyllä ehkäisevän päihdetyön viikolla Skanssin ostoskeskuksessa. Kampanjassa yläkoulujen tukioppilaat jakoivat aikuisille esitteitä ja muistuttivat, ettei alaikäisille tulisi välittää alkoholia. Lisäksi Myky-ryhmä järjesti koulutuksen kannabiksesta.
Viikolla 45 vietettiin valtakunnallista ehkäisevän päihdetyön viikkoa teemalla ”Kenet sinä teet onnelliseksi”. Yhteistyössä järjestöjen ja yhdistysten kanssa järjestettiin kansalaistapahtuma Hansa-torilla. Järjestäjinä olivat Turun hyvinvointitoimiala / ehkäisevä päihdetyö, Turun Ammattikorkeakoulun Hasic-hanke, HUMAK (Humanistinen ammattikorkeakoulu), Turun A-kilta, AA, SPR, Ehyt ry, Liikenneturvallisuuden keskus ja Fingerroosin säätiön Löytävä-hanke.
Päihdealan koulutuksia järjestettäessä Turun kaupungin tärkein on Varsinais-Suomen päihdekoulutustyöryhmä eli Halko-ryhmä. Halko on alun perin A-klinikkasäätiön Huugo-projektissa koottu ryhmä, jonka tehtävänä on kartoittaa Varsinais-Suomessa päihdekoulutuksen tarvetta, järjestää alueellisesti tarkoituksenmukaisia koulutuksia sekä tiedottaa päihdekoulutuksista. Koulutuksia järjestetään ryhmän toimesta sekä yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Halko-ryhmän jäsenet ovat alueen päihdehoitoyksiköiden edustajia ja muita asiantuntijoita.
Päihdetyön ja ehkäisevän päihdetyön koulutuksia Turussa järjestettiin 6 kappaletta vuonna 2015. Koulutusten tarkemmat tiedot löytyvät taulukosta 4.
Taulukko 4. Vuonna 2015 järjestetyt päihdekoulutukset
Järjestäjä | Koulutus | Ajankohta | Osallistuja-määrä |
Halko-ryhmä | Päivän toimijat 2015- uudet toimintamallit nuorten ja nuorten aikuisten kanssa tehtävään työhön | 15.4.2015 | 70 |
Halko-ryhmä | Päivän toimijat 2015- osa II - Uudet toimintamallit aikuisten ja iäkkäiden kanssa tehtävään työhön | 12.11.2015 | 60 |
Nuorten päihdemyrkytysten ehkäisytyöryhmä (Myky-ryhmä) | Faktoja kannabiksesta | 31.3.2015 | 110 |
Pakka | Ravintolahenkilökunnan vastuullisuus-koulutus | 21.5.2015 | 60 |
Turun hyvinvointitoimiala / Terveyden edistämisen yksikkö | Ruoka,rauha &rakkaus | 20.1.2015 | 40 |
Turun hyvinvointitoimiala / ehkäisevä päihdetyö | Päihdekasvattajakurssi | 9.9–4.11.2015 | 29 |
Yhteensä | 369 |
3Turun päihdepalveluiden tilastot 2015
3.1Lasten ja nuorten päihdepalvelut
Alaikäisille ja nuorille tarkoitettuja päihdepalveluita ovat Turussa nuorten selviämisasema, lasten ja nuorten poliklinikan nuorisopoliklinikka ja Turun nuorisoasema. Lisäksi päihteitä käyttäviä nuoria kohdataan ja hoidetaan sosiaalipalveluissa lastensuojelun ja sijaishuollon palveluissa.
Nuorten selviämisasema on hallinnollisesti Turun hyvinvointitoimialan lasten ja nuorten poliklinikan toimintaa mutta sijaitsee fyysisesti Turun pääpoliisiasemalla. Nuorten selviämisaseman toiminnan tarkoituksena on auttaa nuorta tilanteessa, jossa hän on päihteiden vaikutuksesta menettänyt käyttäytymisensä kontrollin ja vaarassa vahingoittaa itseään tai toista ihmistä. Nuorten selviämisasema toimii poliisilaitoksen putkatiloissa ja on auki kouluvuoden aikana perjantai- ja lauantai -iltaisin klo 20.30 – 02.00. Selviämisasemalla työskentelee työvuorossa terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä ja/tai nuorisotyöntekijä.
Pääosa nuorten selviämisaseman asiakkaista tulee selviämisasemalle poliisin tuomina. Asiakasmäärissä heijastuukin enemmän poliisin toiminta-alueen kasvu, kuin päihtyneiden nuorten määrän vähentyminen.
Jokaisesta asiakkaana olleesta nuoresta tehdään lastensuojeluilmoitus. Turkulaiset nuoret ohjataan arviointikäynnille Lasten ja nuorten poliklinikan nuorisopoliklinikalle. Ulkokuntalaisista asiakkaista ilmoitus tehdään kotikunnan sosiaalitoimistoon, joka määrittää nuorelle tehtävät jatkotoimenpiteet. Suurin osa ulkokuntalaisista nuorista on kotoisin Turun lähikunnista.
Taulukko 5. Nuorten selviämisaseman asiakastilastot
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 |
Asiakaskäyntejä yht., joista | 162 | 206 | 165 | 116 |
Turkulaisten käyntejä | 111 | 125 | 122 | 68 |
Ulkokuntalaisten käyntejä | 51 | 81 | 53 | 48 |
Asiakkaiden sukupuolijakauma
| 48 % poikia 52 % tyttöjä | 52 % poikia 48 % tyttöjä | 60 % poikia 40 % tyttöjä | 64 % poikia 36 % tyttöjä |
Kävijöiden keski-ikä | 15,8 vuotta | 15,9 vuotta | 16 vuotta | 15,8 vuotta |
Kävijöiden ikähaarukka | 12–17 | 13–17 | 12–17 | 12-17 |
Menot | 81 515 €* | 71 774 €* | 73 462 €* | 37 903 € |
*Summa sisältää Millin erikoissairaanhoitajan palkan eikä se sisällä kuntalaskutuksen tuloja.
Lasten ja nuorten poliklinikan yhteydessä toimiva nuorisopoliklinikka on Turun kaupungin hyvinvointitoimialan erikoissairaanhoidon yksikkö. Poliklinikalla hoidetaan turkulaisia alle 18-vuotiaita nuoria, joilla on varhaisen vaiheen päihteiden käyttöä. Nuorisopoliklinikan tavoitteena on ehkäistä päihteiden käytöstä aiheutuvia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja, päihderiippuvuuden syntymistä sekä nuorten syrjäytymistä.
Poliklinikalla on kehitetty alle 18-vuotiaille tarkoitettu varhaisen puuttumisen interventiomalli, joka perustuu motivoivaan haastatteluun ja kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. Hoito-ohjelma pohjautuu yhdysvaltalaiseen Cannabis Youth Treatment -ohjelmaan, joka on muokattu Suomen oloihin soveltuvaksi. Hoito-ohjelmaan sisältyy lääkärin ja hoitajan arviokäynti perheelle, nuorelle yhdeksän yksilökäyntiä, vanhemmille/huoltajille oma käynti sekä perheen yhteinen päätöskäynti hoitajan vastaanotolla. Lisäksi intervention jälkeen on neljä seurantakäyntiä vuoden aikana. Interventiokäynteihin sisältyy tarvittaessa huumeseulanäytteiden ottaminen. Osa nuorista käy läpi lyhennetyn interventio-ohjelman.
Taulukossa 6 on esitetty nuorisopoliklinikan asiakastilastot ja taulukossa 7 kustannukset vuosina 2012-2015.
Taulukko 6. Nuorisopoliklinikan asiakastilastot 2012-2015
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 |
Suoritteiden määrä | 1307 | 1421 | 1702 | 2010 |
Lähetteiden määrä | 205 | 246 | 228 | 136 |
Käynnit yhteensä | 1128 | 1013 | 1199 | 1037 |
Arviokäyntejä | 142 | 196 | 197 | 83 |
– yksilökäyntejä | 523 | 533 | 531 | 481 |
– perhekäyntejä | 24 | 37 | 42 | 42 |
– verkostokäyntejä | 32 | 24 | 36 | 51 |
– seurantakäyntejä | 15 | 3 | 15 | 15 |
– puhelinkäyntejä | 179 | 408 | 503 | 386 |
Jatko-ohjaus muualle | 0 | 0 | 3 | 0 |
Hoidon keskeyttäneet | 1 | 1 | 3 | 1 |
Huumeseuloja, | 308 | 380 | 391 | 502 |
joista positiivisia | 60 | 90 | 126 | 68 |
Lastensuojeluilmoituksia | 45 | 74 | 103 | 82 |
Kannabis kokeilu/käyttö | 92 | 736* | 1099* | 1097* |
Huumeiden iv-käyttö | 0 | 0 | 0 | 0 |
*Luku sisältää tulleet lähetteet 94 kpl, otetut huumeseulat ja edell. vuodelta siirtyneiden
käynnit ja huumeseulat
Taulukko 7. Nuorisopoliklinikan kustannukset vuosina 2012-2015
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 |
Menot (palkat, laboratoriokulut, pikatestit) |
109 800 € |
109 654 € |
112 615 € |
118 655 € |
Nuorisopoliklinikalle tuli vuonna 2015 lähetteitä kaikkiaan 136 kpl. Eniten lähetteitä tuli Nuorten selviämisasemalta (68 kpl) ja toiseksi eniten poliisilta (40 kpl). Lähettämisen syynä oli 49 %:lla (66 kpl) alkoholin käyttö. Kannabis tai sen käytön epäily oli lähettämisen aiheena 47 %:lla tapauksista (64 kpl).
Kuvio 8. Nuorisopoliklinikalle saapuneet lähetteet lähettäjän mukaan
Nuorisopoliklinikan tyypillinen asiakas oli iältään 15–17-vuotias. Nuorin asiakas vuonna 2015 oli 12-vuotias.
Kuvio 9. Nuorisopoliklinikan asiakkaitten ikäjakauma
Turun kaupunki ostaa päihdehuollon polikliiniset palvelut ostopalvelusopimuksella A-klinikkasäätiön Länsi-Suomen palvelualueelta. Avohoitopalveluja tuottavat Turun A-klinikka ja nuorisoasema sekä Salon A-klinikka.
Turun nuorisoasema on alle 25-vuotiaille tarkoitettu päihde- ja riippuvuusongelmien avohoitopoliklinikka. Asiakkaina ovat alkoholi-, lääke-, huume- ja sekakäyttöriippuvaiset sekä peli- ja nettiriippuvaiset nuoret ja heidän läheisensä. Turkulaiset voivat asioida maksutta nuorisoasemalla.
Taulukossa 8 on esitetty Nuorisoaseman turkulaisten asiakkaiden määrät ja käyntimäärät vuosina 2012–2015. Taulukossa 9 on Nuorisoaseman kaikkien asiakkaiden tilastotietoja vuosilta 2012–2015
Taulukko 8. Nuorisoaseman turkulaiset asiakkaat yhteensä
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 |
Asiakkaiden määrä | 213 | 233 | 244 | 216 |
Käyntien määrä | 2 740 | 3 203 | 3 018 | 3 017 |
Kustannukset | 379 500 € | 399 000 € | 404 862 € | 415 400 € |
Taulukko 9. Turun Nuorisoaseman tilastot
(koskee myös muita kuin turkulaisia asiakkaita)
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 |
Asiakkaita yhteensä | 285 | 306 | 323 | 306 |
Nuoria | 212 | 172 | 70* | 215 |
Nuorten vanhempia | 58 | 36 | 31* | 76 |
Muita | 15 | 9 | 3* | 15 |
Käyntejä yhteensä | 3 323 | 3 263 | 3 598 | 3699 |
Nuorten | 2 759 | 2 885 | 328* | 3223 |
Nuorten vanhempien | 481 | 315 | 31* | 408 |
Muiden | 83 | 63 | 8 | 68 |
Sukupuoli: |
|
|
|
|
Tyttöjä | 123 (43 %) | 151 (49 %) | 159 (49 %) | 166 (54 %) |
Poikia | 162 | 155 | 164 | 140 |
Ikäjakauma |
|
|
|
|
15 vuotta ja nuoremmat | 1 | 2 | 0 | 2 |
16–17 | 21 | 21 | 14 | 25 |
18–19 | 29 | 45 | 43 | 53 |
20–24 | 146 | 128 | 135 | 133 |
25–29 | 28 | 55 | 64 | 33 |
30 ja yli | 60 | 65 | 67 | 86 |
Riippuvuus |
|
|
|
|
Alkoholi | 58 | 68 | 62 |
|
Huumeet | 73 | 85 | 90 |
|
Lääkkeet | 5 | 4 | 9 |
|
Sekakäyttö | 39 | 51 | 40 |
|
Peliriippuvuus tms. | 31 | 27 | 20 |
|
Hoitoontuloajankohta |
|
|
|
|
Uusia asiakkaita (ko. vuonna hoitoon tulleita) | 144 | 42 | 7* |
|
Vanhoja asiakkaita (edellisenä vuonna tai aikaisemmin hoitoon tulleita) | 141 | 264 |
|
|
*Tiedot koskevat kolmen kuukauden ajanjaksoa
Vuonna 2015 Nuorisoaseman ensisijainen käyntisyy asiakkailla oli alkoholi 15,7%, huumeet 22,3%, lääkkeet 3,2 %, monipäihteisyys 7,0 % ja peliriippuvuus tms 5,7%.
Nuorisoasemalla työskentelee 1 palvelupäällikkö (yhteinen A-klinikan kanssa), 1 palveluesimies, ½ lääkäriä, 2 sosiaaliterapeuttia, 1 sairaanhoitaja ja 1 ohjaaja.
4.1.4 Lastensuojelun päihdeasiakkaat
Lapsiperhesosiaalityössä, lastensuojelussa ja sijaishuollossa päihdeongelmat ovat usein asiakkuuden taustalla. Seurantatietoja ei suoraan saada asiakastietojärjestelmästä. Ainoastaan lastensuojeluilmoituksista voidaan erotella ne ilmoitukset, joissa syynä on ollut vanhempien tai lapsen päihteidenkäyttö.
Vuonna 2015 Turussa tehtiin 6048 lastensuojeluilmoitusta 2658 lapsesta. Näistä 30 prosentissa syynä oli joko lapsen tai hänen vanhempiensa päihteidenkäyttö (taulukko 10).
Taulukko 10. Lastensuojeluilmoitukset, joissa syynä lasten tai vanhempien päihteiden käyttö.
| Vireillepanojen lkm | Asiakkaiden lkm |
Ilmoituksen syynä lapsen päihteiden käyttö tai käyttöepäily | 393 (6,5 %) | 259 (9,7 %) |
Ilmoituksen syynä Vanhemman/vanhempien päihteiden käyttö | 1185 (19,6%) | 553 (20,8 %) |
Kaikki päihdesyiset ilmoitukset yhteensä | 1578 (26,1 %) | 798 (30 %) |
Kaikki lastensuojeluilmoitukset yhteensä | 6048 (100 %) | 2658 (100 %) |
3.2Työikäisten ja ikääntyneiden päihdepalvelut
Yli 25-vuotiaat turkulaiset päihdeongelmaiset voivat hakea apua useasta eri paikasta. Päihdeongelmainen turkulainen voi hakeutua hoitoon ilman lähetettä omalle terveysasemalle, Turun A-klinikalle, katkaisuhoitoasemalle tai päihdepsykiatrian poliklinikalle. Lisäksi sosiaalityöntekijät ohjaavat ja tukevat asiakkaita päihteiden käytön vähentämiseen ja päihdehoitoon. Vahvasti päihtyneet ohjautuvat useimmiten ensin joko Turun selviämisasemalle tai yhteispäivystyksen mielenterveys- ja päihdeyksikköön. Kaupungin päihdepalveluihin kuuluvat myös päihdeongelmaisten päivätoimintakeskus eli Sirkkalan päiväkeskus sekä ruiskuhuumeiden käyttäjille tarkoitettu terveysneuvontapiste Milli.
Päihdekuntoutusta Turku hankkii ostopalveluna usealta eri palveluntuottajalta. Maksusitoumuksen saaminen päihdekuntoutukseen edellyttää pääsääntöisesti asian käsittelemistä moniammatillisessa päihdetiimissä. Asiakkaan oma sosiaalityöntekijä esittelee asiakkaan hoitoon hakeutumisen päihdetiimille, joka arvioi asiakkaalle soveltuvaa hoitomuotoa ja -paikkaa hänen kokonaistilanteensa pohjalta ja antaa suosituksen hoidolle. Kuntoutushoitoa koskevan viranhaltijapäätöksen valmistelee aina asiakkaan oma sosiaalityöntekijä.
Päihderiippuvaiset odottavat äidit hoidetaan Tyksin äitiyspoliklinikan yhteydessä toimivalla HAL- poliklinikalla ja Turun ensi- ja turvakodin Pinjassa ja Oliviassa. Raskaanaolevien päihteidenkäyttäjienkuntouttavaan laitoshoitoonhakeutuminen käsitellään aina kiireellisesti.
Opiaattiriippuvaisten korvaushoito järjestetään kaupungin korvaushoitopoliklinikan, Tyksin addiktiopoliklinikan ja terveysasemien yhteistyönä.
Päihdekuntoutujien asumispalveluita on tarjolla sekä kaupungin omissa että ostopalveluyksiköissä. Varsinaisen päihdehoidon lisäksi päihderiippuvaisille tai päihdekuntoutujille on tarjolla useita erilaisia tukipalveluita. Järjestöt ja yhdistykset kuten Turun A-kilta, Varsinais-Suomen Sininauha ja Tietu järjestävät tukihenkilötoimintaa, itseapuryhmiä, vertaisryhmiä, päiväkeskustoimintaa, ohjausta ja neuvontaa. Turussa kokoontuu päivittäin myös AA- ja NA-ryhmiä eri puolilla kaupunkia.
Toiminnallisia riippuvuuksia kuten peli- ja nettiriippuvuutta hoidetaan pääasiallisesti Turun A-klinikalla ja nuorisoasemalla. Oman terveysaseman kautta vaikeasti peliriippuvainen henkilö pääsee psykiatriseen hoitoon.
3.2.1Terveysasemien moniammatilliset mielenterveys- ja päihdetiimit
Turun terveysasemilla on kokeiltu vuosina 2014–2015 uudentyyppistä toimintamallia mielenterveys- ja päihdeasiakkaille. Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille -hankkeen moniammatillinen tiimi tarjoaa mielenterveys- ja päihdepalveluja matalalla kynnyksellä terveysaseman yhteydessä. Palvelu on tarkoitettu aikuisille asiakkaille, joilla mielenterveys-ja/tai päihdeongelma aiheuttaa vaikeuksia selvitä omassa arjessaan ja vaikeuksia saada tai hakea tarvitsemiaan palveluita.
Moniammatillisessa mielenterveys- ja päihdetiimissä toimii terveydenhoitaja, sosiaaliohjaaja ja lääkäri. Lisäksi tiimin kautta on mahdollista saada sosiaalityöntekijän, psykiatrisen sairaanhoitajan, päihdetyöntekijän tai kokemusasiantuntijan apua. Toiminta on tavoitteellista ja asiakkaan tarpeista lähtevää. Palvelun piiriin voi tulla ammattilaisen ohjaamana tai oma-aloitteisesti, lähetettä ei tarvita. Tiimin palveluihin kuuluu muun muassa: Moniammatilliset työpari- ja verkostovastaanotot, hoitotyö ja terveyttä edistävä työ, sosiaaliohjaus ja arjen tuki, muutoksen tukeminen, päihdetyö, psyykkisen hyvinvoinnin vahvistaminen, lääkärin vastaanotto, kotikäynnit, palveluohjaus, ryhmätoiminta sekä verkostotyö. Palvelu on vakiintumassa vuonna 2016 osaksi terveyspalveluiden normaalitoimintaa.
Taulukko 11. Terveysasemien moniammatillisten mielenterveys-
ja päihdetiimien asiakasmäärä 2014-2015
| 2014 | 2015 |
Asiakkaita yhteensä | 50 | 140 |
3.2.2Terveysasemien päihdevertaisryhmä
Runosmäen terveysasemalla on kokoontunut syksystä 2014 päihteidenkäyttäjien vertaisryhmä eli ”Runosmäen ryhmä”. Ryhmä on ammatillisesti ohjattu vertaisten keskusteluryhmä, jossa pohditaan päihderiippuvuutta ohjaajan, kokemusasiantuntijan ja samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien vertaisten kanssa.
Ryhmätoiminta hankitaan ostopalveluna A-klinikkasäätiöltä. Ryhmä käynnistettiin hankerahoituksella Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille -hankkeessa ja keväästä 2015 lähtien ryhmä siirtyi osaksi terveysaseman normaalia palvelua. Ryhmä kokoontuu viikoittain Runosmäessä, mutta se on avoin myös muilla alueilla asuville.
Vuonna 2015 Runosmäen ryhmä kokoontui 42 kertaa. Asiakaskäyntejä ryhmässä oli 184. Keskimäärin yhdessä tapaamiskerrassa oli 4,7 osallistujaa.
Vuonna 2015 kehitettiin uudentyyppistä toimintaa niiden lastensuojeluperheiden avuksi, joissa vanhemmilla on mielenterveys- ja päihdeongelmia. Lastu-projektin tavoitteena on selkeän, vastuutetun palveluketjun luominen avohuollon lastensuojeluperheiden vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmien arviointiin, konsultaatioihin, hoitoon ohjaukseen ja perhekohtaisen palvelu- ja hoitosuunnitelman toteuttamiseen.
Lastun perhetiimi käynnistyi elokuussa 2015. Tiimissä työskentelevät sosiaali/päihdeterapeutti, lastensuojelun perheohjaaja ja perhetyöntekijä sekä konsultoiva psykiatrinen sairaanhoitaja. Työmallia pilotoitiin Läntisessä sosiaalitoimistossa ja Pernon sosiaalitoimistossa. Perhetiimin kotipesä perustettiin sosiaalitoimistojen välittömään läheisyyteen.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden arvion perusteella lastensuojelullinen huoli väheni yli puolessa perheitä (N=10). Kahden lapsen sijoitusta olisi lähdetty hyvin todennäköisesti valmistelemaan lähitulevaisuudessa ilman Lastu-perhetiimin väliintuloa. Alustavat tulokset projektista ovat lupaavia ja näyttävät säästävän lastensuojelun kustannuksia.
Lastu-perhetiimin työskentelyssä on ollut mukana projektin toiminta-aikana 32 perhettä. Lastu-projekti jatkuu vuonna 2016.
Turun kaupunki ostaa päihdehuollon polikliiniset palvelut ostopalvelusopimuksella A-klinikkasäätiön Länsi-Suomen palvelualueelta. Avohoitopalveluja tuottavat Turun A-klinikka ja nuorisoasema sekä Salon A-klinikka.
Turun A-klinikka ja nuorisoasema sekä Salon A-klinikka ovat avohoitopoliklinikoita, joka palvelevat Turun ja Salon sekä ympäristökuntien asukkaita alkoholi-, lääke-, huume- ja sekakäyttöongelmissa sekä peli- ja nettiriippuvuusongelmissa. A-klinikoiden asiakkaina ovat riippuvuusongelmaiset sekä heidän läheisensä, joille tarjotaan tuki- ja neuvontapalveluja. Nuorisoaseman palvelut ovat suunnattu Turun ja ympäristökuntien alle 25-vuotiaille riippuvuusongelmaisille nuorille ja heidän läheisilleen.
Taulukko 12. A-klinikan turkulaiset asiakkaat yhteensä
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 |
Asiakkaiden määrä | 938 | 971 | 901 | 825 |
Käyntien määrä | 8305 | 9 026 | 8 265 | 8 436 |
Kustannukset | 867 436 | 911 800 | 809 952 | 834 200 |
Taulukko 13. Turun A-klinikan tilastot (koskee myös muita kuin turkulaisia asiakkaita)
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 |
Asiakkaita | 1 186 | 1 163 | 1 140 | 1 033 |
Käyntejä | 10 296 | 10 213 | 9 946 | 10 101 |
Sukupuoli |
|
|
|
|
Naisia | 408 (34,5 %) | 426 (34,1 %) | 433 (38 % ) | 371 (36 %) |
Miehiä | 778 | 822 | 707 | 662 |
Ikäjakauma |
|
|
|
|
alle 20v. | 3 | 2 | 2 | 3 |
20–24 | 21 | 25 | 26 | 15 |
25–29 | 129 | 131 | 117 | 92 |
30–39 | 291 | 321 | 370 | 258 |
40–49 | 300 | 298 | 364 | 255 |
50–59 | 286 | 291 | 372 | 251 |
60–64 | 83 | 98 | 127 | 87 |
65 ja yli | 71 | 82 | 83 | 68 |
ei tietoa | 2 | - | - | 4 |
Riippuvuus |
|
|
|
|
Alkoholi | 934 | 946 | 989 |
|
Huumeet | 84 | 99 | 107 |
|
Lääkkeet | 32 | 24 | 32 |
|
Sekakäyttö | 73 | 85 | 112 |
|
Peliriippuvuus tms. | 33 | 52 | 43 |
|
läheinen / muu | 8 | 9 | 24 |
|
ei tietoa | 22 | 8 | 8 |
|
Hoitoontuloajankohta |
|
|
|
|
Uusia asiakkaita (ko. vuonna hoitoon tulleita) | 123 | 149 | 37 (3kk)* | 113 |
Vanhoja asiakkaita (edellisenä vuonna tai aikaisemmin hoitoon tulleita) | 1 063 | 1 014 | (3kk) * | 920 |
*Tiedot koskevat kolmen kuukauden ajanjaksoa
Vuonna 2015 A-klinikan asiakkaiden ensisijainen käyntisyy oli alkoholi 55,5,%, huumeet 6,1%, lääkkeet 1,8%, sekakäyttö 7,0%, peliriippuvuus tms. 4,5% ja läheisen päihdekäyttö 1,6%.
A-klinikalla työskentelee 1 palvelupäällikkö, 1 alueen ylilääkäri, 1 palveluesimies, ½ lääkäriä, 2 sairaanhoitajaa, 6 sosiaaliterapeuttia, 2 toimistosihteeriä ja 1 alueen atk-vastaava.
Turku ostaa katkaisu- ja selviämisaseman palvelut A-klinikkasäätiön Länsi-Suomen palvelualueelta. Turun selviämisasema toimii Katkaisuhoitoaseman (Katkon) yhteydessä. Turun katkaisuhoitoasema on 21 paikkainen yli 18-vuotiaille tarkoitettu hoitolaitos. Selviämisasemalla on 5 paikkaa.
Selviämisasemalle asiakas voi tulla oma-aloitteisesti, omaisen saattamana tai yhteistyötahojen ohjaamana. Lähetettä ei tarvita ja selviämisasemalle voi tulla mihin vuorokauden aikaan tahansa. Selviämisasemalla ei lääkitä, mutta taataan turvallinen paikka päihtymystilasta selviämiseen. Selviämisasemalta asiakas voi siirtyä kotiin tai jatkaa hoitoaan katkaisuhoitoasemalla paikkatilanteen niin salliessa. Tarvittaessa asiakas voidaan myös siirtää vointinsa vuoksi hoitoon esim. sairaalaan.
Taulukossa 14 on esitetty turkulaisten asiakkaiden asiakasmäärät ja hoitovuorokausien määrä Turun selviämisasemalla. Selviämisasema on aloittanut toimintansa vuonna 2013. Taulukossa 14 on esitetty selviämisaseman turkulaisten asiakkaiden määrät vuosina 2013–2013 ja taulukossa 15 kaikkien asiakkaiden tilastotiedot vuodelta 2015.
Taulukko 14. Turkulaiset asiakkaat Turun selviämisasemalla 2013-2015
| 2013 | 2014 | 2015 |
Asiakkaat | 250* | 562 | 449 |
Hoitovuorokaudet | 333* | 760 | 915 |
Kustannukset | 66 600 €* | 179 170 € | 170 090 € |
*Kustannukset ja asiakasmäärät koskevat vain osaa vuotta 2013.
Taulukko 15. Selviämisaseman asiakastilastoja 2014-2015
| 2014 | 2015 |
Asiakkaita | 512 | 542 |
Hoitojaksoja | 902 | 627 * |
Hoitovuorokausia | 920 | 1030 |
Sukupuoli |
|
|
Naisia | 114 | 105 |
Miehiä | 398 | 437 |
Ikäjakauma |
|
|
19 ja nuoremmat | 2 | 5 |
20–24 | 30 | 19 |
25–29 | 15 | 28 |
30–39 | 65 | 77 |
40–49 | 91 | 105 |
50–59 | 162 | 167 |
60–64 | 72 | 54 |
65 ja yli | 75 | 87 |
Riippuvuus |
|
|
alkoholi | 483 |
|
huumeet | 22 |
|
lääkkeet | 1 |
|
sekakäyttö | 6 |
|
peliriippuvuus | 0 |
|
muu / ei tietoa | 0 |
|
Katkaisuhoitoasema on päihdekierteen katkaisuun tarkoitettu hoitolaitos. Hoidon tavoitteena on päihdekierteen katkaisu, vieroitusoireiden hoitaminen ja jatkohoidon suunnittelu. Jokaiselle asiakkaalle tehdään jatkohoitosuunnitelma, jossa asetetaan hoidolliset tavoitteet yhdessä asiakkaan kanssa.
Hoitojakson pituus on yksilöllinen. Alkoholivieroituksen kesto on 3 - 9 vuorokautta. Lääke- ja huumevieroituksessa hoitoaika on 14 vuorokautta. Myös korvaushoitoasiakkaat voivat tulla vieroittautumaan oheiskäytöstä 14 vuorokauden ajaksi. Lähetettä ei tarvita. Hoitoon hakeudutaan varaamalla paikka puhelimitse.
Taulukko 16. Turkulaiset asiakkaat Turun katkaisuhoitoasemalla
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 |
Asiakkaat | 447 | 474 | 452 | 434 |
Hoitovuorokaudet | 4 784 | 4 756 | 4 735 | 4 958 |
Kustannukset | 959 993 | 1 032 000 | 1 173 000 | 1 352 769 |
Taulukko 17. Katkaisuhoitoaseman tilastot
(koskevat myös muita kuin turkulaisia asiakkaita)
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 |
Asiakkaita | 600 | 631 | 667 | 637 |
Hoitojaksoja | 875 | 1 325 | 1 068 | 1010 |
Hoitovuorokausia | 6 245 | 6 088 | 6 700 | 6866 |
Sukupuoli |
|
|
|
|
Naisia | 143 (24 %) | 145 | 160 | 152 (24 %) |
Miehiä | 457 | 486 | 507 | 485 |
Ikäjakauma |
|
|
|
|
19 ja nuoremmat | 4 | 4 | 4 | 6 |
20–24 | 38 | 35 | 37 | 35 |
25–29 | 62 | 53 | 52 | 59 |
30–39 | 117 | 128 | 134 | 149 |
40–49 | 143 | 126 | 121 | 123 |
50–59 | 148 | 170 | 193 | 156 |
60–64 | 55 | 67 | 73 | 55 |
65 ja yli | 33 | 47 | 52 | 54 |
Riippuvuus |
|
|
|
|
alkoholi | 449 | 482 | 539 |
|
huumeet | 71 | 76 | 95 |
|
lääkkeet | 12 | 6 | 5 |
|
sekakäyttö | 68 | 65 | 28 |
|
peliriippuvuus | 0 | 0 | 0 |
|
muu / ei tietoa | 0 | 1 | 0 |
|
Vuonna 2015 Katkaisuhoitoaseman asiakkaiden tulosyy oli alkoholi 77%, huumeet 2% ja sekakäyttö 16%.
3.2.7Yhteispäivystyksen mielenterveys- ja päihdeyksikkö
Tyksin T-sairaalassa sijaitsevassa Turun alueen yhteispäivystyksessä hoidetaan äkillisesti sairastuneita ja loukkaantuneita erikoissairaanhoitoa vaativia potilaita. Yhteispäivystyksen yhteydessä käynnistyi maaliskuussa 2015 Mielenterveys- ja päihdeyksikkö, johon ohjaudutaan yhteispäivystyksen kautta. Mielenterveys- ja päihdeyksikkö palvelee potilaita, joilla on äkillinen mielenterveyden kriisi, muu psyykkisesti erityisen kuormittava tilanne tai päihteiden käyttöön liittyvä kriisitilanne.
Mielenterveys- ja päihdeyksikössä työskentelee psykiatrian erikoisalan lääkäri ja sairaanhoitajia. Yksikkö on avoinna kaikkina vuorokauden aikoina. Yksikössä arvioidaan psykiatrisen avun tarve ja annetaan ensiapu vaikeisiin psyykkisiin oireisiin sekä ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon.
Psykiatrian poliklinikoiden ja päihdeyksiköiden asiakkaiden muut kuin päivystykselliset asiat hoidetaan omassa hoitopaikassa. Vierailuaikoja ei varsinaisesti ole, mutta lähiomaisten lyhyet vierailut ovat mahdollisia. Omaisia pyydetään tarvittaessa mukaan tilanteen selvittelyyn.
Yhteispäivystyksen mielenterveys- ja päihdeyksikkö palvelee Turun, Liedon, Kaarinan, Piikkiön, Raision, Naantalin, Ruskon, Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten asukkaita. Vuonna 2015 mielenterveys- ja päihdeyksikön potilaista 67 % oli turkulaisia. Käyntimäärät on esitetty taulukossa 18.
Taulukko 18. EPLL:n Mielenterveys- ja päihdeyksikön asiakastilastot 2015
| Kaikki käynnit 2015 | Turkulaisten käynnit 2015 |
Sairaanhoitajan vastaanotto | 443 | 314 |
Nopean toiminnan linja, lääkärin vastaanotto | 996 | 679 |
Psykiatrin vastaanotto | 1287 | 851 |
Asiakaskäynnit yhteensä | 2726 | 1844 (67%) |
4.2.7 Turun hyvinvointitoimialan päihdepsykiatrian yksikkö
Päihdepsykiatrian yksikkö kuuluu Turun kaupungin hyvinvointitoimialan erikoissairaanhoidon psykoosin hoidon palveluihin. Yksikön muodostavat päihdepsykiatrian poliklinikka, päihdepsykiatrian osasto A3 sekä korvaushoitopoliklinikka. Hyvinvointitoimialan omien yksiköiden lisäksi päihdepsykiatrian yksikkö tuottaa palveluita kaupungin muille organisaatioille sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kunnille sopimuksen mukaan.
Päihdepsykiatrian poliklinikalla tehdään päihteiden käyttäjien hoidon tarpeen arviointia, suunnittelua ja toteutusta sekä verkostotyötä alueen muiden päihdetoimijoiden ja lastensuojelun kanssa. Hoito painottuu huumeidenkäyttäjien vieroitushoitoihin, joihin sisältyy lääkehoidon lisäksi supportiivista terapiaa ja perhetyötä.
Osasto A3 on 12-paikkainen suljettu psykiatrinen vuodeosasto, jonka tehtävänä on tutkia ja hoitaa vakavista mielenterveys- ja päihderiippuvuusongelmista kärsiviä potilaita (18-64v). Se vastaa ensisijaisesti turkulaisten ympärivuorokautisista päihdepsykiatrisista osastopalveluista.
Korvaushoitopoliklinikka toteuttaa opioidiriippuvaisten korvaushoitoa, joka perustuu asetukseen (33/2008). Korvaushoito perustuu hoitosuunnitelmaan, jossa potilaslähtöisesti määritellään hoidon tavoitteet ja sisältö. Korvaushoito on joko kuntouttavaa, päihteettömyyteen tähtäävää hoitoa tai potilaan elämänlaadun parantamiseen ja terveyshaittojen vähentämiseen tähtäävää, haittoja vähentävää hoitoa. Hoito on integroitua hoitoa, jossa yhdistyy opioidiriippuvuuden hoidon lisäksi psykososiaalinen hoito. Hoidoissa käytetään korvaushoitolääkkeenä joko metadonia tai buprenorfiinia/naloksonia sisältäviä lääkeaineita Hoitotakuu on toteutunut kaikkien potilaiden kohdalla ja he ovat saaneet hoitotakuun puitteissa ensimmäisen käyntiajan. Osa korvaushoitoon suunnitelluista potilasta eivät kuitenkaan ole aloittaneet hoitoa potilaasta johtuvista syistä.
Taulukko 19. Päihdepsykiatrisen yksikön asiakasmäärät
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 |
Päihdepsykiatrian osasto A3 |
|
|
|
|
Yksittäisiä asiakkaita | 196 | 178 | 189 | 203 |
Hoitojaksoja | 247 | 260 | 241 | 234 |
Avohoitokäyntejä* | 911 | 52 | 28 |
|
turkulaiset asiakkaat | 191 | 164 | 181 | 191 |
turkulaisten hoitovuorokaudet | 3 418 | 3 290 | 3 681 | 3304 |
Ulkopaikkakuntalaisten hoitojaksoja | 5 | 1 | 10 | 10 |
Päihdepsykiatrian poliklinikka |
|
|
|
|
Yksittäisiä asiakkaita | 272 | 264 | 261 | 316 |
Poliklinikkakäyntejä | 2 255 | 2 699 | 2 652 | 2447 |
turkulaiset asiakkaat | 269 | 260 | 252 | 312 |
turkulaisten pkl-käynnit | 2 324 | 2 663 | 2632 | 2420 |
Korvaushoitopoliklinikka |
|
|
|
|
Yksittäisiä asiakkaita | 147 | 143 | 162 | 193 |
turkulaiset asiakkaat | 146 | 141 | 161 | 192 |
Ulkopaikkakuntalaisten hoitojaksoja | 2 | 4 | 3 | 0 |
Poliklinikkakäyntejä | 23 374 | 24 690 | 25 318 | 24374 |
turkulaisten poliklinikkakäynnit |
| 24 641 | 25 290 | 24325 |
Vuoden lopussa poliklinikalla hoidossa potilaita | 94 | 86 | 108 | 105 |
Metadoni-potilaita | 25 | 31 | 29 | 26 |
Suboxone-potilaita | 68 | 67 | 79 | 79 |
Subutex-potilaita | 1 | - | 0 | 0 |
* Käynnit ovat jälkipoliklinikkakäyntejä (lääkärin ja/tai hoitajan tapaaminen), ja ns. poliklinikan töitä (seulojen otto, lääkkeiden jako, puhallutus jne.), joita osasto hoitaa virka-ajan ulkopuolella.
Taulukko 20. Päihdepsykiatrisen yksikön menot (netto)
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 |
Päihde- ja korvaus-hoitopoliklinikat | 796 188 € | 887 379 € | 834 560 € | 969 088 € |
Osasto A3 | 1 231 386 € | 1 143 820 € | 1 224 124 € | 1 306 916 € |
Päihdepsykiatrian yksikkö yhteensä | 2 027 574 € | 2 031 199 € | 2 058 684 € | 2 276 004 € |
3.2.8TYKS:in Addiktiopoliklinikka
Tyksin addiktiopoliklinikalla tehdään turkulaisten opiaattiriippuvaisten potilaiden vieroitus- ja korvaushoidon arviot sekä hoidetaan raskaana olevien ja jo synnyttäneiden opiaattiriippuvaisten korvaushoidot. Lisäksi hoidetaan ne turkulaiset korvauspotilaat, joilla on somaattisia hoitojaksoja kesken VSSHP:ssä. Addiktiopoliklinikka tarjoaa myös 4 -5 käynnin interventiojaksoa somaattisessa hoidossa alkoholiperäisistä syistä oleville potilaille. Sairaanhoitaja tekee konsultaatioita somaattisille osastoille ja jatkokäynnit toteutetaan addiktiopoliklinikalla. Jatkokäyntien yhteydessä tarjotaan myös mahdollisuutta tavata lääkäri, psykologi ja sosiaalityöntekijä.
Turun kaupunki maksaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen palveluhinnaston mukaan addiktiopoliklinikan palveluista 80 – 350 € / käynti palvelusta riippuen. Hoitotakuu toteutuu, esim. korvaushoitoarviot aloitetaan alle 3 viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Turkulaisten korvaushoitopäätöksen saaneiden potilaiden jatkohoito tapahtuu Turun psykiatrian korvaushoitopoliklinikalla.
Taulukossa 21 on esitetty kaikkien addiktiopoliklinikalla hoidettujen turkulaisten potilaiden asiakastilastot vuosina 2012-2015.
Taulukko 21. Addiktiopoliklinikan asiakastilastot (turkulaiset asiakkaat) 2012–2015
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 |
Potilasmäärä | 283 | 116 | 242 | 259 |
Käyntien määrä | 2 847 | 2 990 | 3 324 | 3 689 |
3.2.9Terveysasemilla hoidettavat ylläpitopotilaat
Terveysasemilla perusterveydenhuollossa toteutetaan kuntouttavan korvaushoidon jälkeen tapahtuva opioidiriippuvaisten potilaiden jatkohoito, joka painottuu lääkehoidon toteuttamiseen. Terveysasemilla hoidettuja korvaushoitopotilaita oli vuonna 2015 yhteensä 59.
Taulukko 22. Perusterveydenhuollossa hoidettavat ylläpitopotilaat
Asiakkaiden määrä | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 |
Asiakkaiden määrä | 65 | 60 | 84 | 59 |
Kustannukset |
|
|
| 141 586* |
*Ylläpitopotilaiden hoidon kustannukset koostuvat useasta eri tekijästä: Kustannuksia tulee mm. lääkehoidosta, hoitajien ja (lääkärien) työajan käytöstä, laboratoriotutkimuksista. Lääkekulut olivat 115 584,57 € ja hoitajapanosta on arvioitu menevän 26 000€ eli yhteensä tästä tulisi n. 141 586 €.
3.2.10Terveysneuvontapiste Milli
Terveysneuvontapiste Milli toimii suonensisäisesti huumeita käyttävien matalan kynnyksen neuvontapisteenä. Toiminnassa noudatetaan suomalaisen terveysneuvontapisteen periaatteita, joita ovat 1) mahdollisuus asioida nimettömänä, 2) ruiskujen ja neulojen vaihtotoiminta sekä 3) mahdollisuus osallistua tukikeskusteluihin. Toiminnan tavoitteena on ehkäistä veriteitse tarttuvien tautien leviämistä, parantaa huumeidenkäyttäjien elämänlaatua sekä tavoittaa heitä tarjoamalla heille mahdollisimman helposti lähestyttävä paikka palveluineen ja näin madaltaa myös kynnystä hoitoon hakeutumiselle.
Millin toiminta on osa Turun kaupungin hyvinvointitoimialaa. Millissä työskentelee yhden terveydenhoitajan lisäksi terveydenhuollon eri toimipisteiden työntekijöitä. Näiden henkilöiden palkkakustannukset eivät sisälly Millin budjettiin.
Asiakaskäynnit lähtivät nousuun vuonna 2015, samoin asiakkaiden käyntimäärät. Myös ruiskuja ja neuloja vaihdettiin enemmän kuin edellisenä vuonna. Asiakkaille on tarjottu A- ja B-hepatiittirokotuksia edellisten vuosien tapaan. Rokotuskattavuus on vanhojen asiakkaiden keskuudessa ollut erinomainen ja myös uusia asiakkaita on saatu hyvin rokotettua. Verinäytteitä otetaan säännöllisesti.
Millissä jaetaan kondomeja ja liukuvoidetta. Lisäksi lääkäri on tavoitettavissa 1,5 tuntia viikossa keskittyen pääasiassa raskaudenehkäisyasioihin. Tämä on mahdollistanut myös ehkäisykapseleiden asentamisen sitä haluaville.
Taulukossa 23 on esitetty Millin asiakastilastot vuosilta 2012–2015.
Taulukko 23. Millin asiakastilastot 2012–2015.
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 |
Asiakaskäyntejä yht. | 8 539 | 5 952 | 5 861 | 6018 |
Ulkokuntalaisten käyntejä | 1 135 | 969 | 1 008 | 1145 |
Turkulaisten käyntejä | 7 404 | 4 983 | 4 853 | 4873 |
Eri asiakkaita yht. | 1 019 | 881 | 859 | 1095 |
Turkulaisia asiakkaita | 744 | 640 | 564 | 766 |
Jaetut ruiskut (kpl) | 337 974 | 435 942 | 471 111 | 538 439 |
Jaetut neulat (kpl) | 431 208 | 547 946 | 632 102 | 743 024 |
Hiv- näytteiden määrä | 108, kaikki negatiivisia | 65, kaikki negatiivisia | 84, kaikki negatiivisia | 58, kaikki negatiivisia |
Asiakkaiden sukupuolijakauma | 70 % miehiä | 70 % miehiä | 68,5 % miehiä | 68,0 % miehiä |
Kävijöiden keski-ikä | 31,4 vuotta | 32,9 vuotta | 33,5 vuotta | 34,5 vuotta |
Menot | 59 000 € | 73 303 € | 76 244 € | 128 232€ |
Sirkkalan päiväkeskus Turun hyvinvointitoimialan alainen päihdeongelmaisten päivätoimintakeskus. Palvelu on suunnattu turkulaisille päihdeongelmaisille ja asunnottomille henkilöille. Sirkkalan päiväkeskuksen palveluihin kuuluu päivätoiminnan lisäksi päihdehuollon tukiasunto-ohjaustoimintaa
Päiväkeskuksessa voi käydä suihkussa ja pesettää pienen määrän vaatepyykkiä. Lisäksi aikaa voi viettää lehtien, tv:n tai pelien parissa. Asiakkailla on mahdollisuus myös maksuttomaan ruokaluun arkisin klo 11 - 12. Henkilökunta auttaa viranomaisasioiden hoitamisessa, asumiseen liittyvissä kysymyksissä ja on mukana tukemassa ja motivoimassa asiakkaita päihteiden käytön vähentämispyrkimyksissä. Asiakas voi asioida päihtyneenä, mutta päiväkeskus edellyttää asiallista ja muita kävijöitä kunnioittavaa käyttäytymistä.
Taulukko 24. Sirkkalan päiväkeskuksen tilastot 2012-2015.
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 |
Asiakkaita | 228 | 350 | 639 | 613 |
Asiakaskäyntejä | 10 861 | 14 622 | 17 104 | 17 460 |
Kustannukset | 190 055 € | 210 180 € | 195 012 € | 192 397 € |
3.2.12Päihdeongelmaisten kuntoutumishoito
Kuntoutumishoito on tarkoitettu avohoitoa tukevaksi hoitojaksoksi päihdeongelmaisille, joille avohuollon palvelut eivät ole riittäviä tai tarkoituksenmukaisia. Turun hyvinvointitoimiala hankkii kaikki päihdeongelmaisten kuntoutumishoidot ostopalveluna kilpailutetuilta palveluntuottajilta.
Taulukossa 25 on esitetty Kuntoutumishoitopaikkojen asiakkaat, hoitopäivät ja ostopalvelun kustannukset vuosina 2010-2015. Taulukossa 26 on esitetty asiakkaiden ja hoitopäivien lukumäärä hoitopaikoittain vuodelta 2015.
Taulukko 25. Kuntoutumishoitopaikkojen asiakkaat ja hoitopäivät
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 |
Asiakkaita | 88 | 95 | 56 | 80 |
Hoitopäiviä | 5 764 | 6 887 | 3 423 | 5117 |
Kustannukset | 891 216 | 972 684 € | 547 795 € | 762 199 € |
Taulukko 26. Turkulaisten asiakkaiden lukumäärä ja hoitopäivien lukumäärä eri päihdekuntoutusyksiköissä vuonna 2015.
| Asiakkaiden lkm | Hoitopäivien lkm |
A-klin. Anjalansalon kuntoutumiskeskus | 6 | 365 |
A-klin. Järvenpään sosiaalisairaala | 14 | 692 |
Kalliolan klinikat | 4 | 120 |
Kankaanpään a-koti | 34 | 2438 |
Marjalinna Oy | 2 | 153 |
Mikkeli-yhteisö | 8 | 477 |
Sanaskoti | 1 | 181 |
Silta-Valmennus | 4 | 168 |
Terapiatehdas Oy | 8 | 332 |
Villa Hockey | 2 | 191 |
Yhteensä | 83 | 5117 |
|
|
|
Eri asiakkaita | 80 | 5117 |
3.2.13 Päihdeongelmaisten asumispalvelut
Turun hyvinvointitoimialan asumis- ja päihdepalveluiden sosiaalityön yksikkö tarjoaa asunnottomille ohjausta ja neuvontaa asunnottomuuteen liittyvissä ongelmissa. Yksikössä arvioidaan asiakkaalle soveltuvia asumispalveluja ja annetaan toimeentulotukeen ja päihdehuoltoon liittyviä palveluita. Asunnottomille päihdeongelmaisille turkulaisille on tarjolla tilapäisasumista, tuettua asumista ja palveluasumissa kaupungin omissa ja ostopalveluyksiköissä.
Vuonna 2015 asumispalveluissa tapahtui muutoksia kun Niuskalan hoitokoti ja Paattisten huoltokoti yhdistyivät Orikedon palvelukeskukseksi.
Sillankorva
Sillankorva on asuntoa vaille oleville turkulaisille päihdeongelmaisille tarkoitettu väliaikainen majoituspaikka. Sillankorva tarjoaa asunnottomalle turkulaiselle akuutin majoituksen ja ruoan, kun sitä ei ole muualta mahdollista saada. Sillankorvaan voi tulla myös päihtyneenä. Päihtyneiden osasto on avoinna iltapäivästä klo 13 seuraavaan aamuun klo 10. Paikkaa voi tiedustella suoraan Sillankorvasta.
Sillankorvan palvelun tavoitteena on antaa päihdekuntoutujalle hänen tarvitsemaansa perushoitoa. Asumiskokeilujen tavoitteena on selvittää yhdessä asiakkaan kanssa hänen tarvitsemansa asumispalvelut ja ohjata tarvittaessa muuhun hoitoon.
Taulukossa 27 on esitetty Sillankorvan asiakastilastot vuosina 2012–2015.
Taulukko 27. Sillankorvan tilastot vuosina 2012–2015
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 |
Hoitopaikkoja | 36 | 36 | 36 | 36 |
Asiakkaiden määrä | 211 | 230 | 249 | 229 |
Hoitopäivien määrä | 6 675 | 7 414 | 8 523 | 7180 |
Käyttöaste |
|
|
|
|
päihteellinen osasto |
|
|
| 82,6 % |
…päihteetön osasto |
|
|
| 65,0 % |
Kustannukset | 613 251 € | 809 117 € | 793 919 € | 760 623 € |
Tuettu asuminen
Turun päihdehuollon asumispalvelujen rakennetta on kehitetty itsenäistä asumista painottavaan suuntaan valtakunnallista linjausta noudattaen. Asumispalvelujen painopistettä on siirretty palveluasumista tuetun asumisen suuntaan ja ympärivuorokautisen palveluasumisen tarve on vähentynyt. Tuetun asumisen palveluita on kehitetty TALK-hankkeessa ja tämän jälkeen vuoden 2012 alusta toiminta vakiinnutettiin osaksi hyvinvointitoimialan omaa toimintaa.
Tuetussa asumisessa päihdeongelmainen asuu ns. tukiasunnossa, johon hän saa oman sosiaalityöntekijänsä ja ohjaajan tuen. Tukiasunnossa asuminen edellyttää asiakkaalta lähes itsenäistä selviytymistä arjessa. Tuen tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa säännöllisin väliajoin ja tuen määrä voi vaihdella eri asiakkaiden kohdalla. Tukiasunnot ovat kaupungin vuokra-asuntoja, joihin hyvinvointitoimiala osoittaa asukkaat. Vuokrasopimukset tehdään kiinteistöyhtiön ja asukkaan välillä määräajaksi.
Tuetun asumisen palveluja on Turussa tarjolla useamman asunnon tukiasuntoyksiköissä ja erillisissä yksittäisissä tukiasunnoissa (hajautetuissa tukiasunnoissa). Tukiasumisessa sovelletaan pääsääntöisesti määräaikaista huoneenvuokralain mukaista vuokrasopimusta.
Päihdehuollon tukiasuntoyksilöt sijaitsevat kolmessa erillisessä tukiasuntoyksikössä eli Liekakadulla (28 asuntoa), Paavinkadulla (23 asuntoa) ja Vähä-Heikkiläntiellä (11 asuntoa). Yhteensä asuntoja on 62. Liekakadun tukiasuntojen asukkaiden tukeminen ja ohjaus on kytketty Orikedon palvelukeskuksen toimintaan. Paavinkadun tukiasuntoyksikön asukkaiden ohjaamisesta vastaa Sillankorvan ensisuoja Vähä-Heikkiläntiellä asuvien päihdeongelmaisten tukemisesta vastaa Sirkkalan päiväkeskus. Asumispäiviä tukiasunnoissa oli vuonna 2014 20411.
Tukiasuntoyksiköiden lisäksi Turussa on ns. hajautettuja tukiasuntoja, eli yksittäisiä vuokra-asuntoja, jotka on varattu päihdeongelmaisten tukiasunnoiksi. Yksittäisten tukiasuntojen määrällinen kiintiö on 60. Asunnot on irrotettu tukiasuntotoiminnan käyttöön TVT Asunnot Oy:n normaalista vuokra-asuntokannasta. Kun tukiasuminen päättyy joko onnistuneesti, eli asuminen muuttuu normaaliksi vuokra-asumiseksi tai asumista ei voida jatkaa häiriöiden tms. syiden vuoksi, TVT Asunnot Oy tarjoaa tukiasuntokäyttöön korvaavan asunnon aiemman tilalle. Näin asuntojen määrä säilyy ennallaan.
Ohjaajien palkkamenot sekä päihdehuollon tukiasuntoyksiköissä että hajautetuissa, yksittäisissä tukiasunnoissa sisältyvät päihdehuollon omien toimintayksiköiden palkkamenoihin.
Taulukossa 28 on esitetty Turun omien tukiasuntojen asiakasmäärät, asumisvuorokausien määrä ja kustannukset vuosina 2012-2015.
Taulukko 28. Turun omien tukiasuntojen tilastot 2012-2015
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 |
Asiakkaita | 117 | 155 | 103 | 144 |
Asumisvuorokausia | 42 455 | 40 630 | 39 272 | 38 086 |
Kustannukset | 184 741 € | 199 337 € | 201 130 € | 197 691 € |
Omien tukiasuntojen lisäksi Turku ostaa tukiasuntopalvelua kilpailutetuilta palveluntuottajilta. Taulukossa 29 on esitetty ostopalveluna hankittujen tukiasuntojen asiakasmäärät, asumisvuorokausien määrä ja kustannukset vuosina 2013-2015
Taulukko 29. Ostopalveluna hankittujen tukiasuntojen tilastot 2012-2015
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 |
Asiakkaita | 52 | 44 | 49 | 42 |
Asumisvuorokausia | 12 242 | 12 266 | 11 527 | 10 747 |
Kustannukset | 382 937 € | 312 571 € | 306 276 € | 369 115 € |
Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen: Orikedon palvelukeskus ja ostopalvelut
Vuonna 2015 Turun hyvinvointitoimialan omat päihdehuollon laitokset yhdistyivät: työikäisille tarkoitettu Niuskalan hoitokoti ja ikääntyneille tarkoitettu Paattisten huoltokoti yhdistyivät Orikedon palvelukeskukseksi 1.8.2015 alkaen.
Orikedon palvelukeskus tarjoaa sekä tavallista palveluasumista että tehostettua palveluasumista turkulaisille päihdekuntoutujille. Ryhmäkodit tarjoavat sekä lyhyt- että pitkäaikaista palveluasumista. Palvelukeskuksessa on kolme ryhmäkotia: työikäisten palveluasumisen ryhmäkoti, ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen ryhmäkoti ja ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen ryhmäkoti. Orikedon asiakkaiden kanssa tehdään pääsääntöisesti määräaikainen huoneenvuokralain mukainen vuokrasopimus. Asiakas maksaa palvelukeskuksessa asuessaan itse ateriansa ja vuokransa.
Taulukossa 30 on esitetty Niuskalan, Paattisten ja Orikedon yksiköiden asukasmäärät ja hoitovuorokausien määrät vuosina 2012-2015.
Taulukko 30. Orikedon, Niuskalan ja Paattisten asiakastilastot 2012-2015.
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 |
Orikedon palvelukeskus |
|
|
|
|
Asukkaita |
|
|
| 93 |
Hoitopäiviä |
|
|
| 10298 |
Niuskalan hoitokoti |
|
|
|
|
Asukkaita | 96 | 118 | 80 | 53 |
Hoitopäiviä | 10 591 | 10 924 | 7 467 | 9860 |
Paattisten huoltokoti |
|
|
|
|
Asukkaita | 61 | 55 | 59 | 54 |
Hoitopäiviä | 16 511 | 16 569 | 17 142 | 9706 |
Kaikki yhteensä |
|
|
|
|
Asukkaita | 368 | 403 | 388 | 200 |
Hoitopäiviä | 33 777 | 34 907 | 33 132 | 29 864 |
Kustannukset yhteensä | 2 027 947 | 2 165 097 | 2 584 785 | 1 729 553 |
Taulukossa 31 on eritelty hyvinvointitoimialan itse tuottaman palveluasumiseen ja tehostetun palveluasumisen asiakkaat ja asumisvuorokaudet.
Taulukko 31. Oman toiminnan palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen asiakkaat ja asumisvuorokaudet 2012-2015
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 |
Palveluasuminen |
|
|
|
|
asiakkaita | 157 | 173 | 139 | 106 |
asumisvuorokausia | 27 102 | 27 493 | 24 609 | 11 269 |
kustannukset | 1 493 763 | 1 854 346 | 1 721 067 | 778 299 |
|
|
|
|
|
Tehostettu palveluasuminen |
|
|
|
|
asiakkaita | - | - | - | 54 |
asumisvuorokausia | - | - | - | 12 775 |
kustannukset |
|
|
| 951 254 |
|
|
|
|
|
Yhteensä |
|
|
|
|
asukkaita | 157 | 173 | 139 | 160 |
asumisvuorokausia | 27 102 | 27 493 | 24 609 | 24 044 |
kustannukset | 1 493 763 | 1 854 346 | 1 721 067 | 1 729 553 |
Orikedon palvelukeskuksen lisäksi Turun hyvinvointitoimiala hankkii palveluasumista ja tehostettua palveluasumista kilpailutetuilta palveluntuottajilta. Taulukossa 32on esitetty päihdehuollon ostettujen asumispalveluiden tilastot vuosina 2012–2015. Taulukossa 33 on esitetty ostopalveluiden tilastot palveluntuottajien mukaan vuonna 2015.
Taulukko 32. Päihdehuollon ostetut asumispalvelut vuonna 2012–2015
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 |
|
|
|
|
|
Palveluasuminen |
|
|
|
|
asiakkaita | 65 | 34 | 48 | 49 |
asumisvuorokausia | 10 737 | 9 737 | 11 839 | 12 139 |
kustannukset | 613 643 | 558 046 | 612 553 | 738 231 |
|
|
|
|
|
Tehostettu palveluasuminen |
|
|
|
|
asiakkaita | 28 | 32 | 41 | 32 |
asumisvuorokausia | 7 903 | 10 318 | 11 434 | 10 248 |
kustannukset | 726 171 | 850 886 | 782 706 | 943 295 |
|
|
|
|
|
Yhteensä |
|
|
|
|
asiakkaita | 93 | 66 | 89 | 81 |
asumisvuorokausia | 18 640 | 20 055 | 23 273 | 22 387 |
kustannukset | 1 342 814 | 1 408 932 | 1 395 259 | 1 681 526 |
Taulukko 33. Turkulaisten asiakkaiden lukumäärä ja hoitopäivien lukumäärä ostopalveluna hankituissa asumispalveluyksiköissä laitoksittain vuonna 2015
| Asiakkaiden lkm | Hoitopäivien lkm |
Päihdehuollon palveluasuminen | 49 | 8233 |
Mainio Vire Oy/Ykköskoti Artukainen | 31 | 6097 |
Pelastusarmeijan Turun hoitokoti | 19 | 1041 |
Ratamo-koti Oy | 3 | 1095 |
Päihdehuollon tehostettu palveluasuminen | 32 | 14154 |
Hoitokoti Matinkartano | 14 | 4775 |
Hoitokoti Setälänpiha Oy | 2 | 730 |
Mainio Vire Oy/Ykköskoti Artukainen | 9 | 2549 |
Pelastusarmeijan Turun hoitokoti | 3 | 4947 |
Ratamo-koti Oy | 5 | 1153 |
Päihdehuollon tuettu asuminen | 42 | 10747 |
Kotisairaala Luotsi Oy | 3 | 909 |
Mainio Vire Oy | 17 | 5231 |
Ratamo-koti Oy | 16 | 4077 |
Silta-Valmennus | 1 | 61 |
suorahankinta (muut) | 1 | 61 |
Turvatupa r.y/Pääskylä | 2 | 58 |
Silta-Valmennus | 2 | 350 |
Kaikki yhteensä | 120 | 33134 |
3.3Päihdepalvelut raskaanaoleville ja päihdeäideille
3.3.1 HAL (huumeet, alkoholi, lääkkeet) – poliklinikka
Tyksin HAL-poliklinikalla hoidetaan turkulaisia päihderiippuvaisia odottavia ja vastasynnyttäneitä äitejä. Kaikki Turun äitiysneuvolassa todetut päihteiden riskikäyttäjät saavat lähetteen HAL- poliklinikalle, jossa tehdään psykiatrisen sairaanhoitajan ja sosiaalityöntekijän haastattelut ja erikoislääkäritutkimus. Asiakaskäyntien määrä vaihtelee käytetyn päihteen mukaan. Pääsääntöisesti potilas käy erikoislääkärillä 1-3 kertaa. HAL--työryhmä tapaa äitiä myös verkostotapaamisissa. HAL-poliklinikka ohjaa päihderiippuvaiset äidit hoitoon Tyksin addiktiopoliklinikalle.
Ensikoti Pinja on Turun ensi- ja turvakoti ry:n ylläpitämä raskaana oleville naisille ja vauvaperheille ympärivuorokautista palvelua tarjoava kuntoutusyksikkö. Kuntoutus koostuu samanaikaisesta päihdekuntoutuksesta, vanhemmuuden tukemisesta sekä varhaisen vuorovaikutuksen hoidosta. Kohderyhmänä ovat päihteitä käyttävät raskaana olevat naiset sekä vauvaperheet.
Toiminnan tavoitteena on:
sikiövaurioiden ehkäisy tai minimoiminen
toimivan ja vauvan tervettä kehitystä tukevan vuorovaikutuksen syntyminen äidin ja vauvan välille arkielämän taitojen hallinnan lisääntyminen niin, että äiti selviää ilman päihteitä vauvan kanssa kotoutumisen jälkeen.
Kuntoutuksen viitekehyksenä on kiintymyssuhdeteoria, objektisuhdeteoria ja sen menetelminä on mm. reflektiivinen työote, yhteisökuntoutus, omahoitajatyöskentely, verkostotyö, toiminnallisuus, motivoiva haastattelu, valokuvaterapeuttinen työskentely, vuorovaikutuksen video-ohjaus sekä ratkaisukeskeisyys. Päihteettömyyden tukena ovat valvotut huumeseulat ja alkometripuhallutukset.
Kuntoutukseen tarvitaan lähettäjäkunnan maksusitoumus, mutta raskaana olevien naisten kuntoutuksen ensimmäiset kolme kuukautta ovat kunnille ilmaisia Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Pinjan henkilöstörakenne on seuraava: 1 yksikön vastaava, 1 sosiaalityöntekijä, erityistyöntekijä, 8 ohjaajaa, joilla on joko sosiaali- tai terveydenhuollon vähintään opistotasoinen koulutus.
Taulukossa 34 on esitetty Pinjan asiakastilastot vuosina 2012-2015 kaikkien asiakkaiden ostalta. Pinjassa oli 2015 yhteensä 8 turkulaista perhettä, joista 3 yksinhuoltajaperheitä, muissa molemmat vanhemmat mukana kuntoutuksessa
Taulukko 34. Ensikoti Pinjan asiakastilastot 2012-2015
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 |
Asiakkaiden määrä
| 11 perhettä 11 äitiä 1 isä 4 raskaana olevaa 11 lasta | 11 perhettä 11 äitiä 5 isää 4 raskaana olevaa 9 lasta
| 8 perhettä 8 äitiä 3 isää 5 raskaana olevaa 9 lasta
| 8 perhettä 8 äitiä 5 isää 2 raskaana olevaa 9 lasta.
|
Hoitopäiviä | 3526 | 4135 | 4273 | 4263 |
Turkulaisten asiakkaiden määrä
| 5 äitiä 5 lasta
| 6 äitiä 2 isää 5 lasta
| 5 äitiä 2 isää 5 lasta
| 3 äitiä 3 vauvaa
|
Hoitopäiviä | 1624 | 1448 | 2522 | 999 |
Kuntoutusjaksojen keskimääräinen pituus |
9,1 kk |
8,8 kk |
9,9 kk | 9,8 kk |
Avopalveluyksikkö Olivia tarjoaa vauvalähtöistä päihdekuntoutusta päihteitä käyttäville raskaana oleville naisille ja alle 3-vuotiaiden lasten perheille. Toiminnan tavoitteina ovat 1) toimivan vuorovaikutuksen vahvistaminen vanhemman ja vauvan välillä sekä vauvaikäisen lapsen terveen kehityksen edistäminen 2) päihteettömyyden tukeminen jo raskausaikana sikiövaurioiden ehkäisemiseksi sekä vanhempien päihdekuntoutus 3) psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen yhteistyössä muiden hoito-/viranomaistahojen ja mahdollisen lähiverkoston kanssa. Kuntoutukseen tarvitaan kunnan sosiaalitoimelta maksusitoumus. Kuntoutus alkaa noin kuukauden mittaisella arviointijaksolla, jolloin tutustutaan ja kartoitetaan kuntoutuksen tarve.
Kuntoutus rakentuu arviointi- ja kuntoutusjaksosta sekä seurannasta, joka päättää suunnitelmallisesti ja sovitusti kuntoutuksen. Kuntoutusjakso sisältää kahdesta kolmeen viikkokäyntiä omaohjaajatapaamisena, koti- ja ryhmäkäyntinä. Kuntoutuksen kokonaisuus suunnitellaan yhdessä asiakkaan, lastensuojelun sosiaalityöntekijän sekä muiden hoitavien tahojen kanssa. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti asiakkaan ja toimijoiden kanssa verkostokokouksissa 2 – 3 kuukauden välein. Asiakkuutta voidaan jatkaa siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 3 vuotta ja tarpeen mukaan pitempäänkin. Jatkohoito ja tukitoimet suunnitellaan sekä sovitaan yhdessä asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa kuntoutuksen päättyessä.
Päihdekuntoutuksen menetelminä ovat yhteisökuntoutus, maohjaajasuhteessa tapahtuva työskentely, elämänjana-ja minätila-työskentely, valokuvaterapeuttinen työskentely, yhteisö- ja tunneryhmät kerran viikossa, omaohjaajakeskustelut, valokuvaterapeuttinen työskentely sekä keholliset hoidot ja valvotut huumeseulat sekä alkometripuhallutukset. Lisäksi toiminnalliset menetelmät kuten retket kuuluvat kuntoutukseen. Oliviassa työskentelee yksikön vastaava / sosiaalityöntekijä ja 6 ohjaajaa, joilla on joko sosiaali- tai terveydenhuollon vähintään opistotasoinen koulutus.
Taulukossa 35 on esitetty Olivian kaikkien asiakkaiden asiakastilastot. Turkulaisia asiakkaita oli OIiviassa vuonna 2015 yhteensä 23,joista naisia 18 ja miehiä 5.
Taulukko 35. Avopalveluyksikkö Olivian asiakastilastot 2012-2015
|
2012 |
2013 |
2014 | 2015 |
Asiakkaiden määrä | 18 äitiä 5 isää 23 lasta | 13 äitiä 3 isää 16 lasta | 12 äitiä 4 isää 13 lasta | 19 äitiä 7 isää 20 lasta |
Turkulaisten asiakkaiden määrä |
|
|
| 18 äitiä 5 lasta |
Kuntoutusjaksojen määrä | 21 kpl | 19 kpl | 17 kpl | 31 kpl |
Vuosi 2015 toi muutamia merkittäviä muutoksia Turun päihdepalveluihin: yhteispäivystyksen mielenterveys- ja päihdeyksikkö aloitti toimintansa ja päihdehuollon asumispalveluyksiköt yhdistyivät Orikedon palvelukeskukseksi.
Turkulaisten päihteidenkäytössä vuonna 2015 näkyivät aikuisten humalahakuinen, runsas alkoholinkäyttö sekä nuorten ja nuorten aikuisten lisääntynyt kannabiksen käyttö. Tupakointi sen sijaan on vähentynyt entisestään. Myös nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt. Kannabiksenkäyttöön nuoret suhtautuvat sallivasti, mikä saattaa tulevina vuosina näkyä myös lisääntyneinä kokeiluina ja säännöllisenä käyttönä.
Turun kaupungin tuottaa sekä tuottaa itse että hankkii ostopalveluina päihdepalveluita. Päihdehuollon asumispalvelut aiheuttavat Turussa suurimmat päihdehuollon kustannukset. Asumispalveluissa onkin tehty rakenteellisia muutoksia kustannusten nousun hillitsemiseksi: yhä suurempi osa päihdekuntoutujista pyritään asuttamaan itsenäiseen asumiseen erilaisten tukimuotojen avulla, jotta laitospalveluiden määrää saataisiin vähennettyä.
Pitkien laitoskuntoutushoitojen osuus Turun päihdehoidoissa on vähentynyt, sen sijaan katkaisuhoidon asiakasmäärä ja samalla kustannukset kasvavat. Sekä valtakunnalliset suositukset että Turun kaupungin tavoitteet painottavat päihdeongelmien hoitamista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa peruspalveluissa. Turun hyvinvointitoimialan hallinnoimassa Kaste-rahoitteisessa Parempia palveluita riskiryhmille hankkeessa onkin kehitetty päihde- ja mielenterveysongelmaisten asiakkaiden hoitoa osana terveysasemien toimintaa. Tavoitteena on luoda yhtenäisiä, asiakaslähtöisiä hoito- ja palveluketjuja, joiden avulla asiakas saa tarvitsemansa palvelukokonaisuuden.
Taulukko 35. Turun päihdepalveluiden kustannuksia vuosina 2010-2015, €.
| 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 |
Ehkäisevä päihdetyö*) | 273 645 | 314 667 | 333 805 | 287 677 | 193 927 | 157 147 |
Nuorten selviämisasema**) | 82 826 | 84 591 | 81 515 | 71 774 | 73 462 | 37 903 |
Lasten ja nuorten nuorisopoliklinikka | 112 000 | 104 500 | 109 800 | 109 654 | 112 615 | 118 655 |
A-klinikka ja Nuorisoasema yhteensä | 1 195 902 | 1 283 531 |
|
|
|
|
A-klinikka |
|
| 867 432 | 911 800 | 809 952 | 834 200 |
Nuorisoasema |
|
| 379 504 | 399 000 | 404 862 | 415 400 |
Katkaisuhoitoasema | 832 404 | 1 165 784 | 959 993 | 1 032 000 | 1 173 000 | 1 352 769 |
Selviämisasema |
|
|
| 66 600 | 179 170 | 170 090 |
Päihdepsykiatrian yksikkö | 2 000 514 | 1 979 301 | 2 027 574 | 2 031 199 | 2 058 684 | 2 276 004 |
Kuntoutumishoidot | 525 782 | 945 772 | 891 216 | 972 684 | 547 795 | 762 199 |
Päihdehuollon asumispalvelut | 4 322 327 | 4 367 727 | 3 937 506 | 4 481 105 | 4 296 111 | 4 738 508 |
Sirkkalan päiväkeskus | 179 312 | 192 359 | 190 055 | 210 180 | 195 012 | 192 397 |
Milli***) | 79 000 | 79 000 | 59 000 | 73 303 | 76 244 | 128 232 |
Yhteensä | 9 605 722 | 10 519 243 | 9 839 412 | 10 648 989 | 10 122 848 | 11 185 519 |
*) Sisältää ehkäisevän päihdetyön suunnittelijan ja terveysohjaajan palkkakulut, ehkäisevän päihdetyön hankkeet sekä ehkäisevän päihdetyön järjestöjen avustukset. Vuonna 2015 terveysohjaajan vakanssi oli suurimman osan vuotta täyttämättä.
**) Nuorten selviämisaseman kuluihin on sisällytetty Millin erikoissairaanhoitajan palkkakulut vuosina 2010-2014.
***) Millin erikoissairaanhoitajan palkkakulut on sisällytetty Millin kustannuksiin vasta vuodesta 2015.
Taulukossa 35 on esitetty Turun päihdepalvelujen kustannukset vuosina 2010–2015. Eri vuosien kustannukset eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia, sillä Turun kaupungin päihdehuollon raportoinnin periaatteita täsmennettiin vasta vuonna 2013 vastaamaan paremmin erityisesti Kuuden suurimman kaupungin eli Kuusikko-kuntien päihdehuollon palveluiden ja kustannusten vertailuraportin kriteerejä. Vuoden 2013, 2014 ja 2015 luvut ovat nettomenoja, joihin on vyörytetty mm. sisäiset vuokrat, it-kulut, kuel- ja varhemaksut sekä hallintokulut.
Kuviossa 10 on esitetty vuoden 2015 päihdepalvelujen kustannusten prosentuaaliset osuudet. Ehkäisevän työn ja nuoriin kohdistuvan työn kustannukset ovat edelleen murto-osa siitä, mitä aikuisten palvelut ja kuntoutus- ja asumispalvelut tulevat maksamaan. Terveysasemilla tehtävän päihdetyön kustannuksia ei ole toistaiseksi pystytty erottamaan omaksi kohdakseen.
Kuvio 10. Päihdepalvelujen kustannusten prosentuaaliset osuudet vuonna 2015.
Kuviossa 11 on esitetty päihdepalveluiden kustannusten kehitystä vuosina 2008 – 2015. Kustannuksissa ei ole tapahtunut dramaattisia muutoksia. Päihdehuollon kokonaismenot ovat olleet noin 9,5–11 miljoonaa euroa vuodessa. Päihdehuollon asumispalvelut vievät kokonaissummasta noin 40 – 45 prosenttia. Turun kaupungin oman toiminnan ja ostopalveluina hankittujen palveluiden osuudet vaihtelevat vuosittain. Vuonna 2015 päihdehuollon asumispalvelut aiheuttivat 42 prosenttia päihdehuollon kustannuksista, oman toiminnan kustannukset olivat noin 2,7 miljoonaa euroa, ostopalveluiden noin 2 miljoonaa euroa.
Kuvio 11. Turun päihdehuollon kustannusten muutokset 2008-2015.
Päihdepalveluiden asiakasmäärissä ja käyntimäärissä ei tapahtunut suuria muutoksia vuonna 2015. A-klinikan kävijämäärät ovat hitaasti laskeneet vuodesta 2011. Samaan aikaan Millin ja Sirkkalan päiväkeskuksen asiakasmäärät ovat kasvaneet.
Asumispalveluiden asiakasmäärät ovat selvästi pienentyneet ostopalveluna hankituissa asumispalveluissa. Omissa asumispalveluissa asiakkaita on ollut noin 500 henkeä vuosina 2008-2015, ostopalveluissa asiakasmäärä on laskenut vuoden 2009 jälkeen reilusta 300 hengestä noin 120 henkeen vuodessa. Samalla ostopalvelujen asumisvuorokausien määrä on laskenut noin 10.000 vuorokautta vuodessa. Tästä huolimatta ostopalvelujen kustannukset ovat kuitenkin nousseet. Nousu selittyy tehostetun palveluasumisen ostopalvelujen osuuden kasvulla.
Vuonna 2014 selvitettiin yksityiskohtaisesti turkulaisten päihdeasiakkaiden kokonaismäärä. Kaiken kaikkiaan Turun päihdepalveluissa oli asiakkaana 1807 henkilöä. Lisäksi voidaan arvioida, että Turussa on tuhansia päihderiippuvaisia, jotka eivät ole hoidon piirissä. Alkoholiriippuvaisia arvioidaan olevan noin 5-10 % väestöstä, mikä Turussa tarkoittaisi 9.000 – 18.000 henkilöä.
Tulevia haasteita Turun päihdepalveluissa ovatkin aikuisväestön ja ikääntyvän väestön alkoholihaittojen ehkäisy ja alkoholin riski- ja ongelmakäyttäjien saaminen hoidon piiriin. Alkoholilakiin kaavaillut uudistukset ja normien purku saattavat vaikuttaa alkoholin kulutuksen lisääntymisenä. Lakimuutokset lisäävät selkeästi tarvetta alkoholimyynnin ikärajojen omavalvonnan tehostamiseen. Yhteistyö Pakka-toiminnassa ja terveydenhuollon mini-interventio ovat valtakunnallisia, tutkittuja keinoja haittojen vähentämiseen.
Nuorten kannabismyönteisyys ja kannabiksen käytön lisääntyminen ovat ehkäisevän työn haasteena niin Turussa kuin laajemmin koko Suomessa. Erityisiä toimia tarvittaisiin toisen asteen oppilaitoksissa ja erityisesti ammattikouluissa.
Uusi, kasvava ilmiö on lasten ja nuorten digitaalinen pelaaminen ja netin käyttö. Niin lasten ja nuorten koulutehtävät kuin vapaa-ajan harrastukset ovat enenevissä määrin siirtymässä nettiin, älypuhelimien ja digilaitteiden pariin. Tämä sinänsä positiivinen ilmiö saattaa aiheuttaa myös haittoja, mikäli digilaitteiden käyttöä ei tauoteta tai käyttö aiheuttaa riippuvuusoireita. Turun koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ovatkin yhteistyökumppaneineen havahtumassa haittojen varhaiseen tunnistamiseen ja hoidon kehittämiseen.
Turun mielenterveyspalvelut ovat siirtymässä vuonna 2016 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin. Tämä tarkoittaa muutoksia päihdepsykiatrian yksikössä ja mahdollisesti myös päihde- ja asumispalveluiden organisoinnissa. Vielä isompi muutos on edessä siirryttäessä sote-uudistuksen tuomaan maakunnalliseen malliin. Turun päihdeohjelman tavoitteet luovat erinomaisen pohjan palveluiden kehittämiselle ja painopisteen siirtämiselle korjaavista erityispalveluista ehkäiseviin lähipalveluihin ja terveyden edistämiseen.
Alkoholijuomien kulutus 2015. Suomen virallinen tilasto, Alkoholijuomien kulutus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tilastoraportti 5/2016.
Hakkarainen, P., Karjalainen, K., Ojajärvi, A., Salasuo, M. (2015). Huumausaineiden ja kuntodopingin käyttö ja niitä koskevat mielipiteet Suomessa vuonna 2014. Yhteiskuntapolitiikka 80 (4): 319–333.
Helldán, Anni; Helakorpi, Satu 2015. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti: 2015 /006.
Jääskeläinen, M. (2012). Päihdehaittakustannuslaskennan menetelmät – Esimerkkinä vuoden 2010 päihdehaittakustannuslaskenta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Luokitukset, termistöt ja tilasto-ohjeet 5/2012.
Kaikkonen R, Murto J, Pentala O, Koskela T, Virtala E, Härkänen T, Koskenniemi T, Ahonen J, Vartiainen E & Koskinen S. Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen perustulokset 2010-2014. Verkkojulkaisu: www.thl.fi/ath
Kouluterveyskysely 2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Verkkojulkaisu: https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely
Kuussaari, K., Ronkainen, J.–E., Partanen, A., Kaukonen, O., Vorma, H. 2012. Kun-
toutuksesta katkaisuun. Päihdetapauslaskenta palvelujärjestelmän kuvaajana. Yh-
teiskuntapolitiikka 77 (6/2012).
Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä 523/2015. Finlex.
Internet-linkki: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150523
Nuorten terveystapatutkimus 2015. Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö - 1977-2015. Sosiaali- ja terveysministeriö. Raportteja ja muistioita (STM): 2015:31.
Salonen, Anne; Raisamo, Susanna (2015). Suomalaisten rahapelaaminen 2015 - Rahapelaaminen, rahapeliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet 15-74-vuotiailla. THL 2015 / 016.
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Julkaisuja (STM): 2012:24
Päihdehaittakustannukset 2010. Tilastoraportti 11/2012, 24.5.2012. THL.
Päihdehuoltolaki. www.finlex.fi
Päihdetilastollinen vuosikirja 2015. Suomen virallinen tilasto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Sosiaaliturva 2015.
Thomas Karlsson, Elina Kotovirta, Christoffer Tigerstedt, Katariina Warpenius (toim.) 2013. Alkoholi Suomessa. Kulutus, haitat ja politiikkatoimet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 13/2013
Turun kaupungin turvallisuussuunnitelma 2014-2016. Internet-linkki: http://ah.turku.fi/kh/2014/0331007x/Images/1305050.pdf
Turun mielenterveys- ja päihdeohjelma 2011-2015. Internet-linkki:
http://ah.turku.fi/perla/2011/0119001x/Images/1023126.pdf
Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi © Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2005–2016
Vanhatalo J, P. Mäkelä & A. Vehtari 2010. Alkoholikuolleisuuden alueelliset erot Suomessa 2000-luvun alussa. Yhteiskuntapolitiikka 75 (2010):3.
Valtiovarainministeriö 2012. Peruspalveluien tila–raportti 2012. Juvenes Print
Tampereen Yliopistopaino Oy, 2012.
Varjonen, Vili 2015. Huumetilanne Suomessa 2014. Kansallinen huumevuosiraportti
EMCDDA:lle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 1/2015.