TURUN KAUPUNGIN
SUUN TERVEYDENHUOLLON PALVELUSETELITOIMINNAN SÄÄNTÖKIRJA
Turku 3.5.2016
SISÄLLYS
SÄÄNTÖKIRJA PALVELUSETELIPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 3
4 Palvelujen tuottamiseen sovellettava lainsäädäntö 4
6 Palvelusetelin arvo ja hinnoittelu 5
7 Palveluntuottajan velvoitteet 6
9 Muistutukset, kantelut, potilasvahinkoilmoitukset ja potilasvalitukset 9
10 Vastuut, vakuutukset ja vahingonkorvaukset 10
11 Kunta on rekisterinpitäjä 10
12.1. Palvelusetelin verotus 10
13 Palvelusetelitoiminnan vastuuhenkilöt 11
14 Sääntökirjan muuttaminen 11
15 Sääntökirjan voimassaoloaika 11
SÄÄNTÖKIRJA PALVELUKOHTAINEN OSA 12
1 Palvelusetelijärjestelmään piiriin kuuluvat asiakkaat ja potilaat 12
2 Aika, jonka kuluessa palveluntuottajan tulee suorittaa palvelusetelillä tuotettava palvelu 12
3 Palveluntuottajan henkilökunnan pätevyysvaatimukset 13
5 Palvelun sisältövaatimukset 14
6 Hoitotietojen toimittaminen kunnalle 16
8 Laatumittarien seuranta ja raportointi 16
9 Kunnan antamat tiedot palveluntuottajalle 17
10 Palveluiden sallittu hinnoittelu 17
12 Muut erityiset vaatimukset 19
SÄÄNTÖKIRJA PALVELUSETELIPALVELUJEN TUOTTAMISESTA
Palvelusetelillä tarkoitetaan palvelun järjestämisvastuussa olevan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelun saajalle myöntämää sitoumusta korvata palveluntuottajan antaman palvelun kustannukset kunnan ennalta määräämään arvoon asti. Palvelusetelillä tarkoitetaan toisin sanoen kunnan sitoumusta suorittaa tietty sen ennalta määräämä rahamäärä palveluntuottajalle niiden kustannusten korvaamiseksi, joita palveluntuottajalla on aiheutunut asiakkaalle tuotetusta palvelusta. Palveluseteli voi konkreettisena maksuvälineenä olla esimerkiksi painettu palveluseteli, sähköinen kortti tai viranomaispäätös.
Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan lakisääteisiä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja. Tämän vuoksi asiakkaan asemaan vaikuttavat samat erityislainsäädännön säännökset kuin muillakin tavoin järjestetyissä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa. Palvelusetelin käyttäjällä on kuitenkin muista järjestämistavoista poiketen oikeus valita haluamansa kunnan hyväksymä palveluntuottaja.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) säätelee palvelusetelin käyttöä. Palvelusetelilakia sovelletaan palvelusetelin käyttämiseen kuntien järjestämissä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lakia sovelletaan ainoastaan yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkimiseksi. Tämän vuoksia lakia ei voi soveltaa julkisyhteisöjen tuottamien palvelujen hankkimiseen.
Palvelusetelijärjestelmässä kunta ei tule sopimusosapuoleksi palvelusta sovittaessa, sillä kyseessä on kuluttajan asemassa olevan asiakkaan ja palveluntuottajan välinen sopimus.
Palveluseteli tuottajaksi hakeudutaan sähköisen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän (PSOP) avulla. Järjestelmä tukee palvelusetelien käyttöä, palveluntuottajien vertailua ja toteutuneiden palvelujen kirjaamista. Järjestelmä muodostaa toteutuneista ja kirjatuista tapahtumista tilitysaineiston automaattisesti. Palveluntuottaja saa toteutuneen ja hyväksytyn tilitysaineiston perusteella maksun kunnalta palvelusetelissä määritellyistä palveluista. Myös potilas voi asioida parastapalvelua.fi sivustoilla suun terveydenhuollon palvelua koskevissa asioissa.
PSOP-järjestelmän nettisivut ovat osoitteessa parastapalvelua.fi, www.parastapalvelua.fi
Palveluntuottajan ohjevideot löytyvät parastapalvelua.fi –sivuilta.
Sääntökirjassa kunta asettaa palvelusetelilain 5 §:ssä tarkoitetut hyväksymiskriteerit palveluntuottajille. Kunta velvoittaa palveluntuottajat noudattamaan sääntökirjan määräyksiä.
Yksityinen palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan tämän sääntökirjan ehtoja siitä alkaen, kun palveluntuottaja hyväksytään palveluseteillä toteutettavien sosiaali- tai terveyspalvelujen tuottajaksi. Itse palvelua tuotettaessa sitä koskevan sopimuksen osapuolina ovat palveluntuottaja ja asiakas, eivätkä sopimuksen sitoumukset ja vastuut kohdistu kuntaan.
Tässä sääntökirjassa tarkoitetaan:
1)asiakkaalla sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettua asiakasta ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettua potilasta;
2)palvelusetelillä järjestämisvastuussa olevan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelun saajalle myöntämää sitoumusta korvata palveluntuottajan antaman palvelun kustannukset kunnan ennalta määräämään arvoon asti.
3)omavastuuosuudella sitä osuutta yksityisen palveluntuottajan tuottaman palvelun hinnasta, jota kunnan myöntämän palvelusetelin arvo ei kata ja joka jää asiakkaan maksettavaksi.
4)sääntökirjalla tarkoitetaan asiakirjaa, jolla kunta asettaa palvelusetelilain 5 §:ssä tarkoitetut hyväksymiskriteerit palveluntuottajille. Kunta velvoittaa palveluntuottajat jatkuvasti noudattamaan sääntökirjan määräyksiä. Yksityinen palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan tämän sääntökirjan ehtoja siitä alkaen, kun palveluntuottaja hyväksytään palvelusetelillä toteutettavien sosiaali- tai terveyspalvelujen tuottajaksi. Itse palvelua tuotettaessa sitä koskevan sopimuksen osapuolina ovat palvelun tuottaja ja asiakas. Sopimuksen sitoumukset ja vastuut eivät kohdistu kuntaan.
5)palveluntuottajalla tarkoitetaan yksityishammaslääkäriä, jonka toiminta täyttää sääntökirjan asettamat kriteerit.
Se, mitä säädetään kunnasta, soveltuu myös kuntayhtymään.
Palvelujen tuottamiseen sovellettava lainsäädäntö
Palvelusetelisitoumukseen/-sopimukseen sovelletaan Suomen lainsäädäntöä, ja erityisesti seuraavia:
•Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009)
•Terveydenhuoltolaki (1326/2010)
•Laki asiakasmaksuista (734/1992)
•Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (912/1992)
•Laki yksityisestä terveydenhuollosta (152/1990)
•Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992)
•Potilasvahinkolaki (585/1986)
•Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994)
•Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010)
•Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007)
•Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)
•Henkilötietolaki (523/1999) ja henkilötietojen käsittelyä koskevat säädökset
•Kuluttajansuojalaki (38/1978)
•Vahingonkorvauslaki (412/1974)
•Laki kuluttajariitalautakunnasta (8/2007)
•Arvonlisäverolaki (1501/1993)
•Laki julkisista hankinnoista (348/2007)
•Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1233/2006)
Kunnan velvollisuutena on järjestää suun terveydenhuollon palveluja kuntalaisille. Asiakkaan ottaessa yhteyttä suun terveydenhuoltoon tekee terveydenhuollon ammattihenkilö hoidon tarpeen arvion ja määrittelee hoidon tarpeen kiireellisyyden. Asiakkaalla on oikeus päästä hammashoitoon kolmen kuukauden kuluessa, mikä voidaan ylittää kolmella kuukaudella, mikäli potilaan terveys ei vaarannu.
Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan lakisääteisiä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä, jolloin kunnan tulee ohjata hänet kunnan muilla tavoin järjestämien palvelujen piiriin. Palvelusetelin saanut asiakas voi hakeutua kenelle tahansa palveluntuottajaksi hyväksytylle yksityishammaslääkärille.
Kunnan on selvitettävä asiakkaalle tämän asema palveluseteliä käytettäessä, palvelusetelin arvo, palveluntuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja arvioitu suuruus sekä vastaavasta palvelusta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) mukaan määräytyvä asiakasmaksu. Suun terveydenhuollossa hoitoon liittyvä tiedonhankinta perustuu asiakkaan suostumukseen. Sen lisäksi, mitä palvelusetelilaissa säädetään, asiakkaan asemaan sovelletaan potilaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia.
Palvelusetelin saanut asiakas tekee palveluntuottajan kanssa sopimuksen (ajanvarauksen) palvelun hankkimisesta. Asiakas sitoutuu maksamaan palveluntuottajalle palvelusetelin omavastuuosuuden ja proteettiseen hoitoon liittyvät hammaslaboratorikustannukset, kuten kunnan omassa toiminnassa. Asiakkaan ja palveluntuottajan välistä sopimusta koskevan erimielisyyden saattamisesta kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi säädetään kuluttajariitalautakunnasta (8/2007) annetussa laissa. Reklamaatiotilanteessa kuluttajan tulee ilmoittaa tyytymättömyydestään sopimuskumppanilleen eli palveluntuottajalle.
Palvelujen tuottamiseen palvelusetelillä sovelletaan kuluttajansuojalakia (38/1978). Lain mukaan elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää kulutushyödykettä tarjotessaan sopimusehtoa, jota hyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomana. Asiakkaalla on oikeus käyttää kuluttajansuojalainsäädännön mukaisia oikeusturvakeinoja reklamaatiotilanteessa.
Potilaslain (785/1992) mukaan potilaan oikeusturvakeinoja ovat terveydenhuollon toimintayksikön vastaavalle johtajalle tehtävä muistutus sekä oikeus tehdä kantelu hoidosta tai hoitoon liittyvästä kohtelustaan terveydenhoitoa valvovalle viranomaiselle, joita ovat aluehallintovirasto sekä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira.
Palvelusetelin arvo ja hinnoittelu
Kunta ei voi periä palvelusetelin käyttäjältä asiakasmaksua palvelusta. Jos palvelusetelin arvo on suurempi kuin palvelutuottajan hinta, niin kunta on velvollinen suorittamaan palveluntuottajalle enintään asiakkaalta perityn hinnan.
Asiakkaalla ei ole oikeutta saada sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista korvausta omavastuuosuuteen. Matkakustannuksista voi kuitenkin saada korvausta siten kuin sairausvakuutuslaissa säädetään. Palvelusetelipalvelu ei oikeuta kotitalousvähennykseen.
Kunta voi asettaa palveluntuottajien hyväksymiskriteeriksi sen, että palvelusetelillä tuotettava palvelu saa maksaa enintään tietyn euromäärän. Hinta voidaan myös jättää vapaasti markkinoiden määrittelemäksi.
Maksuttomiksi säädettyjen (L sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992 5 §, Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 912/1992 9 §) suun terveydenhuollon terveyspalvelujen hankkimiseksi annettavan palvelusetelin arvo tulee määrätä niin, että asiakkaalle ei jää maksettavaksi omavastuuosuutta. Turun kaupungin suun terveydenhuollossa tämä potilasryhmä hoidetaan omassa toiminnassa.
Palveluntuottaja on palvelusetelijärjestelmän puitteissa palvelua tuottava, yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) tarkoitettu palveluntuottaja ja sitoutuu täyttämään palvelusetelilain (569/2009) 5 §:n mukaiset yleiset ehdot.
Kun potilas ottaa yhteyttä palveluntuottajaan vastaanottoajan varaamiseksi, palveluntuottajan tulee tarkistaa PSOP -järjestelmästä asiakkaan oikeus kysyttyyn palveluun. Palveluntuottajan tulee pyytää potilaalta numerosarja, joka on palvelusetelissä. Numerosarjan avulla palveluntuottaja voi tarkistaa asiakasta koskevat palvelutiedot. Palveluntuottajan on seurattava potilaan kotikuntatietoja kunnan palveluseteliportaalissa, sillä jos potilaan kotikunta on hoidon alkamisen jälkeen muuttunut tai jos potilas on valinnut toisen kunnan terveyskeskuksen hoitopaikakseen, ei palveluntuottaja voi laskuttaa kunnalta palvelusetelin sisältämää osuutta hoidosta kunnasta poismuuttopäivän jälkeen. Jos potilas jättää maksamatta palveluntuottajan laskun, huolehtii palveluntuottaja itse maksuneuvotteluista sekä mahdollisesta perinnästä.
Palveluntuottajaksi hakeudutaan PSOP-järjestelmän kautta. Palvelutuottajan tunnistautuu Katso-tunnisteen avulla järjestelmään (https://yritys.tunnistus.fi) Palveluntuottajan kelpoisuuteen liittyvät viranomaisrekisteritarkistukset (Tilaajavastuulaki 1233/2006 § 5) tehdään automaattisesti, mikäli palveluntuottajan on liittynyt Suomen Tilaajavastuu Oy:n Luotettava Kumppani –ohjelmaan. (www.tilaajavastuu.fi) Jos tietoja ei voida tarkistaa automaattisesti Tilaajavastuu –liittymän avulla, tulee palveluntuottajan toimittaa vaaditut dokumentit sähköisen hakemuksen liitteinä sähköisesti. (Liite 1)
a) Rekisteröinti ennakkoperintärekisteriin
Palveluntuottaja sitoutuu olemaan rekisteröitynä verohallinnon ennakkoperintärekisterissä.
b) Palveluntuottajaa koskevan edellytykset
Laki yksityisestä terveydenhuollosta (152/1990) määrittelee palveluntuottajaksi hakeutuvan yksityishammaslääkärin tarvitsemat luvat. Palvelua tuottavan yksikön kohdalla edellytysten täyttyminen on tarkastettu yksikön perustamisvaiheessa. Perustamisluvan myöntää toimivaltainen aluehallintovirasto (AVI) tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Luvan saanut palveluntuottaja rekisteröidään yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen antajien (Valveri) rekisteriin, jota AVI:t ylläpitävät yhdessä Valviran kanssa.
c) Vähimmäispalvelutaso
Palveluntuottajan palvelutason tulee olla vähintään yhtä hyvä kuin kunnan omana palveluna tuottaman palvelun taso. Käytännössä kunta hyväksyy palvelun tason siinä vaiheessa, kun se valitsee tietyn palveluntuottajan mukaan palvelusetelijärjestelmään ja ottaa tältä asiaa koskevan sitoumuksen.
d) Vakuutusturva
Palveluntuottajalla on oltava voimassa olevat toimintansa edellyttämät lakisääteiset vakuutukset, kuten esim. potilasvahinkolain sekä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukaiset vakuutukset.
e)Hintatiedot ja ajanvarauksen peruuttaminen
Palveluntuottajan tulee ylläpitää yritystä, toimipaikkoja ja palvelujen saatavuutta koskevia tietoja ajantasaisesti PSOP-järjestelmässä. Palvelusetelipotilas voi niiden perusteella etsiä ja vertailla palveluntuottajia. Palveluntuottajan tulee olla tavoitettavissa puhelimitse internet-sivuilla ilmoittaminaan aikoina. Palveluntuottajan on kerrottava asiakkaalle perumatta jääneen tai liian myöhään perutun ajanvarauksen laskutuksesta, mikä voi olla enintään terveyskeskuksen perumattoman poisjäännin hinta. Tarjottavien palvelujen hintatiedot tulee toimittaa asiakkaalle hänen pyynnöstään myös kirjallisessa muodossa.
f)Palvelusta vastaava johtaja
Hyväksytyllä palveluntuottajalla on velvollisuus osoittaa palvelusta vastaava henkilö. Palveluntuottaja vastaa myös alihankkijoidensa toiminnasta samassa laajuudessa ja kuten omasta toiminnastaan. Palveluntuottajan on oma-aloitteisesti tiedotettava kuntaa toiminnassaan tapahtuvista olennaisista muutoksista. Palvelun tuottamiseen vaikuttavien olosuhteiden muutoksista sekä vastuuhenkilöiden tai yhteystietojen muuttumisesta on ilmoitettava palvelutuottajaportaalin (PSOP) kautta tai kunnan palvelusetelistä vastaavalle hammaslääkärille viipymättä sen jälkeen, kun muutos on tiedossa.
g)Asiakastyytyväisyys ja potilaspalaute
Palveluntuottaja sitoutuu toimimaan siten, että asiakastyytyväisyys on hyvä.
Kertaluontoisissa tai määrätyn ajan kestävissä hoitojaksoissa palveluntuottaja sitoutuu toimittamaan asiakaspalautteet kunnalle välittömästi hoidon/hoitojakson päätyttyä. Asiakas voi myös antaa palautetta suoraan kuntaan, Turun kaupungin Paikalla –palautepalvelun kautta.
h)Lainsäädäntö
Palveluun sovelletaan Suomen lainsäädäntöä. Palveluntuottajan on noudatettava kaikkia palveluntuottajaa ja sen toimintaa koskevaa lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä ja ohjeita. Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan voimassa olevaa työsopimuslainsäädäntöä ja alan työehtosopimuksia.
i)Palveluntuottajaksi hyväksymisen peruuttaminen
Kunnalla on oikeus peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen ja poistaa palveluntuottajan nimi hyväksyttyjen palveluntuottajien listasta välittömästi ilman irtisanomisaikaa, mikäli:
1)hyviä hoito- ja palvelukäytäntöjä ei noudateta;
2)palveluntuottaja ei noudata kunnan kirjallisesta kehotuksesta huolimatta sääntökirjan ehtoja;
3)palveluntuottaja on tullut maksukyvyttömäksi, ei ole kyennyt hoitamaan laskujaan eräpäivään mennessä, on aloittanut akordimenettelyn, on asetettu selvitystilaan tai on välittömässä vaarassa tulla asetetuksi selvitystilaan
4)palveluntuottaja tai joku sen johtoon kuuluva henkilö on tuomittu syyllisenä elinkeinotoimintaan liittyvässä rikoksessa.
Palveluntuottaja sitoutuu täyttämään kunnan erikseen asettamat asiakkaiden tai asiakasryhmien tarpeisiin, palvelujen määrään tai laatuun tai kunnan olosuhteisiin liittyvät taikka muut vastaavat vaatimukset.
a) Palveluntuottajan toimitilojen on täytettävä turvallisuusmääräykset niin että yksikössä huolehditaan asiakkaiden turvallisuudesta lain ja viranomaisten määräysten mukaisesti ja täytettävä lain edellyttämät palveluntuottajalle asetetut hyväksymisedellytykset. Palveluntuottajan tulee informoida kuntaa tarjoamiensa palvelujen laadun valvonnasta sekä hoitopalvelujen osalta potilasturvallisuudesta.
b)Palveluntuottaja sitoutuu toimimaan laadukkaaseen hammaslääketieteelliseen käytäntöön perustuvien tutkimus- ja hoitomenetelmien mukaisesti sekä hyvässä yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. Palveluntuottaja sitoutuu toimimaan virhetilanteissa ja komplikaatioissa kunnan korvauskäytäntöjen mukaisesti.
c)Jos hampaan täyte tai juurenhoito joudutaan uusimaan ennen kuin toimenpiteestä on kulunut vuosi, tulee palveluntuottajan korjata hoito takuutyönä maksutta. Jos palvelusetelillä tehdään irtoprotetiikkaa, tulee palveluntuottajan taata niiden kestävyys ja istuvuus sekä suorittaa tarvittavat korjaukset vuoden sisällä takuutyönä. Kirurgisissa toimenpiteissä mahdollisesti tulevista jälkihoidoista ja komplikaatioista huolehtii toimenpiteen tehnyt palveluntuottaja. Vakavassa hoitokomplikaatiossa, jotka esim. vaativat sairaalahoitoa tai erikoissairaanhoitoa, palveluntuottaja kirjoittaa lähetteen erikoissairaanhoitoon. Jos potilaalle jää palvelusetelillä suoritetusta hoidosta hoitoa vaativa pitkäaikainen kiputila, voidaan potilas ottaa jatkohoitoon kuntaan.
d) Liikuntarajoitteisella, esimerkiksi pyörätuolia käyttävällä asiakkaalla tulee olla esteetön pääsy palveluntuottajan toimitiloihin.
e) Asiakkaalla on oikeus saada palvelua valintansa mukaan joko suomen tai ruotsin kielellä.
f)Palveluntuottaja laatii palvelusetelijärjestelmässä (PSOP) potilasasiakirjat välittömästi hoitokäynnin tai -jakson jälkeen ja kuittaa ne valmiiksi, jolloin ne ovat kunnan käytettävissä. Palveluntuottajan tulee noudattaa huolellisuutta tietojen käsittelyssä ja huolehtia siitä, että salassa pidettäviä tietoja käsitellään oikein. Palveluntuottajan tulee käsitellä asiakirjoja siten kuin henkilötietolaissa (523/1999), laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) ja laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) säädetään. Asiakirjojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia julkisuuslain säädöksiä sovelletaan asiakirjoihin silloinkin, kun ne ovat palveluntuottajan hallussa. Kunta on palvelusetelillä järjestettävässä palvelussa syntyvien potilas- ja asiakasasiakirjojen henkilötietolaissa tarkoitettu rekisterinpitäjä.
g) Palveluntuottaja sitoutuu huolehtimaan siitä, että palveluntuottaja taikka sen johtohenkilö tai edustus-, päätös-, tai valvontavaltaa käyttävä henkilö ei ole syyllistynyt rikosrekisteristä ilmenevällä lainvoimaisella tuomiolla laissa julkisista hankinnoista (348/2007) 53 §:ssä mainittuun rikokseen tai tekoon tai laiminlyöntiin, jonka perusteella palveluntuottaja em. lain 54 §:n nojalla hankintayksikön päätöksellä voidaan sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle.
h) Palveluntuottajan markkinoinnin on oltava asiallista, luotettavaa ja hyvän tavan mukaista. Ylisanoja tai vertailumuotoja ei saa käyttää. Markkinoinnilla ei tule luoda tarpeetonta sosiaali- tai terveydenhuoltopalvelujen kysyntää. Ilmoituksen tulee sisältää tiedot vastaanottopaikasta, -ajasta ja ajanvarausmahdollisuudesta. Hinnoista ilmoittamisen tulee tapahtua vertailukelpoisella tavalla siten, että palveluseteliä käyttävä asiakas voi vaivatta päätellä palvelun kokonaishinnan ja sen osuuden, joka jää hänen maksettavakseen.
i) Palveluntuottaja vastaa myös alihankkijoidensa toiminnasta.
Kunta vastaa siitä, että kunnan internet-sivuilla olevat tiedot ja asiakkaalle annettavat kirjalliset ohjeet ovat oikeat.
Kunnan on selvitettävä asiakkaalle tämän asema palveluseteliä käytettäessä, palvelusetelin arvo, palveluntuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja arvioitu suuruus sekä vastaavasta palvelusta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan määräytyvä asiakasmaksu. Mikäli palveluseteli tai liitteet sisältävät virheellistä tietoa, esim. väärä röntgenkuva, toimenpide, hampaan numero tms. tulee palveluseteli liitteineen palauttaa ja kunnan tulee toimittaa uusi palveluseteli liitteineen palautuksen tehneelle henkilölle.
Suun terveydenhuollossa tiedonhankinta perustuu asiakkaan suostumukseen.
Kunnan tulee peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen ja poistaa palveluntuottaja luettelosta, jos hyväksymiselle asetetut edellytykset eivät enää täyty tai palveluntuottaja pyytää hyväksymisen peruuttamista.
Kunnalla on velvollisuus valvoa hyväksymiensä palveluntuottajien palvelujen laatua palvelujen tuottamisen yhteydessä. Kunnan tulee täten varmistaa, että palveluntuottajat täyttävät toiminnalle asetetut vähimmäisedellytykset.
Kunta valitsee palvelusetelijärjestelmän piiriin kuuluvat palveluntuottajat palvelusetelilain edellyttämällä tavalla. Kunnan tulee ottaa palveluntuottajan valintaa koskeva asia käsittelyyn yhden (1) kuukauden kuluessa palveluntuottajan ilmoittautumisesta ja tehtävä päätös palveluntuottajan hyväksymisestä tai hylkäämisestä kolmen (3) kuukauden kuluessa ilmoittautumisesta.
Palvelujen järjestämisen ja toteuttamisen kannalta olennaiset tiedot on tallennettava viimeistään palvelutapahtuman päättyessä kunnan omaan asiakas- tai potilasrekisteriin. Palveluntuottajan ja kunnan tulee myös varmistaa, että palvelujen järjestämisen ja toteuttamisen kannalta tarpeelliset tiedot siirtyvät osapuolelta toiselle hoitokäynnin/hoitojakson lopussa. Tämä mahdollistaa sen, että jokaisen potilaan ja asiakkaan asiakirjat muodostavat hänen hoitonsa ja suun terveyden jatkuvan ylläpitämisen kannalta välttämättömän jatkuvan kokonaisuuden, johon hoitoa koskevat ratkaisut tulee perustua.
Muistutukset, kantelut, potilasvahinkoilmoitukset ja potilasvalitukset
Potilaslain mukaan potilaan oikeusturvakeinoja ovat terveydenhuollon toimintayksikön vastaavalle johtajalle tehtävä muistutus sekä oikeus tehdä kantelu hoidosta tai hoitoon liittyvästä kohtelustaan terveydenhoitoa valvovalle viranomaiselle, joita ovat aluehallintovirastot sekä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Lisäksi potilas voi potilasvahinkolain (585/1986) mukaisesti sattuneissa hoitovahingoissa tehdä ilmoituksen potilasvakuutuskeskukseen.
Palveluntuottajan tulee vastata järjestelmään kirjattuihin vastausta pyydetään –tyyppisiin palautteisiin sekä kaikkiin reklamaatioihin. Palveluntuottajan tulee raportoida kirjallisesti kunnalle palvelusetelillä tuotettua hoitoa koskevista valituksista, kanteluista ja hoitovahinkoilmoituksista samoin kuin kaikki edellä mainittuja koskevista ratkaisuista. Kuntaa tulee erityisesti informoida asiakkaiden ja potilaiden tekemistä reklamaatioista, reklamaatioihin johtaneista syistä ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä. Palveluntuottajan tulee raportoida kunnalle palvelusetelillä tuotettua hoitoa koskevista julkisoikeudellisista valituksista, kanteluista ja hoitovahinkoilmoituksista samoin kuin kaikkia edellä mainittuja koskevista ratkaisuista.
Vastuut, vakuutukset ja vahingonkorvaukset
Mahdolliset vahingot korvataan ensisijaisesti palveluntuottajan vakuutuksesta ja palveluntuottaja vastaa niistä potilasvahinkolain (585/1986) tai vahingonkorvauslain (412/1974) mukaisesti. Kunta ei vastaa palveluntuottajan palvelujen saajalle aiheuttamista vahingoista.
Jos palvelu joudutaan uusimaan tai asiakas tarvitsee muuta palvelua palveluntuottajan virheestä johtuvasta syystä tai toimenpiteen suorittamisen virheellisyyden vuoksi, vastaa aiheutuvista kustannuksista palveluntuottaja.
Kunta on palvelusetelillä järjestettävässä palvelussa syntyvien potilas- ja asiakirjojen henkilötietolaissa tarkoitettu rekisterinpitäjä (palvelusetelilaki 11 §). Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on lakiin perustuva velvollisuus säilyttää potilasasiakirjoja. Asiakas- ja potilasasiakirjat, jotka muodostuvat palvelusetelitoiminnasta, ovat viranomaisen asiakirjoja. Kunnan tulee huolehtia, että palveluseteliä käytettäessä potilasasiakirjat tallennetaan kunnan sähköiseen potilastietojärjestelmään.
Palveluntuottajan tulee laatia asiakas- ja potilastietoja sisältävät asiakirjat henkilötieto- ja potilaslain edellyttämällä tavalla vastaavasti kuin kunnan toiminnassa. Palveluntuottajan tulee asiakirjoja käsitellessään noudattaa, mitä Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) edellyttää. Palveluntuottaja on velvollinen säilyttämään kunnalle toimitettujen asiakirjojen kopioita saman säilytysajan kuin mikä kunnalle on lainsäädännössä määritelty koskien asiakirjojen säilyttämistä. Sama koskee käyttölokitiedostoja.
Asiakas voi esittää tarkastuspyynnön tai virheen oikaisupyynnön rekisterinpitäjälle eli kunnalle tai, jos palveluntuottajan ja kunnan välillä on erikseen sovittu, suoraan palveluntuottajalle. Kunta on kuitenkin viime kädessä se, joka ratkaisee tarkastus- ja oikaisupyynnön.
Koska kyse on viranomaisasiakirjoista, tiedon luovutuksesta päättää aina kunta rekisterinpitäjänä. Asiakirjojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia julkisuuslain säädöksiä sovelletaan asiakirjoihin silloinkin, kun ne ovat palveluntuottajan hallussa.
Palveluseteli on saajalleen veroton etuus. Verottomuus edellyttää, että palveluseteli
-myönnetään selkeästi määriteltyihin palveluihin tai palvelukokonaisuuksiin
-on henkilökohtainen eikä siirrettävissä toiselle henkilölle
-ei ole suoraan asiakkaalle maksettavaa rahaa, jonka käytön hän itse määrittelee
Palveluseteliä käytettäessä asiakkaan omavastuu ei oikeuta kotitalousvähennykseen tuloverotuksessa.
Arvonlisäverolain (1501/1993) 34 §:n mukaan veroa ei suoriteta terveyden- ja sairaanhoitopalvelun myynnistä. Terveyden- ja sairaanhoitopalvelulla tarkoitetaan ihmisen terveydentilan sekä toiminta- ja työkyvyn määrittämiseksi taikka terveyden sekä toiminta- ja työkyvyn palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi tehtäviä toimenpiteitä, jos kysymyksessä on:
1)valtion tai kunnan ylläpitämässä terveydenhuollon toimintayksikössä annettava hoito taikka yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa tarkoitettu hoito;
2)sellaisen terveydenhuollon ammattihenkilön antama hoito, joka harjoittaa toimintaansa lakiin perustuvan oikeuden nojalla tai joka on lain nojalla rekisteröity.
Palvelusetelitoiminnan vastuuhenkilöt
Sekä kunta että palveluntuottaja nimeävät tietyssä asemassa olevat vastuuhenkilöt, jotka toimivat yhteyshenkilöinä ja ovat vastuuhenkilöinä palvelusetelitoiminnan toteuttamisessa ja ilmoitusten vastaanottamisessa.
Kunnalla on oikeus tehdä muutoksia tämän sääntökirjan ja sen liitteiden sisältämiin määräyksiin ja ehtoihin. Kunta ilmoittaa muutoksista palveluntuottajalle kirjallisesti välittömästi muutospäätöksen tekemisen jälkeen. Mikäli palveluntuottaja ei halua tulla sidotuksi muuttuneisiin sääntöihin, tulee sen ilmoittaa siitä kirjallisesti kunnalle kahden (2) kuukauden kuluessa muutosilmoituksen lähettämisestä. Mikäli kunnalle ei toimiteta edellä mainittua ilmoitusta, sitoutuu palveluntuottaja noudattamaan muuttuneita ehtoja muutosilmoituksessa mainitusta päivästä lukien, kuitenkin aikaisintaan kaksi (2) kuukautta muutosilmoituksen toimittamisesta.
Tämä sääntökirja on voimassa toistaiseksi.
SÄÄNTÖKIRJA PALVELUKOHTAINEN OSA
1Palvelusetelijärjestelmään piiriin kuuluvat asiakkaat ja potilaat
Kunta valitsee palvelusetelijärjestelmään otettavat potilaat kunnan asettamien kriteerien mukaan. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä tarjotusta ja annetusta palvelusetelistä. Kunta antaa palvelusetelin asiakkaalle, joka on valinnut palvelusetelin palvelumuodokseen ja ohjeistaa häntä palvelusetelin käytössä. Tarvittaessa asiakkaalle annetaan kirjallinen materiaali palvelusetelin käytöstä sekä samassa yhteydessä ilmoitetaan mihin asiakkaalla on mahdollisuus ottaa yhteyttä, mikäli hänellä on kysyttävää palvelusetelin käytöstä.
Kun potilas ottaa yhteyttä palveluntuottajaan ajan varaamiseksi, palveluntuottajan tulee tarkistaa järjestelmästä potilaan oikeus kysyttyyn palveluun. Palveluntuottajan tulee pyytää asiakkaalta numerosarja, joka on palvelusetelissä. Numerosarjan avulla palveluntuottaja voi tarkistaa asiakasta koskevat palvelusetelitiedot.
Palvelusetelin käyttökohteet
Kunta määrittelee palvelusetelin käyttökohteet, joita voivat olla:
-Suun perustutkimus
-Hoitosuunnitelman mukainen suun perushoito
-Päivystyksen jatkohoito
-Yleisterveyden kannalta välttämätön infektiofokussaneeraus
Aika, jonka kuluessa palveluntuottajan tulee suorittaa palvelusetelillä tuotettava palvelu
Palveluntuottajan tulee suorittaa palvelusetelin sisältämä tuotettava palvelu hoitotakuun (Terveydenhuoltolaki 1326/2010 51 §) edellyttämässä ajassa.
"Terveyskeskuksen tulee järjestää toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteyden. Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tehdä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana.
Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi katsottu hoito tulee järjestää kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Tämä kolmen kuukauden enimmäisaika voidaan ylittää suun terveydenhuollossa enintään kolmella kuukaudella, jos hoidon antamista voidaan lykätä potilaan terveydentilan vaarantumatta."
Palveluntuottaja on velvollinen noudattamaan seuraavia ehtoja hoitoon pääsyssä:
-Potilaalla on oikeus saada yhteys ja päästä hoitoon hoitotakuun edellyttämässä ajassa kunnan tekemän hoidon tarpeen arvion ja palvelusetelin myöntämisen jälkeen.
-Palveluntuottajan tulee ylläpitää hoitoonpääsytietoja sekä PSOP:ssä että internetsivuillaan.
Palveluntuottajan henkilökunnan pätevyysvaatimukset
Palvelusetelin sisältämän hoitosuunnitelmassa määriteltyjä terveydenhoidollisia toimenpiteitä suorittavalta henkilöstöltä edellytetään terveydenhuollon ammattihenkilöstä annetun lain ja asetuksen (564/1994) mukaista pätevyyttä.
Hammaslääkäri
Palveluntuottajaksi hakeutuvan tulee olla Suomessa laillistettu hammaslääkäri, jolla on oikeus harjoittaa ammattia itsenäisesti. Hammaslääkärillä tai erikoishammaslääkärillä tulee olla Valviran myöntämä lupa toimia hammaslääkärinä tai erikoishammaslääkärinä Suomessa. (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä 559/1994) Tiedot tarkistetaan Valviran ylläpitämästä Terhikki-rekisteristä.
Palveluntuottajalla tulee potilaita hoitaessaan olla avustaja, joka voi olla hammashoitaja tai muu terveydenhuollon ammattilainen.
Suuhygienisti
Suuhygienistillä tulee olla ylempi hammashoitajan tutkinto, hammashuoltajan, suuhygienistin tai suuhygienistin (AMK) tutkinto ja hänen tulee olla Suomessa laillistettu. (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994) Tiedot tarkistetaan Valviran ylläpitämästä Terhikki-rekisteristä.
Muu hoito- ja avustava henkilökunta
Palveluntuottajan muulta henkilökunnalta, jotka osallistuvat palveluseteliä käyttävän asiakkaan hoitoon, edellytetään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukaista pätevyyttä, terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) mukaista oikeutta käyttää lähihoitajan tai mainitun lain siirtymäsäännösten mukaista nimikettä. Tiedot tarkistetaan Valviran ylläpitämästä Terhikki-rekisteristä.
Täydennyskoulutusvaatimukset
Palveluntuottajan on huolehdittava omasta ja henkilöstönsä ammattitaidon säilymisestä ja kehittämisestä sekä riittävästä täydennyskoulutuksesta (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta 1194/2003, Terveydenhuoltolaki 1326/2010, Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994). Palveluntuottaja huolehtii omasta ja avustavan henkilökunnan täydennyskoulutusvelvoitteista ja on valmius tarvittaessa todentaa käydyt koulutukset kunnan palvelusetelistä vastaavalle hammaslääkärille.
Kielitaitovaatimukset
Palveluntuottaja sitoutuu huolehtimaan siitä, että asiakas saa palvelua valintansa mukaan joko suomen tai ruotsin kielellä.
Toimitilat, terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet, lääkehoito ja hygieniakäytännöt tulee olla yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajien Omavalvontasuunnitelman mukaiset (Valviran Määräys 2/2012, kohdat 1 ja 4.1.5. – 4.2.8.). Omavalvontasuunnitelmalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla palveluntuottajat itse valvovat toimintaansa, sen laatua ja tuottamiaan palveluja.
Palvelun tuottamisen tavoitteena on hyvä suun terveys. Hyvään suun hoitoon kuuluvat suusairauksia ehkäisevät toimenpiteet ja suun terveysohjaus, jolla potilas motivoidaan ottamaan itse vastuu omasta suun terveydestään.
Potilaalle tehdään palvelusetelin hoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet, poikkeamat sallitaan hammaslääketieteellistä syistä johtuen, mutta niistä on aina sovittava potilaan kanssa. Mikäli toimenpiteet tai hoito poikkeavat suunnitelmasta enemmän kuin muutostaulukko sallii, on palveluntuottajan pyydettävä muutosta kunnan palvelusetelistä vastaavalta hammaslääkäriltä.
Palvelusetelipotilaiden hoitamisessa käytetään tutkittuun tietoon, käypä hoito -suosituksiin ja laadukkaaseen hammaslääketieteelliseen käytäntöön perustuvia tutkimus- ja hoitomenetelmiin.
Mikäli palveluntuottajalla on vastaanotolla käytössään suuhygienisti, voidaan osa palvelusetelin hoitosuunnitelmassa mainitusta ehkäisevästä suun terveydenhoidosta ja parodontologisesta hoidosta toteuttaa suuhygienistin tekemänä hänen ammattiosaamisensa mukaan. Tällöin hoidossa käytetään toimenpideluokituksen kohdan SDE toimenpidekoodeja.
Sisältövaatimukset palvelusetelin käyttökohteissa
Suun perustutkimus
Suun terveydenhuollon kiireettömän hoidon jonossa olevalle asiakkaalle voidaan tarjota tutkimuspalveluseteliä. Tutkimuspalveluseteli on kokonaisuus, joka sisältää yksityishammaslääkärin tekemän tutkimuksen, tarvittaessa bitewing –röntgenkuvat ja vähäisen hammaskiven poiston ja ehkäisevän hoidon. Mikäli potilas valitsee yksityishammaslääkärin tekemän hoitosuunnitelman mukaisen jatkohoidon yksityishammaslääkärin vastaanotolla, hän kustantaa sen kokonaisuudessaan itse. Muussa tapauksessa potilaan jatkohoito toteutetaan kunnassa.
Suun perushammashoito
Kun potilaalla on palveluntuottajan tai kunnan hammaslääkärin tekemä hoitosuunnitelma, voidaan hänelle antaa kustannusarvion mukainen palveluseteli suun perushammashoitoon. Mikäli palveluntuottaja on eri mieltä kunnan hammaslääkärin hoitosuunnitelmasta, esim. ei katso jonkin hampaan toimenpidettä aiheelliseksi, voi hän jättää sen tekemättä, mutta asiasta on ilmoitettava potilaalle. Jos potilaalta puolestaan löytyy merkittävästi enemmän hoidon tarvetta, jota ei ole kirjattu hoitosuunnitelmaan eikä palvelusetelin muutostaulukko kata tarvittavaa hoitoa, on palveluntuottajan pyydettävä muutosta palvelusetelin sisältöön suun terveydenhuollon palvelusetelistä vastaavalta hammaslääkäriltä.
Mikäli hoitosuunnitelmassa on irtoproteettista tai purentafysiologista hoitoa, palveluntuottaja voi käyttää valitsemaansa hammaslaboratoriota. Palveluntuottajan tulee sopia hammaslaboratorion kustannuksista potilaan kanssa.
Mikäli hoitosuunnitelman toteuttaminen edellyttää palvelusetelihammaslääkärin arvion mukaan erikoishammaslääkärin antamaa hoitoa, tulee potilaasta tehdä lähete kunnan erikoishammaslääkärille.
Yksittäisen oireen puolikiireellinen hoito (ns. päivystyksen jatkohoito)
Kunnan suun terveydenhuollon päivystyksessä hoidetun potilaan jatkohoito voi olla hampaan poisto, juurihoito, paikkaus tai rikkoontuneen proteesin korjaus. Potilaille on ennen palvelusetelin antamista tehty tarvittavat röntgentutkimukset.
Palvelusetelin hoitosuunnitelmassa suunnitelluista päivystyshoidon jatkohoitotoimenpiteistä sallitaan poikkeamat liitteenä olevan muutostaulukon mukaan. Muutoksista on sovittava potilaan kanssa, sillä muutokset vaikuttavat palvelusetelin arvoon ja siten myös potilaan omavastuuosuuteen.
Esimerkiksi päivystyshoidon jatkohoitona poistoon lähetetyltä potilaalta poistetaan palvelusetelissä mainitut hammas/hampaat. Jos poistohoitoon lähetetyn potilaan hampaaseen on kuitenkin hammaslääketieteellisesti kannattavaa tehdä juurihoito ja paikkaus, muutoksesta on sovittava potilaan kanssa ja pyydettävä muutosta kunnan palvelusetelistä vastaavalta hammaslääkäriltä, mikäli muutettu toimenpide ei sisälly muutostaulukkoon. Jos hampaan juurihoito ei kuitenkaan ole lääketieteellisesti kannattavaa tai potilas ei halua hampaaseensa juurihoitoa, voidaan hammas poistaa, mutta muutoksesta on sovittava potilaan kanssa.
Päivystyshoidon jatkohoitona paikkaushoitoon lähetetylle potilaalle tehdään palvelusetelin hoitosuunnitelman mukaisen hampaan/hampaiden paikkaus. Hoitosuunnitelmasta sallitaan poikkeamat muutostaulukon mukaisesti hammaslääketieteellistä syistä johtuen, mutta muutoksista on sovittava potilaan kanssa. Jos potilas tarvitsee palvelusetelissä suunniteltua toimenpidettä laajemman paikkaustoimenpiteen, hampaaseen joudutaan tekemään juurihoito tai poisto, ovat korotustaulukon mukaiset muutokset hoitosuunnitelmassa hyväksyttäviä, mutta niistä tulee aina sopia potilaan kanssa.
Jos päivystyshoidon jatkohoitona palvelusetelin saaneen potilaan oireilu jatkuu edelleen kunnassa tehdystä ensiavusta huolimatta ja jatkohoidossa oireilun syyksi paljastuu palvelusetelin suunnitelmasta poikkeava hammas, tulee palveluntuottajan hoitaa myös tämän oireilevan hampaan ensiapu ja ottaa yhteyttä kunnan palvelusetelistä vastaavaan hammaslääkäriin palvelusetelin muutostarpeesta.
Rikkoutuneen proteesin vuoksi jatkohoitoon lähetetylle potilaalle tehdään palvelusetelin hoitosuunnitelman mukainen jatkohoito, joka voi olla uusi irtoproteesi tai entisen korjaus.
Suun infektiofokusten saneeraus
Infektiofokusten saneerauspotilaiden hoidon tavoitteena on infektiovapaa suu ja toimiva itsetoteutettu suun omahoito. Hoito ajoitetaan siten, että mahdolliset hampaiden poistokuopat ovat epitelisoituneina ainakin kaksi viikkoa ennen elinsiirto- tai keinonivelleikkausta.
Infektiofokusten saneerauspotilaalle on ennen palvelusetelin antamista tehty ptg-tutkimus, myös hampaattomista leuoista. Sen lisäksi potilaalta on otettu tarpeen mukaan tarkentavia röntgenkuvia ja kuvien lausunnot kirjattu potilastietojärjestelmään. Infektiofokusten saneeraus voidaan toteuttaa poistamalla infektoituneet hampaat, mutta ne voidaan hoitaa myös juurihoidolla, juurenpään leikkauksella tai kiinnityskudoshoidolla, mikäli potilaan yleissairaudet ja lääkityksen aikataulu sen sallivat. Mikäli aikataulu ei pidä, on otettava yhteyttä hoitavaan lääkäriin.
Poikkeustilanteet palvelusetelitoiminnassa
Jos potilaalle tulee palvelusetelihoitojakson aikana päivystyskriteerien ylittävää hoidontarvetta, palveluntuottaja voi antaa ensiavun ja toimenpiteen kustannukset voidaan liittää palveluseteliin.
Mikäli palveluntuottaja on äkillisesti poissa tai potilaan hoito pitkittyy muista palveluntuottajasta johtuvista syistä, voidaan määräaikaisen palvelusetelin voimassaoloaikaa jatkaa. Potilas voi myös siirtyä toisen palveluntuottajan hoitoon, jos hoidon jatkaminen alkuperäisellä palveluntuottajalla uhkaa poissaolosta johtuen pitkittyä kohtuuttomasti tai päättyä kokonaan.
Mikäli palvelusetelissä olevan hoitosuunnitelman toteuttaminen edellyttää palveluntuottajan arvion mukaan erikoishammaslääkärin antamaa hoitoa, tulee hänen tehdä potilaasta lähete kuntaan. Potilas voi hankkia palvelusetelillä vain perushammashoitoa.
Asiakkaan ostamat lisäpalvelut
Mikäli palveluntuottaja sopii potilaan kanssa muusta hoidosta kuin mitä palvelusetelissä on määritetty, potilas kustantaa tämän muun hoidon itse. Tutkimuspalvelusetelin hoidon potilas voi myös sopia palvelutuottajan kanssa, että hoito toteutetaan omakustanteisesti, jolloin potilas ei joudu odottamaan kunnan perushammashoitopalveluseteliä.
Niissä tapauksissa, joissa potilas haluaa hammashoidon esilääkityksessä tai yleisanestesiassa, maksaa hän anestesian osuuden kokonaan itse. Potilas maksaa myös lisäpalveluna itse hoidot, joita on pidettävä vain kosmeettisina, kuten hampaiden valkaisun tai hammaskorun kiinnityksen.
Hoitotietojen toimittaminen kunnalle
Palveluntuottajan on toimitettava tiedot annetusta hoidosta sekä mahdolliset röntgen-kuvat cd-levylle tallennettuna (JPG, TIFF, PNG tai BMP-muodossa) välittömästi hoitokäynnin/hoitojakson päättymisen jälkeen postitse kuntaan. Palveluntuottaja sitoutuu toimittamaan tai siirtämään virallisen asetuksen mukaiset potilasasiakirjamerkinnät antamastaan hoidosta sähköisenä tiedonsiirtona siinä vaiheessa kun suun terveydenhuolto liittyy Kantaan.
Mikäli asiakas haluaa tai tarvitsee hoitotapahtumasta kirjallisen tulosteen, on palveluntuottajan toimitettava se asiakkaalle kahden viikon kuluessa pyynnöstä.
Palveluntuottajalla tulee olla sähköinen potilastietojärjestelmä. Potilastietojärjestelmään tallennetuista tiedoista tulee ottaa säännöllisin väliajoin varmuuskopiot.
Palveluntuottajalla tulee olla valmius sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) mukaisesti Kanta-palvelujen käyttöönottoon.
Laatumittarien seuranta ja raportointi
Kunta valvoo palveluntuottajan toimintaa. Palvelusetelitoiminnan potilas- ja käyntitiedot tallennetaan hoidon/hoitojakson päättyessä kunnan potilasrekisteriin, josta toiminnan määrää ja laatua seurataan raportteina. Kunnan seuraamia mittareita ovat potilaat, käynnit, tutkimukset ja terveystarkastukset ikäluokittain sekä suun terveysindeksit ja toimenpiteet.
Palvelusetelitoiminnan seuraamiseen liittyvä mittari on setelin sisältämien toimenpiteiden tai hoitokokonaisuuksien toteutuminen, ja siten palvelusetelin arvon vertaaminen toteutuneisiin kustannuksiin. Kunta voi myös tehdä asiakastyytyväisyyskyselyjä palvelusetelitoiminnan laadun seuraamiseksi.
Palvelusetelitoiminnan laadullisena vähimmäisvaatimuksena on vastaava kunnallisen toiminnan taso. Palveluntuottajan tulee antaa tietoa palvelusetelipotilailleen kaikista hoidossa tapahtuvista muutoksista ja niiden vaikutuksista potilaan maksuosuuteen. Potilastyön ja -turvallisuuden laadun mittarina käytetään takuutyönä tehtyjen toimenpiteiden, potilasvalitusten sekä potilasvahinkoilmoitusten määrää. Palveluntuottaja on velvollinen ilmoittamaan kunnalle kirjallisesti palvelusetelipotilailtaan tulleista potilasvalituksista sekä Potilasvakuutuskeskukselle tai AVI:lle tehdyistä potilasvahinkoilmoituksista, jotka liittyvät palvelusetelijärjestelmään.
Kunnan antamat tiedot palveluntuottajalle
Palvelusetelin saanut asiakas voi hakeutua kenelle tahansa palveluntuottajaksi hyväksytylle yksityishammaslääkärille.
Suun terveydenhuollon palveluseteli sisältää seuraavat tiedot:
-palvelusetelin numero
-myöntäjän ja asiakkaan yhteystiedot
-myöntämispäivämäärä ja voimassaoloaika
-palvelusetelin sisältämät toimenpiteet hammas- ja pintatietoineen tai hoitokokonaisuuden
-liitetiedot ja lukumäärä, esim. rtg-kuvat cd-levylle tallennettuna. Rtg-kuvat tallennetaan JPG, TIFF, PNG tai BMP-muodossa, joka ei edellytä erillistä ohjelmaa tiedoston avaamista ja tallentamista varten.
Asiakas voi hankkia palvelusetelillä vain palvelusetelissä mainittuja tai siinä esitettyä hoitoa vastaavia toimenpiteitä.
Kunnassa tehtyyn hoitosuunnitelmaan tai muuhun myöntämisperusteeseen perustuva palveluseteli tulostetaan potilaalle sähköisestä palvelusetelijärjestelmästä (PSOP). Mikäli palveluseteli lähetetään jälkikäteen postitse, potilaalle tulostetaan sekä hoitosuunnitelma että palveluseteli ja ohjeet palvelusetelin käytöstä.
Jos palveluntuottaja havaitsee, että tarvittava hoito poikkeaa palvelusetelissä määritellystä hoidosta merkittävästi eikä muutos sisälly liitteenä olevaan muutostaulukkoon ja muutos on hammaslääketieteellisesti perusteltua, palveluntuottajan on haettava kunnan palvelusetelistä vastaavalta hammaslääkäriltä muutosta palvelusetelin sisältöön.
Palveluiden sallittu hinnoittelu
Palveluntuottajaksi ilmoittautuessaan palveluntuottajan hinnasto näkyy PSOP –järjestelmässä. Hinnasto on THL:n toimenpideluokituksen mukainen ja perustuu SFA10 arvoon sekä Suomen hammaslääkäriliiton kertoimiin. Palveluntuottajaksi hyväksytyn yksityishammaslääkärin hinnasto on esillä parastapalvelua.fi sivuilla ja palvelutuottajan omilla internet-sivustoilla.
Palveluntuottaja sitoutuu ilmoittamiinsa hintoihin siten, että potilaalle aloitettu hoitojakso hoidetaan loppuun samoilla hinnoilla. Palveluntuottajan hinnastossa olevia hintoja on mahdollisuus alentaa ja muutoksesta on ilmoitettava kuntaan. Ensimmäinen palveluntuottajan ilmoittama hinnasto on voimassa 31.12.2016 saakka. Seuraavan vuoden hinnasto on toimitettava suun terveydenhuoltoon hyväksyttäväksi joulukuun aikana kuluvaa vuotta.
Palveluntuottajan tulee informoida potilasta hoitotoimenpiteen mahdollisen muuttumisen vaikutuksista potilaan omavastuuosuuteen. Palveluntuottajan asiakkaalle ilmoittamaan kokonaishintaan tulee sisältyä kaikki potilaalta veloitettavat kustannukset esimerkiksi toimistomaksu.
Kunta sitoutuu maksamaan palvelusetelin sisältämän hoidon tai toimenpiteiden mukaisten toimenpiteille määritellyn arvon mukaisen hinnan, ei kuitenkaan enempää kuin palveluntuottaja laskuttaa toimenpiteestä potilasta. Jos palvelusetelin sisältämiä toimenpiteitä joudutaan muuttamaan hammaslääketieteellisistä syistä johtuen muutostaulukon mukaisesti, maksaa kunta toimenpidettä vastaavan palvelusetelin arvon mukaisesti. Perumattomasta palveluseteliasiakkaan hoitoajasta palveluntuottaja ei voi laskuttaa kuntaa.
Kunnalla on oikeus muuttaa palvelusetelin arvon suuruutta sekä lisätä tai poistaa palvelusetelillä korvattavia toimenpiteitä. Hinnastomuutoksesta ilmoitetaan palveluntuottajille välittömästi muutospäätöksen tekemisen jälkeen. Mikäli palveluntuottaja ei halua sitoutua muuttuneeseen hinnastoon, palveluntuottajan tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti kunnalle kahden (2) kuukauden kuluessa muutospäätöksestä. Mikäli kunnalle ei toimiteta edellä mainittua ilmoitusta, sitoutuu palveluntuottaja noudattamaan muuttuneita ehtoja muutosilmoituksessa mainitusta päivästä lukien, kuitenkin aikaisintaan kaksi (2) kuukautta muutosilmoituksen toimittamisesta. Ennen hinnastomuutosta myönnettyjen palveluseteleiden arvoon hinnastonmuutos ei vaikuta. Seuraava hinnan tarkastus tehdään keväällä 2016 ja hinnanmuutos astuu voimaan 1.8.2016 ja siitä eteenpäin vuosittain.
Laskutus
Palveluntuottajan tulee kirjata toteutunut hoito PSOP -järjestelmään annettujen ohjeiden mukaisesti. Maksettava korvaus muodostuu toteutuneiden toimenpiteiden mukaisesti. Tapahtumat tulee kirjata viivytyksettä sähköiseen järjestelmään, kun yksittäinen hoitokäynti/hoitojakso on toteutunut.
Palvelusetelin arvo perustuu THL:n virallisiin toimenpidekoodeihin ja Hammaslääkäriliiton kertoimiin. Kunnan laskennallinen SFA10:n hinta on pohjana muiden koodien arvolle. PSOP järjestelmä muodostaa toteutuneista ja kirjatuista tapahtumista tilitysaineiston automaattisesti. Palveluntuottaja saa toteutuneen ja hyväksytyn tilitysaineiston perusteella maksun kunnalta palvelusetelissä määritellyistä palveluista. Kunta ei maksa palveluntuottajalle enempää kuin hänen ilmoittamansa toimenpiteen hinta on.
Kunta maksaa toteutuneet hoidot automaattisesti palveluntuottajalle kerran kuukaudessa.
Palveluntuottajia sitovat samat salassapitosäännöt kuin kunnan palveluksessa olevia työntekijöitä. Salassapito palveluntuottajan toimipisteessä koskee kaikkia potilasta tai hänen potilasasiakirjojaan käsitteleviä henkilöitä. Palveluntuottaja vastaa siitä, että asiakkaan tietoja pääsevät käsittelemään vain ne palveluntuottajan palveluksessa olevat tai siihen toimeksiantosuhteessa olevat henkilöt, joiden työtehtävien kannalta se on välttämätöntä.
Kunta on palvelusetelin tuottamisessa syntyvien potilasasiakirjojen rekisterinpitäjä. Palvelussa syntyvien potilastietojen merkitsemisessä, niiden säilytyksessä ja luovutuksessa noudatetaan potilaiden asemasta ja oikeudesta annettua lakia (785/1992), potilasasiakirjoista annettua asetusta (298/2009), henkilötietolakia (523/1999) ja muita henkilötietojen käsittelyä koskevia säädöksiä sekä tilaajan antamia ohjeita.
Palveluntuottaja ja kunta sitoutuvat pitämään salassa toisiltaan saamansa aineistot ja tiedot sikäli, kuin ne ovat lain perusteella salassa pidettäviä, sekä olemaan käyttämättä niitä muihin kuin sopimuksen mukaisiin tarkoituksiin. Palveluntuottajalla ei ole oikeutta käyttää toimeksiannon piiriin kuuluvia potilastietoja omassa toiminnassaan eikä sisällyttää tietoja omaan asiakasrekisteriinsä.
Nämä salassapitomääräykset ovat voimassa myös sen jälkeen, kun palveluntuottaja ei enää tuota palvelusetelillä ostettavaa palvelua. Palveluntuottaja on velvollinen säilyttämään kunnalle toimitettujen asiakirjojen kopioita saman säilytysajan kuin mikä kunnalle on lainsäädännössä määritelty koskien asiakirjojen säilyttämistä. Sama koskee käyttölokitiedostoja.
Mikäli potilaalta evätään henkilötietolain 26–28 §:ien mukaisesti tietojen tarkastusoikeus tai henkilötietolain 29 §:n mukaisesti ei hyväksytä potilaan vaatimusta tiedon korjaamisesta, asiasta päättää kunta.
Potilasasiakirjojen laadun hallinta
Palveluntuottajan tulee pitää jokaisesta potilaastaan jatkuvaan muotoon laadittua, aikajärjestyksessä etenevää potilaskertomusta. Potilaskertomuksessa pitää olla potilasasiakirja-asetuksen (298/2009) mukaiset perustiedot sekä merkinnät jokaisesta potilaan hoitokäynnistä, miten hoito on toteutettu. Lisäksi kaikki lääkemääräykset, sairauslomat sekä lausunnot ja muut todistukset tulee merkitä niiden antamisajankohdan mukaisesti. Potilasasiakirjoista tulee näkyä hoitoon osallistuneet henkilöt sekä konsultaatiot.
Potilasasiakirjojen käsittelyssä tulee noudattaa henkilötietolaissa säädettyä huolellisuusvelvoitetta siten, että potilassuhteen luottamuksellisuus ja potilaan yksityisyyden suoja turvataan. Potilaan tietoja saa käyttää vain hoidon edellyttämässä laajuudessa ne henkilöt, joilla on hoitosuhde potilaaseen. Potilasasiakirjat tulee laatia siten, että asiakirjoihin sisältyvien tietojen eheys ja käytettävyys voidaan turvata tietojen säilytysaikana. Koska asiakirjat ovat viranomaisen asiakirjoja, tulee palveluntuottajan noudattaa asiakirjoja käsitellessään lisäksi, mitä kunnan asiakirjojen käsittelystä säädetään. Palvelutuottajan tulee pitää palvelusetelipotilaita koskevat potilasasiakirjat erillään muista vastaavista asiakirjoistaan.
Palvelusetelituottajaksi hyväksyjän riippumattomuus
Kunnan henkilö, joka on päättävässä asemassa valittaessa/hyväksyttäessä palvelusetelituottajia, ei voi olla työ- tai toimeksiantosuhteessa palvelusetelipalveluita tuottavaan yksityishammaslääkäriin tai -hammaslääkäriasemaan. Kunnan palvelusetelituottajista päättävällä henkilöllä ei myöskään voi olla omistusta eikä hän voi olla päättävässä asemassa palveluntuottajalla. Edellä mainitut asiat koskevat myös kunnan palveluseteleitä myöntäviä henkilöitä.
Palveluntuottajan irtisanoutuminen/irtisanominen
Palveluntuottajalla on velvollisuus hoitaa irtisanomishetkellä hoidossa olevien palvelusetelipotilaiden palvelusetelin sisältämät hoidot tai aloitettu hoito valmiiksi. Potilaalla on oikeus halutessaan vaihtaa palveluntuottajaa.
Jos kunta irtisanoo palveluntuottajan, niin palvelusetelipotilaiden jatkohoito sovitaan potilaskohtaisesti. Potilas voi halutessaan jatkaa palvelusetelin sisältämiä keskenjääneitä hoitoja tai toimenpiteitä toisella palveluntuottajalla tai kunnan suun terveydenhuollossa.
Palvelusetelin voimassaolo
Palvelusetelille on määritelty voimassaoloaika. Mikäli voimassaoloaika ei riitä palvelusetelin hoitojakson toteuttamiseen, palveluntuottajan tulee olla riittävän ajoissa palvelusetelistä vastaavaan hammaslääkäriin, jotta palvelusetelin voimassaoloa voidaan jatkaa. Mikäli palvelusetelin voimassaolo on päättynyt, asiakkaan tulee ottaa yhteyttä kuntaan uuden palvelusetelin myöntämiseksi.