Lyhyt kuvaus toiminnasta

Hyvinvointitoimialan visio

Turun hyvinvointitoimiala on tuloksellisesti turkulaisten terveyttä, elämänhallintaa ja hyvinvointia tukeva, nopeasti palvelukysynnän muutoksiin vastaava, innovatiivinen organisaatio, jossa henkilöstön tietotaito käytetään asukkaiden hyväksi.

Hyvinvointitoimialan arvot

Hyvinvointitoimialan arvot noudattavat kaupungin yhteisiä arvoja. Arvojen pohjalta on luotu hyvinvointitoimialan toimintaa ohjaavat periaatteet:

1)Turkulaisten hyvinvointi on meille tärkeintä

2)Olemme rohkeita ammattilaisia

3)Kannamme vastuumme tulevaisuudesta

4)Toimintamme perustuu oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoisuuteen

5)Toimimme kumppanuudessa turkulaisten hyväksi

Hyvinvointitoimialan toiminta

Hyvinvointitoimiala tuottaa avohuollon- ja sijaishuollonsosiaalityön sekä sosiaalityön erityispalveluita, neuvola (äitiys, lasten ja ehkäisy), koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, muun ehkäisevän terveydenhuollon, sairaudenhoidon sekä suun terveydenhuollon palveluita, somaattisen- ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluita, lastenneurologisen tutkimuksen ja hoidon, lääkinnällisen kuntoutuksen, psykososiaalisen kuntoutuksen, sekä vammais- ja kehitysvammahuollon palveluita, kotihoidon, ympärivuorokautisen hoidon sekä geriatrisen sairaalahoidon palveluita.

Tilivelvollisen viranhaltijan arvio talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta

Keskeiset toimintaympäristön muutostekijät

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusnousun hillitsemiseksi tehdyt toimenpiteet ovat monilta osin onnistuneet ja kustannusmuutos verrattuna aikaisempiin vuosiin on selvästi pienempi. Tarkemmat arviot eri palvelualueiden toimintaympäristön muutoksista ja kustannuspaineista on kuvattu alla.

Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden olennaiset poikkeamat

Vanhus- ja vammaispalvelujen palvelualueen talousarvion toteuma alitti budjetin nettomääräisesti 0,7M €:lla. Menopuolella talousarvio ylittyi 1,3 miljoonalla, vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto ylitti talousarvionsa 4,6 miljoonalla eurolla ja vanhuspalvelut alittivat talousarvionsa 3,3 miljonnalla eurolla. Vammaispalveluissa suurimmat talousarviopoikkeamat olivat asiakaspalvelujen ostoissa ja henkilöstökuluihin kirjattavissa henkilökohtaisten avustajien menoissa. Molempien menoerien kohdalla voi todeta, että talousarviovaraukset ovat selvästi alle vuoden 2014 tilinpäätöksen. Palvelualueen tulot ylittyivät 2,0 miljoonalla eurolla. Palvelualue saavutti myös vähentävän henkilöstösuunnitelmansa tavoitteet; henkilöstön käyttö väheni noin 15 htv:tä, vaikka vanhuspalveluihin siirtyi vuoden puolessa välissä 16 työntekijää terveyspalvelujen palvelualueelta Kaskenlinnan sairaalan siirrettyä yhden osaston vanhuspalveluihin. Pääsääntöisesti palvelualueen toiminnalliset tavoitteet saavutettiin. Palvelurakennemuutos eteni sekä vammais- että vanhuspalveluissa tavoitteen mukaisesti. Vanhuspalveluissa pitkäaikaishoidon painopiste siirtyi selkeästi koti- ja omaishoitoon laitoshoidon sijaan, kehitysvammahuollossa laitoshoitoa korvattiin asumispalveluilla. Kotihoidon toimenpiteet auttoivat omalta osaltaan vähentämään sairaanhoitopiirin siirtoviivepäiviä. RAI screenerin käyttöönotto asumispalveluissa ja kotihoidossa on edennyt suunnitelman mukaisesti ja asumispalveluissa tämän myötä on jo käytössä totuteuneen hoidon laadun seurantamittarit. Sas-järjestelmän käyttöönotto on mahdollistanut merkittävän tehostumisen tilapäishoidon toteuttamisessa, 10%:n paikkamäärän lisäyksillä on saavutettu sekä hoitopäivien että hoitojaksojen kaksinkertaistuminen, pitkäaikaishoidon sas-järjestelmä on tuonut sijoitustoimintaan läpinäkyvyyttä.

Strategiseksi tavoitteeksi on asetettu, että ikäihmisten toimintakykyä tuetaan ja kehitetään hoidon palvelurakennetta avopalvelupainotteisemmaksi. Tavotearvoksi vuodelle 2015 on asetettu se, että kotona asuvien +75-vuotiaiden määrä kasvaa 90,2 %:iin. Tavoite saavutettiin, mutta samalla ylitettiin kotihoidon säännöllisten asiakkaiden peittävyystavoite.

Tavoitteeksi on myös asetettu, että ympärivuorokautiseen hoitoon siirtyvien keskimääräinen ikä on 84v 11kk. Tavoitetta ei saavutettu, koska ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa on ollut tavanomaista nuorempia henkilöitä. Koska mittari ei kuvaa hoidon oikeaa kohdentumista, sen tilalle tullaan kehittämään paremmin hoidon tarvetta ja vanhusten toimintakykyä kuvaava RAI-mittari (RAI-toimintakykymittarin käyttöönotto on ollut mittava kehittämishanke vuoden 2015 aikana asumispalveluissa, käyttöönotto on edelleen käynnissä kotihoidossa).

Perhe- ja sosiaalipalvelujen palvelualueen talous- ja henkilöstötavoitteet toteutuivat ennustettua paremmin. Myös tulokertymä ylitti tavoitteen. Perheiden, lasten ja nuorten varhaisen tuen palveluja lisättiin ja yhteistyötä niiden toteuttamiseksi tehostettiin. Tavoitteisiin ei täysin päästy, mm. lapsiperheiden kotipalvelu (palveluseteli) käynnistyi suunniteltua hitaammin. Lastensuojelun rakennemuutos on vuosien hitaan etenemisen jälkeen saatu liikkeelle. Lastensuojelun avohuollon omaa toimintaa on tehostettu tavoitteellisella ostopalvelujen käytöllä. Huostaanottotarve on hieman vähentynyt ja huostassa olevien lasten kokonaismäärä on kääntynyt laskuun. Sijaishuollossa perhesijoitusten osuutta on vuodessa pystytty lisäämään liki 5 %-yksiköllä. Omien lastenkotien käyttöä on tehostettu. Näiden toimenpiteiden yhteisvaikutus näkyy sijaishuollon ostopalvelujen kustannusten liki 3 M€:n laskuna edelliseen vuoteen. Molemmat trendit vaikuttavat jatkossakin sijaishuollon kustannuksia alentavasti. Uudistuneen sosiaalihuoltolain vaikutukset palvelukysyntään jäivät odotettua vähäisemmiksi ja velvoitteisiin on pystytty vastaamaan varsin hyvin. Lakisääteiset palvelutakuut on pystytty täyttämään lastensuojelutarpeen arvion vireille panoa (95 %) ja koulupsykologien vastaanotolle kiireellisesti pääsyä (68%) lukuun ottamatta. Toimeentulotukea haki aikaisempaa useampi kotitalous, mutta tästä huolimatta kustannukset alenivat hieman. Syksyllä voimakkaasti lisääntynyt maahanmuutto ei vielä mainittavasti näkynyt palvelukysynnässä.

Terveyspalveluiden palvelualueella menojen ylitykseen ovat olleet vaikuttamassa erityisesti seuraavat: suun terveydenhuollon suuri palvelutarve, mikä näkyy ostopalveluiden merkittävänä ylittymisenä; somaattisen ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon ostopalveluiden tarve (vaativan laitoshoidon ostot), joilla on tavoitteellisesti osaltaan vähennetty sairaanhoitopiirin siirtoviiveitä mutta myös korvattu vaativan hoitoa tarvitsevien potilaiden riittävän hoidon tarvetta; sekä työvoimavuokrauksen tarve, jolla korvataan rekrytoinnin vaikeutta mm psykiatrian osalta mutta myös turvataan alueellisen hammaslääkäripäivystyksen järjestäminen.

Samanaikaisesti tuloennuste on ylittymässä pakolaisten erityiskorvauksiin tulleen kertaluonteisen tuloutuksen johdosta, mutta myös maksu- ja myyntituottojen ennakoitua paremman kertymän johdosta. Toiminnalliset tavoitteet ovat toteutumassa varsin hyvin, mutta työvoimatavoitteiden puitteissa toimintatavoitteiden ylläpitäminen tulee olemaan aina vain vaikeampaa.

Strategisista tavoitteista terveysasemien kiireettömän lääkärivastaanoton jonotusajan lyhenemistavoitteeseen ei ole päästy kaikilla asemilla. Syynä ovat olleet muunmuassa ongelmat lääkärien saatavuudessa, poissaolot ja muu vaihtuvuus, myös jokunen irtisanoutuminen. Lakisääteinen hoitotakuu kuitenkin täyttyy. Päihde- ja mielenterveyspalveluissa ei ole onnistuttu vähentämään kokonaiskustannuksia strategian tavoitteiden mukaisesti; PPPR-palvelumuotoiluhankkeen mukaista toimintaa on tehty pienimuotoisesti, mutta uusia matalan kynnyksen ja varhaisvaiheen puuttumisen avauksia mutta myös paljon palveluita käyttäville kohdennettuja palveluavauksia tarvitaan välttämättä. Sairaalahoidon tehostamisessa on onnistuttu osittain; läpimenoaika on lyhentynyt mutta kotiuttamisprosentti sairaalahoidosta ei ole vielä tavoitteen mukainen. Strategisen painopisteen mukaisessa tavoitteessa lasten ja nuorten psykiatrisen erikoissairaanhoidon raskaimpien palveluiden tarpeen vähenemisestä ei ole onnistunut. Tämä heijastanee välimuotoisten ja poikkihallinnollisten palveluiden vajetta ja palveluverkon ja -valikoiman kohdentamisen ongelmia.

Syksyllä valtuuston (Kv 28.9.2015 § 158, Sosterla 20.10.2015 § 198) myöntämän lisätalousarvion jälkeen VSSHP:n Turulle varaaman maksuosuuden ja Turun oman talousarvion välillä oli 0,6 M€:n ero. Tilinpäätöksenmukainen toteutuma oli 190,977 M€, jolloin ylitys oli yhteensä 3,747 M€. Poliklinikkakäyntien määrä ylitti budjetoidun 2,3 %. Koska lääketieteen kehitys mahdollistaa yhä vaikeampien tapausten polikliinisen hoidon, avohoidon kustannukset nousivat volyymimuutosta enemmän eli 4,4 %. Vaikka hoitojaksojen määrä väheni -1,8 %, niidenkin kustannukset nousivat 0,8 %. Sairaanhoitopiiri ei ole onnistunut riittävästi hillitsemään kustannuskehitystään volyymimuutosta vastaavaksi.

Turun hyvinvointitoimiala onnistui vuonna 2015 vähentämään Turun yliopistollisessa keskussairaalassa jatkohoitoa odottavien siirtoviivepäiviä yli 4 000 päivällä eli 54 %:lla. Yli 3 päivää odottaneiden päivät vähenivät eniten, yli 60 %. Kun vuonna 2014 siirtoviiveestä maksettiin lähes 4,7 M€, oli vuoden 2015 siirtoviivelasku vain vähän yli 2 M€.Tulos saavutettiin tehostamalla koko Hyvinvointitoimialan yhteisponnistuksin iäkkäiden hoito- ja palveluketjua. Potilaille tämä näkyi siten, että turha odottaminen sairaalasängyssä lyheni ja esimerkiksi sairaalatasoinen kuntoutus tai intensiivinen apu kotiin järjestyi nopeasti. Sairaanhoitopiirissä toimenpiteet kohdistettiin jatkohoitoon lähettämisen syiden tarkentamiseen. Omassa sairaalahoidossa tehostettiin lähetteiden käsittelyä, kehitettiin kuntouttavaa sairaalahoitoa ja laajennettiin kotisairaalan toimintaa. Kotihoito panosti kotiutuksen kehittämiseen monella tavalla. Alkuvuonna kehitettiin intensiivisen kotiutuksen malli ja loppuvuonna keskitetty puhelin ja palvelutarpeen arvio sairaaloista kotiutuville.

Koko sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintamenot (nettokate) olivat yhteensä 583,1M€ ja summa alittaa budjetoidun noin 5,6M€. Toimintakatteen muutos vertailukelpoiseen tilinpäätöslukuun vuodelta 2014 on noin 0,9% ja euroina noin 5,3M€. Kustannusten kasvu on supistunut merkittävästi jos verrataan edeltävään kymmeneen vuoteen, jolloin keskimääräinen nettomuutos on ollut noin 3,8% p.a. ja euromääräinen muutos 18 – 40M€. Toimintakulut kasvoivat edellisestä vuodesta 1,8% mutta toimintatuottojen kasvu oli peräti 8,1%. Lisäksi henkilöstömäärää koskeva tavoite saavutettiin ja tulos oli noin 19,4 htv alle vertailuluvun (tavoite 4607 ja toteutuma 4587,6 htv).

Lauseke

Toimenpideselvitys

Selvitetään olisiko Myllykotia mahdollisuus käyttää hyödyksi siirtoviivejonojen ehkäisemisessä.

Myllykodin paikkoja käytetään vanhusten asumispalveluihin talousarvion määrärahojen puitteissa.

Selvitetään vanhusten ruotsinkielisen kotihoitopalvelun toteutuksen mahdollisuus.

Valmistellaan selvitys ja toimenpide-esitykset siirtoviivepäivien käytön vähentämiseksi 1/2015.
Samassa yhteydessä tarkastetaan mittarin tavoite.

Ruotsinkielistä kotihoitoa tuotetaan sekä ostopalveluina että omana toimintana. Ostopalvelujen osuuden kasvua selvitetään

Selvitykset ja toimenpide-ehdotukset on hyväksytty
Sosterla 31.3.2015 § 71, Kh 13.4.2015 § 161). Toimenpiteistä on raportoitu Kh:n päätöksen mukaisesti toiminnan ja talouden seurannan yhteydessä lautakunnalle kuukausittain. Siirtoviivepäivätavoite (< 400 pv/kk) saavutettiin taulukon mukaisesti. Vuodelle 2016 tavoite on < 100 pv/kk, joista < 30 pv/kk korotettuhintaisia.

Valmistellaan terveyskeskus- ja hammashoidon- palvelun tarjoamisen mahdollisuus ja kustannukset yhdessä tai useammassa toimipisteessä arkisin klo 20 asti, turkulaisten palvelun saatavuuden parantamiseksi. Kiireettömissä tapauksissa asukkaalla tulee olla valinnanvapaus terveysaseman suhteen.

Valmistelut kaikkien toimenpiteiden suhteen ovat hyvässä käynnissä.