Selvitys Sosiaali- ja terveyslautakunnalle sosiaalityön tulosalueen ennusteen mukaisista ylityksistä ja toimenpiteistä

Tulosaluejohtaja Leila Visa, avohuollon toimistopäällikkö Minna Virta, sijaishuollon vt. toimistopäällikkö Eira Virolainen ja erityispalvelujen toimistopäällikkö Merja Niinimäki

Tiivistelmä: Sosiaali- ja terveyslautakunta on kokouksessaan 29.4.2014 § 130 päättänyt, että 20.5.2014 pidettävään kokoukseen tuodaan tulosaluetasolla täsmällinen selvitys niiden määrärahojen osalta, jotka uhkaavat ennusteen mukaan ylittyä ja mihin toimenpiteisiin asian korjaamiseksi ryhdytään.

Avohuollon sosiaalityö

Avohuollon sosiaalityössä on keväällä 2014 suunniteltu sosiaalityön sisäisen työnjaon muuttamista (Avohuollon lastensuojelun ja aikuis- ja lapsiperhesosiaalityön organisaatiotyöryhmä). Tavoitteena on vahvistaa avohuollon lastensuojelun ja saada lastensuojeluun lisää resurssia. Sosiaalityöntekijöiden työnjakoa ehdotetaan muutettavaksi seuraavalla tavalla:

Tämän hetkinen työnjako:

lapsiperhesosiaalityöntekijä: lapsiperheiden lapset ja heidän perheensä, avohuollon lastensuojelun lapset ja heidän perheensä

aikuissosiaalityöntekijä:       aikuisasiakkaat

Ehdotettu työnjako:

lastensuojelun sosiaalityöntekijä: avohuollon lastensuojelun lapset ja heidän perheensä

aikuis- ja lapsiperhesosiaalityöntekijä: lapsiperheiden lapset ja heidän perheensä (joissa ei lastensuojelun asiakkuutta) ja aikuisasiakkaat.

Ehdotettu työnjako lisää sosiaalityöntekijäresurssia lastensuojeluun ja sitä kautta on mahdollista keskittyä avohuollolliseen työhön. Tavoitteena on saada avohuollon lastensuojeluun erikoistuneita sosiaalityöntekijöitä, mikä taas mahdollistaa lastensuojelun asiakkaan tilanteen hoitamisen ja siten vaikuttavuuden lisääntymisen lapsen ja hänen perheensä tilanteen korjaantumisessa.

Lastensuojelun perhetyö ja lastensuojelun intensiivinen perhetuki ovat lastensuojelussa tärkeimmät tukipalvelut. Lastensuojelun perhetyössä ja intensiivisessä perhetuessa asiakasmäärät ovat kasvaneet vuodesta 2013, kun uudet työntekijät on saatu rekrytoitua ja koulutettua. Tärkeää on, että lastensuojelussa voidaan käyttää myös ulkopuolisia tukipalveluja. Siksi avohuollon yksiköiden käyttöön siirretään avohuollon johtavien sosiaalityöntekijöiden hallinnoimaksi nk. kotiin vietävät palvelut (kustannuspaikalta 20760), jolloin sen kohdentuminen yksikössä on tarkoituksenmukaisempaa. Lastensuojelun tukipalvelun laadun parantamiseksi lastensuojelun avo- ja sijaishuollon tukipalvelujen kilpailuttaminen on aloitettu. Muita tärkeitä lastensuojelun tukipalveluja ovat SPR:n Turun turvatalon koordinoima läheisneuvonpito, tukihenkilöt ja uutena ammatillisten tukihenkilöiden käyttäminen. Näiden tukitoimien tarkoituksena on auttaa ja tukea lastensuojelun perheitä siinä, että vanhemmat pystyvät turvaamaan lapsen kasvua ja kehitystä, jotta ei jouduttaisi sijoituksiin.

Suurin osa lasten huostaanottojen syistä liittyy vanhemmuuteen. Pääosa lastensuojeluilmoitukseen johtavista syistä eivät johdu lapsen omasta käyttäytymisestä, vaan lapsen hoivan ja olosuhteiden puutteellisuuksista. Lapsen hoivan ja olosuhteiden puutteet johtivat ilmoitukseen siten, että se vaihteli Kuusikkokunnissa vuonna 2012 Vantaan 62 % ja Tampereen 76 % välillä kun Turun luku oli 63 %.

Lasten sijoituksia perheen ulkopuolelle on tehtävä tietyissä tilanteissa, on tarkoituksenmukaista tehdä sijoitus silloin, kun ei lapsella ole liikaa vuorovaikutussuhteen rakentumiseen liittyviä häiriötekijöitä ja kun lapsi ei ole traumatisoitunut. Näin ollen mahdollisuudet sijoittaa perheeseen ovat suuremmat ja tämä on kirjattu myös lastensuojelulakiin.

Huostaanottojen määrät Turussa ja kuusikon kunnissa olivat seuraavat vuonna 2013 ja (2012):

Helsinki   226   (207)   

Espoo   95   (98)

Vantaa   89   (103)

Turku   65   (64)

Tampere    42   (57)

Oulu   72   (57)

(Kuusikkotiedot vuodelta 2013 luonnosvaiheessa, Oulussa kuntaliittymiä)

Turussa huostaan otettujen lasten iät vuosina 2013 (2012) painottuvat siten, että 56,9 % (35,9 %) lapsista oli 13–17 -vuotiaita.

Muissa kuusikkokunnissa prosentit olivat seuraavat:

Helsinki     59,7 %    (64,3 %)

Espoo    64,2 %   (72,5 %)

Vantaa     55,0 %    (45,6 %)

Turku     56,9 %   (35,9 %)

Tampere     69,1 %    (52,7 %)

Oulu     33,3 %    (43,9 %)

Kuusikon ka    56,9 %    (56,2 %)

(Vuoden 2013 tiedot ja suluissa vuoden 2012 tiedot, kuusikkotiedot vuodelta 2013 luonnosvaiheessa, Oulussa kuntaliittymiä).

Sijaishuollon sosiaalityö

Lastensuojelun ostopalvelut

Avohuollon ostopalvelut 20760

Kotiinpäin tehtävässä työssä lastensuojelun avohuollon asiakasperheisiin ostetaan palveluja (perhearviointi, vanhemmuudenarviointi, ammatillinen tuki arjessa), joita kaupungin omat palvelut eivät voi tarjota tai omat palvelut on todettu riittämättömiksi.

Kotiinpäin tehtävällä voidaan panostaa perheen tukemiseen perheen omassa elinympäristössä laitoksessa tapahtuvan kuntoutuksen sijaan. Avohuollon ostopalveluihin jää edelleen avohuollon sijoitukset kuten päihdeperhekuntoutus sekä perhekuntoutus, koska nämä ovat sijoituspäätöksiä.

Avohuollon palvelut kotiin palvelukokonaisuudet eurot siirretään vuonna 2015 avohuollon toimintayksiköiden budjettiin, jolloin niiden hallinnointi ja seuraaminen helpottuu.

Lapsen ja vanhempien yhteissijoitukset perhekuntoutukseen on kotiin päin tehtävän työn lisäksi keskeinen avohuollon tukitoimi. Omien vastaanottokotien ollessa täynnä on jouduttu käyttämään ostopalvelulaitoksia myös avohuollon sijoituksissa.

Kotimainen ja kansainvälinen adoptioneuvonta ostetaan Pelastakaa lapset ry:ltä (Soterla 14.1.2014 § 13). Vuosittaiset kustannukset ovat n. 13. 000 €.

Huostaan otettujen ostopalvelut 20761

Lapsen sijaishuoltopaikan valitsemisessa arvioidaan ensisijaisesti vaihtoehtona perhehoitoa ja omaa laitosta lastensuojelulain 50 § huomioiden. Ostopalvelujen tarjoamaa osaamista tarvitaan esim. silloin, kun lapsella on vaikea psyykkinen, päihde- tai muu sosiaaliseen käyttäytymiseen liittyvä ongelma. Ostopalvelupaikkojen käytön kriteerit ovat tiukat ja työntekijöitä on ohjeistettu, että niiden käytöstä neuvotellaan aina sijaishuollon toimistopäällikön kanssa.

Erityisen huolenpidon päätös sijaishuollon aikana tehdään silloin, kun lapsen tilanne vaatii vakavan päihde tai rikoskierteen katkaisemista tai kun lapsen käyttäytyminen vaarantaa vakavasti tämän oman hengen, terveyden tai kehityksen. Erityisen huolenpidon päätöksiä on vuonna 2014 tehty 8 lapselle. Vuonna 2013 päätöksiä tehtiin 20 lapselle. Keskimääräinen hoitovuorokausimaksu on 500 €/vrk.

Ammatillisessa perhehoidossa (vastaa perhehoitoa, mutta perhekodilla on laitoslupa ja ulkopuolisia työntekijöitä) on huhtikuussa 2014 ollut sijoitettuna 23 lasta. SOS-lapsikylät toimivat perhehoitoperiaatteella, mutta lukeutuvat tilastoissa laitoshoitoon. SOS-lapsikyliin on sijoitettu 22 lasta. Em. kulut maksetaan huostaan otettujen ostopalvelut kustannuspaikalta.

Hallinto-oikeus tai Korkein hallinto-oikeus on velvoittanut Turun kaupungin maksamaan 26 lapsen osalta sijaishuollon kustannukset toiselle kunnalle. Kustannukset näkyvät huostaan otettujen ostopalveluissa, mutta lapset eivät ole Turun huostassa olevien lasten luvuissa, koska huostaanottopäätöksen on tehnyt toinen kunta.

Huostaanoton kustannusten perimistä muilta kunnilta on tehostettu laatimalla työntekijöille ohjeistus kustannusten hakemisesta. Hallinto-oikeus tai Korkein hallinto-oikeus on velvoittanut toisia kuntia maksamaan 12 lapsen osalta sijaishuollon kustannukset Turun kaupungille. Kustannukset näkyvät huostaan otettujen ostopalveluissa ja lapset ovat Turun huostassa olevien lasten luvuissa. Sijaishuollon kustannukset ja tehty sosiaalityö laskutetaan muilta kunnilta, mikä näkyy sosiaalityön maksutuloissa.

Vuonna 2013 purettiin 5 lapsen huostaanotto ja huhtikuun 2014 loppuun mennessä 2 lapsen huostaanotto.

Perhehoidon kustannukset

Perhehoito avohuolto 20720

Tukiperheitä käytetään avohuollon tukitoimena tukea tarvitseville lapsiperheille, joilla ei ole luonnollisia verkostoja, joilta perheen vanhemmat/vanhempi saisivat säännöllistä tukea. Tukiperheiden määrä on kasvanut; vuoden 2012 lopussa tukiperheitä oli 121, 2013 176 ja maaliskuussa 2014 183 lapsella.

Päivystysperheitä on ollut sosiaalityön tulosalueella käytettävissä vuodesta 2013 alkaen tilanteissa, joissa Pienten lasten vastaanottokoti on ollut täynnä tai mikäli on ollut lapsen edun mukaista tulla sijoitetuksi perhehoitoon kiireellisissä tai avohuollon sijoitustilanteissa. Päivystysperheille maksetaan varallaolokorvausta, hoitopalkkiota ja kulukorvauksia.

Perhehoito huostaan otetut 20721

Toimeksiantosopimussuhteisessa perhehoidossa oli vuoden 2012 lopussa 155, 2013 152 ja 28.4.2014 155 lasta.

Sosiaali- ja terveyslautakunta on 25.2.2014 § 71, päättänyt perhehoidon palkkiosta. Päätöksellä on korotettu perhehoidon palkkiota tilanteissa, joissa perhehoitaja jää kotiin hoitamaan sijoitettua lasta tai jos kyseessä on ammatillinen perhehoitaja. Lisäksi on tarkennettu palveluntuottajilta ostettavaa perhehoitoa ja lapsen sijoittamista läheisperheiseen (yksityinen sijoitus ja läheisverkostoratkaisu).

Ulkopuoliset sijoitukset yksikön sosiaaliohjaajat ovat tukeneet huostaan otettujen lasten vanhempia, tuki on nähty erittäin tärkeänä perhesijoituksen onnistumisen kannalta. Lisäksi syksyllä 2014 alkaa A-klinikan vetämä ryhmä huostaan otettujen lasten äideille.

Jälkihuollon perhehoito 20722

Jälkihuollon perhehoitoon sijoitettuja nuoria ohjataan TALK -hankkeen tuetun asumisen ja jälkihuollon oman tukiasumisen piiriin aina, kun nuoren tilanne ei vaadi perhesijoituksen jatkamista. Jatkamista vaativa tilanne on, jos nuori esim. tarvitsee tukea ammatillisten tai lukio-opintojen loppuunsaattamiseen.

Jälkihuollon ostopalvelut 20762

Ulkopuoliset sijoitukset yksiköstä vuoden 2014 aikana jälkihuoltoon siirtyvät nuoret on kartoitettu. Siirtotilanteessa suunnitellaan yhteistyössä nuoren siirtyminen ostopalvelulaitoksesta tuettuun asumiseen. Tuettua asumista tarjotaan jälkihuollon omana palveluna sekä TALK ohjausmalliin perustuvana työskentelynä yhteistyössä TVT- asuntojen kanssa. Osa nuorista jää ostopalvelulaitokseen, koska taustalla voi olla esim. kehitysvammadiagnoosi tai vaikea mielenterveysongelma, jolloin siirtyminen tuettuun asumiseen ei ole mahdollista. Vammaispalvelut tarjoavat asumispalveluja vain 21 - vuotta täyttäneille jälkihuollettaville.

Avohuollon lastensuojelun työskentelyn tukeminen Pienten lasten vastaanottokodissa ja Mäntymäen perhekeskuksessa sekä perhehoidon lisääminen

Pienten lasten vastaanottokodissa jatketaan päivystysperhetoiminnan koordinointia. Vastaanottokodin henkilökunnasta toisen osaston työntekijät, sosiaalityöntekijä ja psykologi osallistuvat päivystysperheiden tukemiseen ja osallistuvat päivystysperheisiin sijoitettujen lasten ja perheiden arvioimiseen. Tavoitteena on, että kaikki alle 3-vuotiaat lapset voidaan sijoittaa päivystysperheeseen silloin, kun vanhemmat ovat kykenemättömiä huolehtimaan lapsesta. Vastaanottokodista käsin suoritetaan edelleen avohuollon työn tärkeänä osana arviointi- ja tutkimustyö. Vastaanottokodista käsin tehdään lapsen kotiutumisvaiheessa työtä lapsen kotiin päin sekä arvioidaan perheen tarvitsemat avohuollon tukipalvelut. Suurin osa lapsista, jotka ovat vastaanottokodissa tutkimus- ja arviointijaksolla palaavat kotiin sijoituksen päättyessä, jonne viedään omia avohuollon palveluja (lastensuojelun perhetyötä tai lastensuojelun intensiivistä perhetukea) tai ostettuja avohuollon palveluja.

Mäntymäen perhekeskuksessa kehitetään ja tehostetaan kotiinpäin tehtävää työtä. Kotiinpäin tehtävässä työssä työskennellään tiiviisti lapsen ja tämän perheen kanssa. Tavoitteena on nuoren kotiutuminen riittävien kotiinpäin annettavien avohuollon tukitoimien avulla. Työskentelytapa kohdennetaan erityisesti murrosikäisiin nuoriin, joiden vanhemmat kykenevät sitoutumaan perheen kanssa tehtävään työhön ja lapsi/nuori saa tarvittaessa riittävät palvelut päihde- tai erikoissairaanhoidosta. Suurin osa lapsista, jotka ovat vastaanottokodissa tutkimus- ja arviointijaksolla palaavat kotiin sijoituksen päättyessä, jonne viedään omia avohuollon palveluja (lastensuojelun perhetyötä tai lastensuojelun intensiivistä perhetukea) tai ostettuja avohuollon palveluja.

Perhehoidon sijaishuollon sosiaalityö vaatii panostusta henkilökuntaresurssiin, jotta perhehoitoon sijoitettujen lasten sosiaalityöntekijöillä ja ohjaajilla on riittävästi mahdollisuutta tukea perhehoitajaa, perhehoitoon sijoitettua lasta ja tämän perhettä. Perhehoitajia on vain tähän asti ollut vain yksittäin Turussa tai Turun lähikunnissa, mikä on vaikuttanut siihen, että kaikkia perhehoitokelpoisia yli 12-vuotiaita ei ole voitu sijoittaa perhehoitoon. Omia laitoksia on käytetty, koska tällöin nuori kykenee jatkamaan koulua vanhassa koulussa ja vanhempien kanssa kyetään työskentelemään tiiviisti. Perhehoitajien rekrytoinnissa on panostettu turkulaisten perheiden rekrytointiin ja ammatillisten perhehoitajien etsimiseen. Perhehoidon valmennusryhmiä on ollut keväällä 2014 ja syksyllä 2014 alkaa kaksi uutta ryhmää.

Omat lastenkotilaitokset ja toiminnan kehittäminen

Sosiaali- ja terveyslautakunta on 12.6.2013 § 149 talouden sopeuttamistoimenpiteitä käsitellessään esittänyt, että omien lastenkotilaitosten käyttöaste tulee pitää mahdollisimman korkeana (100 %). Omien laitosten paikkatilannetta seurataan kuukausittain ja paikkatilanne on sijoittavien ja vastaanottokotien sosiaalityöntekijöiden tiedossa. Omista laitoksista siirtyy vuonna 2014 jälkihuoltoon 12 nuorta ja vuonna 2015 13 nuorta ja vuonna 2016 14 nuorta.

Omien pitkäaikaisten lastensuojelulaitosten osaamista ylläpidetään ja vahvistetaan työntekijöiden koulutuksella. Vuodesta 2012 alkaen yhteistyötä erikoissairaanhoidon tulosalueen lasten- ja nuorten psykiatrian poliklinikan kanssa on pyritty tehostamaan tarkoituksena saada omiin lastensuojelulaitoksiin tukea ja konsultaatiota kaupungin omista palveluista. Poliklinikan resurssipula on heijastunut lastenkotilaitosten tuen saantiin. Yhteistyötä jatketaan vuonna 2014.

Makslankadun, Moikoisten ja Luostarinkadun lastenkodeissa on 14 paikkaa ja 12 huonetta. Vakka-Suomentien lastenkodissa on 7 paikkaa ja 6 huonetta. Virusmäen lastenkodissa on 7 paikkaa ja 7 huonetta. Sijoitettavien lasten vaikeahoitoisuudesta johtuen em. laitosten henkilökuntamitoitus mahdollistaa vain huonelukujen mukaisten lapsimäärien asianmukaisen hoitamisen. Valviran valtakunnalliset valvontaohjeistukset sekä lastensuojelulaki määrittelevät lastensuojelulaitokselle kriteerit, joiden mukaisesti jokaiselle sijoitettavalla lapsella tulee olla oma huone.

Puolukkatien lastenkotia on esitetty muutettavaksi erityislastenkodiksi (Peruspalvelulautakunnan päätös 28.3.2012 § 137). Puolukkatien lastenkodissa on 18 paikkaa ja 18 huonetta. Esityksen mukaan muutos edellyttää 3 vastaavan ohjaajan, 3 ohjaajan, 3 sairaanhoitajan ja yöhoitajan vakanssien perustamista. Laitoksen kolme osastoa saadaan toimimaan riittävillä resursseilla vakinaistamalla tilapäiset kaksi vakanssia sekä perustamalla kolmelle osastolle vastaavien ohjaajien vakanssit.

Omien laitosten toiminnan monimuotoista kehittämistä ja arviointia tulee tehdä, jotta sijoitettaville yhä vaikeampihoitoisille lapsille pystytään paremmin tarjoamaan sijaishuolto kaupungin omissa lastenkodeissa.

Sosiaalityön erityispalvelut

Päihdehuollon asumispalvelut 20861

Kaupungin omien päihdehuollon yksiköiden paikkaluku väheni Orikedon palvelukeskuksen rakennustöiden alkaessa maaliskuussa 2014, kun Niuskalan hoitokodin vanha omakotitalo purettiin. Ostopalveluiden käytön vähentämiseksi 15 asiakkaan asuttamissuunnitelma tehtiin viranomaisyhteistyönä ja mahdollistettiin tukipalvelut pääosin itsenäiseen vuokra-asumiseen. Kaikki nämä 15 asiakasta asutettiin kaupungin omiin palveluihin. Asumisen tuki tulee näiden asukkaiden osalta varmistaa, jotta itsenäinen asuminen jatkuu.

Omien päihdehuollon yksiköiden käyttö on (Sillankorvan ensisuoja, Niuskalan hoitokoti ja Paattisten huoltokoti) ollut maksimaalista koko alkuvuoden 2014. Päihdehuollon asumispalveluissa jatketaan asiakkaiden sijoittamista ensisijaisesti kaupungin omiin asumispalveluihin.

Alkuvuoden aikana päihdehuollon ostettuihin asumispalveluihin on jouduttu asiakkaiden vaikeahoitoisuuden vuoksi sijoittamaan 10 uutta asiakasta. Palvelutarpeen arvioinnin pohjalta heille on ollut välttämätöntä ostaa asumispalveluja. Omat yksiköt ovat olleet pääosin koko ajan täynnä. Jotta vaikutuksia ostopalvelumenoihin voidaan hillitä, tulee ostopalveluissa asuvien kuntoutumista seurata tiiviimmin sosiaalityössä ja siirtymistä kevyempiin palveluihin aikaisempaa lyhyempien asumisjaksojen jälkeen vahvistaa.

Päihdehuollon asumispalvelupaikkaa jonottaa 7.5.2014 ostopalveluiden piiristä yhteensä 6 asiakasta, joista kaksi tarvitsee tehostetun palveluasumisen palvelua, kaksi palveluasumista ja kaksi tuettua asumista, kustannuksia lisäävä vaikutus on vuositasolla n. 100.000 €.

Kustannuskasvun hillitsemiseksi päihdehuollon ostettuihin asumispalveluihin tehdään tiivistä yhteistyötä omien päihdehuollon laitosten sekä erikoissairaanhoidon tulosalueen kanssa, koska suurin osa uusista asiakkaista on kotiutettu sairaalasta.

Palveluasumisessa jo asuvien kuntoutumista seurataan aikaisempaa tiiviimmin sosiaalityössä. Yhteistyötä järjestöjen ja mm. kaupungin oman kuntouttavan työtoiminnan kanssa lisätään asumispolkujen vahvistamiseksi ja näin samalla mahdollistetaan siirtymistä kevyempiin palveluihin aikaisempaa lyhyempien asumisjaksojen jälkeen.

Paattisten huoltokodissa on muutamia ikääntyneitä asiakkaita, joiden toimintakyky on vuosien aikana parantunut eikä ole enää ympärivuorokautisten päihdepalveluiden tarvetta ja jotka voisivat mahdollisesti siirtyä itsenäiseen asumiseen vanhuspalveluiden kotihoidon turvin. Paattisten huoltokodin paikkoja vapautuu näin tehostetun palveluasumisen tarpeessa oleville ja ostopalveluiden käyttö vähenee.

Paattisten huoltokodissa kartoitetaan pitkään päihteettömänä asuneiden palveluiden tarve itsenäisessä asumisessa moniammatillisesti vanhuspalveluiden kotihoidon kanssa. Suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa siirtyminen omaan asuntoon tukipalveluiden turvin.

Nuoret alle 30-vuotiaat asumis- ja päihdepalveluiden toimiston asiakkaana olevat asunnottomat sijoittuvat päihdehuollon ostopalveluihin, kun kaupungin omat yksiköt ovat täynnä. Nämä nuoret eivät myöskään hakeudu Sillankorvan ensisuojaan palvelutarpeen arviointiin. Heidän asumispolkuaan tulee rakentaa yhä enemmän itsenäisen asumisen varaan monipuolisen asumisvalmennuksen ja konkreettisen arjen tuen avulla.

Asumis- ja päihdepalveluiden toimistossa pilotoidaan vuoden 2014 aikana (mukana 6 nuorta) nuoren asiakkaan lähtökohdista yhteistyössä päihde- ja mielenterveysjärjestöjen ja viranomaistahojen kanssa toimintamallia, jossa on tarjolla erilaisia porrastettuja tukipalvelukokonaisuuksia nuorten arkeen.

Sosiaalityöntekijän johdolla asiakasprosessi etenee jäsentyneestä jokaiselle tarjottavasta asumisvalmennuksesta arjen päivittäiseen tukeen ja toimivien tilannekartoitusten/puuttumisten toimintatapaan. Toimintamalli on tarkoitus ottaa säännölliseen käyttöön asunnottomien sosiaalityössä ja näin ehkäistä pitkäaikaisen asumispolun syntymistä ostopalveluiden raskaammissa asumispalveluissa. Pilotoinnin suunnittelussa on ollut mukana PPPR -hankkeen sosiaalityön edustaja.

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut 20860

Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluihin on ohjautunut 11 uutta asiakasta alkuvuoden 2014 aikana. Kustannusvaikutus on vuositasolla n. 250.000 euroa. Tällä hetkellä jonossa on kuusi asiakasta. Asiakkaita on kaiken kaikkiaan n. 350.

Asumispalveluiden piirissä olevien asiakkaiden kuntoutumista seurataan tiiviisti sosiaalityössä. Yhteistyötä järjestöjen ja mm. kaupungin oman kuntouttavan työtoiminnan kanssa lisätään asumispolkujen vahvistamiseksi ja näin samalla mahdollistetaan siirtymistä kevyempiin palveluihin aikaisempaa lyhyempien asumisjaksojen jälkeen. Konkreettinen yhteistyö kuntoutumispalveluiden tulosalueen Työvoiman palvelukeskuksen ja kaupungin työkeskusten kanssa on jo käynnistetty.

Kustannuskasvun hillitsemiseksi sosiaalityön tulosalue tekee tiivistä yhteistyötä erikoissairaanhoidon tulosalueen kanssa pitkän tähtäimen suunnitelman toteuttamiseksi.

Päihdehuollon kuntouttava laitoshoito 20864

Päihdehuollon kuntouttava laitoshoito kilpailutettiin ja uusien palveluntuottajien palvelut ovat käytettävissä 1.4.2014. Aikaisemmin palveluntuottaja peri asiakasmaksun suoraan asiakkaalta. Nyt asiakasmaksun suuruus on lisätty hintoihin. Suurin osa asiakkaista (arviolta 80 %) sai 31.3.2014 saakka toimeentulotukena asiakasmaksut. Nyt kunta perii asiakasmaksut 1.4.2014 alkaen. Asiakasmaksujen kustannuksia lisäävä vaikutus ostopalveluiden kustannuspaikalla on karkeasti arvioiden n. 250.000 €, joka taas näkyy vähennyksenä toimeentulotukimenoissa.

Päihdehuollon kuntouttava laitoshoito tulee kohdentaa erityisin perustein valittaville ryhmille. Hoitoon ohjataan ensisijaisesti työpaikoilta hoitoon ohjatut asiakkaat ja/tai lastensuojelullisin perustein, kun säännölliset laitoshoitoa edeltävät avohoidon palvelut eivät ole osoittautuneet riittäviksi.

Kaikki hoitoonohjaukset käsitellään moniammatillisessa päihdetiimissä 1.6.2014, jotta avohoidon soveltuvuutta voidaan yhteistyössä arvioida.

Hoitopäätöksen saavat asiakkaat ohjataan ensisijaisesti kilpailutuksessa edullisimmalla kokonaishinnalla palveluja tuottaville palveluntuottajille.