VASTAUS LISÄSELVITYSPYYNTÖÖN
Lounais-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Turun kaupungin peruspalvelulautakunnalta lisäselvitystä 15.4.2011 annettuun lausuntoon. Turussa johtava elin hyvinvointitoimialalla on kuitenkin Sosiaali- ja terveyslautakunta, joten vastauksen lisäselvityspyyntöön Lounais-Suomen aluehallintovirastolle antaa sosiaali- ja terveyslautakunta.
1.Onko ikääntymispoliittinen strategia vuosille 2009 – 2012 – asiakirja päivitetty? Onko vuonna 2012 saavutettu strategian mukainen tavoite antaa säännöllistä kotihoitoa 14 %:lle yli 75 – vuotiaista? Ovatko kotihoidon asiakkaat jakaantuneet strategian tavoitteiden mukaisesti 4 palveluluokkaan?
Ikääntymispoliittista strategiaa ei ole päivitetty, vaan vuonna 2013 tullaan laatimaan Vanhuspalvelulain edellyttämä uusi suunnitelma. Suunnitelma viedään valtuuston käsittelyyn syyskaudella, jolloin se tulee vahvistetuksi lain edellyttämän aikarajan 1.1.2014 puitteissa.
Vuoden 2012 säännöllisen kotihoidon peittävyysluku oli 13,78 % yli 75 – vuotiaista.
Strategian mukaista tavoitetta painopisteen muuttamisesta toiseen ja kolmanteen palveluluokkaan ei ole saavutettu, sillä kaikkia henkilöstölisäyksiä kotihoitoon ei ole saatu. Lisäksi asiakasmäärät kotihoidossa ovat nousseet ja lisäksi tuotettu tuntimäärä on koko ajan kasvanut.
2.Onko kotihoidon henkilöstölisäys (yht. 104 työntekijää) toteutunut vuosina 2010, 2011, 2012 ikääntymispoliittisen strategian tavoitteiden mukaisesti? Miten henkilöstölisäys on toteutunut?
Strategian mukaiset henkilöstölisäykset eivät tulleet kokonaisuudessaan strategian voimassaoloaikana. Vuonna 2010 kotihoitoon tuli 42 uutta vakanssia. Näistä 32 vakanssia tuli vanhainkotien uudelleenjärjestelyn kautta ja 10 vakanssia oli uusia. Vuonna 2011 kotihoitoon tuli 30 uutta vakanssia. Strategiakauden päättymisen jälkeen vuonna 2012 kotihoitoon tuli 15 vakanssia, joista 5 oli päivystystoiminnan uudelleenjärjestelyin johdosta siirrettyä vakanssia. Strategian mukaisesta 104 vakanssin tavoitteesta puuttuu siis vielä 17 vakanssia.
3.Peruspalvelulautakunnan antaman selvityksen mukaan kotihoidossa 31.12.2010 oli vakansseja 554, joita hoiti 288 vakituista työntekijää, 63 avoimen vakanssin hoitajaa ja 203 sijaista. Mitkä olivat vastaavat henkilöstöluvut 31.12.2012?
Henkilöstöluvut 31.12.2012 poikkileikkaustietona ovat: vakansseja on yhteensä 650, joita hoiti 521 vakituista työntekijää 111 avoimen vakanssin hoitajaa. Vuoden viimeisenä päivänä oli sijaisena 207 työntekijää. Kun vuoden viimeistä päivää pidetään poikkileikkaustietona, se ei anna selkeää kuvaa vuoden aikaisesta toiminnasta. Nyt ja vuonna 2011 annetut luvut ovat ns. peruskotihoidon vakanssilukuja. Kotihoidon koko organisaatiossa on myös laajasti muuta toimintaa (esim ennaltaehkäisevät palvelut), joiden henkilökunta voi siirtyä esim henkilökohtaisten uudelleensijoittelujen johdosta toiminnosta toiseen. Myös kotihoito voi vastaanottaa uudelleensijoitettuja ja työkokeilussa olevia työntekijöitä. Myös nimikemuutosten kautta voidaan tehtäviä uudelleen organisoida.
Vakituisista työntekijöistä 75 % oli selvityksen mukaan kelpoisuuslain/ammattihenkilölain mukainen pätevyys. Mikä oli vastaava pätevyys % 31.12.2012?
80 %
Monellako %:lla avoimen vakanssin hoitajista on kelpoisuuslain/ammattihenkilölain mukainen pätevyys? Kuinka monta prosenttia sijaista on pätevyyden täyttäviä työntekijöitä?
Tällä hetkellä epäpätevien sijaisten osuus kelpoisuuslain/ammattihenkilölain mukaisissa avoimissa ja sijaisissa on yhteensä 1,9 %.
4.Miten on varmistettu sijaistyövoiman käyttö korvaamaan kotihoidon henkilöstön lyhyet poissaolot? Käytetäänkö opiskelijatyövoimaa ja missä tehtävissä ja missä vaiheessa opiskelu edellytetään olevan?
Kotihoitoon on perustettu kummallekin suuralueelle oma varahenkilöstö, joka pystyy turvaamaan kotihoidon henkilöstön lyhyet poissaolot. Opiskelijatyövoimaa on enemmän käytössä kesäaikana, jolloin heitä käytetään heidän osaamistasoaan vastaavissa tehtävissä. Sijaisina toimivien opiskelijoiden suoritetut opinnot tarkistetaan. Tämä määrittelee työtehtävät, missä opiskelija voi toimia.
5.Mihin toimenpiteisiin henkilöresurssien riittävyyden turvaamiseksi on ryhdytty?
Kotihoidossa tehdään koko ajan kehittämistyötä sen suhteen, että toiminta on tehokasta ja taloudellista. Talousarviot eivät anna myöden henkilöstölisäyksille. Näin ollen tulee pohtia myös asiakkuuksien syntymistä, johon selkeät kriteerit auttavat. Luonnollisesti yli 75 – vuotiaiden määrän kasvaessa, on henkilöstölisäykset välttämättömiä. Kaupungin tiukka taloustilanne ei kuitenkaan anna siihen mahdollisuuksia.
6.Mihin toimenpiteisiin on ryhdytty tapaturma- ja sairauspoissaolojen seurannan perusteella? Onko tiimikysely tai työuupumuskysely tai työterveyshuollon muu selvitys antanut aihetta toimenpiteisiin, mihin? Selvitykseen pyydetään liittämään työterveyshuollon työpaikkaselvitykset ja työsuojelupiirin tarkastuspöytäkirjat vuosilta 2011–2012.
Työtapaturmien määrä kotihoidossa on ollut kasvamaan päin. Vuonna 2011 työtapaturmia 218, kun niitä 2012 oli 251. Useat työtapaturmista tapahtuu ulkosalla ja siihen olennaisesti vaikuttaa se, että kotihoidon henkilökunta liikkuu paljon. Myös liukkaus ja vaativat talviolosuhteet vaikuttavat tähän. Kotona hoitaminen on myös huomattavasti haasteellisempaa, kuin laitosmaisissa olosuhteissa. Asiakkaiden asunnot ja huonekalut eivät aukottomasti luonnista vaativaan hoitotyöhön.
Kotihoito osallistui pilottialueena varhaisen tuen työkyvyn hallintamallin toteutumiseen vuonna 2012. Varhaisen tuen mallilla on ollut suuri merkitys työntekijöiden sairauspoissaolojen seurannassa ja niiden vähentämisessä. Työkyvyn hallintamalli on kokonaisvaltainen toimintatapa työntekijöiden työkyvyn varhaisessa tukemisessa. Tavoitteena on tukea esimiehiä työhyvinvoinnin johtamisessa sekä varmistaa henkilöstön oikeudenmukainen ja tasavertainen kohtelu. Työkyvyn hallintamallin osat ovat varhainen tuki työyksikössä, tehostettu tuki työkyvyn heikentyessä ja työhön paluun tuki.
Kotihoidon henkilökunta on vastannut tiimikyselyyn vuosina 2010 ja 2012. Tiimikyselyiden pohjalta työntekijöiden omat kehittämisideat kotihoidon kehittämiseksi pystytään paremmin ottamaan huomioon.
Työterveyshuolto on yhdessä työsuojelun kanssa tehnyt vuosina 2010 – 2012 yhteensä 17 työpaikkaselvitystä. Työpaikkaselvityksessä todettuihin toimenpide-ehdotuksiin on puututtu ja niiden toteutumista seurataan linjajohdossa.
Liitteet Työpaikkaselvitykset 2010-2012:
Liite_1 Kurjenmäki15.4.2010
Liite_2 Puistomäki-Uittamo 26.4.2010
Liite_3 Luolavuori-Koivula 11.10.2010
Liite_4 Martti 25.10.2010
Liite_5 Tuomiokirkko 29.11.2010
Liite_6 Portsa 27.9.2010
Liite_7 Pansio-Jyrkkälä 4.10.2010
Liite_8 Vasaramäki-Lehmusvalkama 28.3.2011
Liite_9 Aninkainen 28.3.2011
Liite_10 Vähäheikkilä-Hirvensalo 2.4.2011
Liite_11 Luolavuori-Koivula 5.5.2011
Liite_12 Nummi-Halinen 28.2.2011
Liite_13 Varissuo 16.5.2011
Liite_14 Puolala 20.3.2012
Liite_15 Nättinummi 27.2.2012
Liite_16 Kastu 7.3.2012
Liite_17 Runosmäki 21.5.2012
7.Peruspalvelulautakunnan selvityksen mukaan kotihoidon organisaatiomuutosta arvioidaan syksyllä 2011, miten arviointi on toteutunut? Miten kotihoidon eri ammattiryhmien ja esimiesten (sairaanhoitajat, lähi-/perushoitajat/hoitajat, kodinhoitajat, kotiavustajat) välinen työn ja tehtävien jako on toteutunut? Mitä selvityksessä mainittuja kehittämishankkeita kotihoidon johtaja ja palvelupäälliköt ovat toteuttaneet johtamisen tueksi?
Kotihoidon organisaatiota on muutettu siten, että lähipalvelualueiden määrä on noussut 22. Tämä tapahtui purkamalla kolmen tiimin alue osiin (Portsa ja uusi alue Linna). Tämän lisäksi on jouduttu Runosmäen kasvavan asiakasmäärän vuoksi perustamaan ko alueelle kolmas tiimi.
Kotihoidon eri ammattiryhmien välinen työn ja tehtävien jako määräytyy voimassa olevien toimenkuvien mukaan. Luonnollisesti ko tehtävänkuvia arvioidaan ja mietitään siltä pohjalta, miten yhä enemmän pystyttäisiin tekemään asiakaslähtöistä hoitotyötä, eikä ammattilaisten aika kuluisi koulutusta vastaamattomaan työhön. Erityisesti kotihoidon sairaanhoitajien tehtäväkuvat ovat olleet pohdinnassa suhteessa muihin kotihoidon toimijoihin.
Kotihoidon tavoitteet ja kehittämishankkeet on kirjattu kotihoidon tiekarttaan 2011 (1 + 3 vuotta), joka suuntasi tulevien vuosien tavoitteet. Joka vuosi tehdään kotihoidossa toimintakaudelle uudet päivitetyt kehittämissuunnitelmat. Johtamiseen liittyvät kehittämishankkeet ovat liittyneet työhyvinvointia edistävään johtamiseen, johtajuuden arviointiin ja tiedolla johtamisen hankkeisiin.
8.Miten kotihoidon asiakaskriteerit ovat tukeneet asiakkaiden tasavertaista kohtelua ja edesauttanut strategisen tavoitteen toteutumista?
Kotihoitoon saatiin lautakuntatasolla vahvistettua kriteerit vasta syksyllä 2012. Kriteerien luominen ohjaa asiakkaiden tasavertaista kohtelua ja helpottavat strategisen tavoitteen toteutumista.
9.Peruspalvelulautakunnan selvityksen mukaan kotihoidon tavoitteena on omahoitajuuden toteutuminen, missä määrin omahoitaja-malli on toteutunut?
Kaikille asiakkaille on nimetty omahoitaja. Työt resurssoidaan omahoitajuuden perusteella. Kotihoidolla on kuitenkin kehittämisen tarvetta omahoitajuuden sisällöissä, sillä omahoitajuus ei aina välttämättä toimi niin laajasti, kuin olisi tarkoituksenmukaista.
10.Onko kaikilla 21 lähialueella tarkoituksenmukaiset tiimitilat? Miten selvityksessä mainittu mobiililaitteeseen (kännykkä) liittyvä toiminnanohjausjärjestelmä on toteutunut?
Kotihoidossa on nykyään 22 lähipalvelualuetta. Tiimitilat ovat suurimmalla osalla varsin kohtuulliset. Tilatarveselvitykset on kuitenkin tehty Kastun, Puistomäki-Uittamon ja Vähä-Heikkilä - Hirvensalon alueiden tiloista. Pahin tilanne on Kastun alueen tila-asiassa. Kastun ja Runosmäen lähipalvelualueen henkilökunnat työskentelevät samoissa tiloissa, joissa on liian vähän neliöitä työntekijämäärään nähden. Kastun alueen henkilökunnan työkohteet ovat myös liian kaukana. Työsuojelu on arvioinut tilan ja kiirehtinyt uuden tilan hankintaa. Kaupunkitasolla asia ei ole kuitenkaan edennyt.
Mobiililaitteen käyttöönotto on sujunut kotihoidossa alkuvaikeuksien jälkeen erinomaisesti. Kotihoidossa käytetään nyt 100 % mobiilia toiminnan toteutuksen seurantana. Tällä hetkellä voidaan suunnitella, seurata ja johtaa toimintaa toiminnanohjausjärjestelmästä saatujen tietojen avulla. Raportointitietojen saannissa on vielä kehitettävää, mutta työntekijöiden mobiilin käyttöön tämä ei vaikuta.
11.Käytetäänkö kotihoidossa systemaattisesti jotakin laadunhallintajärjestelmää?
Kotihoidossa on käytössä Hyvinvointitoimialan laadunhallintastrategian mukainen toiminnan ja tulosten arviointi- ja kehittämismenetelmä. Hyvinvointitoimialan laadunhallintastrategia pohjautuu mm. terveydenhuoltolakiin ja julkisen sektorin laatukriteeristöön.
Kotihoidossa on lisäksi systemaattinen ja jatkuva palautejärjestelmä asiakkaiden ja heidän läheistensä/omaistensa kuulemiseen.
12.Miten ”läheltä piti”-tilanteet kirjataan, miten paljon niitä on ja mitä niistä on seurannut? Paljonko kotihoidossa on tehty asiakas/potilaslain mukaisia muistutuksia?
Turun kaupungin kotihoidossa on käytössä asiakastietojärjestelmä Pegasos, johon kirjataan jokaiselle asiakkaalle hoitosuunnitelma. Ohjeena on minimiltään kirjata potilaan hoidon, järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan turvaamiseksi tarvittavat tiedot (PotL 12 §). Perushoitoon, kodinhoitoon ja hoivaan liittyvistä asioista tehdään merkintä aina kun havaitaan muutoksia tai normaalista poikkeavaa. Lisäksi esimerkiksi päivittäin tehtävästä työstä tehdään vähintään kerran viikossa kokoama, vaikka poikkeavaa ei olisikaan. Hoidon arviointia kirjataan jatkuvasti ja aina poikkeamatapauksissa ja hoitojakson yhteenveto ainakin 3 kuukauden välein. Potilasturvallisuuteen liittyvistä poikkeamista ja läheltä piti – tilanteista tulee tehdä aina merkintä potilasasiakirjoihin.
Lisäksi Turun kaupungin kotihoidossa kirjataan poikkeamat ja läheltä piti tilanteet HaiPro – järjestelmään, joista jokaisen alueen käsittelijäpari ne käsittelee aluekohtaiseksi ja lisäksi kotihoidon johto käsittelee säännöllisesti HaiPro – merkinnät. Toimintaa pyritään tukemaan ja kehittämään erilaisilla työryhmillä (lääkehoidon työryhmä ja vierivastuun työryhmä jne), joissa käsitellään systemaattisesti HaiPro – ilmoitukset ja erityisesti niissä toistuvat asiat organisaation toimintaprosesseja ja ohjeistuksia korjaten. Hai Pro – ilmoituksia oli vuonna 2011 kotihoidossa 304 kpl ja vuonna 2012 ilmoituksia oli 545 kpl.
Kotihoidosta on tehty vuonna 2011 2 kpl asiakastietolain mukaista muistutusta. Vuonna 2012 ei ole tehty yhtään. Potilaslain mukaisia muistutuksia ei ole tehty 2011 ja 2012 yhtään.
13.Kuvaus potilas- ja asiakasasiakirjatoiminnasta sekä tietoturvan toteutumisesta. Selvitykseen pyydetään liittämään kotihoidon rekisterien rekisteriselosteet.
Turun kaupunki noudattaa tietoturvallisuuden hallintajärjestelmässään ISO/IEC 27001 -standardia. Turun kaupungin tietoturvatoiminnan tavoitteena on vastata siitä, että oikea tieto (eheys) on oikeassa paikassa (luottamuksellisuus) oikeaan aikaan (käytettävyys). Sekä konsernin että hyvinvointitoimialan tietoturvapolitiikat tullaan päivittämään vuonna 2013.
Auditointi hyvinvointitoimialojen pääjärjestelmien osalta (Pegasos- potilastietojärjestelmä ja Effica- asiakastietojärjestelmä) suoritettiin toukokuussa 2012 hyväksytysti. Raportin otsikkona oli: ”Turun kaupungin SoTe alueen Pegasos- ja Effica- järjestelmien käytön ja hallinnan tietoturvallisuus”. Auditoijana toimi Fujitsu Finland Oy.
Liite 1. Tietoturvapolitiikka
2. Tietoturvallisuuden organisoiminen
Tiedon vaihtoperiaatteet ja menettelytavat
Tietojen vaihto perustuu potilastietojen käsittelystä annettuun lakiin ja asetuksiin. Perusteena tietojen käsittelylle on hoitosuhde potilaaseen ja asiaankuuluvien työtehtävien hoito. Tietojen vaihto tapahtuu tietoturvallisella tavalla potilasasiakirjojen välityksellä joko paperilla tai kyseiseen tarkoitukseen soveltuvan potilastietojärjestelmän kautta.
Teknisesti VSSHP:n ja Turun hyvinvointitoimialan terveystoimen tietoliikenneverkot ovat liitettynä toisiinsa palo-muurien kautta Datanet-verkon välityksellä. Datanet on suljettu verkko, jossa VSSHP:n ja hyvinvointitoimialan välille on tehty dedikoitu tietoturvallinen yhteys kahdennetulla VRF-ratkaisulla (Virtual Routing and Forward).
Tiedonvaihtosopimukset
Tietojen vaihto terveydenhuollon organisaatioiden välillä perustuvat potilastietojen käsittelystä annettuihin lakeihin ja asetuksiin. Samoin esimerkiksi valtakunnallisten tilastotietojen välitykset THL:n käyttöön perustuvat kansallisiin asetuksiin ja määrityksiin. Tietojen välitykset on kuvattu rekisteriselosteissa.Turvamekanismit on kuvattu haittaohjelmien torjunnassa
Turvamekanismit haittaohjelmien torjunnassa (IT-kokonaispalvelusopimus):
•työasemissa, palvelimilla, sähköpostissa ja internet-selailussa on käytössä virustorjuntaohjelmat, joita päivitetään säännöllisesti
•tietoverkosta tapahtuva internetliikenne suodatetaan palomuurin ja ns. Secure -proxy palvelun kautta
•potilastietoverkon työasemilla käytössä tunkeutumisen esto, IDS -järjestelmä (Intrusion Detection System)
•käyttöjärjestelmien tietoturvapäivitykset tehdään säännöllisesti
•varmuuskopionti päivittäin
•verkon valvonta 24/7
•palvelutasot määritelty
Muut tapahtumalokit
•palomuuriloki
•virustorjuntaloki
Turun hyvinvointitoimiala käyttää Pegasos potilastietojärjestelmää. Pegasos järjestelmä toimii omassa palvelinlaitteistossa ja kaupungin muusta tietoliikenteestä erillään olevassa, korotetun toimintavarmuuden ja tietoturvan työasema- ja palvelinverkossa.
Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattihenkilöt kirjaavat Pegasos potilastietojärjestelmään asiakkaan ja potilaan terveyttä ja/tai sairautta sekä sosiaalipalveluiden tarvetta kuvaavat tiedot, jotka syntyvät asiakastilanteessa neuvonnan, tutkimuksen hoidon ja palvelutarpeen arvioinnin tuloksena.
Pegasokseen käyttöoikeudet annetaan käyttäjän tehtävän mukaisen roolin mukaan ja tunnus on aina henkilökohtainen. Käyttäjällä on allekirjoitettuna vaitiolositoumus, joka on vaatimuksena jo verkkotunnuksia anottaessa. Pegasos pääkäyttäjä tekee tunnuksen. Ohjeet löytyvät hyvinvointitoimialan intranetistä. Pegasos vastuukäyttäjä tekee tunnuksen pääkäyttäjältä saamansa ohjeistuksen mukaisesti.
Määräaikaisen työsuhteen päättyessä käyttäjätunnukset lukkiutuvat automaattisesti. Käyttöoikeuslomakkeiden säilytysaika on työsuhteen kesto + 2 vuotta.
Pääsyoikeuksien valvontaan liittyvät periaatteet ja toimintaohjeet on kuvattu ohjeessa lokitietojen tarkastamisesta sekä käyttäjäsitoumuksessa.
Liite 3. Käyttäjätunnusohje (Pegasos)
4. Tietosuojaohje kotihoitoon (Pegasos)
5. Suostumus henkilökohtaisten tietojen luovuttamiseen (kotihoito)
6. Käyttäjäsitoumus
7. Käyttäjäsitoumus (ulkopuoliset)
8. Ohje lokitietojen tarkastamiseen
Hyvinvointitoimialalla on laadittu ohjeet sekä asiakas- että potilastietojen käsittelystä. Ohjeet ovat ajalta, jolloin sosiaali- ja terveysvirastot olivat erillisiä organisaatioita ja ohjeet eivät enää ole ajan tasalla. Potilasasiakirjojen osalta intranetiin on lisätty linkki STM:n 4:2012 oppaaseen potilasasiakirjojen käsittelystä.
Liite 9. Asiakassalaisuuksien luovuttamista ja vaitioloa koskeva ohje
10. Ohje potilasasiakirjojen luovuttamista varten
Hyvinvointitoimialan tietoturvaryhmä käsitteli ohjeistukseen liittyvää asiaa helmikuun 2013 kokouksessa. Tietoturvaryhmä puolsi esitystä, jossa asiakirjojen käsittelyohjeistukset sekä potilas- että asiakastietojen osalta tultaisiin päivittämään syksyyn 2013 mennessä. Ohjeistuksen laatii Navicre Oy yhdessä hyvinvointitoimialan oman työryhmän kanssa. Ohjeistus integroidaan jo hyvinvointitoimialan käytössä olevaan Navisec-Tietus verkkokoulutusjärjestelmään. Navicre huolehtii jatkossa ohjeistuksen ajantasaisuudesta mm. laki- ja asetusmuutosten osalta. Järjestelmään integroidaan myös hyvinvointitoimialan omaa tietosuojaohjeistusta kuten esimerkiksi ohjeet asiakirjapyynnön käsittelystä, sähköpostin käsittelyohje sekä ohje salaisen tiedon siirtämiselle.
Henkilökuntaa koulutetaan tietosuoja- ja tietoturva-asioissa non-stop, Navisec-Tietus tietoturvallisuuden verkkokoulutusjärjestelmän avulla. Henkilökunta suorittaa tietoturvakoulutuksen itselleen parhaiten sopivana ajankohtana sekä tulostaa todistuksen suoritetusta koulutuksesta. Käytössä on omat koulutusmoduulit sekä sosiaali- että terveydenhuollon ammattilaisille sekä jatkossa myös yleishallinnolle.
Liite 11. Ote tietoturvaryhmän kokousmuistiosta
12. Päätös lisämoduulien hankkimisesta
13. Asiakirjapyynnön käsittelyohje
14. Sähköpostin käsittelyohje
15. Ohje salaisen tiedon siirtämiselle
Tietosuojaselosteet (sisältävät asiakkaan informointiosan):
16. Avopalvelurekisteri
17.Palveluseteleiden palveluntuottajat
18.Sähköinen vanhustenhuollon asiakasrekisteri
19.Vanhusten avopalvelun sijaisrekisteri
20.Vammaispalvelujen sijaisrekisteri
21.Sähköinen asiointi
22.Vastikkeeton potilaskohtainen lääkkeiden luovutus
23.Potilaskohtainen lääkkeiden annosjakelu
Rekisteriselosteet löytyvät kaupungin internet-sivuilta ja intranetistä sekä hyvinvointitoimialan kirjaamosta.