Liite 1

Hallintosääntöön 1.1.2022 tehtävät muutokset (poistettavat kohdat on merkitty yliviivauksella ja lisäykset/muutokset on merkitty lihavoinnilla)

13 § Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta

Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta toimii kuntalain 51 §:n mukaisesti osana Turun kaupungin organisaatiota jätelain mukaisena seudullisena jätehuoltoviranomaisena Auran, Kaarinan, Kemiönsaaren, Liedon, Marttilan, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Paraisten, Pöytyän, Raision, Ruskon, Salon, Sauvon, Turun ja Uusikaupungin kuntien alueella.

Lautakuntaan kuuluu 15 16 jäsentä, jotka valitaan kuntien asukasluvun mukaisesti seuraavasti: Turun kaupunginvaltuusto nimeää lautakuntaan kuusi jäsentä sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet siten, että enemmistö Turun valitsemista jäsenistä on valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Salon kaupunginvaltuusto nimeää lautakuntaan kaksi jäsentä sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet. Kaarinan ja Raision kaupunginvaltuustot nimeävät kumpikin yhden jäsenen sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet. Maskun ja Naantalin valtuustot nimeävät yhdessä yhden jäsenen sekä tälle henkilökohtaisen varajäsenen. Liedon ja Paimion valtuustot nimeävät yhdessä yhden jäsenen sekä tälle henkilökohtaisen varajäsenen. Mynämäen, Nousiaisten ja Ruskon kunnanvaltuustot nimeävät yhdessä yhden jäsenen sekä tälle henkilökohtaisen varajäsenen. Kemiönsaaren, Paraisten ja Sauvon valtuustot nimeävät yhdessä yhden jäsenen sekä tälle henkilökohtaisen varajäsenen. Auran, Marttilan ja Pöytyän kunnanvaltuustot nimeävät yhdessä yhden jäsenen sekä tälle henkilökohtaisen varajäsenen. Uusikaupungin kaupunginvaltuusto nimeää yhden jäsenen sekä tälle henkilökohtaisen varajäsenen.

Puheenjohtaja valitaan Turun kaupunginvaltuuston valitsemista jäsenistä ja varapuheenjohtaja Salon kaupunginvaltuuston valitsemista jäsenistä.

Kunkin sopijakunnan nimeämällä viranhaltijalla on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksissa.

Turun kaupunki voi käyttää kuntalain tarkoittamaa otto-oikeutta muissa kuin lautakunnalle jätelain nojalla kuuluvissa tehtävissä.

16 § Sosiaali- ja terveyslautakunta

Sosiaali- ja terveyslautakunta vastaa laeissa ja asetuksissa sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtäviksi säädetyistä asioista, lukuun ottamatta psykiatrisen sairaanhoidon toimintoja. Lisäksi lautakunta vastaa pakolaisten ja paluumuuttajien vastaanottotoiminnoista sekä tulkki- ja käännöspalveluista ja riita- ja rikosasioiden sovittelun järjestämisestä. Lautakunta toimii kunnan erityishuoltoviranomaisena ja ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavana kunnan toimielimenä.

28 § Hyvinvoinnin palvelukokonaisuus

Järjestäminen

Hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden tehtävänä on vastata sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä.

Tuotanto-organisaatio

Hyvinvoinnin palvelukokonaisuus muodostuu neljästä oman tuotannon palvelualueesta.

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Perhe- ja sosiaalipalvelut palvelualueen tehtävänä on tuottaa sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon erityislainsäädännön mukaisia sosiaalityön palveluja aikuisille ja lapsille, sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluvia psykososiaalisia palveluja, mielenterveys- ja päihdepalveluja, terveydenhuoltolain mukaisia neuvolan ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisia psykologipalveluja ja kuraattoripalveluja sekä pakolaisille ja paluumuuttajille vastaanottopalveluita sekä tulkki- ja käännöspalveluita. Lisäksi sen tehtävänä on tuottaa hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja sekä vastata riita- ja rikosasian sovittelun järjestämisestä. Palvelualuetta johtaa palvelualuejohtaja.

29 § Kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuus

Järjestäminen

Kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuuden tehtävänä ovat varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen sekä yleissivistävän aikuiskoulutuksen järjestäminen ja kehittäminen.

Tuotanto-organisaatio

Kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuus muodostuu kuudesta oman tuotannon palvelualueesta:

Varhaiskasvatuksen palvelualue vastaa varhaiskasvatuslain mukaisesta, kaupungin omana tuotantona järjestettävästä suomenkielisestä varhaiskasvatuksesta, perusopetuslain mukaisesta, kaupungin omana tuotantona järjestettävästä suomenkielisestä esiopetuksesta, varhaiskasvatuksen palveluohjauksesta, varhaiskasvatuslain mukaisista hankituista varhaiskasvatuspalveluista, perusopetuslain mukaisesta hankitusta esiopetuksesta, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain määräämistä kunnalle kuuluvista tehtävistä sekä perusopetuslain mukaisesta aamu- ja iltapäivätoiminnasta.

Perusopetuksen palvelualue vastaa suomenkielisestä perusopetuslain mukaisesta koulutuksesta.

Lukiokoulutuksen ja yleissivistävän aikuiskoulutuksen palvelualue vastaa suomenkielisestä lukiolain mukaisesta koulutuksesta sekä suomenkielisestä vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisesta koulutuksesta.

Ammatillisen koulutuksen palvelualue vastaa ammatillisesta koulutuksesta yhteistyössä ruotsinkielisen kasvatuksen ja opetuksen palvelualueen kanssa.

Ruotsinkielisen kasvatuksen ja opetuksen palvelualue vastaa edellä olevia yksikköjä vastaavasta ruotsinkielisestä toiminnasta lukuun ottamatta varhaiskasvatuksen palveluohjausta, perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain määräämiä kunnalle kuuluvia tehtäviä.

Yhteisten palvelujen palvelualue vastaa palvelukokonaisuuden tehtäväalueeseen kuuluvista kuraattoripalveluista sekä kuuluvasta pedagogisesta tuesta.

31 § Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus

Järjestäminen

Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden tehtävänä on vastata toimintaedellytysten luomisesta vetovoimaisen kaupungin kasvulle, kaupunkiympäristön kehittämiselle, rakenteelliselle toimivuudelle ja viihtyisyydelle. Palvelukokonaisuus vastaa myös kaupungin rakennetusta infraomaisuudesta, laadukkaan kaupunkiympäristön toteuttamisesta ja kunnossapidosta sekä terveellisten tilojen toteuttamisesta. Lisäksi palvelukokonaisuus vastaa ympäristöön ja rakentamiseen liittyvistä viranomaispalveluista, ympäristönsuojelusta, seudullisista jätehuollon viranomaispalveluista, seudullisista joukkoliikennepalveluista sekä muista liikkumisen palveluista.

Tuotanto

Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus muodostuu viidestä palvelualueesta:

Kaupunkisuunnittelu ja maaomaisuus vastaa kaupungin maankäytön ja liikenteen suunnittelusta, kaavoitustoimesta, tonttituotannosta sekä kaupungin maaomaisuuden hallinnasta. Palvelualuetta johtaa maankäyttöjohtaja.

Kaupunkirakentaminen vastaa katujen ja muiden yleisten alueiden toteutus suunnittelusta, rakennuttamisesta ja kunnossapidosta sekä kaupungin toimitilojen suunnitteluttamisesta ja rakennuttamisesta. Palvelualuetta johtaa kaupunkirakentamisjohtaja.

Luvat ja valvonta vastaa rakentamisen ja pysäköinninvalvonnan viranomaistehtävistä, ympäristön- ja luonnonsuojelun, ympäristöterveyden sekä seudullisen jätehuollon viranomaistehtävien valmistelusta, vesihuollon valvontatehtävistä sekä palvelualueen tehtäviin liittyvästä neuvonnasta, ohjauksesta, valvonnasta ja asiantuntijapalveluista. Palvelualuetta johtaa valvontajohtaja.

47 § Viranhaltijoiden erityinen toimivalta (hyvinvointitoimialan vanhus- ja vammaispalveluja koskeva 47 §:n osa)

Vanhus- ja vammaispalvelujen palveluesimiesten ja palveluohjaajien tehtävänä on annettujen ohjeiden ja työnjaon mukaan;

1) päättää kotihoidon palvelujen ja tukipalvelujen sekä osavuorokautisen hoidon antamisesta ja niistä perittävistä maksuista,

2) päättää osaltaan omaishoidon tuen myöntämisestä ja siitä perittävistä maksuista,

3) päättää lyhytaikaishoidon myöntämisestä,

4) päättää vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaisista palveluista ja sosiaalihuoltolain mukaisista kuljetuspalveluista sekä

5) päättää edellä mainittujen asiakasmaksujen perimättä jättämisestä tai alentamisesta.

Kehitysvammahuollon toiminnanohjaaja päättää annettujen ohjeiden mukaan kehitysvammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä kesäkerhotoimintaan ottamisesta ja toimintaan liittyvien maksujen määräämisestä ja perimättä jättämisestä.

Vammaispalvelujen sosiaalityöntekijän ja johtavan sosiaalityöntekijän sekä sosiaalipäivystyksen johtavan sosiaalityöntekijän ja sosiaalityöntekijän tehtävänä on tehdä tarvittaessa erityishuoltopiirien erityishuollon johtoryhmälle kirjallinen hakemus koskien kehitysvammaisen henkilön tahdosta riippumatonta erityishuoltoa. 

Lautakunnan nimeämä erityishuollon johtoryhmä hyväksyy vammaisten koululaisten iltapäivätoiminnan toiminnanohjaajan, lasten palveluiden palveluohjaajien sekä ja vammaispalvelujen sosiaalityöntekijöiden ja sekä varhaiskuntoutuksenkasvatuksen erityispalvelupäällikön esittelijän valmistelemat erityishuolto-ohjelmat.

69 § Hankinnat ja muiden taloudellisten sitoumusten tekeminen (pykälä muotoiltu kokonaan uudelleen)

Hankinnoista päättää kaupunginhallitus ja lautakunta osaltaan talousarvion puitteissa.

Kansliapäällikkö päättää yhteishankinnoista ja niitä koskevista puitejärjestelyistä sekä määrää hankintaan ja tilaamiseen oikeutettuja sitovasti ne hankintapaikat, joista hankintaan ja tilaamiseen oikeutetut saavat tehdä hankintoja.

Kunkin viranhaltijan oikeus tehdä hankintoja ja sitoumuksia kaupungin nimiin määritellään määrärahojen käyttöoikeuksin ja hankintarajoin talousarvion hyväksymisen yhteydessä taikka erillispäätöksin.

Kaupunginhallitus ja lautakunta päättävät hankinnoista talousarvion puitteissa ja päättävät alaistensa viranhaltijoiden hankintavaltuudet. Tällä tarkoitetaan oikeutta tehdä hankintapäätös ja solmia sitoumus kaupungin puolesta.

Kansliapäällikkö ja palvelujohtaja asettavat alaistensa oikeudet hyväksyä hankintaehdotus, ostotilaus, muistio tai kululasku, jotka pohjautuvat asianomaisen palvelukokonaisuuden toimielimen tai viranhaltijan tekemiin hankintapäätöksiin taikka yhteishankintapaikkoihin.

Kansliapäällikkö päättää yhteishankinnoista mukaan luettuna seutuhankinnat.

            Bilaga 1

Ändringar i förvaltningsstadgan från 1.1.2022 (punkter som stryks är överstreckade och tillägg/ändringar är märkta med fet stil)

13 § Avfallshanteringsnämnden i Sydvästra Finland

Avfallshanteringsnämnden i Sydvästra Finland ingår enligt 51 § i kommunallagen i Åbo stads organisation som regional avfallshanteringsmyndighet enligt avfallslagen i kommunerna Aura, S:t Karins, Kimitoön, Lundo, S:t Mårtens, Masku, Virmo, Nådendal, Nousis, Pemar, Pargas, Pöytis, Reso, Rusko, Salo, Sagu, Åbo och Nystad.

Nämnden har 15 16 ledamöter som väljs på basis av kommunernas invånarantal enligt följande: Åbo stadsfullmäktige utser sex ledamöter med personliga ersättare till nämnden så att majoriteten av de ledamöter som Åbo utsett är ledamöter eller ersättare i fullmäktige. Salo stadsfullmäktige utser två ledamöter med personliga ersättare till nämnden. S:t Karins och Reso stadsfullmäktige utser vardera en ledamot med personliga ersättare. Masku och Nådendals fullmäktige utser tillsammans en ledamot med personlig ersättare. Lundo och Pemar fullmäktige utser tillsammans en ledamot med personlig ersättare. Virmo, Nousis och Rusko kommunfullmäktige utser tillsammans en ledamot med personlig ersättare. Kimitoön, Pargas och Sagu fullmäktige utser tillsammans en ledamot med personlig ersättare. Aura, S:t Mårtens och Pöytis kommunfullmäktige utser tillsammans en ledamot med personlig ersättare. Nystads fullmäktige utser en ledamot med personlig ersättare.

Ordförande väljs bland de ledamöter som utsetts av Åbo stadsfullmäktige och vice ordförande bland de ledamöter som utsetts av Salo stadsfullmäktige.

Varje tjänsteinnehavare som avtalskommunerna utsett har närvaro- och yttranderätt vid sammanträdena.

Åbo stad kan använda den rätt att överta ärenden som avses i kommunallagen i fråga om andra uppgifter än sådana som med stöd av avfallslagen hör till nämnden.

16 § Social- och hälsovårdsnämnden

Social- och hälsovårdsnämnden sköter de uppgifter som enligt lagar och förordningar ska skötas av social- och hälsovårdsnämnden, bortsett från funktioner inom den psykiatriska sjukvården. Dessutom svarar nämnden för mottagningsfunktioner för flyktingar och återflyttare samt tolk- och översättningstjänster, och ordnandet av medling i tviste- och brottsärenden. Nämnden är kommunens specialomsorgsmyndighet och det kommunala organ som svarar för förebyggande missbrukarvård.

28 § Servicehelheten för välfärd

Organisering

Servicehelheten för välfärd ansvarar för ordnandet av social- och hälsovårdstjänster.

Produktionsorganisation

Servicehelheten för välfärd består av fyra serviceområden för egen produktion:

Familje- och socialservice

Serviceområdet för familje- och socialtjänster ska producera socialarbetets tjänster för vuxna och barn enligt socialvårdslagen och speciallagstiftningen om socialvården, psykosociala tjänster som hör till social- och hälsovården, mental- och missbruksvård, rådgivningsbyråtjänster och skol- och studerandehälsovård enligt hälso- och sjukvårdslagen, psykolog- och kuratorstjänster enligt lagen om elev- och studerandevård samt mottagningstjänster och tolk- och översättningstjänster för flyktingar och återflyttare. Dessutom ska serviceområdet producera tjänster som främjar välbefinnande och hälsa och svara för ordnandet av medling i tviste- och brottsärenden. Serviceområdet leds av direktören för serviceområdet.

29 § Servicehelheten för fostran och undervisning.

Organisering

Servicehelheten för fostran och undervisning har till uppgift att ordna och utveckla småbarnspedagogiken, den grundläggande utbildningen samt morgon- och eftermiddagsverksamheten inom den grundläggande utbildningen, gymnasieutbildningen, yrkesutbildningen samt den allmänbildande vuxenutbildningen.

Produktionsorganisation

Servicehelheten för fostran och undervisning består av sex serviceområden för egen produktion:

Serviceområdet för småbarnspedagogik svarar för den finskspråkiga småbarnspedagogiken som staden själv producerar enligt lagen om småbarnspedagogik samt den finskspråkiga förskoleundervisningen som staden själv producerar enligt lagen om grundläggande utbildning, servicehandledningen för småbarnspedagogiken, de anskaffade tjänsterna inom småbarnspedagogiken enligt lagen om småbarnspedagogik och den anskaffade förskoleundervisningen enligt lagen om grundläggande utbildning, de uppdrag som enligt lagen om stöd för hemvård och privat vård av barn ankommer på kommunen, morgon- och eftermiddagsverksamheten enligt lagen om grundläggande utbildning.

Serviceområdet för den grundläggande utbildningen ska sköta den finskspråkiga utbildningen enligt lagen om grundläggande utbildning.

Serviceområdet för gymnasieutbildning och allmänbildande vuxenutbildning ska sköta den finskspråkiga utbildningen enligt gymnasielagen och den finskspråkiga utbildningen enligt lagen om fritt bildningsarbete.

Serviceområdet för yrkesutbildning ska sköta yrkesutbildningen i samarbete med serviceområdet för svenskspråkig fostran och undervisning.

Serviceområdet för svenskspråkig fostran och undervisning svarar för den svenskspråkiga verksamhet som motsvarar verksamheten för de ovannämnda enheterna bortsett från servicehandledningen för småbarnspedagogiken, morgon- och eftermiddagsverksamheten enligt lagen om grundläggande utbildning samt de uppgifter som enligt lagen om stöd för hemvård och privat vård av barn ankommer på kommunen.

Serviceområdet för gemensamma tjänster svarar för kuratorstjänster och pedagogiskt stöd som ingår i uppgiftsområdet inom servicehelheten.

31 § Servicehelheten för stadsmiljö

Organisering

Servicehelheten för stadsmiljön svarar för skapandet av verksamhetsförutsättningar för den attraktiva stadens tillväxt, utvecklingen av stadsmiljön, strukturell funktionalitet och trivsel. Servicehelheten ansvarar också för stadens byggda infrastrukturegendom, byggande och underhåll av en högklassig stadsmiljö och byggande av sunda lokaler. Därtill svarar servicehelheten för myndighetstjänster som gäller miljö och byggande, miljöskydd, regionala myndighetstjänster inom avfallshanteringen och regionala kollektivtrafiktjänster samt andra mobilitetstjänster.

Produktion

Servicehelheten för stadsmiljö består av fem serviceområden:

Serviceområdet för stadsplanering och markegendom svarar för planeringen av markanvändningen och trafikplaneringen i staden, planläggningen, tomtproduktionen och förvaltningen av stadens jordegendom. Serviceområdet leds av markanvändningsdirektören.

Serviceområdet för stadsbyggande svarar för planeringen av genomförandet av byggande av gator och andra offentliga platser samt för deras underhåll, och för att låta planera och bygga stadens lokaler. Serviceområdet leds av direktören för stadsbyggande.

Serviceområdet för tillstånd och tillsyn svarar för myndighetsuppgifterna i anslutning till byggande och parkeringsövervakning, beredningen av myndighetsuppgifterna i anslutning till miljö- och naturskydd, miljöhälsa och regional avfallshantering, tillsyn av vattentjänsterna samt rådgivning, styrning, tillsyn och experttjänster i anslutning till serviceområdets uppgifter. Serviceområdet leds av tillsynsdirektören.

47 § Tjänsteinnehavarnas särskilda befogenheter (47 § om äldreomsorgen och handikappservice inom välfärdssektorn)

Servicecheferna och servicehandledarna för äldreomsorgen och handikappservicen ska enligt givna anvisningar och fastställd arbetsfördelning sköta följande uppgifter:

1) besluta om anvisande av service och stödtjänster inom hemvården och om deldygnsvård samt de avgifter som ska tas ut för detta,

2) för sin del besluta om beviljande av stöd för närståendevård och de avgifter som ska tas ut för den,

3) besluta om beviljande av korttidsvård,

4) besluta om tjänster enligt handikappservicelagen och lagen angående specialomsorger om utvecklingsstörda samt färdtjänst enligt socialvårdslagen samt

5) besluta om efterskänkning eller nedsättning av de ovan nämnda klientavgifterna.

Verksamhetsledaren för omsorgen om utvecklingsstörda beslutar enligt givna anvisningar om antagning av utvecklingsstörda skolelever till morgon- och eftermiddagsverksamhet och sommarklubbsverksamhet samt om fastställande och efterskänkning av avgifterna för verksamheten.

Socialarbetaren och den ledande socialarbetaren vid handikappservicen samt den ledande socialarbetaren och socialarbetaren vid socialjouren ska vid behov göra en skriftlig ansökan om specialomsorg för en utvecklingsstörd person oberoende av dennas vilja. Ansökan riktas till ledningsgruppen för områdena för specialomsorg. 

En av nämnden tillsatt ledningsgrupp för specialomsorgen godkänner de specialomsorgsprogram som beretts av verksamhetsledaren för eftermiddagsverksamheten för skolelever med funktionsnedsättning, servicehandledarna för service för barn och handikappservicens socialarbetare och samt småbarnspedagogikens chef för specialservice och föredraganden för tidig rehabilitering.

69 § Upphandlingar och ingående av andra ekonomiska förbindelser (paragraferna har helt formulerats på nytt)

Stadsstyrelsen och nämnderna fattar beslut om upphandlingar inom ramen för budgeten.

Kanslichefen beslutar om gemensamma upphandlingar och ramarrangemang som gäller dem samt fastställer på ett sätt som är bindande för dem som är berättigade att upphandla och göra beställningar de upphandlingsplatser, där de som är berättigade att upphandla och göra beställningar får upphandla.

Varje tjänsteinnehavares rätt att upphandla och ingå förbindelser i stadens namn fastställs med angivande av rätt till användning av anslag och gränser för upphandlingen i samband med godkännandet av budgeten eller genom separata beslut.

Stadsstyrelsen och nämnden beslutar om upphandlingar inom ramarna för budgeten och beslutar om tjänsteinnehavares rätt att göra upphandlingar. Med detta menas rätten att fatta beslutet om upphandlingen och ingå förbindelsen på stadens vägnar.

Kanslichefen och servicedirektören bestämmer om sina anställdas rätt att godkänna upphandlingsförslag, köpordrar, promemorior eller fakturor, som grundar sig på upphandlingsbeslut eller platser för gemensam upphandling, gjorda av organ eller tjänsteinnehavare vid den vederbörande servicehelheten.

Kanslichefen beslutar om gemensamma upphandlingar inklusive regionupphandlingar.