Aikaisempi: Kaupunginvaltuusto 29.5.2017 § 105, 29.1.2018 § 8, 23.9.2019 § 139, 16.3.2020 § 30 ja § 31,18.5.2020 § 60, 16.11.2020 § 190 sekä 14.12.2020 § ___
Voimassa: 1.6.2017–
muutokset 23.9.2019–
muutokset 16.3.2020–
muutokset 1.9.2020–
muutokset 1.12.2020–
muutokset 1.6.2021–
Muutokset:
| 23.9.2019 muutettu pykäliä 32, 33, 35, 48 ja 52 16.3.2020 muutettu pykäliä 3 ja 18 18.5.2020 muutettu pykälä 24 ja kumottu pykälä 25 16.11.2020 muutettu pykäliä 27, 44, 52, 105 ja 177 sekä kumottu pykälät 178 ja 179 14.12.2020 pykäläjärjestys muuttunut, muutettu useita pykäliä
|
Lisäykset: | 16.3.2020 lisätty pykäliä 111a, 111b, 111c ja 134a 16.11.2020 lisätty §:t 105a, 105b, 105c |
| Toimivallan siirtoa ja määrittelyä ym. koskevat päätökset löytyvät ao. pykälän kohdalta tai hallinnonjärjestämispäätöksistä. |
1 § Hallintosäännön soveltaminen 6
2 § Kaupungin johtamisjärjestelmä 6
1 OSA KAUPUNGIN ORGANISAATIO 6
5 § Kaupunginhallituksen konsernijaosto 7
7 § Kasvatus- ja opetuslautakunta 8
8 § Kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto 8
9 § Kasvatus- ja opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto 8
10 § Kaupunkiympäristölautakunta 9
11 § Rakennus- ja lupalautakunta 9
12 § Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 9
13 § Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta 10
14 § Kulttuuri- ja nuorisolautakunta 10
16 § Sosiaali- ja terveyslautakunta 11
17 § Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta 11
3 Luku Kaupungin hallinnollinen organisaatio 11
28 § Hyvinvoinnin palvelukokonaisuus 14
29 § Kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuus 15
30 § Vapaa-aika -palvelukokonaisuus 15
31 § Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus 16
2 OSA TOIMINNAN JA TALOUDEN JÄRJESTÄMINEN 17
4 Luku Toimielinten, luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden toimivalta 17
33 § Kaupunginvaltuuston toimivalta 18
34 § Kaupunginhallituksen toimivalta 18
35 § Kaupunginhallituksen konsernijaoston toimivalta 20
36 § Pormestarin toimivalta 21
37 § Apulaispormestarin toimivalta 21
38 § Lautakunnan yleinen toimivalta 21
5 Luku Tarkastuslautakunnan ja kaupunginreviisorin toimivalta 22
39 § Tarkastuslautakunnan toimivalta 22
40 § Kaupunginreviisorin toimivalta 22
6 Luku Johtavien viranhaltijoiden toimivalta 23
41 § Kansliapäällikön toimivalta johtamiseen liittyvät asiat 23
42 § Kansliapäällikön toimivalta hallinnollisissa asioissa 23
43 § Kansliapäällikön toimivalta talousasioissa 24
44 § Kansliapäällikön toimivalta tila-asioissa 25
45 § Palvelujohtajan toimivalta 25
46 § Johtavien viranhaltijoiden sijaisuudet 26
7 Luku Erityinen toimivalta hyvinvoinnin palvelukokonaisuudessa 26
47 § Viranhaltijoiden erityinen toimivalta 26
8 Luku Erityinen toimivalta kaupunkiympäristön palvelukokonaisuudessa 29
48 § Kaupunkiympäristölautakunnan erityinen toimivalta 29
49 § Rakennus- ja lupalautakunnan erityinen toimivalta 30
50 § Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan erityinen toimivalta 30
51 § Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan erityinen toimivalta 31
52 § Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden palvelujohtajan erityinen toimivalta 31
53 § Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden johtavien viranhaltijoiden erityinen toimivalta 32
54 § Rakennusvalvonnan henkilökunnan sivutoimet 33
9 Luku Erityinen toimivalta kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuudessa 33
55 § Kasvatus- ja opetuslautakunnan erityinen toimivalta 33
56 § Kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston toimivalta 33
58 § Kasvatus- ja opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston toimivalta 34
59 § Kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuuden palvelujohtajan erityinen toimivalta 34
10 Luku Erityinen toimivalta vapaa-aika -palvelukokonaisuudessa 34
60 § Kulttuuri- ja nuorisolautakunnan toimivalta 34
61 § Vapaa-aika -palvelukokonaisuuden palvelujohtajan erityinen toimivalta 34
10a Luku Toimivalta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa 35
61a § Tämän luvun säännösten soveltaminen 35
61b § Häiriötilanteet ja poikkeusolot 35
61c § Hallintosäännön noudattaminen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa 35
61d § Erityistoimivallan käyttöönottaminen 35
61e § Luottamushenkilöorganisaatio 35
61f § Häiriötilanteiden aikainen kaupungin johtoryhmä 35
61g § Muut häiriötilanteiden ja poikkeusolojen aikaiset johtoryhmät ja työryhmät 36
11 Luku Toimivallan jakoa koskevat määräykset 36
62 § Toimivaltamääräysten tulkinta 36
63 § Asian ottaminen ylemmän toimielimen käsiteltäväksi (otto-oikeus) 36
64 § Hankintaoikaisun käsittelevä viranomainen 36
65 § Viranhaltijan ratkaisuvallan siirtäminen 37
66 § Talousarvio ja taloussuunnitelma 37
67 § Talousarvion täytäntöönpano 37
69 § Talousarvion muutokset 37
70 § Hankinnat ja muiden taloudellisten sitoumusten tekeminen 38
13 Luku Hallinnon ja talouden tarkastus 38
72 § Velvollisuus avustaa tilintarkastusta 38
73 § Tarkastuslautakunnan valmistelu kaupunginvaltuustolle 38
74 § Tilintarkastuksen suunnittelu ja raportointi 39
14 Luku Sisäinen valvonta ja riskienhallinta 39
75 § Sisäinen valvonta ja riskienhallinta 39
76 § Sisäisen tarkastuksen tehtävät 39
77 § Luvun määräysten soveltaminen viranhaltijaan 39
80 § Kansliapäällikön toimivalta eräissä henkilöstöasioissa 40
81 § Viran haettavaksi julistaminen 41
82 § Virkojen ja toimien kelpoisuusvaatimukset 41
83 § Palvelussuhteeseen ottaminen 42
84 § Ehdollisen valintapäätöksen vahvistaminen 42
85 § Terveystietojen antaminen 43
86 § Virkasuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi 43
87 § Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen 43
88 § Viran ja toimen sekä sen haltijan siirtäminen yksiköstä toiseen 43
90 § Harkinnanvaraisen virka- tai työvapaan hakeminen ja myöntäminen 44
92 § Sivutoimilupa ja -ilmoitus 44
93 § Virantoimituksesta pidättämisestä päättävä viranomainen 44
95 § Palvelussuhteen päättyminen 45
97 § Aiheettomasti maksetun palkan tai muun taloudellisen etuuden takaisinperintä 45
98 § Ratkaisuvalta eräissä henkilöstöasioissa 45
99 § Virka- tai työtehtävien poikkeuksellista suorituspaikkaa koskevan luvan antaminen 46
100 § Nimikirjan pitämisestä ja henkilötietojärjestelmään kerättävistä tiedoista päättäminen 46
101 § Päättävä viranomainen työsopimussuhteisten osalta 46
103 § Eräiden viranhaltijoiden asema ja toimivallan siirtäminen 46
104 § Kaupungin nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoitus 46
105 § Tiedonhallinnan ja asiakirjahallinnon järjestäminen 47
106 § Asiakirjahallintoa ja arkistotointa johtavan viranhaltijan tehtävät 47
107 § Palvelukokonaisuuksien asiakirjahallinnon tehtävät 48
108 § Tiedonhallintayksikön tehtävät 48
109 § Kaksikielisyys ja palvelujen antaminen eri kielillä 48
110 § Kokouskutsujen, toimielinten ja pöytäkirjojen kielestä 48
17 Luku Kaupunkilaisten ja palvelunkäyttäjien osallistumisoikeus 48
111 § Valmistelussa olevista asioista tiedottaminen 48
112 § Aloitteiden käsittely 48
18 Luku Päätöksenteko- ja kokousmenettely 49
113 § Luvun määräysten soveltaminen 49
114 § Kokousaika ja -paikka 49
115 § Toimielimen päätöksentekotavat 49
117 § Sähköinen päätöksentekomenettely 50
118 § Kokouksen koollekutsuminen 50
120 § Varajäsenen kutsuminen 50
123 § Tilapäinen puheenjohtaja 51
124 § Läsnäolo ja puheoikeudet 51
125 § Kaupunginhallituksen edustus muissa toimielimissä 52
127 § Esteellisyyden toteaminen 52
129 § Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden päätöspöytäkirjat 53
130 § Ilman päätöspöytäkirjaa tehtävät viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden päätökset 54
131 § Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen ja päätösten täytäntöönpano 55
132 § Päätöksestä perittävästä maksusta päättäminen 55
3 OSA KAUPUNGINVALTUUSTOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 55
19 Luku Yleiset kaupunginvaltuustoa koskevat määräykset 55
133 § Valtuuston toiminnan järjestelyt 55
134 § Valtuustoryhmän muodostaminen ja lakkaaminen 55
135 § Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen tai erottaminen 56
20 Luku Valtuutetun aloiteoikeus 56
137 § Valtuutettujen aloitteet 56
138 § Kaupunginhallitukselle osoitettava kysymys 56
21 Luku Kaupunginvaltuuston kokoukset 57
141 § Valtuuston varsinainen kokous ja sähköinen kokous 57
144 § Kokouksesta tiedottaminen 58
145 § Varavaltuutetun kutsuminen 58
146 § Kaupunginhallituksen edustus valtuuston kokouksessa 58
147 § Puheenjohdon luovuttaminen varapuheenjohtajalle ja tilapäinen puheenjohtaja 58
149 § Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut 59
150 § Asioiden käsittelyjärjestys 59
153 § Puheenvuorojen käyttäminen 60
159 § Kokouksen keskeyttäminen myöhäisen ajankohdan perusteella 61
161 § Kaupunginvaltuuston vaalilautakunta 61
162 § Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto 62
163 § Ehdokaslistojen laatiminen 62
164 § Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen 62
165 § Ehdokaslistojen yhdistelmä 62
167 § Vaalin tuloksen toteaminen 62
169 § Vaalitoimituksen avustajat 63
4 OSA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN TALOUDELLISTEN ETUUKSIEN PERUSTEET 63
23 Luku Luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteet 63
171 § Pormestarin ja apulaispormestarin palkka 63
174 § Vaalilautakunnan palkkiot 65
175 § Kaupungin oman organisaation ulkopuolisten toimielinten kokoukset 65
176 § Kuntalain 82 §:n tarkoittamat korvaukset 66
177 § Ansionmenetyskorvauksen hakeminen 66
178 § Korvauksen hakeminen muista kustannuksista 67
179 § Palkkioiden ja korvausten maksamisen perusteet 67
180 § Matkakustannusten korvaaminen 67
181 § Viranhaltijoiden kokouspalkkiot 68
182 § Kaupunginhallituksen päätösvalta 68
24 Luku Voimaantulosäännökset 68
Hallintosääntö
1 § Hallintosäännön soveltaminen
Hallintosäännössä annetaan määräykset Turun kaupungin hallinnon ja toiminnan järjestämisestä, päätöksenteko- ja hallintomenettelystä, kaupunginvaltuuston toimintaan liittyvistä asioista sekä kielellisten oikeuksien toteuttamisesta.
2 § Kaupungin johtamisjärjestelmä
Kaupungin ja kaupunkikonsernin johtaminen noudattaa hyvää hallinto- ja johtamistapaa sekä perustuu kaupunkistrategiaan, taloussuunnitelmaan, talousarvioon sekä muihin kaupunginvaltuuston päätöksiin.
Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta, käyttää kaupungin päätösvaltaa ja siirtää toimivaltaansa hallintosäännön määräyksillä.
Kaupunginhallitus vastaa kaupunginvaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta.
Kaupunkikonsernin omistajaohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä vastaavaan konsernijohtoon kuuluvat kaupunginhallitus, konsernijaosto, pormestari ja kansliapäällikkö.
Kaupunginhallitus ja konsernijohto johtavat kaupungin ja kaupunkikonsernin toimintaa, hallintoa ja taloutta. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin toiminnan yhteensovittamisesta ja omistajaohjauksesta sekä kaupungin henkilöstöpolitiikasta ja huolehtii kaupungin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä.
Kaupunkia johtaa kaupunginvaltuuston toimikaudekseen valitsema pormestari. Pormestari toimii kaupunginhallituksen sekä konsernijaoston puheenjohtajana ja johtaa kaupungin hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa.
Kaupunginvaltuusto valitsee toimikaudekseen kolme apulaispormestaria. Apulaispormestarit toimivat kaupunginhallituksen varapuheenjohtajina ja lautakuntien puheenjohtajina. Pormestari ja apulaispormestarit muodostavat pormestariston, joka ohjaa ja yhteensovittaa kaupungin toimintaa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päätösten mukaisesti.
Kaupunginvaltuusto valitsee kansliapäällikön. Kansliapäällikkö johtaa pormestarin alaisuudessa kaupunkiorganisaatiota.
Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustossa on 67 valtuutettua.
Kaupunginhallitus johtaa kaupunginvaltuuston alaisena kaupungin toimintaa, hallintoa ja taloutta. Kaupunginhallitus vastaa myös kaupungin toiminnan yhteensovittamisesta sekä kaupunginvaltuuston päätösten valmistelusta, lukuun ottamatta asioita, jotka koskevat valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä taikka jotka kuntalain 35 §:ssä tarkoitettu tilapäinen valiokunta tai tarkastuslautakunta on valmistellut, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus valvoo kaupungin etua ja, jollei laissa toisin säädetä tai hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa laajakantoisissa ja koko kaupunkia koskevissa asioissa. Kaupunginhallitus toimii tartuntatautilain 58 §:n mukaisena tartuntatautien torjunnasta vastaavana kunnan toimielimenä.
Kaupunginhallituksessa on 14 jäsentä. Jokaisella kaupunginhallituksen jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.
Kaupunginvaltuusto valitsee kahden vuoden toimikaudeksi kaupunginhallituksen jäsenet ja varajäsenet valtuutetuista ja varavaltuutetuista.
5 § Kaupunginhallituksen konsernijaosto
Kaupunginhallituksen konsernijaosto huolehtii kaupunkikonsernin konserniohjauksen ja -valvonnan täytäntöönpanosta sekä niiden toimivuudesta. Konsernijaosto tekee esityksiä omistajapolitiikan linjauksista ja konserniohjauksen periaatteista, tytäryhteisöille ja -säätiöille asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista sekä muista yhteisöjen sekä säätiöiden toimintaan ja talouteen liittyvistä asioista. Lisäksi konsernijaosto ohjaa, seuraa ja valvoo kaupungin tytäryhteisöjen ja -säätiöiden toimintaa sekä niille asetettujen tavoitteiden toteutumista.
Jaostossa on 9 jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.
Kaupunginvaltuusto valitsee kahden vuoden toimikaudeksi jaoston jäsenet ja varajäsenet. Jaoston jäseneksi on valittava vähintään yksi apulaispormestari, ja muutoin jäsenet ja varajäsenet on valittava kaupunginhallituksen jäsenistä ja varajäsenistä.
Kaupunginvaltuusto määrää jaoston varapuheenjohtajan jaoston jäseniksi valituista. Puheenjohtajana toimii pormestari. Kaupunginvaltuusto valitsee jaoston varsinaisista jäsenistä varapuheenjohtajan, jonka on oltava kaupunginhallituksen varsinainen jäsen.
Tarkastuslautakunta on suoraan kaupunginvaltuuston alainen, kaupunginhallituksesta ja sen alaisesta organisaatiosta riippumattomasti toimiva lakisääteinen toimielin, joka huolehtii kaupunkikonsernin hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä, kaupungin toimintaan kohdistuvasta kuntalain mukaisesta tavoite-, tuloksellisuus- ja tarkoituksenmukaisuusarvioinnista sekä valvoo sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuksien noudattamista. Tarkastuslautakunta valmistelee kaupunginvaltuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat, seuraa yleisesti kaupunkikonsernin hallintoa ja taloutta sekä niissä ja kaupungin toiminnassa tapahtuvia muutoksia, kehittää ulkoista valvontaa ja asettaa sille tavoitteet sekä seuraa niiden toteutumista. Lisäksi tarkastuslautakunta seuraa, että tilivelvolliset ja muut toiminnasta vastaavat henkilöt ovat ryhtyneet tarpeellisiin toimenpiteisiin niiden suositusten ja muistutusten johdosta, joihin arvioinnit ja tilintarkastus on antanut aihetta.
Tarkastuslautakunnassa on 13 jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kaupunginvaltuusto valitsee toimikaudekseen tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet. Lisäksi kaupunginvaltuusto valitsee tarkastuslautakunnan varsinaisista jäsenistä sille puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja.
Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja toimii kaupunginreviisorin hallinnollisena esimiehenä.
7 § Kasvatus- ja opetuslautakunta
Kasvatus- ja opetuslautakunta vastaa kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuuden tehtävistä. Lautakunta vastaa varhaiskasvatuslain, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain, perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta koulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä annettujen lakien mukaan kunnan monijäseniselle toimielimelle kuuluvista tehtävistä, mikäli ne eivät kuulu kaupunginhallituksen tai -valtuuston tehtäviin.
Kasvatus- ja opetuslautakunnassa on 13 jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.
Kaupunginvaltuusto valitsee toimikaudekseen kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet siten, että enemmistö jäsenistä on valtuutettuja tai varavaltuutettuja ja että heidän joukossaan on vähintään kaksi suomenkielisen ja kaksi ruotsinkielisen kieliryhmän edustajaa. Lisäksi kaupunginvaltuusto nimeää kasvatus- ja opetuslautakunnan varsinaisista jäsenistä varapuheenjohtajan.
8 § Kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto
Kasvatus- ja opetuslautakunnalla on suomenkielinen jaosto, jonka tehtäväalueena on suomenkielinen varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus ja yleissivistävä aikuiskoulutus. Jaoston tehtävänä on vastata tehtäväalueensa osalta toiminnan järjestämisestä ja kehittämisestä.
Jaostossa on 11 jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.
Kaupunginvaltuusto valitsee toimikaudekseen jaoston jäsenet ja varajäsenet kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenistä ja varajäsenistä siten, että jaoston jäsenet ja varajäsenet ovat suomenkielisestä kieliryhmästä. Lisäksi kaupunginvaltuusto nimeää kasvatus- ja opetuslautakunnan varsinaisista jäsenistä tai varajäsenistä jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
9 § Kasvatus- ja opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto
Kasvatus- ja opetuslautakunnalla on ruotsinkielinen jaosto, jonka tehtäväalueena on ruotsinkielinen varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus ja yleissivistävä aikuiskoulutus. Jaoston tehtävänä on vastata tehtäväalueensa osalta toiminnan järjestämisestä ja kehittämisestä.
Jaostossa on 11 jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.
Kaupunginvaltuusto valitsee toimikaudekseen jaoston jäsenet ja varajäsenet siten, että jaoston jäsenet ja varajäsenet ovat ruotsinkielisestä kieliryhmästä. Lisäksi kaupunginvaltuusto nimeää kasvatus- ja opetuslautakunnan varsinaisista jäsenistä tai varajäsenistä jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
10 § Kaupunkiympäristölautakunta
Kaupunkiympäristölautakunta vastaa kaupungin maankäytön, liikenteen ja yleisten alueiden suunnittelusta, liikkumispalveluiden tuottamisesta, rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan seurannasta, kaupungin maaomaisuuden hallinnasta sekä katujen ja muiden yleisten alueiden rakennuttamisesta ja kunnossapidosta sekä tilojen rakennuttamisesta, ellei tehtäviä ole annettu muulle toimielimelle tai viranhaltijalle.
Kaupunkiympäristölautakunnassa on 13 jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.
Kaupunginvaltuusto valitsee toimikaudekseen kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet ja varajäsenet siten, että enemmistö jäsenistä on valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Lisäksi kaupunginvaltuusto nimeää kaupunkiympäristölautakunnan varsinaisista jäsenistä sille varapuheenjohtajan.
11 § Rakennus- ja lupalautakunta
Rakennus- ja lupalautakunta vastaa kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden viranomaistehtävistä, ellei tehtäviä ole annettu muulle toimielimelle.
Rakennus- ja lupalautakunnassa on 13 jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.
Kaupunginvaltuusto valitsee toimikaudekseen rakennus- ja lupalautakunnan jäsenet ja varajäsenet siten, että enemmistö jäsenistä on valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Lisäksi kaupunginvaltuusto nimeää rakennus- ja lupalautakunnan varsinaisista jäsenistä sille varapuheenjohtajan.
12 § Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta
Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta toimii kuntalain 51 §:n mukaisesti osana Turun kaupungin organisaatiota seudullisena joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena Turun, Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision sekä Ruskon kuntien alueella.
Lautakunnassa on 12 valtuustojen toimikaudekseen valitsemaa jäsentä, joista Turun kaupunginvaltuusto valitsee seitsemän (7) jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen siten, että enemmistö Turun valitsemista jäsenistä on valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision ja Ruskon valtuustot valitsevat kukin yhden (1) jäsenen ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen.
Turun kaupunginvaltuusto valitsee valituista lautakunnan jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtaja on valittava Turun kaupunginvaltuuston nimeämistä jäsenistä ja varapuheenjohtaja muiden kuntien nimeämistä jäsenistä.
Sopijakuntien määrän muuttuessa, lautakunnan kokoonpano muuttuu siten, että kullakin sopijakunnalla on lautakunnassa yksi (1) jäsen, yksin tai yhdessä toisen kunnan kanssa, kuitenkin niin, että Turun kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan jäsenistä vähintään puolet ja lautakunnan koko on aina vähintään 8 jäsentä ja enintään 20 jäsentä.
Kunkin sopijakunnan nimeämällä viranhaltijalla on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksissa.
Turun kaupunki voi käyttää kuntalain tarkoittamaa otto-oikeutta muissa kuin lautakunnalle liikenteen palveluista annetun lain ja palvelusopimusasetuksen nojalla kuuluvissa tehtävissä.
13 § Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta
Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta toimii kuntalain 51 §:n mukaisesti osana Turun kaupungin organisaatiota jätelain mukaisena seudullisena jätehuoltoviranomaisena Auran, Kaarinan, Kemiönsaaren, Liedon, Marttilan, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Paraisten, Pöytyän, Raision, Ruskon, Salon, Sauvon ja Turun kuntien alueella.
Lautakuntaan kuuluu 15 jäsentä, jotka valitaan kuntien asukasluvun mukaisesti seuraavasti: Turun kaupunginvaltuusto nimeää lautakuntaan kuusi jäsentä sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet siten, että enemmistö Turun valitsemista jäsenistä on valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Salon kaupunginvaltuusto nimeää lautakuntaan kaksi jäsentä sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet. Kaarinan ja Raision kaupunginvaltuustot nimeävät kumpikin yhden jäsenen sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet. Maskun ja Naantalin valtuustot nimeävät yhdessä yhden jäsenen sekä tälle henkilökohtaisen varajäsenen. Liedon ja Paimion valtuustot nimeävät yhdessä yhden jäsenen sekä tälle henkilökohtaisen varajäsenen. Mynämäen, Nousiaisten ja Ruskon kunnanvaltuustot nimeävät yhdessä yhden jäsenen sekä tälle henkilökohtaisen varajäsenen. Kemiönsaaren, Paraisten ja Sauvon valtuustot nimeävät yhdessä yhden jäsenen sekä tälle henkilökohtaisen varajäsenen. Auran, Marttilan ja Pöytyän kunnanvaltuustot nimeävät yhdessä yhden jäsenen sekä tälle henkilökohtaisen varajäsenen.
Puheenjohtaja valitaan Turun kaupunginvaltuuston valitsemista jäsenistä ja varapuheenjohtaja Salon kaupunginvaltuuston valitsemista jäsenistä.
Kunkin sopijakunnan nimeämällä viranhaltijalla on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksissa.
Turun kaupunki voi käyttää kuntalain tarkoittamaa otto-oikeutta muissa kuin lautakunnalle jätelain nojalla kuuluvissa tehtävissä.
14 § Kulttuuri- ja nuorisolautakunta
Kulttuuri- ja nuorisolautakunta vastaa vapaa-aika - palvelukokonaisuuden lainsäädännön mukaisista kunnan monijäseniselle toimielimelle kuuluvista tehtävistä lukuun ottamatta liikuntalautakunnalle määrättyjä tehtäviä ja tehtäviä, jotka kuuluvat kaupunginhallitukselle tai –valtuustolle
Kulttuuri- ja nuorisolautakunnassa on 13 jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen
Kaupunginvaltuusto valitsee toimikaudekseen kulttuuri- ja nuorisolautakunnan jäsenet ja varajäsenet siten, että enemmistö jäsenistä on valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Lisäksi kaupunginvaltuusto nimeää kulttuuri- ja nuorisolautakunnan varsinaisista jäsenistä sille puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Liikuntalautakunta vastaa vapaa-aika - palvelukokonaisuuden lainsäädännön mukaisista tehtävistä lukuun ottamatta kulttuuri- ja nuorisolautakunnalle määrättyjä tehtäviä ja tehtäviä, jotka kuuluvat kaupunginhallitukselle tai –valtuustolle
Liikuntalautakunnassa on 13 jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.
Kaupunginvaltuusto valitsee toimikaudekseen liikuntalautakunnan jäsenet ja varajäsenet siten, että enemmistö jäsenistä on valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Lisäksi kaupunginvaltuusto nimeää liikuntalautakunnan varsinaisista jäsenistä sille puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
16 § Sosiaali- ja terveyslautakunta
Sosiaali- ja terveyslautakunta vastaa laeissa ja asetuksissa sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtäviksi säädetyistä asioista, lukuun ottamatta psykiatrisen sairaanhoidon toimintoja. Lisäksi lautakunta vastaa pakolaisten ja paluumuuttajien vastaanottotoiminnoista sekä tulkki- ja käännöspalveluista ja riita- ja rikosasioiden sovittelun järjestämisestä. Lautakunta toimii kunnan erityishuoltoviranomaisena ja ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavana kunnan toimielimenä.
Lautakunnassa on 13 jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan jäsenistä vähintään yksi ja hänen varajäsenensä ovat ruotsinkielisestä kieliryhmästä.
Kaupunginvaltuusto valitsee toimikaudekseen sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet ja varajäsenet siten, että enemmistö jäsenistä on valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Lisäksi kaupunginvaltuusto nimeää sosiaali- ja terveyslautakunnan varsinaisista jäsenistä varapuheenjohtajan.
17 § Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta
Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos ja Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta toimivat pelastuslain 26 §:n sekä kuntalain 49 §:n ja 51 §:n mukaisena alueen seudullisena pelastustoimen pelastusviranomaisina. Sen lisäksi, mitä laissa tai muualla on säädetty tai määrätty, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen ja Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunnan tehtäväalue, erityiset tehtävät ja toimivalta, lautakunnan kokoonpano ja nimeäminen määritellään liitteessä 1 (Varsinais-Suomen aluepelastustoimen johtosääntö, Kv 16.11.2009 § 250).
Keskusvaalilautakunnasta, vaalilautakunnista ja vaalitoimikunnista säädetään vaalilaissa.
3 Luku Kaupungin hallinnollinen organisaatio
Pormestari johtaa ja valvoo kaupungin hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa.
Pormestari on päätoiminen luottamushenkilö.
Kaupunginvaltuusto valitsee pormestarin varsinaisten valtuutettujen keskuudesta toimikaudekseen, ja pormestarin toimikausi jatkuu siihen saakka, kunnes uusi pormestari on valittu. Pormestari valitaan vaalilla ennen kaupunginhallituksen jäsenten ja varajäsenten valintaa. Kaupunginvaltuusto valitsee varsinaisten valtuutettujen keskuudesta pormestarille sijaisen, mikäli pormestari poissaolo kestää yli kaksi kuukautta.
Pormestari johtaa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen asettamien strategisten tavoitteiden toteuttamisen edellyttämää poliittista prosessia, toimii kaupunginhallituksen ja kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtajana sekä vastaa kuntalaisten osallisuuden ja vuorovaikutuksen toteutumisesta. Pormestari edustaa kaupunkia koti- ja ulkomaisissa sidosryhmätilaisuuksissa.
Pormestari ohjaa strategian ja talousarvion sekä muiden esittelyynsä ottamien asioiden valmistelua.
Pormestari toimii kansliapäällikön esimiehenä.
Kaupungissa on kolme apulaispormestaria, joista yksi toimii sosiaali- ja terveyslautakunnan, toinen kasvatus- ja opetuslautakunnan, sekä kolmas kaupunkiympäristölautakunnan puheenjohtajana sekä kaikki kaupunginhallituksen varapuheenjohtajina kaupunginhallituksen määräämässä sijaantulojärjestyksessä.
Apulaispormestari on päätoiminen luottamushenkilö.
Kaupunginvaltuusto valitsee apulaispormestarin varsinaisten valtuutettujen keskuudesta toimikaudekseen, ja apulaispormestarin toimikausi jatkuu siihen saakka, kunnes uusi apulaispormestari on valittu. Apulaispormestarit valitaan vaalilla kukin erikseen ennen lautakuntien jäsenten ja varajäsenten valintaa. Kaupunginvaltuusto valitsee varsinaisten valtuutettujen keskuudesta apulaispormestarille sijaisen, mikäli tämän poissaolo kestää yli kaksi kuukautta.
Apulaispormestarin varahenkilöinä lukuun ottamatta lautakunnan puheenjohtajuutta toimivat muut apulaispormestarit pormestarin määräämässä sijaantulojärjestyksessä.
Kansliapäällikkö johtaa pormestarin alaisuudessa kaupunkikonsernin toimintaa ja vastaa sen kehittämisestä.
Kansliapäällikkö on järjestämisjohtajan, yhteisten palveluiden hallintojohtajan, palvelujohtajien, omistajaohjausjohtajan, elinvoimajohtajan, järjestämisjohtajan, johtavan kaupunginsihteerin, talousjohtajan, henkilöstöjohtajan, viestintäjohtajan, strategiajohtajan ja tarkastusjohtajan esimies sekä pelastusjohtajan hallinnollinen esimies.
Järjestämistoimintoa johtaa kansliapäällikön hallinnollisena alaisena toimiva järjestämisjohtaja, jonka tehtävänä on huolehtia järjestämistoiminnon tuloksellisuudesta sekä sovittaa järjestämistoiminnon ja palvelukokonaisuuksien toiminta ja palvelut yhteen muiden viranomaisten kanssa.
Järjestämisjohtajan tehtävänä on huolehtia johtamansa järjestämistoiminnon, kaupungin johdon, palvelukokonaisuuksien sekä palvelutuotannon yhteistyön toteuttamisesta ja kehittämisestä, palvelutuotannon ohjauksen periaatteista ja menetelmistä, oman palvelutuotannon ja yksityisen palvelutuotannon valvonnan yleisistä periaatteista ja organisoitumisesta sekä vastata asiakkaiden palveluohjauksen organisoinnista ja toimeenpanosta.
Palvelukokonaisuutta johtaa oman ja ulkoisen tuotannon osalta kansliapäällikön hallinnollisena alaisena toimiva palvelujohtaja, jonka tehtävänä on järjestämisen näkökulmasta huolehtia tuotannon tuloksellisuudesta ja sovittaa palvelukokonaisuuden palvelut tarkoituksenmukaiseksi osaksi järjestämisen kokonaisuutta.
Palvelujohtaja vastaa johtamisesta siten, että valtuuston, kaupunginhallituksen ja lautakunnan sekä pormestarin asettamat tavoitteet saavutetaan sekä vastaa järjestämisen näkökulman toteutumisesta palvelukokonaisuutensa osalta.
Palvelujohtaja vastaa seudullisesta ja valtakunnallisesta yhteistyöstä sekä edunvalvonnasta.
Palvelujohtaja huolehtii riskienhallinnasta ja varautumisesta, sekä vastaa oman palvelutuotannon ja yksityisen palvelutuotannon valvonnasta.
Palvelujohtajien virkanimikkeet ovat:
-kasvatus- ja opetusjohtaja, johtaa kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuutta
-vapaa-aikajohtaja, johtaa vapaa-aika - palvelukokonaisuutta
-sosiaali- ja terveysjohtaja, johtaa hyvinvoinnin palvelukokonaisuutta
-kaupunkiympäristöjohtaja, johtaa kaupunkiympäristön palvelukokonaisuutta
Konsernihallinto vastaa kaupungin toimielinten päätöksenteon valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta sekä avustaa pormestaria ja kansliapäällikköä kaupungin hallinnon ja taloudenhoidon johtamisessa sekä toiminnan ja talouden johtamisessa.
Konsernihallintoon kuuluvat:
1. Johdon tuki
2. Yhteiset palvelut
3. Järjestämistoiminto
Johdon tukeen kuuluvat pormestarin suorassa ohjauksessa toimivat yksiköt, joiden tehtävänä on tukea johtoa strategisen johtamisen vahvistamiseksi ja toimintojen yhteensovittamiseksi.
Yhteiset palvelut vastaavat talouteen, henkilöstöasioihin, hankintoihin, tila-asioihin, viestintään ja markkinointiin, kehittämiseen, lakiasioihin, asiakaspalveluun, IT-toimintoihin, tietopalveluihin, työterveyshuoltoon sekä yleishallintoon liittyvistä kaupungin yhteisistä palveluista.
Järjestämistoiminto vastaa palvelujen järjestämisen tehtävistä. Järjestämistoiminnolla ohjataan palvelutuotantoa ja vastataan siitä, että palvelutuotanto toteutuu kuntalain 8 §:n tarkoittamalla tavalla ja kaupungin asettamien tavoitteiden mukaisesti. Kuntalain 8 §:n mukaan tehtävien hoidosta järjestämisvastuussa oleva kunta vastaa järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta, tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä, tuottamistavasta, tuottamisen valvonnasta sekä viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä. Järjestämisen tehtävät jakautuvat seuraaviin palvelukokonaisuuksiin:
1.Hyvinvointi
2. Kasvatus ja opetus
3. Vapaa-aika
4. Kaupunkiympäristö
5.Työllisyys
28 § Hyvinvoinnin palvelukokonaisuus
Järjestäminen
Hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden tehtävänä on vastata sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä.
Tuotanto-organisaatio
Hyvinvoinnin palvelukokonaisuus muodostuu neljästä oman tuotannon palvelualueesta.
Perhe- ja sosiaalipalvelut
Perhe- ja sosiaalipalvelut palvelualueen tehtävänä on tuottaa sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon erityislainsäädännön mukaisia sosiaalityön palveluja aikuisille ja lapsille, sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluvia psykososiaalisia palveluja, mielenterveys- ja päihdepalveluja, terveydenhuoltolain mukaisia neuvolan ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisia psykologipalveluja ja pakolaisille ja paluumuuttajille vastaanottopalveluita sekä tulkki- ja käännöspalveluita. Lisäksi sen tehtävänä on tuottaa hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja sekä vastata riita- ja rikosasian sovittelun järjestämisestä. Palvelualuetta johtaa palvelualuejohtaja.
Terveyspalvelut
Terveyspalvelut palvelualueen tehtävänä on tuottaa kansanterveyslain, erikoissairaanhoitolain ja terveydenhuoltolain mukaisia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon terveyttä edistäviä, sairauksia ehkäiseviä ja sairaanhoidollisia palveluja, sairaalapalveluja (akuuttia, kuntouttavaa ja palliatiivista sairaalahoitoa) sekä suun terveydenhuollon palveluja. Lisäksi palvelualueen tehtävänä on tuottaa lääkehuollon palveluja. Palvelualuetta johtaa palvelualuejohtaja.
Palvelukokonaisuuteen kuuluva terveyskeskus muodostuu perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa tuottavista yksiköistä.
Vanhus- ja vammaispalvelut
Vanhus- ja vammaispalvelut palvelualueen tehtävänä on tuottaa sosiaalihuoltolain, sosiaalihuollon erityislainsäädännön, vammaispalvelulain sekä kansanterveyslain mukaisia palveluita. Palvelualue tukee, kuntouttaa ja hoitaa turkulaisia vanhuksia ja vammaisia henkilöitä sekä edistää heidän omatoimi-suuttaan heidän omissa kodeissaan, asumispalveluissa, vanhainkodeissa ja pitkäaikaissairaanhoidossa siten, että heillä on kuhunkin elämäntilanteeseen sopiva asumisvaihtoehto ja palvelut, sekä vastaa omaishoidon tuen järjestämisestä. Palvelualuetta johtaa palvelualuejohtaja.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ohjaus
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä koskevaa palvelusuunnittelua ja resursointia ohjataan erillisenä toimintona ja tätä johtaa palvelujohtajan määräämä viranhaltija.
Tuotantojohtaja johtaa palvelualueen operatiivista toimintaa.
29 § Kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuus
Järjestäminen
Kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuuden tehtävänä ovat varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen sekä yleissivistävän aikuiskoulutuksen järjestäminen ja kehittäminen.
Tuotanto-organisaatio
Kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuus muodostuu kuudesta oman tuotannon palvelualueesta:
Varhaiskasvatuksen palvelualue vastaa varhaiskasvatuslain mukaisesta, kaupungin omana tuotantona järjestettävästä suomenkielisestä varhaiskasvatuksesta, perusopetuslain mukaisesta, kaupungin omana tuotantona järjestettävästä suomenkielisestä esiopetuksesta, varhaiskasvatuksen palveluohjauksesta, varhaiskasvatuslain mukaisista hankituista varhaiskasvatuspalveluista, perusopetuslain mukaisesta hankitusta esiopetuksesta, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain määräämistä kunnalle kuuluvista tehtävistä sekä perusopetuslain mukaisesta aamu- ja iltapäivätoiminnasta.
Perusopetuksen palvelualue vastaa suomenkielisestä perusopetuslain mukaisesta koulutuksesta.
Lukiokoulutuksen ja yleissivistävän aikuiskoulutuksen palvelualue vastaa suomenkielisestä lukiolain mukaisesta koulutuksesta sekä suomenkielisestä vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisesta koulutuksesta.
Ammatillisen koulutuksen palvelualue vastaa ammatillisesta koulutuksesta yhteistyössä ruotsinkielisen kasvatuksen ja opetuksen palvelualueen kanssa.
Ruotsinkielisen kasvatuksen ja opetuksen palvelualue vastaa edellä olevia yksikköjä vastaavasta ruotsinkielisestä toiminnasta lukuun ottamatta varhaiskasvatuksen palveluohjausta, perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain määräämiä kunnalle kuuluvia tehtäviä.
Yhteisten palvelujen palvelualue vastaa palvelukokonaisuuden tehtäväalueeseen kuuluvista kuraattoripalveluista sekä pedagogisesta tuesta.
30 § Vapaa-aika -palvelukokonaisuus
Vapaa-aika -palvelukokonaisuuden tehtävänä on jäljempänä tarkennetuin tavoin vastata palvelukokonaisuuden lainsäädännön kulttuuri-, museo-, kirjasto- orkesteri- ja nuorisopalvelujen, sekä liikuntapalvelujen, matkailun sekä vetovoima- ja tapahtumatoimintojen kehittämisestä ja järjestämisestä sekä edistää ja tukea kaupungissa harjoitettavaa kulttuuri-, nuoriso ja liikunta- sekä matkailu-, vetovoima- ja tapahtumatoimintaa.
Tuotanto-organisaatio
Vapaa-aika -palvelukokonaisuus muodostuu kuudesta oman tuotannon palvelualueesta:
Kirjastopalvelualue vastaa tieto- ja kulttuurisisältöjen tarjoamisesta sekä niihin liittyvistä hakuvälineistä ja opastuspalveluista, ylläpitää kirjastoja sekä tarjoaa edellytyksiä asukkaiden oman tiedon ja kulttuurin tuottamiseen ja kansalaistoimintaan. Kirjastopalvelualue johtaa Vaski -kirjastojen yhteistä palvelujärjestelmää ja hoitaa yleisten kirjastojen alueellista kehittämistehtävää opetus- ja kulttuuriministeriön määräämällä alueella. Palvelualuetta johtaa kirjastopalvelujohtaja.
Liikuntapalvelualue luo edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Palvelualuetta johtaa liikuntapalvelujohtaja.
Matkailupalvelualue toimii Turun ja alueen matkailun edistämisen, markkinoinnin, myynnin ja matkailuyhteistyön koordinoijana ja toteuttajana. Palvelualuetta johtaa matkailujohtaja.
Museopalvelualue vastaa kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä taiteen tallentamisesta, säilyttämisestä, välittämisestä ja tutkimuksesta sekä niihin liittyvä tiedon saatavuudesta, saavutettavuudesta ja käytön edistämisestä. Museopalvelualue toimii alueellisena vastuumuseona opetus- ja kulttuuriministeriön määräämissä tehtävissä Varsinais-Suomen alueella. Palvelualuetta johtaa museopalvelujohtaja.
Nuorisopalvelualue luo edellytykset nuorisotyölle ja -toiminnalle järjestämällä nuorille suunnattuja palveluja ja tiloja sekä tukemalla nuorten kansalaistoimintaa. Palvelualuetta johtaa nuorisopalvelujohtaja.
Turun kaupunginorkesteri (Turun Filharmoninen orkesteri) palvelualueen tehtävänä on musiikkikulttuurin vaaliminen, edistäminen ja julkisten konserttien järjestäminen. Palvelualuetta johtaa intendentti.
31 § Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus
Järjestäminen
Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden tehtävänä on vastata toimintaedellytysten luomisesta vetovoimaisen kaupungin kasvulle, kaupunkiympäristön kehittämiselle, rakenteelliselle toimivuudelle ja viihtyisyydelle. Palvelukokonaisuus vastaa myös kaupungin rakennetusta infraomaisuudesta, laadukkaan kaupunkiympäristön toteuttamisesta ja kunnossapidosta sekä terveellisten tilojen toteuttamisesta. Lisäksi palvelukokonaisuus vastaa ympäristöön ja rakentamiseen liittyvistä viranomaispalveluista, ympäristönsuojelusta, seudullisista jätehuollon viranomaispalveluista, seudullisista joukkoliikennepalveluista sekä muista liikkumisen palveluista.
Tuotanto
Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus muodostuu viidestä palvelualueesta:
Kaupunkisuunnittelu ja maaomaisuus vastaa kaupungin maankäytön ja liikenteen suunnittelusta, kaavoitustoimesta, tonttituotannosta sekä kaupungin maaomaisuuden hallinnasta. Palvelualuetta johtaa maankäyttöjohtaja.
Kaupunkirakentaminen vastaa katujen ja muiden yleisten alueiden toteutus suunnittelusta, rakennuttamisesta ja kunnossapidosta sekä kaupungin toimitilojen suunnitteluttamisesta ja rakennuttamisesta. Palvelualuetta johtaa kaupunkirakentamisjohtaja.
Luvat ja valvonta vastaa rakentamisen ja pysäköinninvalvonnan viranomaistehtävistä, ympäristön- ja luonnonsuojelun, ympäristöterveyden sekä seudullisen jätehuollon viranomaistehtävien valmistelusta sekä palvelualueen tehtäviin liittyvästä neuvonnasta, ohjauksesta, valvonnasta ja asiantuntijapalveluista. Palvelualuetta johtaa valvontajohtaja.
Liikkumispalvelut vastaa Turun kaupunkiseudun Föli-kunnissa kaikille avoimien joukkoliikennepalvelujen tuottamisesta sekä muiden liikkumisen palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä Turussa ja kaupunkiseudulla. Palvelualuetta johtaa joukkoliikennepalvelujohtaja.
Paikkatieto- ja kaupunkimittaus vastaa tonttijaoista, kiinteistönmuodostuksesta ja kiinteistörekisterin pidosta, paikkatietoaineistojen tuottamisesta ja ylläpidosta, paikkatieto-järjestelmistä sekä toimialan asiakaspalvelusta. Palvelualuetta johtaa kaupungingeodeetti.
Revisiotoimisto huolehtii tarkastuslautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta sekä avustaa tarkastuslautakuntaa sille kuuluvien tehtävien hoitamisessa. Lisäksi revisiotoimisto valmistelee tarkastuslautakunnalle sidonnaisuusilmoituksia koskevat valvonta-asiat.
Revisiotoimisto arvioi suoraan kaupunginvaltuuston ja tarkastuslautakunnan alaisena kaupunginvaltuuston kaupunkikonsernille asettamien tavoitteiden toteutumista ja toiminnan tuloksellista ja tarkoituksenmukaista järjestämistä.
Revisiotoimistoa johtaa kaupunginreviisori, joka toimii tarkastuslautakunnan esittelijänä.
Revisiotoimistossa on lisäksi tarkastuspäälliköitä ja tarpeellinen määrä muuta henkilökuntaa. Kaupunginreviisori on revisiotoimiston muun henkilöstön esimies.
Kaupunginreviisori suorittaa tarkastuslautakunnan määräämät tehtävät.
Kaupunginreviisorin virkaan vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai ekonomin tutkinto, perehtyneisyyttä julkishallintoon ja -talouteen sekä kokemusta tarkastustehtävissä. Lisäksi vaaditaan suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.
Tarkastuspäällikön kelpoisuusvaatimuksena on virkaan soveltuva korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä julkishallintoon ja -talouteen.
2 OSA TOIMINNAN JA TALOUDEN JÄRJESTÄMINEN
4 Luku Toimielinten, luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden toimivalta
33 § Kaupunginvaltuuston toimivalta
Sen lisäksi, mitä erikseen on säädetty kuntalain 14 §:ssä taikka muualla lainsäädännössä kaupunginvaltuuston tehtävänä on:
1) vahvistaa kaupungin strategiahierarkia ja hyväksyä kaupungin ylimmän tason strategiat ja ohjelmat,
2) päättää merkittävistä ja taloudellisesti laajakantoisista kaupungin hallinnon järjestämisen periaatteista sekä konsernirakenteen perusteista,
3) hyväksyä kaupungin tilahankkeita koskevat hankesuunnitelmat ja hankekuvaukset, joiden vuosivuokra on yli 300 000 euroa tai kustannusarvio ylittää kolme miljoonaa euroa, lukuun ottamatta Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen muun kunnan kuin Turun kaupungin alueelle suunniteltuja tilahankkeita koskevia hankesuunnitelmia, jotka hyväksyy tilahankkeen arvosta riippumatta Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta,
4) hyväksyä kaupungin infrahankkeita koskevat hankesuunnitelmat, joiden kustannusarvio ylittää kolme miljoonaa euroa,
5) päättää kiinteän ja irtaimen omaisuuden hankkimisesta, luovuttamisesta ja vuokraamisesta sekä muista omistajahallintaansa perustuvista sopimuksista ja sitoumuksista, mikäli kauppahinta tai sopimuskorvaus on yli kolme miljoonaa euroa tai vuosivuokra ylittää 300 000 euroa,
6) päättää merkittävistä muutoksista kaupungin omaan palveluverkkoon,
7) päättää oppilaitoksen perustamisesta tai lakkauttamisesta,
8) hyväksyä asemakaavan hyväksymisen yhteydessä maankäytön hankkeen infrakustannusarvion,
9) hyväksyä vesihuollon kehittämissuunnitelma ja sen aluerajaukset,
10) päättää taloudellisesti tai periaatteellisesti merkittävän uuden asiakasmaksun tai kunnan harkinnassa olevan tuen tai etuuden käyttöön ottamisesta taikka käytöstä luopumisesta
11) päättää palveluiden ja tuotteiden hinnoittelun sekä asiakirjojen lunastuksen perusteista,
12) päättää kaupungin rahaston sääntöjen hyväksymisestä ja muutoksista sekä
13) hyväksyä suunnitelmapoistojen perusteet.
34 § Kaupunginhallituksen toimivalta
Sen lisäksi, mitä laissa taikka muualla on kaupunginhallituksen tehtävistä määrätty, kaupunginhallituksen tulee huolehtia seuraavista tehtävistä:
1) vastata kaupungin talouden ja omaisuuden hoidosta ja organisaation tuloksellisesta toiminnasta sekä seurata kaupunginvaltuuston kaupungin organisaatioille asettamien tulostavoitteiden toteutumista ja tarvittaessa täsmentää tavoitteiden asettelua,
2) johtaa kaupungin strategioiden, talousarvion ja -suunnitelman sekä muiden kaupunginvaltuuston päätettäväksi tulevien suunnitelmien ja ohjelmien valmistelua sekä vastata niiden täytäntöönpanosta,
3) linjata kaupungin johtamisjärjestelmään kuuluvia kysymyksiä siltä osin, kun niistä ei ole määrätty kaupunginvaltuuston hyväksymissä säännöissä,
4) johtaa kaupungin hallintoa sekä valvoa, että sen alaiset toimielimet, palvelukokonaisuudet sekä viranhaltijat ja muut kaupungin palveluksessa olevat hoitavat tehtävänsä voimassa olevia säädöksiä ja päätöksiä noudattaen sekä toimivat kaupungin edun mukaisesti,
5) johtaa kaupungin viestintää ja kaupungin toiminnasta tiedottamista,
6) vastata asiakirjahallinnon järjestämisen perusteista,
7) vastata, että kaupunki täyttää tietosuojalainsäädännön mukaiset velvoitteensa ja valvoa velvoitteiden noudattamista,
8) vastata kaupungin henkilöstöpolitiikasta sekä valvoa sen toteuttamista ja henkilöstöasioita koskevan päätöksenteon yhtenäisyyttä,
9) johtaa kaupungin elinkeinopolitiikkaa ja kaupunkikehittämistä,
10) johtaa kaupungin strategista maankäyttöä, tilojen käyttöä ja kiinteistökehitystä sekä kaavoitusta, ja hyväksyy kaupungin kaavoitusohjelman,
11) vastata kaupungin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan ohjauksesta,
12) huolehtia kaupungin tiedottamisesta ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksista,
13) päättää kaupunkitasoisista seudullisista ja ylikunnallisista asioista sekä huolehtia seudullisten toimielinten ohjaamisesta,
14) päättää MAL-ohjelmien, liikennejärjestelmäsuunnitelman, liikkumispalveluiden ja muiden maankäyttöön liittyvien ohjausasiakirjojen lähtökohdista ja tavoitteista,
15) päättää maankäyttöä koskevan strategisen hankkeen nimeämisestä ja maankäyttöä koskevien strategisten hankkeiden tarveselvityksistä ja tavoitteista,
16) päättää kiinteistökehityksen periaatteista
17) päättää kaupungin omien kehityskiinteistöjen kokonaisuuden hallinnasta
18) päättää investointiohjelmien lähtökohdista ja kohteiden priorisoinnista,
19) päättää tilankäytön periaatteista sekä yli kahden miljoonan euron tai vuosivuokraltaan yli 200 000 euron tilahankkeiden tarveselvityksistä,
20) päättää 1–3 miljoonan euron tai vuosivuokraltaan 100 000–300 000 euron suuruisten tilahankkeiden hankesuunnitelmista ja hankekuvauksista,
21) päättää kustannusarvioltaan 1–3 miljoonan euron infrahankkeiden hankesuunnitelmista
22) päättää kiinteän ja irtaimen omaisuuden hankkimisesta, luovuttamisesta ja vuokraamisesta sekä muista omistajahallintaansa perustuvista sopimuksista ja sitoumuksista, mikäli kauppahinta tai sopimuskorvaus on 1–3 miljoonaa euroa tai vuosivuokra on 200 000–300 000 euroa,
23) päättää maankäytön kumppanuus- ja yhteistyösopimuksista sekä tontinluovutuskilpailujen järjestämisestä, mikäli kaupunginhallitus ei ole asiaa aiemmin hyväksynyt osana palvelusuunnitelmaa taikka asiaan liittyen ei ole aiemmin asetettu maankäytön strategista hanketta, sekä
24) päättää kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle annettavista lausunnoista, jotka koskevat kaupungin sisäisen joukkoliikenteen järjestämistä.
25) päättää yhtiöiden ja säätiöiden valvontavastuista
Kaupunginhallitus ratkaisee asiat, jotka koskevat
1) rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen määräämistä ja kiellon pidentämistä (maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 38 ja 53 §), asemakaavan ajanmukaisuuden arviointia silloin, kun kaava katsotaan vanhentuneeksi (MRL 60 §), kunnan lunastusoikeuden vireillepanoa (MRL 99 §) sekä kehittämisalueeksi nimeämistä silloin, kun se ei tapahdu kaavan hyväksymisen yhteydessä (MRL 111 §),
2) kaupungilta vaadittavien vahingonkorvausten myöntämisen periaatteita ja valtuuksia,
3) selityksen ja lausunnon antamista kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo, ettei kaupunginvaltuuston päätöstä ole valituksessa esitetyillä perusteilla kumottava,
4) kaupungilta pyydettyjä merkittäviä ja laajamerkityksellisiä lausuntoja ja selvityksiä,
5) yhtiöiden ja yhteisöjen perustamista kaupunginvaltuuston linjausten mukaisesti,
6) kaupungin liiketoiminnan luovuttamista kolmannelle tai liiketoiminnan vastaanottamista kaupungille,
7) pysyvien vastaavien hyödykkeiden poistosuunnitelman hyväksymistä sekä tarvittavien laskentaohjeiden antamista,
8) kaupungin turvallisuutta ja varautumista koskevia periaatteita,
9) toimielinten ulkomaisia matkoja,
10) kaupungin kärkihankkeiden vahvistamista ja niiden ohjaamista,
11) tulospalkkiojärjestelmiä ja niiden käyttöönottoa,
12) harkinnanvaraisia palkka-asioita niiden osalta, jotka kaupunginhallitus ottaa palvelussuhteeseen,
13) konsernihallinnon osalta asioita, joista on lain, säännöstön tai muun vastaavan mukaan päätettävä monijäsenisessä toimielimessä tai jotka kuuluvat tässä hallintosäännössä lautakunnan yleistoimivaltaan
14) vapauttamista kunnallisveron ja virheellisesti maksuunpannun kunnallisen maksun suorittamisesta,
15) helpotuksen tai vapautuksen myöntämistä kaupungille tulevasta julkis- tai yksityisoikeudellisesta maksusta tai saatavasta, milloin se lain tai niiden määräysten mukaan, joihin maksu tai saatava perustuu, on sallittua, ellei asiasta päättämistä ole annettu muun toimielimen tai viranhaltijan tehtäväksi,
16) tehdä sovinto tai akordisopimus ellei asiasta päättämistä ole annettu muun toimielimen tai viranhaltijan tehtäväksi,
17) kunnalle verolainsäädännön mukaan kuuluvia tehtäviä,
18) asiakirjojen lunastuksesta perittävien maksujen suuruutta valtuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti,
19) palveluiden, tuotteiden ja asiakasmaksujen hinnoittelua valtuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti, ellei asiaa ole annettu muun toimielimen tehtäväksi,
20) etuosto-oikeuden käyttämistä
21) etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä arvoltaan yli miljoonan euron kiinteistökaupoissa,
22) jätelain mukaan kunnalle kuuluvia tehtäviä lukuun ottamatta Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnalle 51 §:ssä määrättyjä tehtäviä sekä
23) muita asioita, jotka eivät kuulu kaupunginvaltuuston tai muun toimielimien tehtäviin.
Kaupunginhallituksella on oikeus siirtää toimivaltaansa muulle toimielimelle tai viranhaltijalle.
Kaupunginhallitus voi ratkaista asian, joka kuuluu alemman toimielimen tai viranhaltijan ratkaistavaksi, mikäli edellä mainittu asia on osa kokonaisuutta, josta päättäminen kuuluu kaupunginhallituksen ratkaisuvaltaan.
Kaupunginhallitus voi saattaa asian, joka sillä on oikeus ratkaista, kaupunginvaltuuston päätettäväksi, mikäli asian merkittävyys sitä edellyttää.
35 § Kaupunginhallituksen konsernijaoston toimivalta
Konsernijaoston tehtävänä on vastata:
1) kaupungin keskitettyjen palveluiden ohjaamisesta,
2) omistajan puhevallan käyttämisestä ja kaupungin kannanotoista strategisten yhtiöiden yhtiökokouksissa tai muissa vastaavissa kokouksissa käsiteltäviin merkittäviin asioihin sekä ohjeiden antamisesta kaupunkia näissä yhtiöissä ja muissa yhteisöissä edustaville henkilöille,
3) kaupungin edustajien nimeämisestä strategisiksi yhteisöiksi määritettyjen yhteisöjen hallintoelimiin sekä tilintarkastajan nimeämisestä,
4) strategisiksi yhteisöiksi määritettyjen yhteisöjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden määrittelystä ja seurannasta sekä
5) kaupunkikonserniin kuuluvan ja muun yhteisön ja säätiön valvonnan järjestämisestä.
Konsernijaosto voi saattaa asian, joka sillä on oikeus ratkaista, kaupunginhallituksen käsiteltäväksi, mikäli asian merkittävyys sitä edellyttää.
Konsernijaostolla on oikeus siirtää toimivaltaansa muulle toimielimelle tai viranhaltijalle.
Sen lisäksi, mitä erikseen on säädetty kuntalain 38, 40, 44, 48 ja 113 §:ssä, pormestarin tehtävänä on:
1) esitellä kaupunkistrategia ja talousarvio sekä kansliapäällikön toimivaltaan kuuluva asia ilmoitettuaan siitä kansliapäällikölle,
2) antaa kaupunginhallitukselta pyydettyjä lausuntoja sekä huolehtia näihin rinnastettavista muista tehtävistä, jollei asiaa sen periaatteellisen tai taloudellisen merkityksen vuoksi ole saatettava kaupunginhallituksen käsiteltäväksi,
3) päättää kaupunginhallituksen (toimielimen) varattujen määrärahojen käyttämisestä kaupunginhallituksen päättämissä rajoissa,
4) päättää kaupungin edustustilojen käytöstä,
5) päättää luottamushenkilöiden matkoista,
6) myöntää palkkiosäännössä määrätty etuus yksittäiselle luottamushenkilölle,
7) myöntää avustuksia kaupunginhallituksen alaisista määrärahoista,
8) nimetä kaupungin edustajat kaupungin ulkopuolisiin työryhmiin, neuvotteluihin, kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin sekä yhteisön tai säätiön hallintoelimeen tai tilintarkastajaksi, ellei kaupunginhallitus tai sen konsernijaosto ole päättänyt asiasta sekä
9) myöntää kaupungin ansio- ja kunniamerkit sekä tehdä hakemus muista ansio- ja kunniamerkeistä tai arvonimistä.
37 § Apulaispormestarin toimivalta
Apulaispormestarin tehtävänä on päättää johtamiensa lautakuntien osalta lausunnon antamisesta muissa kuin muutoksenhakuun liittyvissä asioissa.
38 § Lautakunnan yleinen toimivalta
Lautakunta kehittää, ohjaa ja valvoo alaisensa organisaation toimintaa.
Lautakunnan tehtäviin tehtäväalueellaan kuuluu:
1) päättää talousarvioesityksen tekemisestä kaupunginhallitukselle,
3) raportoida taloudesta ja toiminnasta kaupunginhallitukselle ja valtuustolle,
4) päättää avustusten myöntämisestä kaupunginhallituksen määräämien periaatteiden mukaisesti,
5) päättää asiakasmaksujen, palveluiden ja tuotteiden hinnoittelusta valtuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti,
6) päättää yksittäisten toimipaikkojen muutoksista valtuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien palveluverkkoa koskevien periaatteiden mukaisesti,
7) hyväksyä tilahankkeiden tarveselvitykset, mikäli hankkeen vuosivuokra on 100 000–200 000 euroa tai hankkeen kustannusarvio on 1–2 miljoonaa euroa,
8) päättää käytössään olevien tilojen luopumisesta,
9) hyväksyä osaltaan tilahankkeiden hankekuvaukset ja hankesuunnitelmat sekä esittää hankkeen hyväksymistä edelleen päätösvaltaiselle tasolle,
10) antaa kaupungilta pyydetyt merkittävät lausunnot ja selvitykset, jotka eivät edellytä palvelukokonaisuusrajat ylittävää harkintaa tai kaupungin kokonaisnäkemyksen muodostamista, sekä
11) päättää tehtäväaluetta koskevista laajamerkityksellisistä asioista.
Lautakunnalla on oikeus siirtää toimivaltaansa muulle toimielimelle, palvelujohtajalle tai muulle viranhaltijalle.
Lautakunta voi saattaa asian, joka sillä on oikeus ratkaista, kaupunginhallituksen käsiteltäväksi, mikäli asian merkittävyys sitä edellyttää.
5 Luku Tarkastuslautakunnan ja kaupunginreviisorin toimivalta
39 § Tarkastuslautakunnan toimivalta
Tarkastuslautakunnalla on yleinen toimivalta kaupungin hallinnon ja talouden tarkastuksessa. Tarkastuslautakunta päättää niistä tarkastuksen ja arvioinnin sisältöön, raportointiin, lautakunnan hallintoon ja talouteen kuuluvista asioista, jotka lain mukaan eivät kuulu muiden toimielinten toimivaltaan.
Sen lisäksi, mitä kuntalaissa on säädetty ja muutoin määrätty, lautakunnan tehtävänä on
1) hyväksyä lautakunnan toimikauden kattavan arviointisuunnitelman ja lautakunnan vuosittaisen työohjelman,
2) valmistella kaupunginvaltuustolle esitys tilintarkastajan valinnasta ja valinnan valmistelun yhteydessä määritellä tilintarkastajan toimikauden pituus, joka voi olla enintään kuusi vuotta,
3) kilpailuttaa kaupungin tytäryhteisöjen ja säätiöiden tilintarkastuksen,
4) seurata tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista ja tilintarkastajan tehtävien asianmukaista suorittamista,
5) tehdä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi,
6) vastata siitä, että hallinnon ja talouden tarkastusta ja arviointia varten ovat tarvittavat voimavarat, jotka mahdollistavat tarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa sekä arviointitoiminnan kattavuuden,
7) päättää revisiotoimiston viranhaltijoiden virkaan ottamisesta lukuun ottamatta kaupunginreviisoria, jonka valitsee kaupunginvaltuusto,
8) asettaa keskuudestaan tarvittavat toimikunnat tai työryhmät arvioinnin valmistelua varten,
9) tehdä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen tarkastuksen tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla,
10) päättää lautakunnan ja sen yksittäisen jäsenen luottamustoimen hoitamiseen liittyvästä matkasta sekä osallistumisesta koulutukseen,
11) päättää valtuustolle valmisteltavista raporteista ja selvityksistä
12) valvoo kuntalain 84 §:ssä tarkoitetun sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi vuosittain, sekä
13) hoitaa muut lautakunnan tehtäväalueeseen kuuluvat tehtävät.
40 § Kaupunginreviisorin toimivalta
Kaupunginreviisorin tehtävänä on sen lisäksi, mitä erikseen on säädetty tai muutoin määrätty:
1) johtaa ja kehittää tarkastuslautakunnan alaisen revisiotoimiston toimintaa,
2) toimia revisiotoimiston henkilöstön hallinnollisena esimiehenä,
3) vastata tarkastuslautakunnan tehtäviin liittyvästä valmistelusta,
4) toimia tarkastuslautakunnan kokouksissa esittelijänä,
5) päättää tarkastuslautakunnan määrärahojen käytöstä lautakunnan vahvistamien perusteiden mukaisesti ja hyväksyä lautakunnan toimintaan liittyvät laskut ja muut menot,
6) päättää revisiotoimistoa koskevista sitoumuksista ja allekirjoittaa lautakunnan päätökseen perustuvat ja revisiotoimiston sopimukset ja muut sitoumukset,
7) allekirjoittaa kaupunginvaltuuston päätöksen perusteella tehtävä tilintarkastuspalvelujen hankintasopimus, jonka varmentaa tarkastuslautakunnan sihteeri,
8) suorittaa tarkastuslautakunnan määräämät toimialaansa liittyvät muut tehtävät.
Kaupunginreviisori voi määrätä alaisensa viranhaltijan esittelemään määrätyt asiakokonaisuudet taikka yksittäisen asian.
Lautakunnan puheenjohtaja, hänen estyneenä ollessaan lautakunnan varapuheenjohtaja, päättää kaupunginreviisorin lomista, koulutuksista, opinto- ja virkamatkoista ja niihin liittyvien ja muiden kaupunginreviisoria henkilökohtaisesti koskevien menojen hyväksymisestä.
6 Luku Johtavien viranhaltijoiden toimivalta
41 § Kansliapäällikön toimivalta johtamiseen liittyvät asiat
Sen lisäksi, mitä muualla on määrätty, kansliapäällikön tehtävänä on:
1) käyttää kaupungin puhevaltaa siltä osin, kun se ei kuulu kaupunginhallituksen tai pormestarin tehtäviin,
2) antaa koko kaupunkia koskevia ohjeita ja määräyksiä niissä asioissa, joita ei ole annettu muun viranomaisen tehtäväksi.
3) antaa kaupungilta pyydetyt lausunnot, tiedot ja selvitykset, jotka koskevat useampaa palvelukokonaisuutta tai muutoin edellyttävät palvelukokonaisuuksien rajat ylittävää harkintaa tai kaupungin kokonaisnäkemyksen muodostamista, ellei pormestari lausu asiasta,
4) antaa kaupungin edustajalle ohjeita kaupungin näkemyksestä yhteisöissä ja säätiöissä esille tuleviin asioihin, ellei kaupunginhallitus, konsernijaosto tai pormestari ole päättänyt asiasta,
5) päättää tuomioistuimen ja viranomaisen päätökseen tyytymisestä ja muutoksenhausta asioissa, jotka eivät kuulu palvelukokonaisuuksille,
6) päättää kaupungin turvallisuutta, riskienhallintaa ja varautumista koskevista asioista sekä alueiden käyttöön liittyvistä turvallisuuskysymyksistä,
7) vastaa kaupungin sopimushallinnan järjestämisestä
8) päättää keskusta-alueiden, Veritas-stadionin ja Ruissalon käyttämisestä merkittäviin kaupunkitapahtumiin,
9) huolehtia kaupungin tietoturvasta ja -suojasta sekä nimetä tietosuojavastaava,
10) asettaa palvelukokonaisuuksien johtoryhmät,
11) päättää työllisyyspalveluissa työskentelevien toimivallasta sekä
12) päättää asioista, joita ei ole annettu muun toimielimen, pormestarin tai viranhaltijan tehtäväksi.
Kansliapäällikkö voi päätöksellään siirtää toimivaltaansa viranhaltijalle.
42 § Kansliapäällikön toimivalta hallinnollisissa asioissa
Kansliapäällikön erityiseen toimivaltaan konsernihallinnossa ja koko kaupungin tasolla kuuluu:
1) päättää konsernihallinnossa 45 §:ssä tarkoitetuista asioista
2) tehdä sovinto- ja akordisopimus sekä myöntää helpotus tai vapautus kaupungille tulevan julkis- tai yksityisoikeudellisen maksuvelvoitteen suoritusaikatauluun, korkoon, viivästyskorkoon ja perintäkuluihin sekä pääomaan 50 000 euroon saakka,
3) päättää saatavan kuittaamisesta,
4) myöntää helpotus tai vapautus kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa kaupungin palveluksessa olevan viranhaltijan tai työntekijän velvollisuudesta korvata kaupungille aiheutunut vahinko, mikäli vahinkoa ei ole aiheutettu tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella, eikä viranhaltija ei ole tilivelvollinen,
5) myöntää vahingonkorvaus kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa,
6) päättää toimenpiteisiin ryhtymisestä vahingonkorvauksen perimiseksi vahingon aiheuttaneelta kaupungin palveluksessa olevalta sekä korvausvaatimuksen jättämisestä osittain tai kokonaan esittämättä kaupungin palveluksessa olevalle, kun vahinkoa ei ole aiheutettu tahallaan tai törkeällä tuottamuksella,
7) päättää sitoumuksen tai sopimuksen vakuudeksi kaupungille annetun omaisuuden luovuttamisesta ilman täyttä korvausta,
8) päättää kaupungin vaakunakuvion käytöstä,
9) käyttää kaupungin puhevaltaa tuomioistuimissa, viranomaisissa ja missä muutoin on kyse kaupungin juridisesta edunvalvonnasta,
10) päättää perintöjen ja testamenttien vastaanottamisesta kaupungille,
11) käyttää kaupungille veronsaajana kuuluvaa puhevaltaa verotuksessa ja verotusta koskevassa muutoksenhaussa,
12) anoa valtionperinnöt kaupungille,
13) päättää saatavan ulosottoon siirtämisestä
14) päättää saamisten tileistä poistamisesta
43 § Kansliapäällikön toimivalta talousasioissa
Kansliapäällikön erityiseen toimivaltaan konsernihallinnossa ja koko kaupungin tasolla kuuluvat seuraavat talousasiat:
1) pitkä- ja lyhytaikaisten luottojen ottaminen, lainojen takaisinmaksu ja lainaehtojen muuttaminen sekä niitä koskevien velkakirjojen hyväksyminen kaupunginvaltuuston hyväksymissä rajoissa ja kaupunginhallituksen hyväksymän lainannosto- ja sijoitussuunnitelman mukaisesti,
2) rahoitus- ja sijoitusriskien hallintaan tarkoitettujen sopimusten tekeminen kaupunginvaltuuston hyväksymissä rajoissa ja kaupunginhallituksen hyväksymän lainannosto- ja sijoitussuunnitelman mukaisesti,
3) lyhyt- ja pitkäaikaisten lainojen ja tililimiittien myöntäminen kaupungin määräysvallassa olevalle yhteisölle kaupunginvaltuuston hyväksymissä rajoissa sekä lainoihin vaadittavien riittävien vastavakuuksien hyväksyminen ja asiakirjojen allekirjoittaminen,
4) kaupungin maksuvalmiuden edellyttämistä rahoitus- ja sijoitustoimista päättäminen kaupunginvaltuuston hyväksymien sijoitustoiminnan periaatteiden mukaisesti ja kaupunginhallituksen hyväksymän lainannosto- ja sijoitussuunnitelman mukaisesti,
5) kassanhallinnasta, käteiskassaoikeuksista ja maksuliikenteestä sekä maksutapojen käytöstä päättäminen,
6) kaupungin rahoitusvarojen ja lainojen hallinnasta sekä konsernihallinnon hallinnassa olevien kaupungin arvo-osuuksien, arvopapereiden ja muiden asiakirjojen hoitamisesta ja säilyttämisestä,
7) kaupungin hoitoon erillisellä sopimuksella annettujen kaupungin tytäryhtiöiden varojen hoitaminen,
8) kaupungin vahinkorahaston ja lahjoitusrahastojen varojen hoitaminen kaupunginvaltuuston hyväksymien sijoitustoiminnan periaatteiden, kaupunginhallituksen hyväksymän lainannosto- ja sijoitussuunnitelman sekä kaupunginhallituksen nimeämän sijoitustoimikunnan ohjeiden ja linjausten mukaisesti,
9) pankkipalveluiden käytöstä päättäminen kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti,
10) kaupungin viranhaltijain ja työntekijäin eläkesääntöön sekä kaupungin leski- ja orpoeläkesääntöön perustuvien eläkkeiden ja avustusten myöntäminen,
11) kaupungin pankkitilien avaaminen ja lopettaminen sekä tytäryhteisöjen pankkitilien liittäminen konsernitilikokonaisuuteen,
12) päättäminen henkilöistä, jotka valtuutetaan allekirjoittamaan otot ja siirrot kaupungin pankki- ja maksuliiketileiltä sekä allekirjoittamaan maksuna saatujen sekkien siirrot ja muut varojen siirron edellyttämät maksuohjeet,
13) tytäryhteisöjen ja säätiöiden lyhytaikaisten talletusten vastaanottaminen sekä hyvityskorosta sopiminen annettujen ohjeiden mukaisesti, sekä
14) oman pääoman ehtoisen rahoituksen myöntäminen kaupungin tytäryhteisölle enintään 100 000 euron määrään asti talousarviovuoden aikana.
44 § Kansliapäällikön toimivalta tila-asioissa
Kansliapäällikön erityiseen toimivaltaan konsernihallinnossa ja koko kaupungin tasolla kuuluu tila-asioissa:
1) päättää konsernihallinnon hallinnoiman alle miljoonan euron arvoisen omaisuuden luovuttamisesta ja hankkimisesta tai alle 200 000 euron vuosivuokran arvoisen omaisuuden vuokraamisesta sekä muista konsernihallinnon omistajahallintaan perustuvista sopimuksista ja sitoumuksista,
2) päättää toimitilojen vuokraamisesta, muista niihin liittyvistä sopimuksista sekä muun irtaimen omaisuuden kuin rakennusten hankkimisesta ja luovuttamisesta, mikäli niiden arvo on alle miljoona euroa tai vuosivuokra alle 200 000 euroa,
3) hyväksyä tilahankkeiden hankekuvaukset ja hankesuunnitelmat alle miljoonan euron tai vuosivuokraltaan alle 100 000 euron hankkeista, sekä
4) hyväksyä kustannusarvioltaan alle miljoonan euron arvoisen tilainvestointien investointisuunnitelman.
45 § Palvelujohtajan toimivalta
Palvelujohtaja palvelukokonaisuutensa osalta:
1) käyttää kaupungin puhevaltaa siltä osin, kun se ei kuulu lautakunnan tehtäviin,
2) antaa kaupungilta pyydetyt lausunnot ja selvitykset, jotka eivät edellytä palvelukokonaisuuksia ylittävää harkintaa tai kaupungin kokonaisnäkemyksen muodostamista,
3) huolehtii siitä, että lautakunnan puheenjohtajalla on ajantasaiset ja riittävät tiedot lautakunnan käsiteltäväksi tulevista olennaisista asioista,
4) laatii talousarvioesityksen lautakunnalle
5) päättää talousarvion määrärahojen käytöstä ja raportoi toiminnasta ja taloudesta apulaispormestarille ja lautakunnalle,
6) päättää henkilöstöasioista, joita ei ole siirretty muulle viranomaiselle, sekä määrätä henkilökunnan sijoittamisesta palvelukokonaisuuksille
7) päättää palvelukokonaisuuden organisoinnista
8) päättää hankintojen käynnistämisestä, tarjouspyyntöjen hyväksymisestä ja tekee hankintapäätökset lautakunnan määräämissä rajoissa,
9) päättää toimivaltaansa kuuluvista palvelukokonaisuutta koskevista sopimuksista ja sitoumuksista ja allekirjoittaa palvelukokonaisuuden sopimukset ja muut sitoumukset,
10) päättää vahingonkorvauksista kaupunginhallituksen määräämissä rajoissa,
11) hakee valtionosuudet ja avustukset, joita ei haeta keskitetysti kaupunkitasolla,
12) päättää tuomioistuimen ja viranomaisen päätökseen tyytymisestä ja muutoksenhausta palvelualuetta koskevissa asioissa
13) päättää projektien ja työryhmien perustamisesta ja niiden hallinnosta ja nimeää kaupungin edustajat kaupungin ulkopuolisiin työryhmiin, neuvotteluihin, kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin, jotka koskevat vain yhtä palvelukokonaisuutta eivätkä muutoinkaan edellytä palvelukokonaisuusrajat ylittävää harkintaa
14) huolehtii yhteistoiminnasta ja työsuojelusta palvelukokonaisuuden osalta,
15) päättää viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa tarkoitetun asiakirjan antamisesta,
16) päättää palvelukokonaisuudelle kuuluvat muut asiat, ellei laista, hallintosäännöstä tai muusta päätöksestä muuta johdu.
Palvelujohtaja raportoi palvelukokonaisuutensa toiminnasta ja taloudesta pormestarille, apulaispormestarille, kansliapäällikölle ja järjestämisjohtajalle sekä huolehtii siitä, että pormestarilla, apulaispormestarilla ja kansliapäälliköllä on asianmukaista valvontaa varten riittävät tiedot palvelukokonaisuuden toiminnasta.
Palvelujohtajan tulee huolehtia siitä, että hänen johtamallaan palvelukokonaisuudella noudatetaan hallintosäännössä mainittujen viranhaltijoiden toimivaltansa puitteissa antamia menettelytapa- ja toimintaohjeita.
Palvelujohtaja voi ennen päätöksen tekemistä ottaa palvelukokonaisuutensa muun viranhaltijan toimivaltaan kuuluvan asian päätettäväkseen, ellei lainsäädännöstä muuta johdu.
46 § Johtavien viranhaltijoiden sijaisuudet
Konsernihallinnon viranhaltijan ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa kansliapäällikön määräämä viranhaltija.
Kansliapäällikön ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa omistajaohjausjohtaja.
Kaupunginreviisorin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa tarkastuslautakunnan määräämä revisiotoimiston viranhaltija. Revisiotoimiston muun viranhaltijan ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa kaupunginreviisorin määräämä henkilö.
Palvelualuejohtajan ja muun esimiesasemassa olevan välittömän alaisen ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa palvelujohtajan määräämä viranhaltija.
7 Luku Erityinen toimivalta hyvinvoinnin palvelukokonaisuudessa
47 § Viranhaltijoiden erityinen toimivalta
Hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden palvelualuetta johtavan viranhaltijan tehtävänä on palvelualueellaan vastata sosiaalihuollon asiakaslain ja potilaslain tarkoittamiin muistutuksiin, antaa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain ja tietosuoja-asetuksen perusteella päätökset ja todistukset sekä toimia palvelualueellaan yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonnasta vastaavana valvontaviranomaisena.
Esittelijä voi saattaa viranhaltijan ratkaisuvaltaan kuuluvan asian sosiaali- ja terveyslautakuntaan ensi asteena päätettäväksi, mikäli asian merkittävyys sitä edellyttää. Asiaa ei kuitenkaan voi saattaa lautakunnan tai jaoston päätettäväksi, mikäli asiasta päättäminen kuuluu lastensuojelulain 13 §:ssä tarkoitetun lastensuojelutoimenpiteistä päättävän viranhaltijan toimivaltaan.
Palvelujohtaja ja palvelualueita johtavat viranhaltijat voivat siirtää heille kuuluvaa toimivaltaa muulle viranhaltijalle. Palvelujohtaja ja palvelualuetta johtava viranhaltija voivat ottaa itse valmisteltavakseen ja ratkaistavakseen alaisensa viranhaltijan toimivaltaan kuuluvan muun kuin yksilön sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan asian.
Johtavan sosiaalityöntekijän, sosiaalityöntekijän ja erityissosiaalityöntekijöiden sekä palveluesimiehen tehtävänä on annettujen ohjeiden ja määrätyn työnjaon mukaan:
1) päättää asiakkaalle myönnettävistä sosiaalipalveluista ja niistä perittävistä maksuista, maksun perimättä jättämisestä ja alentamisesta,
2) päättää asioista, jotka kuuluvat lastensuojelulaissa tarkoitetun lapsen nimetyn sosiaalityöntekijän toimivaltaan ja suorittaa lapselle nimetyn sosiaalityöntekijän tehtäväksi lastensuojelulaissa sosiaalityöntekijän tehtäväksi määritellyt tehtävät sekä päättää avo-, sijais- ja jälkihuollon tukitoimista ja jälkihuollosta,
3) päättää kertyneiden itsenäistymisvarojen maksamisesta,
4) huolehtia yksityisesti sijoitettujen lasten hoidon valvonnasta ja siihen liittyvästä päätöksenteosta,
5) päättää toimeentulotuen ja muuhun toimeentuloturvaan liittyvien avustusten myöntämisestä, maksamisesta sekä takaisinperinnästä,
6) tehdä esitykset eläkelaitoksille ja vastaaville eläkkeiden tai muiden etuisuuksien maksamisesta sosiaali- ja terveyslautakunnalle käytettäväksi asiakkaan hoitoon ja huoltoon,
7) suorittavat ne tehtävät, jotka on määrätty sosiaaliviranomaiselle lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa,
8) panna vireille edunvalvojan ja huoltajan määräämistä sekä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevat asiat
9) päättää passilain 7 §:n 2 momentin mukaisen suostumuksen antamisesta ja antaa tarvittaessa lausuntoja ja todistuksia asiakkaina olevien henkilöiden sosiaalisista olosuhteista. sekä
10) tehdä sosiaaliseen luototukseen liittyvät päätökset.
Sosiaaliohjaajien, ohjaajien, perheohjaajien, palveluohjaajien, etuuskäsittelijöiden ja toimistosihteerien tehtävänä on annettujen ohjeiden ja määrätyn työnjaon mukaan päättää toimeentulotuen myöntämisestä, takaisinperinnästä ja muuhun toimeentuloturvaan liittyvien avustusten myöntämisestä, maksamisesta sekä takaisinperinnästä ja sosiaalisen luoton myöntämisestä, maksamisesta, takaisinmaksuaikataulusta sekä takaisinmaksuaikatauluun tehtävistä muutoksista.
Johtavalla sosiaalityöntekijällä, sosiaalityöntekijällä ja sosiaaliohjaajalla on oikeus päättää perhehoitajalain mukaisten palkkioiden ja korvauksien myöntämisestä sekä tehdä perhehoitajalain mukaiset toimeksiantosopimukset.
Johtava sosiaalityöntekijä ja sosiaalityöntekijä päättävät erillisen ohjeistuksen ja sovitun työnjaon mukaan lastensuojelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön ja tehostetun perhetyön palveluiden myöntämisestä.
Johtava perheohjaaja päättää perheryhmien sekä omien tukihenkilöiden palvelujen käytöstä erikseen sovitun työnjaon mukaan.
Perhetyötä ja perhetukea johtava viranhaltija päättää lastensuojelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön palveluista.
Perheohjaaja päättää kotipalvelun antamisesta lapsiperheille.
Viranhaltijat, joille on määrätty lastenvalvojan ja lakimieslastenvalvojan tehtäviä, tehtävänä on:
1) lapsen isyyttä, äitiyttä sekä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön mukaiset tehtävät
2) lapsen elatusta koskevan lainsäädännön mukaiset tehtävät, mukaan lukien edunvalvojan määräämistä koskevien asioiden vireillepano
3) sosiaalihuoltolain mukaisten valvottuihin ja tuettuihin tapaamisiin ja valvottuihin vaihtoihin liittyvien päätösten tekeminen,
4) vahvistaa vanhempien välillä lapsen huollosta, elatusavusta ja tapaamisoikeudesta tehdyt
5) vahvistaa puolisoiden väliset sopimukset toiselle puolisolle suoritettavasta elatusavusta
Johtavan sovitteluohjaajan ja sovitteluohjaajien tehtävänä on:
1) sovitteluun ottamisesta ja sovittelun keskeyttämisestä päättää johtava sovitteluohjaaja sekä muut hänen määräämänsä sovitteluohjaajat,
2) sovitteluohjaajan tehtävänä on vastata rikos- ja riita-asioiden käsittelyprosessista, sovittelupäätösten valmistelusta ja vapaaehtoissovittelijoiden työn ohjauksesta ja valvonnasta sekä vastata vapaaehtoissovittelijoiden perus- ja jatkokoulutuksesta sosiaali- ja terveysministeriön rikosasioiden sovittelun neuvottelukunnan antamien ohjeiden mukaisesti sekä sovittelijoiden toimintaedellytysten turvaamisesta.
Henkilön asuntoon pääseminen:
Lastensuojelun johtajalla, sosiaalityön johtajalla, palvelupäälliköllä, vammaispalvelujohtajalla, vammaispalvelusuunnittelijalla sekä johtavilla sosiaalityöntekijöillä on oikeus määrätä sosiaalityöntekijä pääsemään henkilön asuntoon tai muuhun olinpaikkaan, milloin sosiaalihuollon ilmeisessä tarpeessa olevan henkilön etu terveyden, kehityksen tai turvallisuuden vakavan vaarantumisen vuoksi sitä välttämättä vaatii eikä sosiaalihuollon tarve muutoin ole selvitettävissä.
Lastensuojelun johtajalla, sosiaalityön johtajalla, palvelupäälliköllä, palveluesimiehellä vammaispalvelujohtajalla, vammaispalvelusuunnittelijalla, johtavalla sosiaalityöntekijällä, avopalvelujen johtajalla, kotihoidon palvelupäälliköllä, asumispalvelujen johtajalla ja asumispalvelupäälliköllä on sama toimivalta yksilöä koskevien päätösten tekemisessä kuin heidän alaisillaan viranhaltijoilla. Lisäksi heillä on oikeus pidättää yksittäistapauksessa itselleen ratkaisuoikeus alaisensa viranhaltijan käsiteltävänä olevassa yksilöä koskevassa asiassa.
Perhe- ja sosiaalityön palvelualuejohtaja on lastensuojelulain 13 §:n 2 momentin tarkoittama lastensuojelutoimenpiteistä päättävä johtava viranhaltija.
Asumispalvelupäälliköillä ja palvelukeskustoiminnasta vastaavalla palvelupäälliköillä on oikeus päättää toimintayksiköidensä yhteistilojen antamisesta tilapäisesti vuokralle.
Vanhus- ja vammaispalvelujen palveluesimiesten ja palveluohjaajien tehtävänä on annettujen ohjeiden ja työnjaon mukaan;
1) päättää kotihoidon palvelujen ja tukipalvelujen sekä osavuorokautisen hoidon antamisesta ja niistä perittävistä maksuista,
2) päättää osaltaan omaishoidon tuen myöntämisestä ja siitä perittävistä maksuista,
3) päättää lyhytaikaishoidon myöntämisestä,
4) päättää vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisista kuljetuspalveluista sekä
5) päättää edellä mainittujen asiakasmaksujen perimättä jättämisestä tai alentamisesta.
Kehitysvammahuollon toiminnanohjaaja päättää annettujen ohjeiden mukaan kehitysvammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä kesäkerhotoimintaan ottamisesta ja toimintaan liittyvien maksujen määräämisestä ja perimättä jättämisestä.
Lautakunnan nimeämä erityishuollon johtoryhmä hyväksyy vammaisten koululaisten iltapäivätoiminnan toiminnanohjaajan, lasten palveluiden palveluohjaajien sekä Paletin sosiaalityöntekijöiden ja varhaiskuntoutuksen esittelijän valmistelemat erityishuolto-ohjelmat.
Tehostetun palveluasumisen yksikön esimiehen tehtävänä on annettujen ohjeiden ja työnjaon mukaan;
1. tehdä asukkaiden kanssa vuokrasopimukset
2. päättää osaltaan asukkailta perittävästä hoito- ja palvelumaksusta, tukipalvelumaksusta ja ateriapäivämaksusta
3. päättää muista mahdollisista palveluista ja niistä perittävistä maksuista
4. päättää edellä mainittujen asiakasmaksujen perimättä jättämisestä tai alentamisesta
5. huolehtia siitä, että asukkaalle haetaan korvaukset eläkelaitoksilta asiakkaiden etuuksista.
Palvelukeskusten asumispalveluyksiköiden toiminnasta vastaavien hoitajien tehtävänä on annettujen ohjeiden ja työnjaon mukaan tehdä asukkaiden kanssa vuokrasopimukset sekä päättää asukkailta perittävistä palvelumaksuista, niiden alentamisesta ja perimättä jättämisestä, sekä hakea korvaukset eläkelaitoksilta asiakkaiden etuuksista.
Terveyspalvelut:
Palvelualuetta johtava viranhaltija toimii terveydenhuoltolain tarkoittamana terveyskeskuksen vastaavana lääkärinä ja vastaa hänelle terveydenhuoltolaissa ja mielenterveyslaissa määrätyistä tehtävistä ja velvoitteista.
8 Luku Erityinen toimivalta kaupunkiympäristön palvelukokonaisuudessa
48 § Kaupunkiympäristölautakunnan erityinen toimivalta
Kaupunkiympäristölautakunta päättää:
1) palvelukokonaisuuden hallinnollisena lautakuntana yleiseen toimivaltaan kuuluvista koko palvelukokonaisuutta koskevista tehtävistä,
2) asemakaavan tavoitteista,
3) kaavaehdotuksesta muistutuksen tehneille annettavasta kaupungin perustellusta kannanotosta,
4) muiden kuin vaikutuksiltaan merkittävien asemakaavojen hyväksymisestä sekä niiden infrakustannusarvioista,
5) asemakaavan laatimiskulujen kohtuullistamisesta,
6) asemakaavan olevan ajan mukainen tai esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaava katsotaan vanhentuneeksi,
7) poikkeamispäätöksistä ja suunnittelutarveratkaisuista, jotka viranhaltija siirtää lautakunnan päätettäväksi,
8) maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta rakentamiskehotuksesta,
9) liikenne-, katu ja muiden yleisten alueiden suunnitelmista sekä hulevesisuunnitelmista, joita ei ole delegoitu viranhaltijalle,
10) luonnon- ja ympäristönsuojeluun liittyvistä selvityksistä ja suunnitelmista,
11) hyväksymänsä asemakaavan voimaantulosta siltä osalta, johon valitusten ei voida katsoa kohdistuvan, ennen kuin se on saanut lainvoiman (MRL 201 §),
12) maankäyttösopimusten hyväksymisestä,
13) maankäytön kumppanuus- ja yhteistyösopimuksista sekä tontinluovutuskilpailujen järjestämisestä, mikäli asia ei kuulu kaupunginhallituksen päätösvaltaan,
14) kiinteän ja irtaimen omaisuuden hankkimisesta, luovuttamisesta ja vuokraamisesta sekä muista omistajahallintaansa perustuvista sopimuksista ja sitoumuksista, mikäli kauppahinta tai sopimuskorvaus on 0,5 miljoonaa tai alle miljoona euroa tai vuosivuokra on 150 000 euroa tai alle 200 000 euroa, sekä
15) omakotitonttien luovutusperiaatteista ja vyöhykehinnoista päättäminen.
49 § Rakennus- ja lupalautakunnan erityinen toimivalta
Rakennus- ja lupalautakunta toimii seuraavien lakien mukaisena viranomaisena, ellei tehtävää ole osoitettu viranhaltijalle:
1) maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuna rakennusvalvontaviranomaisena sekä hulevesi- ja ojittamisasioista vastaavana monijäsenisenä toimielimenä,
2) kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain sekä maankäyttö- ja rakennuslain 167 §:n 2 momentin mukaisena kunnan valvontaviranomaisena ja maisematyölupahakemuksen ratkaisevana viranomaisena,
3) kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena, luonnonsuojelulaissa tarkoitettuna kunnan viranomaisena ja ulkoilulaissa tarkoitettuna leirintäalueviranomaisena, sekä
4) terveydensuojelulaissa tarkoitettuna terveydensuojeluviranomaisena, lääkelaissa tarkoitettuna kunnan viranomaisena sekä elintarvikelain, tupakkalain, eläinlääkintähuoltolain tarkoittamana valvontaviranomaisena.
Lisäksi rakennus- ja lupalautakunta
1) päättää kaupungin avustuksista tiekunnille ja
2) hyväksyy kunnan ympäristönsuojelumääräykset
Rakennus- ja lupalautakunta voi erityisestä syystä yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen rakennusvalvonnan henkilökunnan sivutoimia koskevaan rajoitukseen.
50 § Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan erityinen toimivalta
Lautakunnan yksinomaiseen toimivaltaan kuuluu toimivalta-alueellaan seuraavat tehtävät:
1) päättää joukkoliikenteen järjestämistavasta,
2) päättää joukkoliikenteen hankinnasta perustuen niiden kuntien, jota kyseinen liikenne palvelee, esitykseen ja rahoituspäätökseen,
3) myöntää lupaviranomaisena reittiliikenteen ja kutsujoukkoliikenteen luvat liikenteenharjoittajien hakemuksesta,
4) päättää kuntien ja valtion joukkoliikenteeseen osoittamien tukien, avustusten ja määrärahojen hakemisesta ja käyttämisestä,
5) antaa lausunnot toisen joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen toimivalta-alueeseen kuuluvasta liikenteestä,
6) hoitaa muut liikenteen palveluista annetussa laissa ja palvelusopimusasetuksessa paikalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle määrätyt tehtävät sekä
7) päättää palvelusopimusasetuksen mukaan harjoitetussa liikenteessä reittien ja aikataulujen suunnittelusta.
Lautakunnan on noudatettava sopijakuntien valtuustojen hyväksymää nettotavoitetta henkilöliikennetaksasta päätettäessä.
Lautakunnan on ennen päätöksentekoa pyydettävä sopijakunnilta lausunnot liikennesuunnitelmista ja palvelutasosta sekä joukkoliikenteen palvelutasoon ja kustannuksiin vaikuttavista merkittävistä järjestelyistä kuten lipputuotteiden myöntämisehdoista, niiden hinnoista ja vapaakorteista.
51 § Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan erityinen toimivalta
Lautakunnan yksinomaiseen toimivaltaan toimivalta-alueellaan kuuluvat seuraavat tehtävät:
1) vastata jätelaissa jätehuoltoviranomaisen tehtäväksi määrätyistä tehtävistä,
2) päättää kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestelmästä (JäteL 36-38 §),
3) päättää alueista, joilla kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta ei järjestetä (JäteL 35.4 §),
4) seurata kiinteistönhaltijan järjestämän jätehuollon edellytysten täyttymistä (JäteL 37.3 §),
5) myöntää poikkeus velvollisuudesta luovuttaa jätteet kunnan jätehuoltoon (JäteL 42.1 §),
6) hyväksyä jätetaksa, jossa määrätään jätemaksuista ja niiden perusteista,
7) hyväksyä jätehuoltomääräykset sekä
8) huolehtia kuntien yhteisen jätehuoltopolitiikan valmistelusta ja sen toteutumisen seurannasta.
Lautakunnan on varattava kaikille sopijakunnille sekä Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:lle tilaisuus antaa lausuntonsa alla mainituista asioista ennen lautakunnan päätöksentekoa:
1) jätehuoltomääräykset
2) jätetaksan perusteet
3) jätteenkuljetusjärjestelmä.
52 § Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden palvelujohtajan erityinen toimivalta
Kaupunkiympäristön palvelujohtajan erityiseen toimivaltaan kuuluu:
1) päättää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista haltuunotoista ja muista rakentamista varten tarpeellisista rasite- ym. sopimuksista,
2) päättää kiinteistöjen osoitenumeroinnista ja vahvistaa asemakaavan ulkopuolisilla alueilla teiden osoitenimet,
3) päättää kadun ja muun yleisen alueen nimen sekä kunnanosan ja korttelin numeron muuttamisesta,
4) päättää maankäytön hankkeen esiselvityksestä,
5) päättää asemakaavoituksen aloittamisesta sekä siitä, että kaavoitusta ei jatketa muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien asemakaavojen osalta,
6) päättää asemakaavoituksen keskeyttämisestä, mikäli kaavoitus on käynnistynyt yksityisen maanomistajan aloitteesta ja maanomistaja ilmoittaa, ettei halua kaavoitusta jatkettavan eikä yleinen etu vaadi kaavoituksen jatkamista
7) päättää maastoliikennelain tarkoittamien liikennemerkkien asettamisesta,
8) päättää hyväksytyissä yleis- ja asemakaavoissa mahdollisesti olevien kirjoitusvirheiden korjaamisesta hallintolain 51 §:n mukaisesti,
9) ratkaista maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetut poikkeamishakemukset sekä suunnittelutarveratkaisut,
10) päättää kadun- ja tienpitäjälle kuuluvista tehtävistä,
11) vastata ajoneuvojen siirtämisestä annetun lain mukaiset kunnalle kuuluvista tehtävistä,
12) vastata kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain mukaisista muista kuin valvonta-asioista,
13) tehdä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kadunpitopäätökset ja kadunpidon lopettamispäätökset,
14) hyväksyä vähäiset tai toimielimen periaatepäätökseen perustuvat liikenne-, katu- ja muiden yleisten alueiden suunnitelmat sekä katujen ja muiden yleisten alueiden rakennussuunnitelmapiirustukset,
15) vastata hulevesien hallinnan järjestämiseen liittyvistä tehtävistä, jos niitä ei ole osoitettu toimielimen tehtäväksi,
16) päättää kaupungin tarvitsemien muiden kuin erillistä lunastuslupaa edellyttävien kiinteistötoimitusten vireillepanosta ja toimitusten lopputulokseen tyytymisestä,
17) päättää öljyvahingon jälkitorjunnasta sekä vahinkoalueen ennallistamisesta,
18) vastata asuntolainsäädännön mukaisista kunnalle kuuluvista viranomaistehtävistä,
19) toimia maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamana kaavoittajana,
20) vastata palvelukokonaisuuden hankinnoista hankintavaltuuksien puitteissa
21 päättää kiinteän ja irtaimen omaisuuden hankkimisesta, luovutuksista ja vuokrauksista sekä muista kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuteen kuuluvista sopimuksista ja sitoumuksista, jos niiden arvo on alle 0,5 miljoonaa euroa tai vuosivuokra alle 150 000 euroa lukuun ottamatta toimitilojen hallintaan oikeuttavista sopimuksista,
22) päättää etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä arvoltaan alle miljoonan euron kiinteistökaupoissa,
sekä
23) hyväksyä kustannusarvioltaan alle miljoonan euron infrahankkeiden hankekortit ja infrahankkeiden hankelistat, joissa yksittäisen hankkeen kustannusarvio on alle miljoona euroa
24) päättää tieliikennelaissa kunnan tehtäväksi määrätyistä asioista,
25) antaa kaupungin suostumus kiinteään omaisuuteen liittyvien sopimusten ja sitoumusten panttaus- ja vakuusjärjestelyihin, sekä
26) päättää katujen, puistojen, torien ja muiden yleisten alueiden luovuttamisesta tilapäiseen käyttöön yleisötilaisuuden ja ulkoilmatapahtuman järjestämiseksi hallintosäännön 41 §:n 7 kohdan tarkoittamissa rajoissa.
53 § Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden johtavien viranhaltijoiden erityinen toimivalta
Kaupungingeodeetti toimii kiinteistörekisterilain mukaisena kiinteistörekisterin pitäjänä, maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena kaavoitusmittauksen valvojana sekä päättää maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamien erillisten tonttijakojen hyväksymisestä.
Rakennusvalvontapäällikkö toimii maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena rakennustarkastajana ja ratkaisee rakennusvalvontaviranomaiselle määrätyt tehtävät, maisematyölupahakemukset, maankäyttö- ja rakennuslain 161 a §:n mukaiset ojittamista koskevat asiat, huolehtii rakennuksen paikan ja korkeusaseman merkitsemisestä sekä vastaa kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 15 §:n ja maankäyttö- ja rakennuslain 167 §:n 2 momentin mukaisista valvontatehtävistä, jos tehtävät eivät edellytä monijäsenisen toimielimen käsittelyä.
Ympäristösuojelupäällikkö päättää rakennus- ja lupalautakunnan asettamissa rajoissa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, leirintäalueviranomaiselle sekä luonnonsuojelulaissa kunnalle määrätyistä tehtävistä ja asiantuntijapalveluista, jotka eivät edellytä monijäsenisen toimielimen käsittelyä, huolehtii riistan- ja kalavesien hoitoon, metsästykseen ja kalastukseen liittyvistä asioista kaupungin kokonaan tai osittain omistamilla maa- ja vesialueilla sekä suorittaa metsästyslain ja kalastuslain mukaista valvontaa näillä alueilla.
Ympäristöterveyspäällikkö päättää terveydensuojeluviranomaiselle ja lääkelaissa tarkoitetulle kunnan viranomaiselle kuuluvista tehtävistä sekä toimii elintarvikelain, tupakkalain, eläinlääkintähuoltolain tarkoittamana valvontaviranomaisena, jos tehtävät eivät edellytä monijäsenisen toimielimen käsittelyä.
Edellä momenteissa 1–4 mainittu viranhaltija voi antaa viranomaiselta pyydetyt lausunnot ja selvitykset, jotka eivät edellytä laajaa harkintaa.
54 § Rakennusvalvonnan henkilökunnan sivutoimet
Sen lisäksi, mitä henkilökunnan sivutoimista muualla on määrätty, on noudatettava tämän pykälän säännöksiä.
Rakennusvalvonnan viranhaltija tai työntekijä ei saa Turun kaupungissa toteutettaviin rakennusvalvonnan alaisiin rakennustoimenpiteisiin liittyen laatia piirustuksia tai muita suunnitelmia, toimia asiamiehenä taikka olla jäsenenä tai asiantuntijana palkintolautakunnissa, rakennustoimikunnissa tai muissa vastaavissa toimielimissä. Tämä ei kuitenkaan koske kunnallisia luottamuselimiä, joiden jäsenten esteellisyydestä säädetään kuntalaissa.
Rakennusvalvonnan viranhaltija tai työntekijä ei saa olla vastuullisena yhtiömiehenä avoimessa tai kommandiittiyhtiössä, osakeyhtiön tai osuuskunnan hallituksen jäsenenä taikka muussa johtavassa tai vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa elinkeinotoiminnassa, jossa harjoitetaan 2 momentissa tarkoitettujen piirustusten tai suunnitelmien laatimista tai rakennusalan töiden suorittamista Turun kaupungin alueella taikka valmistetaan tai myydään rakennusalan tarvikkeita.
Rakennusvalvonnan viranhaltijan tai työntekijän on viipymättä ilmoitettava rakennus- ja lupalautakunnalle, jos hänen hallintolain 28 §:ssä tarkoitettu läheinen harjoittaa tässä pykälässä tarkoitettua elinkeinotoimintaa tai on vastaavassa asemassa tai tehtävässä kuin edellä 3 momentissa on mainittu.
9 Luku Erityinen toimivalta kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuudessa
55 § Kasvatus- ja opetuslautakunnan erityinen toimivalta
Sen lisäksi, mitä muutoin on määrätty, kasvatus- ja opetuslautakunta päättää tehtäväalueellaan seuraavat asiat:
1) päättää päiväkotien perustamisesta ja lakkauttamisesta,
2) päättää lukuvuoden työajoista,
3) päättää perusopetuslain mukaisessa opetuksessa olevien lasten ja oppilaiden kuljetuksen perusteista ja
4) seuraa yhdenvertaisuuden toteutumista palvelukokonaisuudessa kieliryhmien välillä.
56 § Kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston toimivalta
Suomenkielinen jaosto päättää tehtäväalueellaan seuraavat asiat:
1) ratkaisee lautakunnan puolesta viranhaltijan varhaiskasvatusta ja esiopetusta koskevista päätöksistä, muista asiakasmaksua koskevista päätöksistä sekä jaoston päätöksistä tehdyt muutoksenhaut ja antaa lausunnot ja selitykset yksittäistä asiakasta koskevissa asioissa,
2) ratkaisee lautakunnan puolesta viranhaltijan päätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset työntekijän tai viranhaltijan henkilöä taikka toimen tai viran täyttämistä koskevissa asioissa,
3) päättää perusopetuslain mukaisen esiopetuksen järjestämispaikoista ja esioppilaaksi ottamisen perusteista sekä enimmäisesioppilasmääristä,
4) päättää perusopetuksen oppilasalueista ja oppilaaksi ottamisen perusteista sekä peruskoulujen enimmäisoppilasmääristä,
5) hyväksyy kaupunkikohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman,
6) hyväksyy kaupunki- ja yksikkökohtaiset opetussuunnitelmat,
7) päättää perusopetuksen kieliohjelmasta ja erikoisluokista,
8) päättää suomenkielisen ammatillisen koulutuksen yhteishaun aloituspaikkojen kohdentamisesta koulutusaloille neuvottelukuntia ja ruotsinkielistä jaostoa kuultuaan,
9) päättää lukiokoulutuksen aloituspaikoista,
10) asettaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 93 §:ssä tarkoitetun monijäsenisen toimielimen,
11) asettaa tarvittavat ammatillisen koulutuksen neuvottelukunnat,
12) tekee erityisen tuen päätöksen, mikäli huoltaja vastustaa päätöstä, ja
13) päättää oppilaan tai opiskelijan erottamisesta, mikäli sitä ei ole säädetty muun toimielimen tai viranhaltijan tehtäväksi.
Jaosto voi saattaa asian, joka sillä on oikeus ratkaista, lautakunnan päätettäväksi, mikäli asian merkittävyys sitä edellyttää. Jaostolla on oikeus siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle.
58 § Kasvatus- ja opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston toimivalta
Ruotsinkielinen jaosto päättää tehtäväalueellaan ruotsinkielisen kasvatuksen ja opetuksen osalta niistä asioista, joista kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää suomenkielisen kasvatuksen ja opetuksen osalta.
Jaosto voi saattaa asian, joka sillä on oikeus ratkaista, lautakunnan päätettäväksi, mikäli asian merkittävyys sitä edellyttää. Jaostolla on oikeus siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle.
59 § Kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuuden palvelujohtajan erityinen toimivalta
Sen lisäksi, mitä muualla on määrätty, ja ellei tehtävää ole annettu muulle toimielimelle tai viranhaltijalle, varhaiskasvatusta, perusopetusta sekä perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa, lukiokoulutusta, ammatillista koulutusta sekä yleissivistävää aikuiskoulutusta koskevissa laeissa määrättyä kunnan toimivaltaa käyttää palvelujohtaja.
10 Luku Erityinen toimivalta vapaa-aika -palvelukokonaisuudessa
60 § Kulttuuri- ja nuorisolautakunnan toimivalta
Kulttuuri- ja nuorisolautakunnan toimivaltaan kuuluu sen lisäksi, mitä muualla hallintosäännössä on määrätty, päättää vapaa-aika -palvelukokonaisuuden useamman kuin yhden palvelualueen tai yksikön yhteisistä asioista siten kuin lautakunnan tehtävistä ja ratkaisuvallasta muualla hallintosäännössä on määrätty.
Kulttuuri- ja nuorisolautakunnan toimivaltaan kuuluu lisäksi taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien vahvistaminen.
61 § Vapaa-aika -palvelukokonaisuuden palvelujohtajan erityinen toimivalta
Yleisistä kirjastoista annetun lain 15 §:n mukaisesta kirjaston käyttökiellosta päättää vapaa-aika -palvelukokonaisuuden palvelujohtaja
Nuorisolain 10 §:n mukaisen etsivän nuorisotyön toimeenpanosta vastaavan viranhaltijan tai kuntaan työsopimussuhteessa olevan henkilön nimeää vapaa-aika -palvelukokonaisuuden palvelujohtaja.
10a Luku Toimivalta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa
61a § Tämän luvun säännösten soveltaminen
Tätä luvun säännöksiä sovelletaan häiriötilanteissa ja valmiuslaissa määritellyissä poikkeusoloissa sekä niihin valmistautumisessa.
61b § Häiriötilanteet ja poikkeusolot
Häiriötilanteilla tarkoitetaan tässä luvussa tapahtumia ja tilanteita, jotka edellyttävät kaupungin johtamisessa tai palvelutuotannossa normaalioloista poikkeavia toimenpiteitä, tehtäviä ja toimivaltuuksia.
Poikkeusoloja ovat valmiuslaissa määritellyt tilanteet.
61c § Hallintosäännön noudattaminen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa
Voimassa olevaa hallintosääntöä noudatetaan myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, ellei 61d §:stä tai valmiuslaista muuta johdu.
61d § Erityistoimivallan käyttöönottaminen
Häiriötilanteiden aikana ja poikkeusoloissa pormestari voi käyttää normaaliolojen hallintosäännön määrittelemästä toimivallasta poiketen päätösvaltaa peruspalvelujen turvaamiseksi ja häiriötilanteen normalisoimiseksi, milloin asiaa koskee toimenpiteiden yhteensovittamista eri palvelukokonaisuuksien välillä, taloudellisten resurssien tai henkilöstöresurssien suuntaamista, tiedottamista tai muuta häiriötilanteen hoitamiseksi välttämätöntä päätöstä.
Tämä erityistoimivalta otetaan käyttöön Turun kaupungissa häiriötilanteissa ja tarvittaessa valtioneuvoston määrittelemissä poikkeusoloissa. Erityistoimivallan käyttöönottamisesta päättää kaupunginhallitus tai kiireellisessä tapauksessa pormestari häiriötilanteiden aikaisessa kaupungin johtoryhmässä. Erityistoimivallan käyttämisen lakkaamisesta päättää kaupunginhallitus.
Pormestari tai hänen määräämänsä tekee häiriötilanteiden ja poikkeusolojen aikaiseen toimivaltaansa kuuluvat päätökset häiriötilanteiden aikaisessa kaupungin johtoryhmässä johtoryhmän jäsenen tai kokoukseen osallistuvan viranhaltijan esittelystä.
61e § Luottamushenkilöorganisaatio
Valtuusto, kaupunginhallitus ja sen jaosto, lautakunnat ja niiden jaostot toimivat mahdollisuuksien mukaan kuten normaalioloissa, ottaen kuitenkin huomioon 61d §:n mukaisen pormestarin toimivallan sekä valtioneuvoston valmiuslain mukaisen toimivallan.
61f § Häiriötilanteiden aikainen kaupungin johtoryhmä
Häiriötilanteiden aikana ja poikkeusoloissa kaupungin toimintaa johtaa pormestari sekä hänen nimeämänsä ja johtamansa häiriötilanteiden aikainen kaupungin johtoryhmä.
Pormestari täydentää johtoryhmää tarvittavilla asiantuntijoilla. Johtoryhmän tueksi voidaan perustaa kaupunginjohtajan päätöksellä erillinen tilannekuvaryhmä.
Pormestarin sijaisena häiriötilanteiden aikaisessa kaupungin johtoryhmässä toimii kansliapäällikkö.
Häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa pormestari ja johtoryhmä vastaavat häiriötilanteen ja poikkeusolojen edellyttämistä toimenpiteistä ja ohjaavat voimavaroja eri toimialueille häiriötilanteen ja poikkeusolojen vaatimusten mukaisesti.
Kaupungin palvelukokonaisuuksien tulee häiriötilanteiden ja poikkeusolojen aikaisessa toiminnassaan ottaa huomioon häiriötilanteeseen ja poikkeusoloihin liittyvät viranomaiset ja lakisääteiset organisaatiot sekä niiden toimivalta ja tehtävät.
61g § Muut häiriötilanteiden ja poikkeusolojen aikaiset johtoryhmät ja työryhmät
Palvelukokonaisuuksissa toimivat valmiussuunnitelmien mukaiset johtoryhmät. Muut häiriötilanteisiin liittyvät johtoryhmät ja työryhmät, joihin kuuluu henkilöitä eri palvelukokonaisuuksista, asettaa ja nimeää pormestari. Johtoryhmät ja työryhmät toimivat asettajan antamien toimivaltuuksien puitteissa.
Johtoryhmien ja työryhmien toiminnasta on tiedotettava häiriötilanteiden aikaista kaupungin johtoryhmää välittömästi toiminnan alettua.
Kaupunginhallituksen tai pormestarin päätettyä tämän luvun mukaisen erityistoimivallan käyttöönottamisesta kaikki kaupungin tiedotteet, lausunnot ja haastattelut annetaan viestintäjohtajan koordinoimana häiriötilanteiden aikaisen kaupungin johtoryhmän kautta, ellei pormestari häiriötilanteiden aikaisessa kaupungin johtoryhmässä toisin päätä.
11 Luku Toimivallan jakoa koskevat määräykset
62 § Toimivaltamääräysten tulkinta
Tässä hallintosäännössä olevia toimivaltaa koskevia määräyksiä on tarvittaessa tulkittava siten, että yleiset toimivaltaa koskevat määräykset ovat toissijaisia erityisiin toimivaltaa koskeviin määräyksiin nähden.
63 § Asian ottaminen ylemmän toimielimen käsiteltäväksi (otto-oikeus)
Asian ottamisesta kuntalain mukaisesti kaupunginhallituksen käsiteltäväksi voi päättää kaupunginhallitus, sen puheenjohtaja, pormestari sekä kansliapäällikkö.
Asian ottamisesta kuntalain mukaisesti lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää lautakunnan ja sen puheenjohtajan lisäksi apulaispormestari johtamansa lautakunnan osalta tai palvelujohtaja palvelukokonaisuutensa osalta.
64 § Hankintaoikaisun käsittelevä viranomainen
Hankintayksikön aloitteesta tehtävästä hankintaoikaisusta päättää sama taho, joka on tehnyt hankintapäätöksen. Mikäli asianosainen on vaatinut hankintaoikaisua, toimielin tekee hankintaoikaisua koskevan päätöksen myös alaisensa viranhaltijan hankintapäätöksestä.
65 § Viranhaltijan ratkaisuvallan siirtäminen
Viranhaltijalla on oikeus siirtää hänelle tässä hallintosäännössä annettua toimivaltaa muulle viranhaltijalle. Siirretystä toimivallasta on pidettävä luetteloa, joka liitetään hallintosääntöön.
Viranhaltija voi toimielimen esittelijän suostumuksella saattaa asian, joka hänellä on oikeus ratkaista, lähinnä ylimmän toimielimen ratkaistavaksi, mikäli asian merkittävyys sitä edellyttää.
Kansliapäällikkö voi ottaa itse ratkaistavakseen
1) muun viranhaltijan toimivaltaan kuuluvan työnjohdollisiin toimenpiteisiin kuuluvan asian sekä
2) viranhaltijan toimivaltaan muutoin kuin lakisääteisesti kuuluvan asian ennen päätöksen tekemistä.
66 § Talousarvio ja taloussuunnitelma
Kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarviossa kaupunginhallitukselle sekä lautakunnille tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot.
Kaupunginhallitus ja lautakunta laativat esityksensä talousarviosta ja taloussuunnitelmasta noudattaen kaupunginvaltuuston ja -hallituksen antamia määräyksiä ja ohjeita.
67 § Talousarvion täytäntöönpano
Kaupunginhallitus ja lautakunta hyväksyvät talousarvioon perustuvan käyttösuunnitelmansa. Käyttösuunnitelma voi muodostua myös kaupunginhallituksen päättämistä asiakirjoista (esim. toimintasuunnitelma tai palvelusuunnitelma). Toimielin voi siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaiselleen viranhaltijalle.
Kaupunginvaltuusto antaa talousarvion noudattamista koskevat määräykset siitä, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupungin viranomaisia. Kaupunginhallituksella on oikeus antaa sitä täydentäviä ohjeita.
Kaupunginhallituksella on oikeus päättää sellaisen maksun suorittamisesta, joka on kaupunkia sitova ja kiireellinen, vaikka tarkoitukseen ei ole määrärahaa käytettävissä. Kaupunginhallituksen on tällöin viipymättä tehtävä valtuustolle esitys määrärahan myöntämisestä tai korottamisesta.
Talousarvion käyttötalousosaan ja investointiosaan tehtävät muutokset on esitettävä kaupunginvaltuustolle siten, että esitys ehtii käsiteltäväksi talousarviovuoden aikana.
Tuloslaskelmaosan ja rahoituslaskelmaosan yhteydessä vahvistettavia muutoksia voidaan esittää myös talousarviovuoden päättymisen jälkeen kuitenkin ennen kuin tilit ja tilinpäätös luovutetaan tilintarkastajille tarkastettavaksi.
Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin.
Kaupunginhallitus päättää lautakuntien määrärahojen ja tavoitteiden muutoksista, kun kaupungin organisaatiota muutetaan talousarviovuoden aikana.
70 § Hankinnat ja muiden taloudellisten sitoumusten tekeminen
Hankinnoista päättää kaupunginhallitus ja lautakunta osaltaan talousarvion puitteissa.
Kansliapäällikkö päättää yhteishankinnoista ja niitä koskevista puitejärjestelyistä sekä määrää hankintaan ja tilaamiseen oikeutettuja sitovasti ne hankintapaikat, joista hankintaan ja tilaamiseen oikeutetut saavat tehdä hankintoja.
Kunkin viranhaltijan oikeus tehdä hankintoja ja sitoumuksia kaupungin nimiin määritellään määrärahojen käyttöoikeuksin ja hankintarajoin talousarvion hyväksymisen yhteydessä taikka erillispäätöksin.
13 Luku Hallinnon ja talouden tarkastus
Kuntalain 124 § mukaan tarkastuslautakunnalla on salassapitoa koskevien säännösten estämättä oikeus saada kunnan viranomaisilta tiedot ja nähtävikseen asiakirjat, joita se pitää tarpeellisina arviointitehtävän hoitamiseksi.
Tarkastuslautakunnan tietojensaantioikeuteen sovelletaan kuntalaissa säädetyn lisäksi tämän hallintosäännön määräyksiä.
Kaupungin viranomaisten on toimitettava tarkastuslautakunnalle ja revisiotoimistolle näiden pyytämät asiakirjat ja annettava tarkastus- ja arviointityössä tarvittavat tiedot, lausunnot ja selvitykset.
Tarkastuslautakunta voi kutsua strategiseksi yhteisöksi tai strategiseksi säätiöksi määritellyn tai muun kaupunkikonserniin kuuluvan tytäryhteisön ja kaupungin määräysvaltaan kuuluvan säätiön toimielimen jäsenen sekä niiden palveluksessa olevan henkilön kuultavaksi. Lautakunnalla on oikeus saada tietoja edellä mainittujen yhteisöjen ja säätiöiden sekä muiden tytäryhtiöiden ja kaupungin määräysvaltaan kuuluvien säätiöiden toiminnasta ja taloudesta sen arvioimiseksi onko kaupunginvaltuuston asettamat tavoitteet saavutettu ja onko omistajapoliittisia linjauksia noudatettu.
72 § Velvollisuus avustaa tilintarkastusta
Tarkastuksen kohteena oleva kaupungin viranomainen on velvollinen tarpeellisessa määrin avustamaan tilintarkastajia, tarkastuslautakuntaa ja revisiotoimistoa tarkastus- ja arviointityön suorittamisessa sekä luovuttamaan revisiotoimiston ja tilintarkastajan käytettäviksi tarpeelliset tilat, kaluston ja tietojärjestelmät.
73 § Tarkastuslautakunnan valmistelu kaupunginvaltuustolle
Tarkastuslautakunta valmistelee valtuustolle kuntalaissa säädetyn valmistelutehtävän lisäksi tässä hallintosäännössä määrätyt asiat.
Tarkastuslautakunta antaa valtuustolle kesäkuun loppuun mennessä arvionsa kaupunginvaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta sekä toiminnan tuloksellisesta ja tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä.
Tarkastuslautakunta päättää muiden selvitysten ja raporttien valmistelusta valtuustolle.
74 § Tilintarkastuksen suunnittelu ja raportointi
Tilintarkastaja laatii toimikaudekseen tarkastussuunnitelman ja vuosittain kullekin tilikaudelle työohjelman. Tarkastussuunnitelma ja työohjelma on toimitettava tarkastuslautakunnalle tiedoksi.
Tilintarkastaja raportoi tarkastuslautakunnalle tarkastussuunnitelman ja työohjelman toteutumisesta, tarkastustyön kulusta ja tarkastustyössä tehdyistä havainnoista lautakunnan päättämällä tavalla.
Tilintarkastaja antaa tilintarkastuskertomuksen huhtikuun loppuun mennessä tarkastuslautakunnalle edelleen kaupunginvaltuustolle toimitettavaksi. Mikäli tilintarkastuskertomusta ei tarkastuskohteesta johtuvista syistä voida antaa edellä mainittuun ajankohtaan mennessä, on kertomus annettava joka tapauksessa viimeistään toukokuun loppuun mennessä.
14 Luku Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
75 § Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
Kaupungin toiminnot on järjestettävä ja johtamistehtävät hoidettava siten, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta sekä riskienhallinta.
Kaupunginvaltuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista.
Sisäisen valvonnan ohjaamisesta ja riskienhallinnasta vastaa keskitetysti kaupunginhallitus, joka antaa tarkempia ohjeita sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen toimeenpanoista.
Johtamansa toiminnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta vastaa kunkin toimielimen tehtäväalueen johtava viranhaltija.
76 § Sisäisen tarkastuksen tehtävät
Konsernihallinnossa toimii sisäinen tarkastus. Sisäistä tarkastusta johtaa tarkastusjohtaja. Kansliapäällikkö määrää tarkastusjohtajan yleisistä tehtävistä.
77 § Luvun määräysten soveltaminen viranhaltijaan
Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa, muussa laissa tai virkaehtosopimuksessa, päättää lähin ylempi monijäseninen toimielin, ellei laissa ole toisin säädetty tai hallintosäännössä muuta määrätty.
78 § Toimivalta viran perustamisessa, muuttamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkanimikkeen muuttamisessa
Kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus päättävät niiden virkojen perustamisesta, muuttamisesta ja lakkauttamisesta, joiden täyttämisestä ne päättävät.
Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta päättää Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkanimikkeen muuttamisesta.
Tarkastuslautakunta päättää, siltä osin kuin asia ei kuulu kaupunginvaltuuston päätettäväksi, tarkastuslautakunnan alaisten virkojen perustamisesta, muuttamisesta, lakkauttamisesta sekä virkanimikkeen muuttamisesta.
Muiden virkojen perustamisesta, muuttamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkanimikkeen muuttamisesta päättää kaupunginhallitus.
Sama viranomainen, joka päättää viran perustamisesta, päättää virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi, ellei se ole siirtänyt päätösvaltaa asiassa muulle toimielimelle tai viranhaltijalle.
79 § Toimivalta työsopimussuhteen (toimen) perustamisessa, muuttamisessa ja lakkauttamisessa sekä toimen tehtävänimikkeen muuttamisessa
Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta päättää Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen työsopimussuhteisten toimien perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä toimen tehtävänimikkeen muuttamisesta.
Kaupunginreviisori päättää revisiotoimiston työsopimussuhteisten toimien perustamisesta, muuttamisesta ja lakkauttamisesta sekä toimien tehtävänimikkeen muuttamisesta.
Muiden työsopimussuhteisten toimien perustamisesta, muuttamisesta ja lakkauttamisesta sekä toimien tehtävänimikkeen muuttamisesta päättää kansliapäällikkö.
80 § Kansliapäällikön toimivalta eräissä henkilöstöasioissa
Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty tai ellei kansliapäällikkö ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle, kansliapäällikön tehtävänä on:
1) päättää virka- ja työehtosopimuksen mukaisesta viran tai toimen palkkaryhmittelystä ja hinnoittelukohdasta sekä viran tai toimen palkan tai palkanosan tarkistuksesta ja muista palkka-asioista,
2) toimia kaupungin palkka-asiamiehenä ja huolehtia kaupungin työnantajana käymästä lainsäädännön sekä virka- ja työehtosopimusten edellyttämästä paikallisesta neuvottelutoiminnasta, huolehtia koko kaupunkia koskevasta yhteistoiminnasta ja hyväksyä henkilöstö- ja palkka-asioita koskevat paikalliset sopimukset ja yleisohjeet
3) tehdä esitys erillisestä virka- ja työehtosopimuksesta Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle,
4) hyväksyä kunnallisen pääsopimuksen mukaiset paikalliset virka- ja työehtosopimukset, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen antaman valtuutuksen nojalla tehtävät erilliset virka- ja työehtosopimukset ja kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksen perusteella tehtävät paikalliset sopimukset sekä yhteistoiminta- ja työsuojeluasioiden organisointia koskevat yleisohjeet,
5) nimetä koko kaupungin työsuojelupäällikkö, hyväksyä työterveyshuollon toimintasuunnitelma sekä korvaushakemus työterveyshuollon kustannuksista, huolehtia työsuojeluorganisaation vahvistamisesta ja työsuojeluvaalien järjestämisestä sekä vahvistaa työsuojeluvaalien tulokset,
6) hyväksyä muuhun kuin työ- ja virkaehtosopimuksen mukaiseen työsuojelu- ja työhyvinvointikoulutukseen osallistujat ja päättää osallistujille em. koulutuksen ajalta maksettavista palkkaeduista ja käytettävissään olevien varojen puitteissa muista eduista,
7) hyväksyä keskitettyyn henkilöstökoulutukseen, pääsopijajärjestöjen ylimpien päättävien elinten kokouksiin ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen suosituksen perusteella työ- ja virkaehtosopimuksen mukaiseen ammattiyhdistyskoulutukseen osallistujat sekä
8) päättää pääsopijajärjestöjen ylimpien päättävien elinten kokouksiin ja työ- ja virkaehtosopimuksen mukaiseen ammattiyhdistyskoulutukseen osallistuville maksettavista palkkaeduista ja käytettävissä olevien varojen puitteissa em. koulutuksen ajalta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen suosituksen perusteella maksettavista muista eduista.
81 § Viran haettavaksi julistaminen
Viran julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoinna olevaan virkaan, ellei se ole siirtänyt päätösvaltaa alaiselleen toimielimelle tai viranhaltijalle. Viran, johon valtuusto valitsee viranhaltijan, julistaa kuitenkin haettavaksi kaupunginhallitus. Kaupunginreviisorin viran julistaa haettavaksi tarkastuslautakunta.
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 §:n 3 momentissa säädetyn lisäksi henkilö voidaan perustellusta syystä ottaa ilman julkista hakumenettelyä, kun kysymyksessä on:
- viran uudelleen täyttäminen sitä aiemmin hakeneiden joukosta virkaan valitun irtisanouduttua ennen hänelle määrättyä virantoimituksen aloittamispäivää tai ilmoitettua ettei ota virkaa vastaan,
-- kaupungin toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa olevan henkilön ottaminen hänelle soveltuvaan virkaan siinä tapauksessa, että hän terveydentilansa vuoksi on kykenemätön hoitamaan entistä tehtäväänsä,
- henkilön ottaminen sellaiseen virkasuhteeseen johon Turun kaupunki on hänet kouluttanut tai johon vaadittavaa pätevöitymiskoulutusta on tukenut.
Virkaa tai tointa haettavaksi julistettaessa tulee haettavaksi julistavan viranomaisen päättää, edellytetäänkö viran tai toimen kielitaitoa koskevan kelpoisuusvaatimuksen lisäksi suomen ja/tai ruotsin kielen taitoa, jota on pidettävä viran tai toimen tehtävien menestyksellisen hoidon edellyttämänä tai joka virka- tai työsuhteeseen otettaessa luetaan eduksi. Tällöin voidaan lisäksi ottaa huomioon myös muiden kielten kuin suomen ja ruotsin kielen tarve. Tämän momentin mukaisesti päätetystä kielitaitoedellytyksestä tai kielitaidon eduksi lukemisesta on oltava maininta viran tai toimen hakuilmoituksessa. Suomen ja ruotsin kielen taidon vaatimustason määräämisestä ja sen edellyttämän taidon osoittamisesta on voimassa, mitä tämän luvun 82 §:n 3, 4 ja 5 momenteissa määrätään.
82 § Virkojen ja toimien kelpoisuusvaatimukset
Virkaan tai toimeen otettavan tulee täyttää viran tai toimen vahvistetut kelpoisuusvaatimukset.
Viran tai toimen kelpoisuusvaatimuksista päättää sen perustava viranomainen, ellei niitä ole laissa, asetuksessa tai hallintosäännössä määrätty. Kelpoisuusvaatimuksiin on sisällytettävä kielitaitovaatimus, mikäli tehtävän tai työn luonne sitä edellyttää eikä tämän luvun 81 §:n 3 momentin mukaista menettelyä katsota riittäväksi.
Suomen ja/tai ruotsin kielen kelpoisuusvaatimukseksi voidaan asettaa vain suullinen taito, kirjallinen taito tai ymmärtämisen taito. Kustakin taidosta voidaan vaatimustasoksi asettaa arvosana tyydyttävä, hyvä tai erinomainen sen mukaisesti kuin valtion henkilöstön osalta on määrätty. Jos jonkin muun kielen taito on tarpeen asettaa kelpoisuusvaatimukseksi, kielitaitovaatimuksen tason määrää viran tai toimen perustava viranomainen.
Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisen osalta sovelletaan valtion henkilöstöä koskevia säännöksiä. Muiden kielten taidon osoittamistavan määrää viran täyttävä viranomainen.
Jos tehtävä edellyttää vain suomen ja/tai ruotsin kielen enintään tyydyttävää suullista osaamista tai ymmärtämistä, kielitaito voidaan osoittaa todistuksen sijasta työhönottohaastattelussa.
Virkasuhteeseen ottava viranomainen päättää erityisestä syystä yksittäistapauksessa henkilön ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 §:n 2 momentin nojalla. Vastaavin perustein voidaan ottaa henkilö määräajaksi työsopimussuhteiseen toimeen.
Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.
83 § Palvelussuhteeseen ottaminen
Kansliapäällikön ja kaupunginreviisorin ottaa kaupunginvaltuusto.
Palvelujohtajat, tarkastusjohtajan ja muut kansliapäällikön välittömät, esimiesasemassa olevat alaiset ottaa kaupunginhallitus. Kansliapäällikkö ottaa konsernihallinnon muun henkilökunnan.
Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen pelastusjohtajan ottaa kaupunginhallitus Varsinais-Suomen aluepelastuslautakuntaa kuultuaan. Revisiotoimiston viranhaltijat ottaa tarkastuslautakunta.
Kansliapäällikkö ottaa palvelujohtajien välittömät esimiesasemassa olevat alaiset ja palvelujohtaja muun henkilöstön, ellei siitä hallintosäännössä, laissa tai asetuksessa muuta määrätä.
Keskusvaalilautakunnan sihteerien ja muun tarvittavan henkilöstön sekä vaalilautakuntien avustavan henkilöstön ottamisesta säädetään vaalilaissa.
Kansliapäälliköllä on oikeus antaa tarvittavia määräyksiä henkilöstön ottamisen rajoituksista.
Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta ja koeajan pituudesta päättää se, joka ottaa palvelussuhteeseen.
Virantoimituksen tai työsuhteen alkamisajankohdan vahvistaa virka- tai työsuhteeseen ottava tai alempi täytäntöönpaneva viranomainen.
84 § Ehdollisen valintapäätöksen vahvistaminen
Ehdollisen valintapäätöksen vahvistaa palvelussuhteeseen ottamisesta päättänyt viranomainen. Valtuuston ehdollisen valintapäätöksen vahvistaa kuitenkin kaupunginhallitus.
Ehdollisen valintapäätöksen raukeamisen toteaa päätöksellään palvelussuhteeseen ottamisesta päättänyt viranomainen.
85 § Terveystietojen antaminen
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 19 §:ssä tarkoitetun työnantajan päätöksen tekee palvelujohtaja tai hänen määräämänsä viranhaltija.
Palvelujohtajan osalta päätöksen tekee kansliapäällikkö ja kansliapäällikön osalta kaupunginhallitus. Muun konsernihallinnonhenkilökunnan osalta päätöksen tekee kansliapäällikkö.
86 § Virkasuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 21 §:ssä tarkoitetun virkasuhteen muutoksen osa-aikaiseksi tekee virkaan ottava viranomainen.
87 § Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen
Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa päättää kansliapäällikkö tai se viranomainen, joka päättää molempiin virkasuhteisiin ottamisesta. Mikäli virat tai toinen niistä on kaupunginhallituksen täytettävä, siirtopäätöksen tekee kaupunginhallitus. Mikäli virat tai toinen niistä on kaupunginvaltuuston täytettävä, siirtopäätöksen tekee kuitenkin kaupunginvaltuusto.
88 § Viran ja toimen sekä sen haltijan siirtäminen yksiköstä toiseen
Perustetun viran ja toimen sekä virassa tai toimessa olevan henkilön sekä siirrettävää palvelussuhdetta varten tarvittavan määrärahan tai tarvittavien varojen siirtämisestä palvelukokonaisuudesta toiseen päättää kansliapäällikkö. Palvelukokonaisuuden sisällä tapahtuvasta siirrosta päättää palvelujohtaja. Tässä pykälässä määrätyllä menettelyllä voidaan siirtää myös tuntipalkkainen henkilö ja hänen palkkaamiseensa tarvittavat varat. Siirtämisestä tulee kuulla niitä palvelukokonaisuuksia, joita siirto koskee.
Niiden virkojen, jotka täyttää kaupunginhallitus tai kaupunginvaltuusto, siirtämisestä päätetään asianomaisessa toimielimessä.
89 § Lakiin ja virka- tai työehtosopimukseen perustuvien eräiden virka- tai työvapaiden ja vapaapäivien myöntäminen
Virka- tai työvapaat ja vapaapäivät, joiden saamiseen viranhaltijalla tai työntekijällä on virka- tai työehtosopimuksen, lain tai kaupunginhallituksen hallintojaoston aiemmin tekemän päätöksen perusteella oikeus, myöntää palvelujohtajalle, a ja muulle konsernihallinnon viranhaltijalle ja työntekijälle kansliapäällikkö ja muille viranhaltijoille ja työntekijöille palvelujohtaja tai hänen määräämänsä.
Kansliapäällikölle em. edut myöntää kaupunginhallitus.
Työnantajan tavanomaiseen työnjohto-oikeuteen kuuluvan päätösvallan käyttämistä, kuten esim. työvuoroluettelon hyväksymistä tai vuosilomien vahvistamista, ei voida pitää julkisen vallan käyttämisenä. Tällaisista asioista voi päättää myös työsopimussuhteessa oleva.
Virkasuhteen alkamiseen, päättymiseen ja virasta pidättämiseen liittyvä päätöksenteko sekä harkinnanvaraisen virkavapauden tai muun harkinnanvaraisen etuuden myöntäminen on julkisen vallan käyttöä, josta päättää viranhaltija.
90 § Harkinnanvaraisen virka- tai työvapaan hakeminen ja myöntäminen
Hallintosäännössä mainitulla virkaan tai toimeen ottavalla viranomaisella on oikeus myöntää alaiselleen viranhaltijalle tai työntekijälle harkinnanvaraista palkatonta virka- tai työvapaata enintään kolme kuukautta.
Kansliapäällikkö myöntää tätä pidemmät virkavapaat.
Kaupunginhallituksella on oikeus myöntää kaupunginvaltuuston ottamalle viranhaltijalle harkinnanvaraista palkatonta virkavapaata enintään 6 kuukautta.
Kaupunginvaltuusto myöntää ottamalleen viranhaltijalle harkinnanvaraiset palkkaedut yhtä kuukautta pidemmältä virkavapaa-ajalta.
Muut harkinnanvaraiset palkkaedut virka- tai työvapaan ajalta myöntää kaupunginhallitus.
Sama viranomainen, joka myöntää harkinnanvaraisen virka- ja työvapaan, päättää virka- ja työvapaan keskeyttämisestä sekä peruuttamisesta.
Sijaisen hallintosäännössä tarkoitetun virkavapaan ajaksi määrää virkaan ottava viranomainen paitsi 90 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa kaupunginhallitus, jollei hallintosäännössä toisin määrätä.
92 § Sivutoimilupa ja -ilmoitus
Sivutoimiluvan myöntämisestä sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää viranhaltijan lähin ylempi monijäseninen viranomainen.
Sivutoimi-ilmoitus tehdään palvelujohtajalle tai tämän määräämälle viranhaltijalle. Kansliapäällikkö tekee sivutoimi-ilmoituksen kaupunginhallitukselle.
Muu konsernihallintoon kuuluva viranhaltija ja palvelujohtajatekevät sivutoimi-ilmoituksen kansliapäällikölle.
93 § Virantoimituksesta pidättämisestä päättävä viranomainen
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 47 §:n mukaisesta virantoimituksesta pidättämisestä päättää enintään 2 kuukauden ajaksi palvelujohtaja ja tätä pidemmältä ajalta lähin ylempi monijäseninen viranomainen.
Mikäli 1 momentissa tarkoitetun virantoimituksesta pidättämisen kohteena on palvelujohtaja tai konsernihallinnon viranhaltija, tekee päätöksen asiassa enintään 2 kuukauden ajaksi kansliapäällikkö ja tätä pidemmältä ajalta kaupunginhallitus.
Kansliapäällikön osalta virantoimituksesta pidättämisestä päättää kaupunginvaltuusto.
Taloudellisella ja/tai tuotannollisella perusteella tehtävien lomautusten ja irtisanomisten käyttöönotosta päättää kaupunginhallitus.
Kansliapäällikkö päättää konsernihallinnon henkilöstön lomauttamisesta. Palvelujohtajat päättävät palvelutuotannon henkilöstön lomauttamisesta kukin oman palvelukokonaisuutensa osalta.
Revision ja aluepelastuslaitoksen henkilöstön lomauttamisesta päättää palvelussuhteeseen ottava viranomainen.
Kansliapäällikön lomauttamisesta päättää kaupunginhallitus.
Jos tehtävät tai työ taikka työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet muusta kuin taloudellisesta syystä tilapäisesti enintään 90 päivän ajaksi, lomautusten käyttöönotosta päättää asianomainen palvelujohtaja.
95 § Palvelussuhteen päättyminen
Palvelussuhteen purkamisesta koeajalla, irtisanomisesta, purkamisesta ja purkautuneena pitämisestä päättää palvelussuhteeseen ottava viranomainen.
Viranhaltijan ilmoitus virkasuhteen irtisanomisesta ja työntekijän ilmoitus työsuhteen irtisanomisesta saatetaan palvelussuhteeseen ottamisesta päättäneen viranomaisen tietoon.
Kansliapäällikkö päättää luontoisetujen myöntämisen perusteista.
Luontoisedun myöntämisestä päättää palvelukokonaisuutensa osalta palvelujohtaja ja muiden osalta kansliapäällikkö. Kansliapäällikön osalta luontoisedun myöntämisestä päättää kaupunginhallitus.
97 § Aiheettomasti maksetun palkan tai muun taloudellisen etuuden takaisinperintä
Aiheettomasti maksetun palkan tai muun palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden takaisinperinnästä päättää konsernihallinnon viranhaltijan ja työntekijän ja palvelujohtajan osalta kansliapäällikkö ja muutoin palvelujohtaja. Pormestarin, apulaispormestarin ja kansliapäällikön osalta asiasta päättää kaupunginhallitus.
Aiheettomasti maksetun palkan tai muun palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden takaisinperinnän suoritusaikataulusta päättää kansliapäällikkö konsernihallinnossa ja koko kaupungin tasolla.
Aiheettomasti maksetun palkan tai muun palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden takaisinperinnästä luopumisesta päättää kaupunginhallitus.
98 § Ratkaisuvalta eräissä henkilöstöasioissa
Vapaamuotoisen eläkevakuutuksen ottamisesta tai ylimääräisen eläkkeen myöntämisestä yksittäistapauksessa kunnallisen eläkelain nojalla päättää kaupunginhallitus.
Mikäli tässä hallintosäännössä ei muuta määrätä, t palvelujohtaja antaa alaiselleen henkilökunnalle koti- ja ulkomaan virka- ja työmatkamääräykset, oman ajoneuvon käyttöoikeuden, päättää koulutus-, opinto-, seminaari- ja tutustumismatkoista, lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöstä, varallaolosta ja varallaolojärjestelmästä sekä vuosilomista alaisensa henkilökunnan osalta.
Palvelujohtajan ja konsernihallinnon henkilökunnan osalta 2 momentissa tarkoitetut päätökset tekee kansliapäällikkö.
Kansliapäälliköllä on oikeus antaa virka- ja työmatkoja koskevia ohjeita ja määräyksiä.
99 § Virka- tai työtehtävien poikkeuksellista suorituspaikkaa koskevan luvan antaminen
Palvelujohtajalla on oikeus antaa alaiselleen lupa suorittaa määräajan virka- tai työtehtäviä viraston tai muun virka- tai työtehtävien varsinaisen suorituspaikan ulkopuolella, jos se on työn suorittamisen kannalta tarkoituksenmukaista.
Palvelujohtajan ja konsernihallinnon henkilökunnan osalta 1 momentissa tarkoitetut päätökset tekee kansliapäällikkö.
100 § Nimikirjan pitämisestä ja henkilötietojärjestelmään kerättävistä tiedoista päättäminen
Kansliapäällikkö päättää nimikirjan pitämisestä ja siitä, mitä tietoja palvelukokonaisuudet keräävät palveluksessaan olevista käytössä oleviin henkilötietojärjestelmiin ottaen huomioon tietojen keräämistä koskevat lainsäädännön määräykset, ellei hän ole siirtänyt päätösvaltaa muulle viranhaltijalle.
101 § Päättävä viranomainen työsopimussuhteisten osalta
Työsopimussuhteessa kaupunkiin olevaa henkilöä koskevan päätöksen tekeminen kuuluu soveltuvin osin samalle viranomaiselle kuin hallintosäännössä on määrätty viranhaltijaa koskevan päätöksen tekemisestä, ellei toimielimen hallintosäännössä muuta määrätä.
102 § Varahenkilön, johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien sekä työnantajan edustajien määrääminen
Viranhaltijan ja työntekijän varahenkilön määrää palvelujohtaja ja konsernihallinnossa kansliapäällikkö. Palvelujohtajan varahenkilön määrää kansliapäällikkö.
Varahenkilö määrätään määräajaksi tai toistaiseksi hoitamaan viranhaltijan tai työntekijän sellaisia tehtäviä, jotka ovat asioiden hoidon kannalta tarpeellisia, ja joita tämä ei voi tilapäisen poissaolon tai muun esteen takia hoitaa. Julkista valtaa käyttävän viranhaltijan varahenkilöksi voidaan määrätä vain viranhaltija.
Johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevat ja työantajan edustajina toimivat määrää kansliapäällikkö.
103 § Eräiden viranhaltijoiden asema ja toimivallan siirtäminen
Mitä tässä luvussa määrätään palvelujohtajasta, koskee myös pelastusjohtajaa.
Tässä luvussa mainitulla viranhaltijalla on oikeus siirtää tässä luvussa mainittua toimivaltaa, ellei sitä ole nimenomaisesti kielletty.
104 § Kaupungin nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoitus
Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen sekä kaupunginhallituksen jaostojen päätökseen perustuvat sopimukset ja sitoumukset allekirjoittaa kansliapäällikkö ja varmentaa johtava kaupunginlakimies tai kaupunginlakimies, tai muu hallinnonjärjestämispäätöksessä määritetty viranhaltija.
Päätöksentekotasosta riippumatta kiinteän omaisuuden ja rakennusten hankkimiseen ja luovuttamiseen liittyvät sopimukset ja sitoumukset allekirjoitetaan kaupunkiympäristön palvelukokonaisuudessa, ellei täytäntöönpanosta ole yksittäistapauksissa päätetty toisin.
Päätöksentekotasosta riippumatta toimitilojen vuokraamiseen liittyvät sopimukset ja sitoumukset allekirjoittaa tilapalvelujohtaja, ellei täytäntöönpanosta ole yksittäistapauksissa päätetty toisin.
Lautakunnan päätökseen perustuvat sopimukset ja sitoumukset allekirjoittaa palvelujohtaja ja varmentaa lautakunnan sihteeri, ellei toimielin ole valtuuttanut toisia henkilöitä.
Viranhaltijan päätökseen perustuvat sopimukset ja sitoumukset allekirjoittaa päätöksen tehnyt viranhaltija, ellei hän ole yksittäistapauksessa valtuuttanut toista henkilöä.
Toimielimen toimituskirjat, mukaan lukien pöytäkirjan otteet allekirjoittaa toimielimen sihteeri. Muiden viranomaisten toimituskirjat allekirjoittaa päätöksen tehnyt viranhaltija.
Kaupungin valtakirjat allekirjoittaa konsernihallinnossa kansliapäällikkö ja varmentaa johtava kaupunginsihteeri, kaupunginsihteeri, johtava kaupunginlakimies tai kaupunginlakimies. Palvelukokonaisuudessa valtakirjat allekirjoittaa palvelujohtaja ja varmentaa kyseessä olevan lautakunnan sihteeri.
Johtava kaupunginlakimies ja kaupunginlakimies ovat kansliapäällikön ohella oikeutetut kaupungin puolesta ottamaan vastaan haasteita ja muita tiedoksiantoja.
105 § Tiedonhallinnan ja asiakirjahallinnon järjestäminen
Turun kaupunki on julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa, myöhemmin tiedonhallintalaki, tarkoitettu tiedonhallintayksikkö, jonka tehtävänä on järjestää tiedonhallinta lain vaatimusten mukaisesti.
Kansliapäällikön tiedonhallinnan ja asiakirjahallinnon tehtävät:
Kansliapäällikkö vastaa siitä, että tiedonhallintalain 4.2 §:n vastuut, käytännöt ja valvonta on määritelty.
Tiedonhallinnan toteuttamiseen liittyvien tehtävien vastuut ovat:
1. vastuu tiedonhallintalain mukaisten kuvausten koostamisesta ja ylläpidosta (tiedonhallintamalli, muutosvaikutusten arviointi ja asiakirjajulkisuuskuvaus),
2. vastuu tietoaineistojen sähköiseen muotoon muuttamisesta ja saatavuudesta,
3. vastuu tietoturvallisuusjärjestelyistä, tietojärjestelmien toiminnasta ja yhteentoimivuudesta sekä tietovarantojen yhteentoimivuudesta
4. vastuu asianhallinnan ja palvelujen tiedonhallinnan järjestämisestä sekä tietoaineistojen säilyttämisen järjestämisestä ja
5. määrätä kaupungin asiakirjahallintoa, arkistotointa ja arkistonmuodostusta johtavan viranhaltijan.
106 § Asiakirjahallintoa ja arkistotointa johtavan viranhaltijan tehtävät
Asiakirjahallintoa johtava viranhaltija johtaa kaupunginhallituksen alaisena asiakirjahallintoa ja vastaa kaupungin pysyvästi säilytettävistä asiakirjatiedoista sekä
1. vastaa kaupunginhallituksen asiakirjahallinnon viranomaistehtävien valmistelusta ja täytäntöönpanosta,
2. ohjaa ja kehittää asiakirjahallintoa osana kaupungin tiedonhallintaa,
3. hyväksyy kaupungin tiedonohjaussuunnitelmat,
4. vastaa kaupunginarkistosta,
5. laatii kaupungin asiakirjahallinnon ohjeen ja valvoo, että tehtävät hoidetaan
annettujen ohjeiden mukaisesti sekä
6. huolehtii asiakirjahallintoon liittyvästä koulutuksesta ja neuvonnasta.
107 § Palvelukokonaisuuksien asiakirjahallinnon tehtävät
Palvelukokonaisuudet huolehtivat omien tehtäväalueidensa asiakirjatietojen hoitamisesta annettujen määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Palvelukokonaisuuksien sisällä vastuut asiakirjatietojen hoitamisesta määräytyvät tehtävävastuiden mukaisesti.
108 § Tiedonhallintayksikön tehtävät
Tietoturvapäällikkö vastaa tietoturvallisuuteen ja strategia- ja kehittämisjohtaja tietojärjestelmiin ja tietovarantoihin liittyvistä asioista. Strategia- ja kehittämisjohtaja ja asianhallintapäällikkö vastaavat yhdessä tiedonhallintamallin ylläpitämisestä ja päivittämisestä omien vastuualueiden mukaisesti. Yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesta selosteen käsittelytoimista laatimisesta vastaa tietosuojavastaava.
109 § Kaksikielisyys ja palvelujen antaminen eri kielillä
Kaupunginhallituksen ja muiden viranomaisten on viranhaltijoita ja työntekijöitä ottaessaan ja muutoin huolehdittava siitä, että kaupungin hallinto-, palvelu- ja liiketoiminnassa on saatavissa kielilain edellyttämiä palveluja suomen ja ruotsin kielillä sekä mahdollisuuksien mukaan tarvittaessa myös muilla kielillä.
110 § Kokouskutsujen, toimielinten ja pöytäkirjojen kielestä
Kaupunginvaltuuston ja kuntien yhteisen toimielimen kokouskutsun ja pöytäkirjan kielestä säädetään kielilaissa. Muun toimielimen kokouskutsun, esityslistan ja pöytäkirjan kieli on suomen kieli lukuun ottamatta kasvatus- ja opetuslautakunnan ruotsinkielistä jaostoa, jonka kokouskutsun, esityslistan ja pöytäkirjan kieli on ruotsin kieli.
17 Luku Kaupunkilaisten ja palvelunkäyttäjien osallistumisoikeus
111 § Valmistelussa olevista asioista tiedottaminen
Kaupunginhallitus, lautakunnat, pormestari, kansliapäällikkö ja palvelujohtajat huolehtivat, että kaupungin asukkaat ja palvelujen käyttäjät saavat riittävästi tietoja valmisteltavina olevista yleisesti merkittävistä asioista ja voivat osallistua ja vaikuttaa näiden asioiden valmisteluun.
Kunnan asukkaalla sekä kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Lisäksi palvelun käyttäjällä on oikeus tehdä aloitteita kyseistä kunnan palvelua koskevassa asiassa.
Kaupunginhallituksen ja lautakunnan tehtäväalueella tehdyt kaupungin toimintaa koskevat aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet on vietävä tiedoksi asianomaiseen toimielimeen vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Toimielin voi samalla päättää, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun.
Kaupunginhallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä vietävä valtuuston tiedoksi valtuuston toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt kaupungin toimintaa koskevat aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuusto voi samalla päättää, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun.
Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen vastaanottamisesta sekä aloitetta käsittelevän henkilön yhteystiedot ilman tarpeetonta viivytystä. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet kuuden kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.
Jos aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia kaupungin asukkaista, aloite on kuuden kuukauden kuluessa vireille tulosta otettava toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi.
Toimielimen jäsen voi tehdä kokouksen lopuksi kirjallisen aloitteen toimielimen toimivaltaan kuuluvasta asiasta. Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään valmisteltavaksi. Vastaus aloitteeseen tulee tuoda toimielimen käsiteltäväksi neljän kuukauden kuluessa.
18 Luku Päätöksenteko- ja kokousmenettely
113 § Luvun määräysten soveltaminen
Tämän luvun määräyksiä noudatetaan kaupungin toimielimissä. Toimikuntien osalta määräyksiä noudatetaan kuitenkin vain soveltuvin osin.
Luvun määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin myös toimitus- ja katselmusmiesten kokouksissa sekä viranhaltijapäätösten tekemisessä.
Kaupunginhallitus päättää puheenjohtajan esittelystä viimeistään kunkin vuoden joulukuussa seuraavan vuoden kevätkauden sekä viimeistään kesäkuussa seuraavan syyskauden varsinaisten kokoustensa ajankohdat, joista ilmoitetaan niin kuin kunnan ilmoitusten julkaisemisesta kunnassa on voimassa.
Muun toimielimen kokoukset pidetään toimielimen päättäminä aikoina.
Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi. Lisäksi kokous on pidettävä, mikäli enemmistö toimielimen jäsenistä tai esittelijä sitä puheenjohtajalta pyytää ilmoittamansa asian käsittelemistä varten.
Toimielimen kokoukset pidetään toimielimen päättämässä paikassa. Toimielimen puheenjohtaja voi kuitenkin erityisestä syystä määrätä muunkin kokouspaikan.
115 § Toimielimen päätöksentekotavat
Toimielin voi käsitellä asian varsinaisessa kokouksessaan, jossa kokouksen osallistujat ovat läsnä kokouspaikalla. Varsinaisessa kokouksessa voidaan käyttää sähköistä asiahallinta- tai äänestysjärjestelmää.
Vaihtoehtoisesti kokous voidaan pitää sähköisessä toimintaympäristössä, johon osallistutaan sähköisen yhteyden avulla (sähköinen kokous).
Toimielin voi myös tehdä päätöksiä suljetussa sähköisessä päätöksentekomenettelyssä ennen kokousta (sähköinen päätöksentekomenettely).
Kaupunginhallitus tai sen nimeämä viranhaltija vastaa, että sähköisiin kokouksiin ja sähköiseen päätöksentekomenettelyyn tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat ajantasaisia ja tietoturvallisia lakien edellyttämällä tavalla.
’
Toimielin voi pitää kokouksen sähköisesti
Suljettuun sähköiseen kokoukseen voi osallistua vain sellaisesta paikasta, jossa salassa pidettävät tiedot ja kokouksessa käydyt keskustelut eivät ole ulkopuolisen kuultavissa tai nähtävissä.
117 § Sähköinen päätöksentekomenettely
Toimielin voi päättää asioita sähköisessä päätöksentekomenettelyssä kuntalain 100 §:n mukaisesti. Päätöksentekomenettelyä voidaan käyttää kaikkiin toimielimen päätösvaltaan kuuluviin asioihin.
118 § Kokouksen koollekutsuminen
Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä, mikäli mahdollista, siinä käsiteltävät asiat. Esityslista toimitetaan mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä.
Kokouskutsu toimitetaan jäsenille ja muille kokouksessa läsnäoloon oikeutetuille toimielimen päättämällä tavalla, mikäli mahdollista, vähintään kaksi päivää ennen kokousta. Kokouskutsu tai tieto siitä, milloin ja mistä kutsu on sähköisesti noudettavissa, toimitetaan sähköposti- ja postiosoitteeseen. Kokouskutsu tai tieto siitä, että kutsu on noudettavissa, voidaan toimittaa myös puhelimitse tai tekstiviestinä.
Jos jotakin asiaa ei saada kokouksessa käsitellyksi, toimielin voi päättää asian siirtämisestä käsiteltäväksi toimielimen päättämänä aikana jatkokokouksessa, johon ei tarvitse antaa erillistä kokouskutsua. Kokouksesta poissaolevalle on kuitenkin toimitettava tieto jatkokokouksesta. Jatkokokouksesta on muutoin voimassa, mitä toimielimen kokouksesta on määrätty.
Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenensä kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä voi toimittaa kutsun varajäsenelle.
Avattuaan kokouksen puheenjohtajan on todettava, onko kokous kutsuttu laillisesti koolle ja onko se päätösvaltainen. Toimielimen sihteeri kirjaa läsnäolijat ja läsnäolon perusteet.
Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei puheenjohtaja toisin päätä.
Toimielin voi yksimielisesti ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.
Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka varoituksesta huolimatta jatkaa sopimatonta käyttäytymistä. Jos syntyy epäjärjestys, jota puheenjohtaja ei voi hillitä, hänen on keskeytettävä tai lopetettava kokous.
123 § Tilapäinen puheenjohtaja
Milloin sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai sanotun asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja toimielimen jäsenistä.
124 § Läsnäolo ja puheoikeudet
Kaupungin eri toimielimissä on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus seuraavasti:
Kaupunginhallitus:
• kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä kansliapäällikkö, omistajaohjausjohtaja, järjestämisjohtaja, palvelujohtajat, kansliapäällikön määräämä muu esittelijä, johtava kaupunginsihteeri ja kaupunginsihteerit
Kaupunginhallituksen jaostot:
• kansliapäällikkö, omistajaohjausjohtaja, kansliapäällikön määräämä muu esittelijä sekä jaoston määräämä sihteeri.
Tarkastuslautakunta:
• tarkastuslautakunnan esittelijä. Muiden läsnäolo- ja puheoikeudesta tarkastuslautakunnan kokouksessa päättää lautakunta.
Kaupungin palveluksessa olevat ja kaupungin luottamushenkilöt ovat velvollisia olemaan saapuvilla lautakunnan kokouksessa lautakunnan päätösten mukaisesti.
Tilintarkastajalla on läsnäolo- ja puheoikeus ja velvollisuus olla saapuvilla tarkastuslautakunnan kokouksessa lautakunnan päätösten mukaisesti.
Muut toimielimet:
• asianomaiset esittelijät, toimielimen sihteeri, pormestari, apulaispormestari palvelukokonaisuutensa lautakunnissa, kansliapäällikkö. Lautakuntien puheenjohtajilla on puhe- ja läsnäolo-oikeus lautakuntiensa jaostoissa. Nuorisovaltuuston edustajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus valtuuston kokouksissa.
Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin.
Palvelujohtajalla ja järjestämisjohtajalla on velvollisuus olla läsnä kaupunginhallituksen ja valtuuston kokouksissa pormestarin määräämissä asioissa.
125 § Kaupunginhallituksen edustus muissa toimielimissä
Kaupunginhallitusta edustaa muissa toimielimissä apulaispormestari palvelukokonaisuutensa osalta.
Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana. Mikäli esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, muutettu ehdotus on pohjaehdotus. Jos esittelijä on peruuttanut ehdotuksensa, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä.
Toimielimen tai kaupunginhallituksessa puheenjohtajan vaatiessa esittelijän on esiteltävä muukin kuin esityslistalla mainittu asia. Samalla tulee päättää esittelyn määräajasta.
Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen esittelijänä toimii hänen sijaisekseen tai varahenkilökseen määrätty taikka kansliapäällikkö. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Tällöin puheenjohtajan ehdotus on käsittelyn pohjana.
Esittelijällä on oikeus merkitä eriävä mielipiteensä pöytäkirjaan tai päätökseen.
Viranhaltija ei tee päätöksiä esittelystä.
Kansliapäällikkö esittelee asiat kaupunginhallituksessa ja sen jaostoissa, ellei asiaa ole määrätty pormestarin esiteltäväksi.
Kansliapäällikkö voi perustellusta syystä, ilmoittamalla siitä esittelijälle, ottaa lautakunnan tai sen jaoston toimivaltaan kuuluvan asian esiteltäväkseen, ellei laissa ole toisin säädetty. Kansliapäällikkö voi määrätä alaisensa viranhaltijan esittelemään määrätyt asiakokonaisuudet taikka yksittäisen asian.
Järjestämisjohtaja esittelee useampaa palvelukokonaisuutta koskevat asiat toimielimissä kaupunginhallitusta ja sen jaostoja lukuun ottamatta.
Palvelujohtaja esittelee asiat toimielimissä palvelukokonaisuutensa osalta kaupunginhallitusta ja sen jaostoja lukuun ottamatta.
127 § Esteellisyyden toteaminen
Esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään.
Tarvittaessa toimielin päättää, voiko toimielimen jäsen tai puheenjohtaja tai muu kokouksessa läsnä oleva osallistua asian käsittelyyn. Henkilön, jonka esteellisyyttä käsitellään, on toimielimen pyynnöstä esitettävä toimielimelle selvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa.
Pöytäkirjan laatii pöytäkirjanpitäjä. Tarvittaessa puheenjohtaja ratkaisee pöytäkirjan sisällön. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja voidaan tarkastaa myös sähköisesti. Mikäli kokouksen valitsemat pöytäkirjantarkastajat ovat eri mieltä puheenjohtajan kanssa, toimielin päättää pöytäkirjan oikeasta sisällöstä.
Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Nähtäväksi asettamispäivää ei saa merkitä kahta viikkoa aikaisemmaksi ennen seuraavaa kaupunginhallituksen tiedossa olevaa kokouspäivää, jotta kaupunginhallituksen mahdollisuus ottaa pöytäkirjassa oleva asia käsiteltäväkseen ei esty, ellei asian kiireellisyydestä muuta johdu.
Pöytäkirjaan merkitään
1. järjestäytymistietoina
- toimielimen nimi,
- kokouksen alkamis- ja päättymisaika,
- kokouspaikka,
- saapuvilla olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä,
- kokouksen koollekutsumisen laillisuus sekä
- kokouksen päätösvaltaisuus.
2. asian käsittelytietoina
- asiaotsikko,
- asian selostus,
- päätösehdotus,
- asian esittelijä,
- esteellisyys,
- ne tehdyt ehdotukset ja niiden kannatukset, jotka ovat voimassa, kun puheenjohtaja keskustelun päätyttyä tekee yhteenvedon keskustelusta,
- äänestykset (äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys, äänestyksen tulos siten, että kunkin jäsenen kannanotto ilmenee pöytäkirjasta),
- vaalit (vaalitapa ja vaalin tulos),
- päätös sekä
- eriävä mielipide.
3. laillisuustietoina
- tieto asian salassa pitämisestä ja salassapidon perusteesta,
- oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus,
- puheenjohtajan allekirjoitus,
- pöytäkirjanpitäjän varmennus,
- merkintä pöytäkirjan tarkastamisesta sekä
- merkintä pöytäkirjan nähtävänä pidosta.
Pöytäkirjaan on liitettävä muutoksenhakuohjaus.
Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu.
Mikäli asia on poistettu esityslistalta, pöytäkirjaan merkitään tieto siitä, että asia on poistettu esityslistalta.
Mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden tekemiin päätöksiin.
Kaupunginhallitus antaa tarvittaessa ohjeet pöytäkirjan laadinnan yhtenäistämisestä.
129 § Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden päätöspöytäkirjat
Luottamushenkilön ja viranhaltijan päätöksistä pidetään kuntalain 107 §:n 2 momentin mukaan pöytäkirjaa, ellei se ei ole tarpeetonta päätöksen luonteen vuoksi.
Päätöspöytäkirja on tehtävä aina silloin, kun päätös koskee julkisen vallan käyttämistä. Päätöspöytäkirja on tehtävä myös silloin, kun muutoksenhakuun oikeutettu ilmoittaa tekevänsä päätöksestä oikaisuvaatimuksen tai valituksen ja pyytää tätä varten pöytäkirjanotteen. Pyyntö voidaan tehdä myös ennen päätöksen tekemistä.
Päätöspöytäkirjaan merkitään
- viranomaisen nimike,
- päätöksentekijän nimi ja virka-asema, jossa päätös on tehty,
- päiväys,
- pykälänumerointi,
- otsikko,
- tieto asian salassa pitämisestä ja salassapidon perusteesta,
- selostus asiasta perusteluineen,
- varsinainen päätös,
- allekirjoitus,
- jakelutiedot ja
- muutoksenhakuosoitus.
Päätöspöytäkirjan nähtäville asettamisesta kuulutetaan asianomaisen toimielimen pöytäkirjan kuuluttamisen yhteydessä. Toimielimen pöytäkirjaa koskevaan kuulutukseen liitetään tällöin ilmoitus siitä, että ne toimielimen alaisten viranhaltijoiden tekemät päätöspöytäkirjat, jotka on ilmoitettu toimielimelle mahdollista kuntalain 92 §:n tarkoittamaa ottamista varten, ovat nähtävillä samaan aikaan kuin se toimielimen pöytäkirja, jossa toimielin merkitsee mainitut viranhaltijoiden tekemät päätökset tiedokseen.
Pöytäkirja voidaan erityisestä syystä kuuluttaa myös omana asiakirjanaan erillään toimielimen pöytäkirjasta, jolloin tästä tulee mainita toimielimen edellä tarkoitetussa pöytäkirjassa.
130 § Ilman päätöspöytäkirjaa tehtävät viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden päätökset
Erillistä viranhaltijan päätöspöytäkirjaa ei yleensä tarvitse pitää, jos päätös koskee jotakin seuraavista asiaryhmistä:
- lakiin taikka virka- tai työehtosopimukseen perustuvan muun kuin palkkausta koskevan etuuden myöntäminen,
- koti- ja ulkomaiseen koulutukseen lähettäminen sekä koti- ja ulkomainen virkamatka,
- tavanomaisen huomaavaisuuden osoittaminen,
- kaupungin sisäiseen hallintoon kuuluva asia, jota koskevan päätöksen tekeminen ei muutoin edellytä päätöspöytäkirjan tekemistä,
- työsuhteeseen ottaminen,
- enintään vuoden mittaiseen virkasuhteeseen ottaminen silloin, kuin palvelukseen ottaminen ei perustu julkiseen hakuun,
- vuokrasopimuksen tekeminen, kun sen arvo vuodessa on alle 20 000 euroa,
- puitesopimukseen perustuvan tilauksen tekeminen toimielimen mahdollisesti asettamissa rajoissa,
- hankinnan tekeminen silloin, kun sen arvo on alle 20 000 euroa tai
- muu tavanomaiseen toimintaan liittyvä merkitykseltään vähäinen asia, joka ei edellytä päätöspöytäkirjan tekemistä.
Näistä päätöksistä ei ilmoiteta toimielimille.
Ilman päätöspöytäkirjaa tehty päätös tehdään erillisellä asiakirjalla, joka voi olla esimerkiksi päätös, lasku, tilaus, työsopimus, sopimus, toimituskirja taikka muu edellä mainitun asian päättämiseen tarkoitettu sähköinen asiakirja tai vakiolomake.
Päätöksen tekemiseen oikeutetun tulee päivätä ja allekirjoittaa tai varmentaa ratkaisunsa edellä tarkoitettuun asiakirjaan.
131 § Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen ja päätösten täytäntöönpano
Kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen on ilmoitettava kaupunginhallitukselle päätöspöytäkirjalla tekemistään päätöksistä. Kaupunginhallitus voi kuitenkin päättää, että joitakin asioita tai asiaryhmiä koskevia päätöksiä ei tarvitse ilmoittaa.
Lautakunnan alaisen viranomaisen on ilmoitettava lautakunnalle päätöspöytäkirjalla tekemistään päätöksistä. Lautakunta voi kuitenkin päättää, että joitakin asioita tai asiaryhmiä koskevia päätöksiä ei tarvitse ilmoittaa.
Ilmoitus on tehtävä neljän päivän kuluessa kokouksen pitämisestä tai päätöksen tekemisestä siitä riippumatta, onko pöytäkirja tarkastettu.
Päätökset niissä asioissa, joita ei tarvitse ilmoittaa, voidaan otto-oikeuden estämättä päätöksentekijän harkinnan mukaan panna täytäntöön, jollei täytäntöönpanosta ole muutoin säädetty tai määrätty tai jollei yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta kaupunginhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi.
132 § Päätöksestä perittävästä maksusta päättäminen
Päätöksestä perittävästä maksusta päättää sama taho, joka tekee ratkaisun varsinaisessa lupa- tai muussa asiassa.
3 OSA KAUPUNGINVALTUUSTOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
19 Luku Yleiset kaupunginvaltuustoa koskevat määräykset
133 § Valtuuston toiminnan järjestelyt
Valtuustolla on puheenjohtaja sekä I, II III ja IV varapuheenjohtaja, jotka valitaan vuosittain valtuuston kesäkuun ensimmäisessä kokouksessa.
Valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuuston puheenjohtaja, jollei valtuusto toisin päätä.
Valtuuston kokousten pöytäkirjanpito- ja muiden sihteerintehtävien järjestämisestä huolehtii johtava kaupunginsihteeri.
134 § Valtuustoryhmän muodostaminen ja lakkaaminen
Kaupunginvaltuutetut voivat valtuustotyöskentelyä varten muodostaa valtuustoryhmiä. Valtuustoryhmän voi muodostaa yksikin valtuutettu.
Valtuustoryhmän muodostamisesta, nimestä ja puheenjohtajasta sekä yhteystiedoista on annettava valtuustolle kirjallinen ilmoitus, joka on kaikkien ryhmään liittyvien valtuutettujen allekirjoitettava. Ilmoitus jätetään valtuuston puheenjohtajalle.
135 § Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen tai erottaminen
Liittymisestä valtuustoryhmään ja siitä eroamisesta valtuutetun on ilmoitettava kirjallisesti valtuustolle. Liittymisilmoitukseen on liitettävä asianomaisen ryhmän kirjallinen hyväksyminen.
Jos valtuutettu on erotettu valtuustoryhmästä, valtuustoryhmän on ilmoitettava tästä kirjallisesti valtuustolle.
Valtuutetut istuvat kokouksessa valtuustoryhmittäin valtuuston puheenjohtajan hyväksymän istumajärjestyksen mukaisesti.
20 Luku Valtuutetun aloiteoikeus
137 § Valtuutettujen aloitteet
Valtuutetulla on kaupunginvaltuuston kokouksessa oikeus tehdä aloitteita kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloitteet tehdään valtuuston sähköiseen kokousjärjestelmään ja puheenjohtaja toteaa kokouksen lopussa tehdyt aloitteet.
Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.
Mikäli vähintään 23 valtuutettua vähintään kahdesta valtuustoryhmästä on allekirjoittanut aloitteen, tulee kaupunginhallituksen esittää aloite valtuuston käsiteltäväksi kuuden kuukauden kuluessa aloitteen tekemisestä. Aloitteita käsitellään valtuustossa kaksi kertaa kalenterivuodessa.
Mikäli vähemmän kuin 23 valtuutettua on allekirjoittanut aloitteen, vastaa aloitteeseen toimivaltainen viranhaltija suoraan aloitteen ensimmäiselle allekirjoittajalle. Vastaus on annettava kuuden kuukauden kuluessa aloitteen tekemisestä.
Mikäli valtuusto palauttaa aloitteen uudelleen valmisteltavaksi, on aloite esitettävä uudelleen valtuuston käsiteltäväksi kuuden kuukauden kuluttua palautuspäätöksestä.
138 § Kaupunginhallitukselle osoitettava kysymys
Vähintään 23 valtuutettua voi tehdä kaupunginhallitukselle osoitetun kirjallisen kysymyksen kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevasta asiasta.
Kaupunginhallituksen on vastattava kysymykseen viimeistään siinä valtuuston kokouksessa, joka ensiksi pidetään kolmen viikon kuluttua kysymyksen tekemisestä.
Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tutkimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa, valtuuston on päätettävä tästä. Muuta päätöstä ei kysymyksen johdosta saa tehdä.
Valtuuston puheenjohtaja voi neuvoteltuaan valtuustoryhmien puheenjohtajien kanssa kutsua koolle valtuuston kyselytunnin.
Valtuutetulla on oikeus esittää kyselytunnilla pormestarin, apulaispormestarin tai kansliapäällikön vastattavaksi lyhyitä, kulloinkin yhteen asiaan kohdistuvia kysymyksiä kaupungin hallinnon ja talouden hoitoa koskevista asioista. Valtuutettu saa samalla kyselytunnilla tehdä enintään kaksi kysymystä.
Kysymys on kirjallisena toimitettava konsernihallintoon viimeistään kyselytuntia edeltävän viikon maanantaina. Myöhemmin toimitetut kysymykset sekä kysymykset, joihin ei kyselytunnilla ehditä vastata, siirtyvät seuraavaan kyselytuntiin. Kysymykset otetaan vastattaviksi niiden saapumisjärjestyksessä. Puheenjohtajalla on kuitenkin oikeus määrätä tasapuolisuutta noudattaen muukin vastaamisjärjestys.
Kun kysymykseen on vastattu, kysymyksen esittäjällä ja muulla valtuutetulla on oikeus tehdä asiaan liittyviä lyhyitä lisäkysymyksiä valtuuston puheenjohtajan harkinnan mukaan. Kysymyksen ja ensimmäisen vastauksen enimmäiskesto on kaksi minuuttia. Lisäkysymyksen ja siihen annetun vastauksen enimmäiskesto on minuutti.
Puheenjohtajana kyselytunnilla toimii valtuuston puheenjohtaja. Kyselytunti on julkinen.
21 Luku Kaupunginvaltuuston kokoukset
Kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään neljä päivää ennen kokousta toimitettava erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkaisemalla se yleisessä tietoverkossa. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat.
Kokouskutsun yhteydessä on valtuutetuille ja muille läsnäoloon oikeutetuille lähetettävä esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja päätösehdotukset. Erityisestä syystä voidaan esityslistan lähettämisestä poiketa.
Valtuusto on kutsuttava koolle myös kaupunginhallituksen tai vähintään neljäsosan valtuutetuista sitä pyytäessä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällainen asia on valmisteltava kiireellisesti.
141 § Valtuuston varsinainen kokous ja sähköinen kokous
Valtuusto voi käsitellä asian varsinaisessa kokouksessaan, jossa kokouksen osallistujat ovat läsnä kokouspaikalla. Varsinaisessa kokouksessa voidaan käyttää sähköistä asiahallinta- tai äänestysjärjestelmää.
Vaihtoehtoisesti kokous voidaan pitää sähköisessä toimintaympäristössä, johon osallistutaan sähköisen yhteyden avulla (sähköinen kokous). Yleisölle on järjestettävä mahdollisuus seurata valtuuston sähköistä kokousta internetin kautta sekä kokouskutsussa mainitussa tilassa.
Valtuuston suljettuun sähköiseen kokoukseen voi osallistuva vain sellaisesta paikasta, jossa salassa pidettävät tiedot ja kokouksessa käydyt keskustelut eivät ole ulkopuolisen kuultavissa ja nähtävissä.
Kaupunginhallitus tai sen nimeämä viranhaltija vastaa siitä, että sähköisiin kokouksiin tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat ajantasaisia ja tietoturvallisia lakien edellyttämällä tavalla.
Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset valtuuston päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, elleivät erityiset syyt ole esteenä.
Valtuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla sitä varten valittua valtuutettua, jollei valtuusto päätä jonkin asian tarkastamisesta toisin.
Valtuuston pöytäkirjasta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä muualla hallintosäännössä määrätään pöytäkirjasta.
144 § Kokouksesta tiedottaminen
Sen lisäksi, mitä kuntalain 94 §:n 4 momentissa säädetään, kaupunginvaltuuston kokouksen ajasta ja paikasta tiedotetaan ennen kokousta niissä tiedotusvälineissä, joissa valtuusto on päättänyt kokouksistaan ilmoittaa.
145 § Varavaltuutetun kutsuminen
Valtuutetun, joka on estynyt hoitamasta valtuutetun tointaan tai joka on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa, on viipymättä ilmoitettava asiasta valtuuston puheenjohtajalle. Puheenjohtajalle tehtävä ilmoitus voidaan jättää myös valtuuston sihteerille.
Saatuaan valtuutetulta tai muuten luotettavasti tiedon esteestä tai esteellisyydestä puheenjohtajan on kutsuttava valtuutetun sijaan kuntalain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettu varavaltuutettu.
Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava valtuutetun ja muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys valtuuston ratkaistavaksi.
146 § Kaupunginhallituksen edustus valtuuston kokouksessa
Pormestarin, apulaispormestarin ja kansliapäällikön on oltava läsnä valtuuston kokouksessa. Heidän poissaolonsa ei estä asioiden käsittelyä.
Kaupunginhallituksen jäsenellä on läsnäolo-oikeus valtuuston kokouksessa.
147 § Puheenjohdon luovuttaminen varapuheenjohtajalle ja tilapäinen puheenjohtaja
Puheenjohtaja voi tarvittaessa luovuttaa puheenjohdon kokouksessa varapuheenjohtajalle ja osallistua sinä aikana kokoukseen jäsenenä.
Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtajat ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokoukselle valtuuston vanhimman jäsenen puheenjohdolla tilapäinen puheenjohtaja.
Valtuuston kokous aloitetaan toteamalla läsnäolijat koneellisesti toimitettavalla nimenhuudolla, ellei puheenjohtaja toisin ilmoita.
Nimenhuudon jälkeen puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja läsnä olevat varavaltuutetut sekä onko valtuusto laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen.
149 § Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut
Läsnä oleviksi katsotaan valtuutetut ja varavaltuutetut, jotka ovat saapuneet kokoukseen eivätkä ole ilmoittaneet siitä poistuvansa tai joita muuten ei ole todettu poissa oleviksi.
Puheenjohtaja voi toimittaa kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä uuden nimenhuudon, jos se läsnä olevien toteamiseksi on tarpeen.
Valtuutettu on velvollinen ilmoittamaan valtuuston puheenjohtajalle poistuessaan kokouksesta ennen sen päättymistä.
150 § Asioiden käsittelyjärjestys
Asiat esitellään valtuustolle esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei valtuusto toisin päätä.
Käsittelyn pohjana on kaupunginhallituksen ehdotus taikka, milloin tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on valmistellut asian, niiden ehdotus.
Jos kaupunginhallitus, tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin valtuusto on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus.
Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella.
Puheenvuoro on pyydettävä koneellisesti tai mikäli konetta ei ole käytettävissä selvästi havaittavalla tavalla tai toimittamalla puheenjohtajalle kirjallinen puheenvuoropyyntö.
Puheenvuorot annetaan pyydetyssä järjestyksessä. Tästä järjestyksestä poiketen puheenjohtaja voi antaa:
1) asian käsittelyn alussa ryhmäpuheenvuoron kunkin valtuustoryhmän edustajalle ryhmien suuruuden mukaisessa järjestyksessä,
2) puheenvuoron pormestarille, apulaispormestarille ja kansliapäällikölle sekä tarkastuslautakunnan ja tilapäisen valiokunnan puheenjohtajalle, jos käsitellään asianomaisten toimielinten valmistelemia asioita,
3) vastauspuheenvuoron sekä
4) puheenvuoron, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian asiallisen käsittelyn.
Puheenjohtaja myöntää vastauspuheenvuoron harkintansa mukaan.
Vastauspuheenvuorolla tarkoitetaan puheenvuoroa, jonka valtuutettu on pyytänyt vastatakseen johonkin puheenvuoroon ja hän on tätä pyytänyt joko tuon puheenvuoron aikana tai heti sen päätyttyä koneellisesti tai mikäli konetta ei ole käytettävissä ilmoittamalla selvästi havaittavalla tavalla "vastauspuheenvuoro" tai toimittamalla puheenjohtajalle kirjallisen puheenvuoropyynnön. Vastauspuheenvuorossa ei saa esittää muuta kuin selvityksiä ja oikaisuja toisen puheenvuoron johdosta tai vastineen siinä esitettyyn väitteeseen. Vastauspuheenvuoro saa kestää enintään kaksi minuuttia tai yhden minuutin puheenjohtajan niin harkitessa.
Asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro on annettava ennen muita.
Kokouksen sujuvan kulun turvaamiseksi puheenjohtajalla on oikeus yksittäisessä asiassa rajoittaa valtuutettujen puheenvuorojen pituutta niin, että puheenvuoro voi kestää enintään viisi minuuttia, ryhmäpuheenvuoro kuitenkin enintään kymmenen minuuttia.
153 § Puheenvuorojen käyttäminen
Puheenvuoron saaneen on puhuttava puhujakorokkeelta. Vastauspuheenvuorot sekä muutkin enintään kaksi minuuttia kestävät puheenvuorot esitetään kuitenkin paikallaan seisoen.
Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian asiallisen käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta kuitenkin siten, että lyhyet, paikalla pidetyt kysely- ja evästyspuheenvuorot sallitaan. Ehdotuksesta on tehtävä päätös ennen kuin keskustelua itse asiasta jatketaan. Jos ehdotus hyväksytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn; jos se hylätään, käsittely jatkuu.
Asia, joka esitetään ensimmäisen kerran valtuustolle tai esityslistaa ei ole toimitettu kokouskutsun yhteydessä, pannaan pöydälle seuraavaan kokoukseen, jos vähintään seitsemäntoista valtuutetuista sitä pyytää. Muussa tapauksessa asian pöydällepanosta päätetään äänten enemmistöllä.
Keskustelun kuluessa tehty muu kuin asian pöydälle panemista, palauttamista tai hylkäämistä koskeva ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii.
Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi. Tämän jälkeen hänen on esitettävä valtuuston hyväksyttäväksi selostus keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista.
Ehdotusta, jota ei ole kannatettu tai joka on tehty vaihtoehtoisena taikka ehdotusta, joka menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei oteta äänestettäväksi, joten se raukeaa. Pohjaehdotus otetaan kuitenkin äänestettäväksi, vaikka sitä ei olisi kannatettu.
Jollei ole muita äänestykseen otettavia ehdotuksia kuin pohjaehdotus, puheenjohtajan on julistettava se valtuuston päätökseksi.
Äänestys on toimitettava avoimesti. Jos äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudolla tai äänestyskoneella, äänestys on vaadittaessa tai puheenjohtajan katsoessa sen selvyyden vuoksi tarpeelliseksi toimitettava uudelleen nimenhuudolla tai äänestyskoneella.
Jos ehdotuksista on äänestettävä, puheenjohtaja esittää valtuuston hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen, jota laadittaessa on otettava huomioon, että:
1) ensiksi asetetaan äänestettäväksi pohjaehdotuksesta kaksi eniten poikkeavaa ehdotusta. Niistä voittanut asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan, ja näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan
2) jos asia koskee määrärahan myöntämistä, asetetaan ensin äänestettäväksi määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä sekä
3) jos ehdotus on sellainen, että sen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä on äänestettävä erikseen.
Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kannatus, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan.
Keskustelun aikana valtuutettu voi esittää kaupunginhallitukselle osoitettavan lyhyen toivomusponnen, jonka tulee liittyä käsiteltävään asiaan ja joka ei saa olla ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa eikä muuttaa taikka laajentaa sitä. Kun valtuusto on tehnyt asiassa varsinaisen päätöksen, toivomusponsi saatetaan ilman äänestysmenettelyä kaupunginhallituksen tietoon, mikäli toivomuspontta on kannatettu.
159 § Kokouksen keskeyttäminen myöhäisen ajankohdan perusteella
Kaupunginvaltuuston kokouksen jatkuessa klo 23:een saakka sanottuna ajankohtana esitetään valtuutettujen päätettäväksi yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, keskeytetäänkö kokous ja käsittelemättä jääneet asiat siirretään käsiteltäväksi seuraavassa kokouksessa.
Milloin vaali toimitetaan suljetuin lipuin, äänestyslipun on oltava kokoon taitettu niin, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Muussa tapauksessa lippu on mitätön. Samoin mitätön on lippu, josta ei käy selvästi ilmi, ketä ehdokasta lipussa tarkoitetaan, ja lippu, jossa on asiaankuulumattomia nimikirjoituksia tai muita merkintöjä.
Äänestysliput pudotetaan uurnaan nimenhuudon määräämässä järjestyksessä.
Vaalissa annetut äänestysliput on säilytettävä, kunnes päätös vaalissa, jossa niitä on käytetty, on saanut lainvoiman. Sama koskee arvonnassa käytettyjä lippuja. Jos vaali on toimitettu suljetuin lipuin, ne on säilytettävä suljetussa päällyksessä.
161 § Kaupunginvaltuuston vaalilautakunta
Valtuusto valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on viisi jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen.
Valtuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan.
Lautakunnalla on oikeus käyttää apunaan asiantuntijoita ja ottaa itselleen sihteeri.
162 § Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto
Valtuusto määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään annettava valtuuston puheenjohtajalle sekä milloin vaalitoimituksen nimenhuuto aloitetaan.
163 § Ehdokaslistojen laatiminen
Ehdokaslistassa saa olla enintään niin monen ehdokkaan nimi kuin vaalissa on valittavia jäseniä ja varajäseniä.
Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa sitä käytetään. Ehdokaslista on vähintään kahden valtuutetun allekirjoitettava. Ensimmäinen allekirjoittaja toimii listan asiamiehenä, antaa sen valtuuston puheenjohtajalle ja on oikeutettu tekemään siihen 164 §:ssä tarkoitetut oikaisut.
164 § Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen
Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, valtuuston puheenjohtaja antaa ehdokaslistat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa, ovatko ne asianmukaisesti laaditut. Jos listassa on virheellisyys, annetaan asiamiehelle tilaisuus sen korjaamiseen vaalilautakunnan asettamassa määräajassa.
Jos sama henkilö on asiamiehen toimittaman ehdokaslistan korjaamisen jälkeenkin ehdokkaana kahdella tai useammalla listalla, vaalilautakunnan on, mikäli mahdollista, tiedusteltava ehdokkaalta, mille listalle hänen nimensä jätetään. Kun ehdokas on valinnut listan, johon hänen nimensä jätetään, muut ehdotukset hylätään.
165 § Ehdokaslistojen yhdistelmä
Lautakunta laatii hyväksymistään ehdokaslistoista yhdistelmän, johon jokaiselle ehdokaslistalle merkitään järjestysnumero.
Ehdokaslistojen yhdistelmä on pantava ennen vaalitoimituksen nimenhuudon alkamista valtuuston istuntohuoneeseen nähtäväksi. Vaalissa saa nimenhuudon toimittaa aikaisintaan neljännestunnin kuluttua yhdistelmän nähtäville panosta.
Kunkin valtuutetun on nimenhuudon määräämässä järjestyksessä pudotettava uurnaan äänestyslippu, johon hän on merkinnyt äänestämänsä ehdokaslistan numeron.
167 § Vaalin tuloksen toteaminen
Nimenhuudon päätyttyä valtuuston puheenjohtaja antaa äänestysliput vaalilautakunnalle, joka tutkii niiden pätevyyden sekä laskee ja toteaa vaalin tuloksen noudattaen soveltuvin osin, mitä kuntavaaleista säädetään.
Vaalilautakunta antaa vaalin tuloksesta kirjallisen ilmoituksen valtuuston puheenjohtajalle, joka ilmoittaa vaalin tuloksen valtuustolle.
Ääniä voidaan antaa jokaiselle vaalissa kysymykseen tulevalle ehdokkaalle, vaikkei häntä olisi keskustelussa ehdotettu tai kannatettu. Mikäli valitaan henkilökohtaisia varajäseniä, ehdokkaat on kuitenkin hyväksyttävä ennen vaalia ja ehdokkaana tulee olla sekä varsinainen jäsen että tämän varajäsen. Jos sama henkilö on ehdokkaana kahdessa tai useammassa jäsen-varajäsen -parissa, ehdokkaalta on mikäli mahdollista tiedusteltava, missä jäsen-varajäsen -parissa hän on ehdokkaana. Ehdokkaan valittua jäsen-varajäsen -parinsa, muut ehdotukset, joihin hänen nimensä sisältyy, hylätään.
169 § Vaalitoimituksen avustajat
Toimitettaessa enemmistövaali suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei valtuusto toisin päätä.
4 OSA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN TALOUDELLISTEN ETUUKSIEN PERUSTEET
23 Luku Luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteet
Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä sekä matkakustannusten korvausta ja päivärahaa tämän luvun mukaisesti.
171 § Pormestarin ja apulaispormestarin palkka
Pormestarin palkka on 12 500 euroa kuukaudessa ja apulaispormestarien palkka on 6 500 euroa kuukaudessa. Palkka sisältää tässä hallintosäännössä mainitut palkkiot ja luottamushenkilökorvaukset kaupunginvaltuustosta, kaupunginhallituksesta ja oman toimialueen lautakunnista sekä ohjaus- seuranta- ja muista vastaavista ryhmistä, lukuun ottamatta kokouspalkkioita, jotka pormestarille ja apulaispormestareille maksetaan. Palkkaan sovelletaan kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä palkkaa ja korvauksia koskevilta osin.
Jäljempänä mainituille luottamushenkilöille suoritetaan kokouspalkkion lisäksi seuraavat vuosipalkkiot, jotka sisältävät korvauksen heidän kokousten ulkopuolella suorittamistaan luottamustehtävistä:
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja | 9 000, |
kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja | 3 700, |
|
|
kaupunginhallituksen jäsen | 3 200 ja |
kaupunginhallituksen jaoston jäsen | 1 100 euroa. |
Kasvatus- ja opetuslautakunnan, kaupunkiympäristölautakunnan sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan varapuheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkiota 2 900 euroa. Muiden lautakuntien puheenjohtajalle maksetaan 4 200 euron ja varapuheenjohtajalle 2 100 euron vuosipalkkio. Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajalle maksetaan vaalien osalta 2 100 euron vuosipalkkio. Lautakunnan jaoston puheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkiota 2 100 euroa ja varapuheenjohtajalle 1 000 euroa.
Kaupunginhallitus voi määrätä asettamansa toimikunnan jäsenille ja puheenjohtajille vuosipalkkion enintään edellä määritetyn lautakunnan puheenjohtajan vuosipalkkion suuruisena.
Puheenjohtajatoimikunnan jäsenille maksetaan vuosipalkkio. Vuosipalkkion suuruus on 200€/valtuutettu. Palkkio määräytyy valtuutetuista, jotka kuuluvat kuhunkin valtuustoryhmään kuntavaalien jälkeisen järjestäytymisen perusteella.
Mikäli vuosipalkkion määrä alittaa 250 euroa, vuosipalkkio maksetaan kokonaisuudessa yhdessä erässä palkkiovuotta seuraavan vuoden ensimmäisen palkkiomaksun yhteydessä. Mikäli saman kalenterivuoden aikana sellaista luottamustehtävää, josta tämän pykälän nojalla maksetaan vuosipalkkiota, hoitaa kaksi tai useampi luottamushenkilö, kullakin heistä on oikeus saada luottamustoimen hoitoaikaansa vastaava suhteellinen osuus vuosipalkkiosta.
Milloin tässä pykälässä mainittu luottamushenkilö on tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäväänsä, hänen oikeutensa vuosipalkkioon keskeytyy, kun este on jatkunut yhtäjaksoisesti kuukauden. Mikäli este tämänkin jälkeen jatkuu, hänen tehtäväänsä hoitavalla varapuheenjohtajalla tai varajäsenellä on oikeus saada estyneen luottamushenkilön vuosipalkkiosta tehtävän hoitoaikaa vastaava suhteellinen osuus estyneen luottamushenkilön tehtävästä määrätystä vuosipalkkiosta. Varapuheenjohtajalla ei ole oikeutta varapuheenjohtajan vuosipalkkioon siltä ajalta, jolta hänelle maksetaan puheenjohtajan esteestä johtuen puheenjohtajan vuosipalkkiota.
Oikeus vuosipalkkioon siirtyy toimielimen varajäsenelle, mikäli toimielimen varsinainen jäsen ei ole osallistunut yhteenkään toimielimen kokoukseen vuosipalkkion maksukauden aikana.
Hallintoelimet jaetaan kokouspalkkion suuruuden määrittämistä varten palkkioluokkiin seuraavasti:
1) kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus ja sen jaostot
2) lautakunnat ja niiden jaostot
3) muut hallintoelimet.
Kokouspalkkioita maksetaan hallintoelimen jäsenelle ensimmäisessä palkkioluokassa 180 euroa kokoukselta, toisessa palkkioluokassa 145 euroa kokoukselta ja kolmannessa palkkioluokassa 105 euroa kokoukselta.
Hallintoelimellä tarkoitetaan tässä säännössä myös toimikuntaa tai kaupunginhallituksen asettamaa työryhmää. Muita työryhmiä ei katsota tämän säännön tarkoittamaksi hallintoelimeksi.
Hallintoelimen puheenjohtajana toimivalle suoritetaan ao. hallintoelimen jäsenen kokouspalkkio kaksinkertaisena. Korotettu palkkio voidaan suorittaa vain yhdelle henkilölle kokousta kohti.
Sihteerinä toimivalle luottamushenkilölle, jolle ei makseta vuosipalkkiota tai muuta erityistä korvausta sihteerin tehtävien hoitamisesta, suoritetaan ao. hallintoelimen jäsenen kokouspalkkio 50 prosentilla korotettuna.
Valtuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle maksetaan osallistumisesta kaupunginhallituksen ja sen jaoston kokouksiin sama palkkio kuin kaupunginhallituksen ja sen jaoston jäsenelle.
Kaupunginvaltuustoon kuulumattomalle kaupunginhallituksen jäsenelle suoritetaan hänen osallistuessaan kaupunginvaltuuston kokoukseen palkkio samojen perusteiden mukaisesti kuin valtuutetulle.
Luottamushenkilölle, joka osallistuu toisen toimielimen kokoukseen, kuten kaupunginhallituksen edustajalle lautakunnassa tai sen jaostossa tai kutsuttuna asiantuntijana tai muutoin, suoritetaan kokousta pitävän toimielimen jäsenelle määrätty palkkio.
Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, sen jaostojen ja lautakuntien sekä niiden jaostojen seminaareista, joista laaditaan asianmukainen muistio, osanottajille saadaan maksaa kokouspalkkio yksinkertaisena.
Kokouksen yhteydessä pidetystä katselmuksesta ei makseta erillistä palkkiota. Erillisestä katselmuksesta maksetaan puolet toimielimen kokouspalkkiosta.
Jos kokous kestää yli kolme tuntia, korotetaan tämän pykälän mukaista jäsenen ja muun kokouksessa läsnä olevan peruspalkkiota 50 prosentilla jokaiselta alkavalta tunnilta, jonka luottamushenkilö yli kolmen tunnin on kokouksessa saapuvilla. Tällä perusteella palkkio voi kuitenkin nousta enintään kaksinkertaiseksi.
Jos luottamushenkilö toimii kokouksessa puheenjohtajana yli kolme tuntia, puheenjohtajalle maksettavaa palkkion korotusosaa korotetaan lisäksi 50 prosentilla jokaiselta alkavalta tunnilta, jonka luottamushenkilö toimii kokouksen puheenjohtajana yli kolmen tunnin. Tällä perusteella palkkion korotusosa voi kuitenkin nousta enintään kaksinkertaiseksi.
174 § Vaalilautakunnan palkkiot
Keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan puheenjohtajalle ja jäsenelle maksetaan kultakin toimituspäivältä seuraavan suuruiset palkkiot, joihin sisältyy palkkio vaalitoimituksen päätyttyä suoritettavasta laskentatehtävästä:
- keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan puheenjohtajat ja sihteeri 270 euroa toimituspäivältä sekä
- keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan muu jäsen 150 euroa toimituspäivältä.
Toimituspäiviä edeltävistä ja niitä seuranneista kokouksista maksetaan tämän säännön 173 §:n mukaisesti määräytyvä lautakunnan jäsenen kokouspalkkio.
175 § Kaupungin oman organisaation ulkopuolisten toimielinten kokoukset
Mikäli luottamushenkilö valitaan sellaiseen edustajakokoukseen, toimikuntaan, neuvottelukuntaan, yhtiökokoukseen taikka muuhun vastaavanlaiseen tehtävään, jossa hän edustaa kaupunkia tai valvoo palvelukokonaisuutta ja josta ei makseta muuta palkkiota, suoritetaan hänelle 3. palkkioluokan mukainen palkkio.
176 § Kuntalain 82 §:n tarkoittamat korvaukset
Luottamushenkilölle suoritetaan korvausta ansionmenetyksestä samoin kuin kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä.
Luottamustoimen hoitamiseksi katsotaan tässä pykälässä osallistuminen
- toimielimen kokoukseen,
- toimielimen hyväksymään koulutus- tai seminaaritilaisuuteen,
- toimielimen järjestämään talousarvio- tai muuhun seminaariin ja muuhun tämän säännön 177 §:ssä tarkoitettuun toimeen,
- kaupunginvaltuuston puheenjohtajan, pormestarin, apulaispormestarin ja kansliapäällikön kutsumaan neuvotteluun sekä
- kaupunginhallituksen tai sen jaoston määräämän kaupungin ulkopuolisen toimielimen luottamustehtävään, johon kaupunki on valinnut luottamushenkilön edustajakseen.
Tässä pykälässä tarkoitettu korvaus maksetaan todellisen ansionmenetyksen ja todellisten kustannusten mukaisena ottaen kuitenkin huomioon tässä pykälässä mainitut rajoitukset. Korvaukseen oikeuttavaksi ajaksi katsotaan edellä mainittuihin toimiin osallistumisen lisäksi tarpeellinen matka-aika.
Luottamushenkilölle voidaan korvata luottamustoimen hoitamisen johdosta aiheutuvaa ansionmenetystä ja tässä pykälässä mainittuja muita kustannuksia kultakin alkavalta tunnilta, ei kuitenkaan enemmältä kuin kahdeksalta tunnilta kalenterivuorokaudessa. Korvauksen määrä on yhteensä enintään 55 euroa tunnilta.
177 § Ansionmenetyskorvauksen hakeminen
Saadakseen korvausta ansionmenetyksestä luottamushenkilön tulee esittää työnantajan todistus, josta käy ilmi, että luottamustoimen hoitamiseen käytetty aika olisi ollut hänen työaikaansa ja että hänelle ei makseta siltä ajalta palkkaa. Todistuksesta on myös käytävä ilmi ansionmenetyksen määrä.
Mikäli luottamushenkilö ei ole luottamustehtävän hoitamiseen käytettynä ajankohtana työsuhteessa taikka virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa, hänen tulee korvauksen saadakseen esittää kirjallisesti riittävä selvitys siitä, että hän menettää luottamustehtävän hoitamisen vuoksi ansiotuloja. Mikäli muuta ei ole esitetty, tässä momentissa tarkoitetun luottamushenkilön ansionmenetyksen määräksi tunnilta katsotaan viimeksi vahvistetun valtionverotuksen ansiotulojen määrä jaettuna luvulla 1620. Yrittäjien osalta ansiotuloksi lasketaan verotuksessa vahvistetut ansiotulot sekä sellaiset osinkotulot, jotka on nostettu yhtiöistä, joista ansionmenetyskorvausten hakija omistaa yli 50 prosenttia.
Mikäli luottamushenkilön vaatiman ansionmenetyskorvauksen määrä on enintään 18 euroa tunnissa, selvitykseksi riittää perusteen ilmoittamisen lisäksi luottamushenkilön vakuutus ansion menettämisestä ja sen määrästä.
Mikäli työnantaja maksaa luottamustoimen haltijalle luottamustoimen hoitamiseen käytetyltä ajalta tämän palkan, voidaan työnantajalle suorittaa laskun perusteella korvauksena enintään se määrä, mikä olisi maksettu luottamustoimen haltijalle menetetyn työansion korvauksena, mikäli työnantaja olisi pidättänyt kyseiseltä ajalta luottamustoimenhaltijan palkan. Laskutus voidaan kohdentaa tiettyyn ajanjaksoon, joka ei saa olla vuotta pitempi.
Edellä olevia ansionmenetyksen korvaamista koskevia määräyksiä sovelletaan myös sellaiseen henkilöön, jonka kaupungin toimielin tai viranhaltija on nimennyt yhteisöön tai säätiöön, johon kaupungilla on osakkuuden tai sääntöjen nojalla oikeus nimetä jäseniä. Säätiön tai yhteisön toimielimen toiminnasta aiheutunut ansionmenetys korvataan samoin perustein, kuin edellä tässä pykälässä määritelty kaupungin luottamustoimen hoitamisesta.
178 § Korvauksen hakeminen muista kustannuksista
Saadakseen korvausta muista kuntalain 82 §:ssä tarkoitetuista kustannuksista luottamushenkilön tulee esittää kirjallinen selvitys kustannusten perusteesta ja määrästä. Ulkopuoliselle suorittamistaan kustannuksista (esim. lapsenhoitopalkkio) luottamushenkilön tulee esittää tosite. Luottamushenkilön tulee anomuksessaan vakuuttaa, että kustannus on ollut tarpeellinen luottamustoimen hoitamisen vuoksi.
179 § Palkkioiden ja korvausten maksamisen perusteet
Tässä säännössä mainittujen palkkioiden ja korvausten tulee perustua kokouspöytäkirjoihin tai luottamustehtävän hoitamisesta laadittuihin muistioihin. Toimielinten sihteerin tai tehtävänantajan tulee tehdä palkkioiden maksamista koskevat ilmoitukset asiasta annettujen erillisten ohjeiden mukaisesti.
Ansionmenetyksen ja luottamustoimen vuoksi aiheutuneiden kustannusten korvaamista koskeva vaatimus on, mikäli mahdollista, esitettävä kahden kuukauden kuluessa kaupunginhallituksen määräämälle viranhaltijalle.
Jos ansionmenetyksen ja kustannusten korvaamista koskevaa vaatimusta ei ole esitetty edellä mainitulle viranhaltijalle sitä seuraavan kalenterivuoden kuluessa, jona oikeus korvauksiin on syntynyt, on oikeus niihin menetetty.
Toimielimet määräävät edellä mainitun kaupunginhallituksen määräämän viranhaltijan hyväksymään edellä 178 §:ssä tarkoitettuja korvauksia koskevat menot.
180 § Matkakustannusten korvaaminen
Luottamushenkilön oikeudesta saada luottamustehtävän hoitamisesta johtuen matkakustannusten korvausta, päivärahaa, ateriakorvausta, majoittumiskorvausta, yömatkarahaa, kurssipäivärahaa ja korvausta ulkomaille tehdystä virkamatkasta sekä korvausten saamisessa noudatettavasta menettelystä ovat soveltuvin osin voimassa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen matkakustannusten korvausta koskevat määräykset, kuitenkin siten, että kaupunginhallituksella on yksittäistapauksessa oikeus määrätä toisin majoittumiskorvauksesta.
Kaupungin tai toimielimen toimivalta-alueella suoritettujen edustus- yms. tehtäviin liittyvien matkojen matkakulut voidaan korvata myös taksin tai oman auton käyttämisestä aiheutuneiden kustannusten mukaisesti. Näiden matkojen maksamista varten kaupunginhallitus voi harkintansa mukaan ja määräämillään ehdoilla myöntää luottamushenkilöille etukäteen taksin luottokuljetuskuitteja.
Kaupungin tai toimielimen toimivalta-alueella suoritetuista kokousmatkoista aiheutuneet matkakulut korvataan, milloin matka ylittää yhteen suuntaan viisi kilometriä, yleisten liikennevälineiden taksan mukaan, mikäli asianomaisella ei ole vapaalippua. Korvaus voidaan suorittaa myös taksimatkan tai oman auton käyttämisen johdosta aiheutuneista kuluista kaupunginhallituksen päättämillä ehdoilla.
Seudullisen lautakunnan kokouksiin kokouspaikkakunnan ulkopuolelta saapuville jäsenille suoritetaan matkakulujen korvausta oman auton käytöstä aiheutuneiden kulujen mukaan jäsenen asunnolta tai työpaikalta kilometrikorvauksena yksilöidyn korvaushakemuksen perusteella.
Korvaus muista tarkoitetuista luottamustoimen hoitamisesta aiheutuneista kustannuksista, joita ei ole mainittu em. virkaehtosopimuksessa, suoritetaan todellisten kustannusten mukaan huomioon ottaen kuitenkin, ettei aikaan perustuva korvaus saa ylittää 176 §:ssä mainittua enimmäismäärää.
181 § Viranhaltijoiden kokouspalkkiot
Mitä tässä säännössä on sanottu luottamushenkilön oikeudesta kokouspalkkioon, sovelletaan vastaavasti myös viranhaltijaan tai työntekijään, kuitenkin siten, että viranhaltijan ja työntekijän palkkio on 2/3 osaa 173 §:ssä määrätystä palkkiosta.
Kokouspalkkion viranhaltijalle tai työntekijälle maksamisen ehtona on, että kokous kestää vähintään puoli tuntia muulloin kuin viranhaltijan tai työntekijän säännöllisenä työaikana tai, että kokous alkaa vähintään kaksi tuntia hänen varsinaisen työaikansa päättymisen jälkeen. Tämä määräys ei kuitenkaan koske viranhaltijaa tai työntekijää, joka luottamushenkilönä osallistuu kokoukseen tai toimitukseen.
182 § Kaupunginhallituksen päätösvalta
Sen lisäksi, mitä muualla on päätetty, kaupunginhallitus päättää seuraavista asioista:
1) määrää konsernihallinnon viranhaltijan, jonka tehtävänä on käsitellä tämän säännön 176 §:ään perustuvat vaatimukset ja huolehtia niiden maksamisesta;
2) ratkaisee ensi asteena luottamushenkilön vaatimuksen häneltä evätyn luottamustoimisuhteeseen perustuvan palkkion tai korvauksen suorittamisesta sekä päättää tarvittaessa liikaa maksetun palkkion tai korvauksen takaisinperimisestä;
3) voi harkintansa mukaan päättää, että tässä säännössä mainitsemattomasta luottamustoimen hoitamisesta maksettava palkkio määrätään jonkin 173 §:ssä mainitun palkkioluokan mukaan;
4) voi antaa sääntöä koskevia tulkintaohjeita; sekä
5) voi yksittäistapauksessa päättää palkkioista tästä säännöstä poiketen.
Pormestarin ja apulaispormestarin palkkaa lukuun ottamatta tässä luvussa mainitut palkkiot maksetaan neljännesvuosittain.
Tämä hallintosääntö tulee voimaan 1. päivänä elokuuta 2021.
Jos muualla säännöstössä viitataan tämän hallintosäännön voimaan tullessa voimassa olleeseen hallintosääntöön tai muuhun johtosääntöön, on sen sijasta sovellettava tätä hallintosääntöä.
Varsinais-Suomen aluepelastustoimen johtosääntö
Kaupunginvaltuusto 16.11.2009 § 250
Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen toimintasääntö
Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta 15.6.2011 § 51
Tidigare: Stadsfullmäktige 29.5.2017 § 105, 29.1.2018 § 8 och 23.9.2019 § 139 och 16.3.2020 § 30 och § 31,18.5.2020 § 60, 16.11.2020 § 190 samt 14.12.2020 § ___
Giltig: 1.6.2017–
ändringar 23.9.2019–
ändringar 16.3.2020–
ändringar 1.9.2020–
ändringar 1.12.2020–
ändringar 1.6.2021–
Ändringar:
| 23.9.2019 ändrats paragraferna 32, 33, 35, 48 och 52 16.3.2020 ändrats paragraferna 3 och 18 18.5.2020 ändrats paragraf 24 och upphävts paragraf 25 16.11.2020 ändrats paragraferna 27, 44, 52 och 105 och 177 och upphävts paragraferna 178 och 179 14.12.2020 ändrad paragrafordning, ändring av flera paragrafer
|
Tillägg: | 16.3.2020 tillagd paragraf 111a, 111b, 111c och 134a 16.11.2020 tillagd paragraf 105a, 105b, 111c och 105c |
| Besluten om delegering och definition av beslutanderätten osv. ingår i den berörda paragrafen eller i besluten om organisering av förvaltning. |
Förvaltningsstadga
Kapitel 1 Allmänna bestämmelser 6
1 § Tillämpning av förvaltningsstadgan 6
5 § Stadsstyrelsens koncernsektion 7
7 § Nämnden för fostran och undervisning 8
8 § Den finska sektionen vid nämnden för fostran och undervisning 8
9 § Den svenska sektionen vid nämnden för fostran och undervisning 8
11 § Byggnads- och tillståndsnämnden 9
12 § Kollektivtrafiknämnden för Åbo stadsregion 9
13 § Avfallshanteringsnämnden i Sydvästra Finland 10
14 § Kultur- ja ungdomsnämnden 10
16 § Social- och hälsovårdsnämnden 11
17 § Egentliga Finlands regionala räddningsnämnd 11
Kapitel 3 Stadens administrativa organisation 11
20 § Biträdande borgmästare 12
28 § Servicehelheten för välfärd 14
29 § Servicehelheten för fostran och undervisning. 15
30 § Servicehelheten för fritid 16
31 § Servicehelheten för stadsmiljö 16
DEL 2 ORDNANDE AV VERKSAMHET OCH EKONOMI 18
Kapitel 4 Befogenheter för organ, förtroendevalda och ledande tjänsteinnehavare 18
33 § Stadsfullmäktiges befogenheter 18
34 § Stadsstyrelsens befogenheter 18
35 § Befogenheter för stadsstyrelsens koncernsektion 20
36 § Borgmästarens befogenheter 21
37 § Biträdande borgmästarens befogenheter 21
38 § Nämndens allmänna befogenheter 21
Kapitel 5 Revisionsnämndens och stadsrevisorns befogenheter 22
39 § Revisionsnämndens befogenheter 22
40 § Stadsrevisorns befogenheter 23
Kapitel 6 Befogenheterna för ledande tjänsteinnehavare 23
41 § Kanslichefens befogenheter i ärenden som anknyter till ledning 23
42 § Kanslichefens befogenheter i förvaltningsärenden 24
43 § Kanslichefens befogenheter i ekonomiärenden 24
44 § Kanslichefens befogenheter i lokalärenden 25
45 § Servicedirektörens befogenheter 25
46 § Vikarier för ledande tjänsteinnehavare 26
Kapitel 7 Särskilda befogenheter inom servicehelheten för välfärd 27
47 § Tjänsteinnehavarnas särskilda befogenheter 27
Kapitel 8 Särskilda befogenheter inom servicehelheten för stadsmiljö 30
48 § Stadsmiljönämndens särskilda befogenheter 30
49 § Byggnads- och tillståndsnämndens särskilda befogenheter 30
50 § Särskilda befogenheter för kollektivtrafiknämnden för Åbo stadsregion 31
51 § Avfallshanteringsnämnden i Sydvästra Finlands särskilda befogenheter 31
52 § Servicedirektörens särskilda befogenheter inom servicehelheten för stadsmiljö 32
53 § Särskilda befogenheter för ledande tjänsteinnehavare inom servicehelheten för stadsmiljö 33
54 § Bisysslor för byggnadstillsynens personal 33
Kapitel 9 Särskilda befogenheter inom servicehelheten för fostran och undervisning 34
55 § Särskilda befogenheter för nämnden för fostran och undervisning 34
56 § Befogenheter för den finska sektionen vid nämnden för fostran och undervisning 34
58 § Befogenheter för den svenska sektionen vid nämnden för fostran och undervisning 35
59 § Servicedirektörens särskilda befogenheter inom servicehelheten för fostran och undervisning 35
Kapitel 10 Särskilda befogenheter inom servicehelheten för fritid 35
60 § Befogenheter för kultur- och ungdomsnämnden 35
61 § Servicedirektörens särskilda befogenheter inom servicehelheten för fritid 35
Kapitel 10a Befogenheter vid störningar och undantagsförhållanden 35
61a § Tillämpning av kapitlets bestämmelser 35
61b § Störningar och undantagsförhållanden 36
61c § Iakttagande av förvaltningsstadgan vid störningar och undantagsförhållanden 36
61d § Införande av särskilda befogenheter 36
61e § Förtroendeorganisation 36
61f § Stadens ledningsgrupp för störningssituationer 36
61g § Andra ledningsgrupper och arbetsgrupper för störningssituationer och undantagsförhållanden 37
Kapitel 11 Bestämmelser om fördelning av befogenheter 37
62 § Tolkning av bestämmelserna om befogenheter 37
63 § Behandling av ett ärende i ett högre organ (övertagningsrätt) 37
64 § Myndighet som fattar beslut om upphandlingsrättelser 37
65 § Delegering av en tjänsteinnehavares beslutanderätt 38
66 § Budget och ekonomiplan 38
67 § Verkställande av budgeten 38
68 § Budgetens bindande verkan 38
70 § Upphandling och ingående av andra ekonomiska förbindelser 39
Kapitel 13 Granskning av förvaltning och ekonomi 39
71 § Rätt till upplysningar 39
72 § Skyldighet att bistå revisionen 39
73 § Revisionsnämndens beredning för fullmäktige 40
74 § Planering och rapportering av revisionen 40
Kapitel 14 Intern kontroll och riskhantering 40
75 § Intern kontroll och riskhantering 40
76 § Den interna revisionens uppgifter 40
77 § Tillämpning av bestämmelserna i detta kapitel på tjänsteinnehavare 40
80 § Kanslichefens befogenheter i vissa personalärenden 41
81 § Ledigförklarande av tjänster 42
82 § Behörighetsvillkor för tjänster och befattningar 43
84 § Fastställande av villkorligt valbeslut 44
85 § Utlämnande av hälsouppgifter 44
86 § Ombildning av tjänsteförhållanden till tjänsteförhållanden på deltid 44
87 § Förflyttning av tjänsteinnehavare till annat tjänsteförhållande 44
88 § Förflyttning av tjänster och befattningar samt innehavarna från en enhet till en annan 44
90 § Ansökan om och beviljande av prövningsbaserade tjänst- och arbetsledigheter 45
91 § Förordnande av vikarier 45
92 § Tillstånd till och anmälan om bisyssla 45
93 § Myndighet som beslutar om avstängning från tjänsteutövning 46
95 § Anställningsförhållandets upphörande 46
97 § Återkrav av ogrundade löneutbetalningar och andra ekonomiska förmåner 47
98 § Beslutanderätt i vissa personalärenden 47
100 § Beslut om förande av matrikel och insamling av uppgifter i datasystemet för personuppgifter 47
101 § Beslutsfattande myndighet i fråga om anställda i arbetsavtalsförhållande 47
103 § Vissa tjänsteinnehavares ställning och delegering av befogenheter 48
Kapitel 16 Förvaltningsförfarande 48
104 § Stadens underskrift och undertecknande av handlingar 48
105 § Ordnande av informationshanteringen och dokumentförvaltningen 49
106 § Uppgifter för den tjänsteinnehavare som leder dokumentförvaltningen och arkivfunktionen 49
107 § Dokumentförvaltningens uppgifter inom servicehelheterna 49
108 § Informationshanteringsenhetens uppgifter 49
109 § Tvåspråkighet och tillhandahållande av service på olika språk 50
110 § Språket i sammanträdeskallelser, organ och protokoll 50
Kapitel 17 Kommuninvånarnas och serviceanvändarnas rätt till inflytande 50
111 § Information om ärenden som bereds 50
112 § Behandling av initiativ 50
Kapitel 18 Beslutsfattande och sammanträdesförfarande 51
113 § Tillämpning av bestämmelserna i detta kapitel 51
114 § Tid och plats för sammanträde 51
115 § Sätten att fatta beslut i organ 51
116 § Elektroniskt sammanträde 51
117 § Elektroniskt beslutsförfarande 52
120 § Inkallande av ersättare 52
123 § Tillfällig ordförande 53
124 § Närvaro- och yttranderätt 53
125 § Stadsstyrelsens representation i övriga organ 53
129 § Tjänsteinnehavares och förtroendevaldas beslutsprotokoll 55
130 § Tjänsteinnehavares och förtroendevaldas beslut som fattas utan beslutsprotokoll 56
131 § Meddelande om beslut som övertas till behandling och verkställande av beslut 57
132 § Beslut om avgiften som tas ut för ett beslut 57
DEL 3 BESTÄMMELSER SOM GÄLLER STADSFULLMÄKTIGE 57
Kapitel 19 Allmänna bestämmelser som gäller stadsfullmäktige 57
133 § Organisering av fullmäktiges verksamhet 57
134 § Bildande och upplösande av fullmäktigegrupper 57
135 § Inträde i en fullmäktigegrupp samt avgång eller uteslutning ur gruppen 58
Kapitel 20 Fullmäktigeledamöternas motionsrätt 58
137 § Fullmäktigeledamöternas motioner 58
138 § Frågor till stadsstyrelsen 58
Kapitel 21 Fullmäktiges sammanträden 59
141 § Fullmäktiges egentliga sammanträde och elektroniska sammanträden 59
144 § Kungörelse av sammanträden 60
145 § Inkallande av ersättare 60
146 § Stadsstyrelsens representation vid fullmäktiges sammanträden 60
147 § Överlämnande av ordförandeskapet till en vice ordförande och val av tillfällig ordförande 60
149 § Närvarande fullmäktigeledamöter och ersättare 61
150 § Ordning för behandling av ärenden 61
153 § Framförande av anföranden 62
154 § Förslag om bordläggning 62
157 § Omröstningsförfarande 63
159 § Avbrytande av sammanträde på grund av sen tidpunkt 63
161 § Fullmäktiges valnämnd 64
162 § Inlämnande av kandidatlistor och namnupprop vid valförrättningar 64
163 § Uppgörande av kandidatlistor 64
164 § Granskning och rättelse av kandidatlistor 64
165 § Sammanställning av kandidatlistor 64
167 § Konstaterande av valresultatet 65
169 § Biträden vid valförrättningar 65
DEL 4 GRUNDERNA FÖR DE FÖRTROENDEVALDAS EKONOMISKA FÖRMÅNER 65
Kapitel 23 Grunderna för de förtroendevaldas ekonomiska förmåner 65
171 § Borgmästarens och biträdande borgmästarens lön 65
175 § Sammanträden i organ utanför stadens egen organisation 68
176 § Ersättningar som avses i 82 § i kommunallagen 68
177 § Ansökan om ersättning för inkomstbortfall 68
178 § Ansökan om ersättning för övriga kostnader 69
179 § Grunder för betalning av arvoden och ersättningar 69
180 § Ersättning för resekostnader 69
181 § Tjänsteinnehavares sammanträdesarvoden 70
182 § Stadsstyrelsens beslutanderätt 70
183 § Särskilda bestämmelser 70
Kapitel 24 Ikraftträdelsebestämmelser 71
Förvaltningsstadga
Kapitel 1 Allmänna bestämmelser
1 § Tillämpning av förvaltningsstadgan
Förvaltningsstadgan innehåller bestämmelser om ordnandet av Åbo stads förvaltning och verksamhet, besluts- och förvaltningsförfarandet, frågor som gäller stadsfullmäktiges verksamhet och tillgodoseendet av de språkliga rättigheterna.
Ledningen av staden och stadskoncernen iakttar god förvaltnings- och ledningssed samt grundar sig på stadsstrategin, ekonomiplanen, budgeten samt andra beslut av stadsfullmäktige.
Stadsfullmäktige svarar för stadens verksamhet och ekonomi, utövar stadens beslutanderätt och delegerar behörighet genom bestämmelser i förvaltningsstadgan.
Stadsstyrelsen svarar för beredningen och verkställigheten av stadsfullmäktiges beslut och för tillsynen över beslutens laglighet,
Koncernledningen som svarar för ägarstyrningen och ordnandet av koncerntillsynen inom stadskoncernen består av stadsstyrelsen, koncernsektionen, borgmästaren och kanslichefen.
Stadsstyrelsen och koncernledningen leder stadens och stadskoncernens verksamhet, förvaltning och ekonomi. Stadsstyrelsen svarar för samordningen av stadens verksamhet och ägarstyrningen samt för stadens personalpolitik och sköter stadens interna kontroll och ordnandet av riskhanteringen.
Staden leds av en borgmästare som stadsfullmäktige utsett för sin mandatperiod. Borgmästaren är ordförande för stadsstyrelsen och koncernsektionen och leder stadens förvaltning, ekonomi och övriga verksamhet.
Stadsfullmäktige väljer tre biträdande borgmästare för sin mandatperiod. De biträdande borgmästarna är vice ordförande i stadsstyrelsen och ordförande i nämnderna. Borgmästaren och de biträdande borgmästarna bildar ett borgmästarpresidium som styr och samordnar stadens verksamhet enligt stadsfullmäktiges och stadsstyrelsens beslut.
Stadsfullmäktige utser kanslichefen. Kanslichefen underställd borgmästaren leder stadsorganisationen.
Stadsfullmäktige svarar för stadens verksamhet och ekonomi. Stadsfullmäktige har 67 ledamöter.
Stadsstyrelsen, som är underställd stadsfullmäktige, leder stadens verksamhet, förvaltning och ekonomi. Stadsstyrelsen svarar också för samordningen av stadens verksamhet och för beredningen av stadsfullmäktiges beslut, bortsett från ärenden som gäller den interna organisationen av fullmäktiges verksamhet eller som har beretts av ett sådant tillfälligt utskott som avses i 35 § i kommunallagen eller av revisionsnämnden, och för verkställigheten av dessa beslut och tillsynen över beslutens laglighet. Stadsstyrelsen bevakar stadens intressen och, om inte något annat bestäms i lag eller anges i förvaltningsstadgan, företräder staden och för stadens talan i vittomfattande ärenden och ärenden som gäller hela staden. Stadsstyrelsen är det kommunala organ som ansvarar för bekämpningen av smittsamma sjukdomar som avses i 58 § i lagen om smittsamma sjukdomar.
Stadsstyrelsen har 14 ledamöter. Varje ledamot har en personlig ersättare.
Stadsfullmäktige utser ledamöter och ersättare i stadsstyrelsen bland ledamöterna och ersättarna i fullmäktige för en mandatperiod på två år.
5 § Stadsstyrelsens koncernsektion
Stadsstyrelsens koncernsektion sköter verkställandet av koncernstyrningen och koncernövervakningen och deras funktion inom stadskoncernen. Koncernsektionen framställer förslag till riktlinjer för ägarpolitiken och principer för koncernstyrningen, mål för verksamheten och ekonomin i dottersammanslutningar och dotterstiftelser samt andra ärenden i anslutning till sammanslutningarnas och stiftelsernas verksamhet och ekonomi. Dessutom styr, följer och övervakar koncernsektionen verksamheten hos stadens dottersammanslutningar och dotterstiftelser samt hur väl de mål som uppställts för dessa uppnås.
Sektionen har 9 ledamöter. Varje ledamot har en personlig ersättare.
Stadsfullmäktige utser ledamöterna och ersättarna i sektionen för en mandatperiod på två år. Till ledamot i sektionen ska åtminstone en av de biträdande borgmästarna väljas, i övrigt ska ledamöterna och ersättarna väljas bland stadsstyrelsens ledamöter och ersättare.
Stadsfullmäktige förordnar en av de valda ledamöterna i sektionen till vice ordförande. Borgmästaren är ordförande för sektionen. Stadsfullmäktige väljer vice ordförande i sektionen bland sektionens ordinarie ledamöter. Den person som väljs ska vara ordinarie ledamot i stadsstyrelsen.
Revisionsnämnden är ett lagstadgat organ som lyder direkt under stadsfullmäktige och är oberoende av stadsstyrelsen och organisationen som lyder under den. Revisionsnämnden ordnar granskningen av stadskoncernens förvaltning och ekonomi, bedömer hur målen för verksamheten har nåtts och om verksamheten varit resultatrikt och ändamålsenligt såsom föreskrivs i kommunallagen samt övervakar att skyldigheten att redogöra för bindningar iakttas. Revisionsnämnden bereder de ärenden som gäller granskningen av förvaltning och ekonomi som fullmäktige ska fatta beslut om, följer i allmänhet stadskoncernens förvaltning och ekonomi och ändringar som sker i dessa och i stadens verksamhet, utvecklar och ställer upp mål för den externa kontrollen och följer upp att dessa mål uppnås. Dessutom övervakar revisionsnämnden att redovisningsskyldiga och andra som svarar för verksamheten har vidtagit nödvändiga åtgärder med anledning av de rekommendationer och anmärkningar som bedömningarna och revisionen föranlett.
Revisionsnämnden har 13 ledamöter. Varje ledamot har en personlig ersättare. Stadsfullmäktige utser för sin mandattid ledamöter och ersättare i revisionsnämnden. Dessutom utser stadsfullmäktige ordförande och vice ordförande i revisionsnämnden bland nämndens ordinarie ledamöter. Ordföranden och vice ordföranden ska vara fullmäktigeledamöter.
Revisionsnämndens ordförande är administrativ chef för stadsrevisorn.
7 § Nämnden för fostran och undervisning
Nämnden för fostran och undervisning sköter uppgifter som ingår i servicehelheten för fostran och undervisning. Nämnden sköter de uppgifter som enligt lagen om småbarnspedagogik, lagen om stöd för hemvård och privat vård av barn, lagen om grundläggande utbildning, gymnasielagen, lagarna om yrkesutbildning och fritt bildningsarbete ska skötas av ett kollegialt organ inom kommunen, om dessa uppgifter inte ingår i stadsstyrelsens eller stadsfullmäktiges uppgifter.
Nämnden för fostran och undervisning har 13 ledamöter. Varje ledamot har en personlig ersättare.
Stadsfullmäktige utser för sin mandatperiod ledamöter och ersättare i nämnden för fostran och undervisning så att majoriteten av ledamöterna är ledamöter eller ersättare i fullmäktige och så att det bland dem finns minst två representanter för den finskspråkiga språkgruppen och minst två representanter för den svenskspråkiga språkgruppen. Dessutom utser stadsfullmäktige vice ordförande bland de ordinarie ledamöterna i nämnden för fostran och undervisning.
8 § Den finska sektionen vid nämnden för fostran och undervisning
Nämnden för fostran och undervisning har en finsk sektion, vars uppgiftsområde omfattar den finskspråkiga småbarnspedagogiken, förskoleundervisningen, den grundläggande utbildningen, gymnasieutbildningen, yrkesutbildningen och den allmänbildande vuxenutbildningen. Sektionen svarar för ordnandet och utvecklandet av verksamheten inom sitt uppgiftsområde.
Sektionen har 11 ledamöter. Varje ledamot har en personlig ersättare.
Stadsfullmäktige utser för sin mandatperiod ledamöter och ersättare för sektionen bland ledamöterna och ersättarna i nämnden för fostran och undervisning så att sektionens ledamöter och ersättare kommer från den finskspråkiga språkgruppen. Dessutom utser stadsfullmäktige ordförande och vice ordförande för sektionen bland de ordinarie ledamöterna eller ersättarna i nämnden för fostran och undervisning.
9 § Den svenska sektionen vid nämnden för fostran och undervisning
Nämnden för fostran och undervisning har en svensk sektion, vars uppgiftsområde omfattar den svenskspråkiga småbarnspedagogiken, förskoleundervisningen, den grundläggande utbildningen, gymnasieutbildningen, yrkesutbildningen och den allmänbildande vuxenutbildningen. Sektionen svarar för ordnandet och utvecklandet av verksamheten inom sitt uppgiftsområde.
Sektionen har 11 ledamöter. Varje ledamot har en personlig ersättare.
Stadsfullmäktige utser för sin mandatperiod ledamöter och ersättare för sektionen så att sektionens ledamöter och ersättare kommer från den svenskspråkiga språkgruppen. Dessutom utser stadsfullmäktige ordförande och vice ordförande för sektionen bland de ordinarie ledamöterna eller ersättarna i nämnden för fostran och undervisning.
Stadsmiljönämnden svarar för planering av stadens markanvändning, trafik och allmänna områden, produktion av mobilitetstjänster, uppföljning av den byggda miljöns samt kultur- och naturmiljöns tillstånd, förvaltning av stadens jordegendom, byggande och underhåll av gator och andra allmänna områden samt för att låta bygga nya lokaler, om inte uppgifterna har delegerats till ett annat organ eller en annan tjänsteinnehavare.
Stadsmiljönämnden har 13 ledamöter. Varje ledamot har en personlig ersättare.
Stadsfullmäktige utser för sin mandattid ledamöter och ersättare för stadsmiljönämnden så att en majoritet av ledamöterna är ledamöter eller ersättare i fullmäktige. Dessutom utser stadsfullmäktige vice ordförande för stadsmiljönämnden bland stadsmiljönämndens ordinarie ledamöter.
11 § Byggnads- och tillståndsnämnden
Byggnads- och tillståndsnämnden svarar för myndighetsuppgifterna inom servicehelheten för stadsmiljösektorn, om inte uppgifterna har delegerats till ett annat organ.
Byggnads- och tillståndsnämnden har 13 ledamöter. Varje ledamot har en personlig ersättare.
Stadsfullmäktige utser för sin mandattid ledamöter och ersättare för stadsmiljönämnden så att majoriteten av ledamöterna är ledamöter eller ersättare i fullmäktige. Dessutom utser stadsfullmäktige vice ordförande för byggnads- och tillståndsnämnden bland nämndens ordinarie ledamöter.
12 § Kollektivtrafiknämnden för Åbo stadsregion
Kollektivtrafiknämnden för Åbo stadsregion ingår enligt 51 § i kommunallagen i Åbo stads organisation som regional behörig kollektivtrafikmyndighet i kommunerna Åbo, S:t Karins, Lundo, Nådendal, Reso och Rusko.
Nämnden består av 12 ledamöter som fullmäktigeförsamlingarna utsett för sin mandatperiod, varav Åbo stadsfullmäktige utser sju (7) ledamöter med personliga ersättare så att majoriteten av de ledamöter som Åbo utsett är ledamöter eller ersättare i fullmäktige. Fullmäktige i S:t Karins, Lundo, Nådendal, Reso och Rusko utser en (1) ledamot med personlig ersättare var.
Åbo stadsfullmäktige utser ordförande och vice ordförande bland nämndens ledamöter. Ordföranden ska utses bland de ledamöter som Åbo stadsfullmäktige har utsett och vice ordförande bland de ledamöter som de övriga kommunerna har utsett.
Om antalet avtalskommuner ändras, ändras nämndens sammansättning så att varje avtalskommun har en (1) ledamot i nämnden, antingen ensam eller tillsammans med en annan kommun, dock så att Åbo stadsfullmäktige utser minst hälften av nämndens ledamöter och att nämndens storlek alltid är minst åtta (8) och högst tjugo (20) ledamöter.
Varje tjänsteinnehavare som avtalskommunerna utsett har närvaro- och yttranderätt vid sammanträdena.
Åbo stad kan använda den rätt att överta ärenden som avses i kommunallagen när det gäller andra uppgifter än sådana som med stöd av lagen om transportservice och serviceavtalsförordningen hör till nämnden.
13 § Avfallshanteringsnämnden i Sydvästra Finland
Avfallshanteringsnämnden i Sydvästra Finland ingår enligt 51 § i kommunallagen i Åbo stads organisation som regional avfallshanteringsmyndighet enligt avfallslagen i kommunerna Aura, S:t Karins, Kimitoön, Lundo, S:t Mårtens, Masku, Virmo, Nådendal, Nousis, Pemar, Pargas, Pöytis, Reso, Rusko, Salo, Sagu och Åbo.
Nämnden har 15 ledamöter som väljs på basis av kommunernas invånarantal enligt följande: Åbo stadsfullmäktige utser sex ledamöter med personliga ersättare till nämnden så att majoriteten av de ledamöter som Åbo utsett är ledamöter eller ersättare i fullmäktige. Salo stadsfullmäktige utser två ledamöter med personliga ersättare till nämnden. S:t Karins och Reso stadsfullmäktige utser vardera en ledamot med personliga ersättare. Masku och Nådendals fullmäktige utser tillsammans en ledamot med personlig ersättare. Lundo och Pemar fullmäktige utser tillsammans en ledamot med personlig ersättare. Virmo, Nousis och Rusko kommunfullmäktige utser tillsammans en ledamot med personlig ersättare. Kimitoön, Pargas och Sagu fullmäktige utser tillsammans en ledamot med personlig ersättare. Aura, S:t Mårtens och Pöytis kommunfullmäktige utser tillsammans en ledamot med personlig ersättare.
Ordförande väljs bland de ledamöter som utsetts av Åbo stadsfullmäktige och vice ordförande bland de ledamöter som utsetts av Salo stadsfullmäktige.
Varje tjänsteinnehavare som avtalskommunerna utsett har närvaro- och yttranderätt vid sammanträdena.
Åbo stad kan använda den rätt att överta ärenden som avses i kommunallagen i fråga om andra uppgifter än sådana som med stöd av avfallslagen hör till nämnden.
14 § Kultur- ja ungdomsnämnden
Kultur- och ungdomsnämnden svarar för de i servicehelheten för fritid ingående lagstadgade uppgifter som sköts av ett kollegialt organ inom kommunen bortsett från de uppgifter som tilldelats idrottsnämnden och hör till stadsstyrelsen eller stadsfullmäktige.
Kultur- ja ungdomsnämnden har 13 ledamöter. Varje ledamot har en personlig ersättare.
Stadsfullmäktige utser för sin mandattid ledamöter och ersättare för ungdomsnämnden så att majoriteten av ledamöterna är ledamöter eller ersättare i fullmäktige. Dessutom utser stadsfullmäktige ordförande och vice ordförande för ungdomsnämnden bland nämndens ordinarie ledamöter.
Idrottsnämnden svarar för de i servicehelheten för fritid ingående lagstadgade uppgifter bortsett från de uppgifter som tilldelats kultur- och ungdomsnämnden och hör till stadsstyrelsen eller stadsfullmäktige.
Idrottsnämnden har 13 ledamöter. Varje ledamot har en personlig ersättare.
Stadsfullmäktige utser för sin mandattid ledamöter och ersättare för idrottsnämnden så att en majoritet av ledamöterna är ledamöter eller ersättare i fullmäktige. Dessutom utser stadsfullmäktige ordförande och vice ordförande för idrottsnämnden bland nämndens ordinarie ledamöter.
16 § Social- och hälsovårdsnämnden
Social- och hälsovårdsnämnden sköter de uppgifter som enligt lagar och förordningar ska skötas av social- och hälsovårdsnämnden, bortsett från funktioner inom den psykiatriska sjukvården. Dessutom svarar nämnden för mottagningsfunktioner för flyktingar och återflyttare samt tolk- och översättningstjänster, och ordnandet av medling i tviste- och brottsärenden. Nämnden är kommunens specialomsorgsmyndighet och det kommunala organ som svarar för förebyggande missbrukarvård.
Nämnden har 13 ledamöter. Varje ledamot har en personlig ersättare. Av nämndens ledamöter ska åtminstone en ledamot och ersättare representera den svenskspråkiga språkgruppen.
Stadsfullmäktige utser för sin mandattid ledamöter och ersättare för social- och hälsovårdsnämnden så att en majoritet av ledamöterna är ledamöter eller ersättare i fullmäktige. Dessutom utser stadsfullmäktige vice ordförande bland de ordinarie ledamöterna i social- och hälsovårdsnämnden.
17 § Egentliga Finlands regionala räddningsnämnd
Egentliga Finlands regionala räddningsverk och Egentliga Finlands regionala räddningsnämnd är regional räddningsmyndighet i området enligt 26 § i räddningslagen och 49 och 51 § i kommunallagen. Utöver vad som föreskrivs eller bestäms i lagen eller annanstans fastställs Egentliga Finlands regionala räddningsverks och Egentliga Finlands regionala räddningsnämnds uppgiftsområde, särskilda uppgifter och beslutanderätt, sammansättning för och utnämnande av nämnden i bilaga 1 (instruktion för Egentliga Finlands regionala räddningsnämnd, Sfm 16.11.2009 § 250).
Bestämmelser om centralvalnämnden, valnämnder och valbestyrelser finns i vallagen.
Kapitel 3 Stadens administrativa organisation
Borgmästaren leder och övervakar stadens förvaltning, ekonomi och övriga verksamhet.
Borgmästaren är en förtroendevald som fullgör sitt uppdrag på heltid.
Stadsfullmäktige utser en borgmästare bland fullmäktiges ordinarie ledamöter för fullmäktiges mandattid och mandattiden fortgår tills en ny borgmästare har blivit vald. Borgmästaren utses genom val innan valet av stadsstyrelsens ledamöter och ersättare. Stadsfullmäktige utser en ställföreträdare bland fullmäktiges ordinarie ledamöter om stadsdirektörens frånvaro varar i över två månader.
Borgmästaren leder den politiska process som förutsätts för att de strategiska mål som stadsfullmäktige och stadsstyrelsen uppställt ska uppnås, är ordförande för stadsstyrelsen och stadsstyrelsens koncernsektion samt svarar för förverkligandet av kommuninvånarnas delaktighet och växelverkan. Borgmästaren representerar staden vid tillställningar med intressentgrupper i hemlandet och utomlands.
Borgmästaren styr beredningen av strategin och budgeten samt övriga ärenden som han eller hon tagit för föredragning.
Borgmästaren är chef för kanslichefen.
Staden har tre biträdande borgmästare av vilka en är ordförande för social- och hälsovårdsnämnden, en andra är ordförande för nämnden för fostran och undervisning samt en tredje är ordförande för stadsmiljönämnden. Därtill är alla biträdande borgmästare stadsstyrelsens vice ordförande enligt den av stadsstyrelsen bestämda inträdesordningen.
Biträdande borgmästaren är en förtroendevald som fullgör sitt uppdrag på heltid.
Stadsfullmäktige utser en biträdande borgmästare bland fullmäktiges ordinarie ledamöter för fullmäktiges mandattid och mandattiden fortgår tills en ny biträdande borgmästare har blivit vald. De biträdande borgmästarna utses genom val innan valet av nämndernas ledamöter och ersättare. Stadsfullmäktige utser en ställföreträdare för biträdande borgmästaren bland fullmäktiges ordinarie ledamöter om biträdande borgmästarens frånvaro varar i över två månader.
Ställföreträdare för biträdande borgmästaren är de övriga biträdande borgmästarna bortsett från ordförandeskapet i nämnden enligt den av borgmästaren bestämda inträdesordningen.
Kanslichefen underställd borgmästaren leder stadskoncernens verksamhet och svarar för dess utvecklande.
Kanslichefen är administrativ chef för organiseringsdirektören, förvaltningsdirektören för gemensamma tjänster, servicedirektörerna, ägarstyrningsdirektören, livskraftsdirektören, ledande stadssekreteraren, ekonomidirektören, personaldirektören, kommunikationsdirektören, strategidirektören och revisionsdirektören samt räddningsdirektören.
Organiseringsfunktionen leds av en organiseringsdirektör som förvaltningsmässigt lyder under kanslichefen och som ska se till att verksamheten är resultatrik inom organiseringsfunktionen och samordna verksamheten och tjänsterna inom organiseringsfunktionen och servicehelheten med de övriga myndigheterna.
Organiseringsdirektören ska svara för genomförandet och utvecklandet av samarbetet mellan organiseringsfunktionen, stadens ledning, servicehelheterna och serviceproduktionen, principer och metoder för styrning av serviceproduktionen, de allmänna principerna för och organiseringen av den egna och privata serviceproduktionen, samt ansvara för ansvara för organiseringen och verkställandet av servicehandledning för klienter.
För den egna och externa produktionens del leds servicehelheten av en servicedirektör som förvaltningsmässigt lyder under kanslichefen och som med tanke på organsieringen har till uppgift att svara för att såväl den egna som den externa produktionen är resultatrik samt att samordna tjänsterna inom servicehelheten så att de utgör en ändamålsenlig del av organiseringshelheten.
Servicedirektören svarar för ledningen så, att de av fullmäktige, stadsstyrelsen och nämnden samt borgmästaren uppställda målen uppnås samt svarar för att genomförandet sker ur organiseringssynvinkeln för servicehelhetens del.
Servicedirektör svarar för det regionala och riksomfattande samarbetet samt intressebevakningen.
Servicedirektören svarar för riskhanteringen och beredskapen samt för tillsynen av den egna och privata serviceproduktionen.
Servicedirektörernas tjänstebeteckningar är följande:
-direktören för fostran och undervisning, leder servicehelheten för fostran och undervisning.
-fritidsdirektören, leder servicehelheten för fritid
-social- och hälsovårdsdirektören, leder servicehelheten för välfärd
-31 § Servicehelheten för stadsmiljö
Koncernförvaltningen svarar för beredningen av beslutsfattande och verkställigheten av beslut i stadens organ. Dessutom bistår koncernförvaltningen borgmästaren och kanslichefen vid ledningen av stadens förvaltning och skötseln av ekonomin samt vid ledningen av verksamheten och ekonomin.
Koncernförvaltningen består av:
1 Stöd för ledningen
2 Gemensamma tjänster
3 Organiseringsfunktion
Stöd för ledningen består av de enheter som direkt styrs av borgmästaren och som har till uppgift att stöda ledningen för att förstärka den strategiska ledningen och samordna funktionerna.
Gemensamma tjänster svarar för stadens gemensamma tjänster som anknyter till ekonomi, personalärenden, upphandlingar, lokalärenden, kommunikation och marknadsföring, utvecklande, juridiska ärenden, kundtjänst, IT-funktioner, informationstjänster, företagshälsovården samt allmän förvaltning.
Organiseringsfunktionen ansvarar för de uppgifter som gäller ordnandet av tjänster. Organiseringsfunktionen har till uppgift att styra serviceproduktionen och ansvara för att serviceproduktionen genomförs på det sätt som avses i 8 § i kommunallagen och enligt de mål som staden uppställt. Enligt 8 § i kommunallagen ska den kommun som ansvarar för organiseringen av uppgifterna i fråga om de tjänster och andra åtgärder som ska organisera svara för lika tillgång till tjänsterna och åtgärderna, fastställandet av behovet, mängden och kvaliteten i fråga om dem, det sätt som de produceras på, tillsynen över produktionen samt utövandet av myndigheternas befogenheter. Organiseringsuppgifterna har indelats i följande servicehelheter:
1 Välfärd
2 Fostran och undervisning
3 Fritid
4 Stadsmiljö
5 Sysselsättning
28 § Servicehelheten för välfärd
Organisering
Servicehelheten för välfärd ansvarar för ordnandet av social- och hälsovårdstjänster.
Produktionsorganisation
Servicehelheten för välfärd består av fyra serviceområden för egen produktion:
Familje- och socialtjänster
Serviceområdet för familje- och socialtjänster ska producera socialarbetets tjänster för vuxna och barn enligt socialvårdslagen och speciallagstiftningen om socialvården, psykosociala tjänster som hör till social- och hälsovården, mental- och missbruksvård, rådgivningsbyråtjänster och skol- och studerandehälsovård enligt hälso- och sjukvårdslagen, psykologtjänster enligt lagen om elev- och studerandevård samt mottagningstjänster och tolk- och översättningstjänster för flyktingar och återflyttare. Dessutom ska serviceområdet producera tjänster som främjar välbefinnande och hälsa och svara för ordnandet av medling i tviste- och brottsärenden. Serviceområdet leds av direktören för serviceområdet.
Hälsovårdstjänster
Serviceområdet för hälsovårdstjänster ska producera hälsofrämjande, sjukdomsförebyggande och sjukvårdsrelaterad primärvård och specialiserad sjukvård enligt folkhälsolagen, lagen om specialiserad sjukvård och hälso- och sjukvårdslagen, samt sjukhustjänster (akut, rehabiliterande och palliativ sjukhusvård) och munhälsovård. Dessutom producerar serviceområdet tjänster inom läkemedelsförsörjningen. Serviceområdet leds av direktören för serviceområdet.
Hälsovårdscentralen som hör till servicehelheten består av enheter som producerar primärvård och specialiserad sjukvård.
Äldreomsorg och handikappservice
Serviceområdet för äldreomsorg och handikappservice ska producera tjänster enligt socialvårdslagen, speciallagstiftningen om socialvården, lagen om service och stöd på grund av handikapp och folkhälsolagen. Serviceområdet stöder, rehabiliterar och vårdar äldre och handikappade personer i Åbo och främjar dessa personers förmåga att agera på eget initiativ hemma, inom boendeservicen, på åldringshem och i långvård så att de har boendealternativ och tjänster som lämpar sig för varje livssituation, samt svarar för att ordna stöd för närståendevård. Serviceområdet leds av direktören för serviceområdet.
Styrningen av Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt
Serviceplaneringen och resursallokeringen gällande Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt styrs som en separat verksamhet och detta leds av en tjänsteinnehavare som förordnats av servicedirektören.
Produktionsdirektören leder den operativa verksamheten inom serviceområdet.
29 § Servicehelheten för fostran och undervisning.
Organisering
Servicehelheten för fostran och undervisning har till uppgift att ordna och utveckla småbarnspedagogiken, den grundläggande utbildningen samt morgon- och eftermiddagsverksamheten inom den grundläggande utbildningen, gymnasieutbildningen, yrkesutbildningen samt den allmänbildande vuxenutbildningen.
Produktionsorganisation
Servicehelheten för fostran och undervisning består av sex serviceområden för egen produktion:
Serviceområdet för småbarnspedagogik svarar för den finskspråkiga småbarnspedagogiken som staden själv producerar enligt lagen om småbarnspedagogik samt den finskspråkiga förskoleundervisningen som staden själv producerar enligt lagen om grundläggande utbildning, servicehandledningen för småbarnspedagogiken, de anskaffade tjänsterna inom småbarnspedagogiken enligt lagen om småbarnspedagogik och den anskaffade förskoleundervisningen enligt lagen om grundläggande utbildning, de uppdrag som enligt lagen om stöd för hemvård och privat vård av barn ankommer på kommunen, morgon- och eftermiddagsverksamheten enligt lagen om grundläggande utbildning.
Serviceområdet för den grundläggande utbildningen ska sköta den finskspråkiga utbildningen enligt lagen om grundläggande utbildning.
Serviceområdet för gymnasieutbildning och allmänbildande vuxenutbildning ska sköta den finskspråkiga utbildningen enligt gymnasielagen och den finskspråkiga utbildningen enligt lagen om fritt bildningsarbete.
Serviceområdet för yrkesutbildning ska sköta yrkesutbildningen i samarbete med serviceområdet för svenskspråkig fostran och undervisning.
Serviceområdet för svenskspråkig fostran och undervisning svarar för den svenskspråkiga verksamhet som motsvarar verksamheten för de ovannämnda enheterna bortsett från servicehandledningen för småbarnspedagogiken, morgon- och eftermiddagsverksamheten enligt lagen om grundläggande utbildning samt de uppgifter som enligt lagen om stöd för hemvård och privat vård av barn ankommer på kommunen.
Serviceområdet för gemensamma tjänster svarar för kuratorstjänster och pedagogiskt stöd som ingår i uppgiftsområdet inom servicehelheten.
30 § Servicehelheten för fritid
Organisering
Servicehelheten för fritid har till uppgift att på det sätt som preciseras nedan svara för utvecklandet och organiseringen av de kultur-, musei-, biblioteks-, orkester- och ungdomstjänster samt idrottstjänster, turism samt attraktions- och evenemangsfunktioner enligt lagstiftningen som gäller servicehelheten samt främja och stöda kultur-, ungdoms- och idrottsverksamheten samt turism-, attraktions- och evenemangsverksamheten i staden.
Produktionsorganisation
Servicehelheten för fritid består av sex serviceområden för egen produktion:
Serviceområdet för bibliotekstjänster ska erbjuda informations- och kulturinnehåll samt sökredskap och handledningstjänster i anslutning till detta, upprätthålla bibliotek samt erbjuda invånarna förutsättningar att på egen hand producera information och kultur och delta i medborgarverksamhet. Serviceområdet för bibliotekstjänster leder det gemensamma servicesystemet inom Vaskibiblioteken och sköter de allmänna bibliotekens regionala utvecklingsuppgift inom det område som undervisnings- och kulturministeriet fastställt. Serviceområdet leds av direktören för bibliotekstjänster.
Serviceområdet för idrottstjänster ska skapa förutsättningar för kommuninvånarna att delta i motion och idrott genom att utveckla det lokala och regionala samarbetet samt olika former av hälsofrämjande motion och idrott, stöda medborgarverksamhet, erbjuda motions- och idrottsplatser samt ordna motion och idrott också för olika specialgrupper. Serviceområdet leds av direktören för idrottstjänster.
Serviceområdet för turism verkar som samordnare och genomförare av främjande, marknadsföring, försäljning och samarbete inom turismen i Åbo och dess område. Serviceområdet leds av turistdirektören.
Serviceområdet för museitjänster har till uppgift att insamla, bevara, förmedla och forska i kultur- och naturarv samt konst och främja tillgången och tillgängligheten till och utnyttjandet av kunskapen som hänför sig till dessa områden. Museitjänsterna verkar som regionalt ansvarsmuseum i Egentliga Finland och sköter de uppgifter som fastställts av undervisnings- och kulturministeriet. Serviceområdet leds av direktören för museitjänster.
Serviceområdet för ungdomstjänster skapar förutsättningar för ungdomsarbete och ungdomsverksamhet genom att ordna tjänster och lokaler för unga och stöda de ungas medborgarverksamhet. Serviceområdet leds av direktören för ungdomstjänster.
Serviceområdet Åbo stadsorkester (Åbo filharmoniska orkester) ska värna om och främja musikkulturen och ordna offentliga konserter. Serviceområdet leds av intendenten.
31 § Servicehelheten för stadsmiljö
Organisering
Servicehelheten för stadsmiljön svarar för skapandet av verksamhetsförutsättningar för den attraktiva stadens tillväxt, utvecklingen av stadsmiljön, strukturell funktionalitet och trivsel. Servicehelheten ansvarar också för stadens byggda infrastrukturegendom, byggande och underhåll av en högklassig stadsmiljö och byggande av sunda lokaler. Därtill svarar servicehelheten för myndighetstjänster som gäller miljö och byggande, miljöskydd, regionala myndighetstjänster inom avfallshanteringen och regionala kollektivtrafiktjänster samt andra mobilitetstjänster.
Produktion:
Servicehelheten för stadsmiljö består av fem serviceområden:
Serviceområdet för stadsplanering och markegendom svarar för planeringen av markanvändningen och trafikplaneringen i staden, planläggningen, tomtproduktionen och förvaltningen av stadens jordegendom. Serviceområdet leds av markanvändningsdirektören.
Serviceområdet för stadsbyggande svarar för planeringen av genomförandet av byggande av gator och andra offentliga platser samt för deras underhåll, och för att låta planera och bygga stadens lokaler. Serviceområdet leds av direktören för stadsbyggande.
Serviceområdet för tillstånd och tillsyn svarar för myndighetsuppgifterna i anslutning till byggande och parkeringsövervakningen, miljö- och naturskydd, miljöhälsa och regional avfallshantering samt därtill hörande rådgivning, styrning, tillsyn och experttjänster. Serviceområdet leds av tillsynsdirektören.
Mobilitetstjänster svarar för produktion av kollektivtrafiktjänster som är öppna för alla i Föli-kommunerna i Åbo stadsregion samt för produktion och utveckling av andra mobilitetstjänster i Åbo och stadsregionen. Serviceområdet leds av kollektivtrafikdirektören.
Stadsmätning och geodata ansvarar för utarbetande av tomtindelningar, fastighetsbildningar och upprätthållande av fastighetsregistret, produktion och uppdatering av geodata, geodatasystem och sektorns kundserviceuppgifter. Serviceområdet leds av stadsgeodeten.
Revisionsbyrån ska svara för beredningen och verkställigheten av de ärenden som ingår i revisionsnämndens verksamhetsområde samt bistå revisionsnämnden vid skötseln av dess uppgifter. Dessutom bereder revisionsbyrån för revisionsnämnden tillsynsärenden som gäller redogörelser för bindningar.
Revisionsbyrån är direkt underställd stadsfullmäktige och revisionsnämnden och bedömer huruvida målen som stadsfullmäktige satt upp för stadskoncernen nåtts och huruvida verksamheten är ordnad på ett resultatrikt och ändamålsenligt sätt.
Revisionsbyrån leds av stadsrevisorn, som är föredragande i revisionsnämnden.
Vid revisionsbyrån arbetar dessutom revisionschefer och en tillräckligt stor övrig personal. Stadsrevisorn är chef för den övriga personalen vid revisionsbyrån.
Stadsrevisorn utför uppgifter som revisionsnämnden förordnar.
Tjänsten som stadsrevisor förutsätter en lämplig högre högskoleexamen eller ekonomexamen, förtrogenhet med den offentliga förvaltningen och ekonomin samt erfarenhet av revisionsuppdrag. Dessutom krävs utmärkta muntliga och skriftliga kunskaper i finska och nöjaktiga muntliga och skriftliga kunskaper i svenska.
Behörighetsvillkoren för revisionschefen är en lämplig högre högskoleexamen och förtrogenhet med den offentliga förvaltningen och ekonomin.
DEL 2 ORDNANDE AV VERKSAMHET OCH EKONOMI
Kapitel 4 Befogenheter för organ, förtroendevalda och ledande tjänsteinnehavare
33 § Stadsfullmäktiges befogenheter
Utöver det som särskilt föreskrivs i 14 § i kommunallagen eller någon annanstans i lagstiftningen ska stadsfullmäktige sköta följande uppgifter:
1) fastställa hierarkin för stadens strategier och godkänna stadens strategier och program för den högsta nivån,
2) besluta om viktiga och ekonomiskt vittomfattande principer för organiseringen av stadens förvaltning samt grunderna för koncernstrukturen,
3) godkänna projektplanerna och projektbeskrivningarna för stadens lokalitetsprojekt om årshyran överskrider 300 000 euro eller om kostnadskalkylen överskrider tre miljoner euro, med undantag av Egentliga Finlands regionala räddningsverks projektplaner för lokalitetsprojekt i kommuner utanför Åbo stads område som oberoende av lokalitetsprojektets värde godkänns av Egentliga Finlands regionala räddningsnämnd,
4) godkänna projektplanerna för stadens infrastrukturprojekt vars kostnadsförslag överskrider tre miljoner euro,
5) besluta om anskaffning, överlåtelse och uthyrning av fast och lös egendom samt andra avtal och förbindelser som grundar sig på ägarbesittningen om köpesumman eller avtalsersättningen överskrider tre miljoner euro eller årshyran överskrider 300 000 euro,
6) besluta om viktiga ändringar i stadens eget servicenät,
7) besluta om grundande eller indragning av läroanstalter,
8) godkänna kalkylen över infrastrukturkostnader i markandvändningsprojekt i samband med godkännandet av detaljplanen,
9) godkänna utvecklingsplanen för vattentjänsterna och avgränsningen av områdena,
10) besluta om ibruktagande eller slopande av ekonomiskt eller principiellt viktiga nya klientavgifter eller bidrag eller förmåner som är beroende av kommunens prövning,
11) besluta om prissättningen av tjänster och produkter samt grunderna för lösen av handlingar,
12) besluta om godkännande och ändringar av stadgarna för stadens fonder samt
13) godkänna grunderna för avskrivning enligt plan.
34 § Stadsstyrelsens befogenheter
Utöver det som föreskrivs i en lag eller annars bestäms om stadsstyrelsens uppgifter ska stadsstyrelsen sköta följande uppgifter:
1) svara för skötseln av stadens ekonomi och egendom samt en resultatinriktad verksamhet inom organisationen, och följa upp hur de resultatmål som stadsfullmäktige uppställt för stadens organisationer uppnås och vid behov precisera målsättningarna,
2) leda beredningen av stadens strategier, budgeten och ekonomiplanen samt övriga planer och program som stadsfullmäktige ska fatta beslut om och svara för verkställigheten av dem,
3) dra upp riktlinjer för de frågor som hör till stadens ledarskapssystem till den del som det inte ingår bestämmelser om dessa frågor i instruktionerna som stadsfullmäktige godkänt,
4) leda stadens förvaltning och övervaka att de underlydande organen, servicehelheterna samt tjänsteinnehavarna och stadens övriga anställda sköter sina uppgifter enligt gällande bestämmelser och beslut och handlar i enlighet med stadens intresse,
5) leda stadens information och informera om stadens verksamhet,
6) ansvara för grunderna för ordnandet av dokumentförvaltningen,
7) svara för att staden uppfyller de förpliktelser som dataskyddslagstiftningen bestämmer och övervakar att de följs
8) svara för stadens personalpolitik och övervaka genomförandet av den och enhetligheten i det beslutsfattande som gäller personalärenden,
9) leda stadens näringspolitik och stadsutveckling,
10) leda stadens strategiska markanvändning, användningen av lokaler och fastighetsutvecklingen samt planläggningen och godkänna stadens planläggningsprogram,
11) svara för styrningen av stadens klimat- och miljöpolitik,
12) svara för stadens information och kommuninvånarnas möjligheter till delaktighet,
13) besluta om regionala och kommunöverskridande ärenden på stadsnivå och svara för styrningen av de regionala organen,
14) besluta om utgångspunkterna och målen för program för markanvändning, boende och trafik (MBT), planen för trafiksystem, mobilitetstjänster och andra styrdokument för markanvändning,
15) utse strategiska projekt gällande markanvändningen och besluta om behovsutredningar och mål för strategiska projekt gällande markanvändningen,
16) besluta om principer för fastighetsutvecklingen
17) besluta om hanteringen av helheten av stadens egna utvecklingsfastigheter,
18) besluta om utgångspunkterna för investeringsprogram samt prioriteringen av objekt,
19) besluta om principer för lokalanvändning och behovsutredningar för lokalitetsprojekt som överstiger 2 miljoner euro eller vars årshyra överstiger 200 000 euro,
20) besluta om projektplaner och projektbeskrivningar för lokalitetsprojekt på 1–3 miljoner euro eller med en årshyra på 100 000–300 000 euro,
21) besluta om projektplaner för infrastrukturprojekt vars kostnadsförslag uppgår till 1–3 miljoner euro,
22) besluta om anskaffning, överlåtelse och uthyrning av fast och lös egendom samt andra avtal och förbindelser som grundar sig på ägarbesittningen om köpesumman eller avtalsersättningen överskrider 1–3 miljoner euro eller årshyran överskrider 200 000–300 000 euro,
23) besluta om partnerskaps- och samarbetsavtal om markanvändningen samt ordnande av tomtöverlåtelsetävlingar, om stadsstyrelsen inte har godkänt ärendet tidigare som en del av serviceplanen eller om det inte tidigare har tillsatts ett strategiskt projekt för markanvändning i ärendet, samt
24) besluta om utlåtanden till kollektivtrafiknämnden för Åbo stadsregion om ordnande av stadens interna kollektivtrafik.
25) besluta om kontrollansvaret gällande bolag och stiftelser
Stadsstyrelsen avgör ärenden som gäller
1) utfärdande av åtgärdsbegränsning och utfärdande och förlängning av byggförbud (53 § i markanvändnings- och bygglagen MBL), bedömning av en detaljplans aktualitet då, när planen anses föråldrad (MBL 60 §), anhängiggörande av kommunens inlösningsrätt (MBL 99 §) samt utseende av ett utvecklingsområde, när detta inte sker i samband med godkännandet av en plan (MBL 111 §),
2) principerna och fullmakterna att bevilja sådana skadestånd som yrkas av staden,
3) avgivande av förklaringar och utlåtanden med anledning av besvär över stadsfullmäktiges beslut, om stadsstyrelsen anser att det inte är skäl att häva stadsfullmäktiges beslut på de grunder som anges i besväret,
4) betydande utlåtanden och utredningar med vidsträckt betydelse som begärts av staden,
5) grundande av bolag och sammanslutningar enligt stadsfullmäktiges riktlinjer,
6) överlåtelse av stadens affärsverksamhet till tredje part eller stadens mottagande av affärsverksamhet,
7) godkännande av avskrivningsplaner för nyttigheter som hänförs till bestående aktiva samt utfärdande av behövliga beräkningsanvisningar,
8) principerna för stadens säkerhet och beredskap,
9) utrikesresor som företas av olika organ,
10) fastställande och styrning av stadens spetsprojekt,
11) olika resultatlönesystem och införande av sådana system,
12) prövningsbaserade löner för dem som stadsstyrelsen anställer,
13) ärenden inom koncernförvaltningen som ett kollegialt organ enligt lag, stadgorna eller motsvarande ska besluta om eller som enligt denna förvaltningsstadga hör till nämndens allmänna behörighet,
14) befrielse från erläggande av kommunalskatt och felaktigt påförda kommunala avgifter,
15) beviljande av lättnad i eller befrielse från en offentligrättslig eller privaträttslig avgift eller en fordran som tillkommer staden, när detta enligt en lag eller de bestämmelser på vilka avgiften eller fordran grundar sig är tillåtet, om inte beslutsfattandet i ärendet har överförts på något annat organ eller någon annan tjänsteinnehavare,
16) ingå förlikning eller ett ackordavtal om inte beslutsfattandet i ärendet har överförts på något annat organ eller någon annan tjänsteinnehavare,
17) uppgifter som enligt skattelagstiftningen ankommer på kommunen,
18) storleken på de avgifter som tas ut för lösen av handlingar enligt de grunder som fullmäktige godkänt,
19) prissättningen av tjänster, produkter och kundavgifter enligt de grunder som fullmäktige godkänt, om inte ärendet har överförts på något annat organ,
20) användning av förköpsrätten
21) att inte utnyttja förköpsrätten i fastighetsköp som överstiger en miljon euro,
22) uppgifter som enligt avfallslagen hör till kommunen med undantag av uppgifter som i § 51 bestämts höra till avfallshanteringsnämnden för Sydvästra Finland samt
23) övriga ärenden som inte ingår i stadsfullmäktiges eller något annat organs uppgifter.
Stadsstyrelsen har rätt att delegera befogenheter till andra organ och tjänsteinnehavare.
Stadsstyrelsen kan avgöra ett ärende som ingår i ett lägre organs eller en tjänsteinnehavares beslutanderätt, om ärendet är en del av en ärendehelhet, där beslutsfattandet ingår i stadsstyrelsens beslutanderätt.
Stadsstyrelsen kan överföra ett ärende som den har rätt att avgöra för beslut i stadsfullmäktige, om ärendet har sådan betydelse att detta krävs.
35 § Befogenheter för stadsstyrelsens koncernsektion
Koncernsektionens ska svara för följande uppgifter:
1) styra stadens centraliserade tjänster,
2) föra ägarens talan och framlägga stadens ställningstaganden i viktiga ärenden som behandlas på bolagsstämmorna i strategiska bolag och vid andra motsvarande sammanträden och utfärda anvisningar till de personer som representerar staden i dessa bolag och i övriga sammanslutningar,
3) utse stadens representanter till förvaltningsorgan i sådana sammanslutningar som fastställts som strategiska sammanslutningar samt utse revisorer,
4) fastställa och följa upp de verksamhetsmässiga och ekonomiska målen i sådana sammanslutningar som fastställts som strategiska sammanslutningar samt
5) ordna tillsynen av de sammanslutningar och stiftelser som ingår i stadskoncernen och övriga sammanslutningar och stiftelser.
Koncernsektionen kan föra ett ärende som den har rätt att avgöra för behandling i stadsstyrelsen, om ärendet har sådan betydelse att detta krävs.
Koncernsektionen har rätt att delegera befogenheter till andra organ och tjänsteinnehavare.
36 § Borgmästarens befogenheter
Utöver det som särskilt föreskrivs i 38, 40, 44, 48 och 113 § i kommunallagen ska borgmästaren sköta följande uppgifter:
1) presentera stadsstrategin och budgeten samt ett ärende som ingår i kanslichefens befogenheter efter att underrättat kanslichefen om detta,
2) avge utlåtanden som begärts av stadsstyrelsen samt sköta andra liknande uppgifter om inte ärendet på grund av dess principiella eller ekonomiska betydelse ska föreläggas stadsstyrelsen för behandling,
3) besluta om användningen av stadsstyrelsens (ett organs) reserverade anslag inom de ramar som stadsstyrelsen beslutat om,
4) besluta om användningen av stadens representationslokaler,
5) besluta om de förtroendevaldas resor,
6) bevilja enskilda förtroendevalda förmåner som är fastställda i arvodesstadgan,
7) bevilja bidrag ur stadsstyrelsens anslag,
8) utse stadens representanter i arbetsgrupper, förhandlingar, sammanträden och andra evenemang utanför staden, samt i sammanslutningars och stiftelsers förvaltningsorgan eller till revisorer, om inte stadsstyrelsen eller koncernsektionen har fattat beslut i ärendet,
9) bevilja stadens förtjänst- och utmärkelsetecken samt ansöka om andra förtjänst- och utmärkelsetecken och hederstitlar,
37 § Biträdande borgmästarens befogenheter
Biträdande borgmästaren har till uppgift att i fråga om de nämnder som han eller hon leder avge ett utlåtande i andra ärenden än de som gäller sökande av ändring.
38 § Nämndens allmänna befogenheter
Nämnden ska utveckla, styra och övervaka verksamheten hos den underlydande organisationen.
Nämnden ska sköta följande uppgifter inom sitt uppgiftsområde:
1) besluta om utarbetandet av ett budgetförslag för stadsstyrelsen,
3) rapportera om ekonomin och verksamheten till stadsstyrelsen och fullmäktige,
4) besluta om beviljande av bidrag enligt de principer som stadsstyrelsen fastställt,
5) besluta om prissättningen av kundavgifter, tjänster och produkter enligt de grunder som fullmäktige godkänt,
6) besluta om ändringar av enskilda verksamhetsställen enligt de principer för servicenätverket som stadsfullmäktige och stadsstyrelsen godkänt,
7) godkänna behovsutredningarna för lokalitetsprojekt, om årshyran för projektet är 100 000–200 000 euro eller om kostnadskalkylen för projektet är 1–2 miljoner euro,
8) besluta om avskaffande av lokaler som är i bruk,
9) för sin del godkänna projektbeskrivningarna och projektplanerna för lokalitetsprojekt och framlägga projekten vidare för godkännande i de beslutsfattande organen,
10) avge betydande utlåtanden och utredningar som begärts av staden och som inte förutsätter sektorövergripande övervägande eller bildande av stadens helhetssyn samt
11) besluta om ärenden med vidsträckt betydelse gällande uppgiftsområdet.
Nämnden har rätt att delegera befogenheter till andra organ, servicedirektören eller tjänsteinnehavare.
Nämnden kan föra ett ärende som den har rätt att avgöra för beslut i stadsstyrelsen, om ärendet har sådan betydelse att detta krävs.
Kapitel 5 Revisionsnämndens och stadsrevisorns befogenheter
39 § Revisionsnämndens befogenheter
Revisionsnämnden har allmän befogenhet i fråga om granskningen av stadens förvaltning och ekonomi. Revisionsnämnden beslutar om de ärenden som gäller granskningens och bedömningens innehåll, rapportering, nämndens förvaltning och ekonomi som enligt lagen inte ingår i befogenheterna för andra organ.
Utöver det som stadgas i kommunallagen och annars är bestämt ska nämnden
1) godkänna nämndens utvärderingsplan som gäller under nämndens mandattid och nämndens årliga arbetsprogram,
2) bereda ett förslag till val av revisor för fullmäktige och i samband med beredningen av valet fastställa längden på revisorns mandattid, som kan vara högst sex år,
3) konkurrensutsätta revisionen av stadens dottersammanslutningar och stiftelser,
4) följa upp att revisorns granskningsplan genomförs och att revisorns uppgifter utförs på ett adekvat sätt,
5) göra vid behov framställningar om utvecklandet av revisionen,
6) svara för att det finns behövliga resurser för granskningen och bedömningen av förvaltningen och ekonomin, så att granskningen kan utföras i den omfattning som god revisionssed kräver och så att bedömningsverksamheten är omfattande,
7) besluta om anställning av tjänsteinnehavare vid revisionsbyrån, bortsett från stadsrevisorn som utses av stadsfullmäktige,
8) tillsätta bland sina ledamöter nödvändiga kommittéer eller arbetsgrupper för beredningen av granskningen,
9) ta initiativ till och göra framställningar om hur nämndens, revisorns och den interna revisionens uppgifter ska sammanjämkas på ett så ändamålsenligt sätt som möjligt,
10) besluta om nämndens och enskilda ledamöters deltagande i resor som anknyter till skötseln av förtroendeuppdraget samt deltagande i utbildning,
11) besluta om rapporter och utredningar som bereds för fullmäktige,
12) övervaka att skyldigheten att redogöra för bindningar enligt 84 § i kommunallagen iakttas och tillkännage redogörelserna för fullmäktige årligen, samt
13) sköta övriga ärenden som hör till nämndens uppgiftsområde.
40 § Stadsrevisorns befogenheter
Stadsrevisorn ska förutom vad som särskilt har stadgats eller annars bestämts:
1) leda och utveckla verksamheten vid revisionsbyrån som lyder under revisionsnämnden,
2) fungera som administrativ chef för personalen vid revisionsbyrån,
3) svara för beredningen i anslutning till revisionsnämndens uppgifter
4) vara föredragande i revisionsnämndens sammanträden,
5) bestämma om användningen av revisionsnämndens anslag enligt de grunder som nämnden fastställt och godkänna de fakturor och övriga utgifter som ansluter sig till nämndens verksamhet,
6) besluta om de förbindelser som gäller revisionsbyrån och underteckna revisionsbyråns avtal och andra förbindelser som grundar sig på nämndens beslut,
7) underteckna upphandlingsavtal gällande revisionstjänster på basis av stadsfullmäktiges beslut, som kontrasigneras av revisionsnämndens sekreterare,
8) utföra övriga uppgifter som revisionsnämnden förordnar och som hör till verksamhetsområdet.
Stadsrevisorn kan utse en underlydande tjänsteinnehavare att föredra bestämda ärendehelheter eller ett enskilt ärende.
Nämndens ordförande eller, om ordföranden har förhinder, nämndens vice ordförande beslutar om stadsrevisorns semester, deltagande i utbildning, studie- och tjänsteresor och godkännandet av utgifterna i anslutning till detta och övriga utgifter som gäller stadsrevisorn personligen.
Kapitel 6 Befogenheterna för ledande tjänsteinnehavare
41 § Kanslichefens befogenheter i ärenden som anknyter till ledning
Utöver det som bestäms någon annanstans ska kanslichefen sköta följande uppgifter:
1) föra stadens talan till den del som detta inte ingår i stadsstyrelsens eller borgmästarens uppgifter,
2) utfärda anvisningar och bestämmelser som gäller hela staden i ärenden som inte överförts på någon annan myndighet,
3) avge utlåtanden, uppgifter och utredningar som begärts av staden och som gäller flera servicehelheter eller i övrigt förutsätter övervägande som överskrider gränserna mellan servicehelheterna eller bildande av stadens helhetssyn, om inte borgmästaren uttalar sig i ärendet,
4) utfärda anvisningar till stadens representanter om stadens åsikt i ärenden som behandlas i sammanslutningar och stiftelser, om inte stadsstyrelsen, koncernsektionen eller borgmästaren har fattat beslut i ärendet,
5) besluta om att nöja sig med domstolars och myndigheters beslut och sökande av ändring i ärenden som inte hör till servicehelheterna,
6) besluta om ärenden som gäller stadens säkerhet, riskhantering och beredskap samt säkerhetsfrågor som gäller användningen av olika områden,
7) ansvara för ordnandet av stadens avtalshantering
8) besluta om utnyttjande av olika områden i centrum, Veritas Stadion och på Runsala för betydelsefulla stadsevenemang,
9) ombesörja stadens datasäkerhet och datasekretess samt utse dataskyddsansvarig,
10) tillsätta servicehelheternas ledningsgrupper,
11) besluta om befogenheterna för de som arbetar vid servicecentralen för sysselsättning samt
12) besluta om ärenden som inte överförts på något annat organ, borgmästaren eller tjänsteinnehavare.
Kanslichef kan fatta beslut om att delegera befogenheter till tjänsteinnehavare.
42 § Kanslichefens befogenheter i förvaltningsärenden
Kanslichefen har särskilda befogenheter att sköta följande ärenden inom koncernförvaltningen och hela staden:
1) besluta inom koncernförvaltningen om ärenden som avses i 45 §,
2) ingå förliknings- och ackordavtal samt bevilja lättnad eller befrielse beträffande prestationstidtabell, ränta, förseningsränta och fordringskostnader för en offentlig- eller privaträttslig betalningsskyldighet samt kapital upp till 50 000 euro, samt besluta om kvittering av fordring inom den ram som stadsstyrelsen fastställt,
3) besluta om kvittering av fordring,
4) bevilja tjänsteinnehavare och arbetstagare i stadens tjänst lättnad i eller befrielse , inom de ramar som stadsstyrelsen fastställt, från skyldigheten att ersätta skador som åsamkats staden, om skadan inte har orsakats med uppsåt eller på grund av grov oaktsamhet eller om ifrågavarande tjänsteinnehavare inte är redovisningsskyldig,
5) bevilja skadeersättning inom de gränser som stadsstyrelsen har fastställt,
6) besluta om åtgärder för indrivande av skadestånd av en anställd inom staden som orsakat skada samt om helt eller delvis avstående från framläggande av skadeståndskrav till en anställd inom staden, då skadan inte har orsakats med uppsåt eller på grund av grov oaktsamhet,
7) besluta om överlåtelse utan full ersättning av egendom som på basis av förbindelser eller avtal överlåtits som säkerhet till staden,
8) besluta om användningen av stadens vapenbild,
9) föra stadens talan vid domstolar, myndigheter och där det i övrigt är fråga om stadens juridiska intressebevakning,
10) besluta om mottagande av arv och testamenten till staden,
11) föra stadens talan i egenskap av skattetagare, när det är fråga om beskattning eller sökande av ändring i beskattningen,
12) anhålla om att arv som tillfallit staten ska övergå till staden,
13) besluta om överförande av fordran till utsökning
14) besluta om avförande av fordringar från kontona
43 § Kanslichefens befogenheter i ekonomiärenden
Kanslichefen har särskilda befogenheter att sköta följande ekonomiärenden inom koncernförvaltningen och hela staden:
1) uppta lång- och kortfristiga krediter, ändra återbetalningen av lån och lånevillkoren samt godkänna skuldebrev gällande dessa enligt de gränser som fullmäktige godkänt och enligt den av stadsstyrelsen godkända låneuttags- och placeringsplanen,
2) ingå avtal om hanteringen av finansierings- och placeringsriskerna inom de gränser som fullmäktige godkänt och enligt de principer som stadsstyrelsen godkänt och enligt den av stadsstyrelsen godkända låneuttags- och placeringsplanen,
3) bevilja kort- och långfristiga lån och kontolimiter åt sammanslutningar, där staden har bestämmanderätt enligt de gränser som fullmäktige godkänt samt godkänna tillräckliga motsäkerheter för lån och underteckna dokument,
4) besluta om finansierings- och placeringsåtgärder som stadens likviditet kräver enligt de placeringsprinciper som stadsfullmäktige godkänt och enligt den av stadsstyrelsen godkända låneuttags- och placeringsplanen,
5) besluta om kassaförvaltningen, rättigheterna i fråga om kontantkassor och betalningsrörelsen samt användningen av betalningssätt,
6) besluta om förvaltningen av stadens finansieringstillgångar och lån samt skötseln och förvaringen av de värdeandelar, värdepapper och stadens övriga handlingar som förvaltas av koncernförvaltningen,
7) förvalta de tillgångar som stadens dotterbolag enligt ett separat avtal överlåtit att förvaltas av staden,
8) förvalta tillgångarna i stadens skadefond och donationsfonder enligt de placeringsprinciper som stadsfullmäktige godkänt, stadsstyrelsens låneuttags- och placeringsplan samt enligt de anvisningar och riktlinjer som den av stadsstyrelsen tillsatta placeringskommittén gett,
9) besluta om användningen av banktjänster enligt de anvisningar som stadsstyrelsen gett,
10) bevilja pensioner och bidrag som grundar sig på stadens pensionsstadga för tjänsteinnehavare och arbetstagare samt på stadens änke- och pupillpensionsstadga,
11) öppna bankkonton för staden och avsluta konton samt ansluta dottersammanslutningarnas bankkonton till koncernens kontohelhet,
12) besluta om vilka personer som ges fullmakt att underteckna uttag från och överföringar mellan stadens bank- och transaktionskonton samt underteckna överföringen av de checker som erhållits som betalning och övriga betalningsanvisningar som förutsätts för överföring av tillgångar,
13) ta emot kortfristiga insättningar av dottersammanslutningarna och stiftelserna samt överenskomma om gottgörelseräntan enligt de anvisningar som getts, samt
14) bevilja finansiering på villkor för eget kapital till stadens dottersammanslutning upp till högst 100 000 euro under budgetåret.
44 § Kanslichefens befogenheter i lokalärenden
Kanslichefen har särskilda befogenheter att sköta följande lokalärenden inom koncernförvaltningen och hela staden:
1) besluta om överlåtelse och anskaffning av egendom som underskrider 1,0 miljoner euro som koncernförvaltningen förvaltar eller uthyrning av egendom vars årshyra underskrider 200 000 euro samt andra avtal och förbindelser som grundar sig på koncernförvaltningens ägarbesittning,
2) besluta om uthyrning och hyrning av lokaler, övriga avtal i anknytning till dem samt anskaffande och överlåtande av övrig lös egendom, ifall deras värde underskrider 0,5 miljoner euro eller årshyran är under 200 000 euro,
3) godkänna projektbeskrivningarna och projektplanerna för lokalprojekt på under 1 miljon euro eller projekt som till sin årshyra underskrider 100 000 euro, samt
4) godkänna investeringsplanen för en lokalinvestering vars kostnadsförslag underskrider en miljon euro.
45 § Servicedirektörens befogenheter
Servicedirektören ska för sin servicehelhets del sköta följande uppgifter:
1) föra stadens talan till den del som detta inte ingår i nämndens uppgifter,
2) avge utlåtanden och utredningar som begärts av staden och som inte förutsätter övervägande som överskrider gränserna mellan servicehelheterna eller bildande av stadens helhetssyn,
3) se till att nämndens ordförande har aktuell och tillräcklig information om de väsentliga ärenden som ska behandlas i nämnden,
4) utarbeta ett budgetförslag till nämnden,
5) besluta om användningen av anslagen i budgeten och rapporterar om verksamheten och ekonomin till den biträdande borgmästaren och nämnden,
6) besluta om de personalärenden som inte delegerats till andra myndigheter samt fastställa inplaceringen av de anställda inom servicehelheterna,
7) besluta om organisering av servicehelheten,
8) besluta om inledande av upphandlingarna, godkännande av anbudsförfrågningarna och fattar beslut om upphandlingarna inom de gränser som nämnden fastställt.
9) besluta om avtal och förbindelser som ingår i hans eller hennes befogenheter och gäller servicehelheten och underteckna avtal och andra förbindelser som gäller servicehelheten,
10) besluta om skadeersättningar enligt de gränser som stadsstyrelsen fastställt,
11) ansöka om de statsandelar och bidrag som inte ansöks centraliserat på stadsnivå,
12) besluta om åtnöjande med domstolars och myndigheters beslut och om sökande av ändring i ärenden som gäller serviceområdet,
13) besluta om tillsättande och förvaltning av projekt och arbetsgrupper och utse stadens representanter i arbetsgrupper, förhandlingar, sammanträden och andra evenemang utanför staden, som gäller bara en servicehelhet och inte på något annat sätt förutsätter övervägande som överskrider gränserna mellan servicehelheterna,
14) ombesörja samverkan och arbetarskydd för servicehelheten,
15) besluta om utgivande av handlingar enligt lagen om offentlighet i myndigheternas verksamhet,
16) besluta om övriga ärenden som gäller servicehelheten, om inte något annat följer av lagen, förvaltningsstadgan eller något annat beslut.
Servicedirektören rapporterar om verksamheten och ekonomin inom sin servicehelhet till borgmästaren, biträdande borgmästaren, kanslichefen och organiseringsdirektören samt ser till att borgmästaren, biträdande borgmästaren och kanslichefen har sådan information om servicehelhetens verksamhet som är tillräcklig för en ändamålsenlig tillsyn.
Servicedirektören ska se till att den servicehelhet som hen leder följer de anvisningar om förfaringssättet och de direktiv för verksamheten som de tjänsteinnehavare som anges i förvaltningsstadgan har gett inom ramen för sina befogenheter.
Servicedirektören kan innan beslut har fattats överta och fatta beslut i ett ärende som ingår i en annan tjänsteinnehavares befogenheter inom servicehelheten om inte annat föranleds av lagstiftningen.
46 § Vikarier för ledande tjänsteinnehavare
När en tjänsteinnehavare inom koncernförvaltningen är förhindrad sköts hans eller hennes uppgifter av en annan tjänsteinnehavare som förordnas av kanslichefen.
När kanslichefen är förhindrad sköts hans eller hennes uppgifter av ägarstyrningsdirektören.
När stadsrevisorn är förhindrad sköts hans eller hennes uppgifter av den tjänsteinnehavare vid revisionsbyrån som förordnas av revisionsnämnden. När en annan tjänsteinnehavare vid revisionsbyrån är förhindrad sköts hans eller hennes uppgifter av den person som förordnas av stadsrevisorn.
När direktören för ett serviceområde och andra anställda i chefsställning och som direkt lyder under servicedirektören är förhindrad sköts hans eller hennes uppgifter av den tjänsteinnehavare som förordnas av servicedirektören.
Kapitel 7 Särskilda befogenheter inom servicehelheten för välfärd
47 § Tjänsteinnehavarnas särskilda befogenheter
De tjänsteinnehavare som leder servicehelheten för välfärden ska inom sina serviceområden besvara de anmärkningar som avses i lagen om klientens ställning och rättigheter inom socialvården och lagen om patientens ställning och rättigheter, avge beslut och intyg med stöd av lagen om offentlighet i myndigheternas verksamhet och dataskyddsförordningen samt inom sitt ansvarsområde sköta uppdraget som lokal tillsynsmyndighet enligt lagen om tillsyn över den privata social- och hälsovården.
En föredragande kan överföra ett ärende som ingår i en tjänsteinnehavares beslutanderätt till social- och hälsovårdsnämnden för beslut i första instans, om ärendet är av sådan vikt att detta krävs. Ett ärende kan likväl inte överföras för beslut i nämnden eller sektionen, om beslutsfattandet i ärendet enligt 13 § i barnskyddslagen ingår i den tjänsteinnehavares befogenheter som fattar beslut om barnskyddsåtgärder.
Sektordirektören och de tjänsteinnehavare som leder serviceområdena kan delegera sina befogenheter till andra tjänsteinnehavare. Servicedirektören och de tjänsteinnehavare som leder serviceområdena kan själva överta beredningen och beslutsfattandet i ärenden som ingår i en underlydande tjänsteinnehavares befogenheter, utom i sådana ärenden som gäller individuell social- och hälsovård.
De ledande socialarbetarna, socialarbetarna och specialsocialarbetarna samt servicechefen ska enligt givna anvisningar och fastställd arbetsfördelning
1) besluta om beviljande av socialservice till klienter samt debitering, efterskänkning och nedsättning av avgifterna för denna service,
2) besluta om ärenden som hör till den socialarbetares befogenheter som enligt barnskyddslagen ska utses för ett barn samt sköta de socialarbetaruppgifter som enligt barnskyddslagen fastställts att ska skötas av den socialarbetare som utsetts för ett barn samt besluta om stödåtgärder och eftervård inom öppenvården, vården utom hemmet och eftervården,
3) besluta om utbetalning av de influtna medlen för eget hushåll,
4) ombesörja övervakningen av vården av de barn som placerats i ett privata hem och beslutsfattandet i anslutning till detta,
5) besluta om beviljande, utbetalning och återkrav av utkomststöd samt andra bidrag i anslutning till utkomstskyddet,
6) framlägga förslag för pensionsanstalter och motsvarande om utbetalning av pensioner och andra förmåner till social- och hälsovårdsnämnden för att användas för vård av och omsorg om klienterna,
7) utföra de uppgifter som fastställts att ska skötas av de sociala myndigheterna i ärenden som gäller vårdnaden av barn och umgängesrätten,
8) anhängiggöra förordnande av intressebevakare och vårdnadshavare samt ärenden som gäller vårdnaden av barn och umgängesrätten,
9) besluta om givande av samtycke enligt 7 § 2 mom. i passlagen och vid behov ge utlåtanden och intyg över sociala förhållandena hos de personer som är klienter samt
10) fatta besluta i anknytning till social kreditgivning.
Socialhandledarna, handledarna, familjehandledarna, servicehandledarna, förmånshandläggarna och byråsekreterarna ska enligt givna anvisningar och fastställd arbetsfördelning besluta om beviljande och återkrav av utkomststöd samt beviljande, utbetalning och återkrav av andra bidrag i anslutning till utkomststödet och beviljande och utbetalning av social kredit och tidtabell för återbetalning samt ändringar i tidtabellen för återbetalning av krediten.
Den ledande socialarbetaren, socialarbetaren och socialhandledaren har rätt att besluta om beviljande av arvoden och ersättningar enligt familjevårdslagen samt ingå uppdragsavtal enligt familjevårdarlagen.
Den ledande socialarbetaren ska enligt separat anvisning och överenskommen arbetsfördelning besluta om beviljande av tjänsterna inom familjearbetet och intensifierat familjearbete enligt barnskyddslagen och socialvårdslagen.
Den ledande familjehandledaren beslutar om användningen av tjänster för familjegrupper samt för egna stödpersoner enligt separat överenskommen arbetsfördelning.
Den tjänsteinnehavare som leder familjearbetet och familjestödet beslutar om tjänsterna inom familjearbetet enligt barnskyddslagen och socialvårdslagen.
Familjehandledaren beslutar om beviljande av hemservice för barnfamiljer.
De tjänsteinnehavare som har fastställda barnatillsyningsmannauppgifter ska sköta följande uppgifter:
1) sköta de i lagstiftningen om faderskap, vårdnaden av barn och umgängesrätten och underhållet för barn angivna uppgifterna,
2) sköta de lagstadgade uppgifter som gäller underhållet av barn, inklusive anhängiggöra förordnandet av intressebevakare,
3) fatta beslut om övervakat och stöttat umgänge och övervakade byten enligt socialvårdslagen,
4) fastställa de avtal om vårdnad av barn, underhållsbidrag och umgängesrätt som ingåtts mellan föräldrarna samt
5) fastställa avtal mellan makarna om det underhållsbidrag som ska betalas till den ena av makarna.
Ledande medlingshandledaren och medlingshandledarna ska sköta följande uppgifter:
1) ledande medlingshandledaren samt övriga av honom eller henne förordnade medlingshandledare ska fatta beslut om upptagande av ärenden till medling och avbrytande av medling,
2) medlingshandledarna ska svara för behandlingsprocessen vid brott och i tvister, beredningen av medlingsbeslut och handledningen och övervakningen av de frivilliga medlarnas arbete samt svara för de frivilliga medlarnas grundläggande och kompletterande utbildning enligt de anvisningar som social- och hälsovårdsministeriets delegation för medling vid brott gett samt för säkerställandet av verksamhetsförutsättningarna för medlarna.
Rätt att få tillträde till en persons bostad:
Direktören för barnskyddet, direktören för socialarbete, servicechefen, direktören för handikappservicen, handikappserviceplaneraren och ledande socialarbetare har rätt att förordna att en socialarbetare får tillträde till en persons bostad eller annan vistelseort, när personen är i uppenbart behov av socialvård och hans eller hennes intresse på grund av allvarlig risk för hälsa, utveckling eller trygghet ovillkorligen kräver detta och behovet av socialvård annars inte kan utredas.
Direktören för barnskyddet, direktören för socialarbete, servicechefen, direktören för handikappservicen, handikappserviceplaneraren, ledande socialarbetaren, chefen för öppenvården, servicechefen för hemvården, direktören för boendeservicen och chefen för serviceboende har samma befogenheter att fatta beslut i individärenden som de tjänsteinnehavare som lyder under dem. Dessutom har de rätt att i enskilda fall förbehålla sig beslutanderätten i individärenden som handläggs av en underlydande tjänsteinnehavare.
Chefen för serviceområdet för familje- och socialarbete är den ledande tjänsteinnehavare som enligt 13 § 2 mom. i barnskyddslagen beslutar om barnskyddsåtgärder.
Cheferna för serviceboende och den servicechef som svarar för servicecentralverksamheten har rätt att besluta om tillfällig uthyrning av de gemensamma lokalerna i sina verksamhetsenheter.
Servicecheferna och servicehandledarna för äldreomsorgen och handikappservicen ska enligt givna anvisningar och fastställd arbetsfördelning sköta följande uppgifter:
1) besluta om anvisande av service och stödtjänster inom hemvården och om deldygnsvård samt de avgifter som ska tas ut för detta,
2) för sin del besluta om beviljande av stöd för närståendevård och de avgifter som ska tas ut för den,
3) besluta om beviljande av korttidsvård,
4) besluta om färdtjänst enligt handikappservicelagen och socialvårdslagen samt
5) besluta om efterskänkning eller nedsättning av de ovan nämnda klientavgifterna
Verksamhetsledaren för omsorgen om utvecklingsstörda beslutar enligt givna anvisningar om antagning av utvecklingsstörda skolelever till morgon- och eftermiddagsverksamhet och sommarklubbsverksamhet samt om fastställande och efterskänkning av avgifterna för verksamheten.
En av nämnden tillsatt ledningsgrupp för specialomsorgen godkänner de specialomsorgsprogram som beretts av verksamhetsledaren för eftermiddagsverksamheten för handikappade skolelever, servicehandledarna för service för barn och socialarbetarna inom Paletti och föredraganden för tidig rehabilitering.
Chefen för enheten för effektiverat serviceboende ska enligt givna anvisningar och fastställd arbetsfördelning sköta följande uppgifter:
1. ingå hyresavtal med de boende
2. för sin del besluta om den vård- och serviceavgift, den avgift för stödtjänsterna och den avgift för måltidsdagarna som ska tas ut av de boende
3. besluta om eventuella andra tjänster och de avgifter som ska tas ut för dem
4. besluta om efterskänkning eller nedsättning av de ovan nämnda klientavgifterna
5. ombesörja att ersättningar ansöks hos pensionsanstalterna för de förmåner som klienterna är berättigade till.
De vårdare som ansvarar för verksamheten vid boendeserviceenheterna vid servicecentralerna ska enligt givna anvisningar och fastställd arbetsfördelning ingå hyresavtal med de boende samt besluta om de serviceavgifter som ska tas ut av de boende, nedsättning och efterskänkning av avgifterna samt ansöka hos pensionsanstalterna om ersättningar för de förmåner som klienterna är berättigade till.
Hälso- och sjukvårdstjänster:
Den tjänsteinnehavare som leder serviceområdet är ansvarig läkare enligt hälso- och sjukvårdslagen och svarar för de uppgifter och förpliktelser som han eller hon enligt hälso- och sjukvårdslagen och mentalvårdslagen ska sköta.
Kapitel 8 Särskilda befogenheter inom servicehelheten för stadsmiljö
48 § Stadsmiljönämndens särskilda befogenheter
Stadsmiljönämnden beslutar:
1) i egenskap av sektorns administrativa nämnd om uppgifter som hör till den allmänna behörigheten och berör hela sektorn,
2) om målen med detaljplaner,
3) om stadens motiverade svar på anmärkningar om planförslag,
4) om godkännande av andra detaljplaner än de som har betydande verkningar samt kalkyler över deras infrastrukturkostnader,
5) om jämkning av kostnaderna för uppgörande av detaljplanen,
6) om att en detaljplan är aktuell eller lämna in en framställning till stadsstyrelsen om en detaljplan anses föråldrad,
7) om beslut om undantag och avgöranden som gäller planeringsbehov som en tjänsteinnehavare överför för beslut i nämnden,
8) om byggnadsuppmaningar enligt markanvändnings- och bygglagen,
9) om planering av trafik- och gatuområden samt andra allmänna områden och dagvattenplanering som inte delegerats till tjänsteinnehavare,
10) om utredningar och planer i anslutning till natur- och miljöskydd,
11) om ikraftträdande av en detaljplan som hen godkänt, för den del som besvären inte kan anses gälla, innan den fått laga kraft (MBL 201 §),
12) om godkännande av markanvändningsavtal,
13) partnerskaps- och samarbetsavtal om markanvändningen samt ordnande av tomtöverlåtelsetävlingar, om ärendet inte omfattas av stadsstyrelsens beslutanderätt,
14) om anskaffning, överlåtelse och uthyrning av fast och lös egendom samt andra avtal och förbindelser som grundar sig på ägarbesittningen om köpesumman eller avtalsersättningen uppgår till 0,5 miljoner euro eller underskrider 1 miljon euro eller årshyran uppgår till 150 000 euro eller underskrider 200 000 euro, samt
15) om principer för överlåtelse och zonpriser för egnahemstomter,
49 § Byggnads- och tillståndsnämndens särskilda befogenheter
Byggnads- och tillståndsnämnden är den myndighet som avses i följande lagar, om uppgiften inte ålagts en tjänsteinnehavare:
1) den byggnadstillsynsmyndighet som avses i markanvändnings- och bygglagen samt det mångkollegiala organ som svarar för dagvattens- och dikningsfrågor,
2) den kommunala tillsynsmyndighet som avses i lagen om underhåll och renhållning av gator och vissa allmänna områden och i 167 § 2 mom. i markanvändnings- och bygglagen och den myndighet som avgör ansökningar om tillstånd för miljöåtgärder,
3) kommunal miljövårdsmyndighet, den kommunala myndighet som avses i naturvårdslagen, den kommunala myndighet för campingområden som avses i lagen om friluftsliv, samt
4) den hälsoskyddsmyndighet som avses i hälsoskyddslagen, den kommunala myndighet som avses i läkemedelslagen samt den tillsynsmyndighet som avses i livsmedelslagen, tobakslagen och veterinärvårdslagen.
Byggnads- och tillståndsnämnden
1) beslutar om stadens bidrag till väglag och
2) godkänner kommunens miljöskyddsföreskrifter
Byggnads- och tillståndsnämnden kan av särskilda skäl i enskilda fall bevilja undantag från begränsningen av bisysslor för byggnadstillsynens personal.
50 § Särskilda befogenheter för kollektivtrafiknämnden för Åbo stadsregion
Till nämndens exklusiva behörighet hör följande uppgifter inom dess behörighetsområde:
1) besluta om ordnandet av kollektivtrafiken,
2) besluta om upphandlingen av kollektivtrafik på basis av förslag och finansieringsbeslut av de kommuner som trafiken i fråga betjänar,
3) i egenskap av tillståndsmyndighet bevilja tillstånd för linjebaserad trafik och anropsstyrd kollektivtrafik på basis av ansökan som lämnats in av trafikidkare,
4) besluta om ansökan och användning av stöd, bidrag och anslag som kommuner och staten anvisat för kollektivtrafiken,
5) ge utlåtanden om trafiken som hör till behörighetsområdet för en annan behörig myndighet för kollektivtrafiken,
6) sköta övriga uppgifter som ankommer på den lokala behöriga myndigheten enligt lagen om transportservice och trafikavtalsförordningen,
7) besluta om planeringen av rutter och tidtabeller i trafiken i enlighet med trafikavtalsförordningen.
Nämnden ska iaktta nettomålet som fullmäktige i avtalskommunerna godkänt när den fattar beslut om taxan för persontrafik.
Innan nämnden fattar ett beslut ska den be avtalskommunerna komma med utlåtanden om trafikplanerna och servicenivån samt om betydande arrangemang som inverkar på kollektivtrafikens servicenivå och kostnader, såsom villkor för beviljande av biljettprodukter och deras priser samt frikort.
51 § Avfallshanteringsnämnden i Sydvästra Finlands särskilda befogenheter
Till nämndens exklusiva behörighet hör följande uppgifter inom dess behörighetsområde:
1) svara för de uppgifter som i avfallslagen åläggs avfallshanteringsmyndigheten,
2) besluta om systemet för fastighetsvis avfallstransport (AvfallsL 36–38 §),
3) besluta om områden där fastighetsvis avfallstransport inte ordnas (AvfallsL 35.4 §),
4) följa upp att villkoren för avfallstransport som fastighetsinnehavaren ordnar uppfylls (AvfallsL 37.3 §),
5) bevilja undantag från skyldigheten att överlämna avfall till kommunalt anordnad avfallshantering (AvfallsL 42.1 §),
6) godkänna avfallstaxan som innehåller bestämmelser om avfallsavgifterna och grunderna för dem,
7) godkänna avfallshanteringsbestämmelserna samt
8) sköta beredningen av kommunernas gemensamma avfallshanteringspolitik och följa upp hur den genomförs.
Nämnden ska reservera alla avtalskommuner och Sydvästra Finlands Avfallsservice tillfälle att ge utlåtanden om nedan nämnda ärenden innan nämnden fattar beslut:
1) avfallshanteringsbestämmelser
2) grunderna för avfallstaxan
3) system för transport av avfall.
52 § Servicedirektörens särskilda befogenheter inom servicehelheten för stadsmiljö
Servicedirektören för stadsmiljön har särskilda befogenheter att sköta följande ärenden:
1) beslutar om besittningstaganden samt servitutsavtal och andra avtal som behövs för byggandet enligt markanvändnings- och bygglagen,
2) beslutar om adressnumreringen av fastigheter och fastställer adressnamnen för vägar i områden utanför detaljplanen,
3) beslutar om namn på gator och andra allmänna områden samt om ändring av numret på en kommundel eller ett kvarter,
4) beslutar om förhandsutredningar av markanvändningsprojekt,
5) beslutar om inledande av detaljplanering och om att inte fortsätta detaljplaneringen förutom när det gäller detaljplaner som har betydande verkningar,
6) beslutar om avbrytande av detaljplanering om detaljplaneringen har inletts på den privata markägarens initiativ och om markägaren meddelar att han eller hon inte vill att planearbetet fortsätter och om inte det allmänna intresset kräver att detaljplaneringen fortsätter,
7) beslutar om placering av vägmärken som avses i terrängtrafiklagen,
8) beslutar om rättelse av eventuella skrivfel i godkända general- och detaljplaner enligt 51 § i förvaltningslagen,
9) avgör de ansökningar om undantag och avgöranden som gäller planeringsbehov som avses i markanvändnings- och bygglagen,
10) beslutar om uppgifter som hör till gatu- och väghållare,
11) svarar för uppgifter som enligt lagen om flyttning av fordon ankommer på kommunen,
12) svarar för andra ärenden än tillsynsärenden enligt lagen om underhåll och renhållning av gator och vissa allmänna områden,
13) fattar beslut om gatuhållning eller om att upphöra med gatuhållningen enligt markanvändnings- och bygglagen,
14) godkänner planer för trafiken, gator och andra allmänna områden som är ringa eller grundar sig på organets principbeslut samt byggnadsplanritningar över gator och andra allmänna områden,
15) svarar för uppgifter i anslutning till ordnandet av dagvattenhanteringen, om skötseln av dessa uppgifter inte anvisats till organet,
16) beslutar om fastighetsförrättningars anhängiggörande, förutom när det gäller förrättningar som kräver separat inlösningstillstånd, och svarar för att nöjdheten med fastighetsförrättningarnas resultat,
17) besluta om efterbehandling av oljeskador och restaurering av skadeområdet,
18) svarar för myndighetsuppgifter som enligt bostadslagstiftningen hör till kommunen,
19) är den planläggare som avses i markanvändnings- och bygglagen,
20) svarar för servicehelhetens upphandlingar inom ramen för upphandlingsbefogenheterna,
21) beslutar om anskaffning, överlåtelse och uthyrning av fast och lös egendom samt övriga avtal och förbindelser som hör till servicehelheten för stadsmiljön, om värdet underskrider 0,5 miljoner euro eller årshyran är under 150 000 euro med undantag av avtal som ger rätt till besittning av lokaler,
22) fattar beslut gällande att inte utnyttja förköpsrätten i fastighetsköp som underskrider en miljon euro,
samt
23) godkänner projektkorten för infrastrukturprojekt vars kostnadskalkyl är mindre än 1 miljon euro och projektförteckningar för infrastrukturprojekt där kostnadskalkylen för ett enskilt projekt är mindre än en miljon euro.
24) beslutar om ärenden som ålagts kommunen enligt vägtrafiklagen,
25) ge stadens samtycke till pantsättnings- och garantiarrangemang i anknytning till avtal och förbindelser gällande stadens fasta egendom
26) besluta om överlåtande av gator, parker, torg och övriga allmänna områden för tillfälligt bruk för ordnande av en publikevenemang och friluftsevenemang inom de ramar som bestäms i § 41 punkt 7 i förvaltningsstadgan
53 § Särskilda befogenheter för ledande tjänsteinnehavare inom servicehelheten för stadsmiljö
Stadsgeodeten är den fastighetsregisterförare som avses i fastighetsregisterlagen, den övervakare av planläggningsmätning som avses i markanvändnings- och bygglagen. Dessutom svarar tjänsteinnehavaren för godkännandet av separat tomtindelning enligt markanvändnings- och bygglagen.
Byggnadstillsynschefen är byggnadsinspektör enligt markanvändnings- och bygglagen och avgör de uppgifter som förordnats byggnadstillsynsmyndigheten, ansökan om tillstånd för miljöåtgärder och ärenden gällande dikning enligt 161 a § i markanvändnings- och bygglagen, och svarar för tillsynsuppgifter som avses i 15 § i lagen om underhåll och renhållning av gator och vissa allmänna områden och i 167 § 2 mom. i markanvändnings- och bygglagen, om det inte förutsätts att uppgifterna behandlas av ett kollegialt organ.
Miljöskyddschefen beslutar inom de gränser som byggnads- och tillståndsnämnden fastställt om uppgifter som ska skötas av den kommunala miljövårdsmyndigheten, den kommunala myndigheten för campingområden och den kommunala myndighet som avses i naturvårdslagen och om experttjänster som inte förutsätter behandling i kollegiala organ, samt sköter ärenden som gäller skötseln av viltvård och fiskevatten samt jakt och fiske på de mark- och vattenområden som helt eller delvis är i stadens ägo samt sköter tillsynen över dessa områden enligt jaktlagen och lagen om fiske.
Miljöhälsochefen beslutar om uppgifter som ska skötas av hälsoskyddsmyndigheten och den kommunala myndighet som avses i läkemedelslagen och är den tillsynsmyndighet som avses i livsmedelslagen, tobakslagen och veterinärvårdslagen, om det inte förutsätts att uppgifterna behandlas av ett kollegialt organ.
Den tjänsteinnehavare som anges i momenten 1–4 ovan kan lämna sådana utlåtanden och utredningar som begärts av myndigheten som inte förutsätter omfattande prövning.
54 § Bisysslor för byggnadstillsynens personal
Utöver det som föreskrivs annanstans om personalens bisysslor ska bestämmelserna i denna paragraf iakttas.
En tjänsteinnehavare eller en anställd vid byggnadstillsynen får inte utarbeta ritningar eller andra planer i anslutning till byggnadsåtgärder som kräver byggnadstillsyn och genomförs i Åbo stad, vara ombud, ledamot eller sakkunnig i prisnämnder, byggnadskommittéer eller andra motsvarande organ. Detta gäller dock inte kommunala förtroendeorgan, om jäv för ledamöter i dessa organ föreskrivs i kommunallagen.
En tjänsteinnehavare eller en anställd vid byggnadstillsynen får inte vara ansvarig bolagsman i ett öppet bolag eller kommanditbolag, styrelsemedlem i ett aktiebolag eller andelslag eller vara i en annan ledande eller ansvarsfull uppgift eller en därmed jämförbar ställning i näringsverksamhet, där det utarbetas sådana ritningar eller planer som avses i 2 mom., genomförs byggarbeten i Åbo stads område eller produceras eller säljs förnödenheter inom byggbranschen.
En tjänsteinnehavare eller en anställd vid byggnadstillsynen ska utan dröjsmål meddela byggnads- och tillståndsnämnden om en närstående till honom eller henne som avses i 28 § i förvaltningslagen idkar sådan näringsverksamhet som avses i denna paragraf, eller är i en motsvarande ställning eller uppgift som nämns i 3 mom. ovan.
Kapitel 9 Särskilda befogenheter inom servicehelheten för fostran och undervisning
55 § Särskilda befogenheter för nämnden för fostran och undervisning
Utöver vad som annars föreskrivs fattar nämnden för fostran och undervisning beslut i följande ärenden inom sitt uppgiftsområde:
1) beslutar om att grunda och lägga ner daghem,
2) beslutar om arbetstiderna under läsåret,
3) beslutar om grunderna för skolskjuts för barn och elever som deltar i undervisning enligt lagen om grundläggande utbildning,
4) följer inom servicehelheten upp att språkgrupperna behandlas på samma sätt i likadana situationer.
56 § Befogenheter för den finska sektionen vid nämnden för fostran och undervisning
Den finska sektionen fattar beslut i följande ärenden inom sitt uppgiftsområde:
1) avgör för nämndens räkning de överklaganden som gäller tjänsteinnehavarbeslut om småbarnspedagogiken och förskoleundervisningen, andra beslut om kundavgifter samt sektionens beslut och avger utlåtanden och utredningar i ärenden som gäller enskilda kunder,
2) avgör för nämndens räkning rättelseyrkandena över tjänsteinnehavarbeslut i ärenden som gäller arbetstagare och tjänsteinnehavare samt tillsättandet av befattningar och tjänster,
3) beslutar enligt lagen om grundläggande utbildning om platserna där förskoleundervisning ordnas, grunderna för antagning av elever till förskoleundervisning och det maximala antalet elever,
4) beslutar om elevområdena och grunderna för antagning av elever till den grundläggande utbildningen samt det maximala antalet elever i grundskolorna,
5) godkänner stadens plan för småbarnspedagogik,
6) godkänner läroplanerna för staden och för de olika enheterna,
7) beslutar om språkprogrammet och specialklasserna inom den grundläggande utbildningen,
8) beslutar om fördelningen av nybörjarplatserna mellan olika utbildningsområden inom den finskspråkiga yrkesutbildningen efter att ha hört delegationerna och den svenska sektionen,
9) beslutar om nybörjarplatserna inom gymnasieutbildningen,
10) tillsätter ett kollegialt organ som avses i 93 § i lagen om yrkesutbildning,
11) tillsätter de delegationer som behövs inom yrkesutbildningen,
12) beslutar om särskilt stöd, i det fall att vårdnadshavaren motsätter sig beslutet, och
13) beslutar om avstängning av en elev eller en studerande, om det inte föreskrivits att något annat organ eller tjänsteinnehavare ska sköta denna uppgift.
Sektionen kan överföra ärenden som den har rätt att avgöra för beslut i nämnden, om ett ärende har sådan betydelse att detta krävs. Sektionen har rätt att delegera befogenheter till underlydande tjänsteinnehavare.
58 § Befogenheter för den svenska sektionen vid nämnden för fostran och undervisning
Den svenska sektionen beslutar inom sitt uppgiftsområde om de ärenden inom den svenskspråkiga utbildningen som de övriga sektionerna vid nämnden för fostran och undervisning beslutar om inom den finskspråkiga utbildningen.
Sektionen kan överföra ärenden som den har rätt att avgöra för beslut i nämnden, om ett ärende har sådan betydelse att detta krävs. Sektionen har rätt att delegera befogenheter till underlydande tjänsteinnehavare.
59 § Servicedirektörens särskilda befogenheter inom servicehelheten för fostran och undervisning
Utöver det som föreskrivs någon annanstans, och om inte uppgiften överförts på något annat organ eller någon annan tjänsteinnehavare, utövas den kommunala beslutanderätten som avses i lagarna om småbarnspedagogik, grundläggande utbildning och morgon- och eftermiddagsverksamheten inom den grundläggande utbildningen, gymnasieutbildning, yrkesutbildning, allmänbildande vuxenutbildning av sektordirektören.
Kapitel 10 Särskilda befogenheter inom servicehelheten för fritid
60 § Befogenheter för kultur- och ungdomsnämnden
I kulturnämndens befogenheter ingår, utöver det som är fastställt annanstans i förvaltningsstadgan, att fatta beslut i ärenden som är gemensamma för flera än ett serviceområde eller flera än en serviceenhet inom servicehelheten för fritiden på det sätt som är fastställt om nämndens uppgifter och beslutanderätt annanstans i förvaltningsstadgan.
Till kultur- och ungdomsnämndens befogenheter hör också att fastställa läroplanerna för grundläggande konstundervisning.
61 § Servicedirektörens särskilda befogenheter inom servicehelheten för fritid
Servicedirektören för servicehelheten för fritid beslutar om förbud att använda biblioteket enligt 15 § i lagen om allmänna bibliotek.
Servicedirektören för servicehelheten för fritid utser en tjänsteinnehavare eller en person som står i arbetsavtalsförhållande till kommunen som ansvarig för uppsökande ungdomsarbete enligt 10 § i ungdomslagen.
Kapitel 10a Befogenheter vid störningar och undantagsförhållanden
61a § Tillämpning av kapitlets bestämmelser
Bestämmelserna i detta kapitel tillämpas vid störningar och under undantagsförhållanden som fastställs i beredskapslagen samt vid förberedelse inför dessa.
61b § Störningar och undantagsförhållanden
Med störningar avses i detta kapitel händelser och situationer som förutsätter sådana åtgärder, uppgifter och befogenheter inom stadens ledning eller serviceproduktion som avviker från det normala.
Undantagsförhållandena är situationer som fastställs i beredskapslagen.
61c § Iakttagande av förvaltningsstadgan vid störningar och undantagsförhållanden
Den gällande förvaltningsstadgan iakttas också vid störningar och undantagsförhållanden om inte något annat följer av 61d § eller av beredskapslagen.
61d § Införande av särskilda befogenheter
Borgmästaren kan vid störningssituationer och under undantagsförhållanden utnyttja sin beslutanderätt avvikande från de befogenheter som fastställts i förvaltningsstadgan under normalförhållanden för att trygga bastjänsterna och för att normalisera störningar, då ärendet gäller samordning av åtgärder mellan olika servicehelheter, allokering av ekonomiska resurser eller personalresurser, kommunikation eller något annat beslut som är nödvändigt för att åtgärda störningssituationen.
Åbo stad inför dessa särskilda befogenheter vid störningar och vid behov under undantagsförhållanden som fastställts av statsrådet. Stadsstyrelsen eller i brådskande fall borgmästaren fattar beslut om införandet av särskilda befogenheter i stadens ledningsgrupp för störningssituationer. Beslut om när de särskilda befogenheterna avskaffas fattas av stadsstyrelsen.
Borgmästaren eller en av borgmästaren förordnad tjänsteinnehavare fattar beslut som vid störningar och undantagsförhållanden hör till hans eller hennes befogenhet i ledningsgruppen för störningssituationer på föredragning av en medlem i ledningsgruppen eller en tjänsteinnehavare som deltar i sammanträdet.
Fullmäktige, stadsstyrelsen och dess sektion samt nämnderna och deras sektioner arbetar i mån av möjlighet såsom under normala förhållanden, dock med beaktande av borgmästarens befogenheter enligt 61d § och befogenheterna enligt statsrådets beredskapslag.
61f § Stadens ledningsgrupp för störningssituationer
Vid störningar och undantagsförhållanden leds stadens verksamhet av borgmästaren och ledningsgruppen för störningssituationer som utses och leds av borgmästaren.
Borgmästaren kompletterar ledningsgruppen med behövliga experter. Genom stadsdirektörens beslut kan en separat lägesbildsgrupp grundas som stöd för ledningsgruppen.
Kanslichefen tjänstgör som vikarie för borgmästaren i ledningsgruppen för störningssituationer.
Vid störningar och undantagsförhållanden svarar borgmästaren och ledningsgruppen för åtgärder som förutsätts vid störningssituationen och undantagsförhållandena och styr de resurser som krävs av störningssituationen och undantagsförhållandena till olika verksamhetsområden.
Vid störningar och undantagsförhållanden ska stadens servicehelheter i sin verksamhet beakta de myndigheter och lagstadgade organisationer som förknippas med störningssituationen och undantagsförhållandena samt deras befogenheter och uppgifter.
61g § Andra ledningsgrupper och arbetsgrupper för störningssituationer och undantagsförhållanden
Inom servicehelheterna arbetar ledningsgrupper i enlighet med beredskapsplanerna. Borgmästaren tillsätter och utser andra ledningsgrupper och arbetsgrupper för störningssituationer, i vilka personer från olika servicehelheter ingår. Ledningsgrupperna och arbetsgrupperna arbetar enligt de befogenheter som tillsättaren fastställer.
Stadens ledningsgrupp måste informeras om ledningsgruppernas och arbetsgruppernas verksamhet omedelbart efter att verksamheten inletts.
Efter att stadsstyrelsen eller borgmästaren fattat ett beslut om att införa de särskilda befogenheter som tas upp i detta kapitel koordinerar kommunikationsdirektören alla stadens meddelanden, utlåtanden och intervjuer till stadens ledningsgrupp innan de ges, om inte borgmästaren beslutar något annat i ledningsgruppen för störningssituationer.
Kapitel 11 Bestämmelser om fördelning av befogenheter
62 § Tolkning av bestämmelserna om befogenheter
Bestämmelserna om befogenheter i denna förvaltningsstadga ska vid behov tolkas så att bestämmelserna om allmänna befogenheter är sekundära i förhållande till bestämmelserna om särskilda befogenheter.
63 § Behandling av ett ärende i ett högre organ (övertagningsrätt)
Stadsstyrelsen, dess ordförande, borgmästaren samt kanslichefen kan besluta att ett ärende i enlighet med kommunallagen ska upptas till behandling i stadsstyrelsen.
Förutom nämnderna och deras ordförande kan biträdande borgmästaren som leder nämnden eller servicedirektören inom sin servicehelhet besluta att ett ärende i enlighet med kommunallagen ska upptas till behandling i nämnden.
64 § Myndighet som fattar beslut om upphandlingsrättelser
Beslut om en upphandlingsrättelse som fattas på initiativ av den upphandlande enheten fattas av samma part som fattat upphandlingsbeslutet. Om en part har yrkat på upphandlingsrättelse, fattar organet ett beslut om upphandlingsrättelse också när det gäller en underlydande tjänsteinnehavares upphandlingsbeslut.
65 § Delegering av en tjänsteinnehavares beslutanderätt
En tjänsteinnehavare har rätt att delegera sin beslutanderätt enligt denna förvaltningsstadga till en annan tjänsteinnehavare. En förteckning ska föras över den beslutanderätt som delegerats och förteckningen ska fogas till förvaltningsstadgan.
En tjänsteinnehavare kan med samtycke av föredraganden i ett organ överföra ärenden som han eller hon har rätt att avgöra för beslut i närmaste högsta organ, om ärendet har sådan betydelse att detta krävs.
Kanslichefen kan överta och fatta beslut
1) i ett ärende som handlar om åtgärder gällande arbetsledning som hör till en annan tjänsteinnehavares befogenheter samt
2) ett ärende som ingår i en tjänsteinnehavares befogenheter, utom lagstadgade ärenden, innan beslut har fattats i ärendet.
Stadsfullmäktige godkänner de uppgiftsrelaterade och projektbaserade verksamhetsmålen, anslagen och de beräknade inkomsterna för stadsstyrelsen och nämnderna.
Stadsstyrelsen och nämnderna gör upp förslag till budget och ekonomiplan enligt de bestämmelser och anvisningar som stadsfullmäktige och stadsstyrelsen har gett.
67 § Verkställande av budgeten
Stadsstyrelsen och nämnderna godkänner dispositionsplanerna som grundar sig på budgeten. Dispositionsplanen kan också utgöras av handlingar som stadsstyresen fattat beslut om (t.ex. verksamhetsplan eller serviceplan). Organen kan delegera befogenheter i anslutning till godkännandet av dispositionsplanerna till underlydande tjänsteinnehavare.
68 § Budgetens bindande verkan
Stadsfullmäktige utfärdar bestämmelser om hur budgeten ska iakttas och på vilket sätt budgeten och dess motiveringar är bindande för stadens myndigheter. Stadsstyrelsen har rätt att ge kompletterande anvisningar.
Stadsstyrelsen har rätt att besluta att sådana avgifter ska betalas som är bindande för staden och brådskande, också om det inte finns tillgängliga anslag för detta. Stadsstyrelsen ska då utan dröjsmål framlägga ett förslag för fullmäktige om att anslag ska beviljas eller höjas.
Ändringar i budgetens driftsekonomiska del och investeringsdel ska framläggas för stadsfullmäktige så, att förslaget hinner behandlas under budgetåret.
Sådana ändringar som fastställs i samband med resultaträkningen och finansieringsanalysen kan också framläggas efter utgången av budgetåret, dock innan räkenskaperna och bokslutet överlämnas till revisorerna för granskning.
Förslag till ändringar av anslag ska också innefatta en utredning av hur ändringen påverkar de verksamhetsmässiga målen och de beräknade inkomsterna. På motsvarande sätt ska förslag till ändringar av de verksamhetsmässiga målen eller de beräknade inkomsterna innefatta en utredning av hur ändringen påverkar anslagen.
Stadsstyrelsen beslutar om ändringar i nämndernas anslag och i de uppställda målen, i det fall att stadens organisation ändras under budgetåret.
70 § Upphandling och ingående av andra ekonomiska förbindelser
Stadsstyrelsen och nämnderna fattar beslut om upphandlingar inom ramen för budgeten.
Kanslichefen beslutar om gemensamma upphandlingar och ramarrangemang som gäller dem samt fastställer på ett sätt som är bindande för dem som är berättigade att upphandla och göra beställningar de upphandlingsplatser, där de som är berättigade att upphandla och göra beställningar får upphandla.
Varje tjänsteinnehavares rätt att upphandla och ingå förbindelser i stadens namn fastställs med angivande av rätt till användning av anslag och gränser för upphandlingen i samband med godkännandet av budgeten eller genom separata beslut.
Kapitel 13 Granskning av förvaltning och ekonomi
Enligt 124 § i kommunallagen har revisionsnämnden trots sekretessbestämmelserna rätt att av kommunens myndigheter få de upplysningar och ta del av de handlingar som den anser vara behövliga för skötseln av bedömningsuppdraget.
På revisionsnämndens rätt till upplysningar tillämpas utöver det som föreskrivs i kommunallagen även bestämmelserna i denna förvaltningsstadga.
Stadens myndigheter ska tillställa revisionsnämnden och revisionsbyrån de handlingar som dessa inbegär och ge den information, de utlåtanden och de utredningar som behövs i gransknings- och bedömningsarbetet.
Revisionsnämnden kan inkalla för att höras en dottersammanslutning som fastställts som en strategisk sammanslutning eller strategisk stiftelse eller en annan dottersammanslutning som hör till stadskoncernen samt en ledamot i ett stiftelses organ som staden har bestämmande inflytande över och en person som är anställd hos dem. Nämnden har rätt att få uppgifter om verksamheten och ekonomin hos ovan nämnda sammanslutningar och stiftelser samt andra dotterbolag och stiftelser som staden har bestämmande inflytande över för att bedöma huruvida de av stadsfullmäktige uppställda målen har uppnåtts och de ägarpolitiska riktlinjerna iakttagits.
72 § Skyldighet att bistå revisionen
Den myndighet inom staden som är föremål för granskning är skyldig att i erforderlig grad bistå revisorerna, revisionsnämnden och revisionsbyrån vid utförandet av gransknings- och bedömningsarbetet samt ställa nödvändiga lokaler, utrustning och informationssystem till revisionsbyråns och revisorns förfogande.
73 § Revisionsnämndens beredning för fullmäktige
Utöver den beredning som föreskrivs i kommunallagen bereder revisionsnämnden för fullmäktige de ärenden som bestäms i denna förvaltningsstadga.
Revisionsnämnden ger före utgången av juni fullmäktige sin bedömning av hur de verksamhetsmässiga och ekonomiska mål som stadsfullmäktige uppställt har uppnåtts samt huruvida verksamheten har ordnats på ett effektivt och ändamålsenligt sätt.
Revisionsnämnden beslutar om beredningen av övriga utredningar och rapporter för fullmäktige.
74 § Planering och rapportering av revisionen
Revisorn gör upp en granskningsplan för sin mandattid och ett arbetsprogram för respektive räkenskapsperiod varje år. Granskningsplanen och arbetsprogrammet ska inlämnas till revisionsnämnden för kännedom.
Revisorn rapporterar till revisionsnämnden om genomförandet av granskningsplanen och arbetsprogrammet, om hur granskningsarbetet framskrider och om observationer under granskningsarbetet på det sätt som nämnden fastställer.
Revisorn lämnar revisionsberättelsen före utgången av april till revisionsnämnden som lämnar den vidare till stadsfullmäktige. Om revisionsberättelsen av skäl som beror på revisionsobjektet inte kan inlämnas vid den tidpunkt som nämns ovan, ska berättelsen i varje fall inlämnas senast före slutet av maj.
Kapitel 14 Intern kontroll och riskhantering
75 § Intern kontroll och riskhantering
Stadens funktioner ska ordnas och ledningsuppgifterna skötas så, att den interna kontrollen och riskhanteringen är tillräckliga på alla nivåer och i alla funktioner inom organisationen.
Stadsfullmäktige beslutar om grunderna för den interna kontrollen och riskhanteringen.
Ansvaret för styrningen av den interna kontrollen och riskhanteringen är koncentrerat till stadsstyrelsen, som ger närmare anvisningar om verkställandet av ordnandet av intern kontroll och riskhantering.
Den ledande tjänsteinnehavaren för varje organs uppgiftsområde svarar för den interna kontrollen och riskhanteringen inom den verksamhet som hen leder.
76 § Den interna revisionens uppgifter
Den interna revisionen ingår i koncernförvaltningen. Den interna revisionen leds av revisionsdirektören. Kanslichefen bestämmer vilka allmänna uppgifter som revisionsdirektören ska sköta.
77 § Tillämpning av bestämmelserna i detta kapitel på tjänsteinnehavare
Det närmaste högre kollegiala organet fattar beslut i de ärenden om tjänsteförhållanden och tjänsteinnehavare som ingår i lagen om kommunala tjänsteinnehavare, i någon annan lag eller i tjänstekollektivavtalet, om det inte föreskrivs annorlunda i en lag eller i förvaltningsstadgan.
78 § Befogenheter vid inrättande, ändring och indragning av tjänster samt ändring av tjänstebeteckning
Stadsfullmäktige och stadsstyrelsen beslutar om inrättande, ändring och indragning av de tjänster, där de fattar beslut om tillsättandet.
Egentliga Finlands regionala räddningsnämnd beslutar om inrättande och indragning av tjänster samt ändring av tjänstebeteckning vid Egentliga Finlands regionala räddningsverk.
Revisionsnämnden beslutar, till den del ärendet inte ska avgöras av stadsfullmäktige, om inrättande, ändring och indragning av tjänster som lyder under revisionsnämnden samt om ändring av tjänstebeteckning.
Stadsstyrelsen beslutar om inrättande, ändring och indragning av övriga tjänster samt om ändring av tjänstebeteckning.
Samma myndighet som beslutar om inrättandet av en tjänst beslutar om ombildning av ett tjänsteförhållande till ett arbetsavtalsförhållande, om inte myndigheten har delegerat beslutanderätten till ett annat organ eller en tjänsteinnehavare.
79 § Befogenheter vid inrättande, ändring och indragning av arbetsavtalsförhållanden (befattningar) samt ändring av uppgiftsbeteckningen för en befattning
Egentliga Finlands regionala räddningsnämnd beslutar om inrättande och indragning av befattningar i arbetsavtalsförhållande samt ändring av uppgiftsbeteckningen för befattningar vid Egentliga Finlands regionala räddningsverk.
Stadsrevisorn beslutar om inrättande, ändring och indragning av befattningar i arbetsavtalsförhållande vid revisionsbyrån samt om ändring av uppgiftsbeteckningen för befattningar.
Kanslichefen beslutar om inrättande, ändring och indragning av övriga befattningar i arbetsavtalsförhållande samt om ändring av uppgiftsbeteckningen för befattningar.
80 § Kanslichefens befogenheter i vissa personalärenden
Om inte annat föreskrivits eller bestämts om befogenheterna eller om kanslichefen inte delegerat uppgiften till en annan tjänsteinnehavare, ska kanslichefen sköta följande uppgifter:
1) besluta om lönegrupperingen och lönesättningspunkten för tjänster och befattningar enligt tjänste- och arbetskollektivavtalet samt justeringen av lönen eller lönedelen för tjänster och befattningar och om övriga lönefrågor,
2) verka som stadens löneombud och sköta de lokala förhandlingar som staden enligt lagstiftningen samt tjänste- och arbetskollektivavtalen förutsätts föra i egenskap av arbetsgivare och godkänna lokala avtal och allmänna anvisningar om personal- och lönefrågor,
3) göra upp ett förslag till ett separat tjänste- och arbetskollektivavtal för Kommunala arbetsmarknadsverket,
4) godkänna lokala tjänste- och arbetskollektivavtal som baserar sig på det kommunala huvudavtalet, separata tjänste- och arbetskollektivavtal som ingås med stöd av ett befullmäktigande av Kommunala arbetsmarknadsverket och lokala avtal som ingås med stöd av det kommunala avtalet om arbetarskyddssamarbete samt godkänna de allmänna anvisningar som gäller organiserandet av samarbets- och arbetarskyddsärendena,
5) utse arbetarskyddschef för hela staden, godkänna verksamhetsplanen för företagshälsovården samt ansökan om ersättning för kostnaderna för företagshälsovården, ombesörja fastställandet av arbetarskyddsorganisationen och ordnandet av arbetarskyddsval samt fastställa resultatet av arbetarskyddsvalet,
6) godkänna vilka som kan delta i annan arbetarskydds- och arbetshälsoutbildning än sådan som baserar sig på tjänste- och arbetskollektivavtalet och besluta om de löneförmåner som ska utbetalas till deltagarna för denna utbildningstid och övriga förmåner enligt de medel som står till förfogande,
7) godkänna vilka som kan delta i den centraliserade personalutbildningen, de huvudsakliga avtalsslutande organisationernas högsta beslutande organs sammanträden och enligt Kommunala arbetsmarknadsverkets rekommendation i den fackföreningsutbildning som baserar sig på tjänste- och arbetskollektivavtalet samt
besluta om de löneförmåner som ska utbetalas åt dem som deltar i de huvudsakliga avtalsslutande organisationernas högsta beslutande organs sammanträden och den fackföreningsutbildning som baserar sig på tjänste- och arbetskollektivavtalet och övriga förmåner som ska utbetalas för den ovan nämnda utbildningstiden enligt de medel som står till förfogande och enligt Kommunala arbetsmarknadsverkets rekommendation.
81 § Ledigförklarande av tjänster
En tjänst ledigförklaras av den som ska välja tjänsteinnehavare till den vakanta tjänsten, om inte beslutanderätten har delegerats till ett underlydande organ eller en tjänsteinnehavare. De tjänster till vilka fullmäktige väljer tjänsteinnehavare ledigförklaras dock av stadsstyrelsen. Tjänsten som stadsrevisor ledigförklaras av revisionsnämnden.
Utöver det som stadgas i 4 § 3 mom. i lagen om kommunala tjänsteinnehavare kan en person av grundad anledning anställas utan ett offentligt ansökningsförfarande, då det är fråga om
- tillsättande av en tjänst på nytt med en person bland de tidigare sökandena till tjänsten, då den som valts till tjänsten sagt upp sig före det fastställda datumet då tjänsteförrättningen skulle inledas eller meddelat att hen inte tar emot tjänsten,
- anställning av en person som är i ett anställningsförhållande till staden som gäller tills vidare i en för henom lämplig tjänst i det fall att hen pga. av sitt hälsotillstånd är oförmögen att sköta sin tidigare uppgift,
- anställning av en person till ett sådant tjänsteförhållande som Åbo stad har utbildat henom till eller understött den kompletterande utbildning som krävs för tjänsten.
Då en tjänst eller en befattning ledigförklaras, ska den myndighet som ledigförklarar tjänsten eller befattningen besluta om det utöver behörighetsvillkoren gällande språkkunskaper för tjänsten eller befattningen förutsätts kunskaper i finska och/eller svenska och om dessa kunskaper ska anses vara förutsättning för en framgångsrik skötsel av tjänsten eller befattningen eller räknas som merit vid tillsättandet av tjänsten eller befattningen. Då kan även behovet av kunskaper i andra språk än finska och svenska beaktas. Det krav på språkkunskaper som förutsätts enligt detta moment och beaktandet av språkkunskaper som merit ska anges i annonsen, då en tjänst eller en befattning ledigförklaras. I fråga om fastställandet av nivån på de kunskaper i finska och svenska som krävs och påvisandet av dessa kunskaper gäller vad som föreskrivs i 82 § 3, 4 och 5 momentet i detta kapitel.
82 § Behörighetsvillkor för tjänster och befattningar
Den som väljs till en tjänst eller en befattning ska uppfylla de fastställda behörighetsvillkoren för tjänsten eller befattningen.
Behörighetsvillkoren för en tjänst eller en befattning fastställs av den myndighet som inrättar tjänsten eller befattningen, om inte villkoren är fastställda i en lag, en förordning eller i förvaltningsstadgan. Kravet på språkkunskap ska innefattas i behörighetsvillkoren, om uppgiften eller arbetet har sådan karaktär att detta krävs och ett förfarande enligt 81 § 3 mom. i detta kapitel inte anses tillräckligt.
I behörighetsvillkoren gällande finska och/eller svenska kan kunskaperna fastställas så, att det endast är fråga om muntliga kunskaper, skriftliga kunskaper eller förmåga att förstå. För varje kunskapsnivå kan fastställas vitsordet nöjaktiga, goda eller utmärkta enligt vad som fastställts för statens personal. Om det finns behov av att i behörighetsvillkoren fastställa krav på kunskaper i andra språk, bestäms nivån på språkkunskaperna av den myndighet som inrättar tjänsten eller befattningen.
I fråga om påvisandet av kunskaperna i finska och svenska tillämpas de bestämmelser som gäller statens personal. Sättet att påvisa kunskaperna i andra språk fastställs av den myndighet som tillsätter tjänsten.
Om en uppgift endast förutsätter högst nöjaktiga muntliga kunskaper i eller förmåga att förstå finska och/eller svenska, kan språkkunskaperna påvisas vid anställningsintervjun i stället för med intyg.
Den myndighet som anställer i tjänsteförhållande beslutar med stöd av 6 § 2 mom. i lagen om kommunala tjänsteinnehavare att en person av särskilda skäl i enstaka fall ska anställas i tjänsteförhållande för viss tid oberoende av de särskilda behörighetsvillkoren. På motsvarande grunder kan en person antas för viss tid till en befattning i arbetsavtalsförhållande.
En särskild förteckning ska föras över den behörighet som krävs av de anställda.
Kanslichefen och stadsrevisorn anställs av stadsfullmäktige.
Servicedirektörerna, revisionsdirektören och andra anställda i chefsställning som direkt lyder under kanslichefen anställs av stadsstyrelsen. Kanslichefen anställer den övriga personalen inom koncernförvaltningen.
Räddningsdirektören vid Egentliga Finlands regionala räddningsverk anställs av stadsstyrelsen efter att den har hört Egentliga Finlands regionala räddningsnämnd. Revisionsbyråns tjänsteinnehavare anställs av revisionsnämnden.
Kanslichefen anställer anställda i chefsställning och som direkt lyder under servicedirektörerna och servicedirektören anställer övrig personal om inte annat fastställs i förvaltningsstadgan, lag eller förordning.
Om anställning av centralvalnämndens sekreterare och annan behövlig personal samt valnämndernas biträdande personal föreskrivs i vallagen.
Kanslichefen har rätt vid behov att ge nödvändiga anvisningar för att begränsa anställandet av personal.
Den som anställer beslutar om huruvida det ska bestämmas eller överenskommas om prövotid och om prövotidens längd.
Tidpunkten för när tjänsteutövningen eller anställningsförhållandet ska inledas fastställs av den som anställer i tjänste- eller anställningsförhållande eller av en lägre verkställande myndighet.
84 § Fastställande av villkorligt valbeslut
Ett villkorligt valbeslut fastställs av den myndighet som beslutat om anställning. Ett villkorligt valbeslut av fullmäktige fastställs dock av stadsstyrelsen.
Om ett villkorligt valbeslut förfaller konstateras detta genom beslut av den myndighet som beslutat om anställning.
85 § Utlämnande av hälsouppgifter
Det beslut av arbetsgivaren som avses i 19 § i lagen om kommunala tjänsteinnehavare fattas av servicedirektören eller en av honom eller henne förordnad tjänsteinnehavare.
För servicedirektörens del fattas beslutet av kanslichefen och för kanslichefens del av stadsstyrelsen. I fråga om personalen inom koncernförvaltningen fattas beslutet av kanslichefen.
86 § Ombildning av tjänsteförhållanden till tjänsteförhållanden på deltid
Beslut om en sådan ombildning av ett tjänsteförhållande till ett tjänsteförhållande på deltid som avses i 21 § i lagen om kommunala tjänsteinnehavare fattas av den myndighet som tillsätter tjänsten.
87 § Förflyttning av tjänsteinnehavare till annat tjänsteförhållande
Beslut om förflyttning av en tjänsteinnehavare till ett annat tjänsteförhållande i de fall som avses i 24 § i lagen om kommunala tjänsteinnehavare fattas av kanslichefen eller den myndighet som beslutar om tillsättandet av båda tjänsteförhållandena. Om tjänsterna eller den ena av dem tillsätts av stadsstyrelsen, fattas beslutet om förflyttning av stadsstyrelsen. Om tjänsterna eller den ena av dem tillsätts av stadsfullmäktige, fattas beslutet om förflyttning dock av stadsfullmäktige.
88 § Förflyttning av tjänster och befattningar samt innehavarna från en enhet till en annan
Kanslichefen fattar beslut om förflyttning av en inrättad tjänst eller befattning samt tjänsteinnehavaren eller befattningshavaren samt det anslag eller de medel som behövs för det anställningsförhållande som ska flyttas från en servicehelhet till en annan. Servicedirektören fattar beslut om förflyttning inom en och samma servicehelhet. Enligt det förfarande som bestäms i denna paragraf kan också en timavlönad person och de medel som behövs för hans eller hennes avlöning flyttas. De sektorer som förflyttningen gäller ska höras.
Ifrågavarande organ fattar beslut om förflyttning av de tjänster som tillsätts av stadsstyrelsen eller stadsfullmäktige.
89 § Beviljande av vissa tjänst- eller arbetsledigheter och lediga dagar som baserar sig på lag eller tjänste- eller arbetskollektivavtalet
Kanslichefen beviljar de tjänst- eller arbetsledigheter och lediga dagar som en tjänsteinnehavare eller en arbetstagare enligt tjänste- eller arbetskollektivavtalet eller en lag eller ett tidigare beslut av stadsstyrelsens förvaltningssektion har rätt till, när det gäller servicedirektörerna och de övriga tjänsteinnehavarna och arbetstagarna inom koncernförvaltningen, och sektordirektören eller en av honom eller henne förordnad tjänsteinnehavare, när det gäller övriga tjänsteinnehavare och arbetstagare.
Stadsstyrelsen beviljar kanslichefen de ovan nämnda förmånerna.
Utövandet av den beslutanderätt som ingår i arbetsgivarens sedvanliga rätt att leda arbetet, såsom t.ex. godkännande av arbetsskiftsförteckningar och fastställande av semestrar, kan inte anses vara utövande av offentlig makt. Beslut i dylika ärenden kan också fattas av en person i arbetsavtalsförhållande.
Beslut om inledande eller avslutande av ett tjänsteförhållande eller avstängning från en tjänst samt beviljande av prövningsbaserad tjänstledighet eller någon annan prövningsbaserad förmån är utövande av offentlig makt, och beslutet ska fattas av en tjänsteinnehavare.
90 § Ansökan om och beviljande av prövningsbaserade tjänst- och arbetsledigheter
Den myndighet som enligt förvaltningsstadgan tillsätter en tjänst eller en befattning har rätt att bevilja underlydande tjänsteinnehavare och arbetstagare prövningsbaserad oavlönad tjänst- eller arbetsledighet för högst tre månader.
Kanslichefen beviljar tjänstledigheter som är längre än detta.
Stadsstyrelsen har rätt att bevilja tjänsteinnehavare som anställts av fullmäktige oavlönad prövningsbaserad tjänstledighet för högst 6 månader.
Stadsfullmäktige beviljar de tjänsteinnehavare som tillsatts av fullmäktige prövningsbaserade löneförmåner för tjänstledighet som varar längre än en månad.
Övriga prövningsbaserade löneförmåner för tjänst- eller arbetsledigheter beviljar stadsstyrelsen.
Samma myndighet som beviljar prövningsbaserad tjänst- och arbetsledighet beslutar om avbrytande och återtagande av tjänst- och arbetsledigheter.
Vikarier för de tjänstledigheter som avses i förvaltningsstadgan förordnas av den myndighet som tillsätter tjänsten, utom i de fall som avses i 90 § 3 mom. av stadsstyrelsen, om inte något annat bestäms i förvaltningsstadgan.
92 § Tillstånd till och anmälan om bisyssla
Beslut om tillstånd till bisyssla samt förbud mot mottagande och innehav av bisyssla fattas av den kollegiala myndighet som är närmast överordnad tjänsteinnehavaren.
En anmälan om bisyssla ska inlämnas till servicedirektören eller till en av honom eller henne förordnad tjänsteinnehavare. Kanslichefen ska inlämna en anmälan om bisyssla till stadsstyrelsen.
Övriga tjänsteinnehavare inom koncernförvaltningen och servicedirektörerna ska inlämna en anmälan om bisyssla till kanslichefen.
93 § Myndighet som beslutar om avstängning från tjänsteutövning
Servicedirektörerna fattar beslut om sådan avstängning från tjänsteutövning som avses i 47 § i lagen om kommunala tjänsteinnehavare för en tid av högst 2 månader och närmast högre kollegiala myndighet för längre tid än detta.
Om den i 1 momentet avsedda avstängningen från tjänsteutövning gäller en servicedirektör eller en tjänsteinnehavare inom koncernförvaltningen, fattas beslut i ärendet av kanslichefen för en tid av högst 2 månader och för längre tid än detta av stadsstyrelsen.
I fråga om kanslichefen fattar stadsfullmäktige beslut om avstängning från tjänsteutövning.
Stadsstyrelsen beslutar om permitteringar och uppsägningar av ekonomiska orsaker och/eller produktionsorsaker.
Kanslichefen fattar beslut om permittering av personalen inom koncernförvaltningen. Sektordirektörerna fattar inom sina respektive servicehelheter beslut om permittering av personalen inom serviceproduktionen.
Beslut om permittering av personalen vid revisionen och regionala räddningsverket fattas av den anställande myndigheten.
Beslut om permittering av kanslichefen fattas av stadsstyrelsen.
Om uppgifterna eller arbetet eller arbetsgivarens förutsättningar att erbjuda arbete tillfälligt har minskat för högst 90 dagar av andra än ekonomiska orsaker, beslutar respektive servicedirektör om tillgripande av permittering.
95 § Anställningsförhållandets upphörande
Den anställande myndigheten fattar beslut om hävning av ett anställningsförhållande under prövotiden, uppsägning, hävning och rätt att anse anställningsförhållandet hävt.
En tjänsteinnehavares anmälan om att han eller hon säger upp tjänsteförhållandet och en arbetstagares anmälan om att han eller hon säger upp arbetsavtalet ska delges den myndighet som beslutat om anställningen.
Kanslichefen beslutar om grunderna för beviljande av naturaförmåner.
Servicedirektörerna fattar inom sina respektive servicehelheter beslut om beviljande av naturaförmåner och kanslichefen i fråga om övriga. I fråga om kanslichefen fattas beslutet om beviljande av naturaförmåner av stadsstyrelsen.
97 § Återkrav av ogrundade löneutbetalningar och andra ekonomiska förmåner
Kanslichefen fattar beslut om återkrav av ogrundade löneutbetalningar och andra ekonomiska förmåner som föranleds av ett anställningsförhållande när det gäller tjänsteinnehavare och arbetstagare inom koncernförvaltningen och servicedirektörerna. I övriga fall fattas beslutet av servicedirektörerna. I fråga om borgmästaren, biträdande borgmästarna och kanslichefen fattas beslutet av stadsstyrelsen.
Kanslichefen fattar för koncernförvaltningens och hela stadens del beslut om tidtabellen för återkrav av ogrundade löneutbetalningar och andra ekonomiska förmåner som föranleds av ett anställningsförhållande.
Stadsstyrelsen fattar beslut om avstående från återkrav av ogrundade löneutbetalningar och andra ekonomiska förmåner som föranleds av ett anställningsförhållande.
98 § Beslutanderätt i vissa personalärenden
Stadsstyrelsen fattar beslut om tecknande av icke-formbundna pensionsförsäkringar och beviljande av extra pension i enskilda fall med stöd av lagen om kommunala pensioner.
Om inte något annat bestäms i denna förvaltningsstadga, ger servicedirektörerna sina underlydande anställda förordnanden om tjänste- och arbetsresor i hemlandet och utomlands, rätt att använda egen bil, beslutar i fråga om den underlydande personalen om resor för utbildning, studier, seminarier och studiebesök, mertids-, övertids-, lördags- och söndagsarbete, beredskap och beredskapssystemet samt semestrar.
I fråga om sektordirektörerna och personalen inom koncernförvaltningen fattas de i 2 mom. avsedda besluten av kanslichefen.
Kanslichefen har rätt att ge anvisningar och bestämmelser om tjänste- och arbetsresor.
99 § Beviljande av tillstånd att sköta tjänsteuppdrag eller arbetsuppgifter på en exceptionell arbetsplats
Servicedirektörerna har rätt att ge sina underlydande anställda tillstånd att under en bestämd tid utföra tjänsteuppdrag eller arbetsuppgifter på någon annan plats än vid ämbetsverket eller någon annan ordinarie arbetsplats, där tjänsteuppdrag eller arbetsuppgifter utförs, om det är ändamålsenligt med tanke på arbetet.
I fråga om servicedirektörerna och personalen inom koncernförvaltningen fattas de i 1 mom. avsedda besluten av kanslichefen.
100 § Beslut om förande av matrikel och insamling av uppgifter i datasystemet för personuppgifter
Kanslichefen beslutar om förandet av matrikel och vilka uppgifter som servicehelheterna ska samla in om sina anställda och införa i datasystemen för personuppgifter, med beaktande av bestämmelserna i lagstiftningen om insamling av uppgifter, om inte han eller hon har delegerat beslutanderätten till någon annan tjänsteinnehavare.
101 § Beslutsfattande myndighet i fråga om anställda i arbetsavtalsförhållande
Beslut som gäller personer som är i arbetsavtalsförhållande till staden fattas i tillämpliga delar av samma myndighet som enligt förvaltningsstadgan ska fatta beslut om tjänsteinnehavare, om inte något annat bestäms i förvaltningsstadgan.
102 § Förordnande av ställföreträdare samt personer i ledande och självständig ställning och representanter för arbetsgivaren
Servicedirektörerna förordnar ställföreträdare för tjänsteinnehavare och arbetstagare och kanslichefen inom koncernförvaltningen. Ställföreträdarna för sektordirektörerna förordnas av kanslichefen.
Ställföreträdarna förordnas att för viss tid eller tills vidare sköta sådana uppgifter som sköts av en tjänsteinnehavare eller en arbetstagare och som är nödvändiga med tanke på skötseln av ärendena och som tjänsteinnehavaren eller arbetstagaren inte kan sköta pga. tillfällig frånvaro eller annat hinder. Till ställföreträdare för en tjänsteinnehavare som utövar offentlig makt kan endast en tjänsteinnehavare förordnas.
Vilka som är i ledande och självständig ställning och vilka som är representanter för arbetsgivaren fastställs av kanslichefen.
103 § Vissa tjänsteinnehavares ställning och delegering av befogenheter
Det som i detta kapitel bestäms om servicedirektörerna gäller också räddningsdirektören.
De tjänsteinnehavare som nämns i detta kapitel har rätt att delegera befogenheter som nämns i detta kapitel, om inte detta uttryckligen är förbjudet.
Kapitel 16 Förvaltningsförfarande
104 § Stadens underskrift och undertecknande av handlingar
Avtal och förbindelser som grundar sig på beslut av stadsfullmäktige och stadsstyrelsen samt stadsstyrelsens sektioner undertecknas av kanslichefen och kontrasigneras av ledande stadsjuristen eller stadsjuristen, om inte fullmäktige, stadsstyrelsen eller en annan tjänsteinnehavare som fastställts i beslutet om organisering av förvaltningen.
Oberoende av beslutsnivå undertecknas de avtal och förbindelser som gäller anskaffning eller överlåtelse av fast egendom och byggnader inom servicehelheten för stadsmiljön, om det inte i enstaka fall beslutats något annat om verkställigheten.
Oberoende av beslutsnivå undertecknas de avtal och förbindelser som gäller hyrning av lokaler av lokalservicedirektören, om det inte i enstaka fall beslutats något annat om verkställigheten.
Avtal och förbindelser som grundar sig på nämndens beslut undertecknas av servicedirektören och kontrasigneras av nämndens sekreterare, om inte organet har befullmäktigat andra personer för detta.
Avtal och förbindelser som grundar sig på ett beslut av en tjänsteinnehavare undertecknas av den tjänsteinnehavare som fattat beslutet, om inte han eller hon i enstaka fall har befullmäktigat någon annan person för detta.
Ett organs expeditioner, inklusive protokollsutdrag, undertecknas av organets sekreterare. Andra myndigheters expeditioner undertecknas av den tjänsteinnehavare som fattat beslutet.
Stadsstyrelsens fullmakter undertecknas inom koncernförvaltningen av kanslichefen och kontrasigneras av ledande stadssekreteraren, stadssekreteraren, ledande stadsjuristen eller stadsjuristen. Inom servicehelheten undertecknas fullmakterna av servicedirektören och kontrasigneras av den ifrågavarande nämndens sekreterare.
Ledande stadsjuristen och stadsjuristen är vid sidan av kanslichefen berättigade att på stadens vägnar ta emot stämningar och andra tillkännagivanden.
105 § Ordnande av informationshanteringen och dokumentförvaltningen
Såsom avses i lagen om informationshantering inom den offentliga förvaltningen, senare informationshanteringslagen, är Åbo stad en informationshanteringsenhet med uppgift att ordna informationshantering i enlighet med kraven i denna lag.
Kanslichefens uppgifter inom informationshanteringen och dokumentförvaltningen:
Kanslichef svarar för att ansvarsfördelningen, praxis och övervakningen har fastställts enligt 4.2 § i informationshanteringslagen.
Ansvaren för uppgifterna i anslutning till informationshanteringen är:
1. ansvar för att sammanställa och upprätthålla sådana beskrivningar som avses i informationshanteringslagen (en informationshanteringsmodell, en konsekvensbedömning och en beskrivning av handlingsoffentligheten),
2. ansvar för omvandling av informationsmaterial till elektroniskt format och materialens tillgänglighet,
3. ansvar för informationssäkerhetsåtgärder, informationssystemens funktion och interoperabilitet samt interoperabiliteten hos informationslager,
4. ansvar för ärendehantering, informationshantering i samband med tjänster och förvaringen av informationsmaterial och
5. utse den tjänsteinnehavare som leder stadens dokumentförvaltning, arkivfunktion och arkivbildning.
106 § Uppgifter för den tjänsteinnehavare som leder dokumentförvaltningen och arkivfunktionen
Den tjänsteinnehavare som leder dokumentförvaltningen är underställd stadsstyrelsen och svarar för uppgifterna i de handlingar som staden ska förvara varaktigt samt
1. svarar för beredningen och verkställandet av stadsstyrelsens myndighetsuppgifter inom dokumentförvaltningen,
2. styr och utvecklar dokumentförvaltningen som en del av stadens informationshantering,
3. godkänner stadens planer för informationsstyrning,
4. svarar för stadsarkivet,
5. utarbetar anvisningar för stadens dokumentförvaltning och övervakar att uppgifterna sköts enligt anvisningarna samt
6. svarar för utbildningen och rådgivningen inom dokumentförvaltningen.
107 § Dokumentförvaltningens uppgifter inom servicehelheterna
Servicehelheterna svarar inom sina respektive uppgiftsområden för skötseln av uppgifterna i handlingar enligt föreskrifter och anvisningar. Inom servicehelheterna bestäms ansvaren för skötseln av uppgifterna i handlingar enligt uppgiftsansvaren.
108 § Informationshanteringsenhetens uppgifter
Datasäkerhetschefen svarar för ärenden som gäller informationssäkerheten och strategi- och utvecklingsdirektören svarar för ärenden som gäller informationssystem och informationslager. Strategi- och utvecklingsdirektören och ärendehanteringschefen svarar tillsammans för upprätthållandet och uppdateringen av informationshanteringsmodellen. Dataskyddsansvariga svarar för behandlingen och utarbetandet av en dataskyddsbeskrivning som är förenlig med den allmänna dataskyddsförordningen.
109 § Tvåspråkighet och tillhandahållande av service på olika språk
Stadsstyrelsen och andra myndigheter ska vid anställande av tjänsteinnehavare och arbetstagare och i övrigt se till att det i stadens förvaltnings-, service- och affärsverksamhet finns tillgång till sådana tjänster på finska och svenska som språklagen förutsätter samt i mån av möjlighet vid behov också på andra språk.
110 § Språket i sammanträdeskallelser, organ och protokoll
Bestämmelser om språket i sammanträdeskallelser och protokoll för stadsfullmäktige och ett organ som är gemensamt för flera kommuner finns i språklagen. Språket i sammanträdeskallelser, föredragningslistor och protokoll för andra organ är finska med undantag av den svenska sektionen vid nämnden för fostran och undervisning, där språket i sammanträdeskallelsen, föredragningslistan och protokollet är svenska.
Kapitel 17 Kommuninvånarnas och serviceanvändarnas rätt till inflytande
111 § Information om ärenden som bereds
Stadsstyrelsen, nämnderna, borgmästaren och servicedirektörerna ser till att stadens invånare och användare av tjänsterna får tillräckligt med information om betydande ärenden som är under beredning och kan delta i och påverka beredningen av dessa ärenden.
Kommuninvånarna samt sammanslutningar och stiftelser som är verksamma i kommunen har rätt att komma med initiativ i frågor som gäller kommunens verksamhet. Dessutom har de som utnyttjar kommunens tjänster rätt att komma med initiativ i frågor som gäller tjänsterna i fråga.
När det gäller initiativ som gäller stadens verksamhet och som hör till stadsstyrelsens och nämndens uppgiftsområde, samt därav föranledda åtgärder, ska organet i fråga underrättas om initiativen och åtgärderna före slutet av februari. Organet kan samtidigt besluta vilka initiativ som är slutbehandlade.
Stadsstyrelsen ska årligen före utgången av mars månad för fullmäktige lägga fram en förteckning över de initiativ som har tagits i frågor som hör till fullmäktiges behörighet och över de åtgärder som har vidtagits på grund av initiativen. Fullmäktige kan samtidigt konstatera vilka initiativ som slutbehandlats.
Initiativtagaren ska utan onödigt dröjsmål underrättas om att initiativet tagits emot och delges kontaktuppgifterna till den person som handlägger ärendet. Initiativtagaren ska underrättas om huruvida initiativet har lett till åtgärder inom sex månader räknat från det att initiativet inlämnades.
Om minst två procent av kommunens invånare lägger fram ett initiativ, ska initiativet tas upp till behandling i den behöriga myndigheten inom sex månader från det att initiativet väcktes.
En ledamot i ett organ kan då ett sammanträde avslutas inlämna en skriftlig motion om ett ärende som ingår i organets befogenheter. Motionen tas inte genast upp till behandling, utan sänds för beredning. Svaret på motionen ska inom fyra månader framläggas för behandling i organet.
Kapitel 18 Beslutsfattande och sammanträdesförfarande
113 § Tillämpning av bestämmelserna i detta kapitel
Bestämmelserna i detta kapitel ska iakttas i stadens organ. I fråga om kommittéer iakttas bestämmelserna likväl endast i tillämpliga delar.
Bestämmelserna i detta kapitel ska i tillämpliga delar också iakttas vid förrättningsmännens och syneförrättarnas sammanträden samt vid tjänsteinnehavarnas beslutsfattande.
114 § Tid och plats för sammanträde
Stadsstyrelsen beslutar på föredragning av ordföranden senast i december varje år om tidpunkten för de ordinarie sammanträdena under vårperioden samt senast i juni om tidpunkten för de ordinarie sammanträdena under höstperioden. Detta meddelas på det sätt som kommunens meddelanden tillkännages i kommunen.
De övriga organen sammanträder de tider som organen bestämmer.
Ett sammanträde ska också hållas då ordföranden eller, om hon eller han har förhinder, vice ordföranden anser att det är nödvändigt. Dessutom ska ett sammanträde hållas när en majoritet av ledamöterna eller föredraganden i ett organ gör en framställning hos ordföranden om att ett visst ärende ska behandlas.
De olika organens sammanträden hålls på den plats som organet bestämmer. Ordföranden för ett organ kan likväl av särskilda skäl bestämma att ett sammanträde ska hållas på en annan plats.
115 § Sätten att fatta beslut i organ
Ett organ kan behandla ärendet vid sitt egentliga sammanträde då deltagarna är närvarande på sammanträdesplatsen. Vid det egentliga sammanträdet kan ett elektroniskt ärendehanterings- eller omröstningssystem användas.
Alternativt kan sammanträdet ordnas i en elektronisk miljö i vilket deltagarna deltar via en elektronisk förbindelse (elektroniskt sammanträde).
Organet kan också fatta beslut i ett slutet elektroniskt beslutsförfarande före sammanträdet (elektroniskt beslutsförfarande).
Stadsstyrelsen eller en tjänsteinnehavare som stadsstyrelsen utser svarar för att teknisk utrustning, system och dataförbindelser som behövs för elektroniska sammanträden och elektroniskt beslutsförfarande är uppdaterade och informationssäkra på det sätt som förutsätts i lagarna.
116 § Elektroniskt sammanträde
’
Ett organ kan hålla sammanträden på elektronisk väg.
Att delta i ett slutet elektroniskt sammanträde är möjligt endast på en plats där sekretessbelagda uppgifter och de diskussioner som förs vid sammanträdet inte kan höras eller ses av utomstående.
117 § Elektroniskt beslutsförfarande
Ett organ kan besluta om ärenden genom elektroniskt beslutsförfarande i enlighet med 100 § i kommunallagen. Beslutsförfarandet kan tillämpas på alla ärenden som omfattas av organets beslutanderätt.
I kallelsen ska tiden och platsen för sammanträdet anges samt om möjligt de ärenden som ska behandlas. Föredragningslistan sänds i mån av möjlighet i samband med kallelsen.
Kallelsen förmedlas på det sätt som organet bestämmer till ledamöterna och övriga som har rätt att närvara vid sammanträdet, om möjligt minst två dagar före sammanträdet. Sammanträdeskallelsen eller ett meddelande om var och när kallelsen är tillgänglig i elektronisk form förmedlas till e-postadressen eller postadressen. Sammanträdeskallelsen eller ett meddelande om att kallelsen är tillgänglig kan också förmedlas per telefon eller i form av ett textmeddelande.
Om ett ärende inte har kunnat behandlas vid ett sammanträde, kan organet besluta att överföra behandlingen av ärendet till ett fortsatt sammanträde, som hålls vid en tidpunkt som organet bestämmer och till vilket ingen särskild sammanträdeskallelse behöver ges. De som varit frånvarande från sammanträdet ska dock underrättas om det fortsatta sammanträdet. För ett fortsatt sammanträde gäller vad som bestäms om respektive organs sammanträden.
En ledamot i ett organ som är förhindrad att närvara vid ett sammanträde ska inkalla en ersättare. När en ledamot är jävig att behandla ett ärende vid ett sammanträde eller förhindrad att delta i behandlingen av ett ärende, kan han eller hon inkalla sin ersättare till sammanträdet för att behandla ärendet. Ordföranden eller föredraganden kan också förmedla kallelsen till ersättaren.
Efter att ordföranden öppnat sammanträdet ska han eller hon konstatera om sammanträdet är lagligen sammankallat och om det är beslutfört. Organets sekreterare antecknar närvarande och grunderna för närvaro.
Ärendena behandlas i den ordning som framgår av föredragningslistan, om inte ordföranden beslutar något annat.
Ett organ kan också enhälligt besluta att uppta ett sådant ärende till behandling som inte nämns i sammanträdeskallelsen.
Ordföranden ska leda behandlingen av ärendena samt svara för ordningen vid ett organs sammanträden. Ordföranden får efter att han eller hon gett en varning bestämma att den som trots varningen alltjämt uppträder olämpligt ska avlägsnas. Om det uppstår en sådan oordning som ordföranden inte kan bemästra, ska han eller hon avbryta eller avsluta sammanträdet.
Om både ordföranden och vice ordföranden är frånvarande eller jäviga i ett ärende, ska en tillfällig ordförande utses för sammanträdet eller för behandling av ärendet bland ledamöterna i organet.
124 § Närvaro- och yttranderätt
I stadens olika organ har förutom ledamöterna följande personer närvaro- och yttranderätt:
Stadsstyrelsen:
• stadsfullmäktiges ordförande och vice ordförande samt kanslichefen, ägarstyrningsdirektören, organiseringsdirektören, servicedirektörerna, någon annan föredragande som förordnats av kanslichefen, ledande stadssekreteraren och stadssekreterarna
Stadsstyrelsens sektioner:
• kanslichef, ägarstyrningsdirektör, någon annan föredragande som förordnats av kanslichefen samt sekreteraren som förordnats av sektionen.
Revisionsnämnden:
• Revisionsnämndens föredragande. Nämnden beslutar om andra personers närvaro- och yttranderätt vid revisionsnämndens sammanträden.
Personer som är i stadens tjänst och stadens förtroendevalda är skyldiga att närvara vid nämndens sammanträden i enlighet med nämndens beslut.
Revisorn har närvaro- och yttranderätt och skyldighet att närvara vid revisionsnämndens sammanträden i enlighet med nämndens beslut.
Övriga organ:
• föredragandena, organets sekreterare, borgmästaren, biträdande borgmästaren i de nämnder som ingår i hans eller hennes servicehelhet, kanslichefen. Ordföranden för en nämnd har yttrande- och närvarorätt i de sektioner som lyder under nämnden. En representant för ungdomsfullmäktige har yttrande- och närvarorätt vid fullmäktiges sammanträden.
Vederbörande organ fattar beslut om andra än ovan nämnda personers närvaro- och yttranderätt.
Servicedirektörerna och organiseringsdirektören är skyldiga att närvara vid stadsstyrelsens och stadsfullmäktiges sammanträden vid behandlingen av de ärenden som borgmästaren beslutar.
125 § Stadsstyrelsens representation i övriga organ
För sin servicehelhets del representerar biträdande borgmästaren stadsstyrelsen i de övriga organen.
Vid de olika organens sammanträden fattas besluten efter föredragning av en tjänsteinnehavare. Föredragandens förslag ligger till grund för behandlingen. Om föredraganden ändrat det förslag som ingår i föredragningslistan innan organet fattat beslut i ärendet blir det ändrade förslaget utgångsförslag. Om föredraganden har återtagit sitt förslag ska ärendet strykas från föredragningslistan, om inte organet beslutar något annat.
Om ett organ eller i stadsstyrelsen ordföranden så kräver, måste föredraganden också föredra andra ärenden än de som ingår i föredragningslistan. Samtidigt ska beslut fattas om tidsfristen för föredragningen.
Om föredraganden är frånvarande eller jävig ska den som förordnats till hens vikarie eller ställföreträdare eller kanslichefen vara föredragande. Ett organ kan av särskilda skäl besluta att ett ärende behandlas utgående från ordförandens redogörelse utan föredragning av en tjänsteinnehavare. Då ligger ordförandens förslag till grund för behandlingen.
Föredraganden har rätt att anteckna avvikande mening i protokollet eller beslutet.
Tjänsteinnehavaren fattar inte beslut på föredragning.
Kanslichefen föredrar ärenden i stadsstyrelsen och dess sektioner om inte borgmästaren har förordnats att föredra ärendet.
Kanslichefen kan av grundad anledning genom att meddela föredraganden överta föredragningen av ett ärende som ingår i nämndens eller dess sektions befogenheter, om det inte föreskrivs annorlunda i en lag. Kanslichefen kan utse en underlydande tjänsteinnehavare att föredra bestämda ärendehelheter eller ett enskilt ärende.
Organiseringsdirektören föredrar ärenden som gäller flera servicehelheter i organen bortsett från stadsstyrelsen och dess sektioner.
Organiseringsdirektören föredrar ärenden i organen för sin servicehelhets del bortsett från stadsstyrelsen och dess sektioner.
Den som är jävig ska meddela att han eller hon är jävig.
Vid behov beslutar organet om en ledamot eller ordföranden i organet eller någon annan person som är närvarande vid sammanträdet kan delta i behandlingen av ett ärende. Personen ska på begäran av organet lägga fram en redogörelse för omständigheter som kan vara av betydelse vid bedömningen av om han eller hon är jävig.
Protokollet ska göras upp av en protokollförare. Vid behov avgör ordföranden innehållet i protokollet. Protokollet undertecknas av ordföranden och kontrasigneras av protokollföraren. Protokollet justeras på det sätt som organet beslutar. Protokollet kan också justeras elektroniskt. Om de protokolljusterare som utsetts vid sammanträdet är av annan åsikt än ordföranden, fattar organet beslut om vad som ska tas in i protokollet.
Protokollet ska hållas offentligt framlagt och organet beslutar om tiden och platsen för framläggandet. Datum för framläggandet får inte fastställas så, att det är tidigare än två veckor före stadsstyrelsens nästa angivna sammanträdesdag, så att hinder inte föreligger för stadsstyrelsen att behandla ett ärende som ingår i protokollet, om inte något annat följer av ärendets brådskande karaktär.
I protokollet antecknas
1. om konstitueringen
- organets namn,
- tidpunkten, då sammanträdet börjat och slutat,
- sammanträdesplatsen,
- de närvarande och i vilken egenskap var och en varit närvarande,
- sammanträdets laglighet och
- sammanträdets beslutförhet.
2. om behandlingen av ärendena
- ärendets rubrik,
- redogörelsen för ärendet,
- beslutsförslag,
- föredraganden för ärendet,
- jäv,
- de förslag som fått understöd och är i kraft, då ordföranden efter avslutad diskussion sammanfattar diskussionen,
- omröstningarna (omröstningssättet, omröstningsförfarandet, omröstningsförslaget och omröstningsresultatet så att varje enskild ledamots ställningstagande framgår av protokollet),
- val (valsättet och valresultatet),
- beslutet och
- avvikande mening.
3. om lagligheten
- uppgifter om att ett ärende är sekretessbelagt och grunden för sekretessen,
- anvisningar om begäran om omprövning och besvärsanvisning,
- ordförandens underskrift,
- protokollförarens kontrasignering,
- anteckning om protokolljustering och
- anteckning om framläggande av protokollet.
Till ett protokoll ska fogas anvisningar för sökande av ändring.
Till sådana beslut, i vilka omprövning inte får begäras eller över vilka besvär inte får anföras, ska fogas en anteckning om detta och samtidigt ska anges vilken bestämmelse i en lag eller en förordning som förbudet grundar sig på.
Om ett ärende har strukits från föredragningslistan, ska det antecknas i protokollet att ärendet strukits från föredragningslistan.
Det som bestäms ovan i denna paragraf ska i tillämpliga delar iakttas beträffande de beslut som fattas av tjänsteinnehavare och förtroendevalda.
Stadsstyrelsen ger vid behov anvisningar om förenhetligande av protokollföringen.
129 § Tjänsteinnehavares och förtroendevaldas beslutsprotokoll
Enligt 107 § 2 mom. i kommunallagen ska protokoll föras över förtroendevaldas och tjänsteinnehavares beslut, om inte detta är onödigt på grund av beslutets natur.
Beslutsprotokoll ska alltid uppgöras då ett beslut gäller utövande av offentlig makt. Ett beslutsprotokoll ska uppgöras också då den som har rätt att söka ändring meddelar att han eller hon kommer att framställa en begäran om omprövning eller anföra besvär över beslutet och begär ett protokollsutdrag för detta. Begäran kan också inlämnas innan beslutet har fattats.
I ett beslutsprotokoll ska antecknas
- myndighetens namn,
- beslutsfattarens namn och den tjänsteställning i vilket beslutet har fattats,
- datum,
- paragrafnumrering,
- rubrik,
- uppgifter om att ett ärende är sekretessbelagt och grunden för sekretessen,
- redogörelsen för ärendet jämte motiveringar,
- det egentliga beslutet,
- underskrift,
- sändlistan och
- anvisningar för sökande av ändring.
Framläggningen av beslutsprotokoll ska kungöras i samband med kungörandet av respektive organs protokoll. Till kungörelsen om organets protokoll ska då fogas ett meddelande om att de beslutsprotokoll som uppgjorts av tjänsteinnehavare som lyder under organet och som har meddelats organet för eventuellt övertagande enligt 92 § i kommunallagen är framlagda under samma tid som det protokoll för organet, där organet antecknar de ovan angivna tjänsteinnehavarbesluten för kännedom.
Protokoll kan av särskilda skäl också kungöras i form av särskilda handlingar separat från organets protokoll, varvid detta ska nämnas i organets ovan angivna protokoll.
130 § Tjänsteinnehavares och förtroendevaldas beslut som fattas utan beslutsprotokoll
Separat protokoll över tjänsteinnehavarbeslut behöver i allmänhet inte uppgöras, om ett beslut gäller någon av följande ärendegrupper:
- beviljande av andra förmåner än sådana som gäller lönesättningen och baserar sig på en lag eller tjänste- eller arbetskollektivavtalet,
- utbildning i hemlandet och utomlands och tjänsteresor i hemlandet och utlandet,
- visande av sedvanlig artighet,
- ärenden som gäller stadens interna förvaltning, om beslutet i ett ärende inte i övrigt förutsätter uppgörande av beslutsprotokoll,
- anställning i arbetsavtalsförhållande,
- anställning i tjänsteförhållande för högst ett år, då anställningen inte baserar sig på offentligt ledigförklarande,
- ingående av hyresavtal, då värdet är under 20 000 euro per år,
- beställning på basis av ett ramavtal inom ramen för de gränser som organet eventuellt fastställt,
- upphandling, då värdet understiger 20 000 euro och
- andra ärenden som anknyter till den normala verksamheten och är av ringa betydelse, och som inte förutsätter uppgörande av beslutsprotokoll.
Dessa beslut delges inte organen.
Beslut som fattas utan beslutsprotokoll utformas som separata dokument, som t.ex. kan vara beslut, fakturor, beställningar, arbetsavtal, avtal, expeditioner eller andra elektroniska dokument eller standardblanketter som är avsedda för beslutsfattande i ovan nämnda ärenden.
Den som har rätt att fatta beslut ska datera och underteckna eller kontrasignera sitt beslut på det ovan angivna dokumentet.
131 § Meddelande om beslut som övertas till behandling och verkställande av beslut
De myndigheter som lyder under stadsstyrelsen ska i form av beslutsprotokoll meddela stadsstyrelsen vilka beslut som de har fattat. Stadsstyrelsen kan likväl besluta att beslut som gäller vissa ärenden eller ärendegrupper inte behöver meddelas.
De myndigheter som lyder under nämnden ska i form av beslutsprotokoll meddela nämnden vilka beslut som de har fattat. Nämnden kan likväl besluta att beslut som gäller vissa ärenden eller ärendegrupper inte behöver meddelas.
Meddelandet ska lämnas inom fyra dagar efter att ett sammanträde har hållits eller ett beslut har fattats oberoende av om protokollet har justerats.
Besluten i sådana ärenden som inte behöver meddelas kan trots övertagningsrätten verkställas enligt beslutsfattarens prövning, om det inte i något enskilt fall har meddelats att ärendet ska tas upp till behandling i stadsstyrelsen eller i en nämnd.
132 § Beslut om avgiften som tas ut för ett beslut
Beslut om avgiften som tas ut för ett beslut fattas av samma part som avgör det egentliga tillståndsärendet eller ett annat ärende.
DEL 3 BESTÄMMELSER SOM GÄLLER STADSFULLMÄKTIGE
Kapitel 19 Allmänna bestämmelser som gäller stadsfullmäktige
133 § Organisering av fullmäktiges verksamhet
Stadsfullmäktige ska ha en ordförande och en första, en andra, en tredje och en fjärde vice ordförande, som årligen väljs vid fullmäktiges första sammanträde i juni.
Fullmäktiges ordförande leder beredningen av de ärenden som gäller den interna organisationen av fullmäktiges verksamhet, om inte fullmäktige beslutar annorlunda.
Ledande stadssekreteraren har hand om organiseringen av protokollföringen och övriga sekreteraruppgifter vid fullmäktiges sammanträden.
134 § Bildande och upplösande av fullmäktigegrupper
Fullmäktigeledamöterna kan bilda fullmäktigegrupper för arbetet i fullmäktige. Även en enda fullmäktigeledamot kan bilda en fullmäktigegrupp.
Till fullmäktige ska inlämnas ett skriftligt meddelande om bildandet av en fullmäktigegrupp samt gruppens namn, ordförande och kontaktinformation. Meddelandet ska undertecknas av alla fullmäktigeledamöter som ansluter sig till gruppen. Meddelandet ska lämnas till fullmäktiges ordförande.
135 § Inträde i en fullmäktigegrupp samt avgång eller uteslutning ur gruppen
En fullmäktigeledamot ska skriftligt meddela fullmäktige om ledamoten ansluter sig till eller utträder ur en fullmäktigegrupp. Till meddelandet om anslutning till gruppen ska fogas ett skriftligt godkännande av gruppen.
Om en fullmäktigeledamot har uteslutits ur en fullmäktigegrupp ska fullmäktigegruppen inlämna ett skriftligt meddelande om detta till fullmäktige.
Vid sammanträdena intar fullmäktigeledamöterna sina platser enligt fullmäktigegrupp i den sittordning som fullmäktiges ordförande godkänt.
Kapitel 20 Fullmäktigeledamöternas motionsrätt
137 § Fullmäktigeledamöternas motioner
Fullmäktigeledamöterna har rätt att vid fullmäktiges sammanträden lämna in skriftliga motioner i ärenden som gäller stadens verksamhet och förvaltning. Motionerna lämnas in via det elektroniska sammanträdessystemet och ordförande konstaterar de inlämnade motionerna i slutet av sammanträdet.
En motion tas inte genast upp till behandling, utan den remitteras till stadsstyrelsen för beredning.
Om minst 23 fullmäktigeledamöter från minst två fullmäktigegrupper har undertecknat motionen ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige motionen för behandling inom sex månader efter att den inlämnats. Fullmäktige behandlar motioner två gånger per kalenderår.
Om färre än 23 fullmäktigeledamöter har undertecknat motionen ger den behöriga tjänsteinnehavaren ett svar på motionen direkt till den första som undertecknat motionen. Svaret ska ges inom sex månader efter att motionen inlämnats.
Om fullmäktige återremitterar motionen för ny beredning ska motionen föreläggas fullmäktige på nytt för behandling sex månader efter att beslutet om återremiss har fattats.
138 § Frågor till stadsstyrelsen
Minst 23 fullmäktigeledamöter kan ställa en skriftlig fråga till stadsstyrelsen i ett ärende som gäller stadens verksamhet och förvaltning.
Stadsstyrelsen ska besvara frågan senast vid det fullmäktigesammanträde som följer närmast efter att tre veckor förflutit sedan frågan ställdes.
Om det i samband med behandlingen av en fråga framställs ett förslag om att det ska tillsättas ett tillfälligt utskott för att utreda det ärende som avses i frågan, ska fullmäktige fatta beslut om detta. Något annat beslut får inte fattas med anledning av frågan.
Fullmäktiges ordförande kan efter att ha förhandlat med ordförandena för fullmäktigegrupperna sammankalla fullmäktige till en frågestund.
Fullmäktigeledamöterna har rätt att vid frågestunden ställa korta frågor om någon specifik angelägenhet som gäller skötseln av stadens förvaltning och ekonomi och frågorna ska besvaras av borgmästaren, biträdande borgmästaren eller kanslichefen. En fullmäktigeledamot får ställa högst två frågor vid en och samma frågestund.
Frågorna ska senast på måndagen veckan före frågestunden inlämnas skriftligen till koncernförvaltningen. Senare inlämnade frågor samt frågor som inte hinner besvaras under frågestunden överförs till nästa frågestund. Frågorna besvaras i den ordning som de inlämnats. Ordföranden har likväl rätt att med iakttagande av opartiskhet bestämma att frågorna ska besvaras i en annan ordning.
Då en fråga besvarats, har den som ställt frågan och övriga fullmäktigeledamöter rätt att efter fullmäktiges ordförandes övervägande ställa korta tilläggsfrågor i anslutning till ärendet. En fråga och det första svaret får högst räcka två minuter. En tilläggsfråga och svaret på den får räcka högst en minut.
Fullmäktiges ordförande är ordförande för frågestunden. Frågestunden är offentlig.
Kapitel 21 Fullmäktiges sammanträden
En kallelse till fullmäktiges sammanträden ska minst fyra dagar före sammanträdet sändas till varje fullmäktigeledamot samt till dem som har närvaro- och yttranderätt vid sammanträdet. Inom samma tid ska ett tillkännagivande om sammanträdet publiceras i det allmänna datanätet. I sammanträdeskallelsen ska tidpunkten och platsen för sammanträdet anges samt vilka ärenden som ska behandlas.
I samband med sammanträdeskallelsen ska en föredragningslista med en redogörelse för de ärenden som ska behandlas och beslutsförslag sändas till fullmäktigeledamöterna och till övriga som har rätt att närvara. Av särskilda skäl kan man avvika från praxisen att sända föredragningslistan.
Fullmäktige ska också sammankallas, när stadsstyrelsen eller minst en fjärdedel av fullmäktigeledamöterna anhåller om detta för behandling av ett visst ärende. Ett sådant ärende ska beredas i brådskande ordning.
141 § Fullmäktiges egentliga sammanträde och elektroniska sammanträden
Fullmäktige kan behandla ärendet vid sitt egentliga sammanträde då deltagarna är närvarande på sammanträdesplatsen. Vid det egentliga sammanträdet kan ett elektroniskt ärendehanterings- eller omröstningssystem användas.
Alternativt kan sammanträdet ordnas i en elektronisk miljö i vilket deltagarna deltar via en elektronisk förbindelse (elektroniskt sammanträde). Allmänheten ska ges möjlighet att följa fullmäktiges elektroniska sammanträde via internet samt i en lokal som anges i kallelsen till sammanträde.
Att delta i ett slutet elektroniskt fullmäktigesammanträde är möjligt endast på en plats där sekretessbelagda uppgifter och de diskussioner som förs vid sammanträdet inte kan höras och ses av utomstående.
Stadsstyrelsen eller en tjänsteinnehavare som stadsstyrelsen utser svarar för att teknisk utrustning, system och dataförbindelser som behövs för elektroniska sammanträden är uppdaterade och informationssäkra på det sätt som förutsätts i lagarna.
En föredragningslista, som innehåller en redogörelse för de ärenden som ska behandlas och förslag till fullmäktiges beslut, ska sändas i samband med sammanträdeskallelsen, om inte särskilda skäl förhindrar detta.
Fullmäktiges protokoll ska justeras av två fullmäktigeledamöter som varje gång utsetts för detta uppdrag, om inte fullmäktige beslutar annorlunda i fråga om justeringen av något ärende.
Beträffande fullmäktiges protokoll gäller i övrigt i tillämpliga delar vad som bestäms annanstans om protokoll i förvaltningsstadgan.
144 § Kungörelse av sammanträden
Utöver vad som föreskrivs i 94 § 4 mom. kommunallagen, ska tidpunkten och platsen för fullmäktiges sammanträden kungöras i de medier, där fullmäktige har beslutat att kungörelserna av sammanträdena ska publiceras.
En fullmäktigeledamot som är förhindrad att sköta sitt fullmäktigeuppdrag eller som är jävig att behandla ett ärende ska utan dröjsmål anmäla detta till fullmäktiges ordförande. En anmälan till ordföranden kan också lämnas till fullmäktiges sekreterare.
Ordföranden ska, efter att av vederbörande fullmäktigeledamot eller på något annat tillförlitligt sätt ha fått kännedom om att hinder eller jäv föreligger, i stället för denna fullmäktigeledamot inkalla den ersättare som avses i 17 § 1 mom. i kommunallagen.
Ordföranden ska vid behov låta fullmäktige avgöra, om en fullmäktigeledamot eller någon annan som har rätt att närvara är jävig.
146 § Stadsstyrelsens representation vid fullmäktiges sammanträden
Borgmästaren, biträdande borgmästaren och kanslichefen ska närvara vid fullmäktiges sammanträden. Om de är frånvarande, hindrar detta likväl inte behandlingen av ärendena.
Ledamöterna i stadsstyrelsen har rätt att vara närvarande vid fullmäktiges sammanträden.
147 § Överlämnande av ordförandeskapet till en vice ordförande och val av tillfällig ordförande
Vid behov kan ordföranden överlämna ordförandeskapet vid ett sammanträde till en vice ordförande och under tiden ta del i sammanträdet i egenskap av fullmäktigeledamot.
Om både ordföranden och vice ordförandena är frånvarande eller jäviga i ett ärende, väljs under ordförandeskap av fullmäktiges äldsta ledamot en tillfällig ordförande för sammanträdet.
I början av ett fullmäktigesammanträde förrättas ett maskinellt namnupprop och konstateras vilka som är närvarande, om ordföranden inte meddelar något annat.
Efter namnuppropet konstaterar ordföranden vilka fullmäktigeledamöter som anmält förhinder och vilka ersättare som är närvarande samt om fullmäktiges sammanträde är lagligen sammankallat och beslutfört.
149 § Närvarande fullmäktigeledamöter och ersättare
Fullmäktigeledamöter och ersättare anses vara närvarande om de infunnit sig till ett sammanträde och inte meddelat att de avlägsnar sig därifrån eller om de inte på något annat sätt konstaterats vara frånvarande.
Ordföranden kan under ett pågående sammanträde eller efter en paus i ett sammanträde förrätta ett nytt namnupprop, om detta krävs för att konstatera vilka som är närvarande.
En fullmäktigeledamot är skyldig att meddela fullmäktiges ordförande om han eller hon avlägsnar sig från ett sammanträde innan det avslutats.
150 § Ordning för behandling av ärenden
Ärendena föredras för fullmäktige i den ordning som de är upptagna på föredragningslistan, om fullmäktige inte beslutar annorlunda.
Till grund för behandlingen ligger stadsstyrelsens förslag eller, om revisionsnämnden eller ett tillfälligt utskott har berett ett ärende, revisionsnämndens eller utskottets förslag.
Om stadsstyrelsen, revisionsnämnden eller det tillfälliga utskottet har ändrat sitt förslag som är upptaget på föredragningslistan innan fullmäktige har fattat beslut i ärendet, blir det ändrade förslaget utgångsförslag.
Då ett ärende har föredragits, ska det ges tillfälle till diskussion.
Den som ber om ordet ska göra det maskinellt, eller om det inte finns någon apparat till förfogande på ett tydligt sätt, eller lämna in en skriftlig begäran om ordet till ordföranden.
Ordet ges i den ordning som talarna bett om det. Ordföranden kan, avvikande från denna ordning:
1) i början av behandlingen av ett ärende ge ordet för gruppanföranden till en representant för varje fullmäktigegrupp i gruppernas storleksordning,
2) ge ordet till borgmästaren, biträdande borgmästaren och kanslichefen samt ordföranden för revisionsnämnden och ordföranden för ett tillfälligt utskott, om ett ärende som beretts av dessa organ behandlas,
3) ge ordet för repliker samt
4) ge ordet för anföranden som, om de godkändes, i sak skulle avbryta behandlingen av ett ärende.
Ordföranden ger ordet för repliker efter eget övervägande.
Med replik avses ett anförande som en fullmäktigeledamot har bett om för att besvara ett anförande och han eller hon antingen under pågående anförande eller genast därefter maskinellt eller, om det inte finns någon apparat till förfogande, på ett tydligt sätt bett om ”replik” eller lämnat in en skriftlig begäran om ordet till ordföranden. I en replik får inte anföras annat än klarläggningar och rättelser med anledning av anförandet eller bemötanden av påståenden i anförandet. En replik får räcka högst två minuter eller en minut enligt ordförandens övervägande.
Företräde ska ges anföranden om arbetsordningen som gäller behandlingsordningen för ärendena.
För att säkerställa att sammanträdet löper smidigt har ordföranden rätt att i enskilda ärenden begränsa längden på fullmäktigeledamöternas anföranden så att ett anförande får räcka högst fem minuter, ett gruppanförande likväl högst tio minuter.
153 § Framförande av anföranden
Den som fått ordet ska tala i talarstolen. Replikerna samt andra anföranden som räcker högst två minuter ska talaren likväl framföra stående på sin plats.
Om det under diskussionen framställs ett understött förslag om bordläggning av ett ärende eller något annat förslag som, om det godkändes, i sak skulle avbryta behandlingen av ett ärende, ska de följande talarna på uppmaning av ordföranden begränsa sina anföranden till att gälla endast detta förslag, likväl så att korta, på platsen hållna anföranden som innebär frågor eller anvisningar tillåts. Ett beslut om förslaget ska fattas innan diskussionen om själva ärendet fortsätter. Om förslaget godkänns, avbryter ordföranden behandlingen av ärendet; om det förkastas, fortsätter behandlingen.
Då ett ärende framläggs för fullmäktige för första gången eller då föredragningslistan inte sänts i samband med sammanträdeskallelsen, bordläggs ärendet till nästa sammanträde om minst sjutton fullmäktigeledamöter anhåller om detta. I övriga fall fattas beslut om bordläggning genom majoritetsbeslut.
Ett förslag som framställs under diskussionen och som gäller något annat än bordläggning, remittering eller förkastande ska lämnas in skriftligen, om ordföranden kräver detta.
När alla anföranden har hållits, förklarar ordföranden diskussionen avslutad. Därefter ska ordföranden för godkännande av fullmäktige framlägga en redogörelse för de förslag som framställts under diskussionen.
Ett förslag som inte fått understöd eller som framställts som ett alternativ, eller ett förslag som går utöver det ärende som är under behandling, tas inte upp till omröstning och förfaller sålunda. Utgångsförslaget tas dock upp till omröstning, även om det inte fått understöd.
Om det inte föreligger andra förslag än utgångsförslaget att ta upp till omröstning, ska ordföranden konstatera att detta förslag blir fullmäktiges beslut.
En omröstning ska förrättas öppet. Om en omröstning har förrättats på något annat sätt än genom namnupprop eller med omröstningsapparat, ska omröstningen, om någon kräver det eller om ordföranden med tanke på tydligheten anser det nödvändigt, förrättas på nytt genom namnupprop eller med omröstningsapparat.
Om fullmäktige måste rösta om förslagen, framlägger ordföranden ett omröstningsförfarande som fullmäktige ska godkänna. Då omröstningsförslaget görs upp ska följande beaktas:
1) vid omröstningen ska först de två förslag ställas mot varandra som mest avviker från utgångsförslaget. Det förslag som vunnit ställs därefter mot det av de återstående förslagen som mest avviker från utgångsförslaget, och på detta sätt fortsätter omröstningarna tills det föreligger ett slutligt motförslag mot utgångsförslaget. Om emellertid ett sådant förslag måste tas upp till omröstning som innebär att utgångsförslaget helt och hållet förkastas, ska detta sist ställas mot det förslag som vunnit över de övriga förslagen
2) om ett ärende gäller beviljande av anslag, ska ett godkännande eller förkastande av det förslag som avser det största beloppet först tas upp till omröstning, och på detta sätt fortsätter omröstningen om förslagen i storleksordning tills något av förslagen godkänts, och därefter tas förslagen med mindre belopp inte längre upp till omröstning, samt
3) om godkännandet eller förkastandet av ett förslag inte är beroende av andra förslag, ska godkännandet eller förkastandet av detta förslag särskilt tas upp till omröstning.
Om det för ett beslut enligt lagen krävs kvalificerad majoritet, ska ordföranden meddela detta före omröstningen och beakta detta då han eller hon konstaterar resultatet av omröstningen.
Under diskussionen kan en fullmäktigeledamot framställa en kort hemställningskläm till stadsstyrelsen. Hemställningsklämmen ska hänföra sig till det ärende som behandlas och den får inte stå i strid med fullmäktiges beslut och inte innebära en ändring eller utvidgning av detta. När fullmäktige fattat sitt egentliga beslut i ärendet, delges stadsstyrelsen hemställningsklämmen utan omröstningsförfarande, såvida den fått understöd.
159 § Avbrytande av sammanträde på grund av sen tidpunkt
Om fullmäktiges sammanträde räcker till kl. 23, framställs vid denna tidpunkt för fullmäktigeledamöterna att med enkel majoritet besluta om, huruvida sammanträdet ska avbrytas och de ärenden som är obehandlade överföras till nästa sammanträde.
Om ett val förrättas med slutna sedlar, ska röstsedeln vara vikt så att innehållet inte är synligt. I annat fall är röstsedeln ogiltig. En röstsedel är likaså ogiltig, om det inte klart framgår vilken kandidat som avses på sedeln och om det finns obehöriga namnteckningar eller andra anteckningar på sedeln.
Röstsedlarna ska läggas i urnan i den ordning som namnuppropet anger.
De röstsedlar som avgetts i ett val ska förvaras tills beslutet i valet, där sedlarna använts, har vunnit laga kraft. Detsamma gäller de sedlar som använts vid lottning. Om ett val förrättats med slutna sedlar, ska sedlarna förvaras i ett slutet omslag.
Fullmäktige utser för sin mandattid en valnämnd för förrättande av proportionella val. Nämnden ska ha fem ledamöter och var och en har en personlig ersättare.
Fullmäktige utser en ordförande och en vice ordförande bland dem som invalts i nämnden.
Nämnden har rätt att anlita sakkunniga och att utse en sekreterare.
162 § Inlämnande av kandidatlistor och namnupprop vid valförrättningar
Fullmäktige fastställer den tidpunkt, när kandidatlistorna senast ska inlämnas till fullmäktiges ordförande samt när namnuppropet vid valförrättningen inleds.
163 § Uppgörande av kandidatlistor
En kandidatlista får uppta högst så många namn som det antal ledamöter och ersättare som ska utses vid valet.
Av kandidatlistans rubrik ska framgå vid vilket val listan kommer att användas. En kandidatlista ska undertecknas av minst två fullmäktigeledamöter. Den första undertecknaren är ombud för listan och överlämnar den till fullmäktiges ordförande och är berättigad att företa de rättelser i den som avses i 164 §.
164 § Granskning och rättelse av kandidatlistor
När den fastställda tiden för inlämnande av kandidatlistor gått ut, överlämnar fullmäktiges ordförande kandidatlistorna till valnämnden, som granskar om de är uppgjorda på vederbörligt sätt. Om det finns felaktigheter på någon lista, ska ombudet ges tillfälle att rätta till felen inom den tid som valnämnden utsatt.
Om en och samma person efter den rättelse av kandidatlistan som ombudet lämnat in fortfarande är upptagen som kandidat på två eller flera listor, ska valnämnden, såvitt möjligt, fråga kandidaten på vilken lista hans eller hennes namn ska kvarstå. Då kandidaten valt den lista, där hans eller hennes namn ska kvarstå, förkastas de övriga förslagen.
165 § Sammanställning av kandidatlistor
Nämnden gör upp en sammanställning av de godkända kandidatlistorna, och på varje kandidatlista antecknas ett ordningsnummer.
Sammanställningen av kandidatlistorna ska framläggas i fullmäktiges sessionssal innan namnuppropet för valförrättningen inleds. Vid ett val får namnuppropet förrättas tidigast en kvartstimme efter att sammanställningen framlagts.
Varje fullmäktigeledamot ska anteckna numret på den kandidatlista som han eller hon röstar på och lägga sin röstsedel i urnan i den ordning som namnuppropet anger.
167 § Konstaterande av valresultatet
När namnuppropet förrättats, överlämnar fullmäktiges ordförande röstsedlarna till valnämnden som granskar att sedlarna är giltiga samt räknar ut och konstaterar valresultatet genom att i tillämpliga delar beakta det som föreskrivs om kommunalval.
Valnämnden lämnar ett skriftligt meddelande om valresultatet till fullmäktiges ordförande, som delger fullmäktige valresultatet.
Röster kan avges för varje kandidat som kommer i fråga i valet, även om denna kandidat inte föreslagits eller fått understöd under diskussionen. Om det väljs personliga ersättare, ska kandidaterna likväl godkännas före valet och både den ordinarie ledamoten och hans eller hennes ersättare ska vara kandidater. Om samma person är kandidat i två eller flera kombinationer med ledamot och ersättare, ska det såvitt möjligt frågas av vederbörande i vilken kombination med ledamot och ersättare som han eller hon är kandidat. Då en kandidat valt sin kombination med ledamot och ersättare, ska de andra förslagen där hans eller hennes namn ingår förkastas.
169 § Biträden vid valförrättningar
Då majoritetsval förrättas med slutna sedlar, är protokolljusterarna för sammanträdet samtidigt rösträknare och biträder även i övrigt vid valförrättningen, om inte fullmäktige beslutar annorlunda.
DEL 4 GRUNDERNA FÖR DE FÖRTROENDEVALDAS EKONOMISKA FÖRMÅNER
Kapitel 23 Grunderna för de förtroendevaldas ekonomiska förmåner
För skötseln av förtroendeuppdrag betalas till förtroendevalda arvode, ersättning för inkomstbortfall och för kostnader som på grund av förtroendeuppdraget föranleds av avlönande av vikarie, anordnande av barnvård eller något motsvarande, samt ersättning för resekostnader och dagtraktamente i enlighet med detta kapitel.
171 § Borgmästarens och biträdande borgmästarens lön
Borgmästarens lön är 12 500 euro per månad och biträdande borgmästarnas lön är 6 500 euro per månad. Lönen består av arvoden och ersättningar till förtroendevalda för stadsfullmäktige, stadsstyrelsen och nämnderna inom sitt verksamhetsområde samt styr- och uppföljningsgrupper och motsvarande grupper som nämns i denna förvaltningsstadga, frånsett de sammanträdesarvoden som betalas till borgmästaren och biträdande borgmästarna. På lönen tillämpas bestämmelserna i det kommunala tjänste- och arbetskollektivavtalet i fråga om löner och ersättningar.
172 § Årsarvoden
Till förtroendevalda som nämns nedan betalas utöver sammanträdesarvodet följande årsarvoden, i vilka ingår ersättning för förtroendeuppdrag som sköts utanför sammanträdena:
stadsfullmäktiges ordförande | 9 000, |
stadsfullmäktiges vice ordförande | 3 700, |
|
|
stadsstyrelseledamot | 3 200 och |
ledamot i stadsstyrelsens sektion | 1 100 euro. |
Till vice ordföranden för nämnden för fostran och undervisning, stadsmiljönämnden och social- och hälsovårdsnämnden betalas ett årsarvode på 2 900 euro. Till ordförandena för de övriga nämnderna betalas ett årsarvode på 4 200 euro och till vice ordförandena 2 100 euro. Till ordföranden för centralvalnämnden betalas ett årsarvode på 2 100 euro för valen. Till ordföranden för sektionen vid nämnden betalas ett årsarvode på 2 100 euro och till vice ordföranden 1 000 euro.
Stadsstyrelsen kan fastställa storleken på årsarvodet till ledamöterna och ordföranden i en kommitté som den tillsätter högst till samma belopp som det ovan nämnda årsarvodet som fastställts för nämndens ordförande.
Till ledamöterna i ordförandekommittén betalas ett årsarvode som fastställs enligt följande: Storleken på årsarvodet är 200€/fullmäktigeledamot. Arvodet bestäms utifrån de fullmäktigeledamöter som tillhör respektive fullmäktigegrupp på basis av konstitueringen efter kommunalvalet.
Ifall summan för årsarvodet underskrider 250 euro, betalas årsarvodet i sin helhet ut i en rat tillsammans med utbetalningen av arvode under det på arvodesåret följande årets första utbetalning av arvode. Om ett förtroendeuppdrag för vilket ett årsarvode betalas med stöd av denna paragraf sköts av två eller flera förtroendevalda under samma kalenderår, har var och en av dessa förtroendevalda rätt till en proportionell andel av årsarvodet som motsvarar den tid som denne skött förtroendeuppdraget.
Om en i denna paragraf nämnd förtroendevald är tillfälligt förhindrad att sköta sitt uppdrag, avbryts hans eller hennes rätt till årsarvode när hindret varat utan avbrott en månad. Om hindret fortsätter efter detta, har vice ordföranden eller ersättaren som sköter den förtroendevaldas uppdrag när han eller hon är förhindrad rätt att få en proportionell andel av den förtroendevaldas årsarvode som motsvarar den tid som han eller hon skött uppdraget. Vice ordföranden har inte rätt till årsarvodet för en vice ordförande för den tid som årsarvodet för ordföranden betalas till honom eller henne på grund av att ordföranden har förhinder.
Rätten till arvode överförs till organets ersättare, ifall organets ordinarie ledamot inte har deltagit i ett enda av organets sammanträden under den tidsperiod som årsarvodet betalas ut för.
För att fastställa storleken på sammanträdesarvodet delas förvaltningsorganen i arvodesklasser enligt följande:
1) stadsfullmäktige, stadsstyrelsen och dess sektioner
2) nämnderna och deras sektioner
3) övriga förvaltningsorgan.
I den första arvodesklassen betalas ett sammanträdesarvode på 180 euro per sammanträde till ledamöterna i förvaltningsorganet, i den andra arvodesklassen 145 euro per sammanträde och i den tredje arvodesklassen 105 euro per sammanträde.
Med förvaltningsorgan avses i denna stadga även kommittéer och arbetsgrupper som stadsstyrelsen tillsatt. Andra arbetsgrupper anses inte vara sådana förvaltningsorgan som avses i denna stadga.
Till ordföranden i förvaltningsorganet betalas ett sammanträdesarvode som är dubbelt så stor som för en ledamot i det berörda förvaltningsorganet. Det höjda arvodet kan betalas endast till en person per sammanträde.
Till den förtroendevald som är sekreterare, och som inte får årsarvode eller någon annan särskild ersättning för sekreteraruppgifterna, betalas sammanträdesarvodet för en ledamot i det berörda förvaltningsorganet höjt med 50 procent.
Till stadsfullmäktiges ordförande och vice ordförande betalas för deltagande i stadsstyrelsens och dess sektions sammanträden samma arvode som till en ledamot i stadsstyrelsen och dess sektion.
Till en ledamot i stadsstyrelsen, som inte är ledamot i stadsfullmäktige, betalas när han eller hon deltar i stadsfullmäktiges sammanträde ett sammanträdesarvode på samma grunder som till en fullmäktigeledamot.
Till en förtroendevald som deltar i ett annat förvaltningsorgans sammanträde, såsom när en representant för stadsstyrelsen deltar i en nämnd eller i dess sektion eller är exempelvis inbjuden som expert, betalas det arvode som fastställts till en ledamot i det organ som håller sammanträdet.
För stadsfullmäktiges, stadsstyrelsens och dess sektioners och nämnders seminarier samt de sektioners seminarier, där en promemoria upprättas, får sammanträdesarvodet betalas enkelt till deltagarna.
För granskningar som hålls i samband med sammanträdet betalas inget separat arvode. För separat granskning betalas hälften av organets sammanträdesarvode.
Om sammanträdet tar över tre timmar, höjs grundarvodet för en ledamot och annan sammanträdesdeltagare som avses i denna paragraf med 50 procent för varje påbörjad timme efter tre timmar, som den förtroendevalda är närvarande. Mot bakgrund av detta kan arvodet dock högst höjas till det dubbla.
Om en förtroendevald fungerar som ordförande för sammanträdet i över tre timmar, höjs förhöjningsdelen för arvodet till ordföranden ytterligare med 50 procent för varje påbörjad timme då den förtroendevalda är ordförande för sammanträdet i över tre timmar. Mot bakgrund av detta kan förhöjningsdelen för arvodet dock högst höjas till det dubbla.
Till ordföranden och ledamöterna i centralvalnämnden, valnämnden och valbestyrelsen betalas följande arvoden för varje förrättningsdag, som innehåller ersättning för uträkning av valresultatet efter valförrättning:
- centralvalnämndens, valnämndens och valbestyrelsens ordförande och sekreterare 270 euro per förrättningsdag och
-centralvalnämndens, valnämndens och valbestyrelsens övriga ledamöter 150 euro per förrättningsdag.
För sammanträden före och efter förrättningsdagarna betalas ett sammanträdesarvode för ledamot i nämnden som fastställs i enlighet med 173 § i denna stadga.
175 § Sammanträden i organ utanför stadens egen organisation
Om en förtroendevald väljs till ett representantmöte, en kommitté, delegation, bolagsstämma eller ett motsvarande uppdrag där han eller hon representerar staden eller övervakar servicehelheten och för vilket inget annat arvode betalas, får han eller hon ett arvode enligt arvodesklass 3.
176 § Ersättningar som avses i 82 § i kommunallagen
Till en förtroendevald betalas ersättning för inkomstbortfall och för kostnader som på grund av förtroendeuppdraget föranleds av avlönande av vikarie, anordnande av barnvård eller något motsvarande.
Med skötseln av ett förtroendeuppdrag avses i denna paragraf att delta i
- ett organs sammanträden,
- utbildnings- eller seminarietillfällen som godkänts av organet,
budgetseminarium eller annat seminarium samt andra uppdrag som avses i 177 § i denna stadga,
- sammanträden som stadsfullmäktiges ordförande, borgmästaren, biträdande borgmästaren och kanslichefen sammankallat till samt
- ett förtroendeuppdrag i externa organ som stadsstyrelsen eller dess sektor förordnat och till vilket staden valt en förtroendevald som representant.
Ersättningen som avses i denna paragraf betalas i enlighet med det faktiska inkomstbortfallet och de faktiska kostnaderna, dock med beaktande av de begränsningar som anges i denna paragraf. Som tid som berättigar till ersättning avses förutom deltagandet i ovan nämnda uppdrag även den nödvändiga resetiden.
Förtroendevalda kan få ersättning för inkomstbortfall som förorsakas av att sköta ett förtroendeuppdrag och för andra kostnader som nämns i denna paragraf för varje påbörjad timme, dock inte för mera än åtta timmar per kalenderdygn. Det sammanlagda maximibeloppet för ersättning är 55 euro per timme.
177 § Ansökan om ersättning för inkomstbortfall
För att få ersättning för förlust av inkomster ska den förtroendevalda uppvisa ett intyg av arbetsgivaren av vilket ska framgå att den tid som använts för förtroendeuppdraget varit den förtroendevaldas arbetstid och att lön inte betalas för denna tid. Av intyget ska även framgå hur stort inkomstbortfallet är.
Om den förtroendevalda under den tidpunkt som förtroendeuppdraget sköts inte står i anställningsförhållande eller tjänsteförhållande eller annat offentligrättsligt anställningsförhållande, ska han eller hon för att få ersättning lämna en tillräcklig skriftlig utredning över sitt inkomstbortfall på grund av förtroendeuppdraget. Om inte annat anges anses inkomstbortfallet per timme för en förtroendevald, som avses i detta moment, vara förvärvsinkomsten som fastställts vid den senaste statsbeskattningen dividerat med talet 1 620. I fråga om företagare anses som förvärvsinkomst inkomster som fastställts vid beskattningen och dividendinkomster som lyfts från bolag där den som söker ersättning för inkomstbortfall äger över 50 procent.
Om ersättningen för inkomstbortfall som den förtroendevalda kräver är högst 18 euro per timme räcker det, utöver en meddelande av grunden, med den förtroendevaldas försäkran om förlorad inkomst och beloppet på inkomstbortfallet.
Om arbetsgivaren betalar lön till innehavaren av ett förtroendeuppdrag för den tid förtroendeuppdraget sköts, kan arbetsgivaren få ersättning på basis av en faktura högst det belopp som skulle ha betalats till innehavaren av förtroendeuppdraget som ersättning för arbetsinkomstbortfall om arbetsgivaren skulle ha innehållit lönen till innehavaren av förtroendeuppdraget för tidsperioden i fråga. Faktureringen kan riktas till en viss tidsperiod som inte får överskrida ett år.
Bestämmelserna ovan som gäller ersättning för inkomstbortfall tillämpas också på personer som ett organ eller en tjänsteinnehavare inom staden utsett i en samfund eller stiftelse som staden med stöd av delägarskap eller regler har rätt att utse medlemmar till. Ett inkomstbortfall som orsakas av verksamheten hos en stiftelse eller ett organ för ett samfund ersätt på samma grunder som när det gäller skötseln av ett förtroendeuppdrag inom staden som definieras ovan i denna paragraf.
178 § Ansökan om ersättning för övriga kostnader
För att få ersättning för övriga kostnader enligt 82 § i kommunallagen ska den förtroendevalda avge en skriftlig redogörelse över grunderna för och beloppet av kostnaderna. Den förtroendevalda ska visa upp ett verifikat över betalningar till utomstående (t.ex. arvode för vård av barn). Den förtroendevalda ska i sin ansökan försäkra att kostnaden har varit nödvändig för skötseln av förtroendeuppdraget.
179 § Grunder för betalning av arvoden och ersättningar
De arvoden och ersättningar som anges i denna stadga ska grunda sig på sammanträdesprotokoll eller promemorior som upprättats över skötseln av förtroendeuppdrag. Sekreteraren eller uppdragsgivaren för organen ska göra anmälningar om betalning av arvoden enligt särskilda anvisningar.
Krav på ersättning för inkomstbortfall och kostnader som förorsakats av förtroendeuppdrag ska i mån av möjlighet inom två månader framställas till den tjänsteinnehavare som stadsstyrelsen förordnat.
Om kravet på ersättning för inkomstbortfall och kostnader inte framställts till ovan nämnda tjänsteinnehavare under det kalenderår som följer på det år då rätten till ersättning uppstått, är rätten till ersättning förverkad.
Organen förordnar ovan nämnda tjänsteinnehavare, som förordnats av stadsstyrelsen, att godkänna de utgifter som gäller de ersättningar som avses ovan i 178 §.
180 § Ersättning för resekostnader
Beträffande förtroendevaldas rätt att på grund av skötseln av förtroendeuppdrag få resekostnadsersättning, dagtraktamente, måltidsersättning, logiersättning, nattreseersättning, kursdagtraktamente och ersättning för tjänsteresa till utlandet samt för förfarandet som iakttas för att få ersättning gäller i tillämpliga delar bestämmelserna om ersättning för resekostnader i det allmänna kommunala tjänste- och arbetskollektivavtalet, dock så att stadsstyrelsen i enskilda fall har rätt att besluta annorlunda om logiersättningen.
Resekostnaderna för representativa uppdrag och dylika uppdrag som utförts inom stadens eller organets behörighetsområde kan ersättas också enligt kostnader som orsakats av användning av taxi eller egen bil. För att betala dessa resor kan stadsstyrelsen enligt prövning och på de villkor som den bestämmer i förväg bevilja förtroendemän kredittransportkvitton för taxi.
Resekostnader som förorsakas av resor till och från sammanträden inom stadens eller organets behörighetsområde ersätts då transportsträckan i en riktning överskrider fem kilometer i enlighet med kollektivtrafiktaxan, om den berörda personen inte har en fribiljett. Ersättningen kan också betalas för kostnader som förorsakas av taxiresor eller användning av egen bil på de villkor som stadsstyrelsen bestämmer.
Till de ledamöter som deltar i en regional nämnds sammanträde utanför sammanträdesorten betalas kilometerersättning för kostnader som förorsakas av resor med egen bil från ledamotens hem eller arbetsplats på basis av en specificerad ersättningsansökan.
Ersättning för övriga kostnader som förorsakas av skötseln av ett förtroendeuppdrag och som inte tagits upp i ovan nämnda tjänstekollektivavtal betalas enligt faktiska kostnader, dock med beaktande av att den tidsbaserade ersättningen inte får överskrida det maximibelopp som avses i 176 §.
181 § Tjänsteinnehavares sammanträdesarvoden
Det som i denna stadga angetts om de förtroendevaldas rätt till sammanträdesarvode tillämpas på motsvarande sätt också på tjänsteinnehavare och arbetstagare, dock så att arvodet som betalas till tjänsteinnehavaren och arbetstagaren är två tredjedelar av arvodet som fastställs i 173 §.
Villkoret för betalningen av sammanträdesarvode till en tjänsteinnehavare eller arbetstagare är att sammanträdet varar minst en halv timme utanför tjänsteinnehavarens eller arbetstagarens ordinarie arbetstid eller att sammanträdet börjar minst två timmar efter att den ordinarie arbetstiden tagit slut. Denna bestämmelse gäller dock inte tjänsteinnehavare eller arbetstagare som deltar i ett sammanträde eller en förrättning i egenskap av förtroendevald.
182 § Stadsstyrelsens beslutanderätt
Utöver det som beslutats någon annanstans, fattar stadsstyrelsen beslut i följande ärenden:
1) utser tjänsteinnehavare i koncernförvaltningen vars uppgift är att behandla de krav som grundar sig på 176 § i denna stadga och se till att de betalas,
2) avgör i första instans förtroendevaldas yrkanden på betalning av förvägrade arvoden eller ersättningar på grundval av förtroendeuppdrag samt besluta vid behov om återkrav av arvode eller ersättning som överbetalats;
3) enligt prövning beslutar att arvodet som betalas för skötseln av ett förtroendeuppdrag som inte anges i denna stadga fastställs enligt någon av de arvodesklasser som anges i 173 §,
4) ger anvisningar för tolkning av stadgan, samt
5) kan i enskilda fall besluta om arvoden avvikande från denna stadga.
Bortsett från borgmästarens och biträdande borgmästarens löner betalas de arvoden som anges i detta kapitel kvartalsvis.
Kapitel 24 Ikraftträdelsebestämmelser
Denna förvaltningsstadga träder i kraft den 1 augusti 2021.
Om det någon annanstans i stadgorna hänvisas till den förvaltningsstadga eller någon annan instruktion som gäller vid ikraftträdelsen av denna förvaltningsstadga, ska denna förvaltningsstadga tillämpas i stället för den.
Instruktionen för Egentliga Finlands regionala räddningsnämnd
Stadsfullmäktige 16.11.2009 § 250.
Egentliga Finlands regionala räddningsverks verksamhetsstadga
Egentliga Finlands regionala räddningsnämnd 15.6.2011 § 51