Liite 1 § 24
Kaupunginlakimies Antero Kastemaa 12.1.2011:
Kaupunginhallitus on 8.11.2010 § 579 päättänyt, että Tero Hirvilammelle varataan mahdollisuus tulla kuulluksi virantoimituksesta pidättämisen jatkamisen ja apulaiskaupunginjohtajan virkasuhteesta irtisanomisen johdosta. Asian tausta ja vaiheet ilmenevät kaupunginhallituksen päätöksestä ja sen liitteinä ja oheismateriaalina olevasta aineistosta. Hirvilammille on varattu tilaisuus tulla kuulluksi. Hänelle lähetettyä asiakirjaa kutsutaan jäljempänä kuulemisasiakirjaksi.
Sovellettavat säännökset
Kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa säädetään virkavelvollisuuksista ja virkasuhteen päättämisestä mm. seuraavasti:
Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä.
Viranhaltijan on toimittava tehtävässään tasapuolisesti ja käyttäydyttävä asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla.
Viranhaltija ei saa vaatia, ottaa vastaan tai hyväksyä sellaista taloudellista tai muuta etua, josta säädetään rikoslain (39/1889) 40 luvussa.
35 §
Työnantaja ei saa irtisanoa virkasuhdetta viranhaltijasta johtuvasta syystä, ellei tämä syy ole asiallinen ja painava. Tällaisena syynä voidaan pitää virkasuhteesta, laista tai määräyksistä johtuvien, virkasuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten viranhaltijan henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi viranhaltija ei enää kykene selviytymään tehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja viranhaltijan olosuhteet kokonaisuudessaan.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu syy ei ole ainakaan:
1) viranhaltijan sairaus, vamma tai tapaturma, ellei viranhaltijan työkyky ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista;
2) osallistuminen viranhaltijayhdistyksen päätöksen perusteella yhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen;
3) viranhaltijan poliittinen, uskonnollinen tai muu mielipide eikä osallistuminen yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan; eikä
4) turvautuminen viranhaltijan käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin.
Viranhaltijaa, joka on laiminlyönyt virkasuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä.
Työnantajan on ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla viranhaltija muuhun virkasuhteeseen.
Jos irtisanomisen perusteena on niin vakava virkasuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista, ei 3 ja 4 momentissa säädettyä tarvitse soveltaa.
36 § Viranhaltijasta johtuvaan irtisanomisperusteeseen vetoaminen
Irtisanominen on tehtävä 35 §:ssä säädetyllä perusteella kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut irtisanomisesta päättävän viranomaisen tietoon.
43 §
Ennen työnantajan suorittamaa irtisanomista tai purkamista viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi virkasuhteen päättämisen syistä perusteluineen. Viranhaltijalla on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa. Oikeudesta käyttää avustajaa on ilmoitettava viranhaltijalle. Työnantajan suorittamaa irtisanomista tai purkamista koskeva päätös perusteluineen on merkittävä pöytäkirjaan.
Jos työnantaja on työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain mukaan velvollinen neuvottelemaan taloudellisella tai tuotannollisella perusteella tapahtuvan irtisanomisen perusteesta työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa, työnantajalla ei ole 1 momentissa tarkoitettua vastaavaa velvollisuutta. (13.4.2007/450)
Päätös virkasuhteen irtisanomisesta tai purkamisesta on annettava kirjallisesti tiedoksi viranhaltijalle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, päätös virkasuhteen irtisanomisesta tai purkamisesta saadaan antaa tiedoksi lähettämällä päätös kirjeitse. (13.4.2007/450)
Jos päätös virkasuhteen päättämisestä on lähetetty kirjeitse, katsotaan päätöksen tulleen viranhaltijan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on lähetetty. Viranhaltijan ollessa vuosilomalla tai työajan tasoittamisesta johtuvalla vähintään kahden viikon pituisella vapaa-ajalla katsotaan virkasuhteen päättäminen toimitetuksi kuitenkin aikaisintaan loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä. (13.4.2007/450)
Toimitettaessa virkasuhteen purkamisilmoitus kirjeitse katsotaan 8 ja 41 §:n mukaiseen perusteeseen vedotun säädetyssä ajassa, jos ilmoitus on tuon ajan kuluessa jätetty postin kuljetettavaksi. (13.4.2007/450)
Viranhaltijan virkasuhde jatkuu katkeamattomana, jos virkasuhteen irtisanominen tai purkaminen on lainvoimaisen päätöksen mukaan tapahtunut ilman laissa säädettyä irtisanomis- tai purkamisperustetta.
Jos irtisanomista tai purkamista koskeva päätös on kumottu oikaisuvaatimuksen tai valituksen johdosta muulla kuin 1 momentissa tarkoitetulla perusteella ja työnantaja on uudella päätöksellä päättänyt virkasuhteen ja tämä päätös on saanut lainvoiman, katsotaan virkasuhde päättyneeksi asiassa ensin tehdyn päätöksen mukaisesti, jollei irtisanomisajasta muuta johdu.
Mikäli tuomioistuin 51 §:ssä säädetyssä tapauksessa katsoo työnantajalla olleen irtisanomisperusteen, virkasuhteen katsotaan jatkuvan viranhaltijaan noudatettavan irtisanomisajan päättymiseen saakka ja viranhaltijalla on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa.
45 §
Kun virkasuhteen päättämistä koskeva asia on 44 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lainvoimaisesti ratkaistu ja työnantaja on saanut jäljempänä 2 momentissa tarkoitetun selvityksen, viranhaltijalle maksetaan viipymättä virkasuhteen lainvastaisen päättämisen johdosta saamatta jäänyt säännöllisen työajan ansio vähennettynä samalta ajalta muissa palvelussuhteissa, ammatinharjoittajana tai yrittäjänä ansaitulla vastaavalla ansiolla, jota viranhaltija ei olisi saanut virkaa hoitaessaan. Samoin otetaan vähennyksenä huomioon viranhaltijalle maksettu työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitettu ansiopäiväraha, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki sekä vastaavalta ajalta hänelle maksettu sairausvakuutuslain (364/1963) mukainen päivä- ja äitiysraha.
Viranhaltija on velvollinen esittämään työnantajalle viipymättä luotettavan selvityksen saamistaan 1 momentissa tarkoitetuista muista ansiotuloista, ansiopäivärahasta, peruspäivärahasta, työmarkkinatuesta sekä sairausvakuutuskorvauksista.
Työnantaja on velvollinen viipymättä maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle 75 prosenttia ja asianomaiselle työttömyyskassalle 25 prosenttia viranhaltijalle maksetusta ansiopäivärahasta ja Kansaneläkelaitokselle viranhaltijalle maksetun peruspäivärahan tai työmarkkinatuen.
Viranhaltijan eläke-etuja määrättäessä katsotaan palkkatuloksi edellä 1 momentissa tarkoitettu ansio, jossa on vähennyksenä huomioitu edellä 1 momentissa tarkoitetussa muussa palvelussuhteessa, ammatinharjoittajana tai yrittäjänä ansaittu, eläkkeeseen oikeuttava tulo. Vähennyksenä ei oteta huomioon edellä 1 momentissa tarkoitettuja päivärahoja tai työmarkkinatukea. Sen estämättä, mitä muualla säädetään, viranhaltijan katsotaan eläkeoikeutta määrättäessä olleen jatkuvassa virkasuhteessa myös 1 momentissa mainittuna aikana, vaikka hänelle ei tältä ajalta jäisi maksuun lainkaan ansiota.
Mitä tässä pykälässä säädetään ansiopäivärahasta, peruspäivärahasta ja työmarkkinatuesta, koskee myös työttömyysturvalain (602/1984) perusteella maksettua ansioon suhteutettua päivärahaa ja peruspäivärahaa sekä työmarkkinatuesta annetun lain (1542/1993) perusteella maksettua työmarkkinatukea.
Hirvilammin vastine
Hirvilammi on 2.12.2010 antanut vastineensa asiassa.
Hirvilammin vastineen johdosta on todettava seuraavaa:
Hirvilammi kiistää kaupungilla olevan mitään viranhaltijalain mukaista irtisanomisperustetta. Lisäksi Hirvilammi katsoo, että kaupunki on menettänyt mahdollisen irtisanomisoikeutensa ajan kulumisen perusteella.
Hirvilammi väittää, että kaupunki on kuulemisesta päättäessään jo asiallisesti päättänyt irtisanomisesta. Väite on perätön. Viranhaltijaa täytyy lain mukaan kuulla irtisanomisen perusteista ennen irtisanomispäätöksen tekemistä. Irtisanomista edeltävä kuuleminen jo sinällään edellyttää siten todennäköisten ja mahdollisten irtisanomisperusteiden esittämisen. Edelleen kuulemisasiakirjan loppuyhteenvedossa nimenomaan todetaan, että kaupunginhallitukselle tultaneen esittämään Hirvilammin irtisanomista, mikäli Hirvilammin vastauksen perusteella ei ole syytä tehdä muuta johtopäätöstä. Siten mahdollisten irtisanomisperusteiden esittämisestä ei mitenkään voi vetää Hirvilammin tekemää johtopäätöstä siitä, että kuuleminen olisi vain muodollisuus ja asia olisi jo ennalta päätetty.
Edelleen Hirvilammi väittää, että kaupungin kirje olisi sisäisesti ristiriitainen, kun toisaalta on todettu, ettei kaupungilla ole velvollisuutta selvittää, olisiko irtisanominen vältettävissä siirtämällä Hirvilammi toiseen tehtävään, ja toisaalta on tiedusteltu Hirvilammin käytettävyyttä tällaiseen tehtävään. Kuulemiskirjeessä oli tiedusteltu Hirvilammin käytettävyyttä johonkin muuhun kuin apulaiskaupunginjohtajan tehtävään virka- tai työsuhteessa Turun kaupunkiin. Toisaalta kaupunki on katsonut kuulemiskirjeessä, että mahdollisen irtisanomisen perusteena on niin vakava virkasuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkumista. Tämän vuoksi työnantajalla ei ole viranhaltijalain 35 §:n 4. momentin tarkoittamaa velvollisuutta selvittää, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla viranhaltija muuhun virkasuhteeseen. Ristiriitaa on kuitenkin vain näennäinen, koska työnantajalla ei ole velvollisuutta virkasuhteen irtisanomiseen, vaikka irtisanomiseen olisivatkin viranhaltijalain mukaiset perusteet.
Hirvilammi on vastauksessaan todennut, että mahdollisten muiden kuin apulaiskaupunginjohtajan tehtävien osalta tulee ottaa huomioon hänen asemansa virkahierarkiassa sekä tehtävien vaativuus- ja palkkaustaso.
Hirvilammi väittää, ettei hän ole enää saatuaan varoituksen 1.2.2010 voinut syyllistyä virkavelvollisuutensa vastaiseen menettelyyn tai muuhun menettelyyn, joka muodostaisi irtisanomisperusteen. Viranhaltijalain 35 § ei kuitenkaan sulje pois sitä mahdollisuutta, että viranhaltijan virkasuhteen ulkopuolinen toiminta voisi muodostua irtisanomisperusteeksi. Näin ollen myös mainitun päivän jälkeisillä tapahtumilla on merkitystä. Näistä seikoista merkityksellisiä ovat Hirvilammin menettely kaupungin keskushallinnon tiloissa sekä Hirvilammin mm. kaupungin johtoon kohdistuva käyttäytyminen. Helsingin hovioikeus on antanut tuomionsa pahoinpitelyasiassa 24.9.2010 eli huomattavasti sen jälkeen, kun Hirvilammi on saanut varoituksensa. Hovioikeuden tuomio on lainvoimainen ja sillä on pysytetty käräjäoikeuden tuomio. Kyseessä on kiistatta seikka, jolla on asiassa merkitystä.
Hirvilammi on selvittänyt laveasti menettelyään vuoden 2010 helmikuun 2.-5. päivinä. Selostus antaakin selvästi lisävalaistusta mm. siihen, että Hirvilammi ei ollut ilmeisesti saanut tiedokseen kansliapäällikön sähköpostiviestiä. Käytännössä Hirvilammin avainkortilla tapahtuva kulkuoikeus oli poistettu useimmin käytetyistä ovista. Eräästä harvemmin käytetystä ovesta kulkua ei kuitenkaan ollut erehdyksen vuoksi estetty, joten Hirvilammi oli päässyt rakennukseen tällaisesta ovesta koetettuaan ensin päästä sisään tavallisesti käyttämistään ovista.
Hirvilammi kiistää, että häntä olisi kehotettu poistumaan. Kansliapäällikön lausunnon mukaan näin on kuitenkin tapahtunut. Kaupunki ei ole väittänytkään, että kyseisen vierailun yhteydessä olisi ollut mitään konfliktia tai riitaa. Hirvilammi oli kuitenkin tilojen haltijan tahdon vastaisesti paikalla, polttanut tiloissa sikaria ja poistunut sieltä vasta kehotuksen saatuaan. Tätä on pidettävä apulaiskaupunginjohtajan virassa olevalle henkilölle sopimattomana käyttäytymisenä.
Hirvilammi on vastineessaan katsonut, että hänen irtisanomisensa on tulkittavissa viranhaltijalain 12 §:n tarkoittamaksi syrjinnäksi. Syrjintäväitettä ei ole kuitenkaan mitenkään yksilöity eikä edes väitetty, millä perusteella kaupungin menettely olisi syrjivää. Tämän vuoksi väitteellä ei olekaan asiassa merkitystä eikä kaupungilla ole edes mahdollisuutta esittää vastanäyttöä asiassa.
Irtisanomisperusteeseen vetoamisen ajankohta
Hirvilammi väittää, että kaupunki olisi ajan kulumisen vuoksi menettänyt oikeutensa irtisanoa virkasuhde, koska kaupunki ei ole irtisanonut virkasuhdetta kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut viranomaisen tietoon.
Helsingin hovioikeuden ratkaisu on annettu 24.9.2010. Kaupungilla on ollut perusteltu syy odottaa hovioikeuden ratkaisua, koska hovioikeudessa oli kysymys Hirvilammin menettelyn oikeudellisesta arvioinnista. Kaupunki on pannut irtisanomisasian vireille noin puolentoista kuukauden kuluttua tästä päivämäärästä lähettämällä Hirvilammille lausumapyynnön kuulemistarkoituksessa. Hirvilammi on itse pyytänyt lisäaikaa vastineen antamiselle ja se on hänelle myönnetty. Hirvilammi on antanut vastineen 2.12.2010 klo 14.57. Vastine tuli sovitussa ajassa, mutta toisaalta niin myöhään, ettei kaupunki kohtuudella ehtinyt käsitellä asiaa enää vuoden 2010 viimeisessä valtuuston kokouksessa, joka pidettiin 13.12.2010 ja jolle tehtävistä esityksistä kaupunginhallituksen oli päätettävä jo maanantaiksi osuneen itsenäisyyspäivän jälkeen 7.12.2010. Tämän kaupunginhallituksen kokouksen esityslistan säännöllinen valmistumisaika oli keskiviikkona 1.12.2010. Kun lisäksi otetaan huomioon joulun ja uuden vuoden aikaan yleisesti osuvat pyhä- ja vapaapäivät ja lomat, on pidettävä kohtuullisena, että asia voidaan käsitellä vielä vuoden 2011 ensimmäisessä valtuuston kokouksessa, joka pidetään 24.1.2011.
Lisäksi irtisanomisen asiallisena ja painava syynä on työnantajan luottamuksen menettäminen, jolloin yksittäisillä teoilla ja tapahtumilla ei ole ratkaisevaa merkitystä laissakin varsin joustavaksi tarkoitetun määräajan laskemiseen. Kaupunginhallitus siten katsoo, että kaupunginvaltuuston 24.1.2011 mahdollisesti päättämä virkasuhteen irtisanominen tapahtuu viranhaltijalain tarkoittamassa kohtuullisessa ajassa.
Irtisanomisperusteiden riittävyys
Muodostavatko nyt esillä olevat seikat viranhaltijalain tarkoittaman asiallisen ja painavan syyn irtisanoa apulaiskaupunginjohtajan virkasuhde? Kuulemisasiakirjan kohdissa 3.1.-3.4 mainittujen seikkojen johdosta Hirvilammille on annettu varoitus 1.2.2010. Hirvilammi ei ole hoitanut virkaansa päivääkään varoituksen saatuaan. Hän ei ole siten viranhoidossaan voinut korjata virheellistä menettelyään. Hänen menettelynsä viranhoidon ulkopuolella voi merkitä sitä, että hän ei ole toiminut varoituksen edellyttämällä tavalla.
Varoituksen antamisen jälkeen merkittävä tapahtuma on Hirvilammin käräjäoikeudessa saaman pahoinpitelytuomion lainvoimaiseksi tuleminen Helsingin hovioikeuden 24.9.2010 antaman tuomion perusteella.
Hirvilammin menettely heti varoituksen antamisen jälkeen kaupungin keskushallinnon tiloissa on ollut sopimatonta ja epäasiallista käyttäytymistä Hirvilammille virkasuhteen osapuolena vaikka hän ei ole tuolloin virkaansa hoitanutkaan. Hirvilammi on ollut apulaiskaupunginjohtajan virassa ja siten virkasuhteessa kaupunkiin vaikkakin virantoimituksesta pidätettynä.
Hirvilammi on kesä-heinäkuussa 2010 lähettänyt kaupunginhallituksen silloiselle puheenjohtajalle Aleksi Randellille asiattomia tekstiviestejä. Hirvilammi selittää hänen lähettämänsä viestien tyylin johtuvan hänen ja puheenjohtaja Randellin pitkäaikaisesta tuttavuudesta. Hirvilammin olisi kuitenkin tullut ymmärtää kriittinen asemansa virantoimituksesta pidätettynä viranhaltijana. Randellilla ja Hirvilammilla ei ollut ollut keväällä 2010 mitään kanssakäymistä. Randell on kaupunginhallituksen puheenjohtajana ollut Hirvilammiin nähden käytännössä esimiesasemassa. Tästäkin syystä Hirvilammin käyttämää lähestymistapaa on objektiivisesti arvioiden pidettävä sopimattomana korkean viran haltijalle. Hirvilammi oli 1.2.2010 saanut varoituksen juuri sopimattomasta ja epäasiallisesta kirjoittelusta. Tässä tilanteessa Hirvilammin olisi erityisesti pitänyt harkita, millä tavoin hän lähestyy kaupunkia.
Hirvilammi on 20.8.2010 pyrkinyt epäasiallisesti vaikuttamaan apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtasen virkatoimen hoitamiseen. Jarkko Virtanen on tuolloin toiminut kaupunginjohtajan varahenkilönä ja siten tämän sijassa esittelijänä. Vaikuttaminen on tapahtunut siten, että Hirvilammi on uhannut Virtasta henkilökohtaisilla oikeudellisilla seuraamuksilla, mikäli Virtanen ei esittelijänä muuta päätösehdotustaan käsiteltävänä olevassa asiassa (Hirvilammin pidättäminen virantoimituksesta).
Virtanen on kaupunginhallituksen kokouksessa 23.8.2010 kertonut Hirvilammin vaikuttamisyrityksestä ja ehdottanut sen selvittämistä, onko hän ollut mainitusta syystä esteellinen esittelemään asiaa. Kaupunginhallitus on kuitenkin tuolloin tehnyt asiassa aikaisemmin laaditulla esityslistalla olleen Virtasen esityksen mukaisen päätöksen yksimielisesti Katri Sarlundin Minna Arven kannattamana tekemästä esityksestä.
Esittelijän painostaminen muuttamaan päätösesitystään on sellaista epäasiallista käyttäytymistä, josta apulaiskaupunginjohtajan asemassa olevan henkilön tulee pidättäytyä.
Huomattakoon, että Hirvilammi oli antanut toimeksiannon asianajajalle hoitaa asiaansa. Siitä huolimatta hän on lähestynyt itse kaupungin johtoa ja lehdistöä. Kun ottaa huomioon Hirvilammin huomattavan viran ja aseman kaupungin korkeimmassa virkajohdossa, hänen on täytynyt ymmärtää menettelynsä vahingollisuus ja sopimattomuus. Hänen olisi erityisesti varoituksen saatuaan tullut käyttää erityisen suurta harkintaa yrittäessään järjestää neuvottelukosketusta. Tämän vuoksi nyt kyseessä olevilla tekstiviesteillä on merkitystä arvioitaessa Hirvilammin menettelyä kokonaisuutena ja sitä, onko hänellä uskottavuutta ja työnantajan luottamusta hoitaa yhtä kaupungin merkittävintä johtovirkaa.
Johtopäätökset
Hirvilammi on toiminut virkavelvollisuutensa vastaisesti mm. esiintymällä toistuvasti päihtyneenä virantoimituksessa, julkistamalla ja lähettämällä laajalle joukolle sopimattomia kirjoituksia, ollut ilman riittäviä perusteita poissa virantoimituksesta ja virkaan liittyvistä tehtävistä sekä käyttänyt edustusvaroja ilmeisesti yksityisiin menoihin ja muutoinkin epäasianmukaisesti. Hirvilammin menettely on tapahtunut apulaiskaupunginjohtajan virka-asemassa. Hirvilammi on virantoimituksen ulkopuolella osoittanut sellaista käytöstä, joka horjuttaa vakavasti hänen mahdollisuuksiaan hoitaa yhtä Turun kaupungin merkittävimmistä viroista, osaamis- ja elinkeinotoimen apulaiskaupunginjohtajan virkaa.
Hirvilammi on 1.2.2010 saanut varoituksen mm. sopimattomasta ja epäasiallisesta kirjoittelusta. Varoituksen mukaan Hirvilammin tulee korjata menettelyään apulaiskaupunginjohtajan viran haltijana. Hirvilammi on varoituksesta huolimatta jatkanut epäasiallista käyttäytymistään tunkeutumalla keskushallinnon rakennukseen oikeudettomasti, tupakoimalla toimistotiloissa, lähettämällä kaupunginhallituksen puheenjohtajalle epäasiallisia viestejä sekä käyttämällä sopimattomia painostuskeinoja kaupungin päätöksentekijöitä ja esittelijöitä kohtaan.
Hirvilammin Helsingin käräjäoikeudessa saama pahoinpitelytuomio on tullut lainvoimaiseksi Helsingin hovioikeuden 24.9.2010 antaman tuomion perusteella.
Hirvilammin toiminnan ja käyttäytymisen asiallisuutta ja sopivuutta arvioitaessa on otettava huomioon Hirvilammin korkea asema osaamis- ja elinkeinotointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan viran haltijana. Apulaiskaupunginjohtajan on käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Hirvilammi ei ole viranhoidossaan eikä sen ulkopuolella käyttäytynyt mainitun velvoitteensa edellyttämällä tavalla.
Hirvilammi on menettelynsä johdosta menettänyt työnantajansa luottamuksen. Hirvilammi on epäasiallisella ja moitittavalla käyttäytymisellään menettänyt myös työympäristönsä luottamuksen sekä yleisemminkin julkisen luottamuksen ja uskottavuuden kuntalaisten ja erityisesti oppilaiden vanhempien keskuudessa. Hänen mahdollisuutensa saada tämä luottamus takaisin ja hoitaa menestyksellisesti osaamis- ja elinkeinotoimen apulaiskaupunginjohtajan virkaa ovat heikentyneet olennaisesti. Hirvilammin asema on edellä selostetun perusteella kokonaisuutena arvioiden katsottava muodostuneen sellaiseksi, ettei hänellä ole julkisen viran hoitamisen edellyttämää työnantajan luottamusta eikä julkista luottamusta ja uskottavuutta. Hänen ei siten voida katsoa kykenevän selviytymään viranhaltijalain edellyttämällä tavalla asianmukaisesti virkatehtävistään.
Kaupungille on edellä kuvatun kokonaisarvioinnin perusteella muodostunut asiallinen ja painava syy irtisanoa Hirvilammin virkasuhde. Johtopäätös perustuu kokonaisharkintaan, johon vaikuttavat Hirvilammin menettely viranhoidossa ja apulaiskaupunginjohtajan viran haltijana sekä hänen syyllistymisensä pahoinpitelyyn viranhoidon ulkopuolella, joka on johtanut sakkorangaistukseen. Sakkotuomio on tullut lainvoimaiseksi virantoimituksesta pidättämisen jälkeen. Kun Hirvilammi on menettänyt edellä kuvatulla tavalla työnantajansa luottamuksen sekä yleisen luottamuksen ja uskottavuuden, hän ei enää kykene selviytymään virkatehtävistään viranhaltijalain 35 §:n tarkoittamalla tavalla. Hirvilammi ei ole korjannut virheellistä menettelyään varoituksen antamisen ja virantoimituksesta pidättämisen jälkeen.
Mahdollisen irtisanomisen perusteena on kokonaisuutena arvioiden viranhaltijan vakavasti virheellisestä menettelystä johtuva työnantajan luottamuksen menetys. Työnantajalta ei voida näissä oloissa kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkumista. Tämän vuoksi työnantajalla ei ole viranhaltijalain 35 §:n 4. momentin tarkoittamaa velvollisuutta selvittää, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla viranhaltija muuhun virkasuhteeseen. Kaupunki on kuitenkin tiedustellut Hirvilammin alustavaa mielipidettä asiaan. Hirvilammi on vastauksessaan todennut, ettei hän etukäteen kieltäydy mistään tarjotusta vaihtoehdosta. Samalla Hirvilammi on kuitenkin ilmoittanut, että mahdollisten muiden kuin apulaiskaupunginjohtajan tehtävien osalta tulee ottaa huomioon hänen asemansa virkahierarkiassa sekä tehtävien vaativuus- ja palkkaustaso. Kaupungilla ei ole tarjottavanaan Hirvilammille apulaiskaupunginjohtajan asemaan ja palkkaustasoon rinnastettavaa tehtävää.
Kaupunki on 1.2.2010 antanut Hirvilammille varoituksen mm. sopimattomasta ja epäasiallisesta kirjoittelusta. Hirvilammi on varoituksesta huolimatta jatkanut epäasiallisten viestin kirjoittamista ja muuta epäasiallista käyttäytymistä. Lisäksi Hirvilammin menettely kokonaisuutena ja siitä johtuva työnantajan luottamuksen menetys merkitsee niin vakavaa viranhaltijalain 35 §:n 5. momentin tarkoittamaa virkasuhteeseen liittyvää rikkomusta, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkumista. Tämän vuoksi työnantajalla ei ole ollut viranhaltijalain 35 §:n 3. momentin tarkoittamaa velvollisuutta antaa viranhaltijalle enää toista mahdollisuutta varoituksella korjata menettelyään.
Kaupunginjohtaja Aleksi Randell 12.1.2011:
Kaupunginvaltuustolle tehtäneen jäljempänä oleva ehdotus asiassa. Kaupunginhallitus ilmoittanee valtuustolle, että kaupunginhallitus käsittelee virantoimituksesta pidättämistä koskevan asian kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä.
Oheismateriaali 1 Kuulemiskirjelmä liitteineen
Oheismateriaali 2 Tero Hirvilammin lausuma kaupungin kuulemiskirjeen johdosta
Kuulemiskirjelmän liitteet ovat nähtävänä keskushallinnossa ja kokouksessa.
Kaupunginhallitus on päättänyt tehdä jäljempänä olevan ehdotuksen kaupunginvaltuustolle.
Kaupunginhallituksen päätös on syntynyt äänin 10-2 (1 poissa) vähemmistön oltua seuraavansisältöisen muutosehdotuksen kannalla:
”Koska ei ole pitävästi esitetty asiallisia ja painavia syitä irtisanomiseen ja asian esittelyä on pidettävä puutteellisena, kaupunginhallitus hylkää päätösesityksen.”
Samalla kaupunginhallitus ilmoittaa, että kaupunginhallitus käsittelee virantoimituksesta pidättämistä koskevan asian kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä.
Kaupunginhallituksen ehdotus
Kaupunginvaltuusto päättää irtisanoa kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 35 §:n nojalla apulaiskaupunginjohtaja Tero Hirvilammin virkasuhteen päättymään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun Hirvilammi on saanut tästä irtisanomispäätöksestä tiedon.
Irtisanomisen perusteena ovat kaupunginhallituksen selostuksesta tarkemmin ilmenevät seuraavat asialliset ja painavat syyt.
Hirvilammi on virassa ja sen ulkopuolella tapahtuneen menettelynsä johdosta tehdyn kokonaisarvioinnin perusteella menettänyt työnantajansa luottamuksen. Hirvilammi on epäasiallisella ja moitittavalla käyttäytymisellään menettänyt myös työympäristönsä luottamuksen sekä yleisemminkin julkisen luottamuksen ja uskottavuuden kuntalaisten ja erityisesti oppilaiden vanhempien keskuudessa. Hänen mahdollisuutensa saada tämä luottamus takaisin ja hoitaa menestyksellisesti osaamis- ja elinkeinotoimen apulaiskaupunginjohtajan virkaa ovat heikentyneet olennaisesti. Hirvilammin asema on edellä selostetun perusteella kokonaisuutena arvioiden katsottava muodostuneen sellaiseksi, ettei hänellä ole julkisen viran hoitamisen edellyttämää työnantajan luottamusta eikä julkista luottamusta ja uskottavuutta. Hänen työntekoedellytyksensä ovat siten muuttuneet niin olennaisesti, että hänen ei voida katsoa kykenevän selviytymään viranhaltijalain edellyttämällä tavalla asianmukaisesti virkatehtävistään.
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus panee päätöksen heti täytäntöön odottamatta päätöksen lainvoimaisuutta.