Liite 1 § 96
Asemakaavatoimisto/Christina Hovi 16.2.2009/76-09:
”Asemakaavatoimisto on laatinut 5.12.2008 päivätyn, lausuntojen ja muistutuksen perusteella 9.2.2009 muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen Pansiontien, Raisionjoen, Härkämäen asuinalueen, Mälikkälän teollisuusalueen sekä Suikkilan, Jyrkkälän ja Pahaniemen asuinalueiden rajaamalle alueelle.
Asemakaavan muuttamisen tarve
Asemakaavan muuttamisen taustalla on Tiehallinnon periaatelinjaus, jonka mukaan keskustan ulkopuolella sijaitseviin, valtakunnallisesti merkittäviin terminaaleihin kuten satamiin ja lentokentille johtavat tiet ovat tavallisesti maanteitä silloin, kun ne eivät kulje keskustan kautta. Turun seudun satamien liikenneyhteyksien ja aluevarausten selvityksessä (1999) on suositeltu Turun sataman tieyhteyksiä kehitettäväksi Suikkilantie–Rauman valtatie (vt8)–Ohikulkutie (kt40) -vaihtoehdon pohjalta.
Kaavan valmistelun aikana on ilmennyt myös uusia tarpeita asemakaavan muuttamiselle. Messu-Kartano Oy:ltä on 15.2.2008 saapunut aloite tontin Pahaniemi-33.-1 asemakaavan ja tonttijaon muuttamiseksi. Nuorisotalolle sekä sataman rekkaparkille ja toteutumattomalle kioskitontille tulee järjestää uudet ajoyhteydet, sillä Tiehallinto ei hyväksy tonttiliittymiä maantiealueelta. Tonttiin Pahaniemi-66.-1 esitetään liitettäväksi kuljetusliikkeen käytössä olevaa Suikkilantien katualuetta. Vesimyllyntien länsiosalle tutkitaan paikallisjunaliikenteen aseman ja liityntäpysäköintialueen sijoittamista (Ykl 16.1.2007)
Nykytilanne
Pääkatuluokkainen Suikkilantie on osa Turun ydinalueita kiertävää kehäväylää ja merkittävä satamayhteyksien kannalta. Nykyinen satamayhteys kulkee keskustan kautta Ratapihankatua ja Helsinginkatua pitkin Helsingin ja Hämeenlinnan suuntiin, Suikkilantietä ja Markulantietä pitkin Tampereen suuntaan ja Suikkilantietä pitkin Porin suuntaan. Suikkilantie on myös Turun satamaan johtavien ylikorkeiden kuljetusten reitti.
Suikkilantie risteää Naantalintien, Rauman valtatien ja Uudenkaupungin radan kanssa eri tasossa. Messukentänkadun, Naantalintien ramppiliittymät ja Jyrkkälän liittymät ovat valo-ohjattuja. Suikkilantie on Turkuhallin kohdalla 4-kaistainen, muilta osin kaksikaistainen. Suikkilantie on myös joukkoliikenteen (paikallisliikenteen) käyttämä.
Suikkilantiehen rajoittuu virkistyksellisesti ja maisemallisesti merkittävä Raisionjokilaakso. Raisionjoen itärannalla on ulkoilureitti koko suunnittelualueella. Virkistysalueilla sijaitsee leikkipuisto ja kolme pallokenttää.
Alueen eteläosassa sijaitsee sataman rekkaparkki ja merimieskirkko, huoltoasema, kuljetusliike ja ateriapalveluita tuottava yritys. Alueen keskiosassa sijaitsee kioski, nuorisotalo ja pienoisautorata. Alueen pohjoisosassa sijaitsee lämpökeskus, päiväkoti ja entinen Härkämäen koulukiinteistö, jossa nykyään on mm. palloiluhalli.
Suunnittelualueen merkittävimmät luontokohteet ovat Raisionjoen itärannalla sijaitsevat rantalehdot, Suikkilantienpuistossa sijaitsevat keto ja karvasaraesiintymä sekä Kuninkojan puronvarsiniitty.
Liikenne on suurin ympäristöhäiriöiden aiheuttaja. Melusta, tärinästä ja päästöistä on eniten haittaa väylien läheisyyden asukkaille ja käyttäjille. Melusuojauksen tarvetta esiintyy jo nykyliikenteellä. Ajoneuvoliikenne Suikkilantiellä aiheuttaa tärinää lähimpänä Suikkilantietä olevilla kiinteistöillä. Uudenkaupungin radalla kuljetetaan vaaralliseksi luokiteltuja aineita. Suunnittelualue sijaitsee myös Artukaisissa sijaitsevien vaarallisia aineita valmistavien, käsittelevien tai varastoivien laitosten vaikutusalueella. Messukentänkadun eteläpuolella sijainneen ent. veneveistämön maaperä on osin pilaantunut.
Suunnittelutilanne
Maakunta- ja yleiskaavat ohjaavat asemakaavan laatimista. Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa (YM vahv. 23.8.2004) Suikkilantie on osoitettu suunniteltavaksi kaksiajorataiseksi valta- tai kantatieksi, Jyrkkälän kohdalle on Uudenkaupungin radalle osoitettu liikennepaikka ja Raisionjokilaakso on suojelualuetta, jolle on merkitty etelä-pohjoissuuntainen ulkoilureitti.
Valtaosalla suunnittelualuetta on voimassa oikeusvaikutteinen Turun yleiskaava 2020. Siinä mm. Suikkilantie on yksi alueen pääväylistä. Eritasoliittymät on osoitettu Suikkilantien Naantalintien ja Rauman valtatien liittymiin. Julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta sijaitsee alueen pohjoisosissa sekä teollisuus- ja varastotoiminnan aluetta alueen eteläosassa. Raisionjoki ja Kuninkoja ympäristöineen ovat, kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnonoloiltaan merkittäviä virkistysalueita. Etelä-pohjoissuuntainen pääviheryhteys kulkee Raisionjoen itärantaa pitkin Pansiontieltä Härkämäen länsipuolelta kaupungin pohjoisosiin. Itä-länsisuuntainen pääviheryhteys on osoitettu keskustasta Uudenkaupungin radan vartta pitkin Suikkilantielle ja edelleen Messukentänkadun kautta Pernoon.
Suunnittelua ohjaa myös viherverkkosuunnitelma, joka on osa valmisteilla olevaa Turun yleiskaavaa 2025/2030. Em. suunnitelmassa Raisionjoen itärannalla olevat Messukentänkadun ja Naantalintien välissä sekä Kuninkojaan rajoittuvat peltoalueet on osoitettu maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi (MA), joiden säilyminen avoimena on maisemakuvan kannalta tärkeää. Muut Raisionjokeen ja Kuninkojaan rajoittuvat virkistysalueet on osoitettu kaupungin pääviherverkostoon kuuluviksi virkistysalueiksi (VL-2). Alueille on luotava yhtenäinen ulkoilureittiverkosto.
Suikkilantien, Messukentänkadun, Artukaistentien ja Raisionjoen rajaamalla alueella on voimassa oikeusvaikutukseton yleiskaava 2010. Yleiskaavassa ko. alue on virkistysaluetta.
Suunnittelualue on voimassa olevissa asemakaavoissa pääosin katu-, liikenne- ja virkistysaluetta. Yleisten rakennusten korttelialueet sijaitsevat alueen pohjoisosassa. Liikerakennusten, huoltoasemarakennusten, teollisuus- ja varastorakennusten ja pysäköintitoimintojen korttelialueet sijaitsevat alueen eteläosassa. Asemakaavat ovat pääosin toteutuneet lukuun ottamatta suunnittelualueen eteläosassa olevaa kioskitonttia, Rahjekatua ja Vesimyllyntien länsiosaa. Suikkilantie on 4-kaistaistettu vain Artukaistentien ja Messukentänkadun välillä.
Tavoitteet
Asemakaavan tavoitteena on luoda edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle sekä liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia (MRL 54§).
Asemakaavalla tulee edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteiden toteutumista (VNp 30.11.2000, tarkistettu 13.11.2008). Valtakunnallisesti merkittävien satamien kehittämismahdollisuudet on turvattava. Asunto- ja työpaikkarakentamiseen tulee olla tarjolla riittävästi tonttimaata. Viheralueista tulee muodostua yhtenäisiä kokonaisuuksia. Jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten on varattava riittävät alueet ja edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa on ehkäistävä ja pyrittävä vähentämään olemassa olevia haittoja. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin.
Kaupungin tavoitteena on em. mainittujen tavoitteiden lisäksi kehittää Suikkilantietä ja sen ympäristöä ottaen huomioon maakuntakaavan, yleiskaavan ja viherkaavan viherverkkosuunnitelman alueelle antamat tavoitteet. Näitä ovat mm. paikallisjunaliikenteen kehittäminen, kevytliikenneverkoton kehittäminen ja maisema-arvojen huomioiminen. Asemakaavanmuutos kuuluu ns. strategisesti merkittäviin asemakaavoihin.
Tiehallinnon tavoitteena on kehittää Turun sataman liikenneyhteyksiä siten, että sataman raskasta liikennettä saadaan ohjattua pois kaupungin ruutukaava-aluetta sivuavalta katuverkolta – Suikkilantie on tarkoitus muuttaa maantieksi välillä Pansiontie–Rauman valtatie. Liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta tulee parantaa liikennevalo- ja eritasoliittymäjärjestelyillä siten, ettei raskaan liikenteen ajoaika merkittävästi kasva pidentyneestä matkasta huolimatta. Tavoitteena on myös turvata sujuvat kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteydet. Hankkeen ympäristötavoitteina ovat mm. asuinalueiden ja kokoontumisrakennusten suojaaminen liikennemelulta, kokonaispäästöjen vähentäminen huolehtimalla liikenteen sujuvuudesta ja sijoittumisesta oikeille reiteille sekä alueen maankäytön kehittymisen ja elinkeinoelämän tukeminen.
Osallisten tavoitteet ovat tarkentuneet kaavaprosessin aikana. Näitä ovat mm.
-Turun Sataman tavoitteena on turvata sujuvat liikenneyhteydet satamaan sekä tarjota pysäköinti- ym. palveluja rekka-autojen kuljettajille.
-Länsi-Suomen kuljetusyrittäjien (SKAL) tavoitteena on turvata raskaan liikenteen sujuvuus.
-Raision kaupunki ei halua lisätä raskasta liikennettä keskustansa tuntumassa.
-Ratahallintokeskuksen tavoitteena on säilyttää edellytykset rautatieliikenteen harjoittamiselle. Kaikkien kulkureittien tulee kohdata radan edelleen eri tasossa.
-Ympäristönsuojelutoimiston tavoitteena on turvata luonnon ominaispiirteiden säilyminen ja maisema- ja miljöösuunnittelun tavoitteena on turvata alueen maisemalliset arvot. Liikuntapalvelukeskuksen tavoitteena on turvata riittävät liikuntapaikat ja kevytliikenneyhteydet.
-Oy Teboil Ab:n tavoitteena on turvata nykyiset huoltoasematoiminnot ja säilyttää nykyiset ajoyhteydet. Kuljetusliike Honkasen ja Messu-Kartano Oy:n tavoitteena on kehittää toimintaa nykypaikalla.
-Rahjepolun päiväkodin tavoitteena on turvata päiväkodin saavutettavuus ja nykyinen viihtyvyys myös rakentamisen aikana.
-Lähialueiden asukkaiden tavoitteena on parantaa asuinalueiden saavutettavuutta, asumisviihtyvyyttä ja kevyen liikenteen edellytyksiä. Rahjepolun päiväkodin tavoitteena on päiväkodin saavutettavuuden turvaamisen lisäksi nykyisen viihtyvyyden turvaaminen myös rakentamisen aikana. Suikkilantien lähellä asuvat eivät halua, että raskasta liikennettä ohjataan Suikkilantielle.
Suunnittelun vaiheet – osallistuminen, vuorovaikutus ja yhteistyö
Syksyllä 2001 Tiehallinto käynnisti Suikkilantien kehittämisselvityksen valmistelun. Suikkilantien parantamiseen tähtäävän asemakaavanmuutoksen vireille tulosta kuulutettiin 17.11.2001 ja aloituskokous viranomaisille pidettiin 29.11.2001.
Toukokuussa 2002 osallisille lähetettiin kirjeitse ilmoitus asemakaavanmuutoksen valmistelusta. Alustavia kaava- ja tiesuunnitelmaluonnoksia esitettiin yleisölle 6.6.2002. Pahaniemen aluekumppanuuden järjestämässä kaavoitus- ja liikenneillassa 13.10.2005 esiteltiin alueella vireillä olevia hankkeita, mukaan lukien Suikkilantien kehittämistä.
Suikkilantien kehittämisselvityksen, esitettyjen mielipiteiden, tehtyjen selvitysten ja käytyjen neuvottelujen pohjalta valmisteltiin kaavaluonnos, joka hyväksyttiin ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa 16.1.2007.
Kaavaluonnosta, Suikkilantien kehittämisselvitystä ja tiesuunnitelman lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisölle 13.6.2007 ja tiesuunnitelmaluonnoksia 4.10.2007.
Kaavaehdotuksen valmistelun aikana Tiehallinto on valmistellut Suikkilantien tiesuunnitelmaa, joiden yhteydessä on käyty lukuisia neuvotteluja. Lisäksi on käyty erillisneuvotteluita mm. Oy Teboil Ab:n ja Kuljetusliike Honkasen kanssa huoltoaseman liikennejärjestelyistä. Kaavaehdotus on valmisteltu hyväksytyn luonnoksen, Suikkilantien tiesuunnitelman, käytyjen neuvotteluiden ja annetun palautteen pohjalta. Tiesuunnitelmaa ja alustavaa kaavaehdotusta esiteltiin yleisölle 22.10.2008.
Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta ja hallintokunnilta, joiden toimialaa suunnittelu koskee. Lausunnot on kuvattu jäljempänä kohdassa Lausunnot.
Kaava oli nähtävillä 22.12.1008 – 20.1.2009 samanaikaisesti kun siitä pyydettiin lausunnot. Kaavaehdotuksesta on jätetty yksi muistutus. Muistutus on kuvattu jäljempänä kohdassa Muistutus.
Muistutus
Oy Teboil Ab (16.1.2009):
Asemakaavanmuutoksen lähtökohtana tulee olla yritystoiminnan edellytysten säilyttäminen nykyisellä tasolla. Raskaan liikenteen polttonesteiden myynti ja samassa yhteydessä tapahtuva ammattikuljettajien kahvila-asiointi on keskeinen osa liiketoimintaa ja tulonlähde huoltamoyhtiöille. Liiketoiminta muodostuu raskaan liikenteen ja henkilöautoliikenteen polttonestemyynnistä, autopesusta sekä kahvila-myymälätoiminnoista. Satamaliikenteestä johtuen raskaan liikenteen palveluihin on panostettu varustamalla mittarikenttä erillisellä D-pisteellä ja kahvila-ravintola palveluilla.
Esitetystä asemakaavanmuutoksesta on seurauksena että raskas rekkaliikenne ja huoltoliikenne (säiliöauto) eivät pääse asioimaan huoltamolla. Asemakaavassa tulee osoittaa kulkutie tontille myös Suikkilantien suunnasta. Liikennöinti huoltamotontille pelkästään Rautatehtaankadun kautta ei ole mahdollista. Katu on liian kapea ja kääntösäteet liian pienet jotta ajoneuvoyhdistelmät voisivat asioida ko. reitin kautta huoltamolla. Tontin ympäri ei pääse ajamaan koska rakennuksen ja jakelulaitteiden sijoitus tontilla on alun perin määräytynyt nykyisten liikennejärjestelyjen ja liittymien perusteella, eikä ympäriajotarvetta ole ollut.
Ehdotettu asemakaavanmuutos tässä muodossa aiheuttaa huoltamotoiminnalle kohtuutonta haittaa ja siitä seuraa toiminnanharjoittajalle merkittäviä taloudellisia menetyksiä.
Asemakaavatoimisto:
Suikkilantien maantieksi muuttamisen jälkeen tontin Suikkilantien ajoneuvoliittymää ei voida säilyttää. Suikkilantie on toiminnallisesti luokiteltu korkealuokkaiseksi pääväyläksi, jolla ei voi sallia liikennevalo-ohjattujen katuliittymien lisäksi tontti- tai muita yksityisiä liittymiä.
Huoltoaseman liikennöintiä on tutkittu sekä Oy Teboil Ab:n että kaupungin toimesta. Kaupungin suunnittelutoimiston mukaan huoltoaseman liikennöinti on mahdollista järjestää pelkästään Rautatehtaankadulta. Tämä edellyttää muutoksia sekä tontin sisäisissä ajo- ja pysäköintijärjestelyissä, ehkä myös raskaan polttonesteiden jakelupisteen uudelleensijoittamista että Rautatehtaankadun ajoratojen leventämistä lähellä Suikkilantien liittymää.
Oy Teboil Ab on puhelinkeskustelussa 30.1.2009 esittänyt, että uusi raskaan polttoaineen myyntipiste voitaisiin sijoittaa huoltoasemaa vastapäätä olevalle ns. sataman rekkaparkille, mikäli Suikkilantien liittymää ei jatkossa voida säilyttää. Satamaliikelaitos (9.2.2009) hyväksyy raskaan liikenteen polttoaineen jakeluaseman sijoittamisen ns. rekkaparkin alueelle. Kaavaehdotuksen LPA-1-korttelialueen kaavamääräykseen on lisätty raskaan liikenteen polttoaineen jakelupisteen salliva määräys.
Lausunnot
Ratahallintokeskus (27.1.2009):
Uudenkaupunginradan tasoristeyksen selitys tulee muuttaa esim. Erikoiskuljetusten tasoristeys tai muutoin mainita kaavassa, sillä ko. tasoristeys poikkeaa normaalista tasoristeyksestä.
Asemakaavatoimisto:
Uudenkaupunginradan tasoristeys on osoitettu kaavamerkinnällä x-1 ja -määräyksellä Erikoiskuljetusten tasoristeys.
Tiehallinto (28.1.2009):
LT-alueen kaavaselite tulisi muuttaa muotoon ”Maantien alue”.
Asemakaavatoimisto:
Kaavaehdotusta on muutettu Tiehallinnon lausunnossa esitettyyn muotoon.
SKAL Länsi-Suomen kuljetusyrittäjät (29.1.2009)
Kiertoliittymien tarvitsevat tilanvaraukset tulee ottaa kaavassa huomioon. SKAL suhtautuu hyvin kriittisesti liikennevalo-ohjattuihin risteyksiin ja pitävät kiertoliittymä liikenteen sujuvuuden ja ympäristövaikutusten kannalta parempana vaihtoehtona.
Huoltoasemalle johtavan liittymän poistaminen tai sen käytön voimakas rajoittaminen vaikeuttaa oleellisesti yhdistelmäajoneuvojen asiointia ko. tankkauspaikalla. Tämä aiheuttaisi jonkin verran turhia ajokilometrejä ja sitä kautta lisää päästöjä ja kustannuksia, kun joudutaan ajamaan korvaavalle tankkauspaikalle.
Jyrkkälän liittymä on aiheuttanut raskaalle liikenteelle ongelmia erityisesti liukkaalla kelillä. Ajoneuvo on jäänyt pidon puuttumisen vuoksi valoihin ja näin tukkinut liikenteen. Toisaalta satamaan tultaessa on ollut ongelmia saada ajoneuvo pysähtymään alamäkeen lämpöisillä renkailla. Kohtaa suunniteltaessa ja tilavarauksia tehtäessä tulee liikenteen sujuvuuteen kiinnittää erityistä huomiota. Satamasta poispäin ajettaessa tulee liikenne järjestää niin, että ko. kohta on mahdollista ohittaa siten, ettei siihen tarvitse pysähtyä. Näin menetellen vähennetään samalla myös liikenteen päästöjä.
Silmukkaramppi tulee toteuttaa riittävän suurena, jotta sitä voidaan myös vähäisemmällä talviajokokemuksella turvallisesti käyttää. Erikoiskuljetusten turvaamiseksi on niille (korkeat kuljetukset) jatkossakin jätettävä mahdollisuus käyttää nykyistä ramppia Rauman suuntaan lähdettäessä.
Kaavassa tulee varautua myös Turun keskustan suunnasta Raumantieltä Suikkilantielle tulevan suoran rampin rakentamiseen.
Hyötyliikenteen tarpeet eivät Suikkilantien osalta lopu Raumantien risteykseen. Sataman logistiikka-alueelta suuntautuu tavaraliikennettä niin Länsikeskuksen kuin Rieskalähteetien logistiikka-alueellekin. Tämä liikenne ei siis suuntaudu VT 8:lle, vaan se jatkaa Suikkilantietä ja edelleen Markulantietä itään. Tämän vuoksi Suikkilantien loppuosan ja Markulantien suunnittelu tulee käynnistää mahdollisimman pian, jotta väylä saadaan kaikkien osapuolten kannalta mahdollisimman sujuvaksi ja turvalliseksi.
Asemakaavatoimisto:
Länsi-Suomen kuljetusyrittäjien antama lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta.
Tiesuunnitelman valmistelun aikana on vertailtu kiertoliittymä- ja liikennevaloliittymävaihtoehtoja niiden sujuvuuden, turvallisuuden ja rakennettavuuden kannalta Pansiontien, Messukentänkadun ja Pläkkikaupunginkadun liittymissä. Artukaistentien, Jyrkkälän, Ieskadun ja Väinölänkadun liittymissä kiertoliittymä ei tule kysymykseen teknisistä syistä mm. Suikkilantien suuresta pituuskaltevuudesta tai tilanpuutteesta johtuen. Pläkkikaupunginkadun liittymässä tuottavat kiertoliittymälle ongelmia Suikkilantien suuri pituuskaltevuus, isoista liikennevirroista johtuen liittymän toimivuuspuutteet ja myös läheisen Pläkkisepänkadun liittymä Pläkkikaupunginkadulle sekä huonojen maaperäolosuhteiden vuoksi kalliit toteuttamiskustannukset. Messukentänkadun liittymä on hankala maiseman kannalta, sillä Raisionjoen sillan läheisyydestä johtuen kiertoliittymän tasausta joudutaan nostamaan noin metrillä, joka myös lisää melun leviämistä ympäristöön. Myös kiertoliittymän toteuttaminen huonoista maaperäolosuhteista johtuen muodostuisi huomattavasti kalliimmaksi ilman kevyen liikenteen alikulkujärjestelyjäkin. Jotta kiertoliittymät olisivat turvallisia, pitäisi niiden yhteydessä kevyt liikenne järjestää kuitenkin ajoneuvoliikenteen kanssa eri tasoon. Pansiontien liittymässä kiertoliittymän kannalta suurimman ongelman muodostaakin kevyt liikenne ja niiden aiheutuvat korkeat toteuttamiskustannukset. Liittymässä on runsaasti kevyttä liikennettä, varsinkin jos Ruissalon kevyt liikenne ohjataan ko. kiertoliittymän kautta. Liikenneturvallisuuden vuoksi kevyt liikenne tulisi johtaa eritasossa ajoneuvoliikenteen kanssa. Alikulut jouduttaisiin rakentamaan noin kolme metriä merenpinnan alapuolelle, joka on erittäin kallista, tai ylikulut pitäisi rakentaa
Koska toisaalta kaikkia liittymiä ei voida toteuttaa kiertoliittyminä ja toisaalta liittymäjärjestelyjen tulisi samalla tieosuudella olla yhdenmukaisia, jotta toisistaan poikkeavat järjestelyt eivät aiheuta yllätyksiä tienkäyttäjille, on tiesuunnitelma viimeistelty siihen perustuen, että kaikki maantieosuuden liittymät ovat liikennevalo-ohjattuja liittymiä. Asemakaavassa on varauduttu tiesuunnitelmassa esitettyihin tilavarauksiin, jotka pohjautuvat valo-ohjattuihin liittymiin.
Suikkilantie on toiminnallisesti luokiteltu korkealuokkaiseksi pääväyläksi, jolla ei voi sallia liikennevalo-ohjattujen katuliittymien lisäksi tontti- tai muita yksityisiä liittymiä. Huoltoaseman liikenne säilyy kaavaehdotuksen mukaisena (ks. myös vastine muistutukseen).
Liikenteen sujuvuutta on Jyrkkälän liittymässä tutkittu Suikkilantien tiesuunnittelun yhteydessä. Suikkilantien pituuskaltevuudelle Jyrkkälän liittymän kohdalla ei ole paljoakaan tehtävissä, sillä korkeusero Uudenkaupunginradan alikulun ja Naantalintien ylittävän sillan välillä on melko suuri. Tiesuunnitelmassa on tien pituuskaltevuutta liittymässä hieman loivennettu, joka osaltaan parantaa liittymän toimivuutta. Liikenteen sujuvuutta parannetaan liikennevalojen yhteenkytkennällä, jolla pyritään siihen, ettei pääsuunnan (Suikkilantie) liikenne joudu pysähtymään liittymissä.
Suikkilantien ja Rauman valtatien liittymässä on vertailtu silmukkaramppia Suikkilantieltä Rauman valtatielle sataman suunnasta Raision suuntaan kääntyvälle liikenteelle tai nykytilanteen säilyttämistä parantamalla ko. ramppi liikennevalo-ohjatuksi liittymäksi. Tällöin vasemmalle kääntyminen ko. ramppiliittymässä säilyisi. Jo Suikkilantien kehittämissuunnitelmassa päädyttiin silmukkaramppivaihtoehtoon, sillä se on parempi liittymäalueen toimivuuden ja liikenneturvallisuuden kannalta. Silmukkaramppi parantaa mm. sataman raskaan liikenteen sujuvuutta, kun liikenne kääntyy Suikkilantieltä oikealle liikennevaloissa vasemmalle kääntymisen sijaan.
Erikoiskuljetusten sallitaan jatkossakin käyttää nykyistä ramppia Suikkilantieltä Rauman valtatielle, sillä tiesuunnitelmassa ko. kohdalle on suunniteltu yliajettava saareke.
Sekä silmukkarampin että suoran rampin toteuttaminen keskustan suunnasta Suikkilantielle eritasoliittymän ko. neljännekseen ei tilanpuutteen vuoksi ole taloudellisesti tarkoituksenmukaista huonoista maaperäolosuhteista ja Kuninkojan läheisyydestä johtuen.
Silmukkarampin mitoitus noudattaa Tiehallinnon suunnitteluohjeita. Silmukkarampin sädettä ja kaavan maantiealuevarausta on pienennetty Kuninkojan luiskien riittävän stabiliteetin varmistamiseksi.
Voimassa olevat asemakaavat mahdollistavat Suikkilantien ja Markulantien 4-kaistaistamisen kaava-alueen koillispuolella. Lähivuosien investointisuunnitelma ei sisällä ko. katujen parantamista.
Ympäristönsuojelutoimisto (21.1.2009):
Luontoinventoinnissa 1994 korostettiin Raisionjoen rantalehtojen merkitystä luonnon monimuotoisuudelle, erityisesti linnustolle. Merkinnät VL-1/s ja VL-2/s eivät välttämättä riitä lehtoluonnon säilymiseen etenkään, kun edellisiä alueita koskee maiseman avoimuutta korostava kaavamääräys. Siksi ainakin tärkeimmät rantalehdot tulisi merkitä luo-alueiksi, jolla lehtoluonnon ominaispiirteet on säilytettävä.
Luontoselvityksessä 2007 nostettiin esiin Kuninkojaa seuraileva niitty sekä Suikkilantien varren keto ja kaksi karvasaraesiintymää. MA-merkintä saattaa turvata puronvarsiniityn säilymisen mutta luo-merkintä luonnonmukaisen uoman säilyttämisvelvoittein olisi hyvä lisäys. Karvasaraa kasvaa Turussa noin kymmenellä paikalla - kaikki liikenneväylien varrella. Suikkilantienpuistossa sijaitseva kaakkoisempi karvasaraesiintymä ympäröivine ketoineen tulisi merkitä luo-alueeksi ja antaa sille määräys, joka kieltää myös väliaikaisen maa-aineksen varastoinnin. Muilta osin ehdotus luo mahdollisuudet säilyttää alueen luonnonsuojelulliset arvot, ennen kaikkea Raisionjoen uoman lehtoreunuksineen.
Rekkaparkin virallistaminen Suikkilantien ja Pansiontien risteykseen lienee väistämätöntä, vaikka se ja Pansiontien eteläpuolella oleva telakka ovatkin ristiriidassa Raisionjokivarren virkistyskäytön kehittämistavoitteiden kanssa sen tärkeimmällä osa-alueella, joen suussa.
Raisionjoen rantaa seuraileva ulkoilureitti, Pilkolanpolku, on kaava-aluetta laajemminkin tärkeä virkistyskäytölle. Kun mallinnusten perusteella on varmaa, että virkistysalueille määritellyt melun ohjearvot tulevat ehdotuksen mukaisella toteutuksella ylittymään, herää kysymys, voitaisiinko Suikkilantien levennyksessä syntyvää ylijäämämaata käyttää maaperän pettämättä tien länsipuolelle sijoitettavaan meluvalliin edes VL-2/s-alueella, jossa ulkoilureitti tulee lähimmäs tietä.
Varautuminen henkilöjunaliikenteen uudelleen aloittamiseen Uudenkaupungin radalla on positiivista. Sähköjunat tulisivat dieselmoottorijunia halvemmiksi sähköistystyön jälkeen ja ne olisivat ympäristöllisesti parempi ratkaisu.
Ongelmaksi muodostuu kuitenkin sataman tarvitsema ylikorkeiden kuljetusten reitti, joka nyt ja ehdotuksen mukaan jatkossakin tukeutuu tasoristeykseen.Kaavan lähtökohtana on raskaan liikenteen ohjaaminen pois keskusta- ja asuinalueita halkovilta väyliltä. Ehdotuksessa luotetaan siihen, että uusi silmukkaramppi Rauman valtatielle ja Suikkilantien kaventuminen nelikaistaisesta kaksikaistaiseksi kaava-alueen koillisrajalla riittävät vähentämään Markulantien ja Ratapihankadun käyttöä Tampereen ja Hämeenlinnan–Helsingin suunnan raskaaseen liikenteeseen. Jos näin tapahtuu, kaavalla on enemmän suotuisia kuin kielteisiä ympäristövaikutuksia.
Minkälainen rakentaminen laukaisee kunnostamisvelvoitteen VL-2/s-alueella. Ulkoilureitin parantaminen saattaa tulla taloudellisesti mahdottomaksi, jos sen katsotaan edellyttävän laajoja maanvaihtoja.
Asemakaavatoimisto:
Raisionjokeen rajautuville VL-1/s- ja VL-2/s-alueille on lisätty määräys: Raisionjoen ja Pilkolanpolun välisellä alueella sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita rantalehtoja. Lehtoluonnon ominaispiirteet on säilytettävä. Rantalehto, joka jatkuu Pilkolanpolun itäpuolelle Artukaistentien ja Messukentänkadun välissä olevalla VL-2/s-alueelle, on kaavaehdotuksessa osoitettu kaavamerkinnällä ja -määräyksellä luo-1 = Alueen osa, jolla sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita rantalehtoja. Lehtoluonnon ominaispiirteet on säilytettävä. VL-1/s-alueen kaavamääräystä, joka edellyttää nykyisten virkistysalueiden säilymistä avoimina, on muutettu muotoon ”Pilkolanpolun itäpuolella olevien alueiden säilyminen avoimina on maisemakuvan kannalta tärkeä”. Määräys ei koske luo-1-merkinnällä varustettua aluetta.” Näin kaavamääräys ei ole ristiriidassa rantalehtojen säilymisen kanssa.
Kuninkojan ympäristön MA-alue on muutettu suojaviheralueeksi, jolla ympäristö säilytetään (ks. vastine Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan lausuntoon) ja alueella oleva puronvarsi on osoitettu kaavamerkinnällä ja -määräyksellä luo-3 = Maisemallisesti arvokas alueen osa, jolla sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas puronvarsiniitty. Alueella oleva uoma tulee säilyttää luonnonmukaisena. Alueen rajaus noudattaa luontoselvityksen rajausta.
Suikkilantienpuistossa sijaitseva keto ja karvasaraesiintymä on lisätty kaavaehdotukseen kaavamerkinnällä ja -määräyksellä luo-2 = Alueen osa, jolla sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas keto ja karvasaraesiintymä. Alueella ei saa varastoida maa-aineksia. Alueen rajaus noudattaa luontoselvityksen rajausta.
Muilta osin ympäristönsuojelutoimiston lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. Asemakaava ei ole esteenä mahdollisten maisemahoidollisten täyttöjen toteuttamiselle Raisionjoenrannan VL-2/s-alueella. Mahdollisten täyttöjen määrä ja sijoittaminen ratkaistaan alueelle laadittavassa puistosuunnitelmassa. Jopa 1,5–2 metriä korkeat täytöt voitaneen toteuttaa ilman kalliita pohjanvahvistustoimenpiteitä. Toteutuessaan täytöt parantaisivat joenvarren virkistyskäyttöä alueen muuttuessa nykyistä hiljaisemmaksi.
Virkistyskäyttö laukaisee kunnostamisvelvoitteen VL-2/s-alueella. Maaperän pilaantuneisuusselvityksessä esitetyt kunnostustoimenpiteet tehtäneen Messukentänkadun rakentamisen yhteydessä. Erikoiskorkeat kuljetukset eivät ole esteenä Uudenkaupungin radan sähköistämiselle.
Suunnittelutoimisto/ Maisema- miljöösuunnittelu (26.1.2009):
Raisionjokilaakson maisemanhoitosuunnitelmassa (1987) pidetään tärkeänä, että alueelle jää agraarivaiheen luoman maisemakuvan mukaisesti paljon avoimia tiloja, kuten niittyjä ja peltoja. Myös Turun Yleiskaavan 2025 Viherkaava-osaselvityksessä Raisionjokilaakson ja Suikkilantien väliset nykyiset peltoaukeat on merkitty ”MA”, maisemallisesti tärkeiksi peltoalueiksi.
Kaavaehdotuksessa onkin osoitettu nämä alueet avoimina säilytettäviksi, merkinnöillä VL-1/S, VL-2/S ja VU-1. Jotta tämän maisemallisesti arvokkaan jokilaakson avoimuus säilyisi sille luonteenomaisessa agraarikäytössä, olisi tärkeää mahdollistaa myös tulevaisuudessa näiden avoimien tilojen hoito viljelyn keinoin. Tämä palvelee maisema-arvojen lisäksi myös alueiden hoidon kustannustehokkuutta ja myös jokitörmää luonnikkaasti seurailevan kevytväylän elämyksellisyyttä. Jokeen rajoittuviin VL-1/S alueiden kaavamerkintään olisi hyvä lisätä tämän suuntainen teksti olevien peltojen viljelyn jatkamisesta, tai muuttaa se kaavamerkinnäksi MA, maisemallisesti tärkeä peltoalue.
VU-1/s, urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen joen puoleista rajausta tulisi vastaavasti tarkistaa siten, että sen ja kevytväylän väliin jää tarpeeksi tilaa viljelyn jatkamiselle myös tällä peltokaistaleella. Liikuntatoimen toivoma uusi pallokenttä saadaan erityisalueiden suunnittelijan tarkistaman mitoituksen puolesta sovitettua VU-alueelle radan suuntaisesti, vaikka kaavan joen puoleista VU ja VL välistä rajausta siirretään 50m Suikkilantietä kohti. Tilaa jää silti myös muille pienemmille kentille, kuten koripallolle ja lentopallolle.
Asemakaavatoimisto:
Vesimyllynpuiston (VU-1) ja Raisionjoenrannan (VL-1/s) välistä rajaa on siirretty
Muilta osin suunnittelutoimiston maisema- ja miljöösuunnittelun antama lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. Kuninkojan ympäristön kaavamerkintä MA ”Maisemallisesti arvokas peltoalue” on muutettu suojaviheralueeksi, jolla ympäristö säilytetään (ks. vastine Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan lausuntoon) ja alueella oleva puronvarsi on osoitettu kaavamerkinnällä luo-3 ”Maisemallisesti arvokas alue…” (ks. vastine ympäristönsuojelutoimiston lausuntoon). Myös Raisionjokeen rajoittuvien VL-1/s-alueiden kaavamääräystä on muutettu (ks. vastine ympäristönsuojelutoimiston lausuntoon). Asemakaavatoimisto katsoo, että em. muutokset turvaavat riittävästi alueen maisemalliset arvot. Raisionjokeen ja Kuninkojaan rajoittuvien alueiden säilyminen viljelykäytössä voidaan turvata alueelle laadittavassa, hyväksyttävässä ja toteutettavassa erillisessä puistosuunnitelmassa.
Liikuntapalvelukeskus (5.2.2009):
Liikuntapalvelukeskus pitää tärkeänä, että kaavoitus lähtee siitä, että rakennettua ympäristöä ei saa hävittää. Alueella on riittävästi puistoja ja lähivirkistykseen soveltuvia kokonaisia alueita sekä kevyelle liikenteelle ja jalankululle on varattu riittävästi turvallisia reittejä, että lähiliikunnan tarpeet on huomioitu. Liikuntapalvelukeskus kiinnittää tyytyväisyydellä huomiota, että tämän asemakaavamuutosehdotuksen yhteydessä tehdään Raisionjoen jokilaakson virkistysmahdollisuuksien kehittämiselle oma suunnitelmansa.
Alueen virkistyksellinen merkittävyys perustuu pääosin alueen puistoihin, ulkoilureitteihin, pelikenttiin, ratsastusreittiin ja kevyen liikenteen ratkaisuihin.
Kaavanmuutoksen myötä Suikkilan kenttä ja Härkämäen koulun kenttä poistuvat ja Pahaniemen kenttä pienenee. Korvaavat kentät sijoitettaisiin Vesimyllynpuistoon. Suurin ongelma kenttien poistumisesta aiheutuu Rahjepolun päiväkodille. Vesimyllynpuisto on selvästi tuulisempaa aluetta kuin poistuvien kenttien alue. Liikuntapalvelukeskuksella on ollut käytössään suunnittelutoimiston kaavanmuutoksesta antama lausunto (26.1.2008) ja toteaa, että sen esittämä rajaus voidaan toteuttaa, mikäli alueelle voidaan sijoittaa jalkapallokenttä (60m x 98m) sekä kori- ja lentopallokentät.
Vesimyllynpuiston uusien kenttien saavutettavuutta jalkaisin ja pyörällä tulee erikseen harkita. Yhteys Aunelan kentälle Uudenkaupunginrata alittavasti tulee toteuttaa.
Turun Urheiluautoilijat ry:n vuokra-alue saa kaavallisen ratkaisun E-1 merkinnällä. Liikuntapalvelukeskus toteaa, että tällä lisätään myös alueen nuorison harrastus- ja virkistysmahdollisuuksia.
Kaavaselostuksessa puhutaan veneiden talvisäilytysalueesta. Perustuuko suuri tarve kokonaisvaltaiseen kartoitukseen, suunnitteluun ja ratkaisuun?
Asemakaavatoimisto:
Liikuntapalvelukeskuksen antama lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. Nykyisen Uudenkaupunginradan alittavan kevyen liikenteen yhteyden jatkaminen rautatiealueen kautta Aunelan kentälle edellyttää sopimusta Ratahallintokeskuksen kanssa. Toinen vaihtoehto on yhteyden toteuttaminen kaavanmuutosalueen ulkopuolella olevalle kaupungin omistamalle Aunelan koulun tontille. Tämä edellyttäisi rasitteen perustamista ko. tontille yleistä jalankulkua ja pyöräilyä varten.
Vuonna 1999 valmistuneen, Turun kaupungin liikuntaviraston tilaaman Veneiden kehittämisselvityksen mukaan veneiden talvisäilytyspaikoilla on Turussa suuri tarve. Alustavassa luonnoksessa veneiden talvisäilytyspaikkoja osoitettiin Suikilantien, Pansiontien ja Raisionjoen rajaamalle alueelle. Alueelle on sittemmin kaavoitettu ja toteutettu ns. sataman rekkaparkki.
Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta (3.2.2009):
Asemakaavaehdotuksessa osoitetaan Rautatehtaankatua vastapäätä Rahtarikuja-niminen katu- ja liikerakennuskortteli (KL-1) 180 k-m2 rakennusoikeudella. Rahtarikujan, Rautatehtaankadun ja Suikkilantien risteys on luonteva paikka liikerakennuskorttelille, mutta asemakaavaehdotuksen 180 k-m2 rakennusoikeus on liian pieni liikerakentamiselle ja kioskitasoinen tarve on jo tyydytetty ko. alueella. Kiinteistöliikelaitos esittää, että Rahtarikujan varren KL-1 korttelin käyttötarkoitus laajennetaan myös toimistorakentamisen sallivaksi ja korttelin fyysiset rajat ja rakennusoikeus tarkistetaan.
Suikkilantien länsipuolinen alue välillä Messukentänkatu - Artukaistentie on asemakaavaehdotuksessa osoitettu kokonaan Raisionjoenranta -nimiseksi lähivirkistysalueeksi. Alueen ohi kulkee vuorokaudessa noin 15000 ajoneuvoa. Raisionjoenranta -nimiseksi virkistysalueeksi osoitettu alue on sama, jonka ympäristöministeriö rajasi yleiskaavan 2020 ulkopuolelle vuonna 1997. Kaupunki esitti tuolloin aluetta palveluiden ja hallinnon alueeksi. Perusteluissaan ympäristöministeriö vaati tarkemman selvityksen tekemistä alueen soveltuvuudesta palveluiden ja hallinnon alueeksi ja seutukaavan virkistysmerkinnän tarkistamista. Kiinteistöliikelaitos ehdottaa, että ko. alue jätetään tässä vaiheessa asemakaava-alueen ulkopuolelle ja alueen eri käyttötarkoitusmahdollisuudet selvitetään tarkemmin valmisteilla olevan yleiskaavan yhteydessä.
Kuninkojan ympärille Suikkilantien ja Rauman valtatien väliselle peltoalueelle on osoitettu laaja maisema-alue merkinnällä MA. Kiinteistöliikelaitos esittää, että maisema-alueeseen rajattaisiin vain Kuninkojan välitön ympäristö ja laajemman alueen käyttötarkoitus tutkittaisiin tarkemmin yleiskaavatyön yhteydessä. Alueen käyttötarkoituksen tarkempaa selvittämistä esimerkiksi asuinkäyttötarkoitukseen puoltaa Toistalontiellä valmiina oleva kunnallistekniikan verkosto.
Rahjekadun päiväkodin ja entiseen Härkämäen kouluun rajoittuvat alueet on osoitettu suojaviheralueeksi merkinnällä EV. Kiinteistöliikelaitos esittää, että Rahjekadun varren yleistenrakennusten korttelialue laajennetaan Väinölänkadulle asti. Laajentamalla Y-aluetta varaudutaan mahdollisiin lisätarpeisiin ilman uutta kaavanmuutosta.
Asemakaavatoimisto:
Maisema-alue Kuninkojan ympäristössä on kokonaisuudessaan muutettu suojaviheralueeksi, jolla ympäristö säilytetään (EV/s). Alueella virtaava Kuninkoja puronvarsiniittyineen on varustettu luo-merkinnällä (ks. vastine ympäristönsuojelutoimiston lausuntoon). Esitystapaan on päädytty siksi, että Kunikojan ympäristöä maisemallisesti arvokkaampi Raisionjokilaakso ei ole varustettu MA-merkinnällä ja että Kuninkojalla olisi ko. asemakaavanmuutoksessa samankaltainen kaavamerkintä ja -määräys kuin puronvarrella kaava-alueen ulkopuolella olevissa voimassa olevissa asemakaavoissa (pääosin virkistysalue). Asemakaavatoimiston mielestä EV/s- ja luo-merkinnät turvaavat riittävästi alueen luonto- ja maisemalliset arvot. Peltoalueen mahdollinen soveltuminen rakentamiseen ratkaistaan yleiskaavalla.
Muilta osin kiinteistöliikelaitoksen antama lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. Sataman rekkaparkin pohjoispuolella olevan liikerakennusten korttelialueen rakennusala sijoittuu alueella olevien maanalaisten johtojen väliin. Liikerakennusten korttelialueen muuttaminen myös toimistokäyttöön, sen laajentaminen ja rakennusoikeuden lisääminen edellyttäisi uudisrakennuksen sijoittumista Pahaniemen pelikentän alueelle. Lausunnossa esitetyt muutokset vähentävät Raisionjokilaakson virkistyskäyttöä. Voimassa olevaa asemakaavaa laajempi uudisrakentaminen edellyttää yleiskaavallista tarkastelua.
Raisionjoenrannan lähivirkistysalue välillä Artukaistentie–Messukentänkatu säilytetään asemakaavanmuutoksen alaisessa alueessa. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa pääosin myös virkistysaluetta. Kaavaehdotuksen määräykset tarkentavat alueen käyttöä ja huomioivat myös alueen luonto- ja maisemalliset arvot. Raisionjokeen rajoittuvilla virkistysalueilla yhdenmukaiset kaavamääräykset ohjaavat alueelle laadittavaa puistosuunnitelmaa. Alueen soveltuminen rakentamiseen ratkaistaan yleiskaavalla.
Rahjekadun varrella olevaa yleisten rakennusten korttelialuetta ei esitetä tässä kaavanmuutoksessa laajennettavaksi Mustonpuiston suojaviheralueelle, sillä Suikkilantien, Naantalintien ja Rauman valtatien rajaaman alueen kehittämistä tulisi tarkastella kokonaisuutena. Tämän vuoksi ko. alue on mukana valmisteilla olevassa, vuosille 2014–2018 tähtäävässä kaavoitussuunnitelmassa.
Rakennusvalvontatoimistolla (31.12.2008), rakennuslautakunnalla (8.1.2009), satamalautakunnalla (8.1.2009) ja Turun vesiliikelaitoksella (22.1.2009) ei ollut kaavaehdotuksesta huomautettavaa.
Lounais-Suomen ympäristökeskus ja Raision kaupunki ovat ilmoittaneet, etteivät anna kaavasta lausuntoa. Turku Energialta, Turku Energia Sähköverkot Oy:ltä, Tilalaitokselta, Sosiaalikeskukselta ja Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta ei ole saapunut lausuntoa.
Asemakaavanmuutosehdotus
Alue säilyy pääosin katu-, liikenne- ja virkistysalueena. Virkistyksen kannalta merkittävimmät alueet on osoitettu lähivirkistysalueiksi sekä urheilu- ja virkistyspalveluiden alueiksi, muut viheralueet suojaviheralueiksi. Kaava-alueen eteläosaan on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten, liikerakennusten, huoltoasemarakennusten ja satamatoimintoja palvelevaa pysäköintitoimintojen korttelialueita. Kaava-alueen pohjoisosaan on osoitettu yleisten rakennusten, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja moottoriurheilun korttelialueita.
Kaava-alueen pinta-ala on noin
Yleisten rakennusten korttelialueet
Suikkilantien varrella sijaitseva nuorisotalon nykyinen tontti Pahaniemi-56.-1 säilyy yleisten rakennusten korttelialueena (Y). Korttelialueesta muodostetaan yksi tontti, jolle ajo osoitetaan Nuorisotalonkujalta. Korttelialueen rakennusoikeus on 3000 k-m2. Alueelle saa rakentaa enintään kaksikerroksisia rakennuksia. Korttelialueen pohjoisreunaan muodostetaan yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattua aluetta (Nuorisotalonkuja).
Rahjekadun varrella sijaitsevan päiväkodin ja entisen Härkämäen koulun nykyisistä tonteista Pahaniemi-64.-1 ja 2 muodostetaan yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). Korttelialueesta muodostetaan kaksi tonttia, joille ajo osoitetaan Rahjekadulta. Alueen tehokkuusluku säilyy entisellään (e = 0.3), jolloin korttelialueen rakennusoikeudeksi muodostuu 4113 k-m2, josta päiväkodille 1308 k-m2 ja ent. koulukiinteistölle 2755 k-m2.
Liikerakennusten korttelialueet
Suikkilantien ja Rautatehtaankadun kulmassa oleva nykyinen tontti Pahaniemi-33.-1 säilyy liikerakennusten korttelialueena (KL). Korttelialueesta muodostetaan yksi tontti. Ajo tontille säilyy Mälikkälänkadulta. Korttelialueeseen liitetään Suikkilantienpuiston virkistysaluetta ja korttelialue liitetään Pahaniemen kaupunginosan kortteliin 8. Alueen rakennusoikeus on 825 k-m2, josta 25 k-m2 osoitetaan alueella sijaitsevalle muuntamolle. Rakennusten kerrosluku on rajattu kahteen. Autopaikkoja on rakennettava vähintään yksi kutakin 50 k-m2 kohti.
Sataman rekkaparkin pohjoispuolella oleva nykyinen tontti Pahaniemi-74.-3 säilyy liikerakennusten korttelialueena kioskia varten (KL-1). Korttelialueesta muodostetaan yksi tontti, jolle ajo osoitetaan Rahtarikujalta. Alueelle saa rakentaa enintään yksikerroksisen 180 k-m2 laajuisen rakennuksen. Rakennusala sijoittuu korttelialueelle olemassa olevien kaukolämpö-, vesi- ja viemäriverkostojen väliin. Autopaikkoja on varattava yksi kutakin rakennettavaa 50 k-m2 kohti.
Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue
Pansiontien ja Rautatehtaankadun välissä sijaitseva nykyinen tontti Pahaniemi-66.-1 säilyy teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueena (T-1). Korttelialueesta muodostetaan yksi tontti, jolle ajo sallitaan Vitkalankadulta ja Rautatehtaankadulta. Korttelialueeseen liitetään Suikkilantien katualuetta, joka on jo tontilla toimivan yrityksen käytössä. Rakennusoikeus osoitetaan tehokkuusluvulla e = 0,5, mikä merkitsee n. 17266 k-m2 rakennusoikeutta. Rakennusten julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema säilyy +10.0:nä. Varastoimiseen käytettävät korttelinosat on näkösuojattava aidoin tai istutuksin.
Huoltoaseman korttelialue
Rautatehtaankadun ja Suikkilantien kulmassa oleva nykyinen tontti Pahaniemi-66.-2 säilyy huoltoaseman korttelialueena (LH-1). Korttelialueesta muodostetaan yksi tontti, jolle ajo on sallittu vain Rautatehtaankadulta. Korttelialueeseen liitetään Suikkilantien katualuetta, joka on vuokrattuna huoltoasemalle. Tontin tehokkuusluku säilyy entisellään (e = 0.2), jolloin tontin rakennusoikeudeksi muodostuu 1131 k-m2. Alueelle saa rakentaa enintään yksikerroksisia rakennuksia.
Autopaikkojen korttelialue
Suikkilantien ja Pansiontien kulmassa sijaitseva tontti Pahaniemi-74.-2 säilyy satamatoimintojen tarkoituksia palvelevana pysäköintitoimintojen korttelialueena (LPA-1). Korttelialueesta muodostetaan yksi tontti, jolle ajo on sallittu vain Rahtarikujalta. Korttelialueeseen liitetään Suikkilantien näkemäalueeksi varattua katualuetta ja korttelialueen pohjoisosasta muodostetaan katualuetta, virkistysaluetta ja liikerakennusten korttelialuetta. Alueelle saa sijoittaa liike- ja toimistorakennuksen, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja raskaan liikenteen polttoaineen jakelupisteen. Korttelialueelle osoitetaan erillinen rakennusala ja -oikeus enintään kaksikerroksiselle 350 k-m2:n laajuiselle liike- ja toimistorakennukselle ja yksikerroksiselle enintään 200 k-m2:n suuruiselle pumppaamolle.
Erityisalueet
Vesimyllynpuiston koillisosasta muodostetaan moottoriurheilun korttelialuetta (E-1). Korttelialueesta muodostetaan yksi tontti, jolle ajo osoitetaan Nuorisotalonkujalta. Tontin rakennusoikeus 1000 k-m2. Alueelle saa rakentaa enintään kaksikerroksisia rakennuksia.
Väinölänkadun pohjoispuolella sijaitseva lämpökeskuksen tontti Pahaniemi-65.-1 muutetaan yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET-1). Korttelialueesta muodostetaan yksi tontti, jolle ajo osoitetaan Väinölänkadulta. Korttelialue pienenee, kun osa alueesta liitetään mm. Suikkilantien maantiealueeseen. Alueen tehokkuusluku säilyy entisellään (e = 0,3), jolloin rakennusoikeudeksi muodostuu 2046 k-m2. Rakennusten julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema saa olla enintään +27.0. Tämä merkitsee noin
Suikkilantien varteen, päiväkodin pohjoispuolelle, muodostetaan yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue enintään 25 k-m2 suuruista muuntamoa varten (ET-2). Alue korvaa nykyisin päiväkodin tontilla sijaitsevan muuntamon.
Kadut
Artukaistentie, Aunelantie, Ieskatu, Rahjekatu, Rautatehtaankatu ja Väinölänkatu säilyvät katualueina. Kaava-alueelle muodostetaan kaksi uutta katua, Nuorisotalonkuja ja Rahtarikuja, sillä maantieltä ei sallita tonttiliittymiä. Pansiontie ja Vaulopolku osoitetaan jalankululle ja polkupyöräilylle varatuiksi kaduiksi.
Liikennealueet
Uudenkaupungin rata säilyy rautatiealueena (LR). Alueeseen liitetään Vesimyllyntien katualuetta, jotta rautatiealueelle voidaan toteuttaa paikallisjunaliikenteen asema liityntäpysäköinteineen. Alueelta on järjestettävä kevyen liikenteen yhteys Suikkilantien kevytliikenneväylälle, jotta mm. vaihto paikallisjunasta joukkoliikenteeseen olisi mahdollisen sujuva. Radan alittavaa kevyen liikenteen väylää on jatkettu radan eteläpuolella sijaitsevalle urheilu- ja virkistyspalveluiden alueelle (Aunelankentälle).
Naantalintie, Rauman valtatie ja Suikkilantie välillä Pansiontie–Pläkkikaupunginkatu osoitetaan maantien alueeksi (LT). Aluevarauksissa on otettu huomioon tiesuunnitelmassa esitetyt Suikkilantien parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden vaatimat tilantarpeet. Suikkilantien uudet ajoradat sijoittuvat nykyisten länsipuolelle ja maantiealueeseen liitetään Uudenkaupungin radan tasossa ylittävä satamaan johtava ylikorkeiden kuljetusten reitti. Maantiealueelle varataan aluetta silmukkarampin toteuttamiselle sataman suunnasta Suikkilantieltä sataman suunnasta oikealle Rauman valtatielle Raision suuntaan.
Suikkilantien maantievaraus mahdollistaa kevyen liikenteen reitin säilyttämisen Suikkilantien itäpuolella Vaulopolulta etelään. Sen sijaan Vaulopolulta pohjoiseen kevyen liikenteen reitti kulkee katu-, puisto- ja suojaviheralueiden kautta Suikkilantielle Pläkkikaupunginkadun risteykseen. Tämän vuoksi Rauman valtatielle osoitetaan uusi maantiealueen alittava kevytliikenneväylä (Rahjepolku). Rauman valtatielle, nykyisten ajoratojen lounaispuolelle, osoitetaan uusi kevytliikenneyhteys Rahjepolulta Häränajanpolulle (Härkäpolku). Yhteys alittaa Suikkilantien ja Rauman valtatieltä nousevan rampin.
Naantalintien ylittävä kevyen liikenteen silta osoitetaan liikennealueen ylittävällä kevyen liikenteen yhteydellä (Väinölänsilta) ja Raisionjoen rannassa kulkeva ulkoilureitti (Pilkolanpolku) osoitetaan liikennealueen alittavana kevyen liikenteen yhteytenä.
Suikkilantielle osoitetaan neljä kevyen liikenteen alikulkua, joista kaksi olemassa oleville alikuluille Härkämäen asuinalueen ja Jyrkkälän nuorisotalon kohdalla ja kaksi uutta. Artukaistenkäytävä sijoittuu Artukaistentien liittymän eteläpuolelle ja Aunelanpolku Messukentänkadun liittymän pohjoispuolelle.
Nykyisten meluesteiden lisäksi Suikkilantielle välillä Rautatehtaankatu–Uudenkaupungin rata on rakennettava melueste suojamaan Pahaniemen pientaloasutusta ja Härkämäen kohdalle suojamaan kerrostaloaluetta liikenteen melulta. Osittain Suikkilantielle ja osittain päiväkodin tontille on rakennettava melueste suojaamaan päiväkodin piha-aluetta liikenteen melulta. Kaavassa esitetään meluesteiden likimääräiset sijainnit. Tiesuunnittelussa määritellään meluesteiden tarkka sijainti, korkeus ja ulkonäkö.
Virkistys- ja suojaviheralueet
Raisionjokeen rajoittuvat alueet osoitetaan kaupungin pääviherverkostoon kuuluvaksi lähivirkistysalueeksi, jolla ympäristö säilytetään (VL-1/s, VL-2/s). Alueilla liikenteestä aiheutuva ekvivalentti melutaso ylittää valtioneuvoston virkistysalueille asettamat melutason ohjearvot. Raisionjoen tuntumaan osoitetaan sijainniltaan ohjeellinen ulkoilureitti, joka nimetään Pilkolanpoluksi. Lähellä Raisionjokea sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita rantalehtoja, joiden lehtoluonnon ominaispiirteet on säilytettävä. Muiden Messukentänkadun ja Naantalintien välissä olevien alueiden säilyminen avoimina on maisemakuvan kannalta tärkeää. Messukentänkadun eteläpuolella olevalla virkistysalueella on ollut toimintaa, joka on aiheuttanut maaperän pilaantumisen, jonka vuoksi alue tulee kunnostaa ennen rakentamiseen ryhtymistä.
Suikkilantienpuisto osoitetaan lähivirkistysalueeksi (VL). Suikkilantien varteen toteutettavan melusuojauksen ansiosta melutaso laskee alueella pääosin alle 55 dBA mikä parantaa sekä asumismukavuutta että kevytliikenneväylän ja leikkikentän käyttömukavuutta. Virkistysalueella sijaitseva keto ja karvasaraesiintymä on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi alueeksi (luo-2); alueella ei saa varastoida maa-aineksia.
Vesimyllynpuistoon, Jyrkkälän nuorisotalon länsipuolelle, muodostetaan urheilu- ja virkistyspalveluiden aluetta (VU-1). Kulku alueelle osoitetaan viereisen yleisten rakennusten korttelialueen kautta. Alueelle voidaan toteuttaa useita pelikenttiä, myös korvaava kenttä silmukkarampin alle jäävälle Suikkilan kentälle.
Naantalintien ja Rauman valtatien välissä olevat alueet (Kyytönpuisto, Mustonpuisto, Rahjepuisto, Väinölänpuisto) sekä Uudenkaupungin radan eteläpuolella oleva viheralue (Aunelanniitty) osoitetaan suojaviheralueiksi (EV). Kuninkojaan rajoittuvat alueet (Gdanskinpuisto, Kivimaanpuisto) osoitetaan suojaviheralueeksi, jolla ympäristö säilytetään (EV/s). Suojaviheralueilla Valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutasojen enimmäisohjearvot ylittyvät jo nykyisillä liikennemäärillä.
Kuninkojan puronvarsi osoitetaan maisemallisesti arvokkaaksi alueen osaksi (luo-3), jolla sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta puronvarsiniitty. Alueella oleva uoma tulee säilyttää luonnonmukaisena. Alueella virtaava Kuninkoja osoitetaan avoimena säilytettävänä vesiaiheena (w).
Gdanskinpuistoon osoitetaan Kölninkadulta Suikkilantielle ulottuva kevyen liikenteen yhteys, Gdanskinpolku. Kivimaanpuistoon ja Rahjepuistoon osoitetaan Väinölänkadulta Suikkilantielle ulottuva kevyen liikenteen yhteys, joka on osa Suikkilantien kevytliikenneväylää.
Vesialue
Raisionjoki säilyy vesialueena (W). Artukaistentien, Naantalintien ja Pansiontien kohdalla olevat sillat merkitään silta-merkinnällä (xs).
Asemakaavan vaikutukset
Tiejärjestelyt toteutetaan pääasiassa nykyisessä tiekäytävässä, joten vaikutukset kohdistuvat pääosin alueisiin, jotka ovat jo nykyään tien ja liikenteen vaikutuspiirissä.
Yhdyskuntarakenteeseen
Sujuvat tieyhteydet parantavat Turun sataman edellytyksiä satamatoimintojen kehittämiselle. Raisionjoen ranta-alueet säilyvät alueen merkittävimpinä virkistysalueina osana seudullista viherverkkoa.
Luontoon ja luonnonympäristöön
Suikkilantien 4-kaistaistamisen ja silmukkarampin toteuttamisen myötä menetetään osa nykyisestä vehreydestä. Kaavan toteuttaminen ei arvioida heikentävän alueen luontoarvoja.
Rakennettuun ympäristöön ja maisemaan
Maisemalliset muutokset ovat suurimmillaan Suikkilantien varrella ja Kuninkojan ympäristössä. Suikkilantien maisemakuva muuttuu nelikaistaistuksen, silmukkarampin ja melusuojauksen toteuttamisen myötä. Suikkilantien lähellä olevien pihapiirien luonne muuttuu suljetummaksi näkymien katketessa Raisionjokilaaksoon. Kaavan arvioidaan turvaavan Raisionjokilaakson ja Kuninkojan ympäristöjen maisemalliset arvot.
Liikenteeseen
Uudet tie- ja liittymäjärjestelyt parantavat sataman yhteyksiä Porin, Tampereen, Hämeenlinnan ja Helsingin suuntiin. Satamaliikenteen ohella myös muun liikenteen sujuvuus paranee. Keskustan ruuhkaisuus vähenee ja liikenneturvallisuus paranee kun sataman raskasta liikennettä saadaan ohjattua pois kaupungin ruutukaava-aluetta sivuavalta katuverkolta.
Suikkilantieltä oikealle Rauman valtatielle johtava uusi silmukkaramppi on raskaalle liikenteelle nykyistä järjestelyä jouhevampi. Kääntymisen helpottuminen ja Pläkkikaupunginkadun liikennevalot ohjannevat raskasta liikennettä käyttämään Rauman valtatietä ja Ohitustietä pohjoisen suuntaan. Tämän on arvioitu heikentävän Raision keskustan eritasoliittymän toimivuutta.
Uusien valo-ohjausten toteuttaminen Suikkilantien liittymissä parantavat liikenteen sujuvuutta ja Suikkilantien läheisyydessä olevien alueiden saavutettavuutta. Huoltoaseman saavutettavuus heikkenee Suikkilantien tonttiliittymän poistuessa käytöstä.
Suikkilantien 4-kaistaistaminen ja eritasoliittymissä toteutettavat parantamistoimenpiteet mahdollistavat ennustetun 60–80 % kasvun liikennemäärissä. Liikenneturvallisuuden on arvioitu paranevan suunnittelualueella siten, että henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät noin neljänneksellä.
Joukkoliikenteen toimintaedellytykset säilyvät ennallaan. Kaava mahdollistaa paikallisjunaliikenneaseman toteuttamisen Jyrkkälään.
Kevytliikenneyhteydet paranevat kaavan toteuttamisen myötä. Vaulopolkua, pihakatuna osittain toteutettavaa Rahjekatua ja Rahjepolkua käytetään järjestelyjen jälkeen Suikkilantiehen liittyvänä kevyen liikenteen väylänä. Gdanskinpolun toteuttaminen Kölninkadulta Suikkilantielle parantaa keskustaan ja Raisioon suuntautuvia kevytliikenneyhteyksiä. Nuorisotalonpolun ja Rahtaripolun toteuttaminen parantaa yhteyksiä erityisesti Jyrkkälästä jokirantaan.
Kevyen liikenteen olosuhteet ja viihtyisyys parantuvat mm. avarampien eritasojärjestelyjen ja melusuojausten seurauksena. Kevytliikenneväylän toteuttaminen irrallaan vilkkaasta liikenteestä on käyttäjilleen nykyistä miellyttävämpi. Uusien kevyen liikenteen yhteyksien toteuttaminen eritasoon ajoneuvoliikenteen kanssa parantaa liikenneturvallisuutta.
Virkistykseen
Suikkilan kenttä jää rakennettavan silmukkarampin alle. Myös Pahaniemen pallokenttä jää osittain uusien tiejärjestelyjen alle. Korvaavat kentät voidaan toteuttaa Vesimyllynpuiston urheilu- ja virkistyspalveluiden alueelle. Kenttien toteuttaminen nuorisotalon länsipuolelle tuo synenergiaetuja nuoriso- ja liikuntapalveluiden järjestämiselle ja mahdollistaa myös alueen palvelutason nostamisen esimerkiksi hyödyntämällä nuorisotalon tiloja.
Raisionjoen itärannalla oleva ulkoilureitti säilyy. Liikennemäärien lisääntyessä alueen melutaso nousee, jonka seurauksena alueen virkistyksellinen merkitys heikkenee paikoitellen. Toisaalta uusien kevytliikenneväylien (Gdanskinpolku, Nuorisotalonkuja, Rahjepolku, Rahtaripolku) toteuttaminen lisää Raisionjoenrannan ja Kuninkojan ympäristöjen virkistyksellistä merkitystä. Raisionjokilaakson saavutettavuuden kannalta 4-kaistainen tie on kevyelle liikenteelle kaksikaistaista suurempi este.
Suikkilantien itäpuolelle suunnitellun meluesteen toteuttamisen myötä Suikkilantienpuiston käyttömukavuus ja puistossa sijaitsevan leikkipaikan viihtyisyys kasvaa, kun alueen melutaso vähenee kasvavista liikennemääristä huolimatta.
Elinkeinotoimintaan, työpaikkoihin ja palveluihin
Sataman ja lähialueella toimivien yritysten kannalta muutokset voidaan nähdä pääosin positiivisina liikenneyhteyksien parantuessa. Messu-Kartano Oy:n, kuljetusliike Honkasen ja Turun Urheiluautoilijat ry:n kannalta muutos on positiivinen. Kaava mahdollistaa toimintojen kehittämisen ja laajentamisen nykypaikalla.
Liikenteen sujuvuuteen tähtäävien toimenpiteiden toteuttaminen (mm. valo-ohjaukset, kääntymiskaistat) parantavat mm. rekkaparkin, Jyrkkälän, Pahaniemen ja Väinölänkadun asuntoalueiden, nuorisotalon, moottoriurheiluradan ja uusien pelikenttien sekä päiväkodin saavutettavuutta.
Oy Teboil Ab:n kannalta muutokset voidaan nähdä osin kielteisinä. Huoltoaseman tonttiin liitetty yritykselle vuokrattua katualuetta, joka mahdollistaa pysyväisluonteisen toiminnan myös ko. alueella. Sen sijaan huoltoaseman saavutettavuus arvioidaan heikkenevän Suikkilantien liittymän poistuessa käytöstä. Tämän on arvioitu heikentävän huoltoaseman toimintaedellytyksiä. Liittymän käytöstä poistaminen edellyttää tontilla uusia liikennejärjestelyjä ja mahdollisesti myös raskaan kaluston tankkauspisteen siirtämistä. Kaavassa on varauduttu uuden raskaan liikenteen polttoaineen jakeluaseman sijoittamiseen ns. sataman rekkaparkille. Tämä tukee myös rekkaparkin toimintoja.
Suikkilantien 4-kaistaistaminen ja Messukentänkadun ja -sillan rakentaminen edellyttää kioskirakennuksen purkamista. Kioskille on osoitettu korvaava liikepaikka ns. sataman rekkaparkin pohjoispuolelta.
Asumiseen, ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön
Liikennemäärien lisääntyminen ja raskaan liikenteen osuuden kasvu aiheuttavat kaava-alueella ja sen lähiympäristössä mm. meluhaittoja. Tiesuunnitelman mukaan liikennemelutilannetta saadaan nykytilanteeseen verrattuna melusuojauksin parannettua erityisesti Härkämäessä ja Pahaniemen omakotialueella, jossa myös sijaitsee leikkipaikka. Muualla melusuojauksin saadaan tilanne esteiden takana säilymään likipitäen nykyisenkaltaisena liikennemäärän lisääntymisestä huolimatta. Rahjepolun päiväkodille kantautuvaa liikennemelua pystytään jonkin verran vaimentamaan meluestein, mutta korkeat meluesteet vähentävät piha-alueen viihtyisyyttä. Liikenteen ohjaaminen Suikkilantieltä Rauman valtatielle on arvioitu vähentävän liikenteestä aiheutuvaa melua Suikkilantien itäisellä osuudella (Pläkkikaupungista itään).
Tiejärjestelyjen toteuttaminen on arvioitu vähentävän tärinähaittoja kasvavista liikennemääristä huolimatta. Tien kunnon paraneminen vähentää tärinää. Tärinähaittojen vähentämiseksi on tiesuunnitelmassa pehmeikölle rakennettujen talojen kohdalla (Opintien ja Hemmiläntien varrella) on tiesuunnitelmassa esitetty rakennettavaksi syvästabiloitua tärinäeristysseinää.
Satamaliikenteen ohjaaminen nykyisestä suuremmassa määrin Suikkilantien kautta lisää liikenteen päästöjä alueella ja vähentää niitä Turun keskusta-alueella. Suikkilantien 4-kaistaistamisen aiheuttama liikenteen sujuvoituminen vähentää liikenteen aiheuttamia päästömääriä.
Lähialueen asukkaiden ja alueen käyttäjien kannalta muutokset voidaan nähdä sekä myönteisenä että kielteisenä. Raisionjoenrannan saavutettavuus paranee liittymien valo-ohjausten ja uusien kevytliikenneväylien ja alikulkujen toteuttamisen myötä, toisaalta nelikaistainen Suikkilantie saatetaan kokea suurempana esteenä kuin nykyinen kaksikaistainen katu. Jalankulku- ja pyöräilyolosuhteet paranevat toteuttamalla kevytliikenneväylä irrallaan vilkkaista liikenneväylistä.
Avoimien maisemien häviäminen Pahaniemen asuinalueelta jokilaaksoon meluesteiden rakentamisen myötä saatetaan kokea asumisviihtyisyyttä heikentävänä tekijänä. Toisaalta melusuojausten toteuttaminen lisää asumisviihtyisyyttä melutason laskiessa meluesteen ”suojan puolella”.
Suikkilantien tonttiliittymien poistaminen huoltoasemalta ja kuljetusliike Honkaselta saattaa lisätä raskasta liikennettä Rautatehtaankadulla ja siten heikentää asumisviihtyvyyttä Rautatehtaankadun varren omakotikiinteistöillä.
Pilaantuneen maaperän kunnostaminen parantaa elinympäristön puhtautta.
Yhdyskuntahuoltoon ja –talouteen
Satamayhteyden parantamiseen tähtäävän hankkeen kokonaiskustannusennuste on 13,7 M€ (alv 0), josta Tiehallinnon osuus on noin 6,8 M€ ja Turun kaupungin osuus noin 6,9 M€ (MAKU 2000=100; 141,4).
Kaupungin talousarviossa 2009 ja taloussuunnitelmassa 2009–2011 (Kv 17.11.2008) Messukentänkadun ja -sillan kustannusarvio on 3,0 M€. Niiden toteutus tapahtuisi vuosina 2010 ja 2011. Tiejärjestelyjen alle jäävän Suikkilan kentän korvaavan uuden pallokentän rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 270000 €. Em. kustannukset eivät sisälly tiesuunnitelman kustannusarvioon ja ne jäävät kaupungin tehtäväksi. Näiden kustannusten lisäksi kaavan toteuttaminen edellyttää useiden polkujen rakentamista (mm. Gdanskinpolku, Nuorisotalonpolku, Rahtaripolku, Pilkolanpolku Messukentänkadun sillan tuntumassa), pienkenttien toteuttaminen Vesimyllynpuistoon ja pilaantuneiden maiden kunnostamista Messukentänkadun eteläpuolella. Polkujen toteuttaminen maksaa arviolta noin 200–300 € metriltä.
Tavoitteiden toteutuminen
Asemakaavanmuutokselle asetetut tavoitteet arvioidaan pääosin toteutuvan. Kaava toteuttaa lainsäädännön ja kaupungin asettamia tavoitteita ja edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Kaava mahdollistaa mm. sataman kehittämismahdollisuudet. Asemakaavassa on huomioitu paikallisjunaliikenteen edellytykset Uudenkaupungin radalla. Kaavan toteuttaminen edistää kevyen liikenteen verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Kaava-alueella ja sen lähiympäristössä arvioidaan olevan riittävästi virkistysalueita alueen käyttäjille ja lähialueiden asukkaille. Melusta aiheutuvaa haittaa on kaavalla ehkäisty edellyttämällä meluesteiden toteuttamista.
Asemakaava toteuttaa pääosin maakunta- ja yleiskaavaa sekä viherverkkosuunnitelmaa. Asemakaavassa Suikkilantie on suunniteltu 4-kaistaisena pääväylänä ja paikallisjunaliikenteen edellytykset Uudenkaupungin radalla on otettu huomioon varaamalla alueet asemalle liityntäpysäköinteineen. Raisionjokilaakson itärannalla olevat alueet on osoitettu pääviherverkostoon kuuluviksi virkistysalueiksi ja alueella oleva ulkoilureitti säilyy. Raisionjokilaakson ja Kuninkojan ympäristössä alueen arvot on otettu huomioon varustamalla alueet ympäristön säilyttävällä määräyksellä. Raisionjokeen rajoittuvilla alueella on nykyisten viljeltyjen peltoalueiden säilyminen avoimina korostettu kaavamääräyksellä. Kuninkojan puronvarsi on varustettu maisemallisia arvoja korostavalla kaavamääräyksellä.
Tiehallinnon, Turun Sataman, Ratahallintokeskuksen, Kuljetusliike Honkasen ja Messu-Kartano Oy:n tavoitteet täyttyvät. Suikkilantie muutetaan maantieksi välillä Pansiontie–Pläkkikaupunginkatu ja asemakaavan maantiealueessa on otettu huomioon tiesuunnitelmassa esitetyt aluevaraukset. Kaava mahdollistaa Turun satamayhteyden sekä liike-, kuljetus- ja pysäköintitoiminnan kehittämisen Rautatehtaankadun ja Suikkilantien varren kiinteistöillä. Kaava mahdollistaa myös rautatieliikenteen harjoittamisen ja kehittämisen (mm. paikallisjunaliikenne ja Jyrkkälän asemapaikka). Kaava mahdollistaa liike- ja kuljetustoimintojen jatkumisen ja kehittämisen nykypaikalla.
Kaava toteuttaa myös ympäristönsuojelutoimiston ja Liikuntapalvelukeskuksen tavoitteita. Asemakaavassa on otettu huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden säilyminen. Korvaavat kentät on osoitettu tiejärjestelyjen alle jääville kentille. Sen sijaan suunnittelutoimiston maisema- ja miljöösuunnittelun tavoitteet arvioidaan täyttyvän vain osittain. Tavoitteiden täyttyminen on riippuvainen alueille laadittavista puistosuunnitelmista.
Oy Teboil Ab:n tavoitteiden arvioidaan täyttyvän vain osittain. Kaava mahdollistaa huoltoasematoiminnan jatkumisen alueella, mutta ei nykyisten liittymäjärjestelyjen säilyttämistä.
SKAL Länsi-Suomen kuljetusyrittäjien, Raision kaupungin ja Turun Kiinteistöliikelaitoksen tavoitteet eivät täyty. Mm. Suikkilantien liittymät suunnitellaan valo-ohjattuina kiertoliittymien sijasta. Sataman raskas liikenne on tarkoitus ohjata Rauman valtatieltä Ohitustielle Raision keskustan vierestä. Suikkilantien ympäristön laajempi uudisrakentaminen edellyttää osin yleiskaavallista tarkastelua.
Suikkilantien kehittäminen Turun satamayhteytenä ja raskaan liikenteen lisääntyminen on ristiriidassa Suikkilantien läheisyydessä asuvien tavoitteiden kanssa. Asukkaat eivät halua, että raskas liikenne ohjataan Suikkilantien kautta.
Jyrkkälän asukkaiden, Rahjepolun päiväkodin, Väinölänkadun asukkaiden tavoitteiden arvioidaan pääosin täyttyvän – alueiden saavutettavuus paranee, kun Suikkilantien Jyrkkälän ja Väinölänkadun liittymiin toteutetaan valo-ohjaus.
Pahaniemenkadun, Hemmiläntien ja Opintien varrella asuvien asumisviihtyvyystavoitteet arvioidaan täyttyvän. Toteuttamalla tiesuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet (mm. tien kunto, meluaidat ja tärinäeristysseinät) arvioidaan asumisviihtyvyyden paranevan kasvavista liikennemääristä huolimatta. Omakotiyhdistyksen tavoite kevyen liikenteen käyttömukavuuden parantamisesta täyttyy kun Suikkilantien varren kevyen liikenteen väylä sijoittuu pääosin suojaan liikenteen melulta.
Rautatehtaankadun varrella asuvien tavoitteiden ei arvioida täyttyvän. Huoltoaseman ja kuljetusliikkeen Suikkilantien tonttiliittymien poistaminen saattaa lisätä raskasta liikennettä Rautatehtaankadulla, joka vuorostaan heikentää asumisviihtyvyyttä ko. kadun varrella asuville.
Asemakaavan toteuttaminen
Asemakaavan toteuttaminen käynnistyy kaavan saatua lainvoiman. Tavoitteena on, että Suikkilantiellä on toteutusvalmius vuonna
Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on 24.2.2009 esittänyt, että 5.12.2008 päivätty ja lausuntojen ja muistutuksen perusteella 9.2.2009 muutettu Pahaniemen kaupunginosan kortteleille 33, 56, 64, 65, 66 ja 74, eräille katu-, virkistys-, erityis-, liikenne- ja vesialueille, Mälikkälän kaupunginosan eräille katu-, virkistys- ja liikennealueille, Ruohonpään kaupunginosan Heisalanpuiston osalle ja Pitkämäen kaupunginosan Gdanskinpuiston osalle laadittu asemakaavanmuutosehdotus hyväksytään.
Kuten edellä olevasta esittelytekstistä ilmenee, kaavaehdotus on ollut nähtävillä samanaikaisesti kun siitä on pyydetty lausunnot. Oy Teboil Ab:n muistutus on käsitelty samanaikaisesti lausuntojen kanssa.
Liite 2 Selostus
Liite 3 Tilastolomake
Kartta on jaettu erillisenä.
Kaupunginhallitus ilmoittaa puoltavansa asemakaavanmuutosehdotuksen hyväksymistä ympäristö- ja kaavoituslautakunnan esittämässä jäljempänä olevassa kaupunginhallituksen ehdotuksessa tarkemmin yksilöidyssä muodossa.
Kaupunginhallituksen ehdotus
Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä asemakaavatoimiston laatiman 5.12.2008 päivätyn ja 9.2.2009 lausuntojen ja muistutuksen perusteella muutetun Pahaniemen kaupunginosan korttelien 33, 56, 64, 65, 66 ja 74 sekä eräiden katu-, virkistys-, erityis-, liikenne- ja vesialueiden, Mälikkälän kaupunginosan eräiden katu-, virkistys- ja liikennealueiden, Ruohonpään kaupunginosan Heisalanpuiston osan ja Pitkämäen kaupunginosan Gdanskinpuiston osan asemakaavanmuutosehdotuksen.