Poikkeamislupa; Käyttötarkoituksen muutos, Hirvensalo (P 2025-52)

​Ympäristöjuristi Nina Mattila ja juristiharjoittelija Roosa Repo 23.6.2024:

​Rakennuspaikka ja sen sijainti

​Kiinteistötunnus: 853-464-3-228

​Osoite: Laurinkarintie 43

​Hakija

​Marja Ojanen

​Rakennushanke​

Loma-asunnon laajennus (52 k-m2) ja käyttötarkoituksen muutos pysyvään asumiseen​

Kaavoitustilanne​

YLEISKAAVA/OSAYLEISKAAVA

Alueelle on voimassa Hirvensalon osayleiskaava (Kv 11.6.2018), jossa rakennuspaikkaa koskevat määräykset:

RA-1: Loma-asuntoalue.

Olemassa olevalla rakennetulla rakennuspaikalla vapaa-ajan asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 150 k-m². Ympärivuotiseen käyttöön hyväksytyn asuinrakennuksen

kerrosala saa olla enintään 300 k-m². Alle 2 000 m²:n rakennuspaikoilla vapaa-ajan asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 100 k-m² ja ympärivuotisen asuinrakennuksen kerrosala enintään 150 k-m². Yli 5 000 m²:n rakennuspaikoilla vapaa-ajan asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 300 k-m² ja ympärivuotisen asuinrakennuksen kerrosala enintään 400 k-m².

​Päärakennuksen lisäksi olemassa olevalle rakennuspaikalle saa rakentaa saunarakennuksen enintään 25 k-m², vierasmajan enintään 20 k-m² ja muita talousrakennuksia enintään 50 k-m². Vierasmajan tulee sijoittua samaan pihapiiriin päärakennuksen kanssa eikä sillä saa olla itsenäisen vapaa-ajan asunnon tunnusmerkkejä. Rakennuspaikalla saa sijaita enintään kolme talousrakennusta.

​Loma-asunnon käyttötarkoituksen muuttaminen ympärivuotiseksi asunnoksi edellyttää, että

- teiden rakentaminen, vedensaanti ja viemäröinti on järjestettävä pysyvän asumisen mukaiselle tasolle aiheuttamatta kaupungille erityisiä kustannuksia

- hälytysajoneuvoilla pääsee rakennuspaikalle tieverkkoa pitkin

​Uusia rakennuspaikkoja ei saa muodostaa.

​Sr: Suojeltava kohde.

​Arvokas rakennus tai rakennetun ympäristön kokonaisuus, jonka ominaispiirteet tulee säilyttää. Rakennuksiin liittyvistä luvanvaraisista toimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Kohteista on erillinen teemakartta ja luettelo osayleiskaavan liitteenä (Rakennussuojelukohteet).

​ma-1: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Ruissalon-Hirvensalon sekä Airiston-Seilin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Alueella tapahtuvan rakentamisen ja ympäristönhoidon tulee sopia alueen valtakunnallisesti merkittäviin maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Rakennusten ja muiden rakennelmien koko, sijainti ja väritys tulee suunnitella siten, että rakennukset sopivat pienipiirteiseen, huvilamaiseen merenrantaympäristöön. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden huviloiden näkymistä merelle voidaan edistää puustoa harventamalla jalopuita kuitenkin säilyttäen. Maisemaa muuttavaan maanrakennustyöhön, kuten puiden kaatamiseen, louhintaan ja kaivamiseen tarvitaan maisematyölupa myös asemakaavoitetun alueen ulkopuolella.

​Poikkeukset​

-​ ​ ​ ​ ​ ​ Rakennuksen käyttötarkoituksen olennainen muutos ja laajennus rantavyöhykkeellä ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena (AKL 72.1 §).

​Naapureiden ja asianosaisten kuuleminen

​Hakija on toimittanut naapureiden puoltavat kannat hakemuksensa liitteeksi.

​Asianosaisten laajempi kuuleminen ei ole tarpeen (RakL 64 § ja MRA 86 §).

​Viranomaisluvat ja lausunnot​

Ympäristönsuojelu (jätevedet): ehdollinen

Aluepelastuslaitos (tieyhteys): ehdollinen

Museokeskus: puoltava​

Päätöksen perustelut

​Kyseessä on Hirvensalon Maanpäässä sijaitsevan osayleiskaavassa suojellun loma-asunnon (1020757858) laajentaminen ja käyttötarkoituksen muutos pysyvään asumiseen. Kyseessä on 1920-luvulla rakennettu 99 k-m2:n kesähuvila. Huvila on mansardikattoinen tiilikatteella, ja sen julkisivut on vuorattu peiterimalaudoituksella. Rakennuksen perusrungon,

1½-kerroksisen rakennusosan molemmin puolin on matalammat pulpettikattoiset laajennusosat, jotka on tehty jo aiemmin. Rakennus sijaitsee myös Ruissalon−Hirvensalon Airiston−Seilin valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Tähän liittyen osayleiskaavassa on seuraava kaavamääräys: Alueella tapahtuvan rakentamisen ja ympäristönhoidon tulee sopia alueen valtakunnallisesti merkittäviin maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Rakennusten ja muiden rakennelmien koko, sijainti ja väritys tulee suunnitella siten, että rakennukset sopivat pienipiirteiseen, huvilamaiseen merenrantaympäristöön. Rakennusta on tarkoitus nyt laajentaa etelän suuntaan noin seitsemän metriä. Museon lausunnon mukaan laajennus, joka jatkaa mansardikattoista rakennusta sitä pidentäen, noudattaa nykyisen rakennuksen muotokieltä. Ikkunat ovat moniruutuisia, vastaavia kuin rakennuksen nykyiset ikkunat. Museolla ei ole huomautettavaa rakennuksen ottamisesta vakituiseen asumiseen eikä esitetystä laajentamisesta. Laajennus säilyttää rakennuksen ja sen alkuperäisen ominaisluonteen ja on edelleen pienipiirteinen ja huvilamainen, Airiston merenrantaympäristöön soveltuva rakennus.

​Aluepelastuslaitoksen lausunnon mukaan pelastuslaitoksen raskaan kaluston pääsy rakennuksen läheisyyteen enintään 60 metrin etäisyydelle tulee mahdollistaa. Ensihoitoyksiköllä tulisi päästä asunnon ulko-oven välittömään läheisyyteen. Pelastuslaitoksen raskaan kaluston vaatimukset (tien kantavuus, ajoreitin tilantarve ja kunnossapito) on esitetty V-S pelastuslaitoksen pelastustieohjeessa 22.4.2021. Tien kantavuus, mitat ja pituuskaltevuus raskaille pelastusajoneuvoille on varmistettava rakentamislupavaiheessa suunnittelijan tai muun asiantuntijan toimesta.

​Hakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelun lausunto. Lausunnossa todetaan, että loma-asunnon käyttötarkoituksen muuttaminen ympärivuotiseksi asunnoksi edellyttää, että kiinteistöllä on tosiasiallinen mahdollisuus käsitellä ympärivuotisesta, vakituisesta asumisesta muodostuvat jätevedet asianmukaisesti. Asianmukainen käsittely edellyttää, että asukasmäärään suhteutettuna riittävän kokoinen umpisäiliö pystytään sijoittamaan kiinteistölle ja että se on mahdollista käydä tyhjentämässä raskaallakin kalustolla säännöllisesti ympäri vuoden, kaikissa keliolosuhteissa, myös kelirikkoaikaan. Suunnitteluvaiheessa tulee ottaa huomioon säiliön tyhjennystarpeen määrä ja siitä aiheutuvien kustannusten suuruus järjestelmän koko elinkaaren ajalle.​

​Hakemuksesta ei käy yksiselitteisesti ilmi, mitkä vedet on tarkoitus käsitellä maaperäkäsittelyllä ja mitkä vedet johdetaan umpisäiliöön. Asemapiirroksessa imeytyskenttä on merkitty olemassa olevan saunarakennuksen läheisyyteen. Asemapiirrokseen ei ole merkitty saostuskaivoja eikä umpisäiliön sijaintia.​

​Koska hakemuksen mukainen kiinteistö sijaitsee ranta-alueella, tulee jätevesien käsittelyssä noudattaa Turun kaupungin ympäristönsuojelumääräysten 7.1 §:n mukaisesti perustasoa ankarampia valtioneuvoston asetuksen 157/2017 4 §:n mukaisia ohjeellisia puhdistustasoja pilaantumiselle herkillä alueilla. Oikein käytettynä umpisäiliö täyttää ko. vaatimuksen. Myös olemassa olevan rantasaunan jätevedet tulee käsitellä asianmukaisesti. Ympäristönsuojelumääräysten 7.3 §:n mukaan jätevesien käsittelyjärjestelmät ja puhdistettujen jätevesien purkupaikka on sijoitettava maastoon vähintään 20 metrin päähän vesistöstä tai merestä. Vähäiset määrät erillisen saunarakennuksen pesuvesiä, kuten kannettu vesi, voidaan imeyttää maahan hallitusti, mutta ei kuitenkaan lähemmäksi rantaa kuin saunarakennus. Jätevedet eivät saa joutua suoraan vesistöön. Ranta-alueilla jätevesien puhdistuslaitteistot on sijoitettava siten, että tulvakorkeudellakaan vesi ei pääse jäteveden käsittelylaitteistoihin. Mikäli vedenkulutus on vähäistä suurempaa, tulee myös rantasaunalla olla jätevesien käsittelyjärjestelmä, joka täyttää valtioneuvoston asetuksen (157/2017) 4 §:n mukaiset puhdistustasot.​ ​ ​

​Hakemusasiakirjoissa ei ole esitetty VNa 157/2017 6 §:n mukaisella tarkkuudella suunnitelmaa kiinteistön jätevesien käsittelystä. Mahdollisessa rakennuslupavaiheessa tulee ympäristönsuojeluviranomaiselle varata mahdollisuus lausua jätevesien käsittelyjärjestelmän sijoittamisesta kiinteistölle.​

​Edellä esitetyn perusteella hakemuksen mukaiseen poikkeamiseen on erityinen syy eikä poikkeaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueen käytön muulle järjestämiselle. Rakentaminen ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista (RakL 57 §).​

Liite 1​ ​ ​ ​ ​ ​ ​ ​ ​ ​ ​ ​ ​ ​ ​ ​ ​ Asemapiirros 17.2.2025

Asunto- ja kehittämisjohtaja Christina Hovi:

Päätös​​Päätin myöntää hakemuksen ja 17.2.2025 päivätyn asemapiirroksen mukaiset poikkeukset.

​Samalla päätin, että hakijalta peritään poikkeamispäätöksen johdosta rakennusvalvontataksan 3.1 §:n mukaisesti 950 euroa.

​Päätöksen voimassaolo

​​Poikkeamislupa on hyödynnettävä kahden vuoden kuluessa poikkeamisluvan lainvoimaiseksi tulosta.

Tämä päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella.

​

Christina Hovi

Asunto- ja kehittämisjohtaja

​

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä