Talousjohtaja Valtteri Mikkola 28.5.2025:

Talousarvion ja -suunnitelman valmisteluprosessi

Talousarvion valmisteluprosessi jakautuu ylätasolla kolmeen vaiheeseen. Kevään valmistelussa analysoidaan tilinpäätöksen vaikutuksia sekä pyritään tunnistamaan toimintaympäristössä alkavalla taloussuunnitelmakaudella tapahtuvia muutoksia sekä talouteen kohdistuvia muutoksia. Kevään valmistelu päättyy suunnittelulukuihin, jotka annetaan ohjaamaan palvelukokonaisuuksien valmistelua kansliapäällikön päätöksellä.

Syksyn valmistelu alkaa suunnittelulukupäätöksen jälkeen jo ennen lomakautta. Palvelukokonaisuudet laativat toiminnan ja talouden tavoitteet sisältävät toimintasuunnitelmat elokuun loppuun mennessä. Palvelukokonaisuuksien toimintasuunnitelmista muodostetaan ensimmäinen kaupunkitasoinen koonti. Virkavalmistelu päättyy syyskuussa julkaistavaan kansliapäällikön talousarvioluonnokseen.

Viimeisessä vaiheessa talousarvio siirtyy päätöksentekoon, joka alkaa syyskuun lopussa toimielinten käsittelyllä. Lokakuu on varattu pormestarin valmistelulle, jonka päätteeksi pormestari antaa kaupunginhallitukselle esityksen seuraavan taloussuunnitelmakauden toimintasuunnitelmasta.

Kaupunginhallitus käsittelee talousarvion marraskuun alussa, jonka jälkeen se siirtyy kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Palvelukokonaisuudet vastaavat päätöksen toimeenpanosta loppuvuoden aikana.

Toimintaympäristön talouteen liittyviä tekijöitä

Valtiovarainministeriö on laatinut keväällä taloudellisen katsauksen, julkisen talouden suunnitelman sekä kuntatalousohjelman.

Yleinen taloustilanne

Suomen talous kääntyi viime vuoden aikana taantuman pohjalta kasvuun, vaikka vuositasolla bruttokansantuote (BKT) oli vielä 0,1 prosenttia edellisvuotta pienempi. Alkuvuoden tietojen perusteella talouskasvun piristyminen on jatkunut vuoden vaihteen jälkeen. Talouden kasvua varjostavat kuitenkin Yhdysvaltojen asettamat tullit, muiden asettamat vastatullit sekä ylipäätään kauppa- ja geopolitiikan tuoma epävarmuus. Toisaalta kysyntää ovat lisäämässä kasvavat panostukset Euroopassa puolustukseen ja infrastruktuuriin.

Talouden nousuun taantumasta on eväitä. Inflaation selvä hidastuminen ja korkojen lasku ovat parantaneet kotitalouksien ostovoimaa niin Suomessa kuin vientimarkkinoilla. Kulutuksen kasvua jarruttaa kuitenkin edelleen talouden epävarmuus. Investointien nousu on sen sijaan nopeampaa, sillä niin rakentamisen elpyminen kuin energiasiirtymään ja puolustukseen liittyvät hankkeet lisäävät investointeja reippaasti ennustejaksolla. Vuonna 2025 BKT kasvaa 1,3 prosenttia, vuonna 2026 1,6 prosenttia ja vuonna 2027 1,5 prosenttia.

Keskipitkällä aikavälillä talouden tuotannon arvioidaan kasvavan kohtalaisesti. Vuosina 2028 ja 2029 bruttokansantuotteen kasvu on 1,4 prosenttia vuodessa. Bruttokansantuotteen kehitystä tukee muun muassa yksityisten investointien kasvu, joiden kehityksen arvioidaan pysyvän vahvana vihreään siirtymään liittyvien panostusten seurauksena.

Ennuste on kuitenkin tehty oletuksella, että Yhdysvaltojen asettamat tullit ovat voimassa ainoastaan lyhyen aikaa. Tälläkin oletuksella Yhdysvaltojen kauppapolitiikalla ja sen luomalla epävarmuudella on negatiivinen vaikutus erityisesti tämän vuoden vientiin ja BKT:n kasvuun. Huhtikuun alussa ilmoitettujen tullien tullessa uudelleen voimaan kasvu heikkenisi selvästi tänä ja ensi vuonna. Perusennusteessa myös Saksan ja muiden Euroopan maiden lisäpanostusten erityisesti puolustusinvestointeihin on oletettu jäävän nettovaikutuksiltaan selvästi ilmoitettua pienemmiksi.

Yhdysvaltojen kauppapolitiikka ja sen mahdollinen eskaloituminen kauppasodaksi muodostavat siis merkittävän negatiivisen riskin ennusteelle, erityisesti tänä ja ensi vuonna. EU-maiden investointipaketit puolestaan ovat positiivinen riski ennusteelle.

Julkisen talouden tilanne heikkeni selvästi vuonna 2024. Alijäämä syveni 4,4 prosenttiin ja julkinen velka kasvoi 82 prosenttiin. Tänä vuonna julkisen talouden tilanne alkaa parantua, kun sopeutustoimien vaikutukset tulevat pääosin voimaan ja suhdannetilanne kohenee. Rahoitusasema asettuu 3,8 prosenttiin. Menojen kasvu paikallishallinnossa säilyy myös maltillisena. Alijäämä kohenisikin selvemmin, ellei menoja kasvattaisi samalla puolustushankinnat. Ensimmäiset F-35-koneet arvioidaan toimitettavan loppuvuonna, mikä tarkoittaa, että niiden alijäämävaikutus alkaa näkyä täysipainoisesti. Lisäksi tekeillä on paljon muitakin kalusto- ja varustehankintoja.

Keväällä 2025 päätetyt kasvutoimien ja niitä rahoittavien toimien nettovaikutus kasvattaa julkisen talouden alijäämää ennusteessa. Toimien vaikutus alkaa näkyä vuodesta 2026 alkaen. Ennusteessa on huomioitu vain toimien välittömät vaikutukset verotuloihin ja menoihin. Velan kasvua hidastaa Valtion eläkerahastosta tehtävä kertaluonteinen siirto vuonna 2027.

Vuoteen 2028 mennessä julkisen talouden alijäämä paranee 3,1 prosenttiin, jonka jälkeen puolustusmenojen määrä kasvaa ja alijäämä heikkenee 3,3 prosenttiin vuonna 2029. Hallituksen huhtikuussa 2025 linjaama puolustusmenojen nosto 3 % suhteessa BKT:hen vuoteen 2029 mennessä nostaa voimakkaasti menoja vuosina 2028 ja erityisesti 2029. Tämä heikentää myös julkisen talouden alijäämää ja nopeuttaa velkaantumista. Ilman nyt linjattua puolustusmenojen nostoa olisi alijäämä noin 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2029.

Velkasuhteen kasvu hidastuu kuluvan vuoden jälkeen pariksi vuodeksi, mutta velan kasvu kiihtyy jälleen vuonna 2028. Velkasuhde nousee tarkastelujakson lopulla lähes 90 prosenttiin. Veroaste laskee vuoteen 2027 mennessä noin 42,1 prosenttiin.

Kuntatalouden tilanne

Kuntatalouden kuluvan vuoden tilanne on viime vuotta huomattavasti haastavampi. Toiminnan ja investointien rahavirta syvenee -1,6 miljardiin euroon. Toimintamenojen kasvu on voimakasta, sillä TE-palveluiden järjestämisvastuu siirtyi vuoden alusta kunnille ja kuntien rahoitusvastuuta työttömyysetuuksista laajennettiin. Lisäksi toimintamenoja kasvattaa kunta-alan ansiokehitys, jonka oletetaan olevan vuosina 2025–2027 yleisten työmarkkinoiden ansiokehitystä ripeämpää kunta-alalle aiemmin sovitun palkkausjärjestelmien kehittämisohjelman vuoksi.

Selvää on, etteivät kuntatalouden tulot riitä kuntatalouden kasvaviin menopaineisiin. Kuntatyönantajien henkilöstösäästökyselyn mukaan kunnat ja kuntayhtymät pyrkivät sopeuttamaan kuluvana vuonna henkilöstömenojaan noin 166 milj. eurolla. Kuntatalouden kehitysarvioon kuntien ja kuntayhtymien omia pysyviä sopeutustoimia on sisällytetty 100 milj. euroa, sillä saavutetut säästöt ovat yleensä toteutuneet tavoitteita pienempinä.

Kuntatalouden tulokehitys on kuluvana vuonna vaimeaa. Valtionosuudet kasvavat TE-palvelu-uudistuksen vuoksi, mutta samanaikaisesti valtionosuuksiin tehdään leikkauksia mm. sote-siirtoon liittyvien takautuvasti perittävien valtionosuuksien, hallituksen päättämän valtionosuuksiin kohdentaman yhden prosenttiyksikön indeksijarrun ja muiden säätötoimenpiteiden vuoksi. Lisäksi verotulomenetysten korvausten vähennys pienentää valtionosuuksia vuonna 2025 tuntuvasti, tosin verotulot kasvavat vastaavasti.

Kuntien talousnäkymien heikkenemisen ennakoitiin heijastuvan kuntiin veronkorotuspaineina, mutta veroprosenttiaan vuodelle 2025 nostaneita kuntia oli vain noin viidennes kunnista. Keskimääräinen kunnallisvero nousi vuonna 2025 koko Suomessa 7,59 prosenttiin, minkä arvioidaan lisäävän kunnallisverotuloja noin 80 milj. euroa vuositasolla. Kuntien saamien verotulojen kasvu jää vuonna 2025 hyvin vaatimattomaksi, noin prosenttiin.

Kuntatalouden toimintamenot kasvavat painelaskelmassa vuosina 2026–2029 pääasiassa hintojen kasvun vuoksi.

​Kuntatalouden tulot

Kuntatalouden toimintatulojen kasvu on kehysvuosina hyvin vaimeaa, keskimäärin noin prosentin vuodessa. Kehitysarviossa on oletettu, että sote-kiinteistöjen vuokrasopimusten päättyminen ja uudelleenneuvottelut heikentävät kuntien vuokratuloja 150 milj. eurolla vuodesta 2026 alkaen.

Valtionosuuksien kehitys vaihtelee kehysvuosina huomattavasti. Vuonna 2026 valtionosuudet kasvavat muun muassa kustannustenjaon tarkistuksen ja indeksitarkistusten vauhdittamina. Toisaalta valtionosuuksien kehitystä hidastaa samanaikaisesti hallituksen puoliväliriihessä tekemä pysyvä valtionosuusleikkaus. Lisäksi valtionosuuksien kehitystä hidastaa vuoteen 2027 saakka muun muassa sote-siirtoon liittyvien takautuvasti perittävien valtionosuuksien leikkaus sekä hallituksen päättämä yhden prosenttiyksikön indeksijarru. Näiden määräaikaisten valtionosuusleikkausten päättyminen kiihdyttää osaltaan valtionosuuksien kasvun noin 8,0 prosenttiin vuonna 2028. Vuonna 2029 valtionosuuksien kasvu tasaantuu 3,6 prosenttiin.

Verotulot ovat edelleen kuntien merkittävin tulonlähde. Suhdannetilanteen paranemisen myötä kuntien verotulojen kehityksen arvioidaan yltävän vuosina 2026–2029 keskimäärin 4,3 prosentin vuotuiseen kasvuun.

Hallituksen päätökset vahvistavat kuntataloutta vuosina 2026–2029. Vahvistaminen tapahtuu sekä tulojen lisäämisen että menojen karsimisen kautta. Nettovaikutuksiltaan merkittävin on hallituksen vuoden takainen päätös lieventää sote-siirtolaskelman tarkentumisesta johtuvaa jälkikäteistarkistusta 277 miljoonan euron pysyvällä valtionosuuden lisäyksellä vuodesta 2025 alkaen. Kuluvan kevään kehysriihen päätösten nettovaikutus on kuntataloutta hieman heikentävä. Hallitus päätti kevään puoliväliriihessä mm. uudesta pysyvästä 75 milj. euron suuruisesta kuntien valtionosuusleikkauksesta.

Maan hallituksen kuntataloutta koskevat linjaukset

Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että kansantalouden tilinpidon mukainen kuntahallinnon rahoitusasema on lähellä tasapainoa tai hieman alijäämäinen vuonna 2027. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuntatalouden tilanteen kohenemista, sillä julkisen talouden painelaskelman perusteella kuntahallinnon rahoitusasema suhteessa bruttokansantuotteeseen on -0,6 % vuonna 2027.

Hallitusohjelman mukaan valtio sitoutuu kompensoimaan kunnille asetettavat uudet tehtävät ja velvoitteet sekä mahdolliset tehtävien laajennukset rahoittamalla ne täysimääräisesti tai purkamalla muita velvoitteita. Hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille. Peruspalvelujen valtionosuuslain mukaan tehtävien ja velvoitteiden laajennuksiin sekä uusiin tehtäviin osoitetaan 100-prosenttinen valtionosuus. Valtion rahoitusvastuun täysimääräinen toteutuminen edellyttää myös sitä, että uusien tai laajentuvien tehtävien ja velvoitteiden vaikutukset kuntatalouteen arvioidaan realistisesti. Huomiota tulee kiinnittää myös tehtävä- ja velvoitemuutosten henkilöstövaikutuksiin, koska kunta-alan palkansaajien eläköityminen on voimakasta ja työvoimatilanne vaihtelee paljon niin toimialoittain kuin alueittainkin.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuus uudistetaan vastaamaan kuntien uutta roolia ja sote- ja TE-uudistusten jälkeistä tilannetta. Uudistuksen lähtökohdaksi otetaan tavoite varmistaa eri kokoisten kuntien edellytykset järjestää lakisääteiset peruspalvelut kaikkialla Suomessa, ottaa huomioon muuttotappiokuntien tarpeet ja eri alueiden demografisen kehityksen sekä vahvistaa kasvavien kuntien ja kaupunkien edellytyksiä investoida kasvuun ja hoitaa sosiaalisia ongelmia. Tavoitteena on, että hallituksen esitys voidaan antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2026 ja uusi lainsäädäntö tulisi voimaan 1.1.2027.

Simuloitu taloussuunnitelma

Palvelutuotannon nettomenot – toimintakate

Kaupungin toimintamenot ovat kasvaneet viimeisten vuosien aikana kestämättömän voimakkaasti. Menoja ovat kasvattaneet yleisen hintatason nousun välittömien vaikutusten lisäksi sopimusperusteiset indeksitarkistukset. Tämän lisäksi palkkaratkaisun vaikutukset ovat lisänneet ja tulevat lisäämään kaupungin menoja läpi sopimuskauden.

Kaupungin palvelutuotannon määrään, mitoitukseen tai tuotettavien palvelujen laatuun ei ole tehty heikentäviä toimenpiteitä, joten kustannusten tasomuutokset ovat pääosin pysyviä ja muodostavat erityisen haasteen tuleville vuosille.

Vuoden 2025 ensimmäisen osavuosikatsauksen ennusteen mukaan toimintamenot ovat toteutumassa hieman talousarviota pienempinä. Samaan aikaan toimituottojen ennustetaan toteutuvan oletettua positiivisemmin. Kertaluontoiset erät vaikuttavat tilanteeseen jonkin verran, mutta kokonaisuutena tilanne antaa alkuperäistä arviota paremmat lähtökohdat seuraavan vuoteen.

Toimintamenojen kehityksen hidastamiseen ja kasvun palauttamiseen kestävälle uralle on kohdennettu toimenpiteitä, mikä näkyy kehityksessä. Osana kevään valmistelua palvelualueilla on tunnistettu muutostarpeita, joiden taloudellista vaikutusta on pyritty arvioimaan. Useat tarkastelussa tunnistetut tarpeet perustuvat jo aiemmin tehtyihin päätöksiin, joiden taloudelliset vaikutukset muodostuvat toimeenpanon seurauksena vuonna 2026.

Mukana on myös kansallisesta lainsäädännön muutoksista aiheutuvia vaikutuksia. Toimintamenojen simuloinnissa valmistelua on ohjannut esitettävään pormestariohjelmaan kirjattu keskimääräinen 3,0 % toimintamenojen kasvu vuosina 2026-2029. Ensimmäisen vuoden aikana kasvu on erityisesti lakimuutosten seurauksena voimakkaampaa, minkä seurauksena kehitystä on tasapainotettava taloussuunnitelmakauden lopulla. Käytännössä vuodelle 2026 suunniteltu kasvu on jo kulutettu.

Toimintatuottoihin kohdistuva negatiivinen tasomuutos muodostaa kaupungille määräaikaisen taloudellisen haasteen. Tasomuutos johtuu osittain kaupungin linjauksesta maa-omaisuuden vuokraukseen myynnin sijaan. Linjaus on pitkällä aikavälillä talouden näkökulmasta kestävä ja tärkeä, mutta ensimmäiset vuodet ovat haastavia. Kaupungin taloudellinen asema on hyvä ja kestää muutamia alijäämäisiä vuosia, mutta negatiivisen vaikutuksen pienentämiseksi pyritään tunnistamaan mahdollisia vastapainoisia kertaluontoisia toimenpiteitä.

Verorahoitus

Verotulot ovat olleet viime vuosina oletettua suurempia. Nämä erät ovat vahvistaneet kaupungin taloudellista asemaa merkittävästi. Voimakkain kehitys on ollut erissä, jotka ovat alttiita suhdanteen vaikutukselle. Vuoden 2024 aikana heikkona jatkunut suhdannetilanne ja erityisesti rakentamisen hidastuminen kasvattivat jo aiemmin tunnistettuja huolia.

Kaupungin suhdanneherkkyyden kasvu näkyy valitettavan voimakkaasti uusimmissa verotulojen ennusteissa. Valtiovarainministeriö päivitti veroennusteita kevään aikana ja sekä kunnallisverojen että yhteisöverotulojen ennuste on heikentynyt. Kunnallisverojen ennustetta heikentää myös tekniset jako-osuuden tarkistukset, joista ensimmäinen kasvatti vuoden 2024 kertymää ja tänä vuonna tehtävä oikaisu vastaavasti heikentää vuoden 2025 kertymää. Käytännössä viime vuodelle maksettua ylimääräistä osuutta kerätään tänä vuonna takaisin. Tämänkaltaiset muutokset ovat täysimääräisesti tulosvaikutteisia ja aiheuttava ennakoimattomia muutoksia ennusteisiin, mikä on kaupungin kannalta erittäin valitettavaa.

Valtionosuuksien suhteellinen osuus on pienentynyt sote-uudistuksen myötä ja ns. sote-erät ovat leikanneet kaupungin valtionosuutta merkittävästi. Peruspalvelujen valtionosuus on ilman TE-rahoitusosuuden huomiointia kuluvan vuoden osalta -3,5 miljoonaa euroa, joten teoriassa kaupunki joutuu maksamaan valtiolle kaupungin tehtäväksi annettujen tehtävien hoitamisesta.

Kokonaisuutena kaupungille tilitettävä peruspalvelujen valtionosuus on kuitenkin positiivinen, koska se sisältää TE-toiminnan rahoitusosuuden ja sen yhteydessä tilitetään myös veroperustemuutoksista johtuvien veromenetysten kompensaatioita.

Kuluvan vuoden verorahoituksen ennuste on heikentynyt kunnallisveron ja yhteisöveron osalta. Valtionosuuksien ennuste on parantunut opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuden osalta ja kokonaisuutena verorahoituksen ennakoidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Tulevien vuosien osalta verotulojen ennustetta parantavat palkkaratkaisut sekä maan hallituksen verotukseen tekemät linjaukset sekä odotukset kasvun kiihtymisestä taloussuunnitelmakauden aikana. Ennusteisiin liittyy kuitenkin merkittävää epävarmuutta erityisesti taloussuunnitelmakauden lopun osalta.

Valtionosuuksista ei ole saatavissa kuntakohtaisia ennusteita taloussuunnitelmavuosille. Maan hallitus on käynnistänyt työn kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi. Selvitysmiehet ovat antaneet ehdotukset muutoksista, mutta esitystä ei ole vielä annettu. Suunniteltua voimaantuloa viivästytettiin vuodella ja tarkistetun aikataulun mukaan uudistuksen olisi tarkoitus tulla voimaa vuoden 2027 alusta.

Uudistuksen mahdollisia vaikutuksia on pyritty tästä huolimatta arvioimaan ja simuloimaan taloussuunnitelmakaudelle. Uudistuksella arvioidaan olevan positiivinen vaikutus kaupungin tulokertymään ja ilman uudistuksen rahoitusjärjestelmän valuvikoja korjaavia toimenpiteitä kaupungin tulokertymä jäisi merkittävästi pienemmäksi. On kuitenkin huomioitavaa, että tällä hetkellä todellisia vaikutuksia ei kyetä vielä huomioimaan ja kirjattuihin arvoihin sisältyy epävarmuutta.

Taloussuunnitelman tasapainottaminen

Kaupunki on aktiivisesti pyrkinyt tasapainottamaan taloudellista asemaa viimeisten vuosien aikana. Viimeisten vuosien aikana on valmisteltu, päätetty ja toimeenpantu sopeuttamistoimenpiteitä. Tavoitteena on ollut saavuttaa talouden kestävä perusura, joka käytännössä muodostuu maltillisen toimintamenojen kehityksen kautta.

Sopeuttamiseen tähtäävä työ on ollut tärkeää erityisesti kaupungin investointikyvyn kannalta. Kaupungin kasvuun vastaaminen sekä palveluverkon uudistaminen ja korjausvelan poistaminen edellyttää runsaasti investointeja lähivuosien aikana. Kaupungin velkaantumisen hillitsemiseksi tilikausien pitäisi olla vahvasti ylijäämäisiä, mutta tällä hetkellä se ei ole mahdollista ilman toimintaan kohdistuvia leikkauksia tai merkittäviä omaisuuserien myyntejä.

Kevään aikana on kartoitettu palvelualuekohtaisesti talouteen kohdistuvia tarpeita. Valmistelussa on havaittu runsaasti toimintakatetta heikentäviä toimintamenojen lisäyksiä ja toimintatulojen vähennyksiä. Menoja vähentäviä tai tuloja lisääviä tekijöitä tunnistettiin hyvin vähän.

Palvelukokonaisuuksien ja palvelualueiden vastuullisilla henkilöillä on ratkaiseva rooli talouden tasapainottamisessa. Kaikkia tarpeita tulee edelleen tarkastella kriittisesti. Tuottavuutta ja kustannustehokkuutta on kyettävä parantamaan.

Meidän tulee edelleen kiinnittää huomiota tekijöihin, joihin voimme itse vaikuttaa:

• on tärkeää varmistaa, että tuotamme palveluja mahdollisimman järkevästi ja samalla kustannustehokkaasti
• käynnissä olevien sopeuttamistoimenpiteiden toteuttaminen tulee varmistaa
• on uudistettava työtapoja: sähköiset toimintamallit ovat arvokkaita, kun käsiä manuaaliseen työhön ei ole saatavilla.

​

Kasvu on yksi vaivattomimmista lääkkeistä talouden epätasapainoon. Tästä syystä toimintasuunnitelmassa tulee priorisoida erityisesti kasvua tukevia toimenpiteitä.

Tuloslaskelma

Kaupunkitasoinen tuloslaskelman simulointi perustuu vuoden 2025 ennusteeseen, tunnistettuihin tarpeisiin ja verorahoituksen uusimpiin ennusteisiin.

​​

​

​​​HUOM! Laskelmasta on poistettu Taitaja2025-tapahtuman vaikutus sekä kaksi ennustevirhettä

Tasapainon saavuttaminen edellyttää sekä hyväksyttyjen sopeutustoimenpiteiden toteuttamista että tarvittaessa uusien toimenpiteiden määrittämistä taloussuunnitelmakauden aikana.

Palvelukokonaisuuksien tulee huomioida taloudellisen näkökulma niin käytännön tekemisessä kuin toiminnan suunnittelussa. Asioista päätettäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että päätöksen taloudellisesta vaikutuksesta on kirjattu vähintään arvio.

Käyttötalouden suunnitteluluvut

Toimielinkohtaiset suunnitteluluvut perustuvat simuloituun taloussuunnitelmaan. Valmistelun pohjana on käytetty voimassa olevaa taloussuunnitelmaa. Simuloinnissa on huomioitu tunnistettuja toimielinkohtaisia tarpeita, joten vuosien välinen muutos ei ole kaikille toimielimille sama. Kaupungin tulorahoitus ei riitä kattamaan kaikkia tarpeita, joten niihin vastaamiseksi jatkovalmistelussa palvelukokonaisuuksien tulee tunnistaa tasapainottavia toimenpiteitä.

Suunnitteluluvut antavat vuoden 2026 talousarviovalmistelulle tavoitetason, jota ei tule ylittää ja jonka saavuttamiseksi tulee tarvittaessa tunnistaa tarvittavat toimenpiteet.

​​

Suunnitteluluvut annetaan virkavalmistelun pohjaksi ja lähtökohtaisesti palvelukokonaisuuskohtaisesti. Syksyllä julkaistavaan kansliapäällikön talousarvioluonnokseen kirjataan toiminnan ja talouden tavoitteet toimielinkohtaisesti.

​

Investointien suunnitteluluvut

Kaupungin investointiohjelmien laadinta on osoittautunut haastavaksi. Hankkeiden eteneminen on ollut tahmeaa erityisesti tilainvestointien osalta. Alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna investointiosasta on toteutunut vuosittain keskimäärin 70 %. Hankkeiden siirtyminen vähentää rahoitustarvetta ja vaikuttaa siten velkaantumiseen. Oletettua maltillisempi velkaantuminen hidastaa korkomenojen kehitystä ja parantaa siten kaupungin tulosta. Siirtymillä on siten laaja-alaisia seurauksia ja ne vaikeuttavat osaltaan talouden johtamista. Tilannetta pyritään oikaisemaan osana talousarvion valmistelua.

Investointimenojen vuotuinen taso on kasvanut viimeisten vuosien aikana ja sen arvioidaan säilyvän korkealla tasolla käynnistyvän taloussuunnitelmakauden aikana. Investointiohjelmille ei tässä vaiheessa anneta investointiohjelmakohtaisia tavoitetasoja. kokonaisuutena investointiohjelman tulee valmistella siten, että investointien rahoitustarve on kaupunkitasoisesti keskimäärin 247 miljoonaa vuodessa taloussuunnitelmakaudella 2026-2029.

Turun peruskaupungin investointien suunnittelulukujen laadinnassa tullaan huomioimaan Turun pormestariohjelma ja kaupungin strategiset linjaukset sekä strategiset lähtökohdat, kuten Turun kärkihankkeet ja kaupungin uudisrakennushankkeiden toteutus lähtökohtaisesti Kiinteistö Oy Turun monitoimitilat -taseeseen (kh 29.4.2024 § 149).

Lopulliset investointiohjelmat ja tuloarviot sisällytetään kansliapäällikön talousarvioluonnokseen. Etusijalle on tarkoituksenmukaista asettaa hankkeita ja toimenpiteitä, joilla on elvyttävä ja palautumista vahvistava sekä kustannuskehitystä hillitsevä vaikutus. Kustannustehokkuutta tulee korostaa kaikissa investointihankkeissa ja vaatimukset tulee osoittaa vain välttämättömiin tarpeisiin. Kaupungin taloudellinen kantokyky tulee varmistaa osana investointiohjelmien valmistelua.

Jokaisen investointihankkeen osalta tulee kirjata varsinaisen investointimenon lisäksi myös muut talouteen kohdistuvat vaikutukset. Näitä ovat mm. korkokustannukset, poistot, ylläpito- ja kunnossapitokustannukset sekä mahdolliset tuloja lisäävät vaikutukset. Investointihankkeet tulee viedä päätöksentekoon siten, että hankkeen kokonaistaloudellinen vaikutus on selkeästi esitetty.

​Syksyn talousarviovalmistelu

Palvelukokonaisuudet valmistelevat toimintasuunnitelmat elokuussa. Syyskuussa julkaistaan kansliapäällikön talousarvioluonnos, joka on kaupunkitasoinen vuosien 2026-2029 toimintasuunnitelma.

Kansliapäällikön talousarvioluonnos toimii päätöksenteon pohjana. Toimielimet käsittelevät talousarvioluonnoksen syys-lokakuun taitteessa. Talousarvioluonnosta täydennetään syksyn aikana osana pormestarin talousarviovalmistelua.

Pormestarin talousarvioesitys annetaan loka-marraskuun taitteessa, jonka jälkeen käsittely siirtyy kaupunginhallitukselle 10.11.2025 ja kaupunginvaltuustolle 17.11.2025.

Liite 1Vuoden 2026 suunnitteluluvut

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Päätös​Päätin, että

- suunnitteluluvut palvelukokonaisuuksille hyväksytään liitteen 1 mukaan,

- investointiohjelmat valmistellaan siten, että taloussuunnitelmakaudella 2026-2029 keskimääräinen investointien rahoitustarve on enintään 247 miljoonaa vuodessa,

- palvelukokonaisuuksien tulee valmistella toimintasuunnitelma ja vuoden 2026 talouden tavoitteet vastaamaan suunnittelulukuun sekä listaus tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä elokuun loppuun mennessä. Talouspalvelut antaa tarkemman ohjeistuksen valmistelusta.

​

Tuomas Heikkinen

kansliapäällikkö