Ympäristönsuojelu, ympäristönsuojelusuunnittelija Ville Wahteristo, ympäristönsuojelupäällikkö Olli-Pekka Mäki, 28.3.2025:

​Topinojan kaatopaikka on ollut käytössä vuodesta 1971 lähtien. Nykyisin Topinojan jätekeskuksen alueella on jätteiden vastaanottotoimintaa, käsittelyä, lajittelua, välivarastointia ja loppusijoitustoimintaa. Lisäksi alueella toimii pienerien tuojia varten lajittelu- ja varastoalue. Nykyisen jätekeskuksen kokonaispinta-ala on noin 59 ha. Toiminnalle on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 31.5.2006 myöntämä ympäristölupa. Jätekeskuksen suotovesien sekä ympäristön pinta- ja pohjavesien laatua tarkkaillaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen 2.10.2017 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti.

Vuonna 2024 Topinojan kaatopaikan suotoveden laatua tutkittiin kolmesta havaintopaikasta neljä kertaa vuodessa otetuin vesinäyttein. Lisäksi alueelta kertyvien vesien laatua seurattiin Turun Vesihuolto Oy:n velvoittamana viemäriverkostoon lähtevästä vedestä otetuin koontanäyttein, joita otettiin kuutena ajankohtana. Suotovesi sisälsi runsaasti typpeä. Typpipitoisuus oli samaa suuruusluokkaa tai enimmillään noin 8-kertainen puhdistamattomiin asumajätevesiin verrattuna. Typpi oli suotovedessä pääosin ammoniumina. Suotovesinäytteiden kloridipitoisuudet olivat ajoittain selvästi asumajätevesien pitoisuuksia suurempia. Havaintopaikkojen ja tutkimuskertojen välillä oli osin hyvinkin suuria eroja tutkittujen suureiden pitoisuuksissa. Puhdistamolle johdettu suotovesien aiheuttama kuormitus oli pääosin orgaanista kuormitusta ja typpikuormitusta. Vuonna 2024 keskimääräinen orgaaninen kuormitus vastasi noin 830 (1330 vuonna 2023) asukkaan, fosforikuorma noin 250 (260) asukkaan ja typpikuorma noin 3740 (3790) asukkaan puhdistamattomia asumajätevesiä. Kuormitusarvot olivat kiintoaineen, happea kuluttavan orgaanisen kuormitusten ja ravinnekuormitusten osalta viiden edellisvuoden keskiarvoja pienempiä. Eroa selitti lähinnä se, että vesimäärä oli tavallista pienempi. Suluissa on vuoden 2023 arvot.

Ympäristön pintavesistä otettiin neljästi näytteet kolmesta eri ojahavaintopaikasta. Pintavesinäytteiden ottoajankohtia vastaavina ajankohtina Topinojasta otettiin lisäksi näytteitä kohdasta, joka on ylävirran puolella vanhaan kompostointialueeseen nähden. Tämä paikka toimi vertailupaikkana, sillä se on purossa kaatopaikan mahdollisen vaikutusalueen yläpuolella.

Kaatopaikan luoteispuoleisen ojan vesi oli useimmilla tutkimuskerroilla luokiteltavissa lievästi likaantuneeksi, jos ojaveden hapenvajausta ei oteta huomioon. Näytteissä ei havaittu merkittäviä määriä hygieeniseen likaantumiseen viittaavia bakteereja. Tulosten perusteella kaatopaikalla ei näyttäisi olleen varmasti osoitettavaa vaikutusta ojan vedenlaatuun. Ojaveden fosforipitoisuus oli vuoden 2024 tutkimuskerroilla keskimääräistä suurempi. Vähävetisen ojan varrella on muutakin toimintaa, joka voi osaltaan selittää tutkimustuloksia.

Vuonna 2024 Topinojan vedenlaadussa ei ollut millään tutkimuskerralla havaittavissa vertailupaikan ja alemman havaintopaikan välillä vedenlaadussa sellaisia muutoksia, joiden perusteella jätekeskuksen alueelta olisi tullut ojaan merkittävää vesistökuormitusta. Topinojan vedessä oli jo ylimmässä havaintopaikassakin hajakuormitukseen viittaavaa typpeä ja fosforia. Näytteiden ammoniumtyppi- ja kloridipitoisuudet olivat vuoden 2024 tutkimuskerroilla keskimääräistä pienempiä eikä näytteissä havaittu merkittäviä määriä hygieeniseen likaantumiseen viittaavia bakteereja. Topinoja oli alajuoksultaan luokiteltavissa useimmiten vain lievästi likaantuneeksi.

Topinojan jätekeskuksen aiheuttamaa vesistökuormitusta on vaikeaa arvioida, koska ojien virtaamista ei ole saatavissa koko vuoden kattavaa tietoa ja virtaaman mittaaminen vähävetisistä ja osin umpeenkasvaneista ojauomista on käytännössä vaikeaa tehdä luotettavasti. Ympäristön ojiin tulee tulosten perusteella myös muuta kuormitusta. Vuonna 2024 Topinojan vedenlaadussa ei ollut yhdelläkään tutkimuskerralla havaittavissa alimman havaintopaikan ja vertailupaikan välillä vedenlaadussa sellaisia muutoksia, joiden perusteella jätekeskuksen alueelta olisi tullut ojaan merkittävää vesistökuormitusta.

Alueen pohjavesien laatua tutkittiin kuudesta havaintopaikasta otetuin näyttein. Näytteet otettiin vuoden aikana kahdesti. Lähes kaikkien pohjavesinäytteiden kloridipitoisuus ylitti valtioneuvoston asetuksen mukaisen raja-arvon pohjaveden ympäristölaatunormeille. Lähes kaikissa näytteissä myös ammoniumtypen pitoisuus oli raja-arvoa suurempi. Näytteet olivat useimmiten hajuttomia eikä niissä havaittu merkittäviä määriä hygieeniseen likaantumiseen viittaavia bakteereja. Kaatopaikan mahdollisia vaikutuksia alueen pohjaveden laatuun ja vedenlaadun muutoksiin on tulosten perusteella vaikea varmasti arvioida, koska pohjaveden laadusta ei ole tietoa ajalta ennen kaatopaikkaa. Savikerroksen alla olevan pohjaveden laatuun vaikuttavat rannikkoalueella merkittävästi vanhojen merenpohjasedimenttien ominaisuudet. Veden kloridi- ja ammoniumpitoisuus voivat olla luontaisestikin suurempia kuin sisämaan esiintymissä. Kaatopaikan eteläpuolitse kulkevan tien suolauksella voi olla vaikutuksia sen lähellä sijaitsevien pohjavesiputkien vedenlaatuun.

Oheismateriaali 1​LSJH Oy:n Turun Topinojan jätekeskuksen tarkkailututkimus, vuosiraportti 2024

Ympäristönsuojelupäällikkö Olli-Pekka Mäki:​

Ehdotus​Rakennus- ja lupalautakunta päättää merkitä asian tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.