Rakennusvalvonta, valvontajuristi Esa Mettälä 16.12.2024:​

Kuvaus asiasta

Rakennus- ja lupalautakunta on päätöksellään 10.10.2024 § 203 myöntänyt rakennusluvan (2024-765) omakotitalon rakentamiselle sekä maalämpökaivon tekemiselle tontilla 45-9-1, Kaarlentie 9.​

Luvassa on hyväksytty vähäisinä poikkeuksina mm. rakennusalan ylityksiä sekä rakennusten pinta-alan ylityksiä. Tontin rakennusoikeutta on jäänyt kuitenkin runsaasti käyttämättä.​

Naapuri on valittanut lupapäätöksestä Turun hallinto-oikeuteen ja hallinto-oikeus pyytää lautakunnan lausuntoa asiassa.​

Hakijalle on lisäksi erillisellä rakennusvalvontapäällikön päätöksellä 13.12.2024 § 1079 (2024-1197) myönnetty rakennustöiden aloittamisoikeus ennen kuin rakennuslupaa koskeva päätös on saanut lainvoiman.​

Valitus​

Valituksessa on vaadittu, että hallinto-oikeus kumoaa lautakunnan päätöksen ja peruuttaa rakennusluvan sekä kieltää luvan mukaisten rakennustöiden aloittamisen valituksen vireillä ollessa. Valituksessa tarkemmin esitetyin perusteluin valituksessa katsotaan, että lupapäätös on tehty virheellisesti ja maankäyttö- ja rakennuslain perusteiden vastaisesti eikä asiassa ole perusteita myöntää rakennuslupaa päätöksen mukaisesti ja kyseessä olevin poikkeuksin voimassa olevasta asemakaavasta.​

Lausunto​

Asemakaavamääräykset​

Kyseessä olevalla tontilla voimassa olevan asemakaavan mukaan rakennuksen pinta-ala saa olla enintään 120 m2. Tämän lisäksi asemakaavassa on osoitettu talousrakennukselle oma rakennusalansa. Talousrakennuksen osalta ei ole kaavamääräyksessä todettu mitään rakennuksen pinta-alasta. Tällöin rakennuksen asemakaavan mukainen suurin sallittu pinta-ala on osoitetun rakennusalan suuruinen. Talousrakennuksen rakennusalan pinta-ala on 24 m2, joten talousrakennus saa olla pinta-alaltaan 24 m2. Asemakaavan sallima päärakennuksen ja talousrakennuksen yhteenlaskettu pinta-ala saa näin ollen olla enintään 144 m2.​

Rakennusoikeutta tontilla on kaavamääräyksen mukaan päärakennuksella yhteen kerrokseen 120 k-m2 ja lisäksi ullakolle saa rakentaa 72 k-m2 (3/5). Talousrakennuksen rakennusoikeus on 24 k-m2. Koko tontin rakennusoikeuden määrä on näin ollen 216 k-m2​

Kaavan mukaiset päärakennuksen ja talousrakennuksen rakennusalat ovat kiinni toisissaan, mutta keskenään limittäin.​

Lisäksi kaava määrittää rakennusten julkisivupinnan enimmäiskorkeuden, rakennusten katon muodon sekä kattokaltevuuden ja päärakennuksen katonharjan suunnan.​

Päärakennuksen osalta kaava määrää rakennuksen rakennettavaksi kiinni kadun puoleiseen rakennusrajaan.​

Rakennushanke​

Lupahakemuksessa ei ole esitetty lainkaan talousrakennusta, vaan hakemuksen mukaisesti tontille rakennetaan ainoastaan asuinrakennus, jonka pinta-ala on 147 m2.​

Lupapäätöksessä on vähäisenä poikkeamisena hyväksytty, että ainoan tontille rakennettavan rakennuksen pinta-ala ylittää 3 m2:llä päärakennuksen ja talousrakennuksen yhteenlasketun sallitun pinta-alan 144 m2.​

Hakemuksen mukaisen rakennuksen rakennusoikeudellinen kerrosala on 142,5 k-m2, joten tontin rakennusoikeutta 216 k-m2 ei ylitetä. Rakennusoikeutta jää käyttämättä, koska rakennukseen ei rakenneta lainkaan ullakkoa.​

Asemakaavan mukainen rakennusala ylitetään asemapiirroksesta näkyvällä ja lupapäätöksessä selostetulla tavalla.​

Hyväksytyn rakennusluvan mukainen rakennus sijoittuu valituksen jättäneen naapurin puoleisessa rakennettavan tontin kaakkoispäädyssä täysin asemakaavan mukaiselle rakennusalalle. Uudisrakennuksen kaakkoispääty on valituksen jättäneen naapurin tontin suuntaan, lähimpänä kyseisen naapuritontin rajaa. Uudisrakennus sijoittuu myös koillissuunnassa kadun puoleisella tontin reunalla täysin asemakaavan mukaiselle rakennusalalle, asemakaavan edellyttämällä tavalla rakennusalan reunaan kiinni. Uusi rakennus sijoittuu kaakossa lähemmäksi naapurin rakennusta kuin vanha purettu rakennus, mutta uudisrakennuksen sijoittuminen on tältä osin täysin asemakaavan mukainen.​

Todettakoon, että valituksessa esitetty vaihtoehto sijoittaa tontille 1 rakennettava rakennus lähemmäksi puistoa ja tontin 1 luoteisrajaa sekä näin ollen etäämmälle valituksen jättäneen naapurin tontin 2 rajasta tarkoittaisi myönnettyä lupaa suurempaa asemakaavan mukaisen rakennusalan ylitystä. Jokainen senttimetri, minkä rakennus siirtyisi luoteeseen puiston suuntaan, lisää suoraan rakennusalueen rajan ylitystä ja kasvattaa poikkeamisen määrää.​

Rakennuksen pinta-alan sekä rakennusalan ylitys sijoittuvat valituksen jättäneen naapurin tontilta katsottuna täysin vastakkaiselle puolelle, rakennettavan tontin luoteisosaan. Rakennettavan tontin luoteispuolella ei ole naapurirakennusta vaan tontti rajoittuu puistoon.​

Vaikka rakennusala ylittyy, rakennus sijoittuu kauemmaksi tontin 1 luoteisrajasta eli puiston rajasta, kuin talousrakennuksen rakennusalalle rakennettava rakennus sijoittuisi.​

Valituksen jättäneen naapurin rakennuksesta ja tontilta katsottuna myönnetyn luvan mukainen rakennus ei näy merkittävästi suurempana kuin täysin asemakaavan mukainen rakennus ja talousrakennus näkyisivät.​

Näin ollen, valituksen jättäneen naapurin omistaman tontin 45-9-2 suuntaan rakennusluvassa myönnetyillä vähäisillä poikkeamisilla ei ole valituksessa väitettyjä vaikutuksia kyseisen tontin 2 osalta.

Koska vastakkaisella puolella rakennettavaa tonttia, sen luoteispuolella, tontti rajoittuu puistoon, rakennusalan ylityksestä ei voida katsoa aiheutuvan rakennuspaikan naapureille haittaa.​

Rakennusten pinta-alaa koskevien asemakaavan määräysten tarkoitus on rajoittaa tontille rakennettavien rakennusten peittopinta-alaa suhteessa tontin pinta-alaan. Tämä kaavan mukainen rakennusten peittopinta-ala on ylitetty ainoastaan kolmella neliöllä. Hyväksytyn suunnitelman mukaisen rakennuksen massa ei ole merkittävästi suurempi kuin päärakennuksen ja talousrakennuksen kaavan mukainen rakennusmassa olisi ollut, vaikka huomioidaan myös talousrakennuksen päärakennusta matalampi julkisivupinnan enimmäiskorkeutta koskeva määräys.​

Hyväksytyn luvan mukainen rakennus soveltuu ympäristöön ja vaatii lisäksi vähemmän olemassa olevan maaston muokkausta ja mahdollista louhintaa kuin talousrakennukselle osoitetulle rakennusalalle rakentaminen olisi edellyttänyt.​

Rakennusvalvontaviranomainen on arvioinut, että hyväksytyt poikkeukset ovat vähäisiä ja rakennus soveltuu ympäristöön ja huomioi maasto-olosuhteet jopa paremmin kuin täysin asemakaavan mukainen rakentaminen. Poikkeamiset eivät haittaa kaavan toteuttamista eivätkä alueen muuta käyttöä. Poikkeamiset eivät myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eivätkä aiheuta merkittäviä muita haitallisia vaikutuksia.​

Poikkeamisille voidaan katsoa olevan erityinen syy ja poikkeamisen edellytykset täyttyvät. Poikkeamiset ovat myös merkitykseltään vähäisiä.​

Hulevesien osalta voidaan todeta, että rakentaminen muuttaa aina olemassa olevia maasto-olosuhteita ja jossakin määrin hulevesien kulkua tontilla. Asemakaavassa on rajoitettu tontille rakennettavien rakennusten peittopinta-alaa ja tämän määräyksen yksi tarkoitus on varmistaa, että tontilla säilyy riittävästi rakentamatonta pinta-alaa ja muun muassa hulevesien hallinnan järjestäminen määräysten edellyttämällä tavalla on mahdollista. Rakennusten peittopinta-alan ylityksellä kolmella neliöllä ei ole merkittävää vaikutusta myöskään hulevesien hallinnan järjestämisen kannalta. Valituksessa mainitut hulevesien hallintaan liittyvät asiat ratkaistaan erityissuunnitelmilla eikä näiden asioiden tarkempi käsittely ole rakennusluvan myöntämisen edellytys eikä pääpiirustuksissa esitettävä asia. Myöskään viitatut maalämpökaivon poraamiseen liittyvät mahdolliset vahinkoriskit eivät ole lupapäätöksessä ja lupaharkinnassa huomioitavia asioita, vaan rakennustyön aikaisia ja työn suorittamisessa huomioon otettavia seikkoja.​

Edellä esitetyin perustein rakennus- ja lupalautakunta katsoo, että valitus tulisi hylätä.​

Oheismateriaali 1​Valitus hallinto-oikeudelle​

​

Valvontajohtaja Leena Salmelainen:​

Ehdotus​Rakennus- ja lupalautakunta päättää antaa Turun hallinto-oikeudelle edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon.​

PäätösEhdotus hyväksyttiin.