Valmistelija: vs. ympäristötarkastaja Roosa Väisänen, 2.12.2024:

​Hakemus

​Kiinteistön 853-82-6-33 (Laihasmäentie 5b, Turku) omistaja on jättänyt 25.9.2024 Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiseen vesihuoltolain (119/2001) 11 §:n mukaisen vapautushakemuksen vesijohtoon ja viemäriin liittymisestä. Kiinteistö sijaitsee asemakaava-alueella ja on vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella.

​Hakemuksen kohteena olevalle kiinteistölle ollaan rakentamassa kantovedellinen pihasauna. Ympäristönsuojeluun jätetyn hakemuksen mukaan kaikki kiinteistöllä muodostuvat harmaat jätevedet tullaan johtamaan harmaavesisuodattimeen, josta puhdistetut jätevedet puretaan kivipesään. Kiinteistölle ei tule käymälää.

​Hakemuksen perustelut

​Hakemusta perustellaan vesihuoltolaitoksen vähäisellä tarpeella. Kiinteistölle tullaan rakentaman pieni kantovedellinen pihasauna satunnaiseen käyttöön. Hakemuksessa on esitetty, että liittyminen tulee kohtuuttomaksi, sillä liittyminen tulisi kustantamaan hakijan arvion perusteella noin 15000-20000 euroa ja viemärikaivantojen ja jätevesipumppaamon tekeminen tulisi todennäköisesti vaatimaan kallion räjäytystä. Hakemuksen kohteena oleva kiinteistö sijaitsee kadun ja Vesihuollon liitoskohtien alapuolella rinteessä.

​Toimivaltainen viranomainen

​Vesihuoltolain 11 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen myöntää hakemuksesta vapautuksen vesihuoltolain 10 §:ssä tarkoitetusta liittämisvelvollisuudesta 11 §:ssä säädetyin perustein. Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimii rakennus- ja lupalautakunta. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiassa päätösoikeuden ympäristönsuojelupäällikölle.

​Asian käsittely

​Asiassa pyydettiin lausunto Turun kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta ja kuultiin Turun Vesihuolto Oy:tä.

​Hakemuksen täydennykset

​Kiinteistön omistajalta on 08.10.2024 pyydetty selvitystä siitä, mistä saunalla käytettävä vesi tullaan ottamaan. Selvitystä on pyydetty myös saunan varustelutasosta ja arvioidusta veden kulutuksesta. Lisäksi selvitystä on pyydetty liitoskohtien etäisyydestä rakennettavasta saunasta. Hakija toimitti vastineen selvityspyyntöön 09.10.2024. Saadun vastineen mukaan saunaa tullaan käyttämään kesäaikaan muutamia kertoja kuukaudessa. Arvioitu vedenkulutus on muutaman ämpärillisen verran yhden saunomiskerran aikana. Vesi on tarkoitus lämmittää padassa ja vesi kannetaan tontille naapurikiinteistön (Laihasmäentie 7) puolelta. Saunaan ei ole suunniteltu suihkua. Vesihuollon liitoskohdat sijaisevat noin 30-40 metrin etäisyydellä hakemuksen kohteena olevasta tulevasta saunarakennuksesta.

Hakija on toimittanut 12.10.2024 selvitykseen lisäselvityksen, jonka mukaan, mikäli saunalle vaaditaan oma vesiliittymä, tulee se eristää, jolloin rakennuskustannukset vähintään tuplaantuisivat. Vaatimus vesiliittymästä lisäisi myös saunan lämmityskustannuksia talviaikaan.

Lausuntopyyntö

Turun kaupungin terveydensuojeluviranomainen on pyynnöstä jättänyt asiassa 11.11.2024 lausunnon. Lausunnon mukaan kiinteistö sijaitsee alueella, jossa muut ympärillä olevat kiinteistöt on liitetty vesi- ja viemäriverkostoon eli alueella on valmiina vesihuoltolaitoksen verkosto. Maasto alueella on kallioista ja vesi- ja viemäriverkostoon liittyminen voi tulla kohtuuttomaksi. Ympäristöterveyden lausunnon mukaan vesien käytöstä ja johtamisesta hakemuksessa esitetyllä tavalla ei ole odotettavissa terveydellistä haittaa. Ympäristöterveys puoltaa vapautusta, sillä ehdolla että mikäli saunarakennukseen jossain vaiheessa vedetään juokseva vesi, tulee kiinteistö liittää myös jätevesiverkostoon.

Kuuleminen

Vesihuoltolaitos

Turun Vesihuolto Oy:lle (vesihuoltolaitos) on varattu asiassa mahdollisuus tulla kuulluksi. Vesihuoltolaitoksen 7.11.2024 antaman vastineen mukaan vesijohtoverkoston liittämispiste on noin 24 metrin etäisyydellä hakemuksen kohteena olevan kiinteistön rajasta. Alueelle on rakennettu jätevesi- ja vesijohtoverkosto vuonna 1974, kun taas hakemuksen kohteena oleva kiinteistö on muodostunut vuonna 2023 tonttijaolla. Ennen tonttijakoa liittämispisteiden etäisyydet ovat olleet samansuuruiset. Vesihuoltolaitos ei näin ollen katso olevansa velvollinen laajentamaan verkostoaan, jos verkoston rakentamisen jälkeen kiinteistön rajoja muutetaan.

​Vesihuoltolaitokselta on pyydetty kuulemisessa selvitystä siitä, millaiset liittymiskustannukset ovat naapurikiinteistöön verrattuna. Vastineen mukaan liittämisetäisyyden ja –kustannusten ei voida vaatia olevan yhtä suuret samalla alueella eri aikaan liittyvien kesken. Vesihuoltolaitos ei katso hakemuksen kohteena olevan kiinteistön sijaitsevan poikkeuksellisella etäisyydellä liitoskohdasta verrattuna ympäristön muihin kiinteistöihin. Näin ollen kiinteistön liittämisen ei katsota olevan kohtuutonta ja edellytyksiä vapauttamiselle ei ole.

Vesihuoltolaitos ei vastineen mukaan voi arvioida vesihuoltopalveluiden vähäistä tarvetta, sillä hakemuksessa ei ole esitetty rakennuslupaa. Vesihuolto toteaa vastineessaan, että koska hakija omistaa myös naapuritontin on talousvesi mahdollista johtaa johtoa pitkin sieltä. Tämä tosin olisi Vesihuoltolaitoksen vastineen mukaan kiellettyä ilman vesihuollon liittymissopimusta.

Hakija

Vapautuspäätöksen ollessa myönteinen, hakijan vastineen antamista ei katsottu tarpeelliseksi pyytää.​

Päätös​Päätin, että hakemuksen kohteena olevalle kiinteistölle (853-82-6-33) myönnetään toistaiseksi voimassa oleva vesihuoltolain (119/2001) 11 §:n mukainen vapautus vesijohtoon ja viemäriin liittämisestä. Vapautuksen perusteet raukeavat ja vapautuksen perusteita tulee harkita uudelleen kiinteistön käyttöolosuhteiden muuttuessa.

Päätöksen perustelut

Vesihuoltolain (119/2001) 10 §:n mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin.

Vesihuoltolakioppaan (maa- ja metsätalousministeriö 5/2015) mukaan yksittäisen kiinteistön liittämisvelvollisuuden arvioinnissa tulee ottaa sen vesihuollon tarpeet huomioon. Vesihuoltolain mukaisella kiinteistöllä tarkoitetaan sellaista kiinteistöä, joka tarvitsee vesihuoltoa. Näin ollen liittämisvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät esimerkiksi rakentamattomat kiinteistöt, ja käyttämättömien tai kantoveden varassa olevien kiinteistöjen vesihuollon tarpeita harkitaan tapauskohtaisesti.

Vesihuoltolain 11 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen myöntää hakemuksesta toistaiseksi voimassa olevan tai määräaikaisen vapautuksen 10 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön liittämisvelvollisuudesta tässä pykälässä säädetyin perustein. Ennen vapautuksen myöntämistä vesihuoltolaitokselle ja kiinteistön omistajalle tai haltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluiksi. Lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on pyydettävä vapauttamisesta kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Vapautus liittämisvelvollisuudesta on myönnettävä, jos liittäminen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamisesta aiheutuneet kustannukset, liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy; ja vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Lisäksi edellytyksenä vesijohtoon liittämisvelvollisuudesta vapauttamiselle on, että kiinteistöllä on käytettävissä riittävästi vaatimukset täyttävää talousvettä. Edellytyksenä jätevesiviemäriin liittämisvelvollisuudesta vapauttamiselle on, että kiinteistön jätevesien johtaminen ja käsittely voidaan järjestää ympäristönsuojelulaissa säädettyjen vaatimusten mukaisesti.

Vesihuoltolakioppaan (maa- ja metsätalousministeriö 5/2015) mukaan kun kiinteistö liitetään vesihuoltolaitoksen verkostoon, tulee verkostoon tavallisesti liittää kaikki sellaiset kiinteistön rakennukset, joissa on oma vesipiste. Hakemuksen kohteena olevan kiinteistön talousvesi tuodaan kantamalla naapurikiinteistöltä, joten saunarakennuksella ei ole oma vesipistettä.

Kiinteistöllä muodostuvat jätevedet tullaan käsittelemään Turun kaupungin ympäristönsuojelumääräysten ja ympäristösuojelulain (527/2014) mukaisesti. Turun kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaan vähäiset määrät erillisen saunarakennuksen pesuvesiä, kuten kannettu vesi, voidaan imeyttää maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Kiinteistön liittäminen vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon katsotaan muodostuvan kiinteistön omistajalle taloudellisesti kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon liittämisestä aiheutuvat rakentamiskustannukset sekä vesihuoltopalveluiden vähäinen tarve (kantovesi).

Kokonaisuutena arvioituna, asian käsittelyssä on tullut esille sellaisia erityisiä syitä, joiden perusteella veteen ja viemäriin liittyminen muodostuisi kohtuuttomaksi kiinteistön omistajalle. Näin ollen vapautus liittymisestä voidaan myöntää.

Asia voidaan kuitenkin tarkastella uudelleen, mikäli kiinteistön olosuhteet tai sen aiheuttamat haitat ympäristölle tai naapurustolle muuttuvat siten, etteivät vesihuoltolain 11 §:n mukaiset edellytykset enää täyty.

Muutoksenhaku

​Tähän päätökseen saa hakea muutosta hallintovalituksella. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

​Sovelletut oikeusohjeet

​Hallintolaki (434/2003): 34 §

Vesihuoltolaki (119/2001): 10-11, 32 §

Ympäristönsuojelulaki (527/2014): 155, 156 §

Turun kaupungin ympäristönsuojelumääräykset

(Turun kaupungin ympäristönsuojelujulkaisuja 2/2019): 7 §

​​

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö