Ympäristönsuojelu, ympäristönsuojelusuunnittelija Ville Wahteristo, ympäristönsuojelupäällikkö Olli-Pekka Mäki, 2.12.2024:

Topinojan kaatopaikka on ollut käytössä vuodesta 1971 lähtien. Nykyisin Topinojan jätekeskuksen alueella on mm. jätteiden vastaanottotoimintaa, käsittelyä, lajittelua, välivarastointia ja loppusijoitustoimintaa. Lisäksi alueella toimii pienerien tuojia varten lajittelu- ja varastoalue. Nykyisen jätekeskuksen kokonaispinta-ala on noin 59 ha. Toiminnalle on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 31.5.2006 myöntämä ympäristölupa. Jätekeskuksen suotovesien sekä ympäristön pinta- ja pohjavesien laatua tarkkaillaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen 2.10.2017 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti.

Vuonna 2023 Topinojan kaatopaikan suotoveden laatua tutkittiin kolmesta havaintopaikasta otetuin vesinäyttein, näytteitä otettiin neljä kertaa. Lisäksi alueelta kertyvien vesien laatua seurattiin Turun Vesihuolto Oy:n velvoittamana viemäriverkostoon lähtevästä vedestä otetuin koontanäyttein, joita otettiin kuutena ajankohtana. Suotovesi sisälsi runsaasti typpeä; typpipitoisuus oli yleensä samaa suuruusluokkaa tai enimmillään noin 5-kertainen puhdistamattomiin asumajätevesiin verrattuna. Typpi oli suotovedessä pääosin ammoniumina. Havaintopaikkojen ja tutkimuskertojen välillä oli osin hyvinkin suuria eroja tutkittujen suureiden pitoisuuksissa. Puhdistamolle johdettu suotovesien aiheuttama kuormitus oli pääosin orgaanista kuormitusta ja typpikuormitusta. Vuonna 2023 keskimääräinen orgaaninen kuormitus vastasi noin 1 330 asukkaan, fosforikuorma noin 260 asukkaan ja typpikuorma noin 3 790 asukkaan puhdistamattomia asumajätevesiä. Kuormitusarvot olivat kiintoaineen ja happea kuluttavan orgaanisen kuormitusten osalta viiden edellisvuoden keskiarvoja suurempia. Typpikuormitus oli jonkin verran aiempaa pienempi.

Ympäristön pintavesistä otettiin neljästi näytteet kolmesta eri ojahavaintopaikasta. Pintavesinäytteiden ottoajankohtia vastaavina ajankohtina Topinojasta otettiin lisäksi näytteitä kohdasta, joka on ylävirran puolella vanhaan kompostointialueeseen nähden. Kaatopaikan luoteispuoleisen ojan vesi oli useimmilla tutkimuskerroilla luokiteltavissa lievästi likaantuneeksi. Ojavedessä oli hapenvajausta ja siinä oli melko runsaasti happea kuluttavaa ainesta. Elokuun näytteenottokerralla ojavedessä havaittiin runsaasti hygieeniseen likaantumiseen viittaavia bakteereja. Tulosten perusteella kaatopaikalla ei näyttäisi kuitenkaan olleen varmasti osoitettavaa vaikutusta ojan vedenlaatuun: esimerkiksi typpiyhdisteiden suhde tai ammoniumtypen ja kloridin suhde olivat paikasta otetuissa näytteissä hyvin erilaisia verrattuna suotovesinäytteisiin. Vähävetisen ojan varrella on muutakin toimintaa, joka voi osaltaan selittää tutkimustuloksia. Jätekeskuksen itäpuolelta virtaavan Topinojan vedessä oli jo ylimmässä havaintopaikassakin hajakuormitukseen viittaavaa typpeä ja fosforia sekä osalla tutkimuskerroista runsaasti hygieeniseen likaantumiseen viittaavia bakteereja. Vuonna 2023 ojaveden kloridi- ja ravinnepitoisuudet olivat kaikilla näytteenottokerroilla alimmassa havaintopaikassa pienempiä kuin ojan yläjuoksulla, eikä vedenlaadussa näkynyt merkkejä jätekeskuksen alueelta tulevasta kuormituksesta. Suurimmat kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet havaittiin elokuun lopulla, jolloin satoi runsaasti. Topinoja oli alajuoksultaan luokiteltavissa lievästi likaantuneeksi.

Topinojan jätekeskuksen aiheuttamaa vesistökuormitusta on vaikeaa arvioida: ojien virtaamista ei ole saatavissa koko vuoden kattavaa tietoa ja näytteenottoajankohtinakin virtaaman mittaaminen vähävetisistä ja osin umpeenkasvaneista ojauomista on käytännössä vaikeaa tehdä luotettavasti. Ympäristön ojiin tulee tulosten perusteella myös muuta kuormitusta. Vuonna 2023 Topinojan vedenlaadussa ei ollut yhdelläkään tutkimuskerralla havaittavissa Topinojan alimman havaintopaikan ja vertailupaikan välillä vedenlaadussa sellaisia muutoksia, joiden perusteella jätekeskuksen alueelta olisi tullut ojaan merkittävää vesistökuormitusta.

Alueen pohjavesien laatua tutkittiin kuudesta havaintopaikasta otetuin näyttein. Näytteet otettiin vuoden aikana kahdesti. Kaikkien pohjavesinäytteiden kloridipitoisuus ylitti valtioneuvoston asetuksen pohjaveden ympäristölaatunormeista mukaisen raja-arvon. Lähes kaikissa näytteissä myös ammoniumtypen pitoisuus oli raja-arvoa suurempi. Näytteet olivat hajuttomia eikä niissä havaittu hygieeniseen likaantumiseen viittaavia bakteereja. Kaatopaikan mahdollisia vaikutuksia alueen pohjavedenlaatuun ja tietyissä havaintopaikoissa todettuihin vedenlaadun muutoksiin on tulosten perusteella vaikea varmasti arvioida: alueen pohjaveden laadusta ei ole olemassa tietoa ajalta ennen kaatopaikkaa. Savikerroksen alla olevan pohjaveden laatuun vaikuttavat rannikkoalueella merkittävästi vanhojen merenpohjasedimenttien ominaisuudet ja mm. veden kloridi- ja ammoniumpitoisuus voivat olla luontaisestikin suurempia kuin sisämaan esiintymissä. Kaatopaikan eteläpuolitse kulkevan tien suolauksella voi olla vaikutuksia sen lähellä sijaitsevien pohjavesiputkien vedenlaatuun.​

Oheismateriaali 1​LSJH Oy:n Turun Topinojan jätekeskuksen tarkkailututkimus, vuosiraportti 2023

​Ympäristönsuojelupäällikkö Olli-Pekka Mäki:​

Ehdotus​Rakennus- ja lupalautakunta päättää merkitä vuosiraportin tiedoksi.

​

PäätösEhdotus hyväksyttiin.