Turun kaupunki | § | Päätöspöytäkirja | 1 |
Kaupunkiympäristö, ympäristönsuojelu | |||
Ympäristönsuojelupäällikkö | 98 | 19.11.2024 |
6272-2024 (11 01 00)
Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen tarkastamisesta osoitteessa Kalevantie 5, Turku
Ympäristötarkastaja Virpi Laine:
Ilmoituksen tekijä
Hartela Länsi-Suomi Oy (0764622-6)
Puhdistettavan alueen sijainti:
Kalevantie 5, Turku
Kiinteistö:
853-12-31-15
Kiinteistön omistaja:
Kiinteistö Oy Turun Kalevantie 5
Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen
Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.
Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 23.1.2020.
Ilmoituksen vireille tulo
Ilmoitus on tullut vireille 9.9.2024, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dnro 6272-2024).
Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat
Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset
Kohdealueella ei ole muita maaperän kunnostamista koskevia päätöksiä eikä alueella ole tehty muita kunnostustoimia.
Pilaantumisen aiheuttanut toiminta
Kortteli, jolla kohdealue sijaitsee, on aiemmin ollut teollisuuskäytössä. Siellä on toiminut mm. konepajoja, niklaamo, metallivalimo, autokorjaamoja, karkaisupalvelu ja huoltoasema. Kiinteistön eteläalueen läpi on kulkenut rautatie Itäharjun teollisuusalueelle. Kiinteistöä ei ole merkitty maaperän tilan tietojärjestelmään (MATTI-rekisteri).
Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet
Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit
Kunnostuskohde sijaitsee Itäharjun kaupunginosassa, osoitteessa Kalevantie 5, Turku ja sen kiinteistörekisteritunnus on 853-12-31-15. Kiinteistön pinta-ala on n. 4800 m2. Suunnittelualue on tällä hetkellä pääosin tyhjillään ja paikoituskäytössä. Kiinteistön luoteisosassa olevassa rakennuksessa sijaitsee ajoramppi suunnitellun rakennuksen ja viereisen kiinteistön maanalaisiin pysäköintitiloihin.
Alue on 7.1.2006 voimaan tulleessa asemakaavassa 853 24/2005 merkitty toimistorakennusten korttelialueeksi merkinnällä KT-1. Kiinteistön alueelle on suunniteltu uutta lääkärikeskusta. Suunnitelma koskee kiinteistölle suunnitellun lääkärikeskuksen rakennuksen aluetta ja siihen liittyvää maanalaista ja maanpäällistä paikoitusaluetta rakennuksen ulkopuolella.
Kiinteistö rajautuu etelässä, idässä ja pohjoisessa Helsinginkadun ja Kalevantien katualueisiin. Lännessä kiinteistö rajautuu toimistorakennusten korttelialueeseen (kiinteistö 853-12-31-14).
Maaperä
Geologian tutkimuskeskuksen Maankamara-karttapalvelun mukaan alueen maaperän pintaosa koostuu täyttömaasta. Kiinteistön pohjoispuolella on hiekkavaltaisia alueita (harjumuodostuma) ja kalliopaljastumia.
Ympäristöteknisen maaperätutkimuksen yhteydessä todettiin maaperän pintaosan olevan täyttömaata (hiekka, sora ja louhe) n. 1-3 m syvyyteen asti. Täyttökerroksessa ei todettu jätejakeita, mutta aistinvaraisten arvioiden perusteella jätejakeiden esiintyminen alueella on mahdollista. Täyttömaakerroksen alapuolella maaperän todettiin olevan hiekkaa ja silttiä. Tutkimuksen yhteydessä tehtiin kairauksia maksimissaan 5 metrin syvyyteen asti. Alueella aiemmin toteutetuissa maaperäkairauksissa kallionpinta on todettu n. tasolla +15…+18 m. Kiinteistön maanpinta on noin tasolla +24…26 m.
Pohja- ja pintavedet
Kohde ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue on Kaarningon 2-luokkaan kuuluva pohjavesialue (ID285352), joka sijaitsee noin 1,8 km:n etäisyydellä kiinteistöltä etelään. Ympäristöteknisen maaperätutkimuksen yhteydessä ei kiinteistön alueella todettu pohjavettä 5 m syvyyteen ulottuvissa kairauksissa. Suunnittelualuetta lähin pintavesistö on Aurajoki, joka sijaitsee n. 1,2 km etäisyydellä kiinteistöltä luoteeseen.
Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta
Maaperän haitta-aineet
Kiinteistön alueella on tehty ympäristötekninen maaperätutkimus 7.-8.2.2024 (Tutkimusraportti Ramboll Finland Oy, 15.2.2024). Tutkimus kohdennettiin tulevan uudisrakennuksen alueelle sekä sen piha-alueelle. Tutkimusalueelta otettiin maaperänäytteitä tela-alustaisella kairakalustolla 12 tutkimuspisteestä. Kairaukset ulotettiin 3-5 m syvyyteen asti.
Tutkimuksissa todettiin yhden tutkimuspisteen (P4) alueella maaperän pintakerroksessa (0-1 m) VNa 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot ylittävät kupari- (1800 mg/kg) ja sinkkipitoisuudet (3400 mg/kg). Todetut pitoisuudet ylittävät myös vaarallisen jätteen raja-arvot. Tutkimuspiste sijaitsee suunnitellun uudisrakennuksen ja pysäköintihallin alueella ja edustaa laskennallisesti n. 400 m2 aluetta kiinteistöllä. Pilaantuneeksi luokiteltavaa maa-ainesta on todettu maaperän pintakerroksessa (0-1 m), jolloin pilaantuneeksi luokiteltavan maa-aineksen määräksi arvioidaan n. 400 m3ktr = n. 800 t.
Muista tutkimuspisteistä otetuissa maanäytteissä ei todettu VNa 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Seitsemän tutkimuspisteen alueella todettiin kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä olevia pitoisuuksia (arseeni, raskasmetallit ja PAH-yhdisteet), mikä otetaan huomioon alueelta poistettavan maa-aineksen sijoituksessa. Lisäksi kiinteistön itäosassa olevan pisteen alueella maaperässä todettiin polttoöljyn hajua 2-4 metrin syvyydeltä otetuissa maanäytteissä. Haihtuvien yhdisteiden osalta analysoiduissa näytteissä (2 näytettä) ei todettu laboratorion analyysimenetelmän määritysrajoja ylittäviä pitoisuuksia. Molemmat näytteistä otettiin suunnitellun uudisrakennuksen alueelta.
Kiinteistön maaperässä ei todettu jätettä. Jätteen esiintyminen maaperässä on kuitenkin tutkimuksen yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella mahdollista.
Tehtyihin tutkimuspisteisiin ei kertynyt vettä, joten vesinäytteitä ei tutkimuksen yhteydessä otettu.
Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi
Kiinteistön alueelle on suunniteltu lääkärikeskusta. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaan teollisuus-, liikenne- ja varastoalueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon, ellei kohdekohtaisesta riskinarviosta muuta johdu.
Kiinteistön alueella on todettu ylemmät ohjearvot ylittäviä kupari- ja sinkkipitoisuuksia. Todettujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella kiinteistön alueella on maaperän puhdistustarve. Suunnittelualueella ei ole todettu helposti kulkeutuvia haitta-aineita (haihtuvat yhdisteet, öljyhiilivedyt, yksittäiset PAH-yhdisteet) alempia ohjearvoja ylittävinä pitoisuuksina. Lisäksi kiinteistöllä todettu pilaantunut maa-aines tullaan poistamaan joka tapauksessa rakentamisen yhteydessä. Siten viitearvovertailua tarkempaa riskitarkastelua ei tässä yhteydessä arvioida olevan tarpeen tehdä.
Kiinteistön piha-alueella esitetään puhdistustavoitteiksi VNa214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvoja. Myös uudisrakennuksen alapuolisen maaperän puhdistustavoitteiksi esitetään VNa214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvoja. Haihtuvien yhdisteiden osalta sovelletaan kuitenkin VNa214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja. Muiden kuin haihtuvien yhdisteiden osalta ylemmät ohjearvot arvioidaan riittäväksi kunnostustavoitteeksi, koska rakennuksen alimpaan kerrokseen on suunniteltu pysäköintitiloja.
Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy
Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet
Pilaantuneen maaperän kunnostusmenetelmänä on massanvaihto. Lääkärikeskuksen rakentaminen tulee edellyttämään maaperän pintakerroksen poistoa kiinteistön alueella. Alustava arvio tulevasta, rakentamisen edellyttämästä kaivutasosta uudisrakennuksen alueella on n. +18,5 m. Maanalaisen pysäköintihallin ulkopuolisella piha-alueella kaivutarve on vähäisempi.
Kiinteistön alueelta poistetaan maa-ainesta lähtökohtaisesti rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Kaivutyön yhteydessä poistettava, haitta-ainepitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot ylittävä maa-aines toimitetaan asianmukaisen ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan jatkokäsittelyä varten.
Jätteetön maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot, käytetään takaisin alueen kaivantojen täyttöihin, mikäli maa-aines on rakennusteknisesti siihen soveltuvaa ja mikäli hyötykäyttötarvetta alueella on. Kaivantojen täyttöihin käytetään tarvittavilta osin myös muualta tuotavaa puhdasta materiaalia. Maiden hyödyntämisellä minimoidaan kuljetuksista aiheutuvia ympäristövaikutuksia ja kustannuksia.
Alueen käyttötarkoitus ja haitta-aineelle altistumisen mahdollisuudet huomioiden kohonneita haitta-ainepitoisuuksia (haitta-ainepitoisuudet kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä) sisältävien maiden hyödyntämisellä ei aiheuteta riskiä. Haitta-aineet ovat olleet alueen maaperässä jo pitkään, jolloin esim. maaperäeliöstö on sopeutunut pitoisuuksiin, jotka ovat korkeampia kuin hyödynnettävässä maa-aineksessa. Mahdollinen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maiden hyödyntäminen dokumentoidaan ja esitetään kunnostuksen loppuraportissa.
Pilaantuneet maat kaivetaan lajittelevana kaivuna. Maa-ainekset lajitellaan kaivun aikana pilaantuneisuuden mukaan ja maa-aineksesta erotellaan mahdolliset isot kivet ja jätejakeet.
Maaperän puhdistuksen rajausta tarkennetaan työn aikana kaivannon seinämistä ja pohjista otettavista näytteistä tehtävien aistinvaraisten havaintojen, kenttämittausten ja laboratorioanalyysien tulosten avulla.
Maaperän puhdistustöitä ei lähtökohtaisesti jatketa kiinteistön ulkopuolelle. Mikäli kiinteistön rajoille, kaivannon seinämään jää laboratorioanalyysien perusteella maaperän puhdistustavoitteet ylittävää maa-ainesta, arvioidaan siitä aiheutuvia riskejä laadittavan riskinarvioinnin perusteella puhdistustöiden päätyttyä. Mikäli maaperän puhdistustöiden aikana alueella todetaan tutkimustuloksista poikkeavaa maaperän pilaantuneisuutta, selvitetään materiaalin laatu ja haitta-ainepitoisuudet kenttämittausten ja/tai laboratorioanalyysien avulla.
Suunnittelualueella tehtyjen maaperätutkimusten yhteydessä ei maaperässä todettu orsi- /pohjavettä. Mikäli maaperän kunnostustöiden tai rakennustöiden yhteydessä tehtävien kaivuiden yhteydessä kaivantoon kertyy vettä siinä määrin, että se haittaa työtä, varaudutaan veden pumppaamiseen ja käsittelyyn. Mikäli kaivantoon mahdollisesti kertyvän veden pinnalla todetaan hiilivetykalvo, poistetaan se imuautolla. Muilta osin kaivantoon kertyvästä vedestä otetaan vesinäyte laboratorioanalyysejä varten. Laboratorioanalyysien tulosten perusteella ollaan yhteydessä Turun Vesihuoltoon ja ympäristönsuojeluun ja sovitaan mahdollisesta viemäriin johtamisesta sekä mahdollisesti tarvittavasta veden esikäsittelystä (esim. öljynerotin).
Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely
Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 (ns. PIMA-asetus) mukaisesti maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve tulee arvioida, mikäli maaperässä todetaan asetuksen mukaiset kynnysarvotasot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Asetuksessa on esitetty haitallisten aineiden pitoisuuksille kynnys- ja ohjearvot, jotka on määritelty joko ekologisten tai terveysriskien perusteella.
Kynnysarvo tarkoittaa pitoisuutta, jonka ylittyessä maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava. Alempi ohjearvo on pitoisuus, jonka ylittyessä maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, ellei aluetta käytetä teollisuus-, varasto- tai liikennealueena tai muuna vastaavana (tai ellei kohdekohtaisella riskinarviolla ole toisin osoitettu). Ylempi ohjearvo on pitoisuus, jonka ylittyessä maaperää pidetään pilaantuneena alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena tai vastaavana (tai ellei kohdekohtaisella riskinarviolla ole toisin osoitettu). Vaarallisen jätteen raja-arvoja käytetään jätteen vaarallisuuden arviointiin.
Pilaantunut maa-aines toimitetaan käsittely- ja loppusijoituspaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. maa-aineksia. Pilaantuneiden maiden kuormille laaditaan kuormakohtaiset, sähköiset siirtoasiakirjat. Varmistetaan, että pilaantuneen maa-aineksen kuljettajat kuuluvat jätehuoltorekisteriin. Kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Kuormat punnitaan vastaanottopaikoissa. Myös haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvot ylittävä maa-aines toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan, mikäli se ei sovellu kaivantojen täyttöön tai täyttömateriaalille ei ole tarvetta. Mikäli kiinteistön alueelta poistettavassa maa-aineksessa todetaan jätettä, toimitetaan jätettä sisältävä maa-aines luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.
Mikäli alueelle joudutaan teknisistä syistä jättämään maa-aineksia, joiden orgaanisten haitta-aineiden pitoisuus ylittää alemman ohjearvotason, varaudutaan kaivantoon asentamaan eristerakenne pilaantuneen maan ja puhtaan täyttömaan välille. Eristerakenteen asennuksesta laaditaan ennen asennusta suunnitelma, joka hyväksytetään Turun kaupungin ympäristönsuojelulla. Mikäli maaperään jää kunnostustavoitteet ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia, merkitään seinämät suodatinkankaalla tai vastaavalla. Mahdollisesti asennettavien eristerakenteiden sijainti esitetään kunnostuksen loppuraportissa.
Pilaantuneen maa-aineksen poistoa ohjaa ja valvoo ympäristötekninen asiantuntija, jolla on riittävä kokemus pilaantuneen maaperän kunnostushankkeista. Maaperän kunnostuksen yhteydessä pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan mm. tiedot näytteenotoista ja analyysituloksista sekä poistetuista pilaantuneista massoista ja niiden sijoituspaikoista.
Kunnostuksen yhteydessä haitta-ainepitoisuudet tarkistetaan kaivettavista maa-aineksista n. 200 m3 välein, mukaan lukien tutkimusten yhteydessä saadut tulokset.
Maaperän puhdistustyön yhteydessä hyödynnetään kohteella tehdyn maaperätutkimuksen yhteydessä saatuja analyysituloksia. Lisäksi maanäytteistä mitataan työn aikana tarvittaessa hiilivetyjen summapitoisuuksia PetroFlag-analysaattorilla, haihtuvien yhdisteiden suhteellista esiintymistä PID-mittarilla ja raskasmetallien (Cu, Pb ja Zn) pitoisuuksia XRF-analysaattorilla. Tehdyistä kenttämittauksista vähintään 10 % varmennetaan laboratorioanalyysein. Laboratoriossa näytteistä analysoidaan kyseisellä alueella maaperätutkimuksessa todetut haitta-aineet. Mikäli puhdistustyön aikana kaivumaissa todetaan viitteitä muista haitta-aineista, analysoidaan myös ko. haitta-aineet laboratoriossa.
Kunnostustyön päättyminen ja lopputuloksen toteaminen
Maaperän puhdistustyön/kaivutyön yhteydessä syntyvästä kaivannosta otetaan maaperän jäännöspitoisuusnäytteitä kaivannon pohjalta sekä jokaisesta seinämästä. Näytteitä otetaan kokoomanäytteinä yksi jokaista 200 m2 kohden. Näytteistä analysoidaan alueella todettujen haitta- aineiden pitoisuudet. Jäännöspitoisuusnäytteistä vähintään 30 % analysoidaan laboratoriossa.
Maaperän kunnostustyö lopetetaan, kun suunnittelualueen puhdistustavoitteet on saavutettu ja/tai tarvittavat eristerakenteet on asennettu tai kohdealueen kiinteistörajat on saavutettu. Mikäli kaikkea haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteet ylittävää maa-ainesta ei saada kohdealueelta poistettua, kyseiset alueet dokumentoidaan. Dokumentointi esitetään kunnostustyöstä laadittavassa loppuraportissa ja kunnostustavoitteet ylittävien massoja osalta laaditaan erillinen riskitarkastelu.
Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin
Mikäli alueella todetaan aikaisemmista tutkimuksista selvästi poikkeavaa pilaantuneisuutta, otetaan näytteet ja toimitetaan ne laboratorioon analysoitavaksi. Asiasta ilmoitetaan ympäristöviranomaisille, ja tilanteen mukaan kaivutyö keskeytetään tai massat siirretään loppusijoitukseen.
Jos maaperästä löytyy merkittäviä määriä tunnistamatonta jätejaetta, kaivutyöt keskeytetään ja löydetystä aineksesta otetaan näytteet laboratorioanalyysejä varten. Laadun selvittyä ainekselle selvitetään vastaanottopaikka.
Jos kunnostuksen yhteydessä ympäristöön leviää voimakasta hajua, kaivutyöt keskeytetään ja työtapoja muutetaan siten, että hajupäästöt pienenevät.
Mikäli kunnostustavoitteet ylittävä pilaantuneisuus jatkuu kohdekiinteistön ulkopuolelle, otetaan edustavat jäännöspitoisuusnäytteet kaivurajalta ja asennetaan huomio- tai eristerakenne. Tarvittaessa kunnostustyön jatkamisesta viereisen kiinteistön alueelle neuvotellaan ympäristöviranomaisen ja kiinteistön omistajan kanssa.
Jos kunnostustavoitteen ylittävä pilaantuneisuus jatkuu syvemmälle kuin kaivuteknisesti päästään, tiedotetaan ympäristöviranomaisia ja laaditaan riskinarvio sekä tarvittaessa eristerakennesuunnitelma.
Työnaikaisten riskien hallinta, työsuojelu ja ympäristöhaittojen ehkäisy
Työmaa-alue aidataan ja merkitään siten, etteivät ulkopuoliset pääse työmaa-alueelle. Aitaan kiinnitetään pilaantuneen maan kunnostuksesta varoittavia kylttejä. Kunnostustyön aikana kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maamassoja varaudutaan kastelemaan pölyämisen estämiseksi. Mikäli työmaa-alueen ulkopuolelle kulkeutuu maata kunnostettavalta alueelta, se poistetaan ajoreittejä pesemällä ja harjaamalla.
Pilaantuneet maa-ainekset pyritään kaivamaan suoraan kuorma-autojen kyytiin ja kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Mikäli maa-ainesta on tarpeen välivarastoida kohteella esim. viikonlopun yli, peitetään pilaantunut maa-aines pölyämisen ja mahdollisten sadevesien vaikutusten estämiseksi.
Työntekijöillä on tarpeelliset suojavarusteet (kypärä, turvajalkineet, suoja-/huomiovaatetus, suojakäsineet ja tarvittaessa hengityssuojain). Pilaantuneita maita käsiteltäessä kaivualueen läheisyydessä työmaa-alueella syöminen ja juominen on kielletty.
Kirjanpito
Kohteen ympäristötekninen asiantuntija pitää kirjaa maaperän puhdistuksen toteuttamisesta työmaalla. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja se on tarvittaessa viranomaisten saatavilla. Kirjanpidossa esitetään mm. seuraavat asiat:
Kunnostustyön päätyttyä toimenpiteistä laaditaan loppuraportti. Loppuraportti toimitetaan Turun kaupungin ympäristöviranomaiselle kolmen (3) kuukauden kuluessa kunnostuksen valmistumisesta ja siinä esitetään seuraavat asiat:
Maaperän puhdistustyön aloituksesta ilmoitetaan ennen työn aloittamista kirjallisesti Turun kaupungin ympäristöviranomaiselle. Aloitusilmoituksessa esitetään kunnostushankkeessa mukana olevien tahojen (mm. urakoitsija ja ympäristötekninen valvoja) yhteystiedot. Myös työn päättymisestä ilmoitetaan kirjallisesti Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.
Kunnostuksen aikataulu
Alustavan aikatauluarvion mukaan rakennustyöt aloitetaan vuoden 2025 alussa.
Ilmoituksen käsittely
Asian vireilläolosta ilmoittaminen sekä lausunnot ja mielipiteet
Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.
Ympäristönsuojelupäällikön päätös
Turun kaupungin ympäristönsuojelu on tarkastanut pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla 1 esitetty toimenpidealue) maaperän puhdistamisessa ja kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisessä kaivualueella on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:
Maaperän puhdistustuloksen toteaminen
1. Maaperän puhdistustyö tulee toteuttaa siten, että alueen maaperään jäävät haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelmassa (Hartela Länsi-Suomi Oy, Kunnostuksen yleissuunnitelma Kalevantie 5, Ramboll Finland Oy,1510086422, 9.9.2024) esitettyjä tavoitepitoisuuksia. Puhdistustavoitteiksi on esitetty Vna 214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvoja ja haihtuvien yhdisteiden tavoitearvoiksi alempia ohjearvoja tulevan rakennuksen alueella.
Maaperä tulee puhdistaa jätejakeista vähintään rakentamisen ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen puhdistamisen edellyttämässä laajuudessa. Myös runsaasti jätejakeita sisältävä maa-aines tulee poistaa.
Mikäli puhdistustyön yhteydessä havaitaan, että alueen maaperässä on aiemmin havaittujen haitta-aineiden lisäksi muita haitta-aineita kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, on niidenkin puhdistustavoitteet Vna 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot.
2. Massanvaihtokaivantojen reunoilta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan. Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m2:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Jokaisesta kaivannosta on sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä, kaivannon pohjalta yksi ja seinämistä vähintään neljä. Mikäli pohjan ja seinämien yhteenlaskettu pinta-ala on alle 5 m2, on tällaisesta kaivannosta koottava vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä (pohja ja seinämä).
Kenttämittarein tulee vähintään mitata raskasmetallien (Cu, Pb, Zn) ja öljyhiilivetyjen pitoisuudet. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa kenttätestitulosten varmistamiseksi. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.
Mikäli lisätutkimusten tai kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää myös laboratorioanalyysein. Analyysimenetelmän on oltava sellainen, että analyysituloksia voidaan verrata määräyksessä 1 asetettuihin puhdistusarvoihin.
Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely
3. Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttätestein tai laboratorioanalyysien avulla seuraavasti:
4. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.
Kohteesta poistettavat pilaantumattomat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), tulee toimittaa sellaiselle maakaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maanrakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).
Haitta-ainepitoisuuksiltaan alueen puhdistustavoitteet alittavaa, jätteetöntä maa-ainesta voidaan suunnitelmallisesti hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä, mikäli se rakennusteknisesti on tarkoitukseen soveltuvaa. Tällaisen maan hyödyntäminen tulee dokumentoida ja esittää loppuraportissa.
Pilaantumattomaksi luokiteltua maa-ainesta, jossa ei ole kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (haitta-ainepitoisuudet alle kynnysarvon) eikä jätejakeita, voidaan suunnitelmallisesti käyttää alueella kaivantojen täytöissä tai muussa maarakentamisessa, mikäli aines on rakennusteknisesti tarkoitukseen soveltuvaa. Tätä maa-ainesta voidaan suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyötykäyttää myös alueen ulkopuolella.
Muut määräykset
5. Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä sekä laatia kunnostusraportti. Asiantuntijalla tulee olla voimassa oleva ympäristönäytteenottajan henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus tai kokemus vastaavan puhdistusmenetelmän ohjaamisesta. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä sekä puhdistustyön raportoinnista. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta. Ympäristötekninen asiantuntija ohjaa poistettavat massat haitta-ainepitoisuuksien perusteella asianmukaiseen vastaanottopaikkaan ja huolehtii myös asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimisesta.
6. Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisen rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtainen siirtoasiakirja, jossa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja tai muilla luotettavilla menettelyillä. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.
7. Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-aineksia saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (494/2022) 94 §:n mukaisen hakemuksen mukaisen kirjauksen perusteella oikeus kuljettaa ammattimaisesti Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 maa- ja kiviaineksia.
8. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää vähintään peitettyinä. Pilaantuneita maita tai jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella.
9. Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai mittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.
10. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.
11. Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava.
Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.
12. Alueen maaperässä olevien mahdollisten jätteiden poistamistarpeesta ja käsittelystä tulee tarvittaessa keskustella ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa ja noudattaa ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeita.
13. Mikäli kaivantoon kertyy kaivutyötä haittaava vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanoton.
Mikä vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Vesihuolto Oy:n kanssa.
Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.
14. Ennalta arvaamattomista tilanteista tulee olla yhteydessä ympäristönsuojeluun. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä muun muassa erilaisista riskienhallintatoimenpiteistä kuten eristerakenteiden asentamisesta.
Mikäli maaperän pilaantuneisuuden havaitaan jatkuvan puhdistettavan alueen ulkopuolelle, asiasta tulee ilmoittaa kyseisen kiinteistön omistajalle sekä ympäristönsuojelulle.
Raportointi
15. Puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti, jossa esitetään kohteen kunnostustyön toteutus, käytetyt laadunvarmistusmenetelmät, kaivettujen ja poistettujen massojen määrät, haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat, poistetun jätteen määrät ja sijoituspaikat, jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit ja analyysitulokset, mahdollinen kaivantovesien käsittely, kaivualueet, mahdolliset huomio- ja eristerakenteet, aikataulu, arvio kunnostustavoitteen ja määräysten toteutumisesta, mahdollisten maaperään jääneiden haitta-ainepitoisuuksien riskitarkastelu, jatkotutkimusten tai tarkkailun tarve sekä kunnostustyön aikaiset poikkeavat tilanteet.
Loppuraportti tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 3 kk kuluessa puhdistustyön valmistumisesta. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettavien rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.
Perustelut
Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaan maaperä on puhdistettava siihen tilaan, ettei siitä puhdistustyön päätyttyä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Kohteeseen soveltuu parhaiten massanvaihtomenetelmä, sillä kohteessa poistetaan uudisrakentamisen yhteydessä joka tapauksessa rakennusteknisistä syistä maata. Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että ympäristönsuojelulain 133 §:n mukainen puhdistusvaatimus täyttyy, mikäli puhdistus toteutetaan esitetysti.
Määräyskohtaiset perustelut
Maaperän haitta-aineiden puhdistustavoitteet on tehtyjen tutkimusten perusteella määritetty kaikille niille haitta-aineille, joita tutkimuksissa havaittiin Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Jätejakeellisen maa-aineksen poistamista edellytetään rakentamisen ja puhdistamisen edellyttämän kaivuun alueilla. Tarkoituksena on, että kiinteistöllä ei puhdistuksen jälkeen tulevassa maankäytössä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 1)
Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä analysoidaan laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tutkimuspisteiden sijainti voidaan havaita. Mikäli jatkotutkimuksissa tai kaivun yhteydessä saadaan viitteitä muista haitta-aineista, tulee näiden pitoisuuksia tutkia myös jäännöspitoisuusnäytteistä riittävän puhdistustuloksen varmistamiseksi. (Määräys 2)
Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. Lajittelu perustuu jäteasetukseen (Vna 179/2012) ja sen muutokseen (Vna 86/2015), CLP-asetukseen ja komission asetukseen (102/1357/EU) sekä ympäristöhallinnon ohjeeseen 2/2007. (Määräys 3)
Kaivettujen ja rakennusteknisesti erilaisiin täyttöihin soveltuvien, puhdistustavoitteet alittavien maa-ainesten hyötykäyttö kohteessa on sallittu luonnonvarojen käytön ja kuljetusten aiheuttamien päästöjen sekä muiden mahdollisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Maiden ei katsota aiheuttavan merkittävää ympäristö- ja terveyshaittaa niiden esiintyessä maaperässä puhdistustavoitteet alittavina pitoisuuksina.
Kaivettuja aineksia ei tämän päätöksen varaisesti voi hyötykäyttää ilmoitusalueen ulkopuolella, koska maa-aineksen hallinnolliset menettelyt määräytyvät kaivettujen ainesten jäteluonteen perusteella. Hyödyntäminen toisaalla edellyttää esimerkiksi erillistä rakennus- tai ympäristölupaa. Jotta maa-aines ilmoitusalueella ei saisi jäteluonnetta, aineksen haitta-ainepitoisuus ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, jatkokäytön tulee olla varmaa ja suunnitelmallista sekä lisäksi aineksen tulee olla käytettävissä ilman muuntamistoimia. Käytön varmuutta osoittaa yleisesti se, että maa-ainesta ei varastoida pitkään ja että maa-aineksen käyttötarkoitus/kohde on tiedossa jo maa-aineksen varastoinnin alkaessa. Lähtökohtaisesti hyötykäytölle ilmoitusalueellakin tulee olla tarve ja hyötykäytettävän materiaalin tulee olla jätteetöntä. (Määräys 4)
Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. (Määräys 5).
Jätelain mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten. (Määräys 6)
Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 94 §:n mukaisen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Tarkoituksena on varmistaa jätteiden asianmukainen kuljetus ja käsittelyyn toimittaminen. (Määräys 7)
Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 8)
Massanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville tai alueen luonnolle, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 9)
Työmaakatselmus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi. (Määräys 10)
Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 11)
Puhdistustyössä saattaa syntyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. Kaivantoon mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen, kun tiedetään veden soveltuvuus esitettyihin käsittelyihin ja johtamiseen. (Määräys 12 ja 13)
Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, joten viranomaiselle varataan oikeus antaa työnaikaisia lisäohjeita ja -määräyksiä asiaa koskien. (Määräys 14)
Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Kohteen maaperään tai orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, josta syystä loppuraporttiin tulee tarpeen mukaan sisältyä arvio vesien tarkkailun tarpeesta sekä tieto mahdollisista eriste- ja huomiorakenteista jne. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. (Määräys 15)
Sovelletut säännökset
Ympäristönsuojelulaki (527/2014)
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Jätelaki (646/2011)
Jäteasetus (179/2012)
Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)
Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa
Päätöksen antaminen ja sen voimassaolo
Päätös on voimassa 31.12.2029 asti.
Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1370 euron maksu.
Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla
Olli-Pekka Mäki
ympäristönsuojelupäällikkö
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.
Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
Jakelu
aoHartela Länsi-Suomi Oy
tiedRamboll Finland Oy
tiedVarsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
tiedRakennus- ja lupalautakunta
Liitteet:
Kypays § 98
Liite 1:Toimenpidealueen sijainti kartalla