Kaupunkiympäristö, ympäristönsuojelu, vs. ympäristöinsinööri Pilvi Virolainen 21.5.2024:

ASIA

Revanssi Oy on 24.10.2023 jättänyt ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisen ympäristölupahakemuksen Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hakemus koskee jätteiden vastaanottoa ja lajittelua sekä vastaanotettujen ja lajiteltujen jätejakeiden väliaikaista varastointia. Lupaa haetaan vastaanottaa ja käsitellä vuodessa pysyvää jätettä alle 20 000 tonnia ja tavanomaista jätettä alle 20 000 tonnia. Lisäksi lupaa haetaan 100 tonnia kyllästetyn puun (CCA) vastaanottamiselle ja varastoinnille ennen edelleen toimitusta luvanomaaville vastaanottajille.

Lupaa haetaan toistaiseksi.

Lupaa haetaan myös ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaiselle toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta.

Kyseessä on uusi toiminta.

LUVAN HAKIJA

Revanssi Oy

Teollisuustie 4, 06150 Porvoo

Y-tunnus: 2838893-2

TOIMINNAN SIJAINTI

Osoite: Tinakatu 2, 20380 Turku

Kiinteistötunnus: 853-95-12-2

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Toiminnassa on kyse jätteen ammattimaisesta ja laitosmaisesta käsittelystä, joka on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f mukaan (muu kuin taulukon 2 kohdissa 13 a, b ja e tarkoitettu jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista).

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen viranomainen:

• pilaantumattoman betoni-, tiili- ja asfalttijätteen osalta maksimivarastointimäärän ollessa vuodessa alle 50 000 tonnia (YSA 713/2014 2 § 12 b-kohta, pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni tiili- ja asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa),
• välivarastointiin vastaanotettavien vaarallisten jätteiden ollessa kotitaloudessa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa syntyneitä ja varastointikapasiteetin ollessa enintään 50 tonnia (YSA 713/2014 2 § 12 c-kohta, kotitaloudessa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa syntyneen vaarallisen jätteen varastointipaikka tai vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavien romuajoneuvojen tai käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden varastointipaikka, jonka varastointikapasiteetti on enintään 50 tonnia)
• muiden jätteiden käsittelyn osalta maksimikäsittelymäärän ollessa vuodessa alle 20 000 tonnia (YSA 713/2014 2 § 12 f-kohta, muu kuin a-e alakohdassa taikka 1 §:n 13 kohdan a ja d-g alakohdassa tarkoitettu jätelain soveltamisalaan kuuluva jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista, jossa käsitellään jätettä alle 20 000 tonnia vuodessa).

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää luvan toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta ympäristönsuojelulain 199 §:n perusteella.

Turun kaupungin rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisten ympäristölupien ratkaisemisen ympäristönsuojelupäällikölle.

ASIAN VIREILLETULO

Lupahakemus on jätetty Turun kaupungin ympäristönsuojeluun 24.10.2023, jolloin se on tullut vireille. Hakemusta on täydennetty 23.1.2024 maanomistajan suostumuksella ympäristöluvan hakemiseen, minkä lisäksi Revanssi Oy on korjannut 6.3.2024 hakemuksen tietoja koskien kiinteistön pinta-alaa sekä lähimpiä asuinrakennuksia. Lisäksi Revanssi Oy on tarkentanut 8.4.2024 vastaanotettavia jätejakeita.

TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ

Sijaintipaikka ja sen naapurit

Materiaalikeskus sijaitsee Turun kaupungin Saramäen kaupunginosassa kiinteistöllä 853-95-12-2, osoitteessa Tinakatu 2. Materiaalikeskuksen lounaispuolella sijaitsee jätteenkäsittelylaitos, koillispuolella puuterminaali, itäpuolella autohalli ja -pesulatoimintaa. Muilta osin lähikiinteistöt ovat tällä hetkellä rakentamatonta teollisuusaluetta. Asemakaavan mukainen lähin erillispientalojen korttelialue sijaitsee noin 360 metrin etäisyydellä suunnitellun materiaalikeskuksen luoteispuolella, mutta lähin asuinrakennus sijaitsee naapurikiinteistöllä suunnitellun materiaalikeskuksen itäpuolella.

Kaavoitus

Kiinteistö sijaitsee voimassa olevassa asemakaavassa (853 20/1984) teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella (T-2), eli alueella voidaan rakentaa teollisuustiloja sekä varastorakennuksia niihin liittyvine aputiloineen.

Voimassa olevassa yleiskaavassa (853 45/1999) alue on merkitty tuotanto- ja varastotoiminnan alueeksi (T), eli työpaikka-alueeksi, joka varataan pääasiassa teollisen tuotannon ja varastotilojen sekä niihin liittyvien liike- ja toimistotilojen sekä julkisten palvelujen, virkistyksen, yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön.

Toimintaa koskevat luvat

Kiinteistöllä ei ole aiemmin ollut ympäristöluvallista toimintaa.

Hakija on vuokrannut Turun materiaalikeskuksen toimintaa varten 0,9 hehtaarin alueen Kiinteistö Oy Turun Tinakatu 2:lta. Turun kaupunki maanomistajana on antanut suostumuksen ympäristöluvan hakemiseen.

Vedet ja maaperä

Materiaalikeskus ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueelle. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Lentokentän pohjavesialue) on noin kahden kilometrin etäisyydellä lännessä. Piipanojan kaupunkipuro sijaitsee lähimmillään noin 740 metrin etäisyydellä suunnitellun materiaalikeskuksen länsipuolella.

Suunnitellun materiaalikeskuksen alue on asfaltoitu. Alueen luonnonmaa on pääosin savea. Savikerroksen päällä on vaihtelevan paksuinen täyttökerros.

Luonnonympäristö ja luonnonsuojelualueet

Suunnitellun materiaalikeskuksen läheisyydessä ei ole suojelualueita tai muita luonnonarvoiltaan huomioitavia kohteita.

HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA

Jätteenkäsittely

Kiinteistölle on tarkoitus perustaa materiaalikeskus rakentamisessa ja purkamisessa syntyvien jätejakeiden sekä teollisuuden, kaupan ja kotitalouksien kierrätyskelpoisten jätejakeiden vastaanotolle, käsittelylle, välivarastoinnille ja hyödynnettäväksi tai jatkojalostettavaksi toimittamiselle. Laitoksella työskennellään arkisin pääsääntöisesti klo 7–20 välisenä aikana sekä tarvittaessa viikonloppuisin.

Haettava toiminta sisältää jätteiden vastaanoton ja asiakastarpeiden mukaan mahdollisen käsittelyn, joka voi sisältää konelajittelua, seulontaa ja murskausta. Toiminta sisältää lisäksi jätejakeiden välivarastoinnin ennen käsittelyä ja käsittelyn jälkeen ennen toimittamista luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin. Jätteen käsittelyn erottelu- ja lajitteluprosesseja kehitetään niin, että jätevirrasta saadaan entistä enemmän materiaaleja raaka-ainehyötykäyttöön.

Lupaa haetaan vastaanottaa ja käsitellä vuodessa pysyvää jätettä alle 20 000 tonnia ja muuta tavanomaista jätettä alle 20 000 tonnia. Lupaa haetaan myös ottaa vastaan ja varastoida vuodessa 100 tonnia kyllästettyä puuta (CCA) ennen edelleen toimitusta luvanomaaville vastaanottajille. Vaarallisia jätteitä ei muutoin laitoksella käsitellä. Vastaanotettavat jätteet sekä niiden maksimi käsittely- ja varastointimäärät vuodessa on esitetty taulukoissa 1–3. Vastaanotetuista materiaaleista ja jätteistä paperit, pahvit, muovit, puu, metallit, kierrätyspolttoaine sekä betoni- ja tiilimurske valmistetaan teollisuuden raaka-aineiksi ja polttoaineiksi.

Metalliromu varastoidaan vaihtolavoissa asfaltin päällä ja toimitetaan luvanvaraiseen paikkaan jatkokäsittelyyn.

Betoni- ja tiilijätteitä varastoidaan kentällä asfaltin päällä. Betoni- ja tiilijäte jalostetaan ja hyödynnetään alueen rakenteissa tai toimitetaan muulle luvanvaraiselle vastaanottajalle.

Rakennus- ja purkujätteen lajittelu tapahtuu asfaltoidulla alueella. Jätteistä erotellaan kaivinkoneella suuret kappaleet ja muu lajitteluun kelpaamaton jae. Tarvittaessa jäte seulotaan ulkona ennen lajittelua tai karkean lajittelun jälkeen. Lajittelusta saadaan puuta, metallia, muoveja, betonia, tiiliä ja kiviainesta. Jäljelle jäänyt rejekti ja seulonnan sekalainen hienoaines toimitetaan kaatopaikalle esimerkiksi peittoaineeksi. Kierrätyspolttoaineen raaka-aineeksi soveltuva materiaali ja energiahyötykäytettävä rejekti ohjataan edelleen luvanvaraiselle vastaanottajalle. Mikäli materiaali sisältää vain vähän epäpuhtauksia, voidaan lajittelu suorittaa asfalttikentällä tai lajitteluhallissa ilman varsinaista lajittelulinjaa.

CCA-kyllästetty puu vastaanotetaan peitetylle lavalle ja toimitetaan lavan täytyttyä laitokselle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä.

Materiaalit tuodaan kierrätyslaitokselle pääosin kuorma-autoilla. Lastit puretaan jätelajeittain vastaanottoalueelle. Laitoksen vastaanottotoimintoihin kuuluvat vastaanottotarkastus, punnitus ja laadunmääritys. Punnituksen yhteydessä tehdään vastaanottokirjaukset ja tarkistetaan mahdolliset siirtoasiakirjat. Jätteen tuojalla on oltava muun muassa rakennusjätteistä ja vaarallisista jätteistä siirtoasiakirja. Vastaanottaja vahvistaa jätteen vastaanoton ja jätteen määrän sähköiseen asiakirjaan tehdyllä allekirjoituksellaan tai kirjaus voidaan tehdä myös suoraan sähköisesti vaaka- tai laskutusjärjestelmään. Kirjauksessa on oltava tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja -päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen tuoja ja laatu rekisteröidään tietokantaan jäteseurantaa ja muuta kirjanpitoa varten. Kirjanpito säilytetään vähintään kuusi vuotta. Materiaalit lajitellaan ja ohjataan varastoon tai suoraan käsittelyyn.

Mekaaninen jätteiden käsittely tapahtuu asfaltoidulla kenttäalueella sekä tarvittaessa myöhemmin rakennettavassa hallissa. Jätteistä lajitellaan suuret materiaalina hyödynnettävät kappaleet kaivinkoneella. Tämän jälkeen jätteet tarvittaessa seulotaan asiakasvaatimusten mukaisesti, ja jätteestä erotellaan pois hienoaines. Hyötyjätteet paalataan tarvittaessa ja varastoidaan kenttäalueille ennen toimittamista jätteen hyödyntäjälle. Prosessia ohjataan hyötykäytön edellyttämiin laatukriteereihin.

Hakemuksen mukaan prosessista syntyvä hienoaines sekä muut mineraalijakeet toimitetaan luvanomaavaan ympäristörakentamiseen, kaatopaikalle tai muuhun luvalliseen vastaanottopaikkaan. Isommat jakeet toimitetaan jatkojalostukseen tai jätteenpoltto- tai rinnakkaispolttolaitokseen. Tarvittaessa kierrätyspolttoaineen raaka-aineeksi soveltuva materiaali murskataan laitoksella ennen toimittamista jatkohyödyntäjälle.

Mikäli vastaanotettavat materiaalit sisältävät vain vähän eri epäpuhtauksia, voidaan jätteiden lajittelu suorittaa kaivinkoneella ja käsityönä asfalttikentällä tai lajitteluhallissa, ilman varsinaisia yksikköprosesseja.

Laitoksen vastaava hoitaja ilmoitetaan kaupungin ympäristöviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista.

Liikenne

Materiaalikeskukselle liikennöidään Tampereen valtatie E63:lta Kärmekallionkadun ja Vaistentieen tai seututie 222:n kautta Messinkikadulle ja sieltä edelleen Tinakadulle.

Laitoksen toimintaan liittyviä rekka-autokuljetuksia laitosalueelle ja laitosalueelta on noin 3000 kappaletta vuodessa. Ajoreitit laitosalueella neuvotaan kuljettajille. Nopeusrajoitus laitosalueella on 20 km/h. Kuljetukset tapahtuvat pääasiassa klo 7–20 välisenä aikana.

Kemikaalit ja energian kulutus

Materiaalikeskuksella polttoainetta kuluu vuodessa noin 40 000 litraa. Laitteiden tarvitsema kevytpolttoöljy varastoidaan 2000 litran metallisäiliössä, joka on varustettu kaksinkertaisella rakenteella ja laponestolla. Kiinteistöllä varastoidaan voitelu- ja hydrauliikkaöljyjä kerrallaan enintään 400 litraa, ja vuodessa edellä mainittuja kuluu noin 1000 litraa. Öljyt varastoidaan lukitussa varastossa, joka on varustettu valuma-altailla.

Laitoksen kaluston käyttöenergiaa suunnataan uusiutuvan sähkön käyttöön. Arvoitu vuosittainen sähkönkulutus on noin 25 MWh.

Hulevedet

Prosesseissa, kuten kostutuksessa ja pölyn sidonnassa, hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan alueen hulevesiä. Jätteiden käsittely- ja varastointialueiden hulevedet johdetaan tasaussäiliöön ja hiekan- ja öljynerottimen kautta kaupungin hulevesiviemäriin.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Hakemuksen mukaan toiminnalla ei ole vaikutusta lähiasukkaiden viihtyisyyteen tai terveyteen, vesistöön tai sen käyttöön eikä maaperään tai pohjaveteen. Työkoneista aiheutuvat savukaasupäästöjen vaikutukset rajoittuvat työkoneiden välittömään läheisyyteen, kuten myös materiaalien käsittelystä syntyvä pöly- ja hajuhaitta. Laitoksen toiminnasta ei synny meluhaittaa ympäröivälle asutukselle tai virkistyskäytölle. Hakijan mukaan laitoksen toiminnalla ei ole oleellista merkitystä lähialueen luontoarvoille tai rakennetulle ympäristölle.

Päästöt ilmaan

Materiaalikeskuksessa käytettävistä työkoneista, alueen liikenteestä sekä materiaalien murskauksesta syntyy ilmaan päästöjä, kuten pakokaasuja sekä pölyä. Koko tontti sekä liikennöintialueet asfaltoidaan pölyämisen estämiseksi. Asfaltoitujen alueiden säännöllinen puhdistaminen vähentää pölyämistä. Pölyä muodostavat käsittelyt toteutetaan hallissa tai pölyn leviäminen ehkäistään asentamalla pölynsitomisjärjestelmä käsittelypaikoille. Lajitteluaseman pölypäästöjä voidaan tarvittaessa vähentää vesisumulaitteistolla, joka puhaltaa hienojakoista vesisumua lajiteltavaan materiaalin, murskaimiin sekä seulontalaitteisiin.

Päästöt vesistöön ja viemäriin

Jätteiden käsittely- ja varastointialueiden hulevedet johdetaan tasaussäiliöön sekä hiekan- ja öljynerottimen kautta hulevesiviemäriin.

Laitoksen sosiaalitiloissa syntyvät vedet johdetaan kaupungin jätevesiviemäriin.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

Jätteitä vastaanotetaan, varastoidaan ja käsitellään ainoastaan päällystetyillä alueilla. Työkoneiden käyttämä polttoöljy varastoidaan kaksoisvaippasäiliössä. Vähäisiä määriä voiteluaineita lukitussa varastossa, joka on varustettu valuma-altailla.

Alueen lähistöllä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita.

Melu ja tärinä

Hakemuksen mukaan melua aiheuttavat toimenpiteet toteutetaan arkipäivisin klo 8–18 välisenä aikana. Laitoksella eniten melua aiheuttaa betonin murskaus, joka tehdään ulkona siirrettävällä polttomoottorikäyttöisellä murskaimella. Murskaimen meluvaikutusta vähennetään suuntaamalla murskaimen syöttöaukko asutuksesta poispäin. Käytettävät koneet täyttävät koneille voimassa olevat melumääräykset.

Jätteet kuljetetaan pääosin kuorma-autoilla lajitteluasemalle ja sieltä eteenpäin ajoneuvoyhdistelmillä. Laitoksella liikennöi maksimissaan noin 10 kuorma-autoa päivässä. Liikennöinti tapahtuu pääasiassa klo 7–20 välisenä aikana.

Jätteet

Päivittäisissä toiminnoissa ja toiminnan suunnittelussa huomioidaan roskaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen. Alueen siisteyttä valvotaan päivittäin ja siivousta tehdään aina tarvittaessa.

Laitokselle tulevat jätteet lajitellaan ja käsitellään ensisijaisesti materiaalihyötykäyttöön soveltuviksi. Lajittelurejektin määrää pyritään vähentämään tehokkaammalla lajittelulla ja asiakastiedotuksella sekä etsimällä uusia hyötykäyttökohteita jätejakeille. Laitoksella syntyy jätteiden hyödynnettävien jakeiden erottelun jälkeen lajittelurejektiä 5–40 % sisään tulevasta materiaalimäärästä. Lajittelurejekti toimitetaan laadun mukaisesti jätteenpolttolaitokseen tai kaatopaikalle.

Laitosmaisessa käsittelyssä jätteestä saadaan talteen noin 30 % kevytjaetta, josta suuri osa toimitetaan materiaalihyötykäyttöön. Materiaalihyötykäyttöön soveltumaton kevytjae toimitetaan energiahyötykäyttöön jätteenpolttolaitokselle tai laitokselle, joka valmistaa kierrätyspolttoainetta. Laitosmaisessa käsittelyssä jätteestä saadaan talteen noin 60 % raskasta mineraalijaetta, joka toimitetaan materiaalihyötykäyttöön ympäristö- ja maanrakentamisessa. Käsittelyssä syntyvien jätteiden käsittelymenetelmät ja -paikat on esitetty taulukossa 4.

Erityyppiset jätteet varastoidaan erillään asfaltoidulla kentällä tai hallissa. Käsittelyssä erotellut hyötyjätteet varastoidaan omilla alueillaan ja toimitetaan hyödyntäjille kapasiteetin mukaisesti. Käsittelemättömät jätteet käsitellään vastaanoton jälkeen nopeasti, minkä lisäksi käsittelyn rejektit toimitetaan käsittelyn jälkeen jatkokäsittelyyn nopeasti, jotta varastomäärät pysyvät pieninä.

Vaadituista jätteiden kuljetuksista tehdään sähköinen siirtoasiakirja. Jätteet luovutetaan käsiteltäväksi vain sellaiselle yritykselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa jätteiden vastaanottoon, varastointiin ja käsittelyyn.

ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN KÄYTÖSTÄ

Laitos noudattaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hakijalla on muun muassa käytössään sertifioitu ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, laitoksella otetaan käyttöön seuranta- ja tarkkailusuunnitelma ja laitokselle laaditaan pelastussuunnitelma. Vastaanotettavilla jätteillä on esihyväksyntä ja -hyväksyntämenettelyt, minkä lisäksi kuormien tiedot tallennetaan tietojärjestelmään jäteseurantaa ja muuta kirjanpitoa varten. Punnituksen yhteydessä tehdään yrityksen käytäntöjen mukaiset vastaanottokirjaukset ja tarkistetaan mahdolliset siirtoasiakirjat. Henkilöstö on perehdytetty.

JÄTTEEN KÄSITTELYTOIMINNAN TARKKAILU

Jätteiden laaduntarkkailu toteutetaan kuormien vastaanoton yhteydessä. Yhtiön henkilökunta on koulutettu tunnistamaan jätejakeeseen kuulumattomat materiaalit. Kaikki laitokselle vastaanotetut jätteet tunnistetaan, rekisteröidään ja punnitaan. Jätemäärät raportoidaan vuosittain ympäristöviranomaisille.

Hakija esittää, että öljynerotusjärjestelmän jälkeisestä tarkkailukaivosta otetaan kerran vuodessa keväisin vesinäyte, josta analysoidaan pH, sähkönjohtavuus, sameus, kiintoaine, sulfaatti, kloridi, DOC, arseeni, elohopea, lyijy, kadmium, kokonaiskromi, nikkeli, sinkki, kupari ja öljyhiilivedyt C10-C40. Lisäksi analysoidaan PAH-, PCB-, ja BTEX-yhdisteiden kokonaispitoisuudet kertaalleen toiminnan käynnistyttyä.

Hakemuksen mukaan melun kertaluontainen tarkkailu tehdään laitoksen ympäristössä laitoksen normaalina käyntiaikana aina kun uusia meluavia laitteita otetaan käyttöön. Toiminnan käynnistyttyä kolmen kuukauden kuluessa mitataan ulkona suoritettavan murskauksen osalta laitteiden ekvivalentti- ja enimmäismelutasoja lähimmässä häiriintyvässä kohteessa.

Tarkkailujen tulokset toimitettaan välittömästi niiden valmistuttua Turun kaupungille.

Ympäristönsuojelun kannalta merkittävät tapahtumat ja toimenpiteet, eli häiriötilanteet, poikkeukselliset päästöt, kuten esimerkiksi pöly, melu tai haju, alueelle kuulumattomat jätteet ja niiden edelleen toimittaminen, mahdolliset vuodot sekä muut vahingot ja onnettomuudet, niiden torjunta ja ympäristövaikutukset, kirjataan päiväkirjaan.

Lisäksi hakija esittää, että edellisen vuoden toimintaa koskeva vuosiraportti toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle helmikuun loppuun mennessä. Raportista käyvät ilmi seuraavat tiedot:

• yhteenveto laitoksen toiminnasta, tarkkailusta ja haittojen torjunnasta
• yhteenveto jätekirjanpidosta: vastaanotetut, hyödynnetyt ja jatkokäsittelyyn toimitetut jätteet
• poikkeukselliset tilanteet ja niiden aiheuttamat toimenpiteet
• laadunvalvontatulokset
• murskausajat sekä murskatut määrät jätelajeittain

Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat ja tallenteet säilytetään vähintään kuusi vuotta.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Materiaalikeskuksen henkilökunta tarkkailee työpäivän aikana mahdollisia ympäristövahinkoja. Yrityksellä on kirjalliset ohjeet toimintaan ympäristöonnettomuustapauksessa ja laitokselle laaditaan pelastussuunnitelma. Yleiset toimet ympäristöriskien torjumiseksi laitoksella ovat koulutus, koneiden riittävä huolto, tuotekehitys sekä imeytysaineiden nopea saatavuus ja riittävyys. Laitoksen piha-alue valaistaan, materiaalikeskuksen alue aidataan sekä varustetaan tallentavalla kamerajärjestelmällä. Vahinkotilanteissa ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin haitan minimoimiseksi ja poistamiseksi sekä poikkeuksellisen tilanteen uusiutumisen ehkäisemiseksi. Poikkeuksellisista tilanteista ja päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista ilmoitetaan viipymättä Turun kaupungin ympäristöviranomaiselle.

Jätteiden mekaaninen lajittelu ei aiheuta merkittäviä ympäristöriskejä tai onnettomuusriskejä. Vaaratilanteita voivat olla esimerkiksi tulipalon syttyminen tai nestevuoto säiliöstä tai autosta. Öljyvahingot voidaan torjua laitoksella olevilla imeytysaineilla ja/tai tarvittaessa imuautojen kalustolla. Tulipaloon liittyvä riski on pahin kesäaikaan. Murskaimen toiminnassa on riski pölyräjähdyksestä, jota ehkäistään palovaaraa aiheuttavien töiden ohjeistuksella, työntekijöiden neuvonnalla sekä suihkuttamalla kesäaikaan vettä murskattavaan materiaaliin. Muita hakijan tunnistamia keskeisiä riskejä ovat esimerkiksi kone- ja laiterikot, joista voi aiheutua vuotoja, maaperän likaantumista, tulipaloja sekä henkilövahinkoja. Edellä mainittuja riskejä voidaan ehkäistä muun muassa huolellisuudella, koneiden ja laitteiden oikeaoppisella käytöllä, huolloilla ja tarkastuksilla.

VAKUUS

Hakija esittää toiminnan aloittamisen vakuudeksi 5000 euroa perustuen varastossa olevan maksullisen jätteen enimmäismäärään, jonka kuljettamiseen ja käsittelyyn vakuus riittää. Hakemuksessa esitetyistä toiminnoista ei voida katsoa aiheutuvan pysyvää ympäristön muuttumista ja siten hakija katsoo ehdotetun vakuuden olevan riittävä ja ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Hakija esittää koko jätteenkäsittelytoiminnan vakuudeksi 58​ 218 euroa.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksesta tiedottaminen

Asian vireille tulosta on tiedotettu kuuluttamalla lupahakemuksesta Turun kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla 31.1.-11.3.2024 välisen ajan, jolloin hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä. Hakemuksesta annettiin erikseen kirjeitse tieto 300 metrin etäisyydellä oleville kiinteistöille. Asiasta ei ole ilmoitettu lehdessä.

Lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet

Hakemuksesta pyydettiin lausunto Turun kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta, kaavoitusviranomaiselta sekä pelastusviranomaiselta.

Kaavoituksen lausunnossa (1.2.2024) on todettu, että vaikka alueella voimassa olevassa asemakaavamerkinnässä ja sen määräyksissä ei puhuta jätteenkäsittelystä, on se katsottu mahdolliseksi ainakin Saramäen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueilla. Saramäen teollisuusalueella on ennestään jo useita jätteiden käsittelyyn ja kierrättämiseen keskittyneitä yrityksiä. Siten kaavoitus katsoo, että hakemuksessa esitetty toiminta on asemakaavan mukaista, ja että luvan myöntämiselle ei ole kaavallista estettä.

Pelastusviranomaisen lausunnossa (20.2.2024) on todettu, että toiminnanharjoittajan tulee laatia vaara- ja vahinkotilanteisiin varautumisesta pelastussuunnitelma, jonka tulee sisältää muun muassa arvio jätejakeiden tulipalossa tarvittavan sammutusveden saatavuudesta alueella sekä ohjeet onnettomuustilanteissa toimimiseksi. Pelastuslaitoksen operatiivisen toiminnan mahdollistamiseksi ja tulipalon leviämisen rajaamiseksi palavista jätteistä, hakekasoista tai varastoalueesta toiseen tulisi toiminnanharjoittajalle ympäristöluvassa asettaa velvoite suunnitella ja ylläpitää riittävät suojaetäisyydet tai vastaavat suojaustoimenpiteet palavien materiaalien välillä. Lisäksi lausunnossa todetaan, ettei hakemusasiakirjojen perusteella toiminnanharjoittajalle synny ilmoitusvelvollisuutta pelastusviranomaiselle vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista. Polttonesteiden varastointi ja käsittely alueella tulee järjestää tiiviille alueelle siten, että mahdolliset vuodot säiliön täytön tai koneiden tankkauksen aikana voidaan havaita ja pystytään keräämään talteen.

Yksityishenkilöiden muistutuksessa (1.3.2024) on todettu, että haetut jätemäärät ovat valtaisia ja voidaan olettaa, että tiilen ja betonijätteen murskaus tuottaa enemmän pöly-, melu- ja muuta haittaa kuin Vaistentien toisella puolella sijaitseva puunkäsittelylaitos. Lisäksi muistutuksessa todetaan, ettei hakemuksessa ole esitetty riittävästi liikennehaittoja, jätteiden alkuperää eikä miten hygieniaolosuhteet suunnitellulla lupa-alueella on hoidettu. Muistuttajat toteavat, että jätteiden käsittelyä alueella ei tule lisätä. Lisäyksessä (8.3.2024) muistuttajat vastustavat luvan myöntämistä toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta.

Yksityishenkilöiden muistutuksessa (3.3.2024) on todettu, että hakemuksessa on virheitä kiinteistön pinta-alan sekä lähimpien asuinrakennusten osalta. Lisäksi muistuttajat vastustavat ympäristöluvan myöntämistä, sillä jätteiden säilyttäminen ei ole soveliasta näin lähellä asutusta, ja kiinteistön koko on toimintaan aivan liian pieni.

Yksityishenkilön muistutuksessa (5.3.2024) on todettu, että hakemuksen käsittelyssä tulee huomioida, ettei haettavasta toiminnasta päädy pohjaveden myötä muistuttajan porakaivoon epäpuhtauksia, että lupa-alueelle rakennetaan riittävä äänieste muistuttajan kiinteistön suuntaan sekä ettei haitallinen pöly leijaile muistuttajan tontille.

Moision ja Yli-Maarian Pientalot ry:n mielipiteessä (8.3.2024) vastustetaan ympäristöluvan myöntämistä sekä toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta.

Yksityishenkilön muistutuksessa (11.3.2024) on todettu, että toiminta tulee aiheuttamaan pöly- ja pieneläinhaittaa, tontti on liian pieni kyseiselle toiminnalle ja etäisyydet materiaalikeskuksesta on esitetty hakemuksessa väärin. Muistuttaja vastustaa kyseisen toiminnan aloittamista.

Yrityksen muistutuksessa (11.3.2024) vastustetaan toiminnan aloittamista.

Vastine

Hakija on vastineessaan (2.4.2024) todennut, että laitokselle otetaan vastaan vain luvan mukaisia jätteitä. Lähtökohtaisesti jätteiden kuljetusmatkat pyritään pitämään lyhyinä kannattavuuden varmistamiseksi. Vastaanotettavat jätemäärät ovat enintään 40​ 000 tonnia vuodessa ja enintään saman verran jätettä lähtee myös laitokselta ulos. Tavoitteena on yhdistää kuljetuksia mahdollisuuksien mukaan siten, että laitokselle tulevat autot ottavat lähtiessään myös kuorman mukaansa. Alueelle ei oteta vastaan jätettä, joka sisältäisi haittaeläimille ravintoa, kuten yhdyskuntajätettä tai biojätettä. Pysyvää jätettä otetaan vastaan enintään 20​ 000 tonnia vuodessa. Tämä sisältää myös kaiken mahdollisen asfaltin vastaanoton, eli asfaltti ei tule määrällisesti tämän päälle.

Jätteiden laaduntarkkailu toteutetaan kuormien vastaanoton yhteydessä. Yhtiön henkilökunta on koulutettu tunnistamaan jätejakeeseen kuulumattomat materiaalit. Kaikki laitokselle vastaanotetut jätteet tunnistetaan, rekisteröidään ja punnitaan.

Hakijalla on vuosien kokemus jätteiden käsittelystä ja varastoinnista, minkä perusteella kyseisen kiinteistön on katsottu soveltuvan muun muassa kokonsa puolesta haetun toiminnan mukaisille määrille. Tontin pinta-alaa ja lähimpien asuinrakennusten etäisyyttä koskevat tiedot on korjattu hakemukseen 8.3.2024 lähetetyllä tarkennuksella. Tarkennus ei kuitenkaan aiheuta muutoksia lupahakemuksessa esitettyyn itse toiminnan kuvaukseen päästöjen rajoitustoimineen. Lisäksi lupahakemuksesta kuulemiseen on sisällytetty liitteenä olevan naapuriluettelon naapurikiinteistöt 300 metrin etäisyydeltä, joka on ympäristöviranomaisen mukaan toiminnan luonteen huomioon ottaen riittävä etäisyys, joten lupahakemuksen käsittelyyn tai kuulemiseen virheellä ei ole vaikutusta.

Jätteitä vastaanotetaan, varastoidaan ja käsitellään ainoastaan päällystetyillä alueilla. Jätteiden käsittely- ja varastointialueiden hulevedet johdetaan tasaussäiliöön ja hiekan- ja öljynerottimen kautta hulevesiviemäriin. Näillä toimilla pystytään tehokkaasti estämään mahdollisten epäpuhtauksien joutuminen alueen maaperään ja sitä kautta pohjaveteen. Mahdollinen kiintoaines laskeutuu tasaussäiliön ja hiekanerottimen pohjalle, joista ne tyhjennetään erikseen pois ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelypaikkaan.

Lupahakemuksen liitteessä 7 on kuvattu jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma. Hulevesien tarkkailun osalta toiminnanharjoittaja on esittänyt hulevesille kerran vuodessa keväisin otettavaa näytettä, josta analysoidaan pH, sähkönjohtavuus, sameus, kiintoaine, sulfaatti, kloridi, DOC, arseeni, elohopea, lyijy, kadmium, kokonaiskromi, nikkeli, sinkki, kupari ja öljyhiilivedyt C10-C40. Lisäksi analysoidaan PAH-, PCB- ja BTEX-yhdisteiden kokonaispitoisuudet kertaalleen toiminnan käynnistyttyä.

Lähtökohtaisesti lupa-alueelta lumia ei kuljeteta alueen ulkopuolelle, paitsi mahdollisesti runsaslumisina talvina. Alue pidetään kuitenkin jatkuvasti siistinä, jolloin alueen lumet eivät sisällä roskia tai muuta hienoainesta.

Laitoksella eniten melua aiheuttaa betonin murskaus. Polttomoottorisen murskaimen meluvaikutusta vähennetään suuntaamalla murskaimen syöttöaukko asutuksesta poispäin. Toiminnan aiheuttama melu alittaa valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 melulle asetetut ohjearvot asutukseen käytetyillä alueilla. Melua aiheuttavat toimenpiteet toteutetaan arkipäivisin klo 8–18 aikana.

Pölypäästöjen vähentämiseksi tontti ja liikennöintialueet asfaltoidaan. Asfaltoitujen alueiden säännöllinen puhdistaminen vähentää pölyämistä. Lajitteluaseman pölypäästöjä vähennetään tarvittaessa vesisumulaitteistolla. Vesisumutus optimoidaan siten, että ylimääräistä ainekseen sitoutumatonta vettä syntyy mahdollisimman vähän. CCA-puu vastaanotetaan peitetylle lavalle, eikä sitä käsitellä tontilla, joten toiminnassa ei synny haitallista pölyä kyllästetystä puusta.

Laitoksen toimintaan liittyviä rekka-autokuljetuksia laitosalueelle ja laitosalueelta on noin 3000 kappaletta vuodessa. Kuljetuksista osa kulkee Messinkikatua Turun vankilan ohi. Messinkikatu on asfaltoitu ja tieluokitukseltaan katu, jolla on lähtökohtaisesti vilkasta liikennettä. Toiminnan aiheuttamilla liikennemäärillä ei ole merkittävää vaikutusta alueella jo olevaan liikennemäärään nähden. Mahdollisesti pölyävät kuormat kuljetetaan peitettyinä.

Hakemuksen mukainen toiminta ei ole este elintarvikeautojen säilyttämiselle naapuritontilla jatkossakaan.

Hakija viittaa vastineessaan myös Turun kaupungin kaavoituksen lausuntoon, jossa todetaan, että hakemuksessa esitetty toiminta on asemakaavan mukaista, eikä luvan myöntämiselle ole kaavallista estettä.

Hakija tulee laatimaan aluetta koskevan pelastussuunnitelman. Palavaa materiaalia sisältävät varastokasat sijoitetaan siten, että niiden välillä on palamattomasta materiaalista koostuva suoja/kasa tai vaihtoehtoisesti siten, että niiden välinen etäisyys on vähintään kahdeksan metriä. Polttonesteet varastoidaan kaksivaippaisessa säiliössä asfaltoidulla alueella siten, että mahdolliset vuodot voidaan havaita ja pystytään keräämään talteen.

Lupahakemuksessa on esitetty perusteet toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta. Täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Hakemuksessa esitetyistä toiminnoista ei voida katsoa aiheutuvan pysyvää ympäristön muuttumista ja siten hakija katsoo ehdotetun vakuuden olevan riittävä. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon tai muuttaa täytäntöönpanopäätöstä, eikä täytäntöönpano tee siten muutoksenhakua hyödyttömäksi. Hakija katsoo, ettei muistutuksissa ole esitetty seikkoja, joiden takia toimintaa ei voisi aloittaa muutoksenhausta huolimatta.

Päätös​Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen myöntää Revanssi Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan materiaalikeskukselle rakentamisessa ja purkamisessa syntyvien jätejakeiden sekä teollisuuden, kaupan ja kotitalouksien kierrätyskelpoisten jätejakeiden vastaanotolle, käsittelylle, välivarastoinnille ja hyödynnettäväksi tai jatkojalostettavaksi toimittamiselle Turun kaupungissa kiinteistöllä 853-95-12-2 osoitteessa Tinakatu 2.

Luvan mukainen toiminta voidaan aloittaa ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen ja vakuuden ollessa voimassa.

Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa ja vastineessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä.

Toiminta

1.​ Ennen toiminnan aloittamista toiminnanharjoittajan on nimettävä laitoksen ympäristönsuojelusta vastaava henkilö ja toimitettava yhteystiedot Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Yhteystiedot on pidettävä ajan tasalla.

2. Kiinteistöllä 853-95-12-2 saa vastaanottaa, välivarastoida ja käsitellä vuosittain yhteensä enintään 19​ 999 tonnia tavanomaisia jätteitä, enintään 20​ 000 tonnia pysyviä jätteitä sekä enintään 100 tonnia vaarallista jätettä. Mineraalisten jätteiden maksimivarastointimäärä on 10​ 000 tonnia, vaarallisten jätteiden 30 tonnia ja muiden jätteiden 1500 tonnia.

Laitokselle saa vastaanottaa, käsitellä ja välivarastoida ainoastaan seuraavia jätenimikkeitä: 03 01 04*, 10 13 14, 15 01 01–15 01 04, 16 01 17, 16 01 18, 16 01 20, 17 01 01–17 01 03, 17 01 07, 17 02 01–17 02 04*, 17 03 02, 17 04 01–17 04 07, 17 04 11, 17 05 04, 17 05 08, 17 06 04, 17 08 02, 17 09 04, 19 12 01–19 12 03, 19 12 12, 20 01 01, 20 01 39 ja 20 01 40.

Lupa-alueelle ei saa vastaanottaa muita jätejakeita, eikä muita vaaralliseksi jätteiksi luokiteltavia jätteitä kuin CCA-kyllästettyä puuta. Lupa-alueella ei saa välivarastoida betoni- ja tiilijätettä, joka on aistinvaraisesti havaittavissa pilaantuneeksi tai sisältää asbestia tai PAH-yhdisteitä.

​

3.​ Lupa-alueella saa murskata vain betoni- ja tiilijätettä. Muita jätejakeita saa seuloa ja lajitella. Alueella ei saa murskata energiajätettä, muovijätettä tai kyllästettyä puuta.

4.​ Jätteen vastaanotto- ja kuormaustoimintaa saa harjoittaa lupa-alueella arkisin maanantaista perjantaihin klo 7–20 välisenä aikana sekä lauantaisin ja arkipyhien aattoina klo 8–16 välisenä aikana. Toimintaa ei saa harjoittaa sunnuntaisin eikä pyhäpäivinä.

Betoni- ja tiilijätteen murskausta ja muita häiritsevää melua aiheuttavia toimenpiteitä saa harjoittaa arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 8–18 välisenä aikana. Vuosittain murskaustoimintaa saa harjoittaa yhteensä enintään 30 arkipäivänä. Murskausta ei saa harjoittaa heinäkuussa.

5.​ Kaikki lupa-alueelle vastaanotettavat kuormat tulee tarkastaa vastaanotettaessa. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä vastaanotettavien jäte-erien vastaanotto- ja varastointikelpoisuudesta. Mikäli lupa-alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole sallittu, on jäte viipymättä toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty tai palautettava jätteen haltijalle.

6.​ Kaikkia laitokselle vastaanotettavia jätteitä on käsiteltävä ja varastoitava siten, ettei toiminnasta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, vuotoja, haju- tai pölyhaittaa eikä lähialueen roskaantumista ja haittaeläimiä, kuten rottia.

Lupa-alueelle vastaanotetut jätteet tulee varastoida jätejakeittain erillisissä kasoissa, lavoilla tai konteissa. Kutakin jätejaetta saa varastoida enintään lupamääräyksen 2 mukainen maksimimäärä kuitenkin siten, että varastointi voidaan toteuttaa turvallisesti ottaen huomioon muun muassa riittävät kulkuväylät sekä paloturvallisuus. Kaikkien kasojen yhteydessä on huomioitava tulipalojen varalta riittävä tila sammutustöille. Varastokasojen koon tulee olla kullekin varattuun alueeseen nähden kohtuullisia ja kasojen korkeus saa olla enintään 3 metriä.

Herkästi palavat jätteet tulee varastoida siten, että mahdollisten tulipalojen leviäminen on mahdollista estää. Herkästi palavat jätteet tulee varastoida palamattomasta materiaalista, esimerkiksi betonista, tehdyillä väliseinin erotetuilla alueilla.

7.​ Kaikki laitoksella vastaanotetut jätteet on toimitettava edelleen hyödynnettäväksi ja/tai käsiteltäväksi laitokselle, jolla on ympäristölupa tai vastaava lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon ja/tai käsittelyyn. Jätejakeiden välivarastointiaika lupa-alueella tulee pitää mahdollisimman lyhyenä, enintään yhden vuoden.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

8.​ Asiaton ja luvaton jätteen tuominen lupa-alueelle on estettävä niinä ajankohtina, jolloin kohteessa ei ole valvontaa, esimerkiksi lukittavalla portilla tai muulla vastaavalla. Lupa-alue tulee olla aidattu vähintään 2,5 metriä korkealla aidalla.

9.​ Mikäli toiminnasta aiheutuu roskaantumista, tulee toiminnanharjoittajan viipymättä siivota roskaantunut alue ja etsittävä keinot roskaantumisen ehkäisemiseksi jatkossa.

10. Kaikki piha-alueen sade-, sulamis- ja valumavedet on käsiteltävä standardin SFS-EN-858-1 mukaisessa I-luokan öljynerottimessa, josta poistuvan veden öljyhiilipitoisuus on alle 5 mg/l.

Hulevesijärjestelmän kunnosta laitteineen tulee huolehtia säännöllisesti. Hulevesiviemärit tulee olla suljettavissa siten, että mahdolliset likaantuneet hulevedet sekä sammutusjätevedet pystytään padottamaan lupa-alueelle. Hulevesien käsittelyn jälkeen laitoksella tulee olla näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivo, josta voidaan ottaa vedenlaatunäytteitä ja tarvittaessa estää vesien pääsy vesistöön tai viemäriin.

11. Sosiaalitilojen jätevedet on johdettava kaupungin jätevesiviemäriin.

12. Toiminnasta aiheutuva melu ei häiriintyvissä kohteissa saa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja eikä asumisterveysasetuksessa (545/2015) mainittuja sisämelun toimenpiderajoja.

13. Murskauksen aiheuttamaa melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Varastokasat tulee sijoittaa siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy.

14. Toiminnasta ilmaan aiheutuvien hengitettävien hiukkasten pitoisuus (PM10) ei saa ylittää valtioneuvoston asetuksessa (79/2017) asetettua raja-arvoa eikä valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) asetettua ohjearvoa alueilla, joilla oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille. Kokonaisleijuma (TSP) ei saa ylittää häiriöalttiilla kohteilla valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) asetettua ohjearvoa.

15. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta pölyhaittaa. Jätteen käsittelystä ja varastoinnista aiheutuva pölyäminen lupa-alueen ulkopuolelle on estettävä riittävän tehokkaalla kastelulla tai käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pölyntorjuntaa tulee tehdä aina kun lupa-alueella murskataan. Alueita, joissa työkoneet liikkuvat, on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Lupa-alueelta poistuvien ajoneuvojen renkaat tulee tarvittaessa huuhdella alueelta poistuttaessa.

16. Mikäli toiminnasta todetaan aiheutuvan erityisen häiritsevää melua tai pölyämistä lähialueiden asukkaille, toiminnanharjoittajan tulee viipymättä ryhtyä tarpeellisiin toimiin haitan poistamiseksi. Toiminta tulee keskeyttää, mikäli aiheutuvaa haittaa ei muuten saada poistettua. Turun kaupungin ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa asiaa koskevia lisämääräyksiä tai ohjeita.

17. Lupa-alueella polttoaineita saa varastoida kaksoisvaippasäiliössä, josta saa tankata ainoastaan lupa-alueella käytettäviä työkoneita. Säiliön tulee olla kemikaaliviranomaisen hyväksymä sekä vuodonilmaisimella ja ylitäytönestimellä varustettu. Säiliön tulee olla toiminta-aikojen ulkopuolella lukittu. Säiliö on tarkastettava ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluttua käyttöönotosta sekä tämän jälkeen annetun kuntoluokan mukaisesti. Tarkastuksesta on laadittava tarkastuspöytäkirja, joka on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Tarkastuksen saa suorittaa vain Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymä tarkastaja.

Muut kemikaalit, kuten voitelu- ja hydrauliikkaöljyt, tulee varastoida lukitussa tai valvotussa tilassa siten, etteivät ne poikkeustilanteessakaan pääse leviämään ympäristöön. Kemikaaleja tulee käyttää siten, ettei niistä aiheudu maaperän, pintaveden tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa.

18. Koneiden ja laitteiden tankkauksen on tapahduttava siihen suunnitellulla paikalla. Polttonestesäiliön täyttö- ja purkupaikan on oltava nesteitä läpäisemätön ja reunoiltaan korotettu tai kauttaaltaan kallistettu siten, että hulevedet ohjautuvat tankkauspaikalta hallitusti hälytyksellä varustettuun I-luokan öljynerottimeen. Viemärissä on oltava välittömästi öljynerottimen jälkeen sulkuventtiilikaivo, josta vesien pääsy ympäristöön voidaan viivytyksettä estää. Tankkausta on valvottava koko ajan ja tankkauksen suorittajalla on oltava riittävästi imeytysmateriaalia ja öljynkeräysvälineitä tankkauksessa sattuvan vahingon varalta.

19. Lupa-alueella saa tehdä vain työn jatkumisen kannalta välttämättömät huollot. Huollot tulee tehdä nesteitä läpäisemättömällä ja reunoiltaan korotetulla tai kauttaaltaan kallistetulla alueella, josta hulevedet ohjautuvat hallitusti I-luokan öljynerottimeen siten, että mahdolliset vuodot saadaan kerättyä talteen. Työkoneiden ja laitteiden pesu alueella on renkaiden huuhtelua lukuun ottamatta kielletty.

20. Laitoksen käsittely- ja varastointialueen, varastointilavojen ja ynnä muiden rakenteiden sekä käytettävien työkoneiden ja laitteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai työkoneissa havaitaan puutteita tai vaurioita, tulee toiminta keskeyttää, kunnes puutteet ja vauriot on korjattu.

Poikkeukselliset tilanteet

21. Toiminnanharjoittajan tulee laatia suunnitelma vaara- ja vahinkotilanteisiin varautumisesta. Suunnitelman tulee sisältää vähintään lupa-alueen suojaustoimet, arvio jätejakeiden tulipalossa tarvittavan sammutusveden saatavuudesta, määrästä ja käsittelystä alueella sekä ohjeet onnettomuustilanteissa toimimiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa suunnitelma ympäristönsuojelulle hyväksyttäväksi hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään 30 vuorokautta, ennen toiminnan aloittamista.

22. Häiriö- ja poikkeustilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa tai merkittävää haittaa lähiasutukselle, on ilmoitettava välittömästi Turun kaupungin ympäristönsuojeluun. Pelastuslaitokselle (hätäkeskukseen) tulee ilmoittaa välittömästi sen toimialaan kuuluvista onnettomuus- ja vaaratilanteista, kuten öljy- ja kemikaalivahingoista, varsinaisten torjuntatoimien suorittamiseksi.

23. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle lupa-alueella on oltava saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia, vuotojen torjuntakalustoa ja alkusammutuskalustoa. Toiminnanharjoittajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisen tilanteen uusiutumisen ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kouluttaa laitoksen henkilökunta menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa.

Tarkkailu ja raportointi

27. Jätteenkäsittelytoimintaa tulee harjoittaa jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma tulee pitää ajan tasalla.

28. Laitosalueelta siirrettävistä jätteistä tulee olla jätelain (646/2011) 121 §:n mukaisesti siirtoasiakirja, joka sisältää valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 24 §:ssä velvoitetut tiedot. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan.

29. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa vastaanotetuista ja toiminnassa syntyvistä ja käsittelystä jätteistä sekä niiden edelleen toimittamisesta ja muusta toiminnasta, kuten murskausajankohdista kellonaikoineen. Jätteiden luokittelussa ja raportoinnissa on käytettävä jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 4 §:n ja liitteen 4 jäteluettelon mukaista jaottelua. Jätteitä koskeva kirjanpito on säilytettävä vähintään kuusi vuotta ja se on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaisille.

30. Alueen hulevesien laatua tulee seurata vähintään kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä) öljynerotusjärjestelmän jälkeisestä tarkkailukaivosta. Näytteistä on analysoitava ainakin pH, sameus, kiintoaine, sähkönjohtavuus, liuennut orgaaninen hiili (DOC), sulfaatti, kloridi, arseeni, elohopea, lyijy, kadmium, kokonaiskromi, nikkeli, sinkki, kupari ja öljyhiilivedyt (C10-C40). Lisäksi toiminnan käynnistyttyä vesinäytteestä on analysoitava kertaalleen PAH-, PCB- ja BTEX-yhdisteiden kokonaispitoisuudet.

Vesinäytteiden tulokset tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viipymättä tulosten valmistuttua.

31. Toiminnan aiheuttama melutaso tulee tarkistaa ulkopuolisen puolueettoman asiantuntijan tekemin mittauksin kertaluonteisesti kuuden kuukauden kuluessa toiminnan alkamisesta ajankohtana, jolloin alueella muodostuvan melun määrä on suurimmillaan sekä jatkossa tarpeen mukaan. Suunnitelma mittauksista tulee toimittaa valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi 14 vuorokautta ennen mittausten toteuttamista. Melumittausraportti tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viipymättä tulosten valmistuttua.

32. Toiminnan aiheuttama pölytaso tule tarkistaa ulkopuolisen puolueettoman asiantuntijan tekemin mittauksin kertaluonteisesti kuuden kuukauden kuluessa toiminnan alkamisesta ajankohtana, jolloin pölyn muodostuminen on suurimmillaan sekä jatkossa tarpeen mukaan. Suunnitelma mittauksista tulee toimittaa valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi 14 vuorokautta ennen mittausten toteuttamista. Pölymittausraportti tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viipymättä tulosten valmistuttua.

33. Toimintaa koskevan vuosiraportti tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiraportin tulee sisältää yhteenvetona ainakin seuraavat tiedot:

• jätetunnuksittain eriteltynä vastaanotettujen jätteiden määrä (t/a)
• jätetunnuksittain eriteltynä varastossa olevien jätteiden määrä (t/a) sekä jätteiden varastointiajat
• jätetunnuksittain eriteltynä eteenpäin toimitetun jätteen määrä (t/a) ja vastaanottopaikat
• jätteiden käsittelyn (murskaus) toiminta-ajat ja käsittelymäärät sekä lajit
• vuoden aikana toteutuneiden tarkkailujen tulokset, kuten vesinäytteiden tulokset ja melu- ja pölymittausraportit
• tiedot toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista

Raportointi tulee tehdä sähköisesti valtakunnalliseen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

34. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon.

Vakuus

35. Toiminnanharjoittajan tulee ennen jätteenkäsittelytoiminnan aloittamista toimittaa Turun kaupungin rakennus- ja lupalautakunnalle asetettu 58​ 218 euron suuruinen jätteenkäsittelytoiminnan vakuus. Vakuus on asetettava ympäristönsuojelulain 61 §:n edellyttämällä tavalla.

Toiminnan lopettaminen

36. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojeluun.

37. Luvanhaltijan tulee toiminnan päättyessä huolehtia toiminta-alueella olevien jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä toiminta-alueen siivoamisesta toiminnassa käytetyistä laitteista ja materiaaleista. Siivoamisesta tulee ilmoittaa ympäristönsuojelulle, joka voi tarkastaa laitosalueen siisteyden ja tarpeen mukaan antaa tarvittavia määräyksiä.

Asetusten ja muiden säännösten noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perustelut ja luvan myöntämisen edellytykset

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminta täyttää ympäristönsuojelu- ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa säädöksissä asetetut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset eikä toiminnasta katsota aiheutuvan yksinään tai yhdessä lähialueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupapäätöksessä on huomioitu myös muut aluetta kuormittavat toiminnot, kuten muut jätteenkäsittelytoiminnot. Lupamääräyksissä on huomioitu alueen kokonaiskuormitus ympäristön ja haitankärsijöiden kannalta. Lupamääräysten mukaan toimittaessa toiminnasta ei arvioida syntyvän kohtuutonta haittaa lähimmille kiinteistöille.

Haetun toiminnan ei katsota olevan ristiriidassa asemakaavan kanssa.

Jätemateriaalien hyödyntäminen edistää jätelaissa mainittua yleistä velvollisuutta noudattaa etusijajärjestetystä.

Perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta

Toiminnalle myönnetään toiminnan aloittamislupa muutoksenhausta huolimatta. Koska toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, toiminta voidaan ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesti aloittaa lupapäätöstä noudattaen hakijan asettaessa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai muuttamisen varalta. Vakuus toiminnan aloittamiseksi ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesti muutoksenhausta huolimatta on sisällytetty jätteenkäsittelytoiminnan vakuuteen.

Muutoksenhakutuomioistuin voi päätöksellään kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

Lupamääräysten perustelut

Määräys 1: Ympäristönsuojelusta vastaavan henkilön nimeäminen on tarpeen valvonnallisista syistä, yhteydenpidon helpottamiseksi ja tiedon kulun turvaamiseksi erityisesti poikkeuksellisissa tilanteissa tai nopeaa reagointia edellyttävissä vahinkotilanteissa.

Määräykset 2 ja 3: Vastaanotettavat jätteet sekä niiden käsittely- ja varastointimäärät on myönnetty hakemuksen mukaisesti. Ympäristöluvassa on sallittu hakemuksesta poiketen vain betoni- ja tiilijätteen murskaus sekä muiden jätejakeiden seulonta ja lajittelu, jotta voidaan varmistua, ettei toiminnasta aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa.

Määräys 4: Toiminta-ajat on myönnetty pääasiassa hakemuksen mukaisesti kuitenkin siten, että toiminta-aikoja viikonloppuisin ja arkipyhinä on rajoitettu asutuksen läheisyyden ja asumisviihtyvyyden vuoksi. Lisäksi murskaustoimintaa on rajoitettu 30 arkipäivään ja murskaus on kielletty heinäkuun ajaksi ympäristöhaittojen rajaamiseksi.

Määräykset 5–7: Määräykset on annettu, jotta varmistutaan, että toiminnanharjoittaja on selvillä vastaanotettavien jätteiden laadusta, ja ettei toiminnasta aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, eikä roskaantumista. Määräyksessä 6 on huomioitu annetut muistutukset sekä pelastuslaitoksen lausunto. Ympäristöluvassa ei ole sallittu betoni- ja tiilijätteen hyödyntämistä lupa-alueen rakenteissa, sillä hakemuksessa ei ole esitetty tarkemmin hyödyntämispaikkaa tai jätteen laadunhallintaa.

Määräys 8: Määräys on tarpeen yleisen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Asiattoman liikkumisen estäminen ehkäisee mahdollista ilkivaltaa, josta voi aiheutua esimerkiksi roskaantumista ja vaaraa ympäristölle.

Määräykset 9–16: Toiminnanharjoittajan tulee tunnistaa toimintansa ympäristövaikutukset sekä rajoittaa niitä ympäristönsuojelulain (527/2014) 6–8 §:n mukaisesti. Toiminnan yleiseksi ohjeistamiseksi ja ympäristöriskien sekä terveys- ja ympäristöhaittojen minimoimiseksi on annettu yleisiä määräyksiä roskaantumisesta, vesienkäsittelystä, melusta, pölystä. Määräyksissä on huomioitu hakemuksesta annetut muistutukset.

Määräys 17: Ympäristönsuojelulain (527/2014) 7 §:n mukaisesti toiminnanharjoittajalla on velvollisuus ehkäistä ja rajoittaa ympäristön pilaantumista. Koska polttoaineet sekä kemikaalit voivat aiheuttaa esimerkiksi terveyshaittaa tai maaperän ja vesistön pilaantumista, toiminnassa tulee huolehtia niiden asianmukaisesta ja turvallisesta käsittelystä ja varastoinnista. Tästä syystä on määrätty muun muassa vuotojen hallinnan järjestämisestä sekä säännöllisistä säiliön tarkastuksista. Valvonnan kannalta on tarpeellista, että ympäristönsuojeluviranomainen saa tarvittaessa tarkastuspöytäkirjat tiedoksi. Tarkastajan pätevyys on vaadittu, jotta varmistutaan asianmukaisesta tarkastuksesta sekä sen dokumentoinnista.

Määräykset 18–20: Määräykset on annettu ympäristön pilaantumisen ja sen vaaran estämiseksi. Polttonestesäiliön täyttö- ja purkupaikan sekä huoltopaikan suojausrakenteen tarkoituksena on estää mahdollisten vuotojen pääsy maaperään. Tankkauksen valvonnalla sekä riittävillä öljynkeräysvälineillä voidaan minimoida mahdolliset vuodot sekä niistä aiheutuvat haitat. Määräyksellä 19 on mahdollistettu työn jatkumisen kannalta välttämättömät huollot. Kieltämällä työkoneiden ja laitteiden pesu lupa-alueella estetään pesussa liukenevien haitallisten aineiden, kuten öljyn ja liuottimien, pääsy vesistöihin, maaperään tai pohjaveteen.

Määräys 21: Varautumalla onnettomuustilanteisiin ennakolta varmistetaan ensitorjunta sekä minimoidaan mahdolliset haitat. Suunnitelma tulee toimittaa ympäristönsuojelulle hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista, jotta varmistutaan, että tehtävät suojaukset, toimenpiteet ja ohjeistukset ovat riittäviä toiminnan alkaessa. Määräyksessä on huomioitu pelastuslaitoksen lausunto.

Määräykset 22 ja 23: Määräyksillä varmistetaan ensitorjunta sekä tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Varautumalla onnettomuustilanteisiin ennakolta minimoidaan mahdolliset haitat.

Määräykset 27–32: Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa toiminnan tarkkailusta. Määräykset on annettu sen varmistamiseksi, että alueelta luovutettavat jätteet toimitetaan asianmukaiseen vastaanottoon, käsittelyyn tai hyötykäyttöön eikä jätteistä pääse aiheutumaan ympäristöhaittaa. Jätelain mukaisesti toiminnanharjoittajalla on kirjanpitovelvoite itse jätteestä sekä sen toimituspaikoista. Lisäksi toiminnanharjoittajalla on ympäristönsuojelulain mukainen selvilläolovelvollisuus toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä sekä mahdollisuudesta vähentää toiminnan haitallisia vaikutuksia parhaalla mahdollisella tavalla. Lupamääräyksillä on varmistettu riittävä tarkkailu ja viranomaisen mahdollisuus tarvittaessa antaa lisämääräyksiä ja ohjeita.

Määräys 33: Määräys on annettu viranomaisten tiedonsaannin turvaamiseksi sekä valvonnan järjestämiseksi. Viranomaisen saamien tietojen avulla voidaan arvioida toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista.

Määräys 34: Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä sekä mahdollisuudesta vähentää toiminnan haitallisia vaikutuksia parhaalla mahdollisella tavalla.

Määräys 35: Ympäristöluvassa toiminnalta on edellytetty jätteen käsittelytoiminnan vakuus, jonka avulla tarvittaessa varmistetaan asianmukainen jätehuolto, seuranta, tarkkailu sekä lopettamistoimet. Vakuudella katettavien kustannusten ei tässä tapauksessa katsota toimintaa lopettaessa olevan jätteen määrä ja laatu huomioon ottaen vähäiset. Kuljetuskustannusten lisäksi vakuuden suuruuteen vaikuttaa myös jätteen vastaanottokustannus. Vakuudessa on huomioitu sekä kuljetus- että vastaanottokustannukset. Toiminnan aloittamisluvan mukainen vakuus on sisällytetty jätteenkäsittelytoiminnan vakuuteen.

Määräykset 36 ja 37: Ympäristönsuojelulain (527/2014) 170 §:n luvanvaraisen toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle muun muassa toiminnan olennaisista muutoksista, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta. Lisäksi ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä.

Vastaukset yksilöityihin vaatimuksiin

Lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin vaatimuksiin on vastattu pääosin lupamääräyksissä 8–20, joissa annettu määräyksiä muun muassa vesienkäsittelystä, pölyn, melun, roskaantumisen ja täten myös haittaeläinten ehkäisemisestä, sekä jätteenkäsittelyn seurannasta ja tarkkailusta annetuissa lupamääräyksissä 27–33. Pohjaveden suojelusta ei ole ympäristöluvassa annettu määräyksiä, vaan määräykset koskevat lupa-alueen hule- ja jätevesien käsittelyä ja johtamista. Ympäristöluvassa ei ole määrätty rakentamaan meluesteitä lupa-alueelle, vaan meluhaittoja on määrätty vähentämään muun muassa murskaimen koteloinnein tai muilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla sekä varastokasojen sijoittelulla. Lisäksi lupamääräys 16 mahdollistaa lisämääräysten antamisen. Pelastuslaitoksen lausunnossa esitettyihin vaatimuksiin on vastattu lupamääräyksissä 6, 17, 18 ja 21.

Muistutuksissa on otettu kantaa myös lähialueen liikennemäärän kasvuun. Ympäristölupaharkintaan ei kuulu liikenteen yleisten ympäristöhaittojen huomioon ottaminen alueella, joka ei kuulu suoranaisesti toiminnanharjoittajan vastuulle ja joka on osoitettu yleiseen liikenteeseen, eikä tästä syystä liikennöinnistä ole annettu määräyksiä.

Luvan voimassaolo

Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi.

Sovelletut oikeusohjeet ja säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Jätelaki (646/2011)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Käsittelymaksu

Lupa-asian käsittelystä peritään Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella 3150 euron maksu (jätteiden ammattimainen ja laitosmainen käsittely ja jätevesien käsittely).

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

Liite 1​Asemapiirros toiminta-alueesta

​

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö