Juristiharjoittelija Roosa Repo ja valvontajuristi Esa Mettälä, 3.5.2024:

Kuvaus asiasta

Aura Rakennus Oy (myöh. Hakija) on 24.11.2023 jättänyt hakemuksen naapurin kiinteistön käyttämiseksi maankäyttö- ja rakennuslain 149 a §:n mukaisesti purku- ja uudisrakennustyön suorittamiseksi omistamallaan kiinteistöllään 853-7-11-15. Kyseessä olevan naapurikiinteistön 853-7-11-1 omistaa Kiinteistö Oy Turun Centrum (myöh. Naapuri).

Hakijan kiinteistöllä 853-7-11-15 sijaitsee varastorakennus PRT 1033046889, jonka kiinteistön omistaja haluaa purkaa rakennuttaakseen tilalle uuden kerrostalon. Uuden kerrostalon rakennuslupahakemusta ei ole jätetty joulukuussa 2023, mutta tullaan Hakijan mukaan jättämään vuoden 2024 alussa.

Hakijan kiinteistölle 853-7-11-15 kuljetaan normaalisti kiinteistön 853-7-11-16 kautta. Kulkuoikeus on vahvistettu asemakaavamerkinnällä alueella voimassa olevassa asemakaavassa (29/2015), joka on tullut voimaan 17.6.2023. Lisäksi kulkuoikeutta varten on 26.8.2023 rekisteröity kiinteistörasite 2023-K30.

Hakijan kiinteistölle 853-7-11-15 on 20.12.2023 päätöksellä § 1133 myönnetty purkamislupa 2023-1278 toimisto- ja autosuojarakennuksen purkamiseksi. Purkamislupa on myönnetty ehdollisena.

Hakija toteaa hakemuksessaan naapurin kiinteistön käyttämiseksi, että Hakijan kiinteistölle johtavan porttikäytävän kautta ei voida kulkea Hakijan kiinteistölle suuremmilla rakennustyökoneilla, ja siksi naapurin kiinteistön käyttäminen on välttämätöntä.

Hakijan tavanomaisesti käyttämän porttikäytävän kooksi on hakemuksessa ilmoitettu 3650 mm x 2650 mm. Naapurin porttikäytävän kooksi Hakija on ilmoittanut 3870 mm x 5600 mm.

Naapurin porttikäytävä avautuu ajoväylälle ja -luiskalle. Porttikäytävän jälkeen Hakijan ja Naapurin kiinteistöt erottuvat toisistaan Naapurin kiinteistön puolella olevaan ajoluiskaan yhtenevällä betonikaiteella.

Hakija on liittänyt hakemukseensa piirustuksen suunnitelmistaan, jossa Hakijan kiinteistölle on Naapurin kiinteistön kautta osoitettu kulkuyhteys työmaaliikenteelle sekä kulkuyhteyden tieltä väliaikaisesti purettava osa betonikaidetta.

Hakemuksessa todetaan, että purkutyöt ja uudisrakennustyöt kestäisivät arviolta yhteensä noin 68 viikkoa (17 kuukautta).

Hakija nimeää naapurille koituvaksi pääasialliseksi haitaksi työmaaliikenteen Naapurin kiinteistön porttikäytävän kautta ja betonikaiteen osittaisen purkamisen. Hakijan mukaan muita haittoja naapurin kiinteistön käytöstä ei synny Naapurille.

Hakija toteaa, että Naapurin kiinteistöä ja porttikäytävää käytetään vain silloin, kun kulkeminen purkutyömaalle ei onnistu Hakijan oman kulkuyhteyden kautta. Hakijan mukaan kulkuyhteyttä käytettäisiin pääasiassa arkipäivisin kello 7–16, mutta Hakija on valmis sopimaan Naapurin kanssa kulkuyhteyden käytön yksityiskohdista tarkemmin haitan minimoimiseksi. Hakija toteaa, että aiheutuvat haitat ovat sellaisia, jotka eivät estä MRL 149 a §:n mukaisen luvan myöntämistä.

Kuuleminen

Purkamislupa

Purkamisluvan 2023-1278 johdosta on kuultu naapureita, mukaan lukien nyt kyseessä olevaa Naapuria, Turun kaupungin ympäristösuojelua ja Museokeskusta.

Yksikään naapuri ei ole antanut asiassa huomautusta.

Museokeskus on antanut purkuluvasta puoltavan lausunnon.

Ympäristösuojelun lausunto on annettu ehdollisena.

Lupa käyttää naapurin kiinteistöä

Ennen lopullisen päätöksen tekemistä asianosaisilla on ollut mahdollisuus antaa kirjallinen vastineensa valmisteilla olevasta päätöksestä.

Naapuri on 18.12.2023 antanut asiassa lausunnon, jossa vastustaa luvan myöntämistä Hakijalle.

Naapuri toteaa lausunnossaan ensisijaisesti, että luvan myöntämisestä Hakijalle koituu sellaista haittaa, joka estää 149 a §:n mukaisen luvan myöntämisen.

Naapuri on viitannut MRL:n esitöihin, joissa on todettu, että lupa naapurin kiinteistön käyttämiseen tarkoittaa ensisijaisesti rakennustyössä tarvittavien telineiden tai tukirakenteiden sijoittamista naapurin maalle taikka rajaan rajoittuvan seinän kunnossapitotoimien suorittamista naapurin maan kautta. Naapuri toteaa, että MRL:n esitöiden mukaan luvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei luvan myöntämisestä aiheudu naapurille sanottavaa haittaa tai häiriötä.

Naapurin mukaan merkittävin aiheutuva haitta Naapurille, kiinteistöä käyttäville vuokralaisille sekä vuokralaisten asiakkaille ja tavarantoimitukselle on Naapurin kiinteistölle kulkemisen vaikeutuminen ja turvallisuuden heikkeneminen.

Kohdassa, josta Hakija tulisi järjestämään kulkunsa omalle kiinteistölleen, risteävät moottoriajoneuvojen ja kevyen liikenteen kulkuväylä. Naapurin mukaan kellonaika, jolloin Hakija aikoo suorittaa kulkemisen naapurin kiinteistön kautta, on se, jolloin Naapurin liikekiinteistössä on suurin käyttöaste.

Naapuri toteaa, että purettavan kaiteen osalta ennallistamisen tulisi tarkoittaa sitä, että kaide korjattaisiin vastaamaan jäljelle jääviä osia, eikä purettu ja korjattu osa ei saisi erottua olemassa olevasta kaiteesta. Naapurin mukaan ennallistaminen tällä tavalla tulisi olemaan todennäköisesti hankalaa.

Naapuri vastustaa MRL 149 a § mukaisen luvan myöntämistä sillä perusteella, että Hakijan hakema naapurin kiinteistön käyttämiseksi vaadittava lupa ei ole MRL 149 a §:n ja lain esitöiden mukainen toimenpide, josta ei aiheutuisi naapurille muuta kuin tilapäistä ja vähäistä haittaa tai häiriötä. Hakijan hakemuksessa kuvaamat perusteet luvalle poikkeavat merkittävästi lain esitöissä mainituista, vähäistä haittaa aiheuttavista toimista.

Naapuri toteaa lausunnossaan, että jos rakennusvalvontaviranomainen katsoo Naapurin vastustuksesta huolimatta, että lupa myönnetään, lupa tulee myöntää ehdollisena.

Naapuri vaatii ensisijaisesti, että luvan ehdoksi asetetaan seuraavaa:

1)​ ​ ​ ​ Hakija korvaa kaikki mahdolliset luvan myöntämisestä johtuvat välilliset ja välittömät Naapurin, ja Naapurin kiinteistössä vuokralla olevien vuokralaisten sekä heidän asiakkaidensa lupaan ja kulkuyhteyteen liittyvät korvausvaatimukset;

2)​ ​ ​ ​ Naapuri, Naapurin kiinteistön vuokralaiset sekä heidän asiakkaansa voivat olla suoraan Hakijaan yhteydessä, mikäli heiltä sanottuja vaatimuksia olisi lupaan liittyen odotettavissa;

3)​ ​ ​ ​ Hakija maksaa vakuuden liittyen luvan kohteen ennallistamiseen sekä sanktiot, mikäli luvan ehtoja ei noudateta;

4)​ ​ ​ ​ Hakijalta edellytetään turvallisuussuunnitelmaa liittyen siihen, miten turvallinen liikkuminen Naapurin kiinteistöllä taataan, mikäli lupa myönnetään

5)​ ​ ​ ​ Hakijan ja Naapurin kiinteistöjen välisen kaiteen osalta on toimitettava vaikutustenarviointi rakenteen kestävyyteen ja turvallisuuteen liittyen; ja

6)​ ​ ​ ​ Hakija toimittaa suunnitelmat purkamisesta ja ennallistamisesta.

Naapuri vaatii toissijaisesti, että mikäli Naapurin ensisijaisesti vaatimia lupaehtoja ei voida ottaa osaksi lupaa, luvassa on edellytettävä, että ennen luvan voimaantuloa on Hakijan ja Naapurin välille tehtävä erillinen sopimus, jolla sovitaan yllä mainituista, sekä mahdollisesti muutoin asiaan liittyvistä ja osapuolten vaatimista, ehdoista.

Hakija on 22.12.2023 antanut vastineen Naapurin lausunnosta.

Hakija toteaa, että se on useaan kertaan pyrkinyt vuoden 2023 aikana sopimaan Naapurin kiinteistön käytöstä Naapurin kanssa tuloksetta. Lausunnossaan Hakija toteaa, että Hakijan ja Naapurin edustajan välisessä viestittelyssä Naapurin edustaja on todennut, ettei Naapuri halua sopia asiasta ja asia tulee päättää viranomaisen toimesta.

Hakija toteaa, että purkutöiden ja uudisrakennustöiden aikana Naapurin kiinteistöä käytetään 1–2 kertaa niinä päivinä, jolloin se on töiden suorittamiseksi välttämätöntä. Kaikki muu kulku suoritetaan Hakijan oman kulkuväylän kautta. Hakijan mukaan Naapurin alueen käyttö ei tule olemaan päivittäistä, ja purkutöiden aikana tulee olemaan paljon päiviä, jolloin Naapurin aluetta ei käytetä.

Hakija tuo esiin valmiutensa ennallistaa kiinteistö siihen kuntoon kuin se oli käyttöön otettaessa.

Hakija toteaa, että betonikaide ja ajoluiskan kantava alempi osa ovat vaurioituneet sekä betoniterästen ruostuminen on silmin havaittavaa. Hakijan mukaan Naapurin tulisi itse arvioida betonikaiteen vauriot ja tehdä korjaussuunnitelma, jotta ajoluiskan betonikaiteen lujuus ei heikkene liikaa.

Perustelut

Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 149 a §:n mukaan rakennusvalvontaviranomainen voi hakemuksesta antaa naapuria kuultuaan luvan naapurin alueen käyttämiseen hakijalle välttämättömän rakennustyön tai muun toimenpiteen tekemiseksi, jollei tästä aiheudu naapurille muuta kuin tilapäistä ja vähäistä haittaa tai häiriötä. Hakijan on toimenpiteen jälkeen kunnostettava naapurin alue ja saatettava se käyttöä edeltäneeseen tilaan.

MRL 149 a § sallii luvan myöntämisen naapurin alueen käyttämiseksi naapurin vastustuksesta huolimatta.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999) 4 §:n mukaan kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on valvoa kaavojen noudattamista, huolehtia rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelemisestä sekä osaltaan valvoa rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa ja hoitoa siten kuin siitä säädetään.

Rakennusvalvontaviranomaisella ei ole toimivaltaa velvoittaa yksityistä tahoa korvaamaan toiselle yksityiselle aiheutuvia mahdollisia vahinkoja. Rakennusvalvontaviranomainen ei voi sisällyttää käsittelemäänsä lupaan ehtoa, joka asettaa ennakolta Hakijalle vahingonkorvausvastuun suhteessa Naapuriin. Hakijan mahdollisesti Naapurille ja muille aiheuttamat välittömät ja välilliset vahingot korvataan vahingonkorvauslain mukaisesti. Naapuri vastaa tällaisessa tilanteessa itse vahingonkorvausvaatimustensa esittämisestä Hakijalle, mikäli Hakija vahingoittaa Naapurin aluetta käyttäessään sitä.

Rakennusvalvontaviranomaisella ei myöskään ole toimivaltaa määrätä Hakijaa vastaanottamaan lupaan liittyviä Naapurin vaatimuksia. Sopiminen purku- ja rakennustöiden käytännön järjestelyistä ja asianosaisten keskinäisestä yhteydenpidosta lupaprosessin päätyttyä ei ole rakennusvalvontaviranomaisen toimivaltaan kuuluva asia.

Hallintolain (434/2003) 34 §:n mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Hallintolain 11 §:n mukaan hallintoasiassa asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee.

MRL 149 a §:n mukaisen luvan myöntämistä koskevassa hallintoasiassa asianosaisia ovat luvan Hakija ja Naapuri, jonka kiinteistöä halutaan käyttää.

Asianosaisten tulee esittää lupaan liittyvät vaatimuksensa päätöksen tekevälle lupaviranomaiselle lupamenettelyn kuulemisen yhteydessä.

Asianosaisille on nyt käsiteltävässä lupa-asiassa annettu tilaisuus kirjallisen selvityksen antamiseen. Hakija ja Naapuri ovat molemmat antaneet asiassa selvityksen ja esittäneet lupaa koskevat vaatimuksensa.

Naapurin kiinteistön käyttäminen Hakijan kuvaamalla tavalla on saadun selvityksen perusteella välttämätöntä purku- ja rakennustöiden suorittamiseksi. Hakijan tavanomainen kulkuväylä kiinteistölleen ei sovellu siihen työmaaliikenteeseen, joka koskee rakennustöiden aikana tarvittavia suurempia ajoneuvoja. Näiden ajoneuvojen käyttö on välttämätöntä purku- ja rakennustöiden suorittamiselle. Purkutöihin Hakijalla on jo lupa. Hakijalle myönnetty purkamislupa menettäisi merkityksensä, jos Hakija ei voisi suorittaa sen mukaisia toimenpiteitä. Uudisrakentamiselle Hakijalla ei vielä ole rakennuslupaa, mutta lupaa tullaan hakemaan vuoden 2024 alkupuolella.

Lupa naapurin alueen käyttämiseksi on Hakijalle MRL:n tarkoittamalla tavalla välttämätön purku- ja rakennustöiden suorittamiseksi.

Naapurialueen käyttämisestä purku- ja rakennustyö tekemiseksi aiheutuu Naapurille MRL:n tarkoittamalla tavalla tilapäistä ja vähäistä haittaa ja häiriötä. Naapurialuetta ei käytetä koko arvioitua purku- ja rakennustyön kestoaikaa (17 kuukautta), vaan ainoastaan silloin, kun se välttämätöntä. Hakijan arvion mukaan töiden aikana on paljon päiviä, jolloin ei ole tarvetta käyttää Naapurin aluetta sekä paljon päiviä, jolloin Naapurin aluetta käytetään vain muutaman kerran päivässä. Vaikka purku- ja rakennustyön kesto ei sinänsä ole lyhytaikainen, Naapurin alueen käyttö on kerralla lyhytaikaista ja siten tästä käytöstä aiheutuva haitta tilapäistä ja vähäistä. Muurin purkaminen on pitkäaikainen toimenpide, mutta sen purkamisesta luvassa edellytetyllä tavalla ei myöskään voida katsoa aiheutuvan varsinaista jatkuvaa haittaa Naapurille.

Suuri osa Naapurin vastineessa kuvatusta haitasta liikenteelle ja liiketoiminnalle on sellaista, jota pitkäkestoinen kerrostalon rakennustyömaa aiheuttaa joka tapauksessa. Liikenne kadulla estyy ajoittain eikä normaali kulkeminen Naapurin kiinteistölle tai muille lähettyvillä oleville kiinteistöille ole hetkellisesti mahdollista. Tämä haitta ei kuitenkaan aiheudu siitä, että Hakija käyttää Naapurin kiinteistöä, vaan haitta aiheutuu katualueella tapahtuvasta normaalista poikkeavasta toiminnasta, joka liittyy Hakijan kiinteistöllä tapahtuvaan rakentamiseen yleisesti. Rakennustoimintaan yleisesti liittyy poikkeamia liikennejärjestelyjä katualueilla. Poikkeusjärjestelyissä huomioidaan mm. turvallinen liikkuminen kadulla ja kadun varrella oleville kiinteistöille.

MRL 141 §:n mukaan rakennusvalvontaviranomainen voi ottaa lupapäätökseen tarpeelliset määräykset. Määräykset voivat koskea muun ohessa rakennustyön tai toimenpiteen suorittamista ja mahdollisesti aiheutuvien haittojen rajoittamista.

Naapurin kiinteistön käytöstä Naapurille aiheutuvat haitat ja häiriöt on mahdollista minimoida lupamääräyksillä.

Lupaehdot:

1.​ ​ ​ ​ Hakijan on käytettävä Naapurin kiinteistöä siten, että Naapurin kiinteistön käytöstä aiheutuu Naapurille korkeintaan vähäistä haittaa.

2.​ ​ ​ ​ Hakijan tulee toimittaa suunnitelmat koskien turvallisen liikkumisen järjestämistä Naapurin kiinteistöllä sekä betonikaiteen purkamista ja ennallistamista rakennusvalvontaviranomaiselle ja Naapurille ennen naapurin kiinteistön käyttöä. Hakijalta edellytettävissä suunnitelmissa tulee huomioida rakennusvalvontaviranomaisen asettamat lupamääräykset.

3.​ ​ ​ ​ Hakijan tulee koko purku- ja rakennustyön aikana käyttää Naapurin kiinteistöä hakemuksensa mukaisesti vain silloin, kun se on Hakijalle välttämätöntä. Kaikki muu kulkeminen Hakijan kiinteistölle on suoritettava Hakijan kiinteistön tavanomaisen kulkuväylän kautta. Tämä tarkoittaa muun muassa jalankulkua sekä sellaisten ajoneuvojen kulkua, joka on mahdollista suorittaa Hakijan tavanomaisen kulkuväylän kautta.

4.​ ​ ​ ​ Hakijan on pyrittävä järjestämään Naapurin kiinteistön käyttö sellaisena kellonaikana, jolloin käytöstä aiheutuu Naapurille vähiten haittaa.

5.​ ​ ​ ​ Kellonaikoina, jolloin Hakija käyttää Naapurin kiinteistöä Hakijan kiinteistölle kulkemiseen, Hakijan on huolehdittava alueen liikennejärjestelyistä ja tarvittaessa harjoitettava liikenteenohjausta varmistaakseen liikennöinnin turvallisuuden.

6.​ ​ ​ ​ Hakijan on pyrittävä suunnittelemaan purku- ja rakennustöiden kulku siten, että Naapurin kiinteistön käyttö on keskitetty koskemaan mahdollisimman lyhyitä ajanjaksoja koko purku- ja rakennustyön ajan.

7.​ ​ ​ ​ Hakijan edellytetään toimittavan suunnitelmat purku- ja rakennustöiden kulusta rakennusvalvontaviranomaiselle ja Naapurille. Suunnitelmissa tulee mainita purkutöiden aloitusajankohta, arvio purku- ja rakennustöiden valmistumisajankohdasta ja kuvailla purku- ja rakennustöiden eri vaiheet ja arviot niiden kestosta sekä mitä toimenpiteitä purkutöiden eri vaiheiden aikana suoritetaan ja miten ne vaikuttavat Naapurin kiinteistön käyttöön.

8.​ ​ ​ ​ Hakijan on toimenpiteen jälkeen kunnostettava naapurin kiinteistö ja saatettava se käyttöä edeltäneeseen tilaan MRL 149 a §:n mukaisesti. Ennallistaminen merkitsee ensisijaisesti naapurin kiinteistön kunnostamista käyttöä edeltäneeseen tilaan kestävyyden, lujuuden, turvallisuuden ja käytettävyyden osalta.

9.​ ​ ​ ​ Koska Naapurin kiinteistön käyttö merkitsee, että Hakijan ja Naapurin kiinteistöt erottavasta betonikaiteesta puretaan osa, Hakijan tulee ennallistaa betonikaide teknisten ominaisuuksiensa osalta siinäkin tapauksessa, että ennallistamisen seurauksena betonikaide olisi paremmassa kunnossa kuin se oli ennen Naapurin kiinteistön käyttöä. Kaiteen tulee ennallistamisen jälkeen vastata kunnoltaan kuitenkin vähintään kaiteen alkuperäisen rakentamisajan tasoa.

Hakijan velvoittaminen ennallistamiseen, jonka seurauksena kaide on käyttöä edeltänyttä tilaa paremmassa kunnossa, on perusteltua, koska betonikaiteen hyvällä kunnolla on alueen liikennejärjestelyjen ja ajoturvallisuuden kannalta merkitystä myös Hakijalle. Betonikaide estää moottoriajoneuvojen kulkeutumista ajoliuskalta ja Naapurin kiinteistöltä Hakijan kiinteistölle. Kohdassa olisi ilman kaidetta riski Naapurin kiinteistön ajoluiskan liikenteen ja Hakijan kiinteistön porttikäytävän kautta kulkevan liikenteen risteäminen tavalla, joka heikentää turvallisuutta.

10.​ Hakijan on käytettävä Naapurin kiinteistöä siten, että Hakijan toiminnasta aiheutuu ainoastaan vähäistä haittaa Naapurille. Koska Naapurin alueen käyttäminen merkitsee ajoluiskaan liittyvän betonikaiteen purkamista, on Hakijan purkamisesta aiheutuvien haittojen minimoimiseksi suunniteltava ja toteutettava kaiteen purkaminen siten, että se ei vaikuta alueen muihin rakenteisiin niiden teknisiä ominaisuuksia heikentävällä tavalla.

11.​ Kohtaa, josta kaidetta puretaan, ei saa jättää avonaiseksi silloin, kun sitä ei käytetä kulkuyhteytenä Hakijan kiinteistölle. Kohta on suljettava siirreltävillä liikenne-esteillä, jotka ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan riittävät takaamaan liikennöinnin turvallisuuden kohdassa, josta kaide on purettuna.

Hakijan on pyrittävä ennallistamaan betonikaide siten, että kunnostettu osa sulautuu mahdollisimman hyvin muodoltaan, väritykseltään, korkeudeltaan sekä muilta kaiteen ulkonäköä koskevilta ominaisuuksiltaan alkuperäiseen kaiteen osaan.

Liite 1​Hakemus liitteineen​

Oheismateriaali 1​Naapurin lausunto

Oheismateriaali 2​Hakijan vastine naapurin lausuntoon

Rakennusvalvontapäällikkö Annika Alppi:​

Ehdotus​​Rakennus- ja lupalautakunta päättää yllä mainituin perustein ja yllä esitetyin lupaehdoin myöntää kiinteistön 853-7-11-15 omistajalle luvan käyttää naapurikiinteistön 853-7-11-1 piha-aluetta ja sillä sijaitsevaa porttikäytävää hakemuksen liitteenä olevassa piirustuksessa osoitetulla alueella.

Lisäksi kiinteistön 853-7-11-15 omistajalle myönnetään lupa purkaa naapurikiinteistöllä 853-7-11-1 sijaitseva aita siltä alueelta kuin on välttämätöntä, hakemuksen liitteenä olevassa piirustuksessa osoitetulla alueella. Hakijan tulee purkutyön aikana varmistaa, että purkaminen ei missään vaiheessa heikennä Naapurin ajorampin tai muiden rakenteiden rakenteellista turvallisuutta.

Lupa naapurin alueen käyttöön myönnetään purku- ja rakennustöiden suorittamiseen silloin, kun se liittyy 20.12.2023 § 1133 myönnetyn purkamisluvan 2023-1278 mukaiseen purkamiseen sekä myöhemmin luvitettavan uudisrakennuksen rakentamiseen.

Työt naapurikiinteistön alueella voidaan aloittaa, kun tämä päätös on saanut lainvoiman.

Kiinteistön omistajan pitää toimenpiteiden jälkeen kunnostaa naapurin piha-alue ja saattaa se käyttöä edeltäneeseen tilaan.

Tästä päätöksestä peritään hakijalta rakennusvalvontataksan 15.1 §:n mukainen maksu 580 euroa.

LAINKOHDAT

Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 141 §, 149 a §

Hallintolaki 434/2003 11 §, 34 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 895/1999 4 §

PäätösEhdotus hyväksyttiin.