Asian tausta

Ympäristönsuojelu on 19.11.2019 saanut Varsinais-Suomen ELY-keskukselta tiedon, että kiinteistöllä 853-603-1-1 sijaitsevalla tilalla on edelleen pellolla kaksi lanta-aumaa, joissa varastoidaan hevosenlantaa. Ympäristönsuojelu on jo aikaisemmin 24.8.2018 käynyt katselmuksella kohteessa. Katselmuksella on todettu, että lanta-aumat on sijoitettu Turun kaupungin ympäristönsuojelumääräysten ja eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (nitraattiasetus) vastaisesti. Lisäksi on todettu, että kiinteistöllä sijaitseva lantala on nitraattiasetuksella lantalalle asetettujen rakenteellisten vaatimusten ja tilavuusvaatimusten vastainen.

Nitraattiasetuksen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää lannan käytöstä, varastoinnista ja käsittelystä sekä eläintuotannosta aiheutuvia päästöjä pintavesiin, pohjavesiin, maaperään ja ilmaan. Nitraatti on typen yhdiste, joka on yksi pahimmista vesistöjen rehevöittäjistä ja saastuttajista.

Kiinteistön rakennukset ja lantala sijaitsevat alle 170 metrin päässä Topinojasta. Sateiden mukana lannan sisältämiä nitraatteja päätyy lähimaastoon sekä pintavaluntana lähimaastosta Topinojaan, josta Aurajoen kautta Saaristomereen. Saaristomeri on herkkä merialue rehevöitymiselle, sen mataluuden ja matalikkojen aiheuttaman heikon veden vaihdon vuoksi.

Ympäristönsuojelu on 5.12.2019 kehottanut toiminnanharjoittajaa järjestämään lannan varastoinnin lain mukaiseksi sekä toimittamaan selvityksen lannan varastoinnista. Toiminnanharjoittaja on toimittanut selvityksen 3.2.2020. Sen mukaan Lions Club Turku hakee lantaa hyväntekeväisyystarkoituksiin. Lantaa on varastoitu aumoissa sen vuoksi, että mm. Lions Club on halunnut pidempään varastoitua turvelantaa. Aumat on poistettu kehotuksen jälkeen vuonna 2019. Selvityksen mukaan lantala on tarpeeksi tilava (120–150 m³) tilan hevosten lukumäärään nähden ja lantalan seiniä on tarkoitus korottaa vesivanerilla kesällä 2020.

Kiinteistöllä on järjestetty uusi tarkastus 14.4.2020, jolloin on havaittu, että lantala ei edelleenkään täytä nitraattiasetuksen rakenteellisia vaatimuksia. Ympäristönsuojelu on jälleen 23.4.2020 kehottanut toiminnanharjoittajaa järjestämään lantala lainmukaiseen kuntoon sekä toimittamaan selvityksen lannan varastoinnista. ​ 29.9.2020 tehdyn tarkastuskäynnin perusteella kehotusta ei ole noudatettu ja lannan varastointi on edelleen lain vastaisesti järjestetty. Mitään muutoksia ja parannuksia lannan varastointiin ei ole tehty 14.4.2020 tarkastuskäynnin jälkeen. Tarkastuspöytäkirjan mukaan lantalaa ei tyhjennetä muutoin kuin Lions Clubin toimesta, eikä Lions Club ole koronan vuoksi käynyt hakemassa lantaa kevään tai kesän 2020 aikana.

3.8.2021 toiminnanharjoittajalle järjestettiin kuuleminen uhkasakon asettamisehdotuksesta. Toiminnanharjoittajan 24.8.2021 toimittaman selvityksen mukaan perustelu sille, että hän ei ole järjestänyt lannan varastointia lain mukaiseksi on se, että kiinteistön alue on kaavoitettu kierrätystarkoitukseen.

Kiinteistöllä järjestettiin viimeisin tarkastus 13.10.2022, jolloin havaittiin, että lantala ei vieläkään nitraattiasetuksen mukainen. Toiminnanharjoittajalle annettiin kehotus ja pyydettiin toimittaman selvitys lannan varastoinnista. Tarkastushetkellä lantala muodostui betonilaatasta, ja laattaa kolmelta sivulta kiertävästä päällekkäin olevasta kahdesta hirrestä sekä 50 cm korkuisesta vesivanerilevystä. Lantakasat olivat korkeampia kuin vesivanerilaidat. Toiminnanharjoittajan 14.9.2023 toimittaman selvityksen mukaan pienet vauriot vesivaneriseinämissä tullaan korjaamaan ja vesivanerilaitoja on korotettu. Muita muutoksia ei ole tehty ja lannan varastointi on edelleen lain vastaisesti järjestetty. Toiminnanharjoittaja ei ole useista kehotuksista huolimatta järjestänyt lannan varastointia ympäristönsuojelulain ja nitraattiasetuksen mukaiseksi.

Sovellettavat lainkohdat

Tilalla, jolla kertyy lantaa tuotantoeläinten pidosta, tulee olla lannan varastointitila (lantala). Lantalan tilavuuden tulee riittää vähintään 12 kuukauden aikana kertyvälle lannalle. (Nitraattiasetus 5 §)

Lannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointitilojen, lantakourujen ja muiden lannan johtamiseen tarkoitettujen rakenteiden tulee olla vesitiiviit. (Nitraattiasetus 7.1 §)

Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaiset, ettei lannan tai orgaanisten lannoitevalmisteiden siirron, käsittelyn ja varastointitilan tyhjennyksen aikana pääse nesteitä ympäristöön. Kuormaaminen tulee tehdä kovapohjaisella alustalla, joka kestää koneiden painon ja liikkumisen ja jolta voidaan tarvittaessa kerätä varissut tai imeytynyt lanta tai orgaaninen lannoitevalmiste talteen. (Nitraattiasetus 7.5 §)

Toiminnanharjoittajan on järjestettävä toimintansa niin, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta. Jos pilaantumista ei voida kokonaan ehkäistä, se on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Toiminnanharjoittajan on rajoitettava toimintansa päästöt ympäristöön ja viemäriverkostoon mahdollisimman vähäisiksi. (YSL 7.1 §)

Valvontaviranomainen voi kieltää sitä, joka rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla annettua säännöstä tai määräystä, jatkamasta tai toistamasta säännöksen tai määräyksen vastaista menettelyä taikka määrätä asianomaisen täyttämään muulla tavoin velvollisuutensa. (YSL 175.1 § 1 kohta)

Valvontaviranomainen voi määrätä toiminnanharjoittajan riittävässä määrin selvittämään toiminnan ympäristövaikutukset, jos on perusteltua aihetta epäillä toiminnasta aiheutuvan tämän lain vastaista ympäristön pilaantumista. (YSL 175.1 § 3 kohta)

Viranomaisen on tehostettava, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta, tämän lain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella tai toiminta keskeytetään. (YSL 184.1 §)

Uhkasakko asetetaan määräämällä päävelvoite asianosaisen noudatettavaksi sakon uhalla. (UhkasakkoL 6.1 §)

Uhkasakko asetetaan markkamäärältään kiinteänä tai siten, että sen suuruus määräytyy ajan kulumisen mukaan (juokseva uhkasakko). (UhkasakkoL 6.2 §)

Uhkasakko voidaan kohdistaa vain sellaiseen asianosaiseen, jolla on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta. (UhkasakkoL 7.1 §)

Asianosaiselle on ennen uhkasakon asettamista ja tuomitsemista taikka teettämis- tai keskeyttämisuhan asettamista ja täytäntöön pantavaksi määräämistä koskevan asian ratkaisemista varattava tilaisuus selityksen antamiseen siten kuin hallintolain (434/2003) 34 §:ssä säädetään. (UhkasakkoL 22 §)

Nitraattiasetus (valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta) 5 §, 6 §, 7 §, 8 §

Ympäristönsuojelulaki 175 §, 184 §, 200 §

Uhkasakkolaki 6 §, 7 §, 8 §, 9 §, 18 §, 19 §, 22 §

Asianosaisen kuuleminen

Asianosaiselle on uhkasakkolain 22 §:n mukaisesti varattu tilaisuus lausua mielipiteensä tästä asiasta. Toiminnanharjoittaja antoi vastineen, jonka mukaan hänen näkemyksensä on, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumisen vaaraa. Lisäksi vastineessa todetaan, ettei kohteeseen kannata tehdä suuria investointeja, koska kohde sijaitsee kaatopaikaksi kaavoitetulla alueella (asemakaavassa merkitty kiertotalouden korttelialueeksi, E-1) eikä ole varmuutta, miten kauan tallitoiminta voi alueella jatkua. Lisäksi toimijan mukaan uhkasakon asettaminen ei ole tasapuolista ja tulee johtamaan tallitoiminnan loppumiseen.

Perustelut

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen

Ympäristönsuojelulain 7 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on järjestettävä toimintansa niin, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta. Jos pilaantumista ei voida kokonaan ehkäistä, se on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Lanta sisältää orgaanisia yhdisteitä, jotka aiheuttavat päästöjä ympäristöön. Lannan varastointi on kyseessä olevassa asiassa järjestetty siten, että lannan sisältämiä orgaanisia yhdisteitä pääsee ympäristöön. Toiminnanharjoittaja ei ole järjestänyt toimintaansa niin, että ympäristön pilaantuminen on ehkäisty ennakolta tai rajoitettu mahdollisimman vähäiseksi.

Lantalan rakenteelliset vaatimukset ja tilavuus

Nitraattiasetus on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja pilaantumisen ehkäisemistä koskevien velvollisuuksien täsmentämiseksi. Nitraattiasetuksen 7 §:n 1 momentin mukaan lannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointitilojen, lantakourujen ja muiden lannan johtamiseen tarkoitettujen rakenteiden tulee olla vesitiiviit. Ympäristönsuojelun tarkastuksilla tehtyjen havaintojen ja toiminnanharjoittajan selvityksen perusteella kiinteistöllä sijaitsevan lantalan ei voida katsoa täyttävän nitraattiasetuksen asettamia rakenteellisia vaatimuksia. Lantala muodostuu betonilaatasta ja laattaa kolmelta sivulta kiertävästä kahdesta päällekkäin olevasta hirrestä sekä vesivanereista rakennetuista 50 cm korkeista laidoista. Vesivanerien liitoskohdissa on havaittavissa rakoja. Betonilaatan päällä olevat lantakasat ovat huomattavasti vesivanerilaitoja korkeammalla. Tarkastushetkellä 13.10.12022 lantalan ympärillä havaittiin voimakas nokkoskasvusto.

Lantala ei ole nitraattiasetuksen vaatimalla tavalla vesitiivis. Vesitiiviillä rakenteella tarkoitetaan nitraattiasetuksen 3 §:n 1 momentin 26 kohdan mukaan rakenteita, jotka estävät lannan sekä virtsan ja muiden nesteiden joutumisen maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin. Lanta ja nesteet voivat valua sekä hirsien välistä että vesivanerilaidanreunojen yli ja rakojen läpi ympäristöön. Toiminnanharjoittajan 14.9.2023 toimittaman selvityksen mukainen lantalan vesivaneriseinien korjaaminen ja vesivanerilaitojen korotus 75 cm korkeaksi ei tee rakenteesta nitraattiasetuksen mukaisesti vesitiivistä.

Rakenteiden ja laitteiden tulee nitraattiasetuksen 7 §:n 5 momentin mukaan olla sellaiset, ettei lannan tai orgaanisten lannoitevalmisteiden siirron, käsittelyn ja varastointitilan tyhjennyksen aikana pääse nesteitä ympäristöön. Kuormaaminen (lannan koneellinen siirtäminen) tulee tehdä kovapohjaisella alustalla, joka kestää koneiden painon ja liikkumisen ja jolta voidaan tarvittaessa kerätä varissut tai imeytynyt lanta tai orgaaninen lannoitevalmiste talteen. Kyseessä olevassa lantalassa ei ole kovapohjaista alustaa kohdalla, jossa kuormaaminen tapahtuu. 13.10.2022 tehdyn tarkastuksen hetkellä kuormausalue oli sorapohjainen, ja betonilaatan etureunaa ei havaittu, sillä sen päällä oli liejua. Lantala ei siten täytä nitraattiasetuksen vaatimuksia. Lannan siirron, käsittelyn ja lantalan tyhjennyksen aikana nesteitä pääsee ympäristöön.​

Nitraattiasetuksen 5 §:n mukaan tilalla, jolla kertyy lantaa tuotantoeläinten pidosta, tulee olla lantala. Lantalan tilavuuden tulee riittää vähintään 12 kuukauden aikana kertyvälle lannalle. Noudatettavat lantaloiden vähimmäistilavuudet eri lantalajeille ja prosessoiduille lannoille on esitetty nitraattiasetuksen liitteessä 1. Lantalan vähimmäistilavuuden laskemisessa voidaan ottaa huomioon viljelijöiden yhteiset lantalat ja pihattojen kuivikepohjat sekä samana laidunkautena laitumelle jäävä lanta. Vähimmäistilavuudesta voidaan poiketa, jos lantaa luovutetaan sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristönsuojelulain 27 §:n nojalla myönnetyn luvan perusteella tai jos lantaa luovutetaan toiselle tilalle edellä säädetyllä tavalla varastoitavaksi lantalassa.

Tilalla on 29.9.2020 tehdyn tarkastuksen hetkellä vakituisesti noin 12 hevosta. Toiminnanharjoittajan 3.2.2020 antaman selvityksen mukaan lantalan tilavuus on 120–150 m³. Ympäristönsuojelun tarkastuskäyntien ja niiden perusteella tehtyjen laskelmien mukaan lantala ei täytä nitraattiasetuksen tilavuusvaatimuksia lantalalle.

13.10.2022 tehdyn tarkastuksen hetkellä tilalla vakituisesti 8 hevosta ja kolme ponia. Ympäristönsuojelun tekemien laskelmien mukaan lantalan tilavuus suhteutettuna hevosten ja ponien lukumäärään on edelleen liian pieni. Lantala ei täytä nitraattiasetuksen mukaisia lantalalle asetettuja tilavuusvaatimuksia.

Mahdollinen tarve rakennusluvalle

Lantalan järjestäminen nitraattiasetuksen määräysten mukaiseksi saattaa edellyttää toteutustavasta riippuen rakennuslupaa. Kyseessä olevassa asiassa tulee huomioida nitraattiasetuksen 16 §:n siirtymäsäännökset. Mikäli lantalan järjestäminen nitraattiasetuksen määräysten mukaiseksi on rakentamishanke, joka vaatii muun lain perusteella ympäristö- tai rakennusluvan, tulee nitraattiasetus kokonaan sovellettavaksi. Pykälän mukaan lantalaan sovelletaan nitraattiasetuksen mukaisia tilavuusvaatimuksia ainoastaan silloin, kun lantala on otettu käyttöön tai lantalaa koskeva ympäristö- tai rakennuslupahakemus on tullut vireille asetuksen voimaan tulon jälkeen. Mikäli näin ei ole, lantalaan sovelletaan nitraattiasetuksen voimaan tullessa voimassa olleita (931/2000) säännöksiä lantaloiden vähimmäistilavuuksista. Lantalan järjestämisessä nitraattiasetuksen määräykset täyttäväksi tulee siirtymäsäännös ottaa huomioon.

Luvan tarve vaikuttaa nitraattiasetuksen 16 §:n siirtymäsäännösten perusteella myös siihen, tuleeko lantala kattaa tai peittää. Nitraattiasetuksen 7 §:n 4 momentin mukaan kuivalannan varastointitila tulee kattaa tai varastoitava aine peittää siten, että sadevesien pääsy varastointitilaan estetään. Siirtymäsäännösten mukaan, mitä 7 §:n 4 momentissa säädetään varastointitilan kattamisesta, sovelletaan vain asetuksen voimaantulon jälkeen vireille tuleviin rakentamishankkeisiin.

Määräys ja uhkasakko

Valvontaviranomainen määrää ympäristönsuojelulain 175 §:n nojalla kiinteistöllä sijaitsevan tilan toiminnanharjoittajaa järjestämään lantalan nitraattiasetuksen mukaiseen kuntoon. Ympäristönsuojelulain 184 §:n mukaan viranomaisen on tehostettava, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta, tämän lain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella tai toiminta keskeytetään. Viranomaisen määräystä järjestää lantala lain vaatimusten mukaiseksi ei ole noudatettu useista kehotuksista huolimatta, minkä vuoksi ympäristönsuojelulain 184 § tulee sovellettavaksi. Uhkasakon asettaminen ei ole ilmeisen tarpeetonta, vaan se on tarkoituksenmukaista sen varmistamiseksi, että ympäristönsuojelulain ja nitraattiasetuksen vastainen lannan varastointi loppuu.

Uhkasakon kohdistaminen

Uhkasakko voidaan uhkasakkolain 7 §:n mukaan kohdistaa vain sellaiseen asianosaiseen, jolla on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta. Ilkka-Korpi Anttilalla on tilan toiminnanharjoittajana ja hallintaoikeuden omistajana oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta. Näin ollen uhkasakko voidaan määräysten tehostamiseksi asettaa.

Oheismateriaali 1​Ympäristönsuojelun tarkastuskertomus 13.10.2022​

Oheismateriaali 2​Toiminnanharjoittajan selvitys 14.09.2023

Oheismateriaali 3​Toiminnanharjoittajan vastine 28.2.2024

Valvontajohtaja Leena Salmelainen:

Ehdotus​Edellä esitetyn perusteella rakennus- ja lupalautakunta päättää velvoittaa juoksevan uhkasakon uhalla kiinteistöllä 853-603-1-1 hevostallia pitävän toiminnanharjoittajan Ilkka Korpi-Anttilan:

1.​ ​ ​ Toimittamaan kahden viikon kuluessa tämän päätöksen tiedoksisaannista Turun kaupungin ympäristönsuojeluun selvityksen, josta käyvät ilmi, millä toimenpiteillä toiminnanharjoittaja tulee järjestämään lannan varastoinnin nitraattiasetuksen ja ympäristönsuojelulain vaatimusten mukaiseksi.

Lannan varastointi tulee järjestää siten, että lantala täyttää sille nitraattiasetuksella säädetyt rakenteelliset vaatimukset sekä tilavuusvaatimukset ja toiminta täyttää ympäristönsuojelulain määräykset. Lantala tulee järjestää vesitiiviiksi ja tilan hevosten lukumäärään nähden tilavuudeltaan lain mukaiseksi. Mikäli lannan kuormaaminen tapahtuu koneellisesti, tulee kuormaaminen järjestää kovapohjaisella alustalla. Mikäli toimenpiteiden suorittaminen vaatii rakennus- tai muun luvan, tulee lantala nitraattiasetuksen mukaisesti kattaa tai peittää.

2.​ ​ ​ Suorittamaan kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksisaannista toimenpiteet, joilla lannan varastointi järjestetään nitraattiasetuksen ja ympäristönsuojelulain vaatimusten mukaiseksi sekä lopettamaan kaikki määräysten vastaisesti järjestetty lannan varastointi ja käsittely.

Juoksevan uhkasakon määrä kiinteänä peruseränä on tuhat (1000) euroa, mikäli edellä asetettua velvoitetta 1. toimittaa selvitys ei ole noudatettu määräaikaan mennessä sekä lisäeränä sata (100) euroa jokaiselta alkavalta kuukaudelta, jonka velvoitteen laiminlyönti jatkuu asetetun määräajan jälkeen.

Juoksevan uhkasakon määrä kiinteänä peruseränä on viisituhatta (5000) euroa, mikäli edellä asetettua velvoitetta 2. järjestää lantala lain vaatimukset täyttäväksi ja lopettaa kaikki määräysten vastainen lannan varastointi ja käsittely, ei ole täytetty määräaikaan mennessä sekä lisäeränä viisisataa (500) euroa jokaiselta alkavalta kuukaudelta, jonka velvoitteen laiminlyönti jatkuu asetetun määräajan jälkeen.

Koska uhkasakko on asetettu kiinteää omaisuutta koskevan päävelvoitteen tehosteeksi, velvoitetun on uhkasakkolain 18 §:n mukaisesti omaisuuden tai sen käyttöoikeuden luovuttaessaan ilmoitettava luovutuksensaajalle, minkälainen päävelvoite ja uhka sitä koskee. Velvoitetun on lisäksi ilmoitettava uhan asettaneelle viranomaiselle luovutuksensaajan nimi ja osoite.

Tästä päätöksestä ilmoitetaan uhkasakkolain 19 §:n mukaisesti maanmittauslaitokselle merkinnän tekemiseksi kiinnityksistä pidettävään rekisteriin.

Tätä päätöstä on ympäristönsuojelulain 200 §:n mukaisesti noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, jollei hallinto-oikeus toisin määrää.

Tästä päätöksestä peritään Turun kaupunkiympäristölautakunnan 14.12.2021 § 499 hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukainen maksu 544 euroa muun ympäristönsuojelulain mukaisen asian käsittelystä.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.