Ympäristönsuojelu, vs. ympäristöinsinööri Pilvi Virolainen 29.4.2024:

Ilmoituksen tekijä

Neste Markkinointi Oy (1626490-8)

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistaja

Kiinteistötunnus 853-74-37-4, käyntiosoite Pitkämäenkatu 4, Turku

Kiinteistön omistaja: KOY Manhattan

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 527/2014 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 27.3.2024, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dnro 2475-2024).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

-​​ Kiinteistörekisterin 853-74-37-4 karttaote

-​ ​​ Kaavakartta

-​ ​ Naapurikiinteistöjen yhteystiedot

-​ ​ ​Neste Turku Pitkämäki Manhattan, tutkimusraportti, 18.12.2023

-​ ​​ Entisen pesuhallin viemäröinnin muutostöiden aikainen kaivusuunnitelma, Neste Turku Pitkämäki Manhattan, Pitkämäentie 4, 20250 Turku, 27.3.2024

• Liite 1. Toimenpidealuekartta
• Liite 2. Riskitarkastelu

-​ ​​ Lausunto vuoden 2007 kaivutöistä

-​ ​ Kiinteistön omistajan suostumus ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen jättämiseen, 16.4.2024

Maaperän puhdistamista koskevat luvat ja ilmoitukset

Alueella ei ole muita maaperän puhdistamista koskevia päätöksiä.

Kiinteistöä on osittain puhdistettu vuonna 2007 teknisten muutostöiden yhteydessä mittarikentällä ja säiliöalueella, jolloin alueelta poistettiin pilaantunutta maa-ainesta ja alueelle jääneet todetut haitta-ainepitoiset maat eristettiin täyttömaista HDPE-kalvolla.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Kiinteistö on merkitty Maaperän tilan tietojärjestelmään (ID 100313138) toimivana huoltoasemana, jossa on polttonesteiden jakelua, varastointia ja käsittelyä. Kiinteistöllä on harjoitettu polttonesteiden jakelutoimintaa vuodesta 1990. Lisäksi kiinteistöllä on toiminut myymälä sekä autopesuhalli.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Kiinteistön omistaa KOY Manhattan. Polttoaineen myynti kiinteistöllä jatkuu. Jakeluasema on nykyään kylmäasemana. Jakeluaseman länsipuolella on liikekiinteistöjä, pohjoispuolella pysäköintialue, itäpuolella Pitkämäenkatu ja eteläpuolella Naantalin pikatie.

Suunnittelualue on merkitty asemakaavassa (853 12/1989) liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi, jonka pääkäyttötarkoituksen mukaisesta kerrosalasta saa enintään 2 % käyttää moottoriajoneuvojen huoltoasemaa ja siihen liittyviä toimintoja varten (K-1).

Luonnonympäristö ja luonnonsuojelualueet

Kähärin Puistotien ja Pitkämäen liikekeskuksen alueen luontoselvityksessä (Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy, 9.11.2020) on suoritettu muun muassa luontotyyppikuviointi sekä kasvilajiston kartoitus katualueilla. Selvityksen mukaan suunnittelualueen etelä-, koillis- ja itäpuolella katualueella kasvaa keltamaitea, joka on silmälläpidettävä laji.

Lähin luonnonsuojelualue (Muhkurin luonnonsuojelualue) sijaitsee noin 450 metrin etäisyydellä jakeluasemasta lounaaseen.

Maaperä

Jakeluaseman piha-alue on asfaltoitu. Maanpinta jakeluaseman kiinteistöllä on noin tasolla +6,4… +7,6.

WSP on tehnyt suunnittelualueella maaperätutkimuksen 1.-2.11.2023, ja tutkimuksen yhteydessä tehtyjen kenttähavaintojen perusteella tutkimusalueen maaperä on täyttöhiekkaa ja/tai -soraa 0…2 metrin syvyydelle maanpinnasta. Täyttökerroksen alapuolella todettiin savea. Kairaus päättyi tutkimuspisteissä määräsyvyyteen 5…8 m syvyydellä maanpinnasta.

Pohja- ja pintavedet

Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Huhtamäki 0285304) sijaitsee noin 3,7 kilometriä suunnittelualueesta koilliseen.

Lähin pintavesi on Kuninkoja, joka kulkee kiinteistön eteläosassa. Kuninkoja on putkitettu suunnittelualueen kiinteistön kohdalla.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän haitta-aineet

Vuonna 2007 jakeluasemalla tehtyjen teknisten muutostöiden yhteydessä poistettiin öljyhiilivedyillä pilaantunutta maa-ainesta noin 15 tonnia. Säiliökaivannon Pitkämäenkadun puoleiseen seinämään jäi 0,8–1,2 metrin syvyydelle Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alemman ja ylemmän ohjearvon ylittäviä hiilivetypitoisuuksia. Todetut haitta-ainepitoiset maat eristettiin täyttömaista HDPE-kalvolla, joka asetettiin säiliökaivannon pohjalle ja seinämään.

Vuoden 2023 tutkimuksessa suunnittelualueella todettiin yhdessä näytteessä valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus öljyhiilivetyjä C22-C40, viidessä näytteessä todettiin kynnysarvon ylittävä pitoisuus öljyhiilivetyjä C10-C40, neljässä näytteessä todettiin kynnysarvon ylittävä MTBE+TAME-summapitoisuus sekä yhdessä näytteessä todettiin kynnysarvot ylittävä pitoisuus raskasmetalleja.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon, ellei kohdekohtaisesta riskinarviosta muuta johdu. Mikäli kohde sijaitsee herkällä alueella, kuten pohjavesialueella tai rakennusten alla on haihtuvia hiilivetyjä, tulee maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarkemmin huomioiden todetut haitta-aineet, niiden määrät ja ominaisuudet sekä sijainti.

Suunnittelualueella on todettu haitta-aineiden pitoisuuksia, jotka ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot. Suunnittelualueen maaperässä todetut haitta-aineet tulevat sijaitsemaan päällysteen alla. Suunnittelualueella todettujen haitta-aineiden ei arvioida kulkeutuvan merkittävästi pohjaveteen tai pohjaveden mukana. Polttoaineiden jakelutoiminta jatkuu kiinteistöllä muutostöiden jälkeen. Suunnittelualueella ei riskiarvion perusteella arvioida olevan maaperän puhdistustarvetta, kun otetaan huomioon suunnittelualueella todetut haitta-aineet, niiden pitoisuudet sekä alueen käyttö. Mikäli kohteen kaavanmukainen toiminta muuttuu, tulee tilanne tarkastella uudelleen.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Suunnittelualueella ei ole todettu puhdistustarvetta. Alueella tehdään suunnittelualueella sijaitsevan tyhjän maanalaisen säiliön ja pesulatoimintaan liittyvien kaivojen poiston ja viemäreiden tulppauksen vaatimat kaivutyöt ensisijaisesti purkutöiden vaatimassa laajuudessa ja syvyydessä. Kaivutöiden yhteydessä kunnostetaan massanvaihdolla alueet, joissa todetaan puhdistustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia.

Toimenpidealueen maaperän puhdistustavoitteiksi esitetään öljyhiilivetyjen keskitisleiden C10-C21, öljyhiilivetyjen raskaiden jakeiden C21-C40, haihtuvien yhdisteiden, PAH-yhdisteiden, metallien ja puolimetallien osalta valtioneuvoston 214/2007 alempia ohjearvoja 0–3,5 m syvyydellä maanpinnasta. Mikäli kohonneita pitoisuuksia esiintyy yli 3,5 m syvyydellä tai laajemmalla alueella maaperässä, esitetään puhdistustavoitteeksi riskinarvion perusteella määritettyjä puhdistustavoitteita, jotka on esitetty taulukossa 1.

​

Maaperään jää toimenpiteiden jälkeen puhdistustavoitteet alittavia kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, jotka on otettava huomioon kohteen alueella myöhemmin toteutettavissa kaivutöissä.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Kaivumaat luokitellaan maa-ainesten sisältämien haitta-ainepitoisuuksien ja/tai jätteen mukaan. Luokittelu tehdään perustuen valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 määriteltyihin ohjearvoihin, valtioneuvoston jäteasetuksessa 978/2021 annettuihin ohjeellisiin vaarallisen jätteen raja-arvoihin sekä Ympäristöministeriön ohjeisiin jätteiden luokittelusta (Jätteen luokittelu vaaralliseksi jätteeksi – päivitetty opas, Ympäristöministeriön julkaisuja 2019:2). Maaperän puhdistamisen yhteydessä kiinteistöltä poistettava maa-aines luokitellaan ympäristöteknisen valvojan toimesta seuraavasti:

-​​ Pilaantumaton maa-aines ei ole jätettä, jos se täyttää jätteettömyyden kriteerit.

-​ ​​ Vaaraton jäte: maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet alittavat vaarallisen jätteen raja-arvot. Jäteluettelon nimike 17 05 04, muut kuin nimikkeessä 17 05 03 mainitut maa- ja kiviainekset.

• Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta, jos ei täytä jätteettömyyden kriteerejä.
• Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävä ja alemman ohjearvon alittava maa-aines luokitellaan pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia.
• Haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi.

-​ ​​ Vaarallinen jäte: maa-ainesjätteen vaaraominaisuuksiin perustuvat haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot ylittyvät. Jäteluettelon nimike 17 05 03*, maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita.

Maa-ainesjäte luokitellaan yleensä öljyhiilivetyjen suhteen vaarattomaksi jätteeksi seuraavasti:

-​ ​​ Öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus on alle 1000 mg/kg, mikäli bentseeni ja PAH-pitoisuudesta ei ole tietoa, tai bentseeniä on vähintään 0,1 % tai jäteasetuksessa lueteltuja PAH-yhdisteitä on vähintään 0,01–0,1 %

-​ ​​ Öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus on alle 2500–10000 mg/kg, kun bentseenin ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet tunnetaan eivätkä niiden pitoisuudet ylitä edellisessä kohdassa esitettyjä rajoja.

-​ ​​ BTEX-yhdisteiden pitoisuus on alle 300 mg/kg

-​ ​​ PAH-yhdisteet ovat alle 150 mg/kg

Työmaalle nimetään ympäristötekninen valvoja, joka ohjaa kaivua ja valvoo haitta-ainepitoisen maan kaivun toteutusta. Kaivujärjestyksestä sovitaan urakoitsijan ja ympäristöteknisen valvojan kesken ennen kaivun aloittamista. Ympäristötekninen valvoja ja/tai kaivutyön tekijä ympäristöteknisen valvojan ohjeiden mukaisesti seuraa massojen laatua aistinvaraisesti kaivutyön aikana. Maa-aineksista otetaan tarvittaessa näytteitä ja niiden sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksia mitataan PID-mittarilla ja/tai Petroflag-kenttätesteillä. Kaivun aikana havainnoidaan aistinvaraisesti myös mahdollisten jätejakeiden esiintymistä kaivettavassa maa-aineksessa. Kaivettavista maa-aineksista otetaan tarvittaessa kokoomanäytteitä. Kokoomanäytteitä otetaan alueelta riittävästi huomioiden kaivumassojen määrä ja haitta-ainepitoisuudet. Kaivumassojen näytteistämisessä (näytetiheys, analyysimäärä) huomioidaan massojen vastaanottopaikkojen mahdolliset näytteenottoa koskevat vaatimukset.

Kaivetuista maa-aineksista otettujen näytteiden kenttätestimittausten tuloksista vähintään noin 10 % varmistetaan laboratoriossa. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa klooratut alifaattiset yhdisteet, öljyhiilivetyjen jakeiden C5-C10 ja C10-C40 sekä BTEX-yhdisteiden ja MTBE:n pitoisuudet. Lisäksi tehdään vastaanottopaikkojen edellyttämät analyysit tarpeen mukaan. Mikäli laboratorio tai valvoja tekevät havaintoja PAH-yhdisteistä, myös niiden pitoisuudet analysoidaan. Ympäristötekninen valvoja ottaa tarvittaessa näytteitä purettavista betonirakenteista niiden sijoituspaikkojen määrittämiseksi, ottaen huomioon betonijätteen vastaanottajien vaatimukset. Kaivutöiden yhteydessä mahdollisesti purettavista betonirakenteista tarkistetaan öljyhiilivetyjen jakeiden C5-C10 ja C10-C40, BTEX-yhdisteiden ja MTBE:n pitoisuudet.

Kaivantoon mahdollisesti kertyvistä vesistä otetaan työn aikana edustavia vesinäytteitä, mikäli kaivantoon kertyvää vettä on tarpeen poistaa purku- tai kaivutöiden toteuttamiseksi. Kaivantoon mahdollisesti kertyvien työnaikaisten vesien johtamisesta viemäriverkostoon sovitaan tarpeen mukaan Turun kaupungin ympäristösuojelun viranomaisten ja Turun Seudun Vesi Oy:n kanssa. Viemäriin johdettavien vesien tarkkailusta ja näytteenotosta sovitaan Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa. Ennen veden johtamista, pumpattava vesi käsitellään tarpeen mukaan paikalla olevan tai siirrettävän painovoimaisen erottimen avulla tai muilla vedenkäsittelylaitteistoilla. Vaihtoehtoisesti hiilivetypitoinen vesi kuljetetaan pois imuautolla asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Imuautolla poistetusta vedestä pidetään kirjaa ja kuormien mukana toimitetaan asianmukaiset siirtoasiakirjat.

Kaivun yhteydessä pidetään erillään eri sijoituspaikkoihin toimitettavat sekä takaisin kaivantoon sijoitettavat kaivumaat. Kaivutyö tehdään pääosin lajittelevana kaivuna siten, että isot kivet, lohkareet tai jätekappaleet erotellaan kaivinkoneen työtarkkuudella erilleen maa-aineksesta. Maa-ainekset jaotellaan myös vastaanottopaikkojen tarpeen mukaisesti haitta-ainepitoisuuksien ja ominaisuuksien mukaan. Tarvittaessa analysoidaan myös metallien ja muiden haitta-aineiden pitoisuudet vastaanottopaikkojen vaatimusten mukaan. Kohteelta poistettaville maa-aineksille laaditaan kaatopaikkakelpoisuuslausunto kokonaispitoisuuksien ja liukoisuustestien tulosten perusteella, mikäli massojen vastaanottopaikka sitä edellyttää. Tarvittaessa tutkimuksia täydennetään kaivutyön aikana.

Kaivutyöt pyritään toteuttamaan siten, että maaperän kaivu ja massojen kuljetus toteutetaan optimoidusti ja vältetään tarpeetonta massojen kaivua ja kuljettamista. Täytöissä voidaan hyödyntää teknisiltä ominaisuuksiltaan tarkoitukseen soveltuvia toimenpidealueelta peräisin olevia kaivumassoja, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Kynnysarvot ylittäviä maita ei käytetä 0–2 metrin syvyydellä täyttötyön jälkeisestä valmiista maanpinnasta. Tiedot hyödynnettävien maa-ainesten kaivupaikoista, haitta-ainepitoisuuksista, määrästä ja sijoitusalueesta raportoidaan kaivutyöstä laadittavassa loppuraportissa.

Kaivantojen täyttöihin rakenteellisesti soveltumattomat pilaantumattomat maat toimitetaan haitta-ainepitoisuuden perusteella hyötykäytettäväksi alueelle, jolla on lupa ottaa vastaan alemmat ohjearvot alittavia maa-aineksia, maankaatopaikalle tai muulle luvalliselle vastaanottoasemalle.

Kaivutyö pyritään tekemään niin, ettei muuta kuin pilaantumatonta täyttömaaksi suunniteltua maa-ainesta välivarastoida kohteessa. Maa-ainesjätteitä tai muita jätejakeita voidaan kuitenkin tarvittaessa välivarastoida kaivualueella tai sen läheisyydessä lyhytaikaisesti, mikäli näytteenoton takia tai kaivu- tai kuljetusteknisistä syistä niitä ei voida välittömästi kuljettaa pois kohteesta.

Kaivettuja, herkästi haihtuvilla haitta-aineilla pilaantuneita maa-aineksia ei pääsääntöisesti välivarastoida kohteessa hajuhaittojen vuoksi. Mikäli välivarastointi on kuitenkin tarpeen esimerkiksi maa-aineksen näytteenoton vuoksi, peitetään välivarastoitava maa-aines haitta-aineiden leviämisen sekä mahdollisen pölyämisen ja hajuhaittojen estämiseksi.

Kaivutyön yhteydessä muodostuu maa-ainesjätettä sekä maaperän pinta- ja täyttömaakerroksessa mahdollisesti todettuja jätejakeita. Kaikki jätteet toimitetaan luvallisiin vastaanottopaikkoihin siirtoasiakirjan kanssa. Jätteet luokitellaan tarvittaessa vaarattomaksi tai vaaralliseksi jätteeksi jäteasetuksen 978/2021 mukaisesti. Mahdollisuuksien mukaan jätteet toimitetaan hyödynnettäväksi.

Maa-ainesjäte sekä muut jätteet kuljetetaan vastaanottopaikkoihin kuorma-autoilla vastaanottopaikkojen aukioloaikojen puitteissa. Pilaantunutta maata ja/tai jätettä sisältävät kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi, ettei maata, jätteitä tai haitta-aineita leviä ympäristöön. Mahdolliset haitta-aineita sisältävät vedet ja muut nestemäiset jätteet kuljetetaan tarvittaessa säiliöautoilla. Pilaantuneita maita ja jätteitä luovutetaan kuljetettavaksi vain elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille jätekuljetusyrittäjille. Vaarallista jätettä kuljetettaessa ajoneuvot merkitään tarvittavin vaaramerkein. Jätteen haltija tai hänen valtuuttamansa taho säilyttää siirtoasiakirjoja kolme vuotta ja toimittaa siirtoasiakirjan tiedot Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään SIIRTO-rekisteriin. Kuormakirjanpitoa säilytetään kuusi vuotta. Siirtoasiakirjoihin merkitään Valtioneuvoston asetuksen 978/2021 40 § mukaiset tiedot.

Työmaa-alueella olevat raskaan liikenteen ajoväylät puhdistetaan tarvittaessa ja pidetään pölyämättöminä. Ajoväyliä ja ajokaluston renkaita varaudutaan puhdistamaan mahdollisen pilaantuneen maan ympäristöön leviämisen estämiseksi. Mikäli varotoimenpiteistä huolimatta työmaa-alueen ulkopuolisille katu- ja piha-alueille kulkeutuu maata, ne puhdistetaan.

Kunnostustyön päättyminen ja lopputuloksen toteaminen

Puhdistus on päättynyt, kun esitetyt puhdistustavoitteet on saavutettu tai kun niiden ylityksestä ja mahdollista riskinhallintatoimenpiteistä on sovittu maanomistajan ja viranomaisten kanssa. Kaivua ei uloteta toimenpidealueen ulkopuolelle.

Kaivutyön päätyttyä otetaan kaivannon seinämistä ja pohjasta jäännöspitoisuusnäytteet. Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan vähintään yksi kokoomanäyte jokaista noin 50–100 neliömetrin pinta-alaa kohti, kuitenkin niin, että jokaisesta kaivannosta otetaan vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä. Seinämänäytteet otetaan maaperän kerrosrakenne huomioiden. Pienissä, muutaman neliömetrin kaivannoista otetaan tarpeen mukaan vain yksi jäännöspitoisuusnäyte, joka edustaa pohjaa ja seinämiä. Jäännöspitoisuusnäytteistä mitataan haihtuvien yhdisteiden esiintymistä PID-mittarilla ja öljyhiilivetyjen pitoisuutta Petroflag-kenttätestillä. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa edustava määrä, joiden perusteella yhdessä kenttätestien tulosten kanssa voidaan edustavasti arvioida kaivannon jäännöspitoisuudet. Kenttämittausten perusteella laboratorioanalyysiin toimitetaan vähintään kaksi näytettä kaivantoa kohden. Pienissä kaivannoissa toimitetaan laboratorioon ainoastaan yksi maanäyte. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa öljyhiilivetyjen bensiinijakeiden C5-C10, BTEX-yhdisteiden ja MTBE:n, öljyhiilivetyjen jakeiden C10-C40 sekä kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen pitoisuudet sekä tarvittaessa PAH-yhdisteet.

Mikäli kaivantojen seinämiin jää sellaisia haitta-ainepitoisuuksia, joiden arvioidaan voivan kulkeutua kaivannon täyttömaihin, nämä seinämät varaudutaan eristämään eristerakenteella. Eristerakenteen asentamisesta päätetään ja sovitaan ympäristöviranomaisen kanssa työn aikana. Ympäristötekninen valvoja on paikalla asennettaessa rakennetta. Valvoja ottaa myös eri työvaiheista valokuvia. Eristerakenteet kuvataan loppuraportissa ja merkitään raporttiin liitettävään asemapiirrokseen.

Mikäli haitta-aineena on metalleja tai heikosti kulkeutuvia hiilivetyjä, kuten öljyhiilivetyjen tai PAH-yhdisteiden raskaita jakeita, eriste- tai huomiorakenteeksi soveltuu suodatinkangas tai muu kaivualueen rajaava materiaali. Näiden haitta-aineiden osalta ei ole tarpeen estää niiden kulkeutumista, koska se on vähäistä.

Mikäli haitta-aineena on hiilivetyjen keskitisleitä, bensiinijakeita tai kloorattuja alifaattisia hiilivetyjä, joiden arvioidaan voivan kulkeutua puhtaisiin täyttömaihin, esitetään eristerakenteena käytettäväksi vähintään 0,5 millimetrin paksuista HDPE-muovikalvoa tai bentoniittimattoa. Muovikalvo tai bentoniittimatto asennetaan kaivannon seinämään tai pohjaan ennen kaivannon täyttöä valmistajan ohjeiden mukaan levittämällä ja saumakohdat tehdään siten, ettei eristettävän seinämän ja täyttömateriaalin väliin jää aukkoja. Lisäksi varmistetaan, että rakenne pysyy asennettaessa paikallaan eikä valu kaivantoon. Eristävä rakenne estää haitta-aineiden kulkeutumisen pilaantumattomiin täyttömaihin, minkä lisäksi eristysrakenne ja sen myötä puhtaan täyttömaan ja haitta-ainepitoisen maan raja on havaittavissa tehtäessä tulevaisuudessa kaivu- ym. rakennustöitä kiinteistön alueella.

Pohjaveden ja/tai huokosilman jälkiseurannan tarve arvioidaan kokonaisuudessaan puhdistuksen jälkeen puhdistuksessa todettujen jäännöspitoisuusnäytteiden perusteella ja esitetään puhdistuksesta laadittavassa loppuraportissa sekä mahdollisessa riskinarviossa.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Odottamattomista tilanteista, esimerkiksi jos maaperässä havaitaan haitta-aineita, joita aiemmissa tutkimuksissa ei ole todettu, ympäristötekninen valvoja informoi tarpeen mukaan työn tilaajaa Neste Markkinointi Oy:tä, kiinteistön omistajaa sekä ympäristöviranomaisia, joiden kanssa päätetään mahdollisesti poikkeustilanteissa tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Jos kaivutyön aikana havaitaan haitta-aineiden levinneen naapurikiinteistön puolelle, ilmoitetaan asiasta tilaajalle, kiinteistön omistajalle, naapurikiinteistön maanomistajalle sekä ympäristöviranomaisille. Tarve kaivun jatkamiselle naapurikiinteistön puolelle arvioidaan riskipohjaisesti.

Työaikaisten riskien hallinta, työsuojelu ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Aloitusilmoituksista vastaa ympäristötekninen valvoja. Kaivutöiden aloittamisajankohta sekä kunnostuksen ympäristöteknisen valvojan nimi ja yhteystiedot ilmoitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle sekä muille ilmoituksessa määritellyille tahoille. Tiedot pilaantuneiden maiden sijoituspaikoista toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Tilaaja hoitaa tarvittaessa puhdistuksesta tiedottamisen lähialueen käyttäjille ja naapureille. Kohteessa pidetään tarvittaessa maaperän puhdistukseen liittyvä katselmus ja aloituskokous ennen kaivutöiden aloittamista, jossa käydään läpi myös kohteen työturvallisuusasiat. Kaivutöiden osalta noudatetaan mahdollisia purku- ja työmaasuunnitelmia sekä tilaajan ja urakoitsijan turvallisuusasiakirjoja ja -suunnitelmia.

Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään työn aikana aidoin. Työmaa-alue merkitään pilaantuneen maaperän puhdistustyöstä ilmoittavin kyltein, mikäli toimenpidealueella todetaan alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia.

Kaivannon ympäristö pidetään siistinä. Kaivumaiden ja työmaavesien kulkeutuminen ympäristöön estetään. Massojen pölyämistä seurataan näköhavainnoin työn aikana ja tarvittaessa massoja kastellaan pölyämisen ehkäisemiseksi. Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi. Maan kulkeutuminen kuljetus- ja kaivukaluston mukana alueen ulkopuolelle estetään käyttämällä puhtaita kulkureittejä ja tarvittaessa puhdistamalla kulkuväylät, autojen renkaat ja kaivinkoneen telat.

Märkiä tai valuvia massoja ei pääasiallisesti kuljeteta ja välivarastoida. Mikäli massoja on tarve kuivattaa ennen kuljetusta, voidaan massat kuivattaa kaivualueen reunalla esimerkiksi asfaltin tai HDPE-kalvon päällä, josta kuivatusvedet on mahdollista ohjata hallitusti takaisin kaivantoon.

Kohteelle laaditaan rakennuttajan turvallisuusasiakirja ja kohteeseen nimetään turvallisuuskoordinaattori rakennustyön turvallisuudesta annetun lain edellytysten mukaisesti. Kohteessa noudatetaan Nesteen turvallisuusohjeita. Urakoitsija vastaa kohteen työsuojelusta. Urakoitsija laatii kohteesta työmaasuunnitelman. Urakoitsija suorittaa alueella viikkotarkastuksia sekä vastaa, että työmaalla liikkuvilla on määräysten mukaisesti veronumerolliset, kuvalliset henkilökortit sekä työturvallisuuskortit. Urakoitsija perehdyttää työmaalla työskentelevät työmaan käytäntöihin ja työmaata koskeviin työturvallisuusasioihin. Ympäristötekninen valvoja vastaa urakoitsijan ohjeistuksesta haitta-ainepitoisen maan käsittelyn työturvallisuusasioissa.

Työntekijöiden on käytettävä henkilökohtaisina suojavarusteina kypärää, suojalaseja, turvakenkiä sekä näkyvää huomioliiviä, takkia tai vastaavaa. Kohteessa tulee käyttää pitkälahkeisia housuja ja pitkähihaista paitaa. Jos kohteessa todetaan merkittävästi korkeampia haitta-ainepitoisuuksia, on varauduttava myös näihin suojautumisvälineisiin:

• työhaalari, joka on valmistettu pölyä ja kemikaaleja läpäisemättömästä materiaalista
• suojakäsineet, jotka kestävät öljyhiilivetyjä
• hihojen ja lahkeiden suiden teippaaminen kiinni työvaatteisiin tai suojapukuun.

Työturvallisuusasiat käydään läpi yhteistyössä ympäristöteknisen valvojan kanssa. Kaikki läheltä piti-tilanteet ja/tai vahingot raportoidaan työmaan vastaavalle johdolle, omalle johdolle sekä tarpeen mukaan rakennuttajalle.

Kohteen maaperässä saattaa olla öljyhiilivetyjä, BTEX-yhdisteitä ja kloorattuja alifaattisia hiilivetyjä, jotka voivat kaivuvaiheessa vapautua hengitysilmaan. Haitta-aineille altistumisen oireina voi esiintyä muun muassa päänsärkyä ja huonovointisuutta. Haitta-aineille altistuminen hengitysteitse estetään käyttämällä tarvittaessa vähintään A2 suodattimella varustettua hengityssuojainta. Haitta-ainepitoisen maa-aineksen kaivutöiden aikana ympäristötekninen valvoja antaa tarpeen mukaan ohjeita suojautumisesta. Jos kaivantojen alueella havaitaan merkittävää polttoaineen hajua, vältetään kaivantoihin menemistä ja annetaan kaivantojen tuulettua. Ilman hiilivetypitoisuuksia seurataan tarpeen mukaan PID-mittarilla. Pilaantuneeseen maa-ainekseen ei tule koskea (ihokosketus). Työmaa-alueella ruokailu, juominen ja tupakointi on kielletty muualla kuin sille osoitetussa paikassa, millä estetään mahdollisten haitta-aineiden kulkeutuminen käsistä suuhun. Urakoitsijan toimesta työmaalle järjestetään tarvittaessa lämmitetyt sosiaalitilat vaatteiden vaihtoa ja säilytystä varten sekä sähköllä varustetut tilat valvojan kenttämittauksia varten. Työmaalle järjestetään käsienpesumahdollisuus.

Urakoitsija vastaa kohteen alueella kulkevien putkien, kaapeleiden, johtojen ja vastaavien selvittämisestä ja tarpeen mukaan niiden merkkaamisesta maastoon ennen työn alkua.

Kaivannon seinämät luiskataan työn aikana turvalliseen kaltevuuteen. Urakoitsija vastaa kaivantojen turvallisuudesta. Lisäksi kohteessa on purku-, kaivu- ja täyttötöihin liittyviä riskejä, jotka otetaan huomioon ja ehkäistään tilaajan turvallisuusasiakirjan ja urakoitsijan laatimien työmaa- ja turvallisuussuunnitelmien mukaisesti.

Kirjanpito

Ympäristötekninen valvoja pitää haitta-ainepitoisten maa-ainesten kaivutöiden aikana päiväkirjaa, johon merkitään vähintään tiedot alueelta poistetuista haitta-ainepitoisista maista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta), tiedot otetuista näytteistä (näytetiedot, ajankohta, mittaustulokset), näytepisteiden paikat, maaperään mahdollisesti jäävien, haitta-aineita sisältävien maiden arvioitu määrä, niiden haitta-ainepitoisuudet ja sijainti, kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia sisältävien täyttömaiden ja jäännöspitoisuuksien sijainnit sekä erityishavainnot ja poikkeamat suunnitelmista.

Kohteen kaivutöistä tehdään loppuraportti kolmen kuukauden kuluessa kaivutöiden päättymisestä. Loppuraportissa esitetään vähintään kaivutöiden aikainen näytteenotto ja näytteiden analysointi, kaivutyön toteutus, tiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista sekä jätejakeista ja kaivannosta mahdollisesti poistetuista haitta-ainepitoisista vesistä, jäännöspitoisuustiedot, kenttätestien tulokset ja analyysiraportit, mahdollisesti puhdistustavoitteet ylittävien pitoisuuksien riskinarvio tarvittaessa, piirustus jäännöspitoisuusnäytteiden sijainneista, tarvittaessa kopiot siirtoasiakirjoista, vähintään kuitenkin malliesimerkki käytetyistä siirtoasiakirjoista sekä johtopäätökset ja mahdolliset jatkotoimenpiteet, kuten jälkiseurannan tarve.

Kunnostuksen aikataulu

Purkutöiden ja niihin liittyvien kaivutöiden on suunniteltu alkavan vuoden 2024 aikana.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

Ympäristönsuojelupäällikön päätös

Päätös​Turun kaupungin ympäristönsuojelu on tarkastanut pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla 1 esitetty toimenpidealue) maaperän puhdistamisessa ja kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisessä kaivualueella on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.​ Maaperän puhdistustyö tulee toteuttaa siten, että alueen maaperään jäävät haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä maaperän kunnostuksen yleissuunnitelmassa (WSP, Entisen pesuhallin viemäröinnin muutostöiden aikainen kaivusuunnitelma, Neste Turku Pitkämäki Manhattan, Pitkämäentie 4, 20250 Turku, 27.3.2024) esitettyjä tavoitepitoisuuksia, eli öljyhiilivetyjen keskitisleiden C10-C21, öljyhiilivetyjen raskaiden jakeiden C21-C40, haihtuvien yhdisteiden, PAH-yhdisteiden, metallien ja puolimetallien osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja 0-3,5 metrin syvyydellä sekä taulukossa 1 esitettyjä maaperän suurimpia haitattomia pitoisuuksia yli 3,5 metrin syvyydellä. Lisäksi maaperä tulee puhdistaa jätejakeista vähintään muutostöiden ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen puhdistamisen edellyttämässä laajuudessa.

Mikäli puhdistustyön yhteydessä havaitaan, että alueen maaperässä on aiemmin havaittujen haitta-aineiden lisäksi muita haitta-aineita tai maankäyttö kohdekiinteistöllä muuttuu, tulee tehdä riskinarvio.

2.​ Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Jokaisesta kaivannosta on sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä, kaivannon pohjalta yksi ja seinämistä vähintään neljä. Mikäli pohjan ja seinämien yhteenlaskettu pinta-ala on alle 5 m², on tällaisesta kaivannosta koottava vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä (pohja ja seinämä). Jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan.

Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa kenttätestitulosten varmistamiseksi. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu. ​Mikäli kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää myös laboratorioanalyysein. Analyysimenetelmän on oltava sellainen, että analyysituloksia voidaan verrata asetettuihin puhdistustavoitteisiin.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

3.​​​​ Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttätestein tai laboratorioanalyysien avulla seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyt kynnysarvot.
• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat edellä mainitussa asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät edellä mainitussa asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot. Maa-ainesjäte luokitellaan tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi Valtioneuvoston asetuksen jätteistä 179/2012 ja sen muutoksen 86/2015 mukaisesti luokitusnumeroin 17 05 03* tai 17 05 04. Maa-ainesjäte on vaarallista jätettä, mikäli jätteen vaaraominaisuuksiin perustuvat haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot ylittyvät.
• Tarvittaessa lajittelua tulee tehdä myös vastaanottopaikkojen muiden edellytysten mukaan (esimerkiksi poikkeavat pitoisuusrajat, jätejakeiden esiintyminen).

​4.​​ Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

​Kohteesta poistettavat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia, tulee toimittaa sellaiselle maankaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Haitta-ainepitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot alittavaa jätteetöntä maa-ainesta voidaan suunnitelmallisesti hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä tai muussa maarakentamisessa, mikäli se rakennusteknisesti on tarkoitukseen soveltuvaa. Tällaisen maan hyödyntäminen alueella tulee dokumentoida ja esittää loppuraportissa. Edellä mainittuja maa-aineksia voidaan hyödyntää maarakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa, kuten esimerkiksi ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä.

Muut määräykset

5.​​ ​​Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä sekä laatia kunnostusraportti. Asiantuntijalla tulee olla voimassa oleva ympäristönäytteenottajan henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus tai kokemus vastaavan puhdistusmenetelmän ohjaamisesta. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä sekä puhdistustyön raportoinnista. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta. Ympäristötekninen asiantuntija ohjaa poistettavat massat haitta-ainepitoisuuksien perusteella asianmukaiseen vastaanottopaikkaan ja huolehtii myös asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimisesta.

6.​ Puhdistustyön aloituksesta ja päättymisestä on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen käsittelytavat ja toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava.

Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

7.​ Ennalta arvaamattomista tilanteista tulee olla yhteydessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluun. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä muun muassa erilaisista riskienhallintatoimenpiteistä, kuten eristerakenteiden asentamisesta.

​Mikäli maaperän pilaantuneisuuden havaitaan jatkuvan puhdistettavan alueen ulkopuolelle, asiasta tulee ilmoittaa kyseisen kiinteistön omistajalle sekä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

8.​ Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueella maaperän puhdistustöiden aikana.

9.​​ Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai mittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

10. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää vähintään peitettyinä. Pilaantuneita maita tai jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella.

11.​ Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-aineksia saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain 494/2022 94 §:n mukaiseen jätehuoltorekisteriin merkitty oikeus kuljettaa ammattimaisesti Valtioneuvoston asetuksen jätteistä 179/2012 liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 maa- ja kiviaineksia.

12.​ ​Vaarallisen jätteen, pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisen rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtainen siirtoasiakirja, jossa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja -päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja tai muulla luotettavalla menettelyllä. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

​13. Alueen maaperässä olevien mahdollisten jätteiden poistamisesta ja asianmukaiseen vastaanottopaikkaan toimittamisesta tulee huolehtia vähintään rakentamisen edellyttämässä laajuudessa.

14. Mikäli kaivantoon kertyy kaivutyötä haittaava vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanoton.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin, tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Vesihuolto Oy:n kanssa.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin, tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

​Raportointi

15. Puhdistustyöstä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään kohteen kunnostustyön toteutus, käytetyt laadunvarmistusmenetelmät, kaivettujen ja poistettujen massojen määrät, haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat, poistetun jätteen määrät ja sijoituspaikat, jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit ja analyysitulokset, mahdollinen kaivantovesien käsittely, kaivualueet, mahdolliset huomio- ja eristerakenteet, aikataulu, arvio kunnostustavoitteen ja määräysten toteutumisesta, maaperään jääneiden haitta-ainepitoisuuksien riskitarkastelu, jatkotutkimusten tai tarkkailun tarve sekä kunnostustyön aikaiset poikkeavat tilanteet.

​Loppuraportti tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön valmistumisesta. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettavien rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaan maaperä on puhdistettava siihen tilaan, ettei siitä puhdistustyön päätyttyä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Kohteeseen soveltuu parhaiten massanvaihtomenetelmä, sillä kohteessa poistetaan muutostöiden yhteydessä joka tapauksessa maata rakennusteknisistä syistä. Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että ympäristönsuojelulain 133 §:n mukainen puhdistusvaatimus täyttyy esitetyssä maankäyttömuodossa, mikäli puhdistus toteutetaan esitetysti. Mikäli esitettyihin kunnostustavoitteisiin ei päästä tai kohteen suunnitelmat muuttuvat, tulee riski arvioida uudelleen ja sitä kautta tavoitepitoisuudet päivittää.

Maaperän puhdistustavoitteen asettamisessa on käytetty apuna Valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen 214/2007 4 §:n mukaisesti kyseisen asetuksen liitteessä säädettyjä haitallisten aineiden ohjearvoja.

Määräyskohtaiset perustelut

Kohteen maankäyttö pysyy ennallaan. Tavoitepitoisuudet on määritetty niille haitta-aineille, joille on tehtyjen tutkimusten perusteella ollut tarpeen asettaa puhdistustaso. Jätejakeellisen maa-aineksen poistamista edellytetään rakentamisen ja puhdistamisen edellyttämän kaivuun alueilla.

Mikäli alueella havaitaan haitta-aineita, joita ei ole aiemmin havaittu, aiemmin havaitut haitta-aineet esiintyvät aiemmin havaitusta poiketen tai maankäyttö kohdekiinteistöllä muuttuu, tulee kyseisten haitta-aineiden aiheuttama riski arvioida. Tarkoituksena on, että kiinteistöllä ei puhdistuksen jälkeen aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 1)

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Laboratorioanalyysien avulla voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tutkimuspisteiden sijainti voidaan havaita. Mikäli kaivun yhteydessä saadaan viitteitä muista haitta-aineista, tulee näiden pitoisuuksia tutkia myös jäännöspitoisuusnäytteistä riittävän puhdistustuloksen varmistamiseksi. (Määräys 2)

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista, ja jotta käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. Lajittelu perustuu jäteasetukseen (VNa 179/2012), jäteasetuksen muutokseen (VNa 86/2015), CLP-asetukseen, komission asetukseen (EU N:o 1357/2014) sekä ympäristöhallinnon ohjeeseen 2/2007. (Määräys 3)

Kaivettujen ja rakennusteknisesti erilaisiin täyttöihin soveltuvien alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten hyötykäyttö kohteessa on sallittu luonnonvarojen käytön vähentämisen ja kuljetusten aiheuttamien päästöjen sekä muiden mahdollisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Maiden ei katsota aiheuttavan merkittävää ympäristö- ja terveyshaittaa niiden esiintyessä maaperässä alemmat ohjearvot alittavina pitoisuuksina. Kaivettuja aineksia ei tämän päätöksen varaisesti voi hyödyntää ilmoitusalueen ulkopuolella, koska maa-aineksen hallinnolliset menettelyt määräytyvät kaivettujen ainesten jäteluonteen perusteella. Hyödyntäminen toisaalla edellyttää esimerkiksi erillistä rakennus- tai ympäristölupaa. Jotta maa-aines ilmoitusalueella ei saisi jäteluonnetta, sen haitta-ainepitoisuus ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, jatkokäytön tulee olla varmaa ja suunnitelmallista, minkä lisäksi maa-aineksen tulee olla käytettävissä ilman muuntamistoimia. Käytön varmuutta osoittaa yleisesti se, että maa-ainesta ei varastoida pitkään ja että maa-aineksen käyttötarkoitus/kohde on tiedossa jo maa-aineksen varastoinnin alkaessa. Lähtökohtaisesti hyötykäytölle ilmoitusalueellakin tulee olla tarve ja hyötykäytettävän materiaalin tulee olla jätteetöntä. (Määräys 4)

​Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. Lisäksi henkilön tulee olla paikalla työtä tehtäessä, jotta valvontaa voidaan käytännössä toteuttaa. (Määräys 5)

Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, minkä takia viranomaiselle varataan oikeus antaa työnaikaisia lisäohjeita ja -määräyksiä. (Määräykset 6 ja 7)

Työmaakatselmus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi. (Määräys 8)

Massanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 9)

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 10)

Jätelain 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 94 §:n mukaisen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Tarkoituksena on varmistaa jätteiden asianmukainen kuljetus ja käsittelyyn toimittaminen. (Määräys 11)

Jätelain 646/2011 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten. (Määräys 12)

Puhdistustyössä saattaa syntyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. Kaivantoon mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen, kun tiedetään veden soveltuvuus esitettyihin käsittelyihin ja johtamiseen. (Määräykset 13 ja 14)

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Kohteen maaperään tai orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, minkä takia loppuraporttiin tulee tarpeen mukaan muun muassa sisältyä arvio vesien tarkkailun tarpeesta sekä tieto mahdollisista eriste- ja huomiorakenteista. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. (Määräys 15)

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen antaminen ja sen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2029 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1370 euron maksu.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

Liite 1​Toimenpidealueen sijainti kartalla

​

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö