Ympäristönsuojelu, ympäristönsuojelusuunnittelija Ville Wahteristo, ympäristönsuojelupäällikkö Olli-Pekka Mäki, 25.3.2024:

Kakskerranjärven veden laatua seurattiin vuonna 2022 ja 2023 Myllykylän ja Harjattulan havaintopaikoissa molempina vuosina kuusi kertaa: kerran talvella ja kuukausittain toukokuusta syyskuuhun.

Kakskerranjärven päällysvedessä hapen määrä on yleensä ollut varsin vakaa, mutta syvänteissä alusveden happi kuluu vähiin tai loppuu kokonaan etenkin loppukesällä veden ollessa kerrostunutta. Kesällä pintakerroksessa esiintyy ajoittain kasviplanktonin yhteyttämisen seurauksena hapen ylikyllästystä. Kakskerranjärvessä havaittu lämpötilakerrosteisuus ja sen vaikutukset happitilanteeseen olivat vuosina 2022 ja 2023 melko samankaltaisia. Molempina vuosina pohjanläheisessä vedessä oli talvella selvää hapenvajausta. Kesän edetessä alusveden happitilanne heikkeni ja oli huonoimmillaan elokuussa, jolloin vesi oli lähes hapetonta jo 8 metrin syvyydestä lähtien. Syyskuussa Myllykylän syvänteen vesi ei ollut vielä kokonaan sekoittunutta, ja alusvesi oli edelleen hapetonta. Loppukesän happitilanne on pysynyt melko samanlaisena viime vuosien aikana. Vuosien 2022 ja 2023 happitalous Kakskerranjärvessä seuraa järvelle vakiintunutta kaavaa.

Kakskerranjärven pintaveden ravinnepitoisuuksien vaihtelu vuoden aikana oli melko pientä. Sen sijaan syvyyssuuntaiset vaihtelut ravinteiden osalta olivat suuria. Talvella alusvedessä ollessa hapenvajausta ravinnepitoisuudet kasvoivat pohjaa kohden. Kesällä pitkän hapettomuuskauden aikana pohjasta vapautui runsaasti ravinteita, mikä näkyi alusveden kesän aikana kasvavina pitoisuuksina. Pohjanläheiset ravinnepitoisuudet olivat suurimmillaan syyskuussa, jolloin osassa vesipatsasta happitilanne oli jo kohentunut veden sekoittumisen myötä, mutta pohjan lähellä vesi oli edelleen hapetonta. Myllykylässä pohjanläheisen fosforin talven aikaisissa pitoisuudessa ei ollut havaittavissa selvää muutossuuntaa. Loppukesän pohjanläheisen veden fosforipitoisuus on vaihdellut suuresti vuodesta 2007 lähtien. Tuotantokerroksen fosforipitoisuudet olivat molempina vuosina touko–elokuussa lievästi reheville järville tyypillisiä. Tuotantokerroksen fosforipitoisuudet olivat suurimmillaan syyskuussa, jolloin etenkin Harjattulassa vesi oli osin jo sekoittunutta, ja alusvedestä sekoittui ravinteita ylempiin vesikerroksiin. Syyskuussa tuotantokerroksen fosforiarvot olivat pääosin rehevällä tasolla. Vuosien 2022 ja 2023 kesäkausien fosforipitoisuuksien keskiarvot eivät poikenneet tavanomaisesta. Näkösyvyysarvot olivat vuoden 2022 aikana suurimmillaan kesäkuussa ja vuonna 2023 toukokuussa. Näkösyvyydet vaihtelivat välillä 1,0–3,2 metriä. Kesäkauden keskimääräisen näkösyvyyden ja sameusarvon osalta vuosien välinen ero oli vähäinen.

Kasviplanktonin määrää kuvaavan a-klorofyllin pitoisuus oli kumpanakin vuonna suurimmillaan elokuussa. Toukokuussa 2022 klorofylliarvot olivat tavanomaista pienempiä, ja vastasivat karujen järvien lukemia. Muulloin Kakskerranjärven klorofyllipitoisuudet ilmensivät lievää rehevyyttä. Klorofyllipitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin viime vuosina keskimäärin. Kasviplanktonbiomassat olivat molempien kesien aikana suurimmillaan elokuussa, jolloin myös sinilevien biomassat olivat suurimmillaan. Elokuussa 2022 sinilevien lisäksi havaittiin runsaasti piileviä, kun taas elokuussa 2023 biomassa koostui pääosin sinilevistä. Kesällä 2023 sinilevien biomassat olivatkin selvästi kesää 2022 suurempia. Sinilevistä yleisimpinä tavattiin muun muassa Planktothrix agardhii sekä Aphanizomenon- ja Dolichospermum -suvun lajeja, jotka ovat tyypillisiä leväkukintoja muodostavia lajeja.

Kakskerranjärven ekologista tilaa arvioitiin soveltuvin osin ympäristöhallinnon ohjeiden mukaan yksittäisten muuttujien tulosten perusteella. Molempina vuosina ekologinen tila oli kokonaistypen ja klorofyllin osalta hyvä, ja kokonaisfosforin osalta tyydyttävä. Kasviplanktonia kuvaavien muuttujien perusteella ekologinen tila oli vuonna 2022 tyydyttävä ja vuonna 2023 välttävä.

Vuosiraportti on oheismateriaalina.​

Oheismateriaali 1​Kakskerranjärven tarkkailututkimus, vuosiraportti 2022 ja 2023

Ympäristönsuojelupäällikkö Olli-Pekka Mäki:​

Ehdotus​Rakennus- ja lupalautakunta päättää merkitä asian tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.