Ympäristönsuojelu, vs. ympäristöinsinööri Pilvi Virolainen 4.4.2024:

Ilmoituksen tekijä

Turun kaupunki, kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus (0204819-8)

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistaja

Kiinteistötunnus 853-35-38-2, käyntiosoite Murkionkatu 10, 20740 Turku

Kiinteistön omistaja: TVT Asunnot Oy

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 527/2014 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 4.3.2024, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dnro 1859-2024).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

-​ ​​ TVT Asunnot Oy:n valtakirja Turun kaupungille ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen jättämisestä, 29.2.2024

-​ ​​ Murkionkatu 10, Turku, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Ramboll Finland Oy, 22.2.2024

• Piirustus 001. Sijaintikartta
• Piirustus 002. Suunnittelualueen rajaus
• Piirustus 003. Tutkimuspisteiden sijainnit
• Liite 1. Kiinteistö- ja rajanaapuritiedot
• Liite 2. Maaperätutkimuksen analyysitulosten yhteenvetotaulukko

Maaperän puhdistamista koskevat luvat ja ilmoitukset

Alueella ei ole muita maaperän kunnostamista koskevia päätöksiä.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Pilaantumisen aiheuttanutta erillistä tapahtumaa ei ole tiedossa. Suunnittelualueella on sijainnut Kakkaraisten yksinäistalo 1450-luvulta asti. Alueella sijainneet rakennukset on purettu 1980-luvulla, jonka jälkeen alue on metsittynyt ja ollut virkistyskäytössä.

Kiinteistöä ei ole merkitty maaperän tilan tietojärjestelmään.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Kiinteistön omistaa TVT Asunnot Oy. Suunnittelualue rajautuu idässä ja etelässä kallioalueeseen, pohjoisessa Beata Marian polkuun, ja lännessä kiinteistöön 853-35-38-1, jossa on kerrostaloja.

Suunnittelualue on merkitty asemakaavassa (853 17/2017) asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK-1). Suunnittelualueen koillis- ja kaakkoisosassa on asemakaavassa osoitetut suojeltavat alueet (s-1), joilla sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kedot. Suojeltavia alueita ei saa käyttää rakennusaikaiseen läjitykseen, varastointiin tai kulkemiseen, vaan ne on suojattava rakentamisen ajaksi. Alueilla ei saa suorittaa maarakentamista, puiden istuttamista tai muita viherrakentamista niin, että alueen ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Lisäksi suunnittelualueen eteläosassa on muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös (sm-1), eli Kakkaraisten yksinäistalo (mjrek.1000027453).

Luonnonympäristö ja luonnonsuojelualueet

Alueelle on laadittu luontoselvitys vuonna 2011, jota on tarkistettu vuonna 2018. Asemakaava-alueen keskiosa on kalliopaljastumien laikuttamaa mäkimaata, joka on aikaisemmin kuulunut asutuksen pihapiiriin. Kohde on historiallinen kylän paikka, jolla on sijainnut Kakkaraisten taloryhmä. Nyttemmin rakennuskanta on hävinnyt ja alueella on jäljellä vain jäänteitä rakennusten perustuksista. Alueella on hajallaan kallioketolaikkuja ja niiden välissä heinittyneitä niittyaloja. Kedot ja niityt edustavat uhanalaisia luontotyyppejä, jotka eliölajistoineen on harvinaistuneet ja häviämässä rehevöitymisen ja umpeenkasvun seurauksena perinteisten maatalouselinkeinojen väistyttyä.

Maaperä

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Maankamara-karttapalvelun mukaan suunnittelualueen kallioperä koostuu granitoideista, sekä paragneissistä ja -liuskeista.

Suunnittelualueen maaperätutkimusten perusteella maaperä koostuu pintaosiltaan 0–1 metrin syvyydellä pääosin täyttöhiekasta ja -sorasta. Täyttömaakerroksessa todettiin vaihteleva määrä jätettä, kuten tiiltä, metalleja, betonia, lasia ja muovia. Täyttökerroksen alapuolella todettiin kalliota, savea tai vanhan rakennuksen perustuksia.

Pohja- ja pintavedet

Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Kaarninko, 0285352) sijaitsee noin 800 metriä suunnittelualueesta itään.

Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pintavesistöä. Lähin pintavesistö, Rauvolanlahteen laskeva laskuoja, sijaitsee noin 550 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta etelään, ja Rauvolanlahti/Pitkäsalmi sijaitsee suunnittelualueesta noin 1,3 kilometriä lounaaseen.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän haitta-aineet

Suunnittelualueella on tehty Ramboll Finland Oy:n toimesta ympäristötekninen maaperätutkimus touko- ja lokakuussa 2023. Suunnittelualueelle tehtiin yhteensä 15 koekuoppaa. Seitsemän tutkimuspisteen alueella 0,5–1,5 metrin syvyydellä todettiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ja/tai ylemmän ohjearvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, minkä perusteella maaperä luokitellaan pilaantuneeksi näiden tutkimuspisteiden alueella. Neljässä tutkimuspisteessä todettiin ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus sinkkiä (LK4: 1000 mg/kg, KK7: 3200 mg/kg, KK10: 1100 mg/kg ja KK14: 870 mg/kg). Alemman ohjearvon ylittävä sinkkipitoisuus todettiin yhdessä tutkimuspisteessä (KK15: 340 mg/kg). Alemman ohjearvon ylittäviä lyijypitoisuuksia todettiin kahdessa tutkimuspisteessä (LK2: 440 mg/kg ja KK10: 740 mg/kg). PAH-yhdisteiden alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia todettiin neljässä tutkimuspisteessä (KK2: bentso(a)pyreeni 2,8 mg/kg, LK4: bentso(a)antraseeni 6,0 mg/kg, bentso(a)pyreeni 5,7 mg/kg, fluoranteeni 11 mg/kg ja PAH-yhdisteiden summapitoisuus 65 mg/kg, KK14: bentso(a)pyreeni 2,7 mg/kg, fenantreeni 7,2 mg/kg, fluoranteeni 8,0 mg/kg ja PAH-yhdisteiden summapitoisuus 44 mg/kg ja KK15: bentso(a)pyreeni 3,9 mg/kg, fluoranteeni 7,2 mg/kg ja PAH-yhdisteiden summapitoisuus 42 mg/kg).

Alueella todettiin paikoitellen asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvotason ylittäviä raskasmetallien ja PAH-yhdisteiden pitoisuuksia sekä yhdessä tutkimuspisteessä ylittyi kynnysarvotaso PCB-yhdisteiden summapitoisuuden osalta. Lisäksi maaperässä todettiin jätejakeita, kuten tiiltä, muovia, metalleja ja betonia, sekä kahden tutkimuspisteen pohjalla mahdollisesti betonirakenne.

Samalla kiinteistöllä tutkimusalueen kaakkoispuolella tehdään ympäristötekninen tutkimus mahdollisten haitta-ainepitoisten maa-ainesten ja jätejakeiden selvittämistä varten.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Kyseessä olevalle kiinteistölle on suunniteltu uudisrakentamista. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaan asuin-, puisto- ja virkistysalueilla maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, ellei kohdekohtaisesta riskinarviosta muuta johdu. Kiinteistön nykyinen ja tuleva käyttötarkoitus huomioiden maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen perusarvioinnissa sovelletaan asetuksen 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja.Kiinteistön alueella on todettu alemmat ohjearvot ylittäviä sinkin, lyijyn ja PAH-yhdisteiden pitoisuuksia ja todettujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella kiinteistön alueella on maaperän puhdistustarve.

Mikäli saman kiinteistön kaakkoisosassa tehdyissä maaperätutkimuksissa todetaan pilaantunutta maata ja/tai jätejakeita, kunnostuksen yleissuunnitelmaa täydennetään koskemaan myös sitä aluetta.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Maaperän puhdistustarpeen perusteella suunnittelualueella tehtävien kaivutöiden yhteydessä esitetään kiinteistöltä poistettavaksi maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot. Pilaantuneen maaperän kunnostusmenetelmänä on massanvaihto. Kiinteistöllä tehtävän kaivutyön yhteydessä haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteen ylittävä maa-aines poistetaan ja toimitetaan asianmukaisen ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan jatkokäsittelyä varten. Maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet alittavat kunnostustavoitteen, hyödynnetään kaivantojen täytössä tai toimitetaan luvanvaraiselle vastaanottopaikalle.

Maaperän puhdistustöitä ei lähtökohtaisesti jatketa kiinteistön ulkopuolelle. Kaivuita ei uloteta eikä massojen kuljetuksia ajeta luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaalle kedolle eikä alueelle, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös (asemakaavassa merkinnät s-1 ja sm-1). Mikäli suunnittelualueen rajoille kaivannon seinämään jää laboratorioanalyysien perusteella maaperän puhdistustavoitteet ylittävää maa-ainesta, arvioidaan siitä aiheutuvia riskejä laadittavan riskinarvioinnin perusteella puhdistustöiden päätyttyä.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Pilaantuneen maa-aineksen poistoa ohjaa ja valvoo ympäristötekninen asiantuntija, jolla on riittävä kokemus pilaantuneen maaperän kunnostushankkeista. Maaperän kunnostuksen yhteydessä pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan muun muassa tiedot näytteenotoista ja analyysituloksista sekä poistetuista pilaantuneista massoista ja niiden sijoituspaikoista.

Maa-ainekset lajitellaan kaivun aikana pilaantuneisuuden mukaan ja maa-aineksesta erotellaan mahdolliset isot kivet ja jätejakeet.

Kunnostuksen yhteydessä haitta-ainepitoisuudet tarkistetaan kaivettavista maa-aineksista noin 200 m³ välein, mukaan lukien tutkimusten yhteydessä saadut tulokset. Maaperän puhdistuksen rajausta tarkennetaan työn aikana kaivannon seinämistä ja pohjista otettavista näytteistä tehtävien aistinvaraisten havaintojen, kenttämittausten ja laboratorioanalyysien tulosten avulla. Tehdyistä kenttämittauksista vähintään 30 % varmennetaan laboratorioanalyysein. Laboratoriossa näytteistä analysoidaan kyseisellä alueella maaperätutkimuksessa todetut haitta-aineet. Mikäli maaperän puhdistustöiden aikana alueella todetaan tutkimustuloksista poikkeavaa maaperän pilaantuneisuutta, selvitetään materiaalin laatu ja haitta-ainepitoisuudet kenttämittausten ja/tai laboratorioanalyysien avulla.

Pilaantunut maa-aines toimitetaan käsittely- ja loppusijoituspaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä maa-aineksia. Pilaantuneiden maiden kuormille laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat ja kuormien tiedot viedään SIIRTO-rekisteriin. Kuljetusurakoitsijan tulee kuulua jätehuoltorekisteriin. Kuormat punnitaan vastaanottopaikoissa. Kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi.

Rakentamisen takia kaivettavat kunnostustavoitteet alittavat jätteelliset maa-ainekset toimitetaan luvalliseen vastaanottopaikkaan. Kun rakentamisen takia suoritettu kaivu on saatu tehtyä, alueelta ei poisteta maa-aineksia, joiden pitoisuudet alittavat kunnostustavoitteet ja joiden joukossa on tiiltä tai betonia.

Jätteettömät maat, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot, hyödynnetään tarvittaessa suunnittelualueen kaivantojen täytöissä, mikäli massat ovat rakennusteknisesti siihen soveltuvia. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maiden hyödyntäminen dokumentoidaan ja esitetään kunnostuksen loppuraportissa. Haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ylittävä maa-aines toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan, mikäli se ei sovellu kaivantojen täyttöön.

Suunnittelualueella tehtyjen maaperätutkimusten yhteydessä maaperässä ei todettu orsi- tai pohjavettä. Mikäli maaperän kunnostus- tai rakennustöiden yhteydessä kaivantoon kertyy vettä siinä määrin, että se haittaa työtä, varaudutaan veden pumppaamiseen ja käsittelyyn. Käsittelystä sovitaan Turun Vesihuolto Oy:n ja ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa.

Kunnostustyön päättyminen ja lopputuloksen toteaminen

Maaperän kaivutyön yhteydessä syntyvästä kaivannosta otetaan maaperän jäännöspitoisuusnäytteitä kaivannon pohjalta sekä jokaisesta seinämästä. Näytteitä otetaan kokoomanäytteinä yksi jokaista 200 m² kohden. Näytteistä analysoidaan alueella todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa.

Mikäli alueelle joudutaan teknisistä syistä jättämään maa-aineksia, joiden orgaanisten haitta-aineiden pitoisuus ylittää alemman ohjearvotason, varaudutaan asentamaan eristerakenne kaivantoon pilaantuneen maan ja puhtaan täyttömaan välille. Ennen asennusta eristerakenteen asennuksesta laaditaan suunnitelma, joka hyväksytetään Turun kaupungin ympäristönsuojelulla. Mikäli maaperään jää kunnostustavoitteet ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia, merkitään seinämät suodatinkankaalla tai vastaavalla. Mahdollisesti asennettavien eristerakenteiden sijainti esitetään kunnostuksen loppuraportissa ja kunnostustavoitteet ylittävien massoja osalta laaditaan erillinen riskitarkastelu.

Maaperän kunnostustyö lopetetaan, kun suunnittelualueen puhdistustavoitteet on saavutettu ja/tai tarvittavat eristerakenteet on asennettu tai kohdealueen kiinteistörajat tai s-1-alueiden rajat on saavutettu.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Mikäli alueella todetaan aikaisemmista tutkimuksista selvästi poikkeavaa pilaantuneisuutta, otetaan näytteet ja toimitetaan ne laboratorioon analysoitavaksi. Tästä ilmoitetaan ympäristöviranomaisille. Tilanteen mukaan kaivutyö keskeytetään tai massat siirretään loppusijoitukseen.

Mikäli maaperästä löytyy merkittäviä määriä tunnistamatonta jätejaetta, kaivutyöt keskeytetään ja löydetystä aineksesta otetaan näytteet laboratorioanalyysejä varten. Laadun selvittyä ainekselle selvitetään vastaanottopaikka.

Mikäli kunnostuksen yhteydessä ympäristöön leviää voimakasta hajua, kaivutyöt keskeytetään ja työtapoja muutetaan siten, että hajupäästöt pienenevät.

Mikäli kunnostustavoitteet ylittävä pilaantuneisuus jatkuu kohdekiinteistön ulkopuolelle tai s-1-alueelle, otetaan edustavat jäännöspitoisuusnäytteet kaivurajalta ja asennetaan huomio- tai eristerakenne. Tarvittaessa kunnostustyön jatkamisesta viereisen kiinteistön alueelle neuvotellaan ympäristöviranomaisen ja kiinteistön omistajan kanssa.

Mikäli kunnostustavoitteen ylittävä pilaantuneisuus jatkuu syvemmälle kuin kaivuteknisesti päästään, tiedotetaan ympäristöviranomaisia asiasta ja laaditaan riskinarvio ja tarvittaessa eristerakennesuunnitelma.

Työaikaisten riskien hallinta, työsuojelu ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Haitta-aineille on mahdollista altistua työn aikana esimerkiksi hengitysteiden tai suoran kosketuksen kautta. Työntekijöillä tulee olla tarpeelliset suojavarusteet, kuten kypärä, turvajalkineet, suoja- tai huomiovaatetus, suojakäsineet ja tarvittaessa hengityssuojain. Pilaantuneita maita käsiteltäessä kaivualueen läheisyydessä työmaa-alueella syöminen ja juominen on kielletty. Työmaa-alue aidataan ja merkitään siten, etteivät ulkopuoliset pääse työmaa-alueelle. Aitaan kiinnitetään pilaantuneen maan kunnostuksesta varoittavia kylttejä.

Pilaantuneet maa-ainekset pyritään kaivamaan suoraan kuorma-autojen kyytiin. Pilaantuneiden maa-ainesten kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi.

Mikäli maa-ainesta on tarpeen välivarastoida kohteella esimerkiksi viikonlopun yli, peitetään pilaantunut maa-aines pölyämisen ja mahdollisten sadevesien vaikutusten estämiseksi. Kunnostustyön aikana kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maamassoja varaudutaan kastelemaan pölyämisen estämiseksi. Mikäli työmaa-alueen ulkopuolelle kulkeutuu maata kunnostettavalta alueelta, se poistetaan ajoreittejä pesemällä ja harjaamalla.

Kirjanpito

Kirjanpidosta vastaa kohteen ympäristötekninen asiantuntija. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja on tarvittaessa viranomaisten saatavilla. Maaperän puhdistuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa, jossa esitetään tiedot otetuista näytteistä, tiedot alueelta viedyistä massoista, tiedot työskentelyolosuhteista sekä muut havainnot ja mahdolliset poikkeavat tilanteet.

Kunnostustyön päätyttyä toimenpiteistä laaditaan loppuraportti. Loppuraportissa esitetään kohteen tunnistetiedot, työn vastuuhenkilöt, muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot, kunnostustyön toteutus, laadunvarmistusmenetelmät, kaivettujen ja poistettujen massojen määrä, haitta-ainepitoisuudet sekä sijoituspaikat, mahdollinen vesien käsittely, kaivualueet kartalla, täytöissä hyödynnetyt kaivumateriaalit, mahdolliset huomio- ja eristerakenteet, analyysitulokset taulukoituna, kunnostuksen aikataulu, arvio tavoitteiden toteutumisesta, mahdollinen riskinarviointi, mahdollinen jälkiseurantasuunnitelma sekä asiakirjojen säilytys. Loppuraportti toimitetaan Turun kaupungin ympäristöviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen valmistumisesta.

Kunnostuksen aikataulu

Maaperän puhdistustyö tehdään ennen rakentamisen aloittamista. Alustavan aikatauluarvion mukaan puhdistustyö tehdään huhti-toukokuussa 2024 ja rakentaminen alkaa kesäkuussa 2024. Maaperän puhdistustyön aloituksesta ilmoitetaan ennen työn aloittamista kirjallisesti Turun kaupungin ympäristöviranomaiselle. Aloitusilmoituksessa esitetään kunnostushankkeessa mukana olevien tahojen, kuten urakoitsijan ja ympäristöteknisen valvojan, yhteystiedot. Työn päättymisestä ilmoitetaan kirjallisesti Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

Ympäristönsuojelupäällikön päätös

Päätös​Turun kaupungin ympäristönsuojelu on tarkastanut pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla 1 esitetty toimenpidealue) maaperän puhdistamisessa ja kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisessä kaivualueella on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.​ Maaperän puhdistustyö tulee toteuttaa siten, että alueen maaperään jäävät haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelmassa (Ramboll Finland Oy, projekti nro 1510080622, 22.2.2024) esitettyjä tavoitepitoisuuksia, eli valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja. Mikäli puhdistustyön yhteydessä havaitaan, että alueen maaperässä on aiemmin havaittujen haitta-aineiden lisäksi muita haitta-aineita kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, on niidenkin puhdistustavoitteet edellä mainitun asetuksen mukaiset alemmat ohjearvot.

Maaperä tulee puhdistaa jätejakeista vähintään rakentamisen ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen puhdistamisen edellyttämässä laajuudessa.

Mikäli saman kiinteistön kaakkoisosassa tehdyissä maaperätutkimuksissa todetaan pilaantunutta maata ja/tai jätejakeita, kyseessä oleva alue tulee puhdistaa tämän päätöksen mukaisesti. Puhdistettavan alueen laajentumisesta tulee ilmoittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Ilmoituksen yhteydessä tulee esittää puhdistettava alue kartalla.

2.​ Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Jokaisesta kaivannosta on sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä, kaivannon pohjalta yksi ja seinämistä vähintään neljä. Jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan.

Näytteistä tulee kentällä mitata raskasmetallien sekä PAH-yhdisteiden pitoisuudet kenttäanalysaattorilla. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa kenttätestitulosten varmistamiseksi. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

Mikäli kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää myös laboratorioanalyysein. Analyysimenetelmän on oltava sellainen, että analyysituloksia voidaan verrata asetettuihin puhdistustavoitteisiin.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

3.​ Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttätestein tai laboratorioanalyysien avulla seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyt kynnysarvot.
• Maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat edellä mainitussa asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät edellä mainitussa asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot. Maa-ainesjäte luokitellaan tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi Valtioneuvoston asetuksen jätteistä 179/2012 ja sen muutoksen 86/2015 mukaisesti luokitusnumeroin 17 05 03* tai 17 05 04. Maa-ainesjäte on vaarallista jätettä, mikäli jätteen vaaraominaisuuksiin perustuvat haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot ylittyvät.
• Tarvittaessa lajittelua tulee tehdä myös vastaanottopaikkojen muiden edellytysten mukaan (esimerkiksi poikkeavat pitoisuusrajat, jätejakeiden esiintyminen).

4.​ Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

Kohteesta poistettavat maa-ainekset, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tulee toimittaa sellaiselle maankaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Puhdistustavoitteet alittavaa ja pilaantumattomaksi luokiteltua jätteettömiä maa-aineksia voidaan suunnitelmallisesti hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä tai muussa maarakentamisessa, mikäli se rakennusteknisesti on tarkoitukseen soveltuvaa. Tällaisen maan hyödyntäminen alueella tulee dokumentoida ja esittää loppuraportissa. Maa-aineksia, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, voidaan hyödyntää maanrakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa, kuten ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä. Pilaantumattomaksi luokiteltua jätteetöntä maa-ainesta voidaan suunnitelmallisesti hyödyntää alueen ulkopuolella esimerkiksi kohteissa, joilla on rakennuslupa tai tiesuunnitelma.

Suojelualueiden huomioiminen kunnostuksen aikana

5.​ Ennen kunnostustöiden aloittamista s-1- ja sm-1 -alueiden rajat tulee määrittää maastossa ja suojata aidoilla.

Muut määräykset

6.​ Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä sekä laatia kunnostusraportti. Asiantuntijalla tulee olla voimassa oleva ympäristönäytteenottajan henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus tai kokemus vastaavan puhdistusmenetelmän ohjaamisesta. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä sekä puhdistustyön raportoinnista. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta. Ympäristötekninen asiantuntija ohjaa poistettavat massat haitta-ainepitoisuuksien perusteella asianmukaiseen vastaanottopaikkaan ja huolehtii myös asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimisesta.

7.​ Puhdistustyön aloituksesta ja päättymisestä on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot, poistettavan maa-ainesjätteen käsittelytavat ja toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava.

Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

8.​ Ennalta arvaamattomista tilanteista tulee olla yhteydessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluun. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä muun muassa erilaisista riskienhallintatoimenpiteistä, kuten eristerakenteiden asentamisesta.

Mikäli maaperän pilaantuneisuuden havaitaan jatkuvan puhdistettavan alueen ulkopuolelle, asiasta tulee ilmoittaa kyseisen kiinteistön omistajalle sekä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

9.​ Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

10. Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai mittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

11. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää vähintään peitettyinä. Pilaantuneita maita tai jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella.

12. Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-aineksia saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain 494/2022 94 §:n mukaiseen jätehuoltorekisteriin merkitty oikeus kuljettaa ammattimaisesti Valtioneuvoston asetuksen jätteistä 179/2012 liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 maa- ja kiviaineksia.

13. Vaarallisen jätteen, pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisen rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtainen siirtoasiakirja, jossa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja -päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja tai muulla luotettavalla menettelyllä. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

14. Alueen maaperässä olevien mahdollisten jätteiden, kuten betoni- ja tiilijätteen, poistamisesta ja asianmukaiseen vastaanottopaikkaan toimittamisesta tulee huolehtia vähintään rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Alueen maaperässä olevien mahdollisten muiden jätteiden poistamistarpeesta ja käsittelystä tulee tarvittaessa keskustella ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa ja noudattaa ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeita.

15. Mikäli kaivantoon kertyy kaivutyötä haittaava vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanoton.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin, tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Vesihuolto Oy:n kanssa.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin, tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

Raportointi

16. Puhdistustyöstä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään kohteen kunnostustyön toteutus, käytetyt laadunvarmistusmenetelmät, kaivettujen ja poistettujen massojen määrät, haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat, poistetun jätteen määrät ja sijoituspaikat, jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit ja analyysitulokset, mahdollinen kaivantovesien käsittely, kaivualueet, mahdolliset huomio- ja eristerakenteet, aikataulu, arvio kunnostustavoitteen ja määräysten toteutumisesta, maaperään jääneiden haitta-ainepitoisuuksien riskitarkastelu, jatkotutkimusten tai tarkkailun tarve sekä kunnostustyön aikaiset poikkeavat tilanteet.

Loppuraportti tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön valmistumisesta. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettavien rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaan maaperä on puhdistettava siihen tilaan, ettei siitä puhdistustyön päätyttyä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Kohteeseen soveltuu parhaiten massanvaihtomenetelmä, sillä kohteessa poistetaan uudisrakentamisen yhteydessä joka tapauksessa maata rakennusteknisistä syistä. Lisäksi pilaantuneet maat sisältävät myös erilaisia jätejakeita. Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että ympäristönsuojelulain 133 §:n mukainen puhdistusvaatimus täyttyy esitetyssä maankäyttömuodossa, mikäli puhdistus toteutetaan esitetysti. Mikäli esitettyihin kunnostustavoitteisiin ei päästä tai kohteen suunnitelmat muuttuvat, tulee riski arvioida uudelleen ja sitä kautta tavoitepitoisuudet päivittää.

Maaperän puhdistustavoitteen asettamisessa on käytetty apuna Valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen 214/2007 4 §:n mukaisesti kyseisen asetuksen liitteessä säädettyjä haitallisten aineiden ohjearvoja.

Määräyskohtaiset perustelut

Kohteesta poistetaan rakentamisen yhteydessä maa-aineksia. Kunnostuksen tavoitetasoksi on määritetty Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot. Asuin-, puisto- ja virkistysalueilla maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, ellei kohdekohtaisesta riskinarviosta muuta johdu. Puhdistustavoitteissa on huomioitu tuleva maankäyttö. Tarkoituksena on, että kiinteistöllä ei puhdistuksen jälkeen tulevassa maankäytössä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa.

Jätejakeellisen maa-aineksen poistamista edellytetään rakentamisen ja puhdistamisen edellyttämän kaivuun alueilla.

Kunnostuksen yleissuunnitelman mukaan, mikäli saman kiinteistön kaakkoispuolella todetaan pilaantunutta maa-ainesta ja/tai jätejakeita, yleissuunnitelmaa täydennetään koskemaan myös kyseistä aluetta. Puhdistettavan alueen laajentumisesta on ilmoitettava sekä puhdistettava alue on esitettävä kartalla valvontaa varten. (Määräys 1)

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Laboratorioanalyysien avulla voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tutkimuspisteiden sijainti voidaan havaita. Mikäli kaivun yhteydessä saadaan viitteitä muista haitta-aineista, tulee näiden pitoisuuksia tutkia myös jäännöspitoisuusnäytteistä riittävän puhdistustuloksen varmistamiseksi. (Määräys 2)

Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. Lajittelu perustuu jäteasetukseen (VNa 179/2012), jäteasetuksen muutokseen (VNa 86/2015), CLP-asetukseen, komission asetukseen (EU N:o 1357/2014) sekä ympäristöhallinnon ohjeeseen 2/2007. (Määräys 3)

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista, ja jotta käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Kaivettujen ja rakennusteknisesti erilaisiin täyttöihin soveltuvien alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten hyötykäyttö kohteessa on sallittu luonnonvarojen käytön vähentämisen ja kuljetusten aiheuttamien päästöjen sekä muiden mahdollisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Maiden ei katsota aiheuttavan merkittävää ympäristö- ja terveyshaittaa niiden esiintyessä maaperässä alemmat ohjearvot alittavina pitoisuuksina. Kaivettuja aineksia ei tämän päätöksen varaisesti voi hyödyntää ilmoitusalueen ulkopuolella, koska maa-aineksen hallinnolliset menettelyt määräytyvät kaivettujen ainesten jäteluonteen perusteella. Hyödyntäminen toisaalla edellyttää esimerkiksi erillistä rakennus- tai ympäristölupaa. Jotta maa-aines ilmoitusalueella ei saisi jäteluonnetta, aineksen haitta-ainepitoisuus ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, jatkokäytön tulee olla varmaa ja suunnitelmallista, minkä lisäksi aineksen tulee olla käytettävissä ilman muuntamistoimia. Käytön varmuutta osoittaa yleisesti se, että maa-ainesta ei varastoida pitkään ja että maa-aineksen käyttötarkoitus/kohde on tiedossa jo maa-aineksen varastoinnin alkaessa. Lähtökohtaisesti hyötykäytölle ilmoitusalueellakin tulee olla tarve ja hyötykäytettävän materiaalin tulee olla jätteetöntä. (Määräys 4)

Suunnittelualueella on uhanalaisia luontotyyppejä sekä muinaisjäännös, jotka tulee suojata kunnostustöiden ajaksi (Määräys 5).

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. Lisäksi henkilön tulee olla paikalla työtä tehtäessä, jotta valvontaa voidaan käytännössä toteuttaa. (Määräys 6)

Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 7)

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, minkä takia viranomaiselle varataan oikeus antaa työnaikaisia lisäohjeita ja -määräyksiä. (Määräys 8)

Työmaakatselmus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi. (Määräys 9)

Massanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 10)

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 11)

Jätelain 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 94 §:n mukaisen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Tarkoituksena on varmistaa jätteiden asianmukainen kuljetus ja käsittelyyn toimittaminen. (Määräys 12)

Jätelain 646/2011 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten. (Määräys 13)

Puhdistustyössä saattaa syntyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. Kaivantoon mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen, kun tiedetään veden soveltuvuus esitettyihin käsittelyihin ja johtamiseen. (Määräykset 14 ja 15)

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Kohteen maaperään tai orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, minkä takia loppuraporttiin tulee tarpeen mukaan muun muassa sisältyä arvio vesien tarkkailun tarpeesta sekä tieto mahdollisista eriste- ja huomiorakenteista. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. (Määräys 16)

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen antaminen ja sen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2029 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1370 euron maksu.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

Liite 1​Toimenpidealueen sijainti kartalla

​

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö