Ympäristönsuojelu, ympäristötarkastaja Virpi Laine 12.3.2024:

Ilmoituksen tekijä

As Oy Linnankatu 45 (0142889-3)

Puhdistettavan alueen sijainti:

Linnankatu 45, Turku

Kiinteistö:

853-8-8-10 (lohkominen vireillä)

​Kiinteistön omistajat:

As Oy Linnankatu 45 ja Suomen Osatontti II Ky

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

​Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 1.3.2024, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dnro 1819-2024).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• sijaintikartta
• asemakaava
• naapurikiinteistöjen omistajatiedot
• tutkimustulokset maaperän pilaantuneisuuden selvittämisestä
• As Oy Linnankatu 45, Turku, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Ramboll Finland Oy, 1510076051, 29.2.2024
• Suomen Osatontti II Ky:n valtakirja 1.3.2024

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Kohdealueella ei ole muita maaperän kunnostamista koskevia päätöksiä eikä alueella ole tehty muita kunnostustoimia.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Tontilla on sijainnut köyhäintalo, Pyhän Mikaelin kirkko ja sen hautausmaa 1600-1700-luvuilla. 1800-luvun loppupuolella tontilla oli kivisiä asuinrakennuksia ja pienempiä talousra-

kennuksia, joista osa tuhoutui 1940-luvun pommituksissa ja loput purettiin 1950-luvun kuluessa. Nykyiset rakennukset ovat valmistuneen vuonna 1957 ja 1958.

Alueella on tehty arkeologisten tutkimusten yhteydessä ympäristöteknisiä maaperätutkimuksia vuonna 2020. Tutkimusten yhteydessä todettiin haitta-aineilla pilaantunutta maa-ainesta. Yleissuunnitelma koskee ennen rakentamista toteutettavaa pilaantuneen maaperän kunnostamista.

Kiinteistöä ei ole merkitty maaperän tilan tietojärjestelmään.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Kunnostuskohde sijaitsee VIII kaupunginosassa Turussa, osoitteessa Linnankatu 45. Kiinteistö rajoittuu pohjoisessa ja lännessä puistoon (Eerikinrinne), idässä toimistorakennukseen ja etelässä/luoteessa Linnankatuun. Suunnittelualueen pinta-ala noin 2 600 m². Suunnittelualueen rajaus määräytyy arkeologisen tutkimuslupa- ja maisematyölupa-alueen mukaan. Tontille tehtiin vuonna 2020 kaivinkoneella arkeologin valvonnassa seitsemän koekuoppaa tontin keskelle ja lounaisreunaan. Koetutkimuksissa alueelta löydettiin Pyhän Mikaelin kirkkoon liittyviä hautauksia.

Suunnittelualue on pääosin rakennettua ja ihmisen voimakkaasti muokkaamaa ympäristöä. Avonaisesta tontinosasta noin puolet on asfaltoitu tai päällystetty betonikivin. Vehreä pihamaa on pääosin avointa nurmikkoa mutta tontin länsikulmassa ja lounaisreunalla on kaistale luonnontilaista metsikköä.

Suunnittelualueella on 8.3.2022 voimaan tullut asemakaava (853 14/2020), jossa alue on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Alueelle on osoitettu myös muinaismuistolailla rauhoitettuja kiinteän muinaisjäännöksen osia (sm-1 ja sm-2) sekä olemassa oleva asuinkerrostalo on osoitettu suojelluksi rakennukseksi (sr-1). Suunnittelualueelle ollaan rakentamassa asuinkerrostaloja nykyisen asuinkerrostalon taakse.

Maaperä

Geologian tutkimuskeskuksen Maankamara-karttapalvelun mukaan suunnittelualueen kallioperä koostuu mikroliinigraniitista. Maaperätutkimusraportin perusteella kiinteistön maaperän pintaosat (0–1 m) ovat pääosin täyttömaata. Täyttömaakerroksessa todettiin jätettä; tiiltä ja betonia. Täyttökerroksen alapuolella todettiin savi noin 1-1,5 m syvyydellä.

Pohja- ja pintavedet

Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Kaarninko, 0285352) sijaitsee n. 3 km tutkimusalueelta kaakkoon. Lähin pintavesistö, Aurajoki, sijaitsee n. 60 m etäisyydellä kohteelta kaakkoon.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän haitta-aineet

Golder Associates Oy on tehnyt ympäristöteknisen maaperätutkimuksen arkeologisten tutkimusten yhteydessä joulukuussa 2020. Maanäytteet otettiin Muuritutkimus Oy:n tekemistä kaivannoista. Maanäytteitä otettiin neljästä koekuopasta (KK1-KK4) 0,5-1,5 m syvyyteen asti. Maaperässä todettiin jätejakeita, kuten tiiltä ja betonia.

Tutkimuksen yhteydessä todettiin kahden tutkimuspisteen (KK2 ja KK4) alueella syvyydellä 0,1–1,5 m VNa214/2007 mukaisten alemman ja/tai ylemmän ohjearvojen ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, jolloin maaperä luokitellaan viitearvovertailun perusteella pilaantuneeksi näiden tutkimuspisteiden alueilla.

Tutkimuspisteessä KK4 todettiin ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus fluoranteenia (17 mg/kg) ja alemman ohjearvon ylittävä fenantreeni- (8,8 mg/kg), ja bentso(a)antraseenipitoisuus (7,5 mg/kg) sekä PAH-yhdisteiden summapitoisuus (78 mg/kg) ja lyijypitoisuus (610 mg/kg). Tutkimuspisteessä KK2 lyijypitoisuus (230 mg/kg) ylitti alemman ohjearvon.

Lisäksi alueella todettiin VNa 214/2007 mukaisen kynnysarvotason ylittäviä raskasmetalli- ja PAH-yhdisteiden pitoisuuksia sekä yhdessä tutkimuspisteessä ylittyi kynnysarvotaso raskaiden öljyhiilivetyjakeiden ja öljyhiilivetyjakeiden summapitoisuuden osalta.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Linnankatu 45 kiinteistöille on suunniteltu asuinkerrostalojen rakentamista. Valtioneuvoston

asetuksen 214/2007 mukaan asuin-, puisto- ja virkistysalueilla maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, ellei kohdekohtaisesta riskinarviosta muuta johdu. Kiinteistön nykyinen ja tuleva käyttötarkoitus huomioiden maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen perusarvioinnissa sovelletaan VNa 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja.

Kohteen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi on tehty ns. perusarviointina vertaamalla maaperässä todettuja pitoisuuksia VNa:n 214/2007 mukaisiin kynnys- ja ohjearvoihin. Kiinteistön alueella on todettu alemmat ohjearvot ylittäviä lyijyn ja PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Todettujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella kiinteistön alueella on maaperän puhdistustarve. Pilaantuneeksi luokiteltavaa maa-ainesta on todettu maaperässä noin 1,0 metrin paksuudella ja sen määräksi arvioidaan noin 2400 tonnia.

Pilaantuneeksi luokiteltavan maa-aineksen lisäksi tutkimusalueella todettiin kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävää maa-ainesta (pitoisuudet yli Vna 214/2007 kynnysarvotason). Kynnysarvotason ja alemman ohjearvotason välissä olevaa maa-ainesta ei luokitella alueen tulevassa käyttötarkoituksessa pilaantuneeksi. Mikäli rakentamisen takia kaivettavia kynnysarvomaita ei voida hyödyntää alueen täytöissä, ne sijoitetaan asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan.

Haitta-ainepitoisen maa-aineksen lisäksi tutkimusalueen jokaisessa tutkimuspisteessä todettiin jätettä. Rakennusjäte erotellaan mahdollisuuksien mukaan maa-aineksesta kaivuiden yhteydessä ja toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Maaperän puhdistustarpeen perusteella kiinteistön alueella tehtävien kaivutöiden yhteydessä esitetään kiinteistöltä poistettavaksi maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät VNa 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot.

Pilaantuneen maaperän kunnostusmenetelmänä on massanvaihto. Kiinteistöllä tehtävän kaivutyön yhteydessä haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteen ylittävä maa-aines poistetaan ja toimitetaan asianmukaisen ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan jatkokäsittelyä varten.

Maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet alittavat kunnostustavoitteen (Vna 214/2007 alemmat ohjearvot), käytetään takaisin alueen kaivantojen täyttöihin, mikäli maa-aines on rakennusteknisesti siihen soveltuvaa, jätteetöntä ja alueella on hyötykäyttötarvetta. Muutoin maa toimitetaan luvanvaraiselle vastaanottopaikalle. Kaivantojen täyttöihin käytetään tarvittavilta osin myös muualta tuotavaa puhdasta materiaalia. Maiden hyödyntämisellä kohteessa minimoidaan kuljetuksista aiheutuvia ympäristövaikutuksia ja kustannuksia. Mahdollinen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia (pitoisuudet alle Vna 214/2007 alemman ohjearvon) sisältävien maiden hyödyntäminen dokumentoidaan ja esitetään kunnostuksen loppuraportissa.

Pilaantuneet maat kaivetaan lajittelevana kaivuna. Maa-ainekset lajitellaan kaivun aikana pilaantuneisuuden mukaan ja maa-aineksesta erotellaan mahdolliset isot kivet ja jätejakeet. Jätteellinen maa-aines (tiili/betoni) poistetaan vain rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Maaperän puhdistuksen rajausta tarkennetaan työn aikana kaivannon seinämistä ja pohjista otettavista näytteistä tehtävien aistinvaraisten havaintojen, kenttämittausten ja laboratorioanalyysien tulosten avulla.

Maaperän puhdistustöitä ei lähtökohtaisesti jatketa kiinteistön ulkopuolelle. Mikäli suunnittelualueen rajoille, kaivannon seinämään jää laboratorioanalyysien perusteella maaperän puhdistustavoitteet ylittävää maa-ainesta, arvioidaan siitä aiheutuvia riskejä laadittavan riskinarvioinnin perusteella puhdistustöiden päätyttyä. Mikäli maaperän puhdistustöiden aikana alueella todetaan tutkimustuloksista poikkeavaa maaperän pilaantuneisuutta, selvitetään materiaalin laatu ja haitta-ainepitoisuudet kenttämittausten ja/tai laboratorioanalyysien avulla.

Kunnostustavoitteet alittavat, rakentamisen takia kaivettavat jätteelliset maa-ainekset toimitetaan luvalliseen vastaanottopaikkaan. Kun rakentamisen takia suoritettu kaivu on saatu tehtyä, alueelta ei poisteta maa-aineksia, joiden pitoisuudet alittavat kunnostustavoitteet ja joiden joukossa on tiiltä tai betonia.

Suunnittelualueella tehtyjen maaperätutkimusten yhteydessä ei maaperässä todettu orsi- tai pohjavettä. Mikäli maaperän kunnostustöiden tai rakennustöiden yhteydessä tehtävien kaivuiden yhteydessä kaivantoon kertyy vettä siinä määrin, että se haittaa työtä, varaudutaan veden pumppaamiseen ja käsittelyyn. Käsittelystä sovitaan Turun Vesihuolto Oy:n ja ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve tulee arvioida, mikäli maaperässä todetaan asetuksen mukaiset kynnysarvotasot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Asetuksessa on esitetty haitallisten aineiden pitoisuuksille kynnys- ja ohjearvot, jotka on määritelty joko ekologisten tai terveysriskien perusteella.

Kynnysarvo tarkoittaa pitoisuutta, jonka ylittyessä maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava. Alempi ohjearvo on pitoisuus, jonka ylittyessä maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, ellei aluetta käytetä teollisuus-, varasto- tai liikennealueena tai muuna vastaavana (tai ellei kohdekohtaisella riskinarviolla ole toisin osoitettu). Ylempi ohjearvo on pitoisuus, jonka ylittyessä maaperää pidetään pilaantuneena alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena tai vastaavana (tai ellei kohdekohtaisella riskinarviolla ole toisin osoitettu). Vaarallisen jätteen raja-arvoja käytetään jätteen vaarallisuuden arviointiin.

Pilaantuneiden maiden kuormille laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat ja kuormien tiedot viedään SIIRTO-rekisteriin. Kuljetusurakoitsijan tulee kuulua jätehuoltorekisteriin. Kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi ja ne punnitaan vastaanottopaikoissa.

Mikäli alueelle joudutaan teknisistä syistä jättämään maa-aineksia, joiden orgaanisten haitta-aineiden pitoisuus ylittää alemman ohjearvotason, varaudutaan kaivantoon asentamaan eristerakenne pilaantuneen maan ja puhtaan täyttömaan välille. Eristerakenteen asennuksesta laaditaan ennen asennusta suunnitelma, joka hyväksytetään Turun kaupungin ympäristönsuojelulla. Mikäli maaperään jää kunnostustavoitteet ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia, merkitään seinämät suodatinkankaalla tai vastaavalla. Mahdollisesti asennettavien eristerakenteiden sijainti esitetään kunnostuksen loppuraportissa.

Pilaantuneen maa-aineksen poistoa ohjaa ja valvoo ympäristötekninen asiantuntija, jolla on riittävä kokemus pilaantuneen maaperän kunnostushankkeista. Maaperän kunnostuksen yhteydessä pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan mm. tiedot näytteenotoista ja analyysituloksista sekä poistetuista pilaantuneista massoista ja niiden sijoituspaikoista.

Kunnostuksen yhteydessä haitta-ainepitoisuudet tarkistetaan kaivettavista maa-aineksista n. 200 m³ välein, mukaan lukien tutkimusten yhteydessä saadut tulokset. Maaperän puhdistustyön yhteydessä hyödynnetään kohteella tehdyn maaperätutkimuksen yhteydessä saatuja analyysituloksia. Lisäksi maanäytteistä mitataan työn aikana raskasmetallien (Cu, Pb ja Zn) pitoisuuksia XRF-analysaattorilla. Tehdyistä kenttämittauksista vähintään 30 % varmennetaan laboratorioanalyysein. Laboratoriossa näytteistä analysoidaan kyseisellä alueella maaperätutkimuksessa todetut haitta-aineet. Mikäli puhdistustyön aikana kaivumaissa todetaan viitteitä muista haitta-aineista, analysoidaan myös ko. haitta-aineet laboratoriossa.

Kunnostustyön päättyminen ja lopputuloksen toteaminen

Maaperän puhdistustyön/kaivutyön yhteydessä syntyvästä kaivannosta otetaan maaperän jäännöspitoisuusnäytteitä kaivannon pohjalta sekä jokaisesta seinämästä. Näytteitä otetaan kokoomanäytteinä yksi jokaista 200 m² kohden. Näytteistä analysoidaan alueella todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa.

Maaperän kunnostustyö lopetetaan, kun suunnittelualueen puhdistustavoitteet on saavutettu ja/tai tarvittavat eristerakenteet on asennettu tai suunnittelualueen kiinteistörajat on saavutettu. Mikäli kaikkea haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteet ylittävää maa-ainesta ei saada kohdealueelta poistettua, kyseiset alueet dokumentoidaan. Dokumentointi esitetään kunnostustyöstä laadittavassa loppuraportissa ja kunnostustavoitteet ylittävien massoja osalta laaditaan erillinen riskitarkastelu.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Mikäli alueella todetaan aikaisemmista tutkimuksista selvästi poikkeavaa pilaantuneisuutta, otetaan näytteet ja toimitetaan ne laboratorioon analysoitavaksi. Asiasta ilmoitetaan ympäristöviranomaisille, ja tilanteen mukaan kaivutyö keskeytetään tai massat siirretään loppusijoitukseen.

Jos maaperästä löytyy merkittäviä määriä tunnistamatonta jätejaetta, kaivutyöt keskeytetään ja löydetystä aineksesta otetaan näytteet laboratorioanalyysejä varten. Laadun selvittyä ainekselle selvitetään vastaanottopaikka.

Jos kunnostuksen yhteydessä ympäristöön leviää voimakasta hajua, kaivutyöt keskeytetään ja työtapoja muutetaan siten, että hajupäästöt pienenevät.

Mikäli kunnostustavoitteet ylittävä pilaantuneisuus jatkuu kohdekiinteistön ulkopuolelle tai sm-1-alueelle, otetaan edustavat jäännöspitoisuusnäytteet kaivurajalta ja asennetaan huomio- tai eristerakenne. Tarvittaessa kunnostustyön jatkamisesta viereisen kiinteistön alueelle neuvotellaan ympäristöviranomaisen ja kiinteistön omistajan kanssa.

Jos kunnostustavoitteen ylittävä pilaantuneisuus jatkuu syvemmälle kuin kaivuteknisesti päästään, tiedotetaan ympäristöviranomaisia ja laaditaan riskinarvio sekä tarvittaessa eristerakennesuunnitelma.

Työnaikaisten riskien hallinta, työsuojelu ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Työmaa-alue aidataan ja merkitään siten, etteivät ulkopuoliset pääse työmaa-alueelle. Aitaan kiinnitetään pilaantuneen maan kunnostuksesta varoittavia kylttejä. Kunnostustyön aikana kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maamassoja varaudutaan kastelemaan pölyämisen estämiseksi. Mikäli työmaa-alueen ulkopuolelle kulkeutuu maata kunnostettavalta alueelta, se poistetaan ajoreittejä pesemällä ja harjaamalla.

Pilaantuneet maa-ainekset pyritään kaivamaan suoraan kuorma-autojen kyytiin ja kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Mikäli maa-ainesta on tarpeen välivarastoida kohteella esim. viikonlopun yli, peitetään pilaantunut maa-aines pölyämisen ja mahdollisten sadevesien vaikutusten estämiseksi.

Työntekijöillä tulee olla tarpeelliset suojavarusteet (kypärä, turvajalkineet, suoja-/huomiovaatetus, suojakäsineet, kuvallinen henkilötunniste ja tarvittaessa hengityssuojain ja suojalasit). Pilaantuneita maita käsiteltäessä kaivualueen läheisyydessä työmaa-alueella syöminen ja juominen on kielletty.

Kirjanpito

Kohteen ympäristötekninen asiantuntija pitää kirjaa maaperän puhdistuksen toteuttamisesta työmaalla. Kirjanpidossa esitetään mm. seuraavat asiat:

• tiedot otetuista näytteistä (näytteenottaja, ajankohta, näytepisteiden sijainti, tutkimusmenetelmä ja mittaustulokset)
• tiedot alueelta viedyistä massoista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta)
• tiedot työskentelyolosuhteista
• muut havainnot ja mahdolliset poikkeamat suunnitelmista

Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja se on tarvittaessa viranomaisten saatavilla.

Kunnostustyön päätyttyä toimenpiteistä laaditaan loppuraportti. Loppuraportti toimitetaan Turun kaupungin ympäristöviranomaiselle kolmen (3) kuukauden kuluessa kunnostuksen valmistumisesta ja siinä esitetään seuraavat asiat:

• kohteen tunnistetiedot
• työn vastuuhenkilöt
• muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot
• kunnostustyön toteutus
• laadunvarmistusmenetelmät
• kaivettujen ja poistettujen maa-ainesten määrä ja haitta-ainepitoisuudet sekä sijoituspaikat
• vesien käsittely (tarvittaessa)
• kaivualueet kartalla
• täytöissä hyödynnetyt kaivumateriaalit
• mahdolliset huomio- ja eristerakenteet
• analyysitulokset taulukoituna
• kunnostuksen aikataulu
• arvio tavoitteiden toteutumisesta
• mahdollinen riskinarviointi
• jälkiseurantasuunnitelma (tarvittaessa)
• asiakirjojen säilytys

Maaperän puhdistustyön aloituksesta ilmoitetaan ennen työn aloittamista kirjallisesti Turun kaupungin ympäristöviranomaiselle. Aloitusilmoituksessa esitetään kunnostushankkeessa mukana olevien tahojen (mm. urakoitsija ja ympäristötekninen valvoja) yhteystiedot. Myös työn päättymisestä ilmoitetaan kirjallisesti Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

Kunnostuksen aikataulu

Maaperän puhdistustyö tehdään ennen rakennustöiden alkamista. Alustavan aikatauluarvion mukaan puhdistustyö aloitetaan maaliskuussa 2024.

Arkeologinen kaivu alkaa viikolla 10, jolloin myös alkaa pilaantuneen maaperän kaivun valvonta. Koska uudisrakennusten rakentamisen alkamisesta ei ole vielä tietoa rakennusalan haasteiden takia, esitetään pima-päätöksen voimassaoloajaksi 10 vuotta.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

Ympäristönsuojelupäällikön päätös

Päätös​Turun kaupungin ympäristönsuojelu on tarkastanut pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla 1 esitetty toimenpidealue) maaperän puhdistamisessa ja kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisessä kaivualueella on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.​​ Maaperän puhdistustyö tulee toteuttaa siten, että alueen maaperään jäävät haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä pilaantuneen maaperän puhdistuksen yleissuunnitelmassa (As Oy Linnankatu 45, Turku, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Ramboll Finland Oy, 1510076051, 29.2.2024) esitettyjä tavoitepitoisuuksia. Puhdistustavoitteiksi on esitetty VNa 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja.

Maaperä tulee puhdistaa jätejakeista vähintään rakentamisen ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen puhdistamisen edellyttämässä laajuudessa.

Mikäli puhdistustyön yhteydessä havaitaan, että alueen maaperässä on aiemmin havaittujen haitta-aineiden lisäksi muita haitta-aineita kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, on niidenkin puhdistustavoitteet VNa 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot.

2.​ ​​ Massanvaihtokaivantojen reunoilta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan. Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Jokaisesta kaivannosta on sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä, kaivannon pohjalta yksi ja seinämistä vähintään neljä. Mikäli pohjan ja seinämien yhteenlaskettu pinta-ala on alle 5 m², on tällaisesta kaivannosta koottava vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä (pohja ja seinämä).

Kenttämittarein tulee vähintään mitata raskasmetallien (Cu, Pb, Zn) ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa kenttätestitulosten varmistamiseksi. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

​Mikäli lisätutkimusten tai kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää myös laboratorioanalyysein. Analyysimenetelmän on oltava sellainen, että analyysituloksia voidaan verrata määräyksessä 1 asetettuihin puhdistusarvoihin.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

3.​ ​​ Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttätestein tai laboratorioanalyysien avulla seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt kynnysarvot.
• Maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot. Maa-ainesjäte luokitellaan tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi jäteasetuksen (Vna 179/2012, Vna 86/2015) luokitusnumeroin 17 05 04 tai 17 05 03. Maa-ainesjäte on vaarallista jätettä, mikäli jätteen vaaraominaisuuksiin perustuvat haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot ylittyvät.
• Tarvittaessa lajittelua tulee tehdä myös vastaanottopaikkojen muiden edellytysten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, jätejakeiden esiintyminen).

4.​ ​ Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

Kohteesta poistettavat pilaantumattomat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), tulee toimittaa sellaiselle maakaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maanrakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Haitta-ainepitoisuuksiltaan alueen puhdistustavoitteet alittavaa, jätteetöntä maa-ainesta voidaan suunnitelmallisesti hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä, mikäli se rakennusteknisesti on tarkoitukseen soveltuvaa. Tällaisen maan hyödyntäminen tulee dokumentoida ja esittää loppuraportissa.

Pilaantumattomaksi luokiteltua maa-ainesta, jossa ei ole kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (haitta-ainepitoisuudet alle kynnysarvon) eikä jätejakeita, voidaan suunnitelmallisesti käyttää alueella kaivantojen täytöissä tai muussa maarakentamisessa, mikäli aines on rakennusteknisesti tarkoitukseen soveltuvaa. Tätä maa-ainesta voidaan suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyötykäyttää myös alueen ulkopuolella.

Muut määräykset

5.​ ​​ Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä sekä laatia kunnostusraportti. Asiantuntijalla tulee olla voimassa oleva ympäristönäytteenottajan henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus tai kokemus vastaavan puhdistusmenetelmän ohjaamisesta. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä sekä puhdistustyön raportoinnista. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta. Ympäristötekninen asiantuntija ohjaa poistettavat massat haitta-ainepitoisuuksien perusteella asianmukaiseen vastaanottopaikkaan ja huolehtii myös asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimisesta.

6.​ ​ Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisen rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtainen siirtoasiakirja, jossa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja tai muilla luotettavilla menettelyillä. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

7.​ ​ Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-aineksia saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (494/2022) 94 §:n mukaisen hakemuksen mukaisen kirjauksen perusteella oikeus kuljettaa ammattimaisesti Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 maa- ja kiviaineksia.

​8.​ ​ Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai mittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

​9.​ ​ Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

​10. Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava.

Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

11. Alueen maaperässä olevien mahdollisten jätteiden (esim. betoni- ja tiilijäte) poistamisesta ja asianmukaiseen vastaanottopaikkaan toimittamisesta tulee huolehtia vähintään rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Alueen maaperässä olevien mahdollisten muiden jätteiden poistamistarpeesta ja käsittelystä tulee tarvittaessa keskustella ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa ja noudattaa ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeita.

12. Mikäli kaivantoon kertyy kaivutyötä haittaava vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanoton.

Mikä vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Seudun Vesihuolto Oy:n kanssa.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

13. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää vähintään peitettyinä. Pilaantuneita maita tai jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella.

14. Ennalta arvaamattomista tilanteista tulee olla yhteydessä ympäristönsuojeluun. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä muun muassa erilaisista riskienhallintatoimenpiteistä kuten eristerakenteiden asentamisesta.

Mikäli maaperän pilaantuneisuuden havaitaan jatkuvan puhdistettavan alueen ulkopuolelle, asiasta tulee ilmoittaa kyseisen kiinteistön omistajalle sekä ympäristönsuojelulle.

Raportointi

15. Puhdistustyöstä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään kohteen kunnostustyön toteutus, käytetyt laadunvarmistusmenetelmät, kaivettujen ja poistettujen massojen määrät, haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat, poistetun jätteen määrät ja sijoituspaikat, jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit ja analyysitulokset, mahdollinen kaivantovesien käsittely, kaivualueet, mahdolliset huomio- ja eristerakenteet, aikataulu, arvio kunnostustavoitteen ja määräysten toteutumisesta, mahdollisten maaperään jääneiden haitta-ainepitoisuuksien riskitarkastelu, jatkotutkimusten tai tarkkailun tarve sekä kunnostustyön aikaiset poikkeavat tilanteet.

Loppuraportti tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 3 kk kuluessa puhdistustyön valmistumisesta. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettavien rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaan maaperä on puhdistettava siihen tilaan, ettei siitä puhdistustyön päätyttyä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Kohteeseen soveltuu parhaiten massanvaihtomenetelmä, sillä kohteessa poistetaan uudisrakentamisen yhteydessä joka tapauksessa rakennusteknisistä syistä maata. Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että ympäristönsuojelulain 133 §:n mukainen puhdistusvaatimus täyttyy, mikäli puhdistus toteutetaan esitetysti.

Määräyskohtaiset perustelut

Maaperän haitta-aineiden puhdistustavoitteet on tehtyjen tutkimusten perusteella määritetty kaikille niille haitta-aineille, joita tutkimuksissa havaittiin Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Jätejakeellisen maa-aineksen poistamista edellytetään rakentamisen ja puhdistamisen edellyttämän kaivuun alueilla.

Mikäli alueella havaitaan haitta-aineita, joita ei ole aiemmin havaittu tai aiemmin havaitut haitta-aineet esiintyvät aiemmin havaitusta poiketen, tulee kyseisten haitta-aineiden aiheuttama riski arvioida. Tarkoituksena on, että kiinteistöllä ei puhdistuksen jälkeen tulevassa maankäytössä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 1)

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä analysoidaan laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tutkimuspisteiden sijainti voidaan havaita. Mikäli jatkotutkimuksissa tai kaivun yhteydessä saadaan viitteitä muista haitta-aineista, tulee näiden pitoisuuksia tutkia myös jäännöspitoisuusnäytteistä riittävän puhdistustuloksen varmistamiseksi. (Määräys 2)

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. Lajittelu perustuu jäteasetukseen (Vna 179/2012) ja sen muutokseen (Vna 86/2015), CLP-asetukseen ja komission asetukseen (102/1357/EU) sekä ympäristöhallinnon ohjeeseen 2/2007. (Määräys 3)

Kaivettujen ja rakennusteknisesti erilaisiin täyttöihin soveltuvien, puhdistustavoitteet alittavien maa-ainesten hyötykäyttö kohteessa on sallittu luonnonvarojen käytön ja kuljetusten aiheuttamien päästöjen sekä muiden mahdollisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Maiden ei katsota aiheuttavan merkittävää ympäristö- ja terveyshaittaa niiden esiintyessä maaperässä puhdistustavoitteet alittavina pitoisuuksina.

Kaivettuja aineksia ei tämän päätöksen varaisesti voi hyötykäyttää ilmoitusalueen ulkopuolella, koska maa-aineksen hallinnolliset menettelyt määräytyvät kaivettujen ainesten jäteluonteen perusteella. Hyödyntäminen toisaalla edellyttää esimerkiksi erillistä rakennus- tai ympäristölupaa. Jotta maa-aines ilmoitusalueella ei saisi jäteluonnetta, aineksen haitta-ainepitoisuus ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, jatkokäytön tulee olla varmaa ja suunnitelmallista sekä lisäksi aineksen tulee olla käytettävissä ilman muuntamistoimia. Käytön varmuutta osoittaa yleisesti se, että maa-ainesta ei varastoida pitkään ja että maa-aineksen käyttötarkoitus/kohde on tiedossa jo maa-aineksen varastoinnin alkaessa. Lähtökohtaisesti hyötykäytölle ilmoitusalueellakin tulee olla tarve ja hyötykäytettävän materiaalin tulee olla jätteetöntä. (Määräys 4)

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. (Määräys 5).

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten. (Määräys 6)

Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 94 §:n mukaisen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Tarkoituksena on varmistaa jätteiden asianmukainen kuljetus ja käsittelyyn toimittaminen. (Määräys 7)

Massanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 8)

Työmaakatselmus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi. (Määräys 9)

Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 10)

Puhdistustyössä saattaa syntyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. Kaivantoon mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen, kun tiedetään veden soveltuvuus esitettyihin käsittelyihin ja johtamiseen. (Määräys 11 ja 12)

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 13)

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, joten viranomaiselle varataan oikeus antaa työnaikaisia lisäohjeita ja -määräyksiä asiaa koskien. (Määräys 14)

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Kohteen maaperään tai orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, josta syystä loppuraporttiin tulee tarpeen mukaan sisältyä arvio vesien tarkkailun tarpeesta sekä tieto mahdollisista eriste- ja huomiorakenteista jne. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. (Määräys 15)

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen antaminen ja sen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2034 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1370 euron maksu.

Liite 1​Toimenpidealueen sijainti kartalla

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.