Ilmoituksen tekijä

Kiinteistö Oy Akvacity (3286172-9)

Puhdistettavan alueen sijainti:

Teollisuuskatu 46 ja 48, Turku

Kiinteistöt:

853-12-49-6

853-12-49-7

osa kiinteistöstä 853-12-9901-0

Kiinteistöjen omistajat:

KOY Akvacity (853-12-49-6)

Turun kaupunki (853-12-49-7 ja 853-12-9901-0)

​Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 18.1.2024, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dnro 581-2024).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• sijaintikartta
• asemakaava
• naapurikiinteistöjen omistajatiedot
• Turun Teknologiakiinteistöt Oy, Teollisuuskatu 46-48, Turku, Tutkimusraportti, WSP Finland Oy, 22525237_A0, 12.5.2022
• Kiinteistö Oy Akvacity, Teollisuuskatu 46-48, Turku, Puhdistuksen yleissuunnitelma, WSP Finland Oy, 319802, 4.1.2024
• maanomistajan suostumus 17.1.2024

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Kohdealueella ei ole muita maaperän kunnostamista koskevia päätöksiä eikä alueella ole tehty muita kunnostustoimia.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Kiinteistöt ovat olleet teollisuuskäytössä ja varastoalueena. Maaperässä todetut haitta-aineet voivat osittain olla peräisin alueella harjoitetusta toiminnasta sekä osittain liittyä alueen täyttömaahan. Kiinteistöjen alueella ei ole tiedossa onnettomuuksia tai yksittäisiä päästöjä maaperään.

Kiinteistöllä 853-12-49-6 sijaitsee kaarihalli ja muu alue on pääosin päällystämätöntä piha-aluetta. Kaarihalli näkyy vuoden 1973 ilmakuvassa. Sitä aiemmissa ilmakuvissa alueella on ollut peltoa. Vuoden 1998 ilmakuvassa kiinteistöllä on ollut varastointia. Vuonna 2002 ja sen jälkeen otetuissa ilmakuvissa alue on metsittynyt, eikä ilmakuvissa näy viitteitä käytöstä. Kaarihallin alkuperäisestä käytöstä ei ole tietoa. Halli tullaan purkamaan tulevan rakentamisen yhteydessä.

Kiinteistöllä 853-12-49-7 on teollisuuskäytössä oleva rakennus (Nakorauta Oy) ja siellä harjoitetaan metalliteollisuuteen liittyvää toimintaa. Rakennuksen koillis- ja kaakkoispuolella on päällystettyä piha-aluetta ja luoteispuoli on päällystämätöntä aluetta. Rakennus näkyy ensimmäisen kerran vuoden 1973 ilmakuvassa. Rakennuksessa on ollut öljylämmitys, mutta vanhojen öljysäiliöiden, pannuhuoneen tai muiden rakenteiden sijainnista ei ole tietoa. Rakennuksen ulkopuolella, kaakkoisseinustalla on öljysäiliön täyttöputket. Rakennus tullaan purkamaan rakentamisen yhteydessä.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Asemakaavassa 853 56/1961 kiinteistö on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta.

Kiinteistöille on suunniteltu rakennettavan toimistorakennus ja teollisuushalli, pysäköintialueita, pihavarasto sekä piha-alueita. Rakentaminen aloitetaan kiinteistöltä 853-12-49-6, jolle tullaan rakentamaan kaksikerroksinen hallirakennus, jonka yhteydessä on kaksikerroksinen toimistorakennus. Kiinteistön 853-12-49-7 alueelle rakennetaan autokatoksia ja pihavarasto. Lisäksi kiinteistöjen alueelle rakennetaan auto- ja pyöräpaikkoja, hulevesien viivytysaltaita ja istutusalueita sekä piharakenteita. Kiinteistön 853-12-9901-0 alueelle sijoitetaan kiinteistölle 853-12-49-6 johtavat kulkureitit, vieraspaikkoja sekä tehdään muita istutus- ja piharakenteita ja hulevesien viivytysrakenne.

Lähin luonnonsuojelualue (Pääskyvuoren etelärinteen pähkinäpensaslehto) sijaitsee kiinteistöiltä noin 1,0 km itään.

Kiinteistöt rajoittuvat kaakkoispuolella Sampsankatuun ja luoteispuolella Tierankatuun. Lounaispuolella on Teollisuuskatu ja siihen liittyvää rakentamatonta aluetta. Tiealueiden kiinteistönumero on 853-12-9901-0. Kohdekiinteistöjen ja Teollisuuskadun välissä oleva osa tiealueesta kuuluu puhdistettavaan alueeseen. Koillispuolella sijaitsee kaksi teollisuuskiinteistöä. Kaikki naapurikiinteistöt omistaa Turun kaupunki.

Maaperä

Maanmittauslaitoksen sähköisen karttapalvelun mukaan kiinteistöjen alue on täyttömaata, jota pohjatutkimusten (Maanpää GEO Oy, 11.6.2023) mukaan on noin 1-1,5 metriä. Täytön alla on savea n. 5-15 m. Saven alla on kerroksellista hiekkaa, soraa ja savea. Pohjalla on kivistä moreenia. Alueen maanpinta on alueella tehtyjen pohjatutkimusten perusteella tasolla +18.2 - +19,4. Maanpinta alueella on tasainen.

Ympäristöteknisessä tutkimuksessa maaperän pintaosan todettiin olevan kiinteistön 853-12-49-6 alueella täyttömaata 0,7-1,4 m syvyydelle ja kiinteistön 853-12-49-7 alueella noin 1-1,5 m syvyydelle. Täyttökerroksen alapuolella todettiin kaikissa tutkimuspisteissä savea. Koekuopissa todettiin paikoin louhetta/kiviä.

Pohja- ja pintavedet

Kiinteistöt eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue on Kaarninko (0285352) joka sijaitsee n. 1 km etäisyydellä kohteesta etelään/lounaaseen. Pohjaveden virtaussuunnasta ei ole mitattua tietoa. Sen arvioidaan virtaavan savikerroksen alapuolisissa maakerroksissa. Pohjatutkimusten (Maanpää GEO Oy, 2023) mukaan saven pintaosa on kuivakuorta tasolle +16,5, jonka alapuolella savi on pehmeää. Pohjavesi on noin tasolla +16-17. Pohjatutkimusten mukaan täytössä on orsivettä. Ympäristöteknisen tutkimuksen yhteydessä yhteen koekuoppaan (KK9) suotautui vähän orsivettä, jossa ei aistinvaraisesti todettu viitteitä haitta-aineista.

Kohteen läheisyydessä ei ole pintavesistöjä. Lähin pintavesistö on Jaaninoja, joka sijaitsee noin 0,6 km kiinteistöiltä itään.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän haitta-aineet

Ympäristöteknisessä tutkimuksessa (WSP Finland Oy, 2022) kiinteistöille tehtiin yhteensä 9 koekuoppaa ja 6 kairapistettä. Maanäytteitä otettiin tutkimuksen yhteydessä yhteensä 58 kpl.

VNa 214/2007 ylemmän ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia todettiin kahdessa tutkimuspisteessä:

• KK4 / 0-0,2 m: öljyhiilivedyt C₁₀-C₂₁ 3300 mg/kg ja C₂₁-C₄₀ 14000 mg/kg
• S5 / 0,2-0,5 m: kupari 310 mg/kg

Lisäksi lähes kaikissa tutkimuspisteissä todettiin asetuksen (VNa 214/2007) mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä olevia haitta-ainepitoisuuksia (mm. arseeni, nikkeli, koboltti, sinkki, kupari, kromi tai antimoni).

Tutkimuspisteissä KK1, KK2, KK3, KK4, KK7 ja S3 todettiin yksittäisiä tiiliä. Tiiliä arvioitiin olevan maa-aineksen seassa pääosin alle 1 %. Tutkimuspisteessä KK8 tiiliä todettiin vähäisiä määriä (alle 2 %). Tutkimuspisteessä KK5 todettiin yksittäinen lauta. Tutkimuksen yhteydessä maaperässä ei todettu jätteitä kerroksina. Kiinteistöiltä ei ole otettu vesinäytteitä.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Kiinteistöllä 853-12-49-6 sijaitsevan kaarihallin käyttöhistoria ei tutkimuksen yhteydessä selvinnyt eikä hallin alueelle voitu sijoittaa tutkimuspisteitä. Kaarihallin alueella ja sen lähiympäristössä varaudutaan maaperän pilaantuneisuuteen. Halli tullaan purkamaan ennen alueen uudisrakentamista.

Kiinteistöllä 853-12-49-7 olevan teollisuusrakennuksen alueelle tehtiin vuoden 2022 tutkimuksessa kaksi tutkimuspistettä, mutta alueen maanalaiset rakenteet rajoittivat tutkimuspisteiden sijoittelua täyttöputkien alueella. Vanhojen toimintojen sijainnista (mm. vanha öljysäiliö ja lämmitykseen liittyvät rakenteet) ei saatu tietoa. Kohteen pitkä teollinen toimintahistoria huomioiden on mahdollista, että kohonneita haitta-ainepitoisuuksia esiintyy myös muualla rakennuksen alueella. Teollisuusrakennus tullaan purkamaan ennen alueen uudisrakentamista.

Kiinteistön 853-12-9901-0 alueelle ei sijoittunut tutkimuspisteitä.

Kiinteistöillä toteutetussa tutkimuksessa todettiin VNa 214/2007 kynnysarvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia 13 tutkimuspisteessä. Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitiin ohjearvovertailulla. Toukokuussa 2022 toteutetussa tutkimuksessa todettiin VNa 214/2007 ylemmän ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia kahdessa tutkimuspisteessä (KK4 ja S5). Tutkimuspiste KK4 sijaitsee kiinteistöllä 853-12-49-6 ja tutkimuspiste S5 kiinteistöllä 853-12-49-7. Viitearvovertailun perusteella kiinteistöjen maaperä luokitellaan pilaantuneeksi tutkimuspisteiden KK4 ja S5 alueella ja kiinteistöillä on maaperän puhdistustarve kohteen nykyisellä käyttötarkoituksella (teollisuuskäyttö).

Tehtyjen tutkimusten perusteella ei ole mahdollista luotettavasti rajata pilaantuneiden alueiden laajuutta. Arvioidaan, että pilaantuneita maita (pitoisuus yli VNa 214/2007 alemman ohjearvon) kaivetaan ja poistetaan rakentamisen yhteydessä noin 100-500 kuutiometriä. Rakentamisen yhteydessä kiinteistöjen alueella tullaan kaivamaan n. 8 000 kuutiota maata. Pääosa kaivumaista sisältää arseenia tai raskasmetalleja kynnysarvon ja alemman ohjearvon välisiä pitoisuuksia ja mahdollisesti vähän jätejakeita. Kaivumäärät ja kiinteistöltä poistettavien haitta-ainepitoisten maiden määrät tarkentuvat suunnittelun ja työn edetessä. Maaperän kynnysarvopitoisuudet ylittävät haitta-ainepitoisuudet otetaan huomioon kaikessa rakentamisessa sekä kaivettujen maiden käsittelyssä ja sijoittamisessa.

Ohjearvovertailun perusteella kiinteistöjen 853-12-49-6 ja 853-12-49-7 alueella voidaan soveltaa VNa 214/2007 ylempää ohjearvoa. Kiinteistön 853-12-9901-0 puhdistusilmoituksen alueeseen kuuluva osa on katualuetta, jossa voidaan myös soveltaa ylempää ohjearvoa. Puhdistustavoitteeksi esitetään VNa 214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvoja alla esitetyin poikkeuksin:

Toimistorakennuksen alueelle sijoittuvassa koekuopassa KK4 on todettu öljyhiilivetyjä (öljyhiilivedyt C₁₀-C₂₁ 3300 mg/kg ja C₂₁-C₄₀ 14000 mg/kg). Toimistorakennuksen alueella öljyhiilivetyjen kevyempien jakeiden C₁₀-C₂₁ osalta puhdistustavoitteeksi esitetään VNa 214/2007 alempaa ohjearvoa (300 mg/kg). Jos toimistorakennuksen alueella todetaan öljyhiilivetyjakeita C₅-C₁₀ tai aromaattisia hiilivetyjä (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni tai ksyleenit), myös niiden osalta puhdistustavoitteeksi esitetään alempaa ohjearvoa. Ilmoituksen kohteena olevalta alueelta poistetaan rakentamisen edellyttämien kaivutöiden yhteydessä maa-aines, jossa em. pitoisuudet ylittyvät.

Kiinteistöille tehtävien putkikaivantojen (mm. vesi- ja viemäri- ja kaapelikaivannot) täytöissä ja huleveden viivytysrakenteiden (altaat, putket) edellyttämissä täytöissä käytetään jätteetöntä pilaantumatonta maa-ainesta (pitoisuus alle VNa 214/2007 alemman ohjearvon).

Kiinteistöjen maaperästä poistetaan jätejakeita sisältävä täyttö vain pilaantuneisuuden (maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet ylittävät puhdistustavoitteet) ja rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Jätejakeiden esiintyminen huomioidaan poistettavien kaivumaiden sijoittelussa.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Kiinteistöjen alueella on todettu maaperän puhdistustarve kahden tutkimuspisteen alueella (KK4 ja S5). Alueella tehdään uudisrakentamiseen liittyviä kaivutöitä ja pilaantuneeksi todetut alueet puhdistetaan em. kaivutöiden yhteydessä massanvaihdolla. Lisäksi alueelta kaivetaan ja poistetaan maa-aineksia, joissa ylittyy VNa 214/2007 alemmat ohjearvot tai kynnysarvot. Maaperän puhdistusta ja haitta-ainepitoisten maiden (pitoisuus yli VNa 214/2007 alemman ohjearvon) poistoa ohjaa ympäristötekninen asiantuntija ennakkotutkimuksen sekä kaivun aikana tehtävien havaintojen ja kenttätestien/laboratorioanalyysien perusteella. Mikäli puhdistusmenetelmä vaihtuu tai täydentyy työn edetessä, sovitaan muutoksista Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa ennen toimenpiteiden aloittamista.

Maaperän pilaantuneisuuden tai rakentamisen edellyttämän kaivun vuoksi kaivetut ja poistettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset ohjataan vastaanottopaikkoihin kohteen aiempien tutkimustulosten tai kaivutyön yhteydessä tehtyjen kenttätestien ja laboratorioanalyysien tulosten perusteella.

Kaivantojen täytössä käytetään muualta tuotua tarkoitukseen soveltuvaa pilaantumatonta maa-ainesta ja/tai kohteesta kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet alittavat puhdistustavoitteet ja jotka soveltuvat rakennusteknisesti tarkoitukseen. Puhdistusta ei jatketa ilmoituksen kohteena olevan kiinteistöjen ulkopuolelle. Määritetyt puhdistustavoitteet alittavien kaivettujen maa-ainesten hyödyntäminen kiinteistöillä perustuu siihen, että kiinteistöillä todettujen haitta-aineiden ei arvioida aiheuttavan merkittävää terveys- tai ympäristöhaittaa. Kaivumassojen hyötykäytöllä voidaan vähentää luonnonvarojen käyttöä sekä kuljetuksen aiheuttamia päästöjä ja muita mahdollisia haitallisia ympäristövaikutuksia. Maa-ainesten hyödyntämisessä huomioidaan putkikaivantoja (mm. vesi-, viemäri-, kaapelikaivannot) ja huleveden viivytysrakenteita koskevat rajoitukset.

Mikäli maaperän puhdistuksen yhteydessä kaivannoista on tarve poistaa vettä ja vesi on suunniteltu pumpattavaksi viemäriin, otetaan vedestä näytteet. Mikäli myöhemmin rakennustyön yhteydessä kaivannosta on tarpeen pumpata vettä viemäriin ja vedessä havaitaan viitteitä haitta-ainesta (esim. öljykalvo), otetaan vedestä näytteet.

Vesien jätevesiviemäriin johtamisesta ja mahdollisesta käsittelytarpeesta sovitaan Turun Vesihuolto Oy:n ja Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Tarvittaessa kaivannosta poistettava vesi esikäsitellään ennen viemäriin johtamista. Merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävä vesi voidaan poistaa kaivannosta imuautolla.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Kaivumaat jaotellaan työmaalla maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksien mukaan pilaantumattomiin maa-aineksiin, pilaantumattomiin maa-aineksiin, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sekä pilaantuneisiin maa-aineksiin. Kaivun yhteydessä pidetään erillään eri tasoisesti pilaantuneet maat ja toimenpidealueella hyödynnettäväksi soveltuvat maat. Pilaantuneet maa-ainekset ovat lähtökohtaisesti aina jätettä ja ne toimitetaan luvanvaraiseen käsittely-/sijoituspaikkaan. Jos pilaantumattomat maat eivät ole hyödynnettävissä kohteessa tai muussa luvanvaraisessa hyötykäyttökohteessa, myös em. maat ovat lähtökohtaisesti jätettä. Kaivetun maa-aineksen jäteluonteen arviointiin sovelletaan jätelakia (646/2011) ja Ympäristöministeriön muistiota ”Maa-ainesten hyödyntäminen – opas kaivettujen maa-ainesten luokittelusta jätteeksi ja hyödyntämiskelpoisuuden arvioinnista 3.7.2015”.

Poistettavat maa-ainekset luokitellaan vaarattomaksi jätteeksi (tarvittaessa eritasoisesti pilaantuneisiin maihin) tai vaaralliseksi jätteeksi. Luokittelu tehdään perustuen Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 määriteltyihin ohjearvoihin ja Valtioneuvoston asetuksessa jätteistä 978/2021 esitettyihin määräyksiin jätteen vaaraominaisuuksien huomioimisesta vaarallisen jätteen luokittelussa. Kaatopaikalle sijoittamisessa huomioidaan 331/2013 asetuksessa esitetyt jätteen kelpoisuusvaatimukset. Ympäristötekninen valvoja luokittelee kiinteistöltä poistettavan maa-aineksen seuraavasti:

• Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta.
• Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävä ja alemman ohjearvon alittava maa-aines luokitellaan pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia (ns. kynnysarvomaa).
• Haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi.

Lajittelua tehdään tarvittaessa myös vastaanottopaikkojen muiden vaatimusten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, muut ominaisuudet, jätejakeiden esiintyminen).

Maa-ainesjätteiden haitta-ainekoostumuksen ja haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella tehdyn luokittelun mukaisesti maa-ainesjätteet toimitetaan luvanvaraisiin käsittelykeskuksiin. Kohteesta poistettavien massojen vastaanottoon liittyvistä yksityiskohdista (kuten massojen sisältämät jätejakeet, kaatopaikkakelpoisuuden arviointiin vaadittavat testaukset) sovitaan vastaanottopaikkojen kanssa ennen puhdistustyön aloittamista ja analyysitulokset tai kaatopaikkakelpoisuusarviot massoista toimitetaan vastaanottajille tarvittaessa.

Kaivutyö tehdään pääosin lajittelevana kaivuna siten, että isot kivet, lohkareet tai mahdolliset jätekappaleet erotellaan kaivinkoneen työtarkkuudella erilleen maa-aineksesta. Pienempiä alueella esiintyviä jätejakeita ei ole suunniteltu eroteltavan maa-aineksesta.

Mikäli alueelta kaivettavat maa-ainekset vaativat haitta-ainepitoisuuksiensa tai muiden ominaisuuksiensa perusteella muuta erityiskäsittelyä kuin loppusijoitusta kaatopaikalle, maa-aines toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa käsitellä em. maa-aineksia.

Ympäristötekninen asiantuntija laatii pilaantuneita maita sisältävistä kuormista siirtoasiakirjan (sähköinen tai paperinen) kuorman vastaanottavalle jätteenkäsittelykeskukselle. Ensisijaisesti pyritään käyttämään jätteen vastaanottajan sähköistä siirtoasiakirjaa. Siirtoasiakirjoihin merkitään VNa 978/2021 40 § mukaiset tiedot. Jätteen haltija tai hänen valtuuttamansa taho säilyttää siirtoasiakirjoja kolme vuotta ja toimittaa siirtoasiakirjan tiedot Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään ns. SIIRTO-rekisteriin. (JL 121 §).

Ympäristötekninen asiantuntija pitää pilaantuneen maan kuljetuksista kuormakirjanpitoa. Jätteen kuljettajan tulee olla merkitty jätelain (646/2011) mukaiseen jätehuoltorekisteriin ja hänellä tulee olla lupa kuljettaa kyseisiä jätteitä. Siirtoasiakirjan ja jätehuoltorekisteriotteen tulee olla mukana kuljetuksen aikana. Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi.

Mikäli alueelta ylös kaivettavat maa-ainekset vaativat haitta-ainepitoisuuksiensa tai muiden ominaisuuksiensa perusteella muuta erityiskäsittelyä kuin loppusijoitusta kaatopaikalle, maa-aines toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa käsitellä em. maa-aineksia.

Alueelta poistettavat, haitta-ainepitoisuuksiltaan VNa 214/2007 kynnysarvojen ja alemman ohjearvon välissä olevat, rakennusteknisesti täyttöön soveltumattomat massat sijoitetaan luvanvaraiselle maankaatopaikalle tai ympäristöteknisen valvojan ohjaamalle luvanvaraiselle vastaanottoasemalle. Mikäli em. massoja halutaan toimittaa muualle kuin maankaatopaikalle tai luvanvaraiselle vastaanottoasemalle, tulee massojen hyötykäytölle olla tarve ja hyötykäytön tulee olla suunnitelmallista. Maiden sijoittaminen tulee hyväksyttää sijoituskunnan ympäristönsuojelusta vastaavalla. Mikäli hyödyntäminen tapahtuu Turun kaupungin alueen ulkopuolella, toimitetaan tieto hyödyntämispaikasta Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

Maaperän puhdistamista ja haitta-ainepitoisten maiden massojen poistoa ohjaa riittävän kokemuksen omaava ympäristötekninen asiantuntija. Ympäristötekninen asiantuntija tarkistaa massojen kaivun aikana kaivettavien massojen haitta-ainepitoisuuksia kenttätestein ja tarvittaessa laboratorioanalyysein. Hän ohjaa poistettavat massat haitta-ainepitoisuuksien perusteella asianmukaisiin vastaanottopisteisiin ja tarkistaa pilaantuneiden massojen poiston jälkeen massanvaihtokaivantojen pohjan ja seinämien jäännöspitoisuudet.

Ennen kunkin työvaiheen kaivutöiden aloitusta tai työn alkuvaiheessa tehdään koekuoppia tutkimattomille alueille sekä pilaantuneeksi todettujen alueiden (tutkimuspisteet KK4 ja S5) rajaamiseksi. Kiinteistölle 853-12-49-6 tehdään koekuoppia purettavan kaarihallin alueelle ja koekuopan KK4 alueelle. Kiinteistölle 853-12-49-7 tehdään koekuoppia teollisuusrakennuksen purun jälkeen puretun rakennuksen, tutkimuspisteen S5 ja säiliön täyttöputkien alueelle. Myös kiinteistön 853-12-9901-0 rakennettavalle osalle tehdään koekuoppia.

Ympäristötekninen asiantuntija ohjaa pilaantuneiden massojen kaivua ja kohteesta poistettavien haitta-ainepitoisten massojen (pitoisuus yli VNa 214/2007 alemman ohjearvon) toimittamista vastaanottopisteisiin. Massojen ohjauksessa hyödynnetään kohteen alueella aiemmin tehtyjen ympäristöteknisten tutkimusten laboratorioanalyysien tuloksia sekä työn alussa tehtävien koekuoppien analyysituloksia.

Lisäksi kaivun aikana otetaan massoista näytteitä, joista tarkkaillaan haihtuvien yhdisteiden suhteellista esiintymistä PID-mittarilla ja raskasmetallien ja arseenin pitoisuuksia XRF-kenttämittarilla sekä mitataan tarvittaessa kokonaishiilivetypitoisuutta Petroflag-kenttätestillä. Lisäksi kaivumassoista analysoidaan tarvittaessa laboratoriossa öljyhiilivetyjen (C₁₀-C₄₀) tai arseenin ja raskasmetallien pitoisuuksia. Kaivumassoista määritetään tarvittaessa muita haitta-aineita, mikäli kaivun aikana tehtävät havainnot sitä edellyttävät (esim. PAH-yhdisteet, haihtuvat yhdisteet).

Kunnostustyön päättyminen ja lopputuloksen toteaminen

Massanvaihtokaivantojen rajoilta otetaan kokoomanäytteitä kaivantojen pohjista ja seinämistä. Näytteet otetaan maaperän kerrosrakenne huomioiden siten, että yksi kokoomanäyte edustaa n. 100-150 m²:n suuruista puhdistettua aluetta. Seinämä- ja pohjanäytteistä mitataan kenttämittareilla ne haitta-aineet, joita em. työalueella on aiemmissa tutkimuksissa tai työn aikana todettu. Haihtuvien yhdisteiden suhteellista esiintymistä mitataan PID-mittarilla, raskasmetallien ja arseenin pitoisuuksia XRF-kenttämittarilla sekä tarvittaessa kokonaishiilivetypitoisuutta Petroflag- kenttätestillä. Lisäksi jäännösnäytteitä toimitetaan laboratorioon siten, että noin 30 % puhdistetun alueen pinta-alasta tulee varmistettua laboratoriossa. Laboratoriossa analysoidaan niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita em. työalueella on todettu.

Mikäli kiinteistön alueelle tai kiinteistön rajoille on jäämässä puhdistustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, varaudutaan ne erottamaan täyttömaista suodatinkankaalla (arseeni- ja raskasmetallit, PAH-yhdisteet ja öljyhiilivedyt >C₂₁-C₄₀) tai tarvittaessa eristämään bentoniittimatolla (esim. öljyhiilivedyt C₅-C₁₀ ja >C₁₀-C₂₁, BTEX sekä klooratut liuottimet). Ennen erottavan/eristävän rakenteen asentamista ollaan yhteydessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluun. Ympäristötekninen valvoja on paikalla, kun erottavaa/eristävää rakennetta asennetaan ja ottaa eri työvaiheista valokuvia. Rakenteet kuvataan loppuraportissa ja merkitään loppuraporttiin liitettävään karttaan.

Puhdistusmenetelmäksi on valittu massanvaihto, koska kiinteistöllä tehdään uudisrakentamiseen liittyviä kaivutöitä ja pilaantuneeksi todetut alueet puhdistetaan em. kaivutöiden yhteydessä. Kohteesta poistetaan vain maa-ainekset, joissa puhdistustavoitteet ylittyvät ja ne kaivumaat, jotka rakentamisen vuoksi on tarpeen kaivaa ja poistaa alueelta. Puhdistustöiden jälkeen kiinteistön maaperässä ei ole haitta-aineita sellaisissa pitoisuuksissa, jotka rajoittaisivat kiinteistön suunniteltua käyttöä.

Pilaantuneen maan puhdistustyö massanvaihdolla päätetään, kun maaperän puhdistustavoite on saavutettu tai erottava/eristävä rakenne on asennettu.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Mikäli kiinteistöllä todetaan kaivuiden yhteydessä sellaisia haihtuvia haitta-aineita kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, joille ei puhdistustavoitteita ole määritetty, niiden mahdollisesti aiheuttama riski tarkastellaan erikseen tai kynnysarvopitoisuuden ylittävät maat kaivetaan pois. Jos odottamattomia haitta-aineita sisältäviä maita kaivetaan ja poistetaan kiinteistöltä, maa-ainekset toimitetaan käsiteltäviksi laitoksille, joilla on kyseisten massojen käsittelylupa.

Mikäli kaivutöiden yhteydessä todetaan maaperän pilaantuneisuuden jatkuvan puhdistettavan alueen ulkopuolelle, ilmoitetaan asiasta ko. kiinteistöjen omistajille sekä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Puhdistusta ei jatketa ilmoituksen kohteena olevan alueen ulko-puolelle.

Mikäli työn kuluessa ilmenee jotakin muuta maaperän pilaantuneisuuden tai puhdistustoimenpiteiden kannalta yllättävää, ilmoitetaan siitä viipymättä Turun kaupungin ympäristön-suojelulle.

Työnaikaisten riskien hallinta, työsuojelu ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Pilaantuneen maaperän puhdistaminen tehdään uudisrakennustöiden yhteydessä. Rakennustyömaan alue tullaan aitaamaan tai soveltuvin osin hyödynnetään alueella tällä hetkellä olevaa aitaa.

Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt (kaivu, kuljetus jne.) pyritään tekemään siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta haittaa ympäristölle. Maaperän puhdistamisen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maanrakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Pilaantuneiden maiden kaivun ja lastauksen aiheuttamat ympäristövaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Massojen pölyämistä kaivun ja kuljetuksen aikana seurataan näköhavainnoin ja tarvittaessa massoja kostutetaan pölyämisen ehkäisemiseksi.

Kaivettavat massat kuljetetaan kuorma-autoilla käsittelypaikkoihin. Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi pölyämisen estämiseksi. Pilaantuneen maaperän puhdistustyöhön osallistuvilla työntekijöillä on käytettävissään henkilökohtaiset suojavarusteet, joiden käytöstä päättää kenttämittausten perusteella työmaan vastaava mestari tai työsuojelusta vastaava henkilö.

Pois kuljetettavan maa-aineksen sijoituspaikkoja valitessa pyritään kustannustehokkuuden lisäksi minimoimaan kuljetusmatkat, jolloin massojen kuljetuksesta aiheutuva ympäristökuormitus vähenee.

Kirjanpito

Maaperän puhdistustyön aikana pidetään pöytäkirjaa, johon kirjataan kaivetut massat, kenttätestien ja laboratorioanalyysien tulokset, massojen sijoitus- ja käsittelypaikat ym. puhdistuksen dokumentoinnin kannalta oleelliset tiedot. Maaperän puhdistustyöstä laaditaan raportti, jossa esitetään kiinteistöiltä poistettujen haitta-aineita sisältävien maamassojen määrät, massanvaihtokaivannon rajaus ja jäännösnäytepisteiden sijainnit. Lisäksi esitetään analyysitulokset sekä yhteenvetotaulukot alueelta otetuista näytteistä. Massanvaihdon toimenpideraportissa esitetään arvio puhdistustyön tavoitteiden toteutumisesta. Raportissa esitetään lisäksi mahdolliset toteutetut erottavat/eristävät rakenteet.

Mikäli kohteen maaperään jää puhdistuksen jäljiltä pilaantunutta maata (tavoitepitoisuuksien ylityksiä), määritetään mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve riskitarkastelun perusteella. Tarvittaessa esitetään erillinen jatkotoimenpidesuunnitelma Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

Massanvaihdon toimenpideraportti toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustöiden päättymisestä.

Maaperän puhdistuksen aloittamisajankohta ja valvojan yhteystiedot ilmoitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle ennen töihin ryhtymistä viimeistään aloitusilmoituksen yhteydessä. Aloitusilmoitukseen kirjataan myös pilaantuneiden massojen vastaanottopaikkojen tiedot. Maaperän puhdistuksen lopetusilmoitus toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle, kun maaperän puhdistustyöt on saatu päätökseen.

Kunnostuksen aikataulu

Alueen maaperän puhdistus on alustavan suunnitelman mukaan tarkoitus aloittaa helmi-maaliskuussa 2024. Rakentaminen ja puhdistustyö aloitetaan kiinteistöltä 853-12-49-6.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

Ympäristönsuojelupäällikön päätös

Päätös​Turun kaupungin ympäristönsuojelu on tarkastanut pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla 1 esitetty toimenpidealue) maaperän puhdistamisessa ja kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisessä kaivualueella on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.​ ​​ Maaperän puhdistustyö tulee toteuttaa siten, että alueen maaperään jäävät haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä pilaantuneen maaperän puhdistuksen yleissuunnitelmassa (Kiinteistö Oy Akvacity, Teollisuuskatu 46-48, Turku, Puhdistuksen yleissuunnitelma, WSP Finland Oy, 319802, 4.1.2024) esitettyjä tavoitepitoisuuksia. Puhdistustavoitteiksi on esitetty VNa 214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvoja ja toimistorakennuksen alueelle alempia ohjearvoja.

​Lisäksi kunnallisteknisten johtolinjojen (mm. vesi-, viemäri- ja sähkölinjat) ja huleveden viivytysrakenteiden (altaat, putket) edellyttämät kaivannot tulee puhdistaa siten, että maaperän haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alempia ohjearvoja yhden metrin etäisyydellä rakenteista. Eri puhtaustasoille kunnostetut alueet on erotettava toisistaan soveltuvalla eristeellä tai erottavalla rakenteella. Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee olla paikalla erottavaa rakennetta asennettaessa.

​Maaperä tulee puhdistaa jätejakeista vähintään rakentamisen ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen puhdistamisen edellyttämässä laajuudessa.

​Mikäli puhdistustyön yhteydessä havaitaan, että alueen maaperässä on aiemmin havaittujen haitta-aineiden lisäksi muita haitta-aineita kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tulee niiden aiheuttama riski arvioida tai kaivaa kynnysarvopitoisuudet ylittävät maat pois.

2.​ ​​ Ennen uudisrakentamisen aloittamista alueelle tulee tehdä täydentäviä tutkimuksia hyvissä ajoin, jotta puhdistussuunnitelmaa voidaan tarpeen mukaan tarkistaa.

3.​ ​​ Massanvaihtokaivantojen reunoilta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan. Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Jokaisesta kaivannosta on sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä, kaivannon pohjalta yksi ja seinämistä vähintään neljä. Mikäli pohjan ja seinämien yhteenlaskettu pinta-ala on alle 5 m², on tällaisesta kaivannosta koottava vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä (pohja ja seinämä).

​Kenttämittarein tulee vähintään mitata raskasmetallien, arseenin ja öljyhiilivetyjen pitoisuudet. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa kenttätestitulosten varmistamiseksi osalta. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

​Mikäli lisätutkimusten tai kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää myös laboratorioanalyysein. Analyysimenetelmän on oltava sellainen, että analyysituloksia voidaan verrata määräyksessä 1 asetettuihin puhdistusarvoihin.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

4.​ ​ Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttätestein tai laboratorioanalyysien avulla seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt kynnysarvot.
• Maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot. Maa-ainesjäte luokitellaan tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi jäteasetuksen (Vna 179/2012, Vna 86/2015) luokitusnumeroin 17 05 04 tai 17 05 03. Maa-ainesjäte on vaarallista jätettä, mikäli jätteen vaaraominaisuuksiin perustuvat haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot ylittyvät.
• Tarvittaessa lajittelua tulee tehdä myös vastaanottopaikkojen muiden edellytysten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, jätejakeiden esiintyminen).

​5.​ ​ Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

​Kohteesta poistettavat pilaantumattomat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), tulee toimittaa sellaiselle maakaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maanrakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

​Haitta-ainepitoisuuksiltaan alueen puhdistustavoitteet alittavaa, jätteetöntä maa-ainesta voidaan suunnitelmallisesti hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä, mikäli se rakennusteknisesti on tarkoitukseen soveltuvaa. Tällaisen maan hyödyntäminen tulee dokumentoida ja esittää loppuraportissa.

​Pilaantumattomaksi luokiteltua maa-ainesta, jossa ei ole kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (haitta-ainepitoisuudet alle kynnysarvon) eikä jätejakeita, voidaan suunnitelmallisesti käyttää alueella kaivantojen täytöissä tai muussa maarakentamisessa, mikäli aines on rakennusteknisesti tarkoitukseen soveltuvaa. Tätä maa-ainesta voidaan suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyötykäyttää myös alueen ulkopuolella.

​Muut määräykset

6.​ ​​ Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä sekä laatia kunnostusraportti. Asiantuntijalla tulee olla voimassa oleva ympäristönäytteenottajan henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus tai kokemus vastaavan puhdistusmenetelmän ohjaamisesta. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä sekä puhdistustyön raportoinnista. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta. Ympäristötekninen asiantuntija ohjaa poistettavat massat haitta-ainepitoisuuksien perusteella asianmukaiseen vastaanottopaikkaan ja huolehtii myös asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimisesta.

​7.​ ​ Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisen rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtainen siirtoasiakirja, jossa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja tai muilla luotettavilla menettelyillä. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

​8.​ ​ Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-aineksia saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (494/2022) 94 §:n mukaisen hakemuksen mukaisen kirjauksen perusteella oikeus kuljettaa ammattimaisesti Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 maa- ja kiviaineksia.

​9.​ ​ ​Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai mittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

​10. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

​11. Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava.

​Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

​12. Alueen maaperässä olevien mahdollisten jätteiden (esim. asfaltti, betoni- ja tiilijäte) poistamisesta ja asianmukaiseen vastaanottopaikkaan toimittamisesta tulee huolehtia vähintään rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Alueen maaperässä olevien mahdollisten muiden jätteiden poistamistarpeesta ja käsittelystä tulee tarvittaessa keskustella ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa ja noudattaa ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeita.

​13. Mikäli kaivantoon kertyy kaivutyötä haittaava vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanoton.

​Mikä vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Seudun Vesihuolto Oy:n kanssa.

​Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

​14. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää vähintään peitettyinä. Pilaantuneita maita tai jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella.

​15. Ennalta arvaamattomista tilanteista tulee olla yhteydessä ympäristönsuojeluun. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä muun muassa erilaisista riskienhallintatoimenpiteistä kuten eristerakenteiden asentamisesta.

​Mikäli maaperän pilaantuneisuuden havaitaan jatkuvan puhdistettavan alueen ulkopuolelle, asiasta tulee ilmoittaa kyseisen kiinteistön omistajalle sekä ympäristönsuojelulle.

Raportointi

16. Puhdistustyöstä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään kohteen kunnostustyön toteutus, käytetyt laadunvarmistusmenetelmät, kaivettujen ja poistettujen massojen määrät, haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat, poistetun jätteen määrät ja sijoituspaikat, jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit ja analyysitulokset, mahdollinen kaivantovesien käsittely, kaivualueet, mahdolliset huomio- ja eristerakenteet, aikataulu, arvio kunnostustavoitteen ja määräysten toteutumisesta, mahdollisten maaperään jääneiden haitta-ainepitoisuuksien riskitarkastelu, jatkotutkimusten tai tarkkailun tarve sekä kunnostustyön aikaiset poikkeavat tilanteet.

​Loppuraportti tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 3 kk kuluessa puhdistustyön valmistumisesta. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettavien rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaan maaperä on puhdistettava siihen tilaan, ettei siitä puhdistustyön päätyttyä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Kohteeseen soveltuu parhaiten massanvaihtomenetelmä, sillä kohteessa poistetaan uudisrakentamisen yhteydessä joka tapauksessa rakennusteknisistä syistä maata. Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että ympäristönsuojelulain 133 §:n mukainen puhdistusvaatimus täyttyy, mikäli puhdistus toteutetaan esitetysti.

Määräyskohtaiset perustelut

​Maaperän haitta-aineiden puhdistustavoitteet on tehtyjen tutkimusten perusteella määritetty kaikille niille haitta-aineille, joita tutkimuksissa havaittiin Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Toimistorakennuksen, kunnallisteknisten johtojen ja hulevesien viivytysrakenteiden alueelle on työturvallisuuden vuoksi määrätty erilliset kunnostustavoitteet ja samalla on määrätty myös niiden erottamisesta muusta puhtaustasosta/rakenteesta. Jätejakeellisen maa-aineksen poistamista edellytetään rakentamisen ja puhdistamisen edellyttämän kaivuun alueilla.

Mikäli alueella havaitaan haitta-aineita, joita ei ole aiemmin havaittu tai aiemmin havaitut haitta-aineet esiintyvät aiemmin havaitusta poiketen, tulee kyseisten haitta-aineiden aiheuttama riski arvioida. Tarkoituksena on, että kiinteistöllä ei puhdistuksen jälkeen tulevassa maankäytössä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 1)

Erityisesti koska aluetta ei ole tutkittu siellä olleiden rakennusten alta, on edellytetty alueen tarkempaa tutkimusta hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista, jotta rakentamisen aikaisia yllätyksiä kaivettavan aineksen osalta voidaan minimoida. (Määräys 2)

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä analysoidaan laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tutkimuspisteiden sijainti voidaan havaita. Mikäli jatkotutkimuksissa tai kaivun yhteydessä saadaan viitteitä muista haitta-aineista, tulee näiden pitoisuuksia tutkia myös jäännöspitoisuusnäytteistä riittävän puhdistustuloksen varmistamiseksi. (Määräys 3)

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. Lajittelu perustuu jäteasetukseen (Vna 179/2012) ja sen muutokseen (Vna 86/2015), CLP-asetukseen ja komission asetukseen (102/1357/EU) sekä ympäristöhallinnon ohjeeseen 2/2007. (Määräys 4)

Kaivettujen ja rakennusteknisesti erilaisiin täyttöihin soveltuvien, puhdistustavoitteet alittavien maa-ainesten hyötykäyttö kohteessa on sallittu luonnonvarojen käytön ja kuljetusten aiheuttamien päästöjen sekä muiden mahdollisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Maiden ei katsota aiheuttavan merkittävää ympäristö- ja terveyshaittaa niiden esiintyessä maaperässä puhdistustavoitteet alittavina pitoisuuksina.

Kaivettuja aineksia ei tämän päätöksen varaisesti voi hyötykäyttää ilmoitusalueen ulkopuolella, koska maa-aineksen hallinnolliset menettelyt määräytyvät kaivettujen ainesten jäteluonteen perusteella. Hyödyntäminen toisaalla edellyttää esimerkiksi erillistä rakennus- tai ympäristölupaa. Jotta maa-aines ilmoitusalueella ei saisi jäteluonnetta, aineksen haitta-ainepitoisuus ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, jatkokäytön tulee olla varmaa ja suunnitelmallista sekä lisäksi aineksen tulee olla käytettävissä ilman muuntamistoimia. Käytön varmuutta osoittaa yleisesti se, että maa-ainesta ei varastoida pitkään ja että maa-aineksen käyttötarkoitus/kohde on tiedossa jo maa-aineksen varastoinnin alkaessa. Lähtökohtaisesti hyötykäytölle ilmoitusalueellakin tulee olla tarve ja hyötykäytettävän materiaalin tulee olla jätteetöntä. (Määräys 5)

​Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. (Määräys 6).

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten. (Määräys 7)

Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 94 §:n mukaisen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Tarkoituksena on varmistaa jätteiden asianmukainen kuljetus ja käsittelyyn toimittaminen. (Määräys 8)

Massanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 9)

Työmaakatselmus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi. (Määräys 10)

Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 11)

Puhdistustyössä saattaa syntyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. Kaivantoon mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen, kun tiedetään veden soveltuvuus esitettyihin käsittelyihin ja johtamiseen. (Määräys 12 ja 13)

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 14)

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, joten viranomaiselle varataan oikeus antaa työnaikaisia lisäohjeita ja -määräyksiä asiaa koskien. (Määräys 15)

​Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Kohteen maaperään tai orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, josta syystä loppuraporttiin tulee tarpeen mukaan sisältyä arvio vesien tarkkailun tarpeesta sekä tieto mahdollisista eriste- ja huomiorakenteista jne. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. (Määräys 16)

​Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen antaminen ja sen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2029 asti.

​Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

​Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1370 euron maksu.

Liite 1​Toimenpidealueen sijainti kartalla

​

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.