Ympäristönsuojelu, ympäristöinsinööri Helena Pakkala, 9.11.2023:

Asia

JJ Kiinteistökehitys Oy on toimittanut Turun kaupungin ympäristönsuojeluun ympäristönsuojelulain 35 § mukaisen ympäristölupahakemuksen, joka koskee tilapäistä kiviaineksen murskausta.

Kyseessä on kahden teollisuustontin rakentaminen asemakaavan mukaista käyttötarkoitusta varten Merilinjan ja telakan välisellä alueella Pernossa. Rakentaminen edellyttää louhintaa. Hankealueen pinta-ala on yhteensä noin 2,5 hehtaaria.

Lupaa haetaan hankealueelta irrotetun louheen murskaamiselle sekä muualta lähialueelta tuotavan louheen vastaanottamiselle ja murskaamiselle. Murskauksessa käytetään siirrettävää kivenmurskainta.

Lupaa haetaan enintään 31.12.2027 asti.

Luvan hakija

JJ Kiinteistökehitys Oy

Särkänahde 8

21100 Naantali

Y-tunnus 2835697–3

Kiinteistön omistaja

Turun kaupunki

Kiinteistön haltija

Blue Industry Park Oy’

Logomo Konttori

Junakatu 9

20100 Turku

Toiminta ja sen sijainti

Kiviaineksen murskaus

Telakkatie (vahvistamaton osoite Merilinja 9 ja 13)

20240 Turku

Kiinteistöt 853–65–46–6–11 ja 853–65–46–6–12

Ympäristöluvan peruste

Kiviaineksen murskaaminen on ympäristölupavelvollista toimintaa ympäristönsuojelulain 27 § 1 momentin mukaan. Yli 50 vuorokautta kestävä murskaus on lupavelvollisia ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 e mukaan. Päätöksessä sovelletaan murskauksen osalta lisäksi Valtioneuvoston asetusta (800/2010) kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta.

Viranomaisen toimivalta

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on asiassa toimivaltainen Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 § kohdan 6 b mukaisesti.

Turun rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut ympäristönsuojelupäällikölle päätösvallan ratkaista ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaiset ympäristöluvat.​ ​

Asian vireilletulo

Lupahakemus on jätetty ja tullut vireille Turun kaupungin ympäristönsuojelussa 5.6.2023.

Muut luvat ja sopimukset

Turun kaupungin rakennusvalvonta on 28.6.2023 myöntänyt louhinnalle tontteja koskevan maisematyöluvan nro 2022–1832 ja sitä koskevan jatkamisluvan. Lupa on voimassa 20.7.2026 asti. Maisematyöluvassa edellytetään louhintatyöstä ympäristönsuojelulain 118 § mukaisen tilapäistä melua ja tärinää koskevan ilmoituksen tekemistä ympäristönsuojeluun. Murskaustoiminnalle on haettava ympäristölupaa. Päätöksen mukaan työmaalla syntyviä kiintoaineita, lietteitä tai haitallisia aineita sisältäviä hule- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa suoraan ilman käsittelyä mereen, vesistöön, ojaan, maastoon tai viemäriin. Hulevesiä ei saa johtaa viemäriin käsiteltyinäkään.

Toiminnan aloittaminen ja vakuuden asettaminen

Toiminnanharjoittaja hakee lupaa toiminnan aloittamiselle ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa (YSL 199 §).

Toiminnanharjoittaja perustelee aloittamislupaa sillä, että mikäli lupamääräykset muuttuisivat muutoksen haun seurauksena, toiminta voidaan järjestää vaadittujen muutosten mukaisesti. Tarvittaessa vastaanotetut ainekset voidaan kuljettaa muualle murskattaviksi.

Lähialueella kohteita, joilla on tarpeen louhia ja kuljettaa louhe mahdollisimman lähelle murskattavaksi kuljetusten minimoimiseksi. Kohteessa on hyvät edellytykset myös muualta tuotujen vastaanotettavien ainesten murskaamiselle ja toiminnanharjoittajalla on potentiaalisia asiakkaita valmiille tuotteelle. Kyseessä on asemakaavan mukainen rakentaminen ja alueella harjoitetaan vastaavaa toimintaa, jonka kanssa melun yhteisvaikutukset on selvitetty.

Toiminnanharjoittajan näkemyksen mukaan toiminnan aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa ei tee muutoksen hakua hyödyttömäksi.

Hakija esittää toiminnan aloittamiselle asetettavaksi vakuudeksi enintään 5​ 000 euroa.

Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö

Ympäristöluvan kohteena oleva alue sijaitsee Pernon kaupunginosassa, 6–7 kilometriä Turun keskustasta länteen Raision rajan läheisyydessä. Alueen ympäristö on esirakentamisvaiheessa olevaa teollisuus- ja varastointialuetta.

Esirakennettavat tontit 853–65–46–6–11 ja 853–65-46-6-12 sijaitsevat määräaloilla nro 853–65–46–6-M370 ja -M372. Tontti 11 on hankealueen pohjoisosassa ja sen pinta-ala on 10​ 910 m². Tontti 12 sijaitsee alueen eteläosassa ja on pinta-alaltaan 14​ 448 m². Molemmat tontit ovat Merilinjan lounaispuolella.

Välittömästi alueen länsipuolella sijaitsee Pernon telakan alueeseen kuuluvat metsiköt ja niiden länsipuolella varsinainen telakka-alue. Kaakkoispuolella on telakalle johtava junarata ja itäpuolella kaupungin vuonna 2018 toteuttama telakan pohjoisen ja eteläisen portin yhdistävä tieyhteys, Merilinja. Hankealueen pohjois- ja itäpuolella sijaitsevilla alueilla on toisen toiminnanharjoittajan toteuttamaa louhintaa ja murskausta.

Lähimmät yksittäiset asuinrakennukset (kaksi rivitaloa) sijaitsevat toiminta-alueen itäpuolella noin 270 metrin etäisyydellä ympäristölupa-alueen lähimmästä rajasta. Kaakossa lähimmät asuinrakennukset ovat noin 360 metrin päässä ja etelässä lähes 500 metrin päässä. Naantalintien pohjoispuoliset, Raision kaupungin puolella olevat asuintalot, sijaitsevat lähimmillään noin 420 metrin päässä toiminta-alueen lähimmästä reunasta.

​Lähimmät päiväkodit ovat vajaan kilometrin päässä itäkaakossa (Heinikonkatu) ja yli kilometrin päässä eteläkaakossa (Ruotsinsalmenkatu). Raision puolella lähes kilometrin päässä itäkoillisessa on lähin päiväkoti (Rankionkatu) ja koillisessa lähin koulu (Krookilan koulu).

Alueen kaavoitustilanne

Maakuntakaava

Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa ja Varsinais-Suomen maakuntakaavayhdistelmässä kaavanmuutosalue on osoitettu teollisuustoimintojen alueeksi (T), jolla on osoitettu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät teollisuus-, varasto- ja vastaavaan käyttöön osoitetut alueet niihin kuuluvine suojaviheralueineen sekä liikenne- ja yhdyskuntateknisen huollon alueineen. Maakuntakaavayhdistelmässä hankealuetta koskee lisäksi merkinnät TPLMK eli kaupunkikehittämisen kohdealue sekä teollisuuden- ja logistiikan kehittämisen kohdealue. Lisäksi aluetta koskee merkintä SV eli suoja- ja konsultointivyöhyke, joilla alueiden käyttöä on läheisen vaara-alueen tai muun ympäristöönsä käyttörajoituksia aiheuttavan luonteen vuoksi rajoitettava. Maakuntakaavakartalla erillisten laitosten ja puolustusvoimien suojavyöhykkeet on yhdistetty samaan rajaukseen.

Yleiskaava

Yleiskaava 2020:ssa alueen merkintä on tuotanto- ja varastotoiminta-alue (T). Alueen eteläosan poikki on osoitettu voimansiirtolinja (z)ja eteläraja sivuaa rautatie. Valmisteilla olevassa Yleiskaava 2029:ssä on kartalle 1, Yhdyskuntarakenne, koottu maankäytön aluevaraukset ja kehittämisen pääpainoalueita kuvaavat strategiset merkinnät. Hankealue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi (T/kem),jolla on merkittävä vaarallisia kemikaaleja valmistava tai varastoiva laitos. Alueelle saa myös sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia laitoksia. Lisäksi alue kuuluu laajaan tuotantotoiminnan ja logistiikan vyöhykkeeseen sekä innovaatio- ja osaamiskeskittymään, vesihuollon tavoitteelliseksi toiminta-alueeksi ja kemikaalilaitoksen konsultointivyöhykkeeseen.

Viherympäristön, maiseman ja muinaisjäännösten kartalla hankealueen länsipuolelle on osoitettu kaksi merkintää ja pohjoispuolelle yksi merkintä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeästä alueesta. Hankealuetta lähinnä sijaitsevat kolme merkittyä aluetta ovat jalopuumetsikköjä. Hieman kauempana koillisessa on merkitty metsälampi, jossa esiintyy viitasammakko.

Asemakaava

Asemakaavanmuutos alueella on tullut voimaan 13.11.2019. Kaavassa hankealue on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-1, numero 46), jolle saa rakentaa myös toimisto- ja tuotekehitystiloja sekä teollisuusalueen yrityksiä palvelevia liiketiloja. Korttelialueen keskiosan poikki on osoitettu ajoyhteys. Korttelin eteläosa on osoitettu voimajohdon vaara-alueeksi (va) ja sen keskilinja sähköjohtoa varten varatuksi alueeksi (z).

Korttelin pohjoisosaa sivuaa Merilinjanrinteen lähivirkistysalue (VL) ja eteläosaa Upalingon radan teollisuutta varten osoitettu rautatiealue (LR-1). Korttelin itäreuna sivuaa Merilinjan katualuetta ja länsireuna telakkaa, jonka alueella on voimassa vaiheasemakaava Meyer Turun Telakka (35/2017). Vaiheasemakaavan alue kokonaisuudessaan on osoitettu yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi laivanrakennustoimintaa varten (TTV-1).

Laitoksen ympäristöolosuhteet

Luonnonsuojelu

Ympäristölupa-alueella ja sen lähiympäristössä on tehty luontoselvitys vuonna 2017. Esirakennettavien tonttien alueella ei ole todettu erityisiä luontoarvoja, vaan eläimistö ja linnusto on tavanomaista. Hankealuetta lähimmät suojeltavat luontokohteet ovat noin 300 metrin etäisyydellä etelässä sijaitseva Ankkurikylän jalopuumetsikkö (LTA203424). Telakan alueella, hankealueen länsipuolella sijaitsevalla kallioisella metsäalueella sijaitsee kaksi luonnonsuojelulain 29 §:n tarkoittamaa jalopuumetsikköä, jotka lähimmillään ovat noin 25 metrin päässä hakemuksen mukaisten tonttien länsipuolella. Raisionlahden pohjukan luonnonsuojelualue (YSA022361) on noin 950 metrin etäisyydellä luoteessa.

Luonnonsuojelulain mukaisten jalopuumetsiköiden puulajeja ovat tammi, vaahtera ja saarni. Metsiköt ovat selvityksen mukaan lepakoiden tärkeää ruokailualuetta. Kaavassa liito-oravien kulkuyhteysreitti on osoitettu kaavan itäreunaan. Toiminta-alueen ja jalopuumetsikön väliin jää metsäinen suojavyöhyke, josta puustoa ei poisteta.

​Pinta- ja pohjavesiolosuhteet

Hakemuksen mukaiselta toiminta-alueelta ei ole suoraa yhteyttä mereen tai muihin pintavesiin.

Hankealue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Lietsala 0252901) on runsaan 4 kilometrin päässä.

Ilmanlaatu

Lähin ilmanlaadun tarkkailupiste sijaitsee Raision keskustassa, jossa ilmanlaatuindeksi on ollut pääasiassa hyvä tai tyydyttävä. Paikallisesti eniten alueen ilman laatuun vaikuttaa liikenne.

LAITOKSEN TOIMINTA

Toiminta-ajat

Ympäristölupaa murskaukselle haetaan 31.12.2027 asti. Murskausta tehdään vuosittain enintään kuuden (6) kuukauden ajan, mikä koostuu 1–3 erillisestä jaksosta. Murskausta ei tehdä juhannuksen ja heinäkuun lopun välisenä aikana. Murskausjakson aikana murskausta tehdään arkisin maanantaista perjantaihin klo 7.00–18.00, ei arkipyhinä eikä juhannus-, joulu- tai uudenvuoden aattopäivinä.

Korkeintaan kuuden kuukauden vuosittainen murskauksen kokonaisaika ajoitetaan samaan aikaan alueella toimivan toisen murskausta harjoittavan toimijan kanssa, jonka ympäristöluvassa toiminta-aika on rajoitettu kuuteen kuukauteen. Puolet vuodesta on aikaa, jolloin kumpikaan toiminnanharjoittaja ei harjoita murskausta.

Louheen ja murskeen lastaamista ja kuljetusta tehdään arkisin maanantaista perjantaihin klo 6.00–21.00 sekä tarvittaessa lauantaisin klo 8.00–16.00. Voimakasta kolinaa tai impulssimaista melua aiheuttavaa toimintaa ei harjoiteta klo 6.00–7.00 eikä klo 18.00–21.00 välillä. Murskausta ei tehdä lauantaina. Sunnuntaisin ei ole toimintaa.

Kiviaineksen kuormaus ja kuljetus jakautuu tasaisemmin koko vuodelle. Kuljetuksia on pääasiassa arkisin, mutta tarvittaessa jonkin lähialueen rakennusprojektin niin edellyttäessä, kuljetuksia voi poikkeuksellisesti olla myös lauantaina.

Tuotantomäärät ja -kapasiteetti

Louhittavan alueen pinta-ala on yhteensä noin 2,5 ha. Tältä alueelta louhittavan kiviaineksen kokonaismäärä on noin 97 700 m³ktr ja vuosittainen louhintamäärä on noin 19 600 m³ktr. Louheesta tuotetaan mursketta koko toiminta-aikana yhteensä noin 263​ 800 tonnia. Keskimääräiseksi vuosituotannoksi on ilmoitettu 88​ 000 tonnia ja maksimivuosituotannoksi 200​ 000 tonnia.

Lisäksi alueelle tuodaan muualta louhetta murskattavaksi. Muualta tuodusta louheesta tuotetaan mursketta koko toiminta-aikana keskimäärin 98​ 000 tonnia ja vuoden aikana keskimäärin 49​ 000 tonnia.

Polttoaineen kulutus ja varastointi

Kevyttä polttoöljyä käytetään sähkön tuottamiseen vuosittain keskimäärin 115 tonnia maksimikulutuksen ollessa noin 500 tonnia vuodessa. Lisäksi vuoden aikana arvioidaan kulutettavan öljyä noin 0,5 tonnia (maksimikulutus 1,5 tonnia) ja voiteluaineita 0,3 tonnia (1,2 tonnia).

Lähtökohtaisesti alueella ei varastoida polttoainetta, vaan se tuodaan kutakin tankkausta varten huoltoautolla kaksoisvaippasäiliössä tai sitä vastaavassa säiliössä. Mikäli alueella varastoidaan öljyä ym., perustetaan tontin 11 pohjoisosaan tukitoiminta-alue. Lähtökohtaisesti myös voiteluaineet ym. huoltokemikaalit tuodaan alueelle tarpeen vaatiessa huoltoautolla.

Mikäli jätteitä väliaikaisesti varastoidaan tukitoiminta-alueella, ne säilytetään asianmukaisissa astioissa.

Kuljetuskalustoa ei tankata alueella eikä mitään työkoneita pestä alueella.

Murskauslaitos ja sen sijoittaminen

Louhinta aloitetaan pohjoisemman tontin 11 pohjoispäästä, mistä louhinta etenee aluksi etelää ja sitten itää kohti. Tontin eteläosassa sijaitsevan ajoyhteysalueen louhinnan jälkeen louhitaan tontti 12 alkaen sen luoteisosasta ja edeten ensin etelään ja sitten itään. Louhintajärjestyksellä hyödynnetään muodostuvaa louhintarintausta siten, että se mahdollisimman tehokkaasti estää lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ja Merilinjalle kulkeutuvia melu- ja pölypäästöjä. Murskauslaitos sijoitetaan aina mahdollisimman lähelle louhintarintausta ja mahdollisimman länsireunaan. Louhittavaa kiveä on eniten tonttien länsilaidassa, itäreunassa vähemmän ja paikoin tehdään vain täyttöä.

Murskausta tehdään siirrettävällä murskauslaitoksella aluksi tontilla 11. Louhinnan edetessä kohti etelää, murskain pyritään sijoittamaan aina louhitun seinämän ja varastokasojen suojiin.

Murskaimen tarvitsema sähkö tuotetaan kevytpolttoöljykäyttöisellä aggregaatilla. Murskainlaitteiston kokoonpano määräytyy kiviaineksen ominaisuuksien ja tuotettavan murskelajitteen mukaan. Kolmi- ja nelivaihemurskauksessa laitos koostuu esi-, väli- ja jälkimurskaimista sekä hihnakuljettimista ja seuloista. Murskausprosessissa kiviaines syötetään kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla syöttimeen, joka annostelee kiven esimurskaimeen.

Varastokasojen ylläpitoon, materiaalien siirtelyyn ja kuormaukseen käytetään kahta kauhakuormaajaa ja/tai kaivinkonetta. Valmiit murskeet varastoidaan ottoalueen reunoilla raekoon mukaan jaoteltuina erillisissä kasoissa. Kasojen sijoittelulla pyritään torjumaan melu- ja pölyhaittojen leviämistä alueen ulkopuolelle.

​Liikenne

​Ottoalueella tuotettujen murskeiden poiskuljettamisesta syntyvä kokonaisliikennemäärä on noin 9–19 ajoneuvokäyntiä (tulo ja meno) työpäivän aikana kuorma-auton kapasiteetin ollessa noin 15–40 tonnia. Keskimääräinen liikenne on laskettu sen mukaan, että murskeen kuljetus jakautuu viidelle vuodelle ja 240 työpäivälle. Liikennemäärät vaihtelevat murskeen kysynnän mukaan. Tuotantohuippujen aikana liikenne on vilkkaampaa ja välillä liikennettä ei ole ollenkaan. Laitosalueen sisäisiä ajoreittejä vahvistetaan tarvittaessa murskeella ja kastellaan pölyämisen ehkäisemiseksi.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Yleiset vaikutukset ympäristöön

Toiminnalla ei arvioida olevan haitallista vaikutusta alueen ympäristön ihmisten terveyteen. Alueella on ollut vastaavaa toimintaa jo useamman vuoden eikä hakemuksen mukaisen toiminnan katsota muuttavan merkittävästi nykytilannetta.

Hakemuksen mukainen alue sijaitsee etäämpänä lähimmistä asuinrakennuksista kuin Merilinjan vastakkaisella puolella oleva nykyinen louhinta- ja murskausalue. Alue sijaitsee myös kauempana kahdesta porakaivosta.

Murskausjakson aikaiset pölyn, melun ja tärinän yhteisvaikutukset voivat toimintajakson aikana ajoittain vähentää viihtyisyyttä ottoalueen läheisyydessä, mutta vaikutukset kohdistuvat rajoitetulle alueelle eikä niitä esiinny viikonloppuisin. Kuljetuksista aiheutuvat haitat rajoittuvat pääosin tie- ja ottoalueelle.

Työmaa-alueen ulkopuolella liikennöidään yleisillä päällystetyillä teillä. Kuljetuksia lähtee Naantalintielle, jonka vuorokautinen liikennemäärä on vuosina 2019–2022 ollut 12 300–13​ 700 ajoneuvoa ja josta raskasta liikennettä noin 474–523 ajoneuvoa. Hakemuksen mukainen toiminta kasvattaisi Naantalintien liikennemäärää noin 1,5 %:lla, sillä kuljetuksia suuntautuu myös muualle tieverkkoon.

Toiminnan päätyttyä alue siistitään ja varastokasat, laitteet ja rakenteet poistetaan alueelta.

Luontovaikutukset

Toiminnalla ei arvioida olevan pysyviä vaikutuksia luontoon eikä luonnon monimuotoisuuteen. Esirakentamisen päätyttyä vaikutukset lähiympäristöön lakkaavat.

Toiminta-alueen hulevedet eivät laske Ankkurikylän jalopuumetsikön alueelle. Etäisyyden ja suojaavan louhintarintauksen ansiosta, aivan louhinnan loppuvaihetta lukuun ottamatta, toiminnasta ei arvioida aiheutuvan merkittäviä haittavaikutuksia Ankkurikylän jalopuumetsikön alueelle.

Toiminta-alueen ja alueen jalopuumetsiköiden väliin jää metsäinen suojavyöhyke, josta puustoa ei poisteta. Louhintarintaus ehkäisee myös metsiköiden alueelle aiheutuvia pölyvaikutuksia.

Esirakennettavan tontin 11 hulevedet laskevat Raisionlahden pohjukan luonnonsuojelualueen suuntaan. Hulevesien laskureitti on huomioitu kaavassa ja vesien laadun parantamiseksi on osoitettu hulevesialtaita ennen vesien laskemista luonnonsuojelualueelle. Altaat viivyttävät ja parantavat laadullisesti hulevesiä. Toiminta-alueen hulevesien määrän ei arvioida merkittävästi kasvavan nykyisestä, eikä toiminnalla arvioida olevan merkittävää vaikutusta pohjukan kosteusolosuhteisiin. Etäisyyden, maastonmuotojen ja alueiden väliin jäävien metsäisten alueiden sekä maanteiden vuoksi toiminnan ei arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa suojelualueelle.

Toiminnan toteuttamisessa huomioidaan voimajohdot. Louhinnan rintaus ehkäisee aivan loppuvaihetta lukuun ottamatta merkittävimpiä voimajohdon suuntaan aiheutuvia pölyvaikutuksia. Työssä noudatetaan Turku Energian ohjeita voimajohtoalueella työskentelystä.

Vesistövaikutukset

Toiminta-alueelta ei ole suoraa yhteyttä mereen tai muihin pintavesiin. Suurimmat vesistövaikutukset syntyvät ottoalueen avausvaiheessa, jolloin pintamaiden poisto voi muuttaa hulevesien virtausmääriä ja kulkusuuntia sekä lisätä orgaanisen aineksen määrää hulevesissä. Pintamaiden luontainen määrä on tosin alhainen. Hulevesien kulkua ohjataan laskeutusaltaan kautta ja haitallisten aineiden pitoisuuksia tarkkaillaan. Käsiteltävä kiviaines ja sen määrä ei normaalitilanteessa aiheuta ympäristöön haitallisia päästöjä.

Louhittu kalliopohja on epätasainen ja sen pinnassa on noin metrin kerros irtonaista louhetta, jossa on ruhjeita ja rakoja. Sateen aikana pohjan raot täyttyvät ensimmäisenä. Ottoalueen pohjaa tasataan tarvittaessa murskeella, mikä varastokasojen lisäksi pidättää valuntaa. Vasta näiden täytyttyä muodostuu varsinaista valuntaa. Osa vesistä myös haihtuu, mikä voi olla avoimella paikalla olla merkittävää. Todennäköisesti lyhytaikainen sade ei muodosta lainkaan valuntaa.

Imeytymättömät ja haihtumattomat pintavedet johdetaan pinnan kallistuksin tonteille rakennettaviin laskeutusaltaisiin, joiden pohjalle kiintoaines saostuu ja vesi selkiytyy.

Alueella on ennen toiminnan aloittamista runsaasti avokalliota, joten hulevesimäärän ei arvioida merkittävästi kasvavan nykyisestä.

Asemakaava-alueen hulevesistä on tehty selvitys (Ankkurikylän telakka-alueen hulevesiselvitys 26.10.2017, Raukola konsultointi), joka on huomioitu kaavoituksessa. Kaavatyön yhteydessä selvitettiin hulevesien pääreitit ja ne päätettiin toteuttaa avo-ojina.

Melupäästöjen vaikutukset

Merkittävin melun lähde on murskaus, jota tehdään enintään kuutena (6) kuukautena vuodessa. Murskauksen melu on tasaista, mutta siihen sisältyy impulsseja, jotka tasoittuvat kohdatessaan esteen, välimatkan kasvaessa tai suuremman taustamelun vaikutuksesta. Materiaalin siirtelystä, kuormauksesta ja kuljetuksista johtuva melu on tasaista ja murskausta vaimeampaa.

Murskain sijoitetaan alueelle siten, että 300 metrin suojaetäisyys lähimpiin asuntoihin toteutuu. Murskauslaitoksen aiheuttama tärinä kohdistuu ainoastaan laitoksen välittömään läheisyyteen. Autokuljetuksista aiheutuva tärinä rajoittuu 10–15 metrin etäisyydelle kuljetusteiden varsille.

Ilmapäästöjen vaikutukset

Merkittävin ilmanlaatuun vaikuttava tekijä on murskauksessa muodostuva pöly, jonka arvioidaan vaikuttavan pääosin hankealueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Vaikutukset eivät ole jatkuvia johtuen murskauksen jaksottaisuudesta. Pölyn leviämistä ehkäistään tehokkaasti.

Maaperä- ja pohjavesivaikutukset

Merkittävin vaikutus maaperään on maanpinnan sijoittuminen alkuperäistä tasoa alemmaksi. Toiminnasta ei normaalitilanteessa muodostu merkittäviä maaperään tai pohjaveteen kohdistuvia päästöjä. Mahdolliset päästöt liittyvät pääasiassa onnettomuus-, häiriö- tai vahinkotilanteisiin, joissa poltto- ja voiteluaineita tai hydrauliikkaöljyä voi päätyä maaperään ja sitä kautta pohjaveteen. Suunnitelmien mukaisin varo- ja suojausmenetelmin toiminnasta ei ole välitöntä vaaraa maaperälle tai vesistölle.

Alueelle vastaanotetaan vain neitseelliseen kallioon verrattavaa louhetta, joka ei ole jätteeksi luokiteltavaa. Tuotavan louheen alkuperästä pidetään kirjaa ja vastaan otetun louheen varastokasat pidetään erillään alueella tuotetuista kiviaineksista.

Käytettävä tekniikka on nykyaikaista ja asianmukaista. Alueelle varataan imeytysainetta tai muuta kalustoa vuotojen leviämisen estämiseen ja keräämiseen. Työkoneita ei huolleta eikä korjata tai pestä alueella. Murskauslaitoksen energia tuotetaan kevytöljykäyttöisellä aggregaatilla, jossa on kaksivaippainen polttoainesäiliö. Tankkaus säiliöön tapahtuu murskauspaikalla säiliöautosta. Tankkauksen yhteyteen varataan imeytysainetta.

TOIMINNAN AIHEUTTAMIEN PÄÄSTÖJEN RAJOITTAMINEN

Ilmapäästöt

Päästöjä ilmaan muodostuu työkoneiden käyttämästä kevyestä polttoöljystä laskennallisesti vuoden aikana seuraavasti:

• rikkidioksidi (SO₂) alle 0,001 tonnia
• typen oksidit (NO_x) 1,74–3,19 tonnia
• hiilidioksidia (CO₂) 222–405 tonnia
• hiukkasia 0,13–0,24 tonnia

Lisäksi päästöjä ilmaan muodostuu murskauksen ja muun työmaatoiminnan aiheuttamasta pölystä.

Päästöjä minimoidaan käyttämällä työkoneissa ja laitteissa asianmukaista tekniikkaa sekä välttämällä tyhjäkäyntiä ja koneiden ylikuormittamista. Laitteiden ja kaluston ja niiden suojausten kuntoa tarkkaillaan ja laitteet pidetään huollettuina.

Murskauksessa muodostuva pöly koostuu pääosin ns. karkeista hiukkasista, jotka laskeutuvat laitosalueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Pölyn kulkeutumista alueen ulkopuolelle ehkäistään toimintojen ja varastokasojen sijoittelulla, pitämällä pudotuskorkeudet ja ajonopeudet riittävän alhaisina sekä tarvittaessa kastelemalla kiviaineksia.

​Melu ja tärinä

Melun vaikutusten ja torjuntatoimenpiteiden arvioimiseksi on teetetty ympäristömelumallinnus (Sitowise, projektinumero YKK67543). Melutarkastelussa on otettu huomioon Merilinjan toisella puolella olevan vastaavan toiminnan ja hakemuksen mukaisen toiminnan melun yhteisvaikutus. Olemassa olevan toiminnan melutarkastelu perustuu aiemmin tehtyyn meluselvitykseen PR4256-YO1. Selvityksissä käytetyt lähtötiedot vastaavat toisiaan.

Selvityksessä tarkastellaan määräaloille 853–65–46–6-M370 ja -M372 rakennettavien teollisuustonttien 11 ja 12 louhinnasta ja kivenmurskaamisesta ympäristöön aiheutuvaa melua. Melulaskennat on tehty melulaskentaohjelmalla CadnaA 2022 MR1 käyttäen pohjoismaista teollisuusmelun laskentamallia. Laskenta perustuu melun leviämiseen 3D-maastomallissa, johon on mallinnettu melulähteet, rakennukset ja maastonmuodot sekä näiden akustiset ominaisuudet. Laskennassa on käytetty kivenmurskauksen, porausvaunun ja rikottimen toiminta-aikaa klo 7–18 ja pyöräkuormaajan (2 kpl) klo 6–21. Selvityksessä on huomioitu toimintojen siirtyminen louhinnan etenemisen mukaan.

Selvityksessä käytettiin seuraavia melulähteiden ominaisuuksia:

​

Esitetty melupäästö kuvaa koneen tai laitteen aiheuttamaa keskimääräistä melutasoa, kun laite tekee aktiivisesti työtä ilman taukoja. Työskentelyssä on kuitenkin taukoja, jolloin laitteen aiheuttama melu on selvästi esitettyä aktiivisen toiminnan melupäästöä pienempää. Esitetyt prosenttiosuudet kuvaavat mallinnuksessa huomioitua aktiivisen, melua aiheuttavan työn osuutta laitteen kokonaistyöajasta.

Selvityksessä laskentatuloksiin ei ole tehty iskumaisuus- tai kapeakaistaisuuskorjauksia, koska melu iskumaista tavanomaisesti laitteiden läheisyydessä ja se vähenee etäisyyden kasvaessa tai melua aiheuttava toiminta on louhintarintauksen takana. Yöajan melutasoa ei ole selvityksessä tarkasteltu, koska klo 6–7 välisenä aikana tehtävä kuormaus ja kuljetus on päiväajan toimintaan nähden vähäistä eikä niistä aiheudu oleellista melua.

Meluselvityksessä on tarkasteltu toiminnasta ympäristöön aiheutuvaa melua louheen ottamisen alku-, keski- ja loppuvaiheessa.

Laskentojen perusteella louhinta- ja murskaustoiminnan melu alittaa melutason raja-arvon 55 dB ympäristön asuinrakennuksilla toiminnan kaikissa vaiheissa edellyttäen, että riittävästä melusuojauksesta huolehditaan. Murskauslaitoksen aiheuttaman melun leviämistä kaakkoon on vaimennettava toiminnan kaikissa vaiheissa sijoittamalla murskauslaitos kaakkoissuunnasta katsottuna louhintarintauksen suojaan.

Kriittisin tilanne on toiminnan loppuvaiheessa, kun ottaminen on edennyt lähelle tontin 12 eteläreunaa. Tällöin louhintarintaus on hyvin matala ja ilman torjuntatoimenpiteitä päiväajan keskiäänitaso voi muutamilla asuinrakennuksilla ylittää 55 dB. Tällöin meluntorjunta edellyttää riittävän korkeaa ja yhtenäistä varastokasaa estämään melun leviämistä lähiasutuksen suuntaan. Esteen tulee olla sellainen, että laitos on kaakosta katsoen kokonaisuudessaan meluesteen takana.

Yhteismelutarkastelu osoittaa, että kummallakin toiminta-alueella voidaan toimia samanaikaisesti päiväajan keskiäänitason raja-arvon ylittymättä edellyttäen, että hakemuksen mukaisen murskauslaitoksen melusuojauksesta kaakkoiseteläsuunnassa huolehditaan selvityksen mukaisesti. Tilanne, jossa kummallakin alueella tehdään kaikkia työvaiheita samanaikaisesti koko päivän ajan ja sää on kummankin toiminnan melun leviämisen kannalta suotuisa, toteutuu todennäköisesti harvoin ja on hyvin lyhytkestoinen. Yhteismeluvaikutus on pääosan aikaa laskennassa esitettyä pienempi.

Melulaskennan tuloksiin liittyy epävarmuuksia kuten mm. lähtötiedot ja niiden käsittely. Laskentatuloksille ilmoitetaan eri syistä johtuvia keskihajontoja 1–10 dB. Toiminnat edustavat joukkoa laajakaistaista melua aiheuttavia äänilähteitä, jotka sijoittuvat pääasiassa selvästi maan pinnan yläpuolelle ja tämän takia selvityksen tekijät ovat arvioineet laskentamelun tarkkuudeksi tämän toiminnan kohdalla 1–3 dB.

Maaperä sekä pinta- ja pohjavedet

​Toiminnat eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella.

Lähtökohtaisesti alueella ei varastoida polttoaineita, vaan polttoaine tuodaan kutakin tankkausta varten huoltoautolla, kuten voiteluaineet ym. huoltokemikaalitkin.

Mikäli polttoaineita tms. kemikaalia varastoidaan alueella, perustetaan sitä varten tukitoiminta-alue, jossa maaperän suojaksi asetetaan nesteitä läpäisemätön HDPE-kalvo tai vastaava, ja sen päälle hiekkakerros estämään kalvon rikkoutumista. Kalvon reunat korotetaan valumien estämiseksi. Mikäli tukitoiminta-alueella tapahtuisi vuoto, pilaantunut aines saadaan kerättyä ja toimitettua asianmukaiseen käsittelyyn. Polttoaine sijoitetaan kaksoisvaippasäiliöön tai säiliöön, joka on varustettu riittävän kokoisella suoja-altaalla ja ylitäytön estimellä. Polttoaineita varastoidaan vain työkoneiden välittömään tarpeeseen tarvittava määrä kerrallaan. Mikäli voiteluaineita ja muita huoltokemikaaleja varastoidaan alueella, ne sijoitetaan tukitoiminta-alueelle ja varastoidaan valumasuojatussa ja lukittavassa tilassa, kuten kontissa.

Tankatessa ja pienimuotoisia huoltoja tehtäessä huolehditaan, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään ja sitä kautta pohjaveteen. Kuljetuskalustoa ei tankata alueella. Mikäli tapahtuu pienimuotoinen vuoto, kerätään pilaantunut maa-aines heti astiaan. Isomman vuodon sattuessa tukitoimintoalueella, HDPE-kalvon päällä oleva maa-aines kuoritaan kokonaan pois, jolloin vuoto ei pääse leviämiään tukitoimintoalueen ulkopuolelle.

Hulevesijärjestelyt

Tonttien hulevedet valuvat luontaisesti pohjoiseen ja etelään. Vedenjakaja on Gotlanninkadun kohdalla. Pohjoisessa vedet virtaavat Raisionlahden pohjukkaan laskevaan avo-ojaan, joka kulkee Naantalintien alitse Raision puolelle. Merilinjan asemakaavaehdotuksen mukaan Merilinjan ja Upalingontien risteykseen on toteutettu hulevesikosteikko/laskeutusallas. Etelässä vedet virtaavat Valkamanlahteen johtavaan avo-ojaan.

Hankealueen tonteilla vedet ohjataan pinnankallistuksin tonttien alavampiin osiin eli tontilla 11 pohjoispäähän ja tontilla 12 kaakkoisosaan, ja niihin rakennetaan laskeutusaltaat. Altaissa kiintoaines laskeutuu pohjaan, mikä selkiyttää veden ja vähentää ympäristön kuormitusta. Tontilla 11 altaan tilavuuden tulee olla noin 70 m³ (mitoitus esim. syvyys 2 m, leveys 3,5 m ja pituus 10) ja tontilla 12 noin 90 m³ (esim. 2,5 m x 3,5 x 10,5).

Merilinjan viereiset avo-ojat toimivat kaava-alueen hulevesien pääreitteinä ja tontin 11 hulevedet ohjataan laskeutusaltaasta Merilinjan sivuojaan. Siitä vedet laskevat pohjoista kohti, jossa hulevesikosteikko viivyttää ja parantaa laadullisesti asemakaava-alueelta pohjoiseen virtaavia hulevesiä.

Tontin 12 hulevedet ohjataan junaradan ja Merilinjan risteyksessä olevaan ojaan. Risteyksessä yhdistyvät Merilinjan sivuoja ja junaradan pohjoisenpuoleinen sivuoja, joka on asemakaavaselostuksessa osoitettu hulevesiuomaksi. Risteyksen rumpuputkessa vedet alittavat Merilinjan ja sen jälkeen suuri rumpuputki alittaa junaradan, mistä vedet laskevat edelleen Merilinjan idänpuoleiseen sivuojaan ja sitä kautta etelään ja edelleen Valkamanlahteen.

Johtamalla hulevedet selkiytysaltaiden kautta maastoon, vähennetään toiminnan vaikutuksia ympäristöön ja tarvittaessa voidaan estää hulevesiin mahdollisesti onnettomuuden tai vuodon seurauksen joutuneen öljyn tai muun haitta-aineen pääsy alueen ulkopuolelle.

Jätevedet

Tuotannossa ei synny jätevesiä. Mahdollisen väliaikaisen sosiaalitilan jätevedet johdetaan umpisäiliöön, josta vedet kuljetetaan kunnallisen jätevesihuollon käsiteltäviksi.

​Jätteet

Toiminnassa muodostuu seuraavia jätteitä arviolta esitetty määrä ja ne käsitellään seuraavasti:

• Sekajätettä (20 03 01), noin 200 kg/a, kerätään keräysastiaan, toimitetaan jäteasemalle
• Vaaralliset jätteet (öljyiset trasselit/rätit/suodattimet (16 07 08), paristot ja akut (16 06 (01–05)), noin 170 kg/a, suljetut tiiviit merkityt, jätekohtaiset keräysastiat tukitoimintoalueella tai poiskuljetus suoraan jätteen synnyttyä, toimitetaan jäteasemalle, jolla lupa vaarallisten jätteiden vastaanottoon.
• Moottori- ja voiteluöljyjätteet (13 02 (04-08)), noin 250 kg/a, suljetut tiiviit merkityt, jätekohtaiset keräysastiat tukitoimintoalueella tai poiskuljetus suoraan jätteen synnyttyä, toimitetaan jäteasemalle, jolla lupa vaarallisten jätteiden vastaanottoon

Jätteiden laadusta, määristä ja toimituspaikoista pidetään kirjaa. Vaaralliset jätteet välivarastoidaan toisistaan erillään siten, että niistä ole vaaraa ympäristölle. Merkittyjen jätesäiliöiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ja ne varastoidaan vesitiiviisti nestettä läpäisemättömällä alustalla siten, ettei vaarallisista jätteistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Vaarallisia jätteitä säilytetään alueella enintään 12 kuukautta ja luovutettaessa laaditaan siirtoasiakirja, josta ilmenee Vna 179/2012 mukaiset tiedot.

ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA

Hakemuksessa on huomioitu paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja parhaiden käytäntöjen soveltaminen (BEP) kiviainestuotannossa. Lisäksi on huomioitu Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa -julkaisussa (SYKE 2010) esitetyt tekniikat esim. pölyn ja melun torjunnassa.

Pölyäminen

Pölyn muodostumista ja leviämistä ehkäistään teknisin ja toiminnan sijoitteluun liittyvin ratkaisuin. Murskaimesta pölyn leviäminen ympäristöön estetään kastelemalla ja tarvittaessa suojaamalla seulastot ja muut merkittävät pölylähteet peittein ja koteloinnein. Laitteiden ja suojausten kuntoa tarkkaillaan ja ne pidetään huollettuina. Materiaalien pudotuskorkeudet pidetään mahdollisimman alhaisina.

Alueella olevaa voimajohtoa pyritään suojaamaan pölyyntymiseltä. Vastaanotto-, käsittely- ja varastointialueet sijoitetaan kaikissa työn vaiheissa johtoalueen ulkopuolelle, eli vaakasuoraan mitattuna vähintään 28 metrin päähän johdon keskilinjasta. Louhinnan rintaus suojaa pääosin pölyn leviämistä etelään voimajohtoalueelle.

Varastokasojen sijoittelulla ehkäistään mahdollisimman tehokkaasti pölyn leviämistä lähimpien asuntojen, erityisesti kaakon, suuntaan. Hankealueen ja asuntojen välissä on myös jonkin verran puustoa, joka ehkäisee pölyn leviämistä.

Alueen sisäisten kulkureittien kuntoa tarkkaillaan ja ajonopeudet pidetään riittävän alhaisina. Tarvittaessa varastokasoja, sisäisiä ajoreittejä sekä kiviaineskuormia kostutetaan vedellä pölyämisen estämiseksi. Pöly ei saa haitata näkyvyyttä tiealueella tai muulla tavoin aiheuttaa haittaa liikenteen sujuvuudelle ja turvallisuudelle. Hienojakoista kiviainesta sisältävät varastokasat sijoitetaan paikkaan, joka on mahdollisimman hyvin tuulelta suojassa.

Meluntorjunta

Melua vähennetään käyttämällä nykyaikaisia murskauslaitoksia sekä työkoneita. Melupäästöjä vähennetään monelta osin samoin menetelmin kuin pölypäästöjä. Melulähteet sijoitetaan aina mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle tasolle ja lähelle louhintarintausta. Varastokasat pidetään riittävän korkeina ja sijoittelulla pyritään hyödyntämään niitä melun leviämisen estämisessä, erityisesti kaakon suuntaan. Varastokasojen riittävästä korkeudesta ja sijoittelusta huolehditaan etenkin toiminnan loppuvaiheessa, jolloin suojaavaa louhintarintausta ei ole. Meluesteen sijoittaminen mahdollisimman lähelle melulähdettä ehkäisee parhaiten melun leviämistä.

Ympäristöön aiheutuvaa meluhaittaa torjutaan myös rajoittamalla laitoksen päivittäistä toiminta-aikaa. Häiriötön ulkoilureittien ja virkistysalueiden käyttö on mahdollista iltaisin ja viikonloppuisin.

TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT, ONNETTOMUUKSIEN ESTÄMISTOIMET JA POIKKEUKSELLISIIN TILANTEISIIN VARAUTUMINEN

Kiviainestoimintaan ei liity merkittäviä ympäristöriskejä. Tyypillisiä riskejä ovat kaluston öljy- tai polttoainevuodot ja tankkausten yhteydessä tapahtuvat ylivuodot, joista voi päästä haitallisia pitoisuuksia epäpuhtauksia maaperään, pohjaveteen ja/tai pintavesiin. Riskeihin voidaan varautua toiminnassa yleisesti käytössä olevin menetelmin sekä järjestämällä toiminta siten, että vaikutukset voidaan havaita ajoissa.

Poikkeuksellisiin tilanteisiin varaudutaan niin, että vuototilanteessa haitallisten aineiden leviäminen saadaan rajoitettua suojatulle alueelle, josta pilaantunut maa-aines saadaan kerättyä pois. Alueelle varataan imeytysaineita.

Häiriötilanteessa toiminta keskeytetään, kunnes häiriö on poistettu ja vahinkoja estäviin toimiin ryhdytään välittömästi. Ensitorjunnan jälkeen merkittävästä ympäristövahingosta ilmoitetaan välittömästi palo- ja pelastustoimelle ja viranomaisille.

TOIMINNAN KÄYTTÖTARKKAILU SEKÄ PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu

Toiminnan aikana tarkkaillaan säännöllisesti kaluston, hulevesien keräys- ja käsittelyjärjestelmien, mahdollisen tukitoimintoalueen sekä muiden rakenteiden kuntoa. Mikäli puutteita havaitaan, ryhdytään välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin. Toiminnalle nimetään vastuuhenkilö.

Toimintaa ja sen vaikutuksia, kuten koneiden kuntoa, pölyämistä JA melua, tarkkaillaan omavalvontana aistinvaraisesti toiminnan ollessa käynnissä. Mikäli poikkeavuuksia havaitaan, voidaan toimintaa tarvittaessa rajoittaa tai muulla tavoin järjestellä, kunnes häiriö on poistettu.

Melumittauksia tehdään, mikäli toiminnan käynnistyttyä on syytä epäillä melun ohjearvojen ylittyvän tai mikäli melusta valitetaan.

Tarpeeseen perustuva melumittaus toteutetaan kertaluonteisena ja se tehdään yhteismelumittauksena Merilinjan toisella puolella sijaitsevan toiminnanharjoittajan kanssa.

Hiukkasmittauksia ei katsota tarpeellisiksi ottaen huomioon toiminnan laajuus, sijainti ja toiminta-ajankohdat.

Mittausmenetelmiä ja -laitteita, hiukkasmittaus- tai melumittaussuunnitelmaa, laskentamenetelmiä ja niiden laadunvarmennusta ei ole esitetty.

Raportointi ja tarkkailuohjelmat

Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan ainakin seuraavat tiedot:

• toiminta-ajat
• vuoden aikana luvan mukaiselta tontilta louhitun kiviaineksen määrä (m³ktr ja t)
• varastossa olevan murskaamattoman louheen määrä (m³ktr ja t)
• murskatun kiviaineksen määrä (t)
• alueelta poiskuljetetun murskeen määrä (t)
• työkoneissa ja murskauslaitoksessa käytettävän energian tuottamiseen käytetyn polttoaineen määrä (t)
• tiedot toiminnassa syntyneistä öljy- ja mahdollisista muista vaarallisista jätteistä, niiden määristä, varastoinnista sekä kuljetus- ja käsittelytavoista
• tiedot mahdollisista häiriö- ja onnettomuustilanteista sekä niiden aiheuttamista toimista
• yhteenveto ympäristön tilaan liittyvistä tarkkailuista ja selvityksistä
• tiedot vuoden aikana toteutuneista tai suunnitteilla olevista muutoksista

​ESITYS VAKUUDEKSI

Toiminnanharjoittaja on hakenut lupaa toiminnan aloittamiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa ja esittää vakuudeksi enintään 5​ 000 euroa.

Aloittamislupaa toiminnanharjoittaja perustelee mm. sillä, että mikäli lupaan tulisi muutoksia, toimintaa voidaan järjestellä muutoksen mukaisesti ja tarvittaessa vastaanotetut ainekset kuljettaa muualle. Merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat melu ja pöly, jotka ovat toiminnanaikaisia eivätkä pysyviä. Toiminnan aloittaminen em. syistä ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Lähialueella on tarvetta louhia ja kuljettaa louhe mahdollisimman lähelle murskattavaksi kuljetusten minimoimiseksi. Kohteessa on hyvät edellytykset vastaanotettavien ainesten murskaamiselle ja luvanhakijalla on tiedossaan potentiaalisia asiakkaita valmiille tuotteelle. Toiminta on asemakaavan mukaista rakentamista ja ympäristössä tehdään vastaavaa toimintaa. Melumallinnuksella on osoitettu, ettei melun ohjearvot ylity lähimpien asuntojen kohdalla. Toiminta järjestetään hakemuksessa esitetysti ja lupamääräysten mukaisesti.

​LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla 7.8. – 13.9.2023 Turun kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla. Lisäksi asiasta on kirjeitse erikseen tiedotettu kaikkiin alle 500 metrin etäisyydellä oleviin asuinrakennuksiin Turussa ja Raisiossa.

Lausunnot ja luvanhakijan vastineet

Lupahakemuksesta pyydettiin lausunnot Turun kaupungin terveysvalvonnasta ja kaavoituksesta vastaavilta tahoilta sekä Raision kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Turun kaupungin terveysvalvonta ei lausunut asiasta.

Turun kaupungin kaavoitus, keskustan ulkopuolinen alue, 30.8.2023:

Lausunnossa todetaan, että Kvaerner Masa-Yards, Pernon telakka -asemakaavassa alue on osoitettu yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi laivanrakennustoimintaa varten (TTV-1). Yleiskaavassa alue sijaitsee teollisuus- ja varastoalueella (T/kem), jolla sijaitsee merkittävä, vaarallisia kemikaaleja valmistava tai varastoiva laitos.

Lausunnossa todetaan, että kaupunkisuunnittelulla ei ole ympäristölupahakemuksesta huomautettavaa. Alueen asemakaavan mukainen käyttö edellyttää louhintaa. Paikalla murskatun louheen käyttö maantasaamiseen on järkevää. Uusiutumattomien kiviainesvarojen käyttö kestävällä tavalla ja haitallisten ympäristövaikutusten minimointi on tavoiteltavaa.

Raision kaupungin lupalautakunta, 31.8.2023

Lausunnon mukaan Raisionlahden luonnonsuojelualueen suuntaan aiheutuvia vaikutuksia tulee lieventää kaikin mahdollisin keinoin. Hulevesien käsittelystä tulee antaa määräykset.

Lähimmän asutuksen suuntaan aiheutuvaa melu- ja pölyhaittaa tulee rajoittaa melusuojauksin ja pölylähteiden kastelulla tai vastaavilla toimilla. Käytönaikaisen tarkkailun tulee olla jatkuvaa. Lupamääräyksissä tulee noudattaa vähintään Muraus-asetuksen mukaisia rajoituksia.

Muistutukset

Krookilan Huolto Oy, joka on seuraavien osakasyhtiöiden omistama yhtiö As Oy Krookilankielo, As Oy Krookilanorvokki, As Oy Krookilankukka, As Oy Krookilanlilja, As Oy Krookilanviola ja Raision Vuokra-asunnot Oy (osoitteissa Virnakuja 10–12, Virnakuja 2–8, Kurhokuja 4, Virnakuja 1–3, Mäntykankareenkatu 8–10, Mäntykankareenkatu 2–6 ja Kurhokuja 4), on jättänyt seuraavan sisältöisen muistutuksen.

Lisäksi seuraavien asunto-osakeyhtiöiden As Krookilankielo, As Oy Krookilanorvokki, As Oy Krookilankukka, As Oy Krookilanlilja ja As Oy Krookilanviola isännöitsijä on jättänyt muistutuksen. Jokainen taloyhtiö on nimennyt oman yhteyshenkilönsä lukuun ottamatta As Oy Krookilanliljaa.

Muistutukset ovat keskenään samasisältöisiä.

Ääni- ja meluhaitan osalta muistutuksissa todetaan, että murskauslaitteet on sijoitettava siten, että etteivät ne tuota turhaa melua. Kokemukseen perustuen todetaan, että asuinalueelle on välillä kantautunut huomattavissa määrin jatkuvaa meluhaittaa murskauksesta. Haitta on korostunut, kun talojen välissä on syntynyt kaikuvaa ääntä. Meluhaitat tulisi aika ajoin tarkistaa mittauksin ja tehdä tulosten edellyttämiä parannuksia toimintaan. Murskausta tulee suorittaa vain arkisin klo 7–18 ja toiminnasta vastaavan tahon tulee aina päivittää ja tiedottaa aikatauluista.

Pölyn ja pienhiukkasten osalta todetaan, että murskauksen pölyhaitta tulisi estää jokapäiväisellä ja jatkuvalla kastelulla, mukaan lukien murskekasojen kastelu, kun se on sään/lämpötilojen suhteen mahdollista. Vain tarvittaessa tehtävä kastelu ei ole riittävää, koska se merkitsee käytännössä, ettei kastella lainkaan. Jatkuvasta kastelusta tulisi pitää kastelupäiväkirjaa, jonka voi tarvittaessa pyytää nähtäväksi.

Kivipöly on terveydelle ja kiinteistöille haitallista sen laskeutuessa asuinalueelle pitkään vielä toiminnan päättymisen jälkeen. On huomioitava, että kesäaikana lounaanpuoleiset tuulet ovat vallitsevia, mikä kuljettaa pölyn asuinalueille.

Työalueen ajoväylien kastelusta ja suolaamisesta on huolehdittava kesäaikana ja toistaa menettely tarvittaessa. Toimenpiteellä suojataan myös alueen työntekijöitä sen lisäksi, että pölyä ei kulkeudu asuinalueille. Näistä toimenpiteistä tulisi myös pitää päiväkirjaa kuten kastelusta.

Räjäytykset tulee suorittaa siten, ettei lähialueelle aiheudu haittaa, eli mahdollisimman pienissä erissä. Räjäytykset on tehtävä mahdollisuuksien mukaan aikataulutettuna. Räjähdyksen ajankohdista tulisi ennakkoon tiedottaa julkisesti siten, että milloin todennäköisimmin räjäytystöitä on tulossa. Ilman ennakkotietoa räjäytykset voivat aiheuttaa pelkoa ja yhteydenottoja hätänumeroon. Tiedotteesta tulisi ilmetä, että räjäytyksiä on esim. joka kuukauden ensimmäinen tiistai klo 12–14 tai muulla tavoin ilmaista työsuunnitelma. Tiedote voitaisiin päivittää puolivuosittain tai tarvittaessa useammin. Näin asianosaiset vakuuttuisivat asioiden hoidosta sääntöjen mukaisesti. Myös murskausajankohdista voisi kertoa siinä määrin kuin se on ennakoitavissa.

Murskauksesta ja räjäytystöistä vastuussa olevien henkilöiden yhteystiedot tulee olla tiedossa ja päivitettyinä viranomaisilla. Koska haitta välittyy Raision kaupungin puolelle, myös Raision viranomaisten on oltava tietoisia toiminnasta. Ennen räjäytystöiden aloitusta tulisi tehdä asianmukainen katselmus asuinalueella ja lähiympäristössä sekä niiden päätyttyä ja tarvittaessa ennen toiminnan päättymistä.

Luvanhakijan vastine

JJ Kiinteistökehitys Oy on 25.9.2023 antanut vastineensa kahteen muistutukseen ja Raision kaupungin lupalautakunnan lausuntoon. Hakijalle ei ole kommentoitavaa Turun kaupunkiympäristön kaavoituksen antamaan lausuntoon.

Raision kaupungin lausuntoon hakija toteaa, että Raisionlahden pohjukan luonnonsuojelualue sijaitsee hankealueesta noin 950 metrin päässä luoteessa, jonne meluvaikutukset eivät selvityksen mukaan ulotu eikä arvot ylitä alueella ylitä päiväohjearvotasoa 45 dB. Meluvaikutuksia vähennetään käyttämällä nykyaikaisia murskauslaitoksia ja työkoneita, sekä sijoittamalla melulähteet toiminta-alueen alimmalle tasolle ja mahdollisimman lähelle louhintarintausta aina kun se on mahdollista.

Lähimmän asutuksen suuntaan haittoja ehkäistään sijoittamalla murskauslaitos rintauksen ja varastokasojen suojaan. Pölyn leviäminen ympäristöön estetään kastelemalla tai tarvittaessa suojaamalla seulastot ja muut pölylähteet peittein ja koteloinnein. Toimintaa tarkkaillaan säännöllisesti toiminnan aikana ja mikäli poikkeavuuksia havaitaan, ryhdytään välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin. Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa. Toiminnassa noudatetaan Muraus-asetuksen toiminta-aikoja. Murskaus toteutetaan arkipäivisin klo 7–18, mikä on tiukempi aikaraja kuin Muraus-asetuksessa on annettu.

Krookilan Huolto Oy:n ym. samasisältöisiin muistutuksiin luvanhakija toteaa, että ympäristöluvan mukaiseen toimintaan ei sisälly räjäytystyö, joka toteutetaan maisematyölupapäätöksen ja meluilmoituksesta annettavan päätöksen mukaisesti.

Murskauksessa käytettävä tekniikka ja laitteisto ovat nykyaikaisia sekä toimintaan asianmukaisesti tarkoitettua ja mitoitettua. Melumallinnuksen mukaan melutason ohjearvot eivät ylity lähimmillä asunnoilla, vaikka kaikki toiminnot olisivat yhtäaikaisesti käynnissä Merilinjan molemmin puolin sijoittuvilla esirakennettavilla alueilla. Tämä varmistetaan asianmukaisella tekniikalla ja murskauslaitoksen sijoittamisella toiminta-alueen alimmalle tasolle ja lähelle louhintarintausta. Varastokasat pidetään riittävän korkeina melun leviämisen estämisen kannalta. Haittoja vähennetään noudattamalla klo 7–18 työaikaa arkisin ja murskausta tehdään enintään 6 kuukautta vuodessa. Murskausta ei tehdä juhannuksen ja heinäkuun lopun välisenä aikana. Kuormaaminen ja kuljetus tehdään arkisin klo 6–21. Kolinaa aiheuttavaa toimintaa ei kuitenkaan tehdä klo 6–7 eikä klo 18–21. Kyseessä on määräaikainen toiminta, joka päättyy 3–5 vuoden kuluttua.

Murskekasojen sijoituksella estetään melun ja pölyn leviämistä toiminta-alueen ulkopuolelle erityisesti lähimpien asuntojen suuntaan koillisessa ja kaakossa. Hankealue sijaitsee kauempana lähimmistä asuinrakennuksista kuin Merilinjan toisella puolella oleva esirakennettava alue, jolla louhintaa ja murskausta on jo toteutettu. Melumallinnuksessa on tarkasteltu molempien esirakennettavien alueiden melun yhteisvaikutusta ympäristöön. Sen mukaan toimintojen yhteismelu ei ylitä asuntojen kohdalle melutason ohjearvoja, vaikka toiminnot olisivat yhtä aikaa käynnissä. Tilanne, jossa molemmilla alueilla tehdään kaikkia työvaiheita samanaikaisesti koko päivän ajan ja säätila on kummankin toiminnan melun leviämiselle asuinrakennusten suuntaan suotuisa, toteutuu todennäköisesti harvoin ja on lyhytkestoinen. Yhteismeluvaikutus on pääosan ajasta mallinnuksen tuloksia pienempi.

Murskauslaitoksessa pölyn leviäminen ympäristöön estetään kastelemalla tai tarvittaessa suojaamalla seulastot ja muut pölylähteet peittein ja koteloinnein. Pölyämistä ehkäistään pitämällä pudotuskorkeudet ja ajonopeudet riittävän alhaisina sekä tarvittaessa kastelemalla kiviaines. Laitosalueen ajoreittejä kastellaan pölyämisen ehkäisemiseksi. Hankealueen ja asuntojen välissä on myös jonkin verran puustoa, mikä ehkäisee pölyn leviämistä. Pölyntorjunnassa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, ettei toiminnasta aiheutuva pöly haittaa näkyvyyttä tiealueella.

Toimintaa ja sen vaikutuksia, kuten melua ja pölyämistä, tarkkaillaan omavalvontana toiminnan ollessa käynnissä ja mikäli poikkeavuuksia havaitaan, ne korjataan ja rajoitetaan välittömästi. Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon voidaan lisätä tiedot pölyntorjuntaa varten tehdyistä toimenpiteistä, kuten kastelusta ja suolauksesta.

Päätös​Päätin myöntää JJ Kiinteistökehitys Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 § mukaisen ympäristöluvan koskien kiinteistöiltä 853–65–46–6–11 ja 853–65–46–6–12 irrotetun louheen murskaamista sekä ja muualta lähialueelta tuotavan louheen vastaanottamista ja murskaamista hankealueella.

Lisäksi myönnän ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen luvan toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta.

Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä.

Kapasiteetti ja toiminta-ajat

1.​ Laitoksella saa ympäristöluvan voimassaoloaikana tuottaa enintään 263​ 800 tonnia mursketta, joka on peräisin tämän ympäristöluvan mukaiselta kahdelta tontilta louhitusta kiviaineksesta. Lisäksi alueella saa tuottaa mursketta enintään 98​ 000 tonnia muualta tuodusta louheesta, jota ei ole luokiteltu jätteeksi.

​2.​ Murskausta saa harjoittaa enintään kuuden kuukauden ajan kalenterivuodessa. Vuosittainen toiminta-aika voi koostua yhdestä tai useammasta erillisestä jaksosta. Kiviainesta ei saa murskata juhannuksesta heinäkuun loppuun ulottuvana ajanjaksona.

Murskausjaksot on ajoitettava pääsääntöisesti samanaikaisesti lähialueella toimivan toisen murskausta harjoittavan toiminnanharjoittajan kanssa siten, että kalenterivuodessa on vähintään kuusi (6) kuukautta, jona aikana kummallakaan työmaalla ei harjoiteta murskausta. Toiminnanharjoittajien on keskenään sovittava murskausjaksojen ajankohdista.

​3.​ Murskausta saa tehdä arkisin maanantaista perjantaihin enintään klo 7.00–18.00. Murskaus on kielletty viikonloppuisin, arkipyhinä sekä juhannus-, joulu- ja uudenvuoden aattoina.

​4.​ Tavanomaisia maansiirtotöitä sekä valmiin murskeen kuormausta ja kuljetusta saa tehdä ympäri vuoden arkisin maanantaista perjantaihin klo 6.00–21.00. Voimakasta kolinaa tai muita impulssimaista melua aiheuttavia kiviaineksen siirtelyyn, kuormaukseen tai kuljetukseen liittyviä työvaiheita ei saa tehdä klo 6.00–7.00 eikä klo 18.00–21.00.

​Tarvittaessa tavanomaista kuormausta ja kiviaineskuljetuksia saa tehdä lauantaisin klo 8.00–16.00. Sunnuntaisin ja pyhäpäivinä toiminta on kiellettyä.

​Meluntorjunta

​5.​ Toiminnasta aiheutuva A-painotettu keskiäänitaso (LA_eq) ei saa lähimpien asuinkiinteistöjen kohdalla ylittää 55 dB(A):n tasoa päiväaikana klo 7.00–22.00 eikä 50 dB(A):n tasoa klo 6.00–7.00 tehtävän työn osalta.

Molempien alueen toiminnanharjoittajien harjoittaessa murskausta tai muuta melua aiheuttavaa toimintaa samanaikaisesti, koskee määräys niiden yhdessä aiheuttamaa melua.

6.​ Murskauksesta ja sen oheistoiminnoista aiheutuvaa melua tulee torjua toteuttamalla koko toiminnan aikana vähintään seuraavat toimenpiteet:

• Murskauslaitos on sijoitettavan aina louhitun alueen pohjatasolle ja mahdollisimman lähelle meluesteenä toimivaa louhintarintausta
• Louhintarintauksen puuttuessa toiminnan edettyä lähelle tontin 12 eteläreunaa, on murskauslaitos sijoitettava vähintään kuusi metriä korkean meluesteenä toimivan varastokasan taakse. Varastokasan on oltava riittävän pitkä ja yhtenäinen estämään melun leviäminen lähimpien asuntojen suuntaan kaakkoon. Murskauslaitoksen on kaakosta katsoen sijaittava kokonaisuudessaan meluesteen takana.
• Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että murskaimen ja muiden käytössä olevien työkoneiden melupäästö ei ylitä äänitehotasoja (LWA, dB), joita melun leviämislaskemassa on käytetty.

​7.​ Meluesteiden ja -suojausten on oltava riittävät ja toimintakuntoiset jokaisen murskausjakson aikana. Louhintarintausten ja varastokasojen korkeuden sekä murskauslaitoksen sijainnin tulee vastata melun leviämislaskemassa käytettyjä arvoja tai päästöjen leviämisen estämisen kannalta vielä parempaa sijaintia.

Louhinnan edetessä murskausta ei saa aloittaa ennen louhintarintausten muodostumista ja/tai meluesteinä toimivien varastokasojen muodostumista. Varastokasojen meluesteominaisuuksien on säilyttävä koko murskausjakson ajan eikä varastokasoja saa pienentää ennen murskausjakson päättymistä.

Murskattaessa muualta tuotavaa louhetta, on murskauslaitoksen paikan oltava sellainen, että melun leviäminen ympäristöön on estetty riittävän tehokkaasti etenkin lähimpien asuntojen suuntaan kaakkoon. Louhetta ei saa tuoda alueelle muualta murskattavaksi toiminnan loppuvaiheessa, jos louhintarintauksen tai varastokasojen meluestevaikutusten riittävyydestä ei ole varmuutta.

​Pölyntorjunta ja ilmansuojelu

​8.​ Mistään työmaan toiminnoista ei saa aiheutua häiritsevää pölyämistä työmaa-alueen ulkopuolelle. Pöly ei saa haitata tai vaarantaa lähiteiden liikennettä heikentämällä näkyvyyttä.

Hengitettävien hiukkasten pitoisuus ei saa lähimmän asuinkiinteistön kohdalla ylittää voimassa olevia ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoja.​​ ​ ​ ​ ​

9.​ Koko työmaa-alue mukaan lukien kiviaineksen varastokasat, työmaa-alueen tiet, siirtely- ja kuormaustoiminnot sekä autokuormat tulee tarvittaessa kastella ja suolata pölyämisen estämiseksi. Kuormat tulee tarvittaessa peittää kuljetuksen ajaksi.

Työmaan ulkopuolisille tiealueille ei saa kuljetuskaluston mukana kulkeutua maa-ainesta, joka kuivuessaan aiheuttaa tienpinnan pölyämistä. Tarvittaessa toiminnanharjoittajan tulee vastata siivouksesta.

Työmaa-alueen ja -teiden kastelusta ja suolauksesta on pidettävä kirjaa, josta ilmenee kasteluajankohdat, -kestot ja -paikat. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvovalle viranomaiselle.

​10. Murskauslaitoksessa on käytettävä pölyämisen estämiseksi tehokasta kastelua tai muuta vastaavaa menetelmää. Murskaus- ja seulontayksiköiden kuljettimien ja katteiden tulee olla riittäviä, tiiviitä ja hyväkuntoisia.

Kastelua on käytettävä aina murskattaessa lukuun ottamatta tilannetta, jossa siihen ei sääolosuhteiden takia ole tarvetta. Vesisuihku on kohdistettava laitteiston jokaiseen pölyä muodostavaan kohtaan.

Pakkaskautena kastelu tulee korvata suodatinpölynpoistolaitoksella tai muulla vastaavan tasoisella pölynpoistomenetelmällä.

Murskauslaitoksen pölyntorjunnassa käytettävästä kastelusta on pidettävä kirjaa, josta ilmenee kastelun käyttöajat ja mahdolliset kastelussa esiintyneet katkot sekä katkoihin johtaneet syyt. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvovalle viranomaiselle.

​11. Toiminta tulee keskeyttää, mikäli kastelussa tai muussa pölyntorjuntalaitteiston toiminnassa ilmenee häiriö tai pölyn leviämistä ei sääolosuhteiden takia pystytä riittävästi rajoittamaan. Toimintaa voi jatkaa, kun vika on korjattu tai sääolosuhteet muuttuneet.

Polttoaineiden varastointi

12. Maa- ja kallioperään tai pinta- ja pohjaveteen ei saa päästä öljyä, öljyisiä vesiä tai muita ympäristölle haitallisia aineita. Mikäli polttoaineita varastoidaan työmaalla, tulee niitä varten perustaa tukitoiminta-alue, jonka pohjarakenne on nesteitä läpäisemätön ja reunat korotettuja. Tankkaukset ja muut polttoaineen käsittelyt tulee hoitaa tukitoiminta-alueella. Imeytysainetta on vuotojen varalta oltava helposti saatavilla.

​13. Varastosäiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai varustettu kiinteällä, katetulla ja vähintään 110 % säiliön kokoa vastaavalla valuma-altaalla. Säiliöiden on kestettävä mekaanista rasitusta ja ne on varustettava ylitäytön estimellä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä.

14. Työkoneiden ja murskauslaitoksen käyttämän aggregaatin polttoainetankit on varustettava ylitäytön estimillä. Mikäli polttoainetta ei varastoida alueella, vaan koneet/laitteet tankataan suoraan säiliöautosta, on maaperä tarvittaessa suojattava valumilta tankkauksen ajaksi. Säiliöautossa tulee olla imeytysainetta saatavilla.

Hulevedet

15. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu pintavesien tai kaivojen pilaantumista.

Kiintoaineen erottamiseksi louhittavilta tonteilta ympäristöön päätyvät vedet on johdettava kummallekin tontille rakennettavan selkeytysaltaan kautta. Selkeytysaltaiden tulee olla rakennettuina ja toimintakuntoisina toiminnan alkaessa.

Kummankin tontin selkeytysaltaan pinta-alan on oltava vähintään 5 % sen työmaa-alueen pinta-alasta, josta vedet johdetaan altaaseen. Altaan syvyyden on oltava vähintään yksi metri.

Kiintoaines on poistettava selkeytysaltaista säännöllisin välein ja viimeistään tilanteessa, kun kiintoaineksen määrä vastaa 10 % selkeytysaltaan tilavuudesta. Erotettu kiintoaines on toimitettava asianmukaiseen käsittelypaikkaan.

Jätehuolto

16. Öljyiset ja muut vaaralliset jätteet on toimitettava laitokseen, jonka ympäristölupa mahdollistaa tällaisten jätteiden vastaanoton.

17. Vaarallisia jätteitä ei saa varastoida alueella 12 kuukautta kauempaa. Vaaralliset jätteet on säilytettävä lukitussa tilassa asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuna tai muutoin vesitiiviissä tilassa. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan.

Onnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin varautuminen

18. Onnettomuuden tai häiriön sattuessa toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viipymättä tilanteen edellyttämiin torjunta- tai korjaustoimiin. Aiheutuneiden ympäristövaikutusten selvittäminen on aloitettava tilanteen edellyttämässä laajuudessa valvontaviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Lisäksi on tehtävä korjaavat toimenpiteet vastaavan tapauksen toistumisen estämiseksi.

Toiminnanharjoittajan on huolehdittava toiminta-alueen rakenteiden ja laitteistojen huollosta ja kunnossapidosta siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveysvahinkojen riski lisääntyy.

Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. Laitteiden läheisyydessä on oltava hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa.

Onnettomuuksista ja häiriötilanteista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi poltto- ja voiteluaineet sekä muut kemikaalit on säilytettävä turvallisesti. Alueella olevat tiet on suunniteltava ja rakennettava pelastusajoneuvoille soveltuviksi.

Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Yhteystiedot on pidettävä ajantasaisina.

Myös lyhytaikaisista häiriötilanteista, kuten poikkeuksellisista melu- tai pölypäästöistä ja päästöistä maaperään tai vesistöön, tulee välittömästi ilmoittaa ympäristönsuojeluun.

Toiminnan tarkkailu

19. Toiminnanharjoittajan on teetettävä ulkopuolisella luotettavalla asiantuntijalla standardin SFS​ ISO 3744 mukaisia melumittauksia siten, että tulokset ovat verrattavissa meluselvityksen ja lupapäätöksen meluraja-arvoihin. Melun ollessa luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista mittaus- ja laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista lupamääräyksen 5 melutasoihin.

Melumittauksia on teetettävä tilanteessa, kun myös Merilinjan vastakkaisella puolella toimivalla murskausasemalla harjoitetaan vastaavaa toimintaa. Ensimmäiset seurantamittaukset on tehtävä toiminnan alkamisesta viimeistään 18 kuukauden kuluessa. Tarvittaessa mittaukset on tehtävä aikaisemmin. Toiminnanharjoittajien on keskenään sovittava tarkemmasta mittausajankohdasta ja mittaukset voidaan teettää yhteistyönä.

Melumittaussuunnitelma ja -ajankohta on esitettävä etukäteen hyväksyttäväksi ympäristönsuojeluun. Mittauspisteet on valittava siten, että tulosten perusteella on arvioitavissa toimintojen aiheuttaman melun yhteisvaikutus lähimpien asuinrakennusten kohdalle. Raportti, jossa esitetään mittaustulokset sekä vertailu ympäristöluvan meluraja-arvoihin ja meluselvityksessä esitettyihin melutasoihin, on toimitettava ympäristönsuojeluun vähintään kuukauden kuluessa mittausten päättymisestä.

Valitustilanteessa melutaso on tarvittaessa välittömästi tarkistettava mittauksin kohteessa, jossa meluhaitasta on valitettu. Tarkistusmittauksista ei tarvitse esittää mittaussuunnitelmaa. Tulokset on raportoitava välittömästi ympäristönsuojeluun.

Mikäli tarkistusmittauksissa tai suunnitelman mukaisissa mittauksissa todetaan päätöksen mukaisen meluraja-arvon ylityksiä, tarvittaviin toimenpiteisiin meluhaitan poistamiseksi on ryhdyttävä välittömästi.

20. Toiminnanharjoittajan on tarvittaessa teetettävä jatkuvatoimisella hiukkasanalysaattorilla pölymittauksia siten, että tulokset on verrattavissa lupamääräyksessä 8 annettuihin hengitettävien hiukkasten pitoisuusarvoihin. Mittaukset on teetettävä ajankohtana, jolloin myös Merilinjan vastakkaisella puolella toimivalla murskausasemalla on toimintaa. Toiminnanharjoittajien on sovittava keskenään mittausten ajankohdasta ja teetettävä mittaukset yhteistyönä.

Pölymittaussuunnitelma ja -ajankohta on esitettävä etukäteen hyväksyttäväksi ympäristönsuojeluun. Pölymittauspaikka on valittava siten, että tulosten perusteella voidaan arvioida toimintojen yhteisvaikutuksen aiheuttama pölypitoisuus pölylle mahdollisesti altistuvien asuinrakennusten kohdalla. Mittaustulokset sekä vertailu voimassa olevaan hengitettävien hiukkasten pitoisuusarvoihin on esitettävä ympäristönsuojeluun vähintään kuukauden kuluessa mittausten päättymisestä toimitettavassa raportissa.

Mittausjakson aikana jatkuvatoimisen hiukkasanalysaattorin mittaustuloksia tulee seurata reaaliaikaisesti. Murskaustoiminnan aiheuttamiin kohonneisiin pölypitoisuuksiin on reagoitava välittömästi tehostamalla pölyntorjuntatoimenpiteitä.

21. Selkeytysaltaiden toimivuutta on seurattava vähintään kerran vuodessa otettavin vesinäyttein. Näytteet otetaan käsittelemättömästä vedestä ennen selkeytysallasta, käsitellystä vedestä altaan jälkeen ja lisäksi purkukohtien yläpuolisista vertailupisteistä, joihin kuormitus ei kohdistu.

Näytteistä on tutkittava ainakin sameus, kiintoaine, pH, sähkönjohtavuus, CODMn, nitraatti (NO₃), nitriitti (NO₂), ammoniumtyppi (NH₄-N), kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja öljyhiilivetyjakeet (C10- C40).

Mikäli käsitellystä vedestä selkeysaltaan jälkeen mitatut tulokset poikkeavat seuraavista raja-arvoista, on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin asian korjaamiseksi.

​

Tulokset sekä tiedot mahdollisista toimenpiteistä toimitetaan kaupungin ympäristönsuojeluun.

Lisäksi selkeytysaltaiden kuntoa sekä altaiden vedenpintaa on mahdollisen öljykalvon havaitsemiseksi tarkkailtava säännöllisin välein silmämääräisesti.

Toiminnasta raportointi

22. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluun jokaisen toimintajakson alkamisajankohdasta, jakson arvioidusta kestosta, sen päättymisestä ja jakson aikana suunnitellusta tarkkailusta, kuten melu- ja pölymittauksista.

Toiminnasta vastaavien henkilöiden yhteystiedot sekä murskausjakson alkamis- ja päättymisajankohdat on ilmoitettava Raision kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pyydettäessä em. tiedot on toimitettava myös muille tahoille, kuten toiminnan vaikutuspiirin muille toiminnanharjoittajille ja lähiasukkaille.

23. Toiminnanharjoittajan on kalenterivuosittain, viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä toimitettava ympäristönsuojeluun yhteenveto edellisen vuoden toiminnasta sekä toiminnan päättyessä, jonka tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

• toiminta-ajat (toimintajaksojen ajankohdat ja pituudet, päivittäiset toiminta-ajat)
• vuoden aikana louhitun kiviaineksen määrä (m³ktr ja t)
• muualta tuodun louheen määrä (m³ktr ja t)
• muualta tuodun louheen alkuperä
• varastossa olevan murskaamattoman louheen määrä (m³ktr ja t)
• murskatun kiviaineksen määrä lopputuotteina eriteltynä alueelta louhitusta ja muualta tuodusta louheesta tuotettuun ainekseen (t)
• alueen rakentamisessa hyödynnetyn murskeen määrä (t)
• alueella varastoituna olevan murskeen määrä (t)
• alueelta poiskuljetetun murskeen määrä (t)
• työkoneissa ja murskauslaitoksessa käytettävän energian tuottamiseen käytetyn kevyen polttoöljyn määrä (t)
• tiedot toiminnassa syntyneistä öljy- ja mahdollisista muista vaarallisista jätteistä, niiden määristä, varastoinnista sekä kuljetus- ja käsittelytavoista
• tiedot mahdollisista häiriö- tai onnettomuustilanteista sekä niiden aiheuttamista toimista
• yhteenveto (tai viittaus aiempaan raportointiin) tehdyistä melu- ja pölymittauksista tai muista ympäristön tilaan liittyvistä selvityksistä
• tiedot vuoden aikana toteutuneista tai suunnitteilla olevista muutoksista, kuten laitoksen siirtyminen ympäristölupa-alueen sisällä

Vakuus

24. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa Turun kaupungin rakennus- ja lupalautakunnalle asetettu 5 000 euron suuruinen, ympäristönsuojelulain 199 §:n mukainen vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle.

Toiminnan lopettaminen

25. Toiminnan päätyttyä toiminnanharjoittajan tulee huolehtia toiminta-alueella olevien jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä toiminta-alueen siistimisestä. Lisäksi tulee selvittää, onko toiminnasta aiheutunut maaperän pilaantumista, sekä mahdollinen puhdistustarve.

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminta täyttää ympäristönsuojelu- ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa säädöksissä asetetut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset eikä toiminnasta katsota aiheutuvan terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski.

Murskaus ei aiheuta pysyviä muutoksia ympäristöön eikä siitä aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa alueen asutukselle. Murskauksesta aiheutuvien melu- ja pölyhaittojen mahdollisimman tehokas torjunta sekä erilaisiin poikkeustilanteisiin varautuminen on huomioitu lupamääräyksissä. Murskaus on määrätty keskeytettäväksi, mikäli normaalit torjuntatoimet osoittautuvat poikkeavissa tilanteissa riittämättömiksi.

Luvanhakija on luotettavalla selvityksellä osoittanut, että toiminta voidaan toteuttaa siten, että melutason ohjearvot eivät lähimpien asuinrakennusten kohdalla ylity. Tilannetta seurataan tarvittaessa mittauksilla.

Lausunnot, muistutukset ja toiminnanharjoittajan vastine on huomioitu lupamääräyksissä. Päätöksessä on lisäksi huomioitu toisen, vastaavaa toimintaa lähialueella harjoittavan toiminnanharjoittajan ympäristölupamääräykset ja toiminnoista aiheutuvat yhteisvaikutukset siten, että molemmat toimijat voivat toimia alueella määräysten mukaisesti.

Päätöksessä ei ole huomioitu niitä muistutuksissa esitettyjä seikkoja, jotka koskevat louhintaa. Louhinnasta määrätään erikseen maisematyöluvassa ja meluilmoituksesta annettavassa päätöksessä.

Päätöksessä on annettu ympäristönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten täyttämiseksi tarpeelliset määräykset.

Toiminnan aloittaminen

Toiminnalle voidaan myöntää aloittamislupa ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Mikäli lupamääräykset muuttuisivat muutoksen haun seurauksena, toiminta voidaan järjestää vaadittujen muutosten mukaisesti. Tarvittaessa vastaanotetut ainekset voidaan kuljettaa muualle. Toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua turhaksi.

Lupamääräysten yksityiskohtaiset perustelut

Lupamääräys 1

Murskaamalla alueelta irti louhittu kivi murskeeksi paikan päällä vältytään kolinaa aiheuttavalta louheen lastaamiselta ja valmiin murskeen kuljettamiselta alueelle. Valmista mursketta hyödynnetään alueen rakentamisessa ja murskeen varastokasoja hyödynnetään meluntorjunnassa. Alueella voi murskata alueelta louhittua sekä muualta tuotavaa louhetta hakemuksen mukaiset määrät. Kun murskausta tehdään hakemuksen mukaisina ajanjaksoina, noudatetaan päivittäisiä työaikoja ja huolehditaan pölyn ja melun torjunnasta päätöksen mukaisesti, ei muualta tuotavan louheen suhteessa vähäinen määrä olennaisesti lisää ympäristövaikutuksia.

Lupamääräys 2

Murskaukselle on haettu ympäristölupaa 31.12.2027 asti, mikä mahdollistaa murskauksen suorittamisen sitä mukaa, kun louhinta ja alueen rakentaminen etenee. Toiminnanharjoittajan arvion mukaan työ saadaan valmiiksi 3–5 vuoden kuluessa toiminnan alkamisesta.

Harjoittamalla murskausta jaksoissa ja enintään kuuden kuukauden ajan vuodessa, toiminnasta ei aiheudu jatkuvaa haittaa ympäristöön. Toimintajaksot ajoitetaan lähialueella toimivan vastaavan toiminnan kanssa mahdollisuuksien mukaan samanaikaisiksi, jolloin puolet vuodesta on aikaa, jolloin alueella ei harjoiteta murskausta. Kieltämällä murskaus yleisen lomakauden aikana juhannuksesta heinäkuun loppuun, vähennetään lähiasukkaille mahdollisesti koituvaa viihtyvyyshaittaa ajankohtana, jolloin oleskellaan enemmän ulkona.

Toiminnanharjoittajien on keskenään sovittava enimmillään kuuden kuukauden toimintajaksojen ajoittamisessa elokuun alun ja juhannuksen väliseen aikaan.

Lupamääräykset 3 ja 4

Rajoittamalla päivittäinen murskausaika päättymään viimeistään klo 18.00 ja kieltämällä se viikonloppuisin vähennetään lähiasukkaiden vapaa-aikaan kohdistuvaa viihtyvyyshaittaa.

Maansiirtotyöt, kuormaus ja kuljetus aiheuttavat pääsääntöisesti vähemmän melua kuin murskaus ja niiden päivittäinen työaika voi olla pidempi eikä vuosittaista toiminta-aikaa ole rajoitettu. Määräyksissä on huomioitu, että mikäli toiminta-alueella tapahtuvasta kiviaineksen kuormauksesta ja kuljetuksesta aiheutuu asuinalueille häiritsevää melua, kuten kolinaa ja kuorma-autojen peruutuspillien ääniä, kuormauksen ja kuljetuksen tekeminen ei ole mahdollista klo 06–07 ja klo 18–21 välillä. Ennen klo 7.00 ja klo 18.00 jälkeen taustamelutaso on alhaisempi ja yksittäiset äänet erottuvat paremmin ja saattavat muodostua häiritseviksi. Määräys on annettu viihtyvyyshaitan vähentämiseksi kuten myös lauantain työajan rajoittaminen.

Lupamääräys 5

Toiminnasta lähiasutuksen kohdalle aiheutuvalle melutasolle annettu raja-arvo perustuu valtioneuvoston päätökseen 993/1992 melutason ohjearvoista, joihin myös valtioneuvoston asetuksessa 800/2010 (kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta) viitataan.

Lupamääräykset 6–7

Melumallinnuksen mukaan kivenmurskaamon ja oheistoimintojen aiheuttama melu ei ylitä asutuksen kohdalle annettua raja-arvoa 55 dB(A). Tämä edellyttää, että murskauslaitos sijoitetaan mallinnuksen mukaisesti louhintarintaman tai riittävän korkeiden ja pitkien varastokasojen suojaan. Lisäksi se edellyttää, että murskauslaitos on varustettu riittävin kattein ja koteloinnein melupäästön vähentämiseksi ja kaikki toiminta vastaa melumallinnusta mukaan lukien laitteiden äänitehotasot.

Mallinnukseen on laskettu myös louhinnan aiheuttama melu ja annettu melun raja-arvo 55 dB(A) kuvaa ympäristöön toiminnasta kantautuvaa kokonaismelutasoa.

Meluhaitan vähentämiseksi on määrätty, että muualta murskattavaksi tuotavaa louhetta ei saa murskata toiminnan loppuvaiheessa, jolloin melusuojauksen toteuttaminen on haasteellisinta.

Lupamääräykset 8–11

Lupamääräykset on annettu ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi, viihtyvyyshaittojen vähentämiseksi sekä mahdollisten terveysvaikutusten estämiseksi. Koko työmaa-alue mukaan lukien louhe- ja varastokasat voivat kuivina kausina aiheuttaa pölyämistä, ellei torjuntatoimenpiteistä huolehdita riittävällä tavalla kastelemalla ja suolaamalla.

Valtioneuvoston antamat ilmanlaadun ohjearvot on annettu terveyden suojelemiseksi eikä niitä tule ylittää. Etenkin kuivina kausina voimakas tuuli saattaa kuitenkin kuljettaa pienhiukkasia murskausalueen ulkopuolelle, jolloin toiminnan tilapäinen keskeyttäminen pölyntorjuntatoimista huolimatta voi olla välttämätöntä.

Lupamääräys 10 tarkoittaa käytännössä, että kastelua on käytettävä aina, ellei pölyntorjumiseksi riittävä sade tai muu sääolosuhde, kuten pakkanen, estä kastelun käyttöä.

Määräykset kirjanpidosta murskauslaitoksella ja työmaa-alueella toteutetusta kastelusta ja muista pölyntorjuntatoimenpiteistä sekä niissä mahdollisesti esiintyneistä katkoista on annettu valvonnan tehostamiseksi. Kirjanpito mahdollistaa jälkivalvonnan.

Lupamääräykset 12–14

Lupamääräykset on annettu ympäristönsuojelulain 7 § perusteella, jotta maaperään ei pääse jätettä eikä muuta ainetta, joka voi pilata maaperän tai aiheuttaa haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ympäristövahinkojen estämiseksi toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, ettei tankkauksen yhteydessä pääse öljyä maaperään.

Maaperä on rakennettavissa tiiviiksi esimerkiksi käyttämällä rakenteissa vähintään 1 mm:n paksuista HDPE-muovia, jonka päälle laitetaan riittävän paksu maakerros. Edellytyksenä on, että tasoitetun maaperän laatu suojaa kalvoa rikkoontumiselta. Nesteiden valuminen tukitoiminta-alueen ulkopuolelle tulee estää reunakorotuksin.

Lupamääräys 15

Valumavesien johtaminen selkeytysaltaiden kautta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Selkeytysaltaiden rakentamisella ja niiden oikealla mitoituksella varmistetaan, ettei alueelta kulkeudu haitallisia määriä kiintoaineita lähiympäristön pintavesiin ja edelleen mereen.

Riittävän selkeytystehon varmistamiseksi altaiden tulee olla riittävän suuria ja muodoltaan pitkänomaisia. Altaiden pinta-alaa ei voi pienentää sen syvyyttä kasvattamalla.

Varustamalla hulevesialtaan ylivuotoputki T-muotoisella öljynerotuspystyputkella, saadaan selkeytysaltaan pintaan kertyneet kelluvat ainekset, kuten hiilivedyt, jäämään altaaseen. Altaan toimintaa voi tehostaa rakentamalla lähes altaan pintaan asti ulottuvia poikittaisia, joko suodattavia tai tiiviitä, kynnyksiä.

Lupamääräykset 16–17

Määräykset on annettu maaperän suojelemiseksi ja toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien haittojen estämiseksi.

Lupamääräys 18

Määräykset onnettomuus- ja häiriötilanteiden varalle on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Poikkeavissa tilanteissa ympäristöön kohdistuvat vahingot jäisivät mahdollisimman vähäisiksi ja niiden todennäköinen toistuminen voitaisiin estää.

Valvontaviranomaisten tiedonsaanti kaikissa tilanteissa tulee varmistaa, minkä takia toiminnanharjoittajan vastuuhenkilön nimeäminen ja yhteystietojen ajantasaisina pitäminen on tärkeää.​

Valvovan viranomaisen on saatava tieto myös esimerkiksi lyhytaikaisista poikkeavista pölypäästöistä, koska haitankärsijöiden yhteydenotot tulevat viranomaisille. Tiedottamisella tehostetaan valvontaa ja parannetaan toiminnanharjoittajan, viranomaisten ja asukkaiden välistä tiedonkulkua.

Lupamääräys 19

Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset mm. toiminnan tarkkailusta ja päästöjen vaikutuksista. Laki edellyttää, että em. mittaukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksen mukaisin menetelmin. Mittauksilla, myös meluvalitusten takia tehtävillä mittauksilla, varmistetaan, etteivät päätöksen melumääräykset ylity.

Ensimmäisten meluseurantamittausten ajankohdassa (viimeistään 1,5 vuoden kuluessa toiminnan alkamisesta) on huomioitu toimintojen vakiintuminen alueelle. Erikseen valitustapauksissa tehtävä melun tarkistusmittaus on tarpeellinen, mikäli määräysten mukaisten melutasojen on syytä epäillä toistuvasti ylittyvän ja työmaan meluntorjuntatoimien tehostaminen ei ole odotetulla tavalla vähentänyt meluhaittoja.

Jos melu todetaan luonteeltaan iskumaiseksi tai kapeakaistaiseksi, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista lupamääräyksellä annettuun melutasoon. Impulssikorjauksella huomioidaan melun luonteesta aiheutuva häiritsevyys. Mikäli tulokset edellyttävät toimenpiteitä, kuten melusuojauksen tehostamista, tulee siihen haitan vähentämiseksi ryhtyä heti mittaustuloksen selvittyä.

Määräyksessä on huomioitu, että Merilinjan vastakkaisella puolella toimivalla murskausta harjoittavalla toiminnanharjoittajalla on oma ympäristölupansa tarkkailuvelvoitteineen. Esirakennettavat toiminta-alueet ovat hyvin lähellä toisiaan, minkä takia toiminta-ajat ja päästövaikutusten tarkkailu edellyttää toiminnanharjoittajien keskinäistä tiedotusta ja yhteistyötä.

Lupamääräys 20

Määräys ilman laadun mittauksista on annettu lupamääräyksen 8 toteutumisen valvomiseksi.

Mittaussuunnitelmassa tulee huomioida, että ohjearvovertailun takia hiukkasmittausjakson on oltava riittävän pitkä. Murskausjakson aikana, jonka pituus on alle 30 vrk, hiukkasmittauksia ei poikkeustilanteita lukuun ottamatta kannata tehdä. Poikkeustilanne voi syntyä, jos alle 30 vuorokauden murskausjakso ajoittuu erittäin kuivaan ja tuuliseen ajankohtaan ja pölyä kulkeutuu vallitsevien tuulensuuntien takia erityisesti asutuksen suuntaan.

Merilinjan vastakkaisella puolella harjoitetaan vastaavaa toimintaa. Pölymittaustuloksen tulee kuvata toiminnoista asuinalueille kulkeutuvan pölyn yhteisvaikutusta, minkä toteamiseksi määräys on annettu.

Määräys tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtymisestä on annettu ilmanlaadun parantamiseksi. Toimenpiteinä voi olla esimerkiksi työmaa-alueen tehokas kastelu ja suolaus tai muu murskauslaitoksen pölyntorjunnan tehostaminen.

Lupamääräys 21

Veden laadun seuraamista koskevat määräykset on annettu ympäristöhaittojen ennaltaehkäisemiseksi ja saostusaltaiden toimivuuden seuraamiseksi. Koska työmaalla saa olla murskaustoimintaa ainoastaan kuuden kuukauden ajan vuodessa, on vesinäytteen ottaminen ajoitettava murskausjaksoon.

Näytetulosten (sameus, kiintoaine, pH ja öljyhiilivetyjakeet) raja-arvoissa on sovellettu Turun kaupungin työmaavesiohjeessa työmaalta poistuville vesille annettuja ohjeellisia raja-arvoja. Koska työmaavedet päätyvät läheiseen merenlahteen, on kiintoainepäästöä koskeva raja-arvo annettu ohjeellista raja-arvoa (300 mg/l) tiukempana. Ohjeelliset raja-arvot perustuvat RT-korttiin RT 89-11230.

Lupamääräys 22

Velvoite on annettu valvonnan toteuttamiseksi. Ilmoitus valvontaviranomaiselle tehdään sähköpostitse ennen toimintajakson alkamista.

Myös Raision kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen tulee olla tietoinen toiminnasta, koska toiminta-alueen pohjoispuoliset lähimmät asuinalueet ovat Raision puolella. Mahdolliset pöly- tai meluvalitukset voivat kohdistua Raision ympäristönsuojeluun.

Määräys toiminnan ajankohtia koskevan tiedon välittämisestä vaikutuspiirin asukkaille tai muille toiminnanharjoittajille on annettu tiedon kulun parantamiseksi. Ennakointi vähentää koettua haittaa.

Lupamääräys 23

Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset perustuvat ympäristönsuojelulakiin ja ne on annettu valvonnan toteuttamiseksi. Lupamääräysten noudattamisen seuranta ja toimintojen ympäristövaikutusten arvioiminen edellyttävät kirjanpitoa ja raportointia.

Lupamääräys 24

Toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta edellytetään vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle.

Lupamääräys 25

Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan vaikutusten selvittämiseksi.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta, (38/2011)

Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista (480/1996)

Jätelaki (646/2011)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Luvan voimassaolo ​

Tämä lupapäätös on voimassa 31.12.2027 asti.​

Asetuksen noudattaminen​

Jos asetuksella annetaan jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. ​

Ympäristölupamaksu

Lupa-asian käsittelystä peritään Turun kaupunkiympäristölautakunnan 14.12.2021 § 499 vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukainen maksu 4 100 € (malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto).

Päätöksen antaminen

Päätös annetaan julkipanon jälkeen.

​

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 97 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.