Ympäristönsuojelu, vs. ympäristöinsinööri Pilvi Virolainen 19.12.2023:

Ilmoituksen tekijä

Turun kaupunki, kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus (0204819-8)

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistaja

Kiinteistötunnus 853-32-24-11, käyntiosoite Virvoituksentie 3, 20720 Turku

Kiinteistön omistaja: Asunto Oy Turun Honkamäen Kaarna, Asunto Oy Turun Honkamäen Käpy, Asunto Oy Turun Honkamäen Pihka, Asunto Oy Turun Honkamäen Havu sekä Kiinteistö Oy Turun Nemus

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 527/2014 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivalla käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 21.11.2023, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dnro 8049-2023).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

-​ Asunto Oy Turun Honkamäen Kaarnan, Asunto Oy Turun Honkamäen Kävyn, Asunto Oy Turun Honkamäen Pihkan ja Asunto Oy Turun Honkamäen Havun valtakirja Turun kaupungille ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen jättämisestä, 30.10.2023

-​ ​​ Kiinteistö Oy Turun Nemuksen valtakirja Turun kaupungille ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen jättämisestä, 30.10.2023

-​ ​​ Puhdistuksen yleissuunnitelma, Virvoituksentie 3, Turku, Ramboll Finland Oy, 2.11.2023

• Piirustus 001. Sijaintikartta
• Piirustus 002. Suunnittelualueen rajaus
• Piirustus 003. Tutkimuspisteiden sijainnit
• Liite 1. Kiinteistö- ja rajanaapuritiedot
• Liite 2. Maaperätutkimuksen analyysitulosten yhteenvetotaulukko

Maaperän puhdistamista koskevat luvat ja ilmoitukset

Alueella ei ole muita maaperän kunnostamista koskevia päätöksiä eikä alueelle ole tehty muita kunnostustoimia.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Alueella on toiminut vanhainkoti ja henkilökunnan asuntola, joita on lämmitetty 1954–1983 omilla öljykattiloilla. Öljykattilat on poistettu peruskorjauksen yhteydessä, jolloin polttoainevarasto on muutettu kaukolämmön lämmönjakohuoneeksi. Pilaantumisen aiheuttanutta erillistä tapahtumaa ei ole tiedossa.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Alueen käyttötarkoitus on muuttumassa. Suunnittelualueella on 13.6.2022 voimaan tullut asemakaava (853 13/2018), jossa alue on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK-1) sekä asumista palvelevaksi yhteiskäyttöiseksi korttelialueeksi (AH-1). Suunnittelualueella sijaitsee suojeltu rakennus (sr-1), muu kulttuurikohde (s-1) sekä luonnontilaisena säilytettävät alueen osat (l-1 ja l-2).

Ilmoituksen kohteena olevan alueen omistavat Asunto Oy Turun Honkamäen Kaarna, Asunto Oy Turun Honkamäen Käpy, Asunto Oy Turun Honkamäen Pihka, Asunto Oy Turun Honkamäen Havu sekä Kiinteistö Oy Turun Nemus. Ilmoituksen kohteena oleva kiinteistö rajautuu pohjoisessa Virvoituksentiehen, lounaassa Takamaanpuistoon ja kaakossa Mäntyrinteen vanhainkodin kiinteistöön. Koillisessa ja luoteessa on asuinkiinteistöjä.

Luonnonympäristö ja luonnonsuojelualueet

Luolavuoren luonnonsuojelualue sijaitsee kohdekiinteistöstä noin 600 metriä lounaaseen.

Suunnittelualueen kiinteistöltä on laadittu vuosina 2009–2010 luontoselvitys, jota on tarkistettu vuonna 2018. Suunnittelualueen rinteiltä löytyy muun muassa merkittäviä muinaisrantoja, mutta varsinaisia uhanalaisia kasvilajeja tai luontotyyppejä alueella ei ole.

Maaperä

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Maankamara-karttapalvelun mukaan suunnittelualueen kallioperä on granodioriittia ja maaperä kalliomaata (Ka). Rakennushistoriaselvityksessä alueen erityispiirteiksi mainitaan siirtolohkareet ja muinaisrantaan kuuluvat kivikot. Kiinteistön piha-alue on pääosin metsää, mutta osa alueesta on asfaltoitu. Vuonna 2022 tehtyjen pohjatutkimusten (Maanpää Geo Oy) perusteella kallion korkeustaso vaihtelee tutkimusalueella +37,7 m mpy ja +48,0 m mpy välillä. Pohjatutkimuksen sekä maastohavaintojen perusteella kallioperä viettää rakennettavalla alueella kohti kaakkoa.

Suunnittelualueen maaperätutkimusten perusteella maakerrosten rakenne vaihteli, mutta rakenne koostui pääosin noin 0,1–1,0 metrin paksuisesta hiekkaisen soran kerroksesta, jonka alla oli lohkareinen hiekkaisen soran kerros. Lohkareiden osuus maa-aineksesta vaihteli noin 30–70 % ja halkaisija noin 0,2–1 metriä. Purettujen rakennusten alapuolinen maa-aines oli lähes yksinomaan lohkareita (90 %). Lohkareiden kulmat olivat suurimmalta osin hieman pyöristyneet, mikä viittaa mahdollisesti vanhempaan luonnolliseen alkuperään ja osin teräväkulmaista, jolloin kyseessä voi olla kiinteistöllä louhittu kiviaines. Täyttömaata havaittiin alueella vaihtelevasti 0,5–2,0 metrin paksuisena kerroksena. Osa täyttömaasta oli jätteellistä maata, joka koostui pääosin vanhasta rakennusjätteestä (tiili, betoni, metalli). Jätteellisen kerroksen paksuus vaihteli välillä 0,5–2,0 metriä.

Pohja- ja pintavedet

Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä suunnittelualueella tehtyjen maaperätutkimusten yhteydessä maaperässä todettu orsi-/pohjavettä. Lähin pohjavesialue (0285352 Kaarninko) sijaitsee suunnittelualueesta noin 950 metriä kaakkoon. Lähin pintavesialue on kohteesta luoteessa virtaava Aurajoki noin 1,8 kilometrin etäisyydellä.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän haitta-aineet

Rakennettavalla alueella on tehty Ramboll Finland Oy:n toimesta ympäristötekninen maaperätutkimus vuoden 2023 kesäkuussa. Suunnittelualueelle tehtiin yhteensä 32 koekuoppaa, ja maanäytteitä otettiin yhteensä 73 kappaletta.

Tutkimuksen yhteydessä todettiin kolmen tutkimuspisteen alueella 0,5–1,0 metrin syvyydellä Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten alemman ja ylemmän ohjearvon ylittäviä sinkkipitoisuuksia (KK15: 570 mg/kg, KK21: 330 mg/kg ja KK23: 370 mg/kg), minkä perusteella maaperä luokitellaan pilaantuneeksi näiden tutkimuspisteiden alueella. Lisäksi edellä mainitun asetuksen mukaisen kynnysarvotason ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia sekä PAH-yhdisteitä todettiin paikoitellen.

Haitta-ainepitoisen maa-aineksen lisäksi tutkimusalueen maaperässä todettiin useassa tutkimuspisteessä rakennusjätettä.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Ramboll Finland Oy on laatinut suunnittelualueelle pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelman (2.11.2023), joka sisältää pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin. Virvoituksentie 3 kiinteistölle on suunniteltu uudisrakentamista. Osa kiinteistöstä tulee olemaan asuinkäytössä. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaan asuin-, puisto- ja virkistysalueilla maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, ellei kohdekohtaisesta riskinarviosta muuta johdu. Kiinteistön nykyinen ja tuleva käyttötarkoitus huomioiden maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen perusarvioinnissa sovelletaan edellä mainitun asetuksen mukaisia alempia ohjearvoja. Kiinteistön alueella on todettu alemmat ohjearvot ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia (sinkki), ja todettujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella kiinteistön alueella on maaperän puhdistustarve.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Maaperän puhdistustarpeen perusteella suunnittelualueella tehtävien kaivutöiden yhteydessä esitetään kiinteistöltä poistettavaksi maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot. Pilaantuneen maaperän kunnostusmenetelmänä on massanvaihto. Kiinteistöllä tehtävän kaivutyön yhteydessä haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteen ylittävä maa-aines poistetaan ja toimitetaan asianmukaisen ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan jatkokäsittelyä varten. Maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet alittavat kunnostustavoitteen, hyödynnetään kaivantojen täytössä tai toimitetaan luvanvaraiselle vastaanottopaikalle.

Maaperän puhdistuksen rajausta tarkennetaan työn aikana kaivannon seinämistä ja pohjista otettavista näytteistä tehtävien aistinvaraisten havaintojen, kenttämittausten ja laboratorioanalyysien tulosten avulla.

Maaperän puhdistustöitä ei lähtökohtaisesti jatketa kiinteistön ulkopuolelle. Mikäli kiinteistön rajoille, kaivannon seinämään jää laboratorioanalyysien perusteella maaperän puhdistustavoitteet ylittävää maa-ainesta, arvioidaan siitä aiheutuvia riskejä laadittavan riskinarvioinnin perusteella puhdistustöiden päätyttyä.

Mikäli maaperän puhdistustöiden aikana alueella todetaan tutkimustuloksista poikkeavaa maaperän pilaantuneisuutta, selvitetään materiaalin laatu ja haitta-ainepitoisuudet kenttämittausten ja/tai laboratorioanalyysien avulla.

Alueella on kunnostustarve niissä paikoissa, missä havaitut pitoisuudet ylittävät asetetut kunnostustavoitteet.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Kaivun aikana maa-ainekset lajitellaan pilaantuneisuuden mukaan ja maa-aineksesta erotellaan mahdolliset isot kivet ja jätejakeet. Jätteelliset maa-ainekset toimitetaan luvalliseen vastaanottopaikkaan.

Suunnittelualueen kaivantojen täytöissä hyödynnetään tarvittaessa alueelta kaivettavia jätteettömiä maita, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot, mikäli massat ovat rakennusteknisesti täyttötyöhön soveltuvia. Alueen käyttötarkoitus ja haitta-aineelle altistumisen mahdollisuudet huomioiden kohonneita haitta-ainepitoisuuksia (haitta-ainepitoisuudet kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä) sisältävien maiden hyödyntämisellä ei aiheuteta riskiä. Haitta-aineet ovat olleet alueen maaperässä jo pitkään, jolloin esimerkiksi maaperäeliöstö on sopeutunut pitoisuuksiin, jotka ovat korkeampia kuin hyödynnettävässä maa-aineksessa. Mahdollinen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maiden hyödyntäminen dokumentoidaan ja esitetään kunnostuksen loppuraportissa. Kaivantojen täyttöihin käytetään tarvittavilta osin myös muualta tuotavaa puhdasta materiaalia.

Pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuus on yli Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon, toimitetaan käsittely- ja loppusijoituspaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseessä olevaa maa-aineksia. Pilaantuneiden maiden kuormille laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat ja kuormien tiedot viedään SIIRTO-rekisteriin. Kuljetusurakoitsijan tulee kuulua jätehuoltorekisteriin. Kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Kuormat punnitaan vastaanottopaikoissa. Myös haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvot ylittävä maa-aines toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan, mikäli se ei sovellu kaivantojen täyttöön.

Pilaantuneen maa-aineksen poistoa ohjaa ja valvoo ympäristötekninen asiantuntija, jolla on riittävä kokemus pilaantuneen maaperän kunnostushankkeista. Maaperän kunnostuksen yhteydessä pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan muun muassa tiedot näytteenotoista, analyysituloksista sekä poistetuista pilaantuneista massoista ja niiden sijoituspaikoista. Kunnostuksen yhteydessä haitta-ainepitoisuudet tarkistetaan kaivettavista maa-aineksista noin 200 m3 välein, mukaan lukien tutkimusten yhteydessä saadut tulokset. Maaperän puhdistustyön yhteydessä hyödynnetään kohteella tehdyn maaperätutkimuksen yhteydessä saatuja analyysituloksia. Lisäksi maanäytteistä mitataan työn aikana raskasmetallien (Cu, Pb ja Zn) pitoisuuksia XRF-analysaattorilla. Tehdyistä kenttämittauksista vähintään 10 % varmennetaan laboratorioanalyysein. Laboratoriossa näytteistä analysoidaan kyseisellä alueella maaperätutkimuksessa todetut haitta-aineet. Mikäli puhdistustyön aikana kaivumaissa todetaan viitteitä muista haitta-aineista, analysoidaan myös kyseessä olevat haitta-aineet laboratoriossa.

Kunnostustyön päättyminen ja lopputuloksen toteaminen

Maaperän puhdistustyön/kaivutyön yhteydessä syntyvästä kaivannosta otetaan maaperän jäännöspitoisuusnäytteitä kaivannon pohjalta sekä jokaisesta seinämästä. Näytteitä otetaan kokoomanäytteinä yksi jokaista 200 m2 kohden. Näytteistä analysoidaan alueella todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa.

Maaperän kunnostustyö lopetetaan, kun suunnittelualueen puhdistustavoitteet on saavutettu ja/tai tarvittavat eristerakenteet on asennettu tai kohdealueen kiinteistörajat on saavutettu. Mikäli kaikkea haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteet ylittävää maa-ainesta ei saada kohdealueelta poistettua, kyseiset alueet dokumentoidaan. Dokumentointi esitetään kunnostustyöstä laadittavassa loppuraportissa ja kunnostustavoitteet ylittävien massoja osalta laaditaan erillinen riskitarkastelu.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Mikäli alueella todetaan aikaisemmista tutkimuksista selvästi poikkeavaa pilaantuneisuutta, otetaan näytteet ja toimitetaan ne laboratorioon analysoitavaksi. Tästä ilmoitetaan ympäristöviranomaisille. Tilanteen mukaan kaivutyö keskeytetään tai massat siirretään loppusijoitukseen.

Mikäli maaperästä löytyy merkittäviä määriä tunnistamatonta jätejaetta, kaivutyöt keskeytetään ja löydetystä aineksesta otetaan näytteet laboratorioanalyysejä varten. Laadun selvittyä ainekselle selvitetään vastaanottopaikka.

Mikäli kunnostuksen yhteydessä ympäristöön leviää voimakasta hajua, kaivutyöt keskeytetään ja työtapoja muutetaan siten, että hajupäästöt pienenevät.

Mikäli kunnostustavoitteet ylittävä pilaantuneisuus jatkuu kohdekiinteistön ulkopuolelle, otetaan edustavat jäännöspitoisuusnäytteet kaivurajalta ja asennetaan huomio- tai eristerakenne. Tarvittaessa kunnostustyön jatkamisesta viereisen kiinteistön alueelle neuvotellaan ympäristöviranomaisen ja kiinteistön omistajan kanssa.

Mikäli kunnostustavoitteen ylittävä pilaantuneisuus jatkuu syvemmälle kuin kaivuteknisesti päästään, tiedotetaan ympäristöviranomaisia asiasta ja laaditaan riskinarvio ja tarvittaessa eristerakennesuunnitelma.

Työaikaisten riskien hallinta, työsuojelu ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Työmaa-alue aidataan ja merkitään siten, etteivät ulkopuoliset pääse työmaa-alueelle. Aitaan kiinnitetään pilaantuneen maan kunnostuksesta varoittavia kylttejä. Pilaantuneet maa-ainekset pyritään kaivamaan suoraan kuorma-autojen kyytiin. Mikäli maa-ainesta on tarpeen välivarastoida kohteella esimerkiksi viikonlopun yli, peitetään pilaantunut maa-aines pölyämisen ja mahdollisten sadevesien vaikutusten estämiseksi.

Kunnostustyön aikana kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maamassoja varaudutaan kastelemaan pölyämisen estämiseksi. Mikäli työmaa-alueen ulkopuolelle kulkeutuu maata kunnostettavalta alueelta, se poistetaan ajoreittejä pesemällä ja harjaamalla.

Pilaantuneiden maa-ainesten kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi.

Haitta-aineille on mahdollista altistua työn aikana. Ensisijaisia mahdollisia altistumisreittejä ovat erityisesti hengitysteiden kautta tapahtuva altistuminen ja suora kosketus. Työntekijöillä tulee olla tarpeelliset suojavarusteet, kuten kypärä, turvajalkineet, suoja-/huomiovaatetus, suojakäsineet ja tarvittaessa hengityssuojain. Pilaantuneita maita käsiteltäessä kaivualueen läheisyydessä työmaa-alueella syöminen ja juominen on kielletty.

Kirjanpito

Kirjanpidosta vastaa kohteen ympäristötekninen asiantuntija. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja on tarvittaessa viranomaisten saatavilla. Maaperän puhdistuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa, jossa esitetään muun muassa tiedot otetuista näytteistä, tiedot alueelta viedyistä massoista sekä tiedot työskentelyolosuhteista.

Kunnostustyön päätyttyä toimenpiteistä laaditaan loppuraportti. Loppuraportissa esitetään kohteen tunnistetiedot, työn vastuuhenkilöt, muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot, kunnostustyön toteutus, laadunvarmistusmenetelmät, kaivettujen ja poistettujen maa-ainesten määrä ja haitta-ainepitoisuudet sekä sijoituspaikat, vesien käsittely tarvittaessa, kaivualueet kartalla, täytöissä hyödynnetyt kaivumateriaalit, mahdolliset huomio- ja eristerakenteet, analyysitulokset taulukoituna, kunnostuksen aikataulu, arvio tavoitteiden toteutumisesta, mahdollinen riskinarviointi, jälkiseurantasuunnitelma tarvittaessa sekä asiakirjojen säilytys. Loppuraportti toimitetaan Turun kaupungin ympäristöviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen valmistumisesta.

Kunnostuksen aikataulu

Maaperän puhdistustyö tehdään useissa vaiheissa rakentamisen etenemisen mukaan. Alustavan aikatauluarvion mukaan puhdistustyö aloitetaan vuoden 2024 aikana. Maaperän puhdistustyön aloituksesta ilmoitetaan ennen työn aloittamista kirjallisesti Turun kaupungin ympäristöviranomaiselle. Aloitusilmoituksessa esitetään kunnostushankkeessa mukana olevien tahojen, kuten urakoitsijan ja ympäristöteknisen valvojan, yhteystiedot. Työn päättymisestä ilmoitetaan kirjallisesti Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

Ympäristönsuojelupäällikön päätös

Päätös​Turun kaupungin ympäristönsuojelu on tarkastanut pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla 1 esitetty toimenpidealue) maaperän puhdistamisessa ja kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisessä kaivualueella on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.​ Maaperän puhdistustyö tulee toteuttaa siten, että alueen maaperään jäävät haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelmassa (Ramboll Finland Oy, projekti nro 1510076833, 2.11.2023) esitettyjä tavoitepitoisuuksia, eli Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja.

Maaperä tulee puhdistaa jätejakeista vähintään rakentamisen ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen puhdistamisen edellyttämässä laajuudessa.

Mikäli puhdistustyön yhteydessä havaitaan, että alueen maaperässä on aiemmin havaittujen haitta-aineiden lisäksi muita haitta-aineita tai maankäyttö kohdekiinteistöllä muuttuu, tulee riskinarvio tehdä.

2.​ Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m2:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Jokaisesta kaivannosta on sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä, kaivannon pohjalta yksi ja seinämistä vähintään neljä. Jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan.

Näytteistä tulee kentällä mitata raskasmetallien pitoisuudet kenttäanalysaattorilla. Myös muita haitta-aineita tulee mitata kenttämittarein, mikäli niistä saadaan viitteitä kaivun aikana. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa kenttätestitulosten varmistamiseksi. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

​Mikäli kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää myös laboratorioanalyysein. Analyysimenetelmän on oltava sellainen, että analyysituloksia voidaan verrata asetettuihin puhdistustavoitteisiin.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

3.​​​​ Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttätestein tai laboratorioanalyysien avulla seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyt kynnysarvot.
• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat edellä mainitussa asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät edellä mainitussa asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot. Maa-ainesjäte luokitellaan tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi Valtioneuvoston asetuksen jätteistä 179/2012 ja sen muutoksen 86/2015 mukaisesti luokitusnumeroin 17 05 04 tai 17 05 03. Maa-ainesjäte on vaarallista jätettä, mikäli jätteen vaaraominaisuuksiin perustuvat haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot ylittyvät.
• Tarvittaessa lajittelua tulee tehdä myös vastaanottopaikkojen muiden edellytysten mukaan (esimerkiksi poikkeavat pitoisuusrajat, jätejakeiden esiintyminen).

​4.​​ Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

​Haitta-ainepitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot ja siten alueen puhdistustavoitteen alittavaa maa-ainesta voidaan suunnitelmallisesti hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä, mikäli se rakennusteknisesti on tarkoitukseen soveltuvaa eikä sisällä jätejakeita. Tällaisen maan hyödyntäminen tulee dokumentoida ja esittää loppuraportissa.

Kohteesta poistettavat pilaantumattomat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), tulee toimittaa sellaiselle maankaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maarakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa, kuten esimerkiksi ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä.

Pilaantumattomaksi luokiteltua maa-ainesta, jossa ei ole kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (haitta-ainepitoisuudet alle kynnysarvon) eikä jätejakeita, voidaan suunnitelmallisesti käyttää alueella kaivantojen täytöissä tai muussa maarakentamisessa tai hyödyntää myös alueen ulkopuolella (esimerkiksi rakennuslupa, tiesuunnitelma), mikäli aines on rakennusteknisesti tarkoitukseen soveltuvaa.

Muut määräykset

5.​ ​​ Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä sekä laatia kunnostusraportti. Asiantuntijalla tulee olla voimassa oleva ympäristönäytteenottajan henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus tai kokemus vastaavan puhdistusmenetelmän ohjaamisesta. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä sekä puhdistustyön raportoinnista. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta. Ympäristötekninen asiantuntija ohjaa poistettavat massat haitta-ainepitoisuuksien perusteella asianmukaiseen vastaanottopaikkaan ja huolehtii myös asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimisesta.

6.​ ​ Vaarallisen jätteen, pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisen rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtainen siirtoasiakirja, jossa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja tai muulla luotettavalla menettelyllä. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

​7.​​ Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-aineksia saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain 494/2022 94 §:n mukaiseen jätehuoltorekisteriin merkitty oikeus kuljettaa ammattimaisesti Valtioneuvoston asetuksen jätteistä 179/2012 liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 maa- ja kiviaineksia.

​8.​​ Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai mittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

9.​ Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

10. Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava.

Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

11. Alueen maaperässä olevien mahdollisten jätteiden, kuten esimerkiksi asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen, poistamisesta ja asianmukaiseen vastaanottopaikkaan toimittamisesta tulee huolehtia vähintään rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Alueen maaperässä olevien mahdollisten muiden jätteiden poistamistarpeesta ja käsittelystä tulee tarvittaessa keskustella ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa ja noudattaa ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeita.

12. Mikäli kaivantoon kertyy kaivutyötä haittaava vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanoton.

Mikä vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Seudun Vesihuolto Oy:n kanssa.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen vastuualueiden kanssa.

13. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää vähintään peitettyinä. Pilaantuneita maita tai jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella.

​14. Ennalta arvaamattomista tilanteista tulee olla yhteydessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluun. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä muun muassa erilaisista riskienhallintatoimenpiteistä, kuten eristerakenteiden asentamisesta.

​Mikäli maaperän pilaantuneisuuden havaitaan jatkuvan puhdistettavan alueen ulkopuolelle, asiasta tulee ilmoittaa kyseisen kiinteistön omistajalle sekä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

Raportointi

15. Puhdistustyöstä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään kohteen kunnostustyön toteutus, käytetyt laadunvarmistusmenetelmät, kaivettujen ja poistettujen massojen määrät, haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat, poistetun jätteen määrät ja sijoituspaikat, jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit ja analyysitulokset, mahdollinen kaivantovesien käsittely, kaivualueet, mahdolliset huomio- ja eristerakenteet, aikataulu, arvio kunnostustavoitteen ja määräysten toteutumisesta, maaperään jääneiden haitta-ainepitoisuuksien riskitarkastelu, jatkotutkimusten tai tarkkailun tarve sekä kunnostustyön aikaiset poikkeavat tilanteet.

​Loppuraportti tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön valmistumisesta. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettavien rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaan maaperä on puhdistettava siihen tilaan, ettei siitä puhdistustyön päätyttyä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Kohteeseen soveltuu parhaiten massanvaihtomenetelmä, sillä kohteessa poistetaan uudisrakentamisen yhteydessä joka tapauksessa rakennusteknisistä syistä maata. Lisäksi pilaantuneet maat sisältävät myös erilaisia jätejakeita. Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että ympäristönsuojelulain 133 §:n mukainen puhdistusvaatimus täyttyy esitetyissä maankäyttömuodoissa, mikäli puhdistus toteutetaan esitetysti. Mikäli esitettyihin kunnostustavoitteisiin ei päästä, tulee riski arvioida uudelleen. Myös mikäli kohteen suunnitelmat muuttuvat riskinarvion perustiedoista, tulee riskinarvio ja sitä kautta tavoitepitoisuudet päivittää.

Maaperän puhdistustavoitteen asettamisessa on käytetty apuna Valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen 214/2007 4 §:n mukaisesti kyseisen asetuksen liitteessä säädettyjä haitallisten aineiden ohjearvoja.

Määräyskohtaiset perustelut

Kohteen maankäyttö tulee muuttumaan. Kaavan mukaisesti kunnostettavalle alueelle tulee asuinkerrostalojen korttelialue sekä asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue. Kohteesta poistetaan rakentamisen yhteydessä maa-aineksia. Kunnostuksen tavoitetasoksi on määritetty Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos asuinkiinteistöjen alueella yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvotason eikä asiaa ole arvioitu muutoin tarkemmin.​ Tavoitepitoisuudet on määritetty niille aineille, joita on ennakkotutkimuksissa todettu alemmat ohjearvot ylittävä pitoisuus. Puhdistustavoitteissa on huomioitu tuleva maankäyttö.

Jätejakeellisen maa-aineksen poistamista edellytetään rakentamisen ja puhdistamisen edellyttämän kaivuun alueilla. Lisäksi on annettu määräys jätejakeiden tutkimisesta, jotta voidaan varmistua siitä, ettei jätteistä aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa.

Mikäli alueella havaitaan haitta-aineita, joita ei ole aiemmin havaittu tai aiemmin havaitut haitta-aineet esiintyvät aiemmin havaitusta poiketen, tulee kyseisten haitta-aineiden aiheuttama riski arvioida. Tarkoituksena on, että kiinteistöllä ei puhdistuksen jälkeen tulevassa maankäytössä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 1)

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä analysoidaan laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tutkimuspisteiden sijainti voidaan havaita. Mikäli kaivun yhteydessä saadaan viitteitä muista haitta-aineista, tulee näiden pitoisuuksia tutkia myös jäännöspitoisuusnäytteistä riittävän puhdistustuloksen varmistamiseksi. (Määräys 2)

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. Lajittelu perustuu jäteasetukseen (Vna 179/2012), jäteasetuksen muutokseen (Vna 86/2015), CLP-asetukseen, komission asetukseen (EU N:o 1357/2014) sekä ympäristöhallinnon ohjeeseen 2/2007. (Määräys 3)

Kaivettujen ja rakennusteknisesti erilaisiin täyttöihin soveltuvien alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten hyötykäyttö kohteessa on sallittu luonnonvarojen käytön vähentämisen ja kuljetusten aiheuttamien päästöjen sekä muiden mahdollisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Maiden ei katsota aiheuttavan merkittävää ympäristö- ja terveyshaittaa niiden esiintyessä maaperässä alemmat ohjearvot ja kunnostustavoitteet alittavina pitoisuuksina. Kaivettuja aineksia ei tämän päätöksen varaisesti voi hyödyntää ilmoitusalueen ulkopuolella, koska maa-aineksen hallinnolliset menettelyt määräytyvät kaivettujen ainesten jäteluonteen perusteella. Hyödyntäminen toisaalla edellyttää esimerkiksi erillistä rakennus- tai ympäristölupaa. Jotta maa-aines ilmoitusalueella ei saisi jäteluonnetta, aineksen haitta-ainepitoisuus ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, jatkokäytön tulee olla varmaa ja suunnitelmallista, minkä lisäksi aineksen tulee olla käytettävissä ilman muuntamistoimia. Käytön varmuutta osoittaa yleisesti se, että maa-ainesta ei varastoida pitkään ja että maa-aineksen käyttötarkoitus/kohde on tiedossa jo maa-aineksen varastoinnin alkaessa. Lähtökohtaisesti hyötykäytölle ilmoitusalueellakin tulee olla tarve ja hyötykäytettävän materiaalin tulee olla jätteetöntä. (Määräys 4)

​Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. Lisäksi henkilön tulee olla paikalla työtä tehtäessä, jotta valvontaa voidaan käytännössä toteuttaa. (Määräys 5).

Jätelain 646/2011 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten. (Määräys 6)

Jätelain 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 94 §:n mukaisen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Tarkoituksena on varmistaa jätteiden asianmukainen kuljetus ja käsittelyyn toimittaminen. (Määräys 7)

Massanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 8)

Työmaakatselmus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi. (Määräys 9)

Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 10)

Puhdistustyössä saattaa syntyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. Kaivantoon mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen, kun tiedetään veden soveltuvuus esitettyihin käsittelyihin ja johtamiseen. (Määräykset 11 ja 12)

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 13)

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, minkä takia viranomaiselle varataan oikeus antaa työnaikaisia lisäohjeita ja -määräyksiä asiaa koskien. (Määräys 14)

​Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Kohteen maaperään tai orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, minkä takia loppuraporttiin tulee tarpeen mukaan muun muassa sisältyä arvio vesien tarkkailun tarpeesta sekä tieto mahdollisista eriste- ja huomiorakenteista. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. (Määräys 15)

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen antaminen ja sen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2028 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1370 euron maksu.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

Liite 1​Toimenpidealueen sijainti kartalla

​

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö