Ympäristönsuojelu, ympäristötarkastaja Virpi Laine 15.11.2023:

Ilmoituksen tekijä

Senaatti-kiinteistöt (1503388-4)

Puhdistettavan alueen sijainti:

Inkilänkatu 4, Turku

Kiinteistö:

853-74-74-16, Inkilänkadun etelänpuoleinen määräala

Kiinteistön omistaja:

YIT Suomi Oy (1565583-5)

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 24.10.2023, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dnro 7382-2023).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Tutkimusraportti Pukkilan alueen asemakaavamuutosalue Pukkila 19/2017, Golder Associates 23.2.2018
• Turku Pukkila kunnostuksen yleissuunnitelma, Senaatti-kiinteistöt, WSP Finland Oy, 370268, 9.8.2023
• Maanomistajan suostumus 23.10.2023

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Kohdealueella ei ole muita maaperän kunnostamista koskevia päätöksiä eikä alueella ole tehty muita kunnostustoimia.

Pukkilan vanhalle tehdasalueelle on 2.8.2021 annettu pima-päätös (dnro 11356-2021), jossa hyväksyttiin riskinarvion perusteella esitetyt puhdistustavoitteet. Tämän ilmoituksen mukainen alue (853-74-74-16, Inkilänkadun etelänpuoleinen määräala) ei kuulunut päätöksen piiriin.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Alueella on toiminut Turun vesipiirin varikko ja laboratorio ja myöhemmin Turun Luolavuoren koulun Inkilänkadun yksikkö, mutta alueella ei ole enää toimintaa. Pukkilan alue on ollut pitkään teollisessa tai vastaavassa käytössä. Pilaantumisen aiheuttanutta erillistä tapahtumaa ei ole tiedossa.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Alueen käyttötarkoitus on muuttumassa. Kiinteistö sijoittuu 24.8.2020 voimaan tulleen asemakaavan (19/2017) alueelle. Alue on kaavoitettu palvelu- ja asuinrakennusten sekä​ näiden yhdistelmien korttelialueeksi (PA-1) Alueen kaavamuutoksen myötä naapurikiinteistöjen käyttötarkoitus alueen länsi- ja pohjoispuolella on myös muuttumassa voimassa olevan kaavan mukaiseen käyttöön. Ilmoituksenkohteena oleva alue rajautuu etelässä lähivirkistysalueeseen, jossa ympäristö säilytetäänluonnontilaisena (VL-1/s), lännessä palvelu- ja asuinrakennusten sekä näiden yhdistelmienkortteliin (PA-1), pohjoisessa Inkilänkatuun sekä idässä vanhan asemakaavan 13/1976 yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen kortteliin.

Maaperä

Vuonna 2018 tehdyn ympäristöteknisen maaperätutkimuksen mukaan kohdealueen maanpinta on noin tasolla +7…+12 ja alueen kaakkoisosalla sijaitsevien kalliomäkien alueella korkeimmillaan n. +29. Kallion päällä oleva savivarasto sijaitsee tasolla +20…+26 m. Maanpinta on rakennetulla alueella melko tasainen, laskien hieman alueen pohjoisosassa kulkevaa valtaojaa kohden.

Alueella tehdyn pohjatutkimuksen perusteella Pukkilan tuotantoalueen pohjoispuolella on paksut savikerrokset (maksimissaan n. 27 m), jotka ohenevat kohden etelään. Alueella on aikanaan louhittu kalliota vanhan laattatehtaan eteläpuolelta, joten tuotantoalueen eteläpuolella kalliopinnan päällä on ohuet täyttömaakerrokset. Savikerrosten päällä olevien täyttömaakerrosten paksuus vaihtelee paikoin 1,0- 3,0 m välillä, keskimääräisen paksuuden ollessa noin 1,5 m. Täyttömaakerrokset koostuvat pääosin maa-aineksesta, jonka seassa on kaakeli-/tiilen kappaleita. Muutaman näytepisteen alueella todettiin myös betonin kappaleita. Paikoin täyttömaan alla todettiin louhekerros saven päällä.

Pohja- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (0285304 Huhtamäki) sijaitsee n. 2,6 km kohteelta koilliseen. Kohdealueella varsinainen vettä johtava pohjavesikerros on paksun savikon alainen moreeni, sekä sen alapuolinen rikkonainen kallio. Tämä kallioperän ruhjelaakso kerää pohjavesiä pääosin kauempaa koillisesta.

Maaperän pohjavesi virtaa savikerroksen alapuolisessa maaperässä. Pohjaveden virtaussuunnasta ei ole mitattua tietoa. Kallioperässä pohjavesi virtaa kallioperän raoissa. Kallioperän rakoilun määrästä ja suunnasta ei ole mitattua tietoa. Tutkimuksen perusteella kohteessa ei todennäköisesti ole yhtenäistä orsivesikerrosta. Yleisesti orsiveden purkukanavina pidetään kunnallisteknisiä kaivantoja.

Päällystetyiltä alueilta sadevedet kerätään sadevesiviemäreiden kautta kunnalliseen sadevesiviemäriin. Pintavedet (sade- ja sulamisvedet) imeytyvät päällystämättömillä alueilla maaperään muodostaen orsi- / pohjavettä. Pukkilan alueen pohjoisrajalla kulkee valtaoja, joka purkautuu Turun sataman alueella Pohjoissalmeen 2,3 km etäisyydellä kohteesta.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän haitta-aineet

Vuoden 2018 ympäristöteknisissä tutkimuksissa PIMA-ilmoituksen kohdealueelle on tehty yhteensä 6 koekuoppaa ja viereiselle Inkilänkadun alueelle on tehty 2 koekuoppaa. Ilmoituksen kohteena olevalta kiinteistöltä on otettu tutkimusten yhteydessä yhteensä 17 maanäytettä.

Ilmoituksen kohteena olevalta määrä-alalta ei ole todettu VNa 214/2007 alemman ohje-arvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Määräalan välittömässä läheisyydessä todettiin yhdessä koekuopassa sinkin (VNa 214/2007) ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus 449 mg/kg. Raskasmetalleista arseenin ja lyijyn pitoisuudet ylittivät kynnysarvot yhdessä kohdealueen tutkimuspisteessä. Todettu lyijyn maksimipitoisuus oli 97 mg/kg ja arseenin 11 mg/kg.

Ilmoituksen kohteena olevalla kiinteistöllä todettiin täyttömaan seassa pieniä määriä jätejakeita (tiili ja betoni) kahdessa koekuopassa ja viereisellä alueella todettiin kaakelijätettä kahdessa koekuopassa.

Pilaantuneisuuden arviointi

Ilmoituksen tarkoituksena on edistää uudisrakentamisen maanrakennustöitä varautumalla etukäteen mahdolliseen jätetäyttöön ja maaperän haitta-ainepitoisuuksiin. Tutkimuksessa tehtyjen koekuoppien sijoitteluun vaikutti se, että kohteessa oli toiminnassa oleva koulukiinteistö eikä koekuoppia voitu tehdä esim. asfaltoiduille alueille. Käytössä olevien rakennuksien alapuolisen maaperän ympäristöteknistä tilaa ei voitu tarkistaa. Alueelle tehtyjen tutkimuspisteiden perusteella ei ole mahdollista arvioida haitta-ainepitoisen maa-aineksen esiintymisen laajuutta tai pilaantuneen maan määrää.

Asemakaavassa (19/2017) tutkittu alue on kaavoitettu palvelu- ja asuinrakennusten sekä näiden yhdistelmien korttelialueeksi. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin perusteella kohteen maaperää ei luokitella kaavan mukaisessa käyttötarkoituksessa pilaantuneeksi eikä siellä ole pilaantuneen maaperän puhdistustarvetta.

Kohteen viereisillä alueilla on kuitenkin todettu VNa 214/2007 alemman ja ylemmän ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia ja välittömässä läheisyydessä on todettu ylemmän ohjearvon ylittävä haitta-ainepitoisuus. Ottaen huomioon kohteen ja lähialueen toimintahistoria on todennäköistä, että alueella todetaan uudisrakentamisen yhteydessä jätetäyttöä ja alemman ohjearvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia.

Kaikki maaperässä todetut haitta-aineet otetaan huomioon kaikessa rakentamisessa ja kaivettujen maiden käsittelyssä sekä sijoittamisessa, vaikka pitoisuudet eivät ylittäisikään määritettyjä haitattomia pitoisuuksia.

Puhdistustarpeen arviointi

Pukkilan tehdasalueen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa (Royaltor Oy, 21.7.2021) määritettiin tarkasteltaville haitta-aineille suurimmat haitattomat pitoisuudet, joiden alittuessa ei arvioida muodostuvan kulkeutumis-, terveys- ja ympäristöriskiä suunnitellussa käytössä. Suurimmat haitattomat pitoisuudet määritettiin neljälle eri osa-alueelle, mutta tämän ilmoituksen kohteena olevalla alueella on ainoastaan asuinkäyttöä.

Ilmoituksen kohteena olevan alueen maaperän puhdistustavoitteiksi esitetään vastaavia riskinarvion perusteella määritettyjä puhdistustavoitteita kuin päätöksessä (11356-2020, 2.8.2021) hyväksytyt.

Asuintiloihin määritetyt suurimmat haitattomat pitoisuudet ovat (mg/kg):

​

Kiinteistölle tehtävien kunnallistekniikan kaivantojen (mm. vesi- ja viemäri- ja kaapelikaivannot) täytöissä käytetään jätteetöntä pilaantumatonta maa-ainesta, jonka pitoisuus on alle VNa 214/2007 alemman ohjearvon.

Leikkialueilla maaperän pintakerroksen (0,5 m syvyydellä maan pinnasta) haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä VNa 214/2007 kynnysarvoja. Maa-aines joko peitetään tai korvataan puhtaalla maa-aineksella.

Verrattaessa kohteesta otetuista maanäytteistä tehtyjen laboratorioanalyysien tuloksia kohteen maaperän puhdistukselle asetettuihin tavoitepitoisuuksiin, otetaan huomioon käytettävien analyysimenetelmien virhemarginaalit. Analyysien virhemarginaalit ilmoitetaan kohteen maaperän puhdistamisesta laadittavassa raportissa.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Alueella tullaan tekemään kaivutöitä tulevan rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Mahdollisesti myöhemmin todettavat pilaantuneet alueet puhdistetaan massanvaihdolla rakennustöiden yhteydessä. Mikäli puhdistusmenetelmä vaihtuu tai täydentyy työn edetessä, sovitaan muutoksista Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa ennen toimenpiteiden aloittamista.

Ilmoituksen kohteena olevan alueen maaperässä todettiin merkkejä jätejakeita (mm. tiili ja betoni). Jätejakeet poistetaan vain pilaantuneisuuden (maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet yli tavoitepitoisuuksien) ja rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Jätejakeiden esiintyminen huomioidaan kaivumaiden sijoittelussa.

Maaperän pilaantuneisuuden tai rakentamisen edellyttämän kaivun vuoksi kaivetut ja poistettavat maa-ainekset ohjataan vastaanottopaikkoihin kohteen tutkimustulosten tai kaivutyön yhteydessä tehtyjen mittausten perusteella.

Kaivantojen täytössä käytetään muualta tuotua tarkoitukseen soveltuvaa pilaantumatonta maa-ainesta ja/tai kohteesta kaivettua maa-ainesta. Puhdistusta ei jatketa ilmoituksen kohteena olevan alueen ulkopuolelle.

Mikäli maaperän puhdistuksen yhteydessä kaivannoista on tarve poistaa vettä, vesien jätevesiviemäriin johtamisesta sovitaan Turun Vesihuolto Oy:n ja Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa ja hulevesiviemäriin johtamisesta Turun kaupungin kaupunkirakentamisen ja Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Merkittä-viä haitta-ainepitoisuuksia sisältävä vesi poistetaan imuautolla.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Kaivumaat jaotellaan työmaalla maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksien mukaan pilaantumattomiin maa-aineksiin, pilaantumattomiin maa-aineksiin, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sekä pilaantuneisiin maa-aineksiin. Kaivun yhteydessä pidetään erillään eri tasoisesti pilaantuneet maat sekä toimenpidealueella hyödynnettäväksi soveltuvat maat. Pilaantuneet maa-ainekset ovat lähtökohtaisesti aina jätettä ja ne toimitetaan luvanvaraiseen käsittely-/sijoituspaikkaan. Jos pilaantumattomat maat eivät ole hyödynnettävissä kohteessa tai muussa luvanvaraisessa hyötykäyttökohteessa, myös em. maat ovat lähtökohtaisesti jätettä. Kaivetun maa-aineksen jäteluonteen arviointiin sovelletaan jätelakia (646/2011) ja Ympäristöministeriön muistiota ”Maa-ainesten hyödyntäminen – opas kaivettujen maa-ainesten luokittelusta jätteeksi ja hyödyntämiskelpoisuuden arvioinnista 3.7.2015”.

Poistettavat maa-ainekset luokitellaan vaarattomaksi jätteeksi (tarvittaessa eritasoisesti pilaantuneisiin maihin) tai vaaralliseksi jätteeksi. Luokittelu tehdään perustuen Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 määriteltyihin ohjearvoihin ja Valtioneuvoston asetuksessa jätteistä 978/2021 esitettyihin määräyksiin jätteen vaaraominaisuuksien huomioimisesta vaarallisen jätteen luokittelussa. Kaatopaikalle sijoittamisessa huomioidaan 331/2013 asetuksessa esitetyt jätteen kelpoisuusvaatimukset. Ympäristötekninen valvoja luokittelee kiinteistöltä poistettavan maa-aineksen seuraavasti:

• Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta.
• Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävä ja alemman ohjearvon alittava maa-aines luokitellaan pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia (ns. kynnysarvomaa).
• Haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi.

Lajittelua tehdään tarvittaessa myös vastaanottopaikkojen muiden vaatimusten mukaan​ (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, muut ominaisuudet, jätejakeiden esiintyminen).

Maa-ainesjätteiden haitta-ainekoostumuksen ja haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella tehdyn luokittelun mukaisesti maa-ainesjätteet toimitetaan luvanvaraisiin käsittelykeskuksiin. Kohteesta poistettavien massojen vastaanottoon liittyvistä yksityiskohdista (kuten massojen sisältämät jätejakeet, kaatopaikkakelpoisuuden arviointiin vaadittavat testaukset) sovitaan vastaanottopaikkojen kanssa ennen puhdistustyön aloittamista ja analyysitulokset tai kaatopaikkakelpoisuusarviot massoista toimitetaan vastaanottajille tarvittaessa.

Kaivutyö tehdään lajittelevana kaivuna siten, että isot kivet, lohkareet tai jätekappaleet erotellaan kaivinkoneen työtarkkuudella erilleen maa-aineksesta. Pienempiä jätejakeita (mm. tiili, metallit, lasi, puu) ei ole suunniteltu eroteltavan maa-aineksesta.

Mikäli alueelta ylös kaivettavat maa-ainekset vaativat haitta-ainepitoisuuksiensa tai muiden ominaisuuksiensa perusteella muuta erityiskäsittelyä kuin loppusijoitusta kaatopaikalle, maa-aines toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa käsitellä em. maa-aineksia.

Pilaantuneen maan kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja haitta-aineilla pilaantuneita maita sisältävien kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirja kuorman vastaanottavalle jätteenkäsittelykeskukselle. Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi. Jätteen kuljettajan tulee olla merkitty jätelain (494/2022) mukaiseen jätehuoltorekisteriin.

Alueelta poistettavat, haitta-ainepitoisuuksiltaan VNa 214/2007 kynnysarvojen ja alemman ohjearvon välissä olevat, rakennusteknisesti täyttöön soveltumattomat massat sijoitetaan luvanvaraiselle maankaatopaikalle tai ympäristöteknisen valvojan ohjaamalle luvanvaraiselle vastaanottoasemalle. Mikäli em. massoja halutaan toimittaa muualle kuin maankaatopaikalle tai luvanvaraiselle vastaanottoasemalle, tulee massojen hyötykäytölle olla tarve ja hyötykäytön tulee olla suunnitelmallista. Maiden sijoittaminen tulee hyväksyttää sijoituskunnan ympäristönsuojelusta vastaavalla. Mikäli hyödyntäminen tapahtuu Turun kaupungin alueen ulkopuolella, toimitetaan tieto hyödyntämispaikasta Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

Alueella voidaan käyttää kaivantojen täyttöön alueelta kaivettua rakennusteknisesti soveltuvaa, jätteetöntä maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet alittavat VNa 214/2007 alemmat ohjearvot. Näiden maa-ainesten hyödyntäminen kohteessa perustuu siihen, että kohteessa todettujen haitta-aineiden ei arvioida aiheuttavan merkittävää terveys- tai ympäristöhaittaa.

Maaperän puhdistamista ja haitta-ainepitoisten maiden massojen poistoa ohjaa riittävän kokemuksen omaava ympäristötekninen asiantuntija. Ympäristötekninen asiantuntija tarkistaa massojen kaivun aikana kaivettavien massojen haitta-ainepitoisuuksia kenttätestein ja tarvittaessa laboratorioanalyysein. Hän ohjaa poistettavat massat haitta-ainepitoisuuksien perusteella asianmukaisiin vastaanottopisteisiin ja tarkistaa pilaantuneiden massojen poiston jälkeen massanvaihtokaivantojen pohjan ja seinämien jäännöspitoisuudet.

Massojen ohjauksessa käytetään kohteen alueella aiemmin toteutetun ympäristöteknisen tutkimuksen yhteydessä tehtyjen analyysien tuloksia sekä alueelle tehtävän lisätutkimuksen analyysien ja kenttämittausten tuloksia. Rakennusten purkutöiden aikana alueelle tehdään ainakin 7-10 koekuoppaa, jotka sijoitetaan suunnitelluille rakennuspaikoille ja ennestään tutkimattomille alueille. Koekuopista otetaan näytteitä maaperän kerrosrakenne huomioiden ja tuloksia verrataan puhdistustavoitteisiin sekä hyödynnetään kaivumassojen sijoittamisessa. Kaivun aikana massoista otetaan näytteitä, joista tarkkaillaan haihtuvien yhdisteiden suhteellista esiintymistä PID-mittarilla, raskasmetallien ja arseenin pitoisuuksia XRF-kenttämittarilla sekä tarvittaessa kokonaishiilivetypitoisuutta Petroflag-kenttätestillä.

Lisäksi kaivumassoista analysoidaan tarvittaessa laboratoriossa kohteessa todettujen haitta-aineiden pitoisuuksia (esim. öljyhiilivedyt (C₅-C₁₀, C₁₀-C₄₀), PAH-yhdisteet ja arseeni ja raskasmetallit). Kaivumassoista määritetään tarvittaessa muita haitta-aineita, mikäli kaivun aikana tehtävät havainnot sitä edellyttävät.

Kunnostustyön päättyminen ja lopputuloksen toteaminen

Massanvaihtokaivantojen rajoilta otetaan kokoomanäytteitä kaivantojen pohjista ja seinämistä. Näytteet otetaan maaperän kerrosrakenne huomioiden siten, että yksi kokoomanäyte edustaa n. 100-150 m²:n suuruista puhdistettua aluetta. Seinämä- ja pohjanäytteistä mitataan kenttämittarilla ne haitta-aineet, joita em. työalueella on aiemmissa tutkimuksissa tai työn aikana todettu. Jäännösnäytteitä toimitetaan laboratorioon siten, että noin 30 % puhdistetun alueen pinta-alasta tulee varmistettua laboratoriossa. Laboratoriossa analysoidaan niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita työalueella on todettu.

Alueelta poistetaan pilaantuneet maa-ainekset ja rakentamisen vuoksi kaivettavat maa-ainekset, joita ei voida hyödyntää kohteella. Puhdistustöiden jälkeen kiinteistön maaperässä ei ole haitta-aineita sellaisissa pitoisuuksissa, jotka rajoittaisivat kiinteistön suunniteltua käyttöä.

Mikäli kohteena olevan alueen rajalle on jäämässä puhdistustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, puhdistustavoitteet ylittävät pitoisuudet varaudutaan erottamaan täyttömaista suodatinkankaalla tai tarvittaessa eristämään bentoniittimatolla (esim. öljyhiilivedyt C₁₀-C₄₀ ja bensiinihiilivedyt C₅-C₁₀, BTEX ja oxygenaatit). Ennen erottavan/eristävän rakenteen asentamista ollaan yhteydessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluun.

Ympäristötekninen valvoja on paikalla, kun erottavaa/eristävää rakennetta asennetaan. Valvoja ottaa myös eri työvaiheista valokuvia. Erottavat rakenteet kuvataan loppuraportissa ja merkitään raporttiin liitettävään karttaan.

Pilaantuneen maan puhdistustyö massanvaihdolla päätetään, kun maaperän puhdistustavoite on saavutettu.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Mikäli kaivutyön aikana todetaan muita kuin ennakkotutkimuksissa todettuja haitta-aineita, arvioidaan maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin päivittämistarve. Jos todetaan muita kuin maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa käsiteltyjä haihtuvia yhdisteitä VNa 214/2007 kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia, tarkastellaan niiden mahdollisesti aiheuttama riski erikseen. Jos odottamattomia haitta-aineita sisältäviä maita kaivetaan ja poistetaan kohteesta, maa-ainekset toimitetaan käsiteltäviksi laitoksille, joilla on kyseisten massojen käsittelylupa.

Mikäli kaivutöiden yhteydessä todetaan maaperän pilaantuneisuuden jatkuvan puhdistettavan alueen ulkopuolelle, ilmoitetaan asiasta ko. kiinteistöjen omistajille sekä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Puhdistusta ei jatketa ilmoituksen kohteena olevan alueen ulkopuolelle.

Mikäli työn kuluessa ilmenee jotakin muuta maaperän pilaantuneisuuden tai puhdistustoimenpiteiden kannalta yllättävää, ilmoitetaan siitä viipymättä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

Työnaikaisten riskien hallinta, työsuojelu ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Pilaantuneen maaperän puhdistaminen tehdään uudisrakennustöiden yhteydessä. Rakennustyömaan alue tullaan aitaamaan. Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt (kaivu, kuljetus jne.) pyritään tekemään siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta haittaa ympäristölle. Maaperän puhdistamisen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maanrakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Pilaantuneiden maiden kaivun ja lastauksen aiheuttamat ympäristövaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi.

Kaivun ja kuljetuksen aikana voi esiintyä pilaantuneiden maiden pölyämistä. Massojen pölyämistä seurataan näköhavainnoin kaivutyön aikana ja tarvittaessa massoja kostutetaan pölyämisen ehkäisemiseksi. Kaivettavat massat kuljetetaan kuorma-autoilla käsittelypaikkoihin. Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi pölyämisen estämiseksi.

Pilaantuneen maaperän puhdistustyöhön osallistuvilla työntekijöillä on käytettävissään henkilökohtaiset suojavarusteet. Suojaimien käytöstä päättää kenttämittausten perusteella työmaan vastaava mestari tai työsuojelusta vastaava henkilö.

​Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa on määritetty haitattomat pitoisuudet kohteessa todetuille haitta-aineille. Kohteesta poistetaan vain maa-ainekset, joissa em. haitattomat pitoisuudet ylittyvät ja ne kaivumaat, jotka rakentamisen vuoksi on tarpeen kaivaa ja poistaa alueelta. Kaivutarve ja maa-aineksen poistotarve on pyritty minimoimaan. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa on määritetty tarkasteltaville haitta-aineille suurimmat haitattomat pitoisuudet, joiden alittuessa ei arvioida muodostuvan kulkeutumis-, terveys- ja ympäristöriskiä suunnitellussa käytössä. Kohteen olosuhteet, käyttö ja todetut haitta-aineet huomioiden esitetyt puhdistustavoitteet ovat riittäviä.

Pois kuljetettavan maa-aineksen sijoituspaikkoja valitessa pyritään kustannustehokkuuden lisäksi minimoimaan kuljetusmatkat, jolloin massojen kuljetuksesta aiheutuva ympäristökuormitus vähenee.

Kirjanpito

Mahdollisen maaperän puhdistustyön aikana pidetään pöytäkirjaa, johon kirjataan kaivetut massat, kenttätestien ja laboratorioanalyysien tulokset, massojen sijoitus- ja käsittelypaikat ym. puhdistuksen dokumentoinnin kannalta oleelliset tiedot.

Maaperän puhdistustyöstä laaditaan raportti, jossa esitetään pilaantuneelta alueelta poistettujen maamassojen määrät, massanvaihtokaivannon rajaus ja näytepisteiden sijainti. Lisäksi esitetään analyysitulokset sekä yhteenvetotaulukot alueelta otetuista näytteistä. Massanvaihdon toimenpideraportissa esitetään arvio puhdistustyön tavoitteiden toteutumisesta. Raportissa esitetään lisäksi mahdolliset toteutetut erottavat/ eristävät rakenteet. Massanvaihdon toimenpideraportti toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustöiden päättymisestä.

Mahdollisen puhdistuksen aloittamisajankohta ja valvojan yhteystiedot ilmoitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle ennen töihin ryhtymistä aloitusilmoituksen yhteydessä. Aloitusilmoitukseen kirjataan myös massojen vastaanottopisteiden tiedot. Maaperän puhdistuksen lopetusilmoitus toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle, kun maaperän puhdistustyöt on saatu päätökseen.

Kunnostuksen aikataulu

Ilmoituksen kohteena olevan kiinteistön purku- ja maanrakennustyöt sekä mahdollinen maaperän puhdistaminen on suunniteltu alkavaksi syksyllä 2023. Tarkempi töiden aloituksen aikataulu ilmoitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle sen varmistuttua aloitusilmoituksen yhteydessä.

​Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

Ympäristönsuojelupäällikön päätös

Päätös​Turun kaupungin ympäristönsuojelu on tarkastanut pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla 1 esitetty toimenpidealue) maaperän puhdistamisessa ja kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisessä kaivualueella on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.​ ​​ Maaperän puhdistustyö tulee toteuttaa siten, että alueen maaperään jäävät haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelmassa (Turku Pukkila kunnostuksen yleissuunnitelma, Senaatti-kiinteistöt, WSP Finland Oy, 370268, 9.8.2023) esitettyjä tavoitepitoisuuksia eli suurimpia haitattomia pitoisuuksia.

Lisäksi kunnallisteknisten johtolinjojen (mm. vesi-, viemäri- ja sähkölinjat) alue yhden metrin etäisyydellä linjan yläpuolella ja kummallakin sivulla tulee puhdistaa siten, että maaperän haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alempia ohjearvoja. Eri puhtaustasoille kunnostetut alueet on erotettava toisistaan soveltuvalla eristeellä tai erottavalla rakenteella. Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee olla paikalla erottavaa rakennetta asennettaessa.

Maaperä tulee puhdistaa jätejakeista vähintään rakentamisen ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen puhdistamisen edellyttämässä laajuudessa.

Maaperässä olevien jätejakeiden haitta-ainepitoisuus ja liukoisuus tulee kuitenkin kunkin rakennuspaikan osalta tutkia erikseen ja arvioida. Mikäli jätteiden ominaisuudet poikkeavat merkittävästä aikaisemmin todetusti tulee niiden poistotarve arvioida erikseen.

​Mikäli puhdistustyön yhteydessä havaitaan, että alueen maaperässä on aiemmin havaittujen ja riskinarviossa huomioitujen haitta-aineiden lisäksi muita haitta-aineita tai maankäyttö kohdekiinteistöllä muuttuu, tulee riskinarvio päivittää.

2.​ ​​ Ennen uudisrakentamisen aloittamista alueelle tulee tehdä täydentäviä tutkimuksia hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista, jotta kunnostus voidaan suunnitella ja riskinarvioita tarpeen mukaan tarkistaa.

3.​ ​​ Massanvaihtokaivantojen reunoilta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan. Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Jokaisesta kaivannosta on sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä, kaivannon pohjalta yksi ja seinämistä vähintään neljä. Mikäli pohjan ja seinämien yhteenlaskettu pinta-ala on alle 5 m³, on tällaisesta kaivannosta koottava vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä (pohja ja seinämä).

​Kenttämittarein tulee vähintään mitata raskasmetallien, arseenin ja öljyhiilivetyjen pitoisuudet. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa kenttätestitulosten varmistamiseksi osalta. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

​Mikäli lisätutkimusten tai kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää myös laboratorioanalyysein. Analyysimenetelmän on oltava sellainen, että analyysituloksia voidaan verrata määräyksessä 1 asetettuihin puhdistusarvoihin.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

4.​ ​​ Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttätestein tai laboratorioanalyysien avulla seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt kynnysarvot.
• Maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot. Maa-ainesjäte luokitellaan tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi jäteasetuksen (Vna 179/2012, Vna 86/2015) luokitusnumeroin 17 05 04 tai 17 05 03. Maa-ainesjäte on vaarallista jätettä, mikäli jätteen vaaraominaisuuksiin perustuvat haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot ylittyvät.
• Tarvittaessa lajittelua tulee tehdä myös vastaanottopaikkojen muiden edellytysten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, jätejakeiden esiintyminen).

​5.​ ​ ​ Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

​Kohteesta poistettavat pilaantumattomat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), tulee toimittaa sellaiselle maakaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maanrakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Haitta-ainepitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot ja alueen puhdistustavoitteet alittavaa maa-ainesta, voidaan suunnitelmallisesti hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä, mikäli se rakennusteknisesti on tarkoitukseen soveltuvaa eikä sisällä jätejakeita. Tällaisen maan hyödyntäminen tulee dokumentoida ja esittää loppuraportissa.

Pilaantumattomaksi luokiteltua maa-ainesta, jossa ei ole kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (haitta-ainepitoisuudet alle kynnysarvon) eikä jätejakeita, voidaan suunnitelmallisesti käyttää alueella kaivantojen täytöissä tai muussa maarakentamisessa, mikäli aines on rakennusteknisesti tarkoitukseen soveltuvaa. Tätä jätteetöntä ja pilaantumattomaksi luokiteltua maa-ainesta, jossa ei ole kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (haitta-ainepitoisuudet alle kynnysarvon) voidaan suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyötykäyttää myös alueen ulkopuolella.

Muut määräykset

6.​ ​​ Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä sekä laatia kunnostusraportti. Asiantuntijalla tulee olla voimassa oleva ympäristönäytteenottajan henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus tai kokemus vastaavan puhdistusmenetelmän ohjaamisesta. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä sekä puhdistustyön raportoinnista. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta. Ympäristötekninen asiantuntija ohjaa poistettavat massa haitta-ainepitoisuuksien perusteella asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee myös huolehtia asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimisesta.

7.​ ​ Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisen rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtainen siirtoasiakirja, jossa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja tai muilla luotettavilla menettelyillä. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

​8.​ ​ Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-aineksia saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (494/2022) 94 §:n mukaisen hakemuksen mukaisen kirjauksen perusteella oikeus kuljettaa ammattimaisesti Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 maa- ja kiviaineksia.

​9.​ ​ Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai mittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

10. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

11. Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava.

Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

12. Alueen maaperässä olevien mahdollisten jätteiden (esim. asfaltti, betoni- ja tiilijäte) poistamisesta ja asianmukaiseen vastaanottopaikkaan toimittamisesta tulee huolehtia vähintään rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Alueen maaperässä olevien mahdollisten muiden jätteiden poistamistarpeesta ja käsittelystä tulee tarvittaessa keskustella ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa ja noudattaa ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeita.

13. Mikäli kaivantoon kertyy kaivutyötä haittaava vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanoton.

Mikä vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Seudun Vesihuolto Oy:n kanssa.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

14. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää vähintään peitettyinä. Pilaantuneita maita tai jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella.

​15. Ennalta arvaamattomista tilanteista tulee olla yhteydessä ympäristönsuojeluun. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä muun muassa erilaisista riskienhallintatoimenpiteistä kuten eristerakenteiden asentamisesta.

​Mikäli maaperän pilaantuneisuuden havaitaan jatkuvan puhdistettavan alueen ulkopuolelle, asiasta tulee ilmoittaa kyseisen kiinteistön omistajalle sekä ympäristönsuojelulle.

Raportointi

16. Puhdistustyöstä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään kohteen kunnostustyön toteutus, käytetyt laadunvarmistusmenetelmät, kaivettujen ja poistettujen massojen määrät, haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat, poistetun jätteen määrät ja sijoituspakat, jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit ja analyysitulokset, mahdollinen kaivantovesien käsittely, kaivualueet, mahdolliset huomio- ja eristerakenteet, aikataulu, arvio kunnostustavoitteen ja määräysten toteutumisesta, maaperään jääneiden haitta-ainepitoisuuksien riskitarkastelu, jatkotutkimusten tai tarkkailun tarve sekä kunnostustyön aikaiset poikkeavat tilanteet.

​Loppuraportti tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 3 kk kuluessa puhdistustyön valmistumisesta. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettavien rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaan maaperä on puhdistettava siihen tilaan, ettei siitä puhdistustyön päätyttyä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Kohteeseen soveltuu parhaiten massanvaihtomenetelmä, sillä kohteessa poistetaan uudisrakentamisen yhteydessä joka tapauksessa rakennusteknisistä syistä maata. Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että ympäristönsuojelulain 133 §:n mukainen puhdistusvaatimus täyttyy, mikäli puhdistus toteutetaan esitetysti. Mikäli esitettyihin puhtaustavoitteisiin ei päästä, tulee riski arvioida uudelleen. Myös mikäli kohteen suunnitelmat muuttuvat riskinarvion perustiedoista, tulee riskinarvio ja sitä kautta tavoitepitoisuudet päivittää.

Määräyskohtaiset perustelut

​Maaperän haitta-aineiden puhdistustavoitteet on tehtyjen tutkimusten sekä riskinarvion perusteella määritetty kaikille niille haitta-aineille, joita tutkimuksissa havaittiin Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Puhdistustavoitteet on määritetty kulkeutumisriskejä, terveydellisten riskejä ja ekologisia riskejä arvioimalla. Kunnostussuunnitelmassa ja sen riskinarviossa ei ole puhdistuksen lisäksi eritelty muita riskinhallintakeinoja.

Kunnallisteknisten johtojen alueelle on työturvallisuuden vuoksi määrätty erilliset kunnostustavoitteet ja samalla on määrätty myös niiden erottamisesta muusta puhtaustasosta/rakenteesta.

Jätejakeellisen maa-aineksen poistamista edellytetään rakentamisen ja puhdistamisen edellyttämän kaivuun alueilla. Lisäksi on annettu määräys jätejakeiden tutkimisesta, jotta voidaan varmistua siitä, ettei jätteistä aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa.

Mikäli alueella havaitaan haitta-aineita, joita ei ole aiemmin havaittu tai aiemmin havaitut haitta-aineet esiintyvät aiemmin havaitusta poiketen, tulee kyseisten haitta-aineiden aiheuttama riski arvioida. Tarkoituksena on, että kiinteistöllä ei puhdistuksen jälkeen tulevassa maankäytössä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 1)

Erityisesti koska aluetta ei ole tutkittu siellä olleiden rakennusten alta, on edellytetty alueen tarkempaa tutkimusta hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista, jotta rakentamisen aikaisia yllätyksiä kaivettavan aineksen osalta voidaan minimoida. (Määräys 2)

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä analysoidaan laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tutkimuspisteiden sijainti voidaan havaita. Mikäli jatkotutkimuksissa tai kaivun yhteydessä saadaan viitteitä muista haitta-aineista, tulee näiden pitoisuuksia tutkia myös jäännöspitoisuusnäytteistä riittävän puhdistustuloksen varmistamiseksi. (Määräys 3)

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. Lajittelu perustuu jäteasetukseen (Vna 179/2012) ja sen muutokseen (Vna 86/2015), CLP-asetukseen ja komission asetukseen (102/1357/EU) sekä ympäristöhallinnon ohjeeseen 2/2007. (Määräys 4)

Kaivettujen ja rakennusteknisesti erilaisiin täyttöihin soveltuvien alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten hyötykäyttö kohteessa on sallittu luonnonvarojen käytön vähentämisen ja kuljetusten aiheuttamien päästöjen sekä muiden mahdollisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Maiden ei katsota aiheuttavan merkittävää ympäristö- ja terveyshaittaa niiden esiintyessä maaperässä alemmat ohjearvot ja kunnostustavoitteet alittavina pitoisuuksina. Kaivettuja aineksia ei tämän päätöksen varaisesti voi hyötykäyttää ilmoitusalueen ulkopuolella, koska maa-aineksen hallinnolliset menettelyt määräytyvät kaivettujen ainesten jäteluonteen perusteella. Hyödyntäminen toisaalla edellyttää esimerkiksi erillistä rakennus tai ympäristölupaa. Jotta maa-aines ilmoitusalueella ei saisi jäteluonnetta, aineksen haitta-ainepitoisuus ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, jatkokäytön tulee olla varmaa ja suunnitelmallista sekä lisäksi aineksen tulee olla käytettävissä ilman muuntamistoimia. Käytön varmuutta osoittaa yleisesti se, että maa-ainesta ei varastoida pitkään ja että maa-aineksen käyttötarkoitus/kohde on tiedossa jo maa-aineksen varastoinnin alkaessa. Lähtökohtaisesti hyötykäytölle ilmoitusalueellakin tulee olla tarve ja hyötykäytettävän materiaalin tulee olla jätteetöntä. (Määräys 5)

​Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. (Määräys 6).

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten. (Määräys 7)

Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 94 §:n mukaisen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Tarkoituksena on varmistaa jätteiden asianmukainen kuljetus ja käsittelyyn toimittaminen. (Määräys 8)

Massanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 9)

Työmaakatselmus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi. (Määräys 10)

Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 11)

Puhdistustyössä saattaa syntyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. Kaivantoon mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen, kun tiedetään veden soveltuvuus esitettyihin käsittelyihin ja johtamiseen. (Määräys 12 ja 13)

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 14)

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, joten viranomaiselle varataan oikeus antaa työnaikaisia lisäohjeita ja -määräyksiä asiaa koskien. (Määräys 15)

​Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Kohteen maaperään tai orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, josta syystä loppuraporttiin tulee tarpeen mukaan sisältyä arvio vesien tarkkailun tarpeesta sekä tieto mahdollisista eriste- ja huomiorakenteista jne. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. (Määräys 16)

​Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen antaminen ja sen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2028 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1370 euron maksu.

Liite 1​Toimenpidealueen sijainti kartalla

​

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

​

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä​.