Ilmoituksen tekijä

Turun Satama Oy (2322326-6)

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistaja

Osoite:

Linnankatu 89, 20100 Turku

Kiinteistöt:

osa kiinteistöstä 853-514-3-0

osa kiinteistöstä 853-427-2-14

osa kiinteistöstä 853-61-9909-0

Kiinteistön omistaja:

Turun kaupunki

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 9.8.2023, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dnro 5423-2023).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Sijaintikartta ja asemapiirros, joihin on merkitty puhdistettavien kiinteistöjen sijainti ja asian käsittelyn kannalta merkitykselliset kohteet
• Kaavakartat alueen nykyisestä ja suunnitellusta käyttötarkoituksesta
• Naapurikiinteistöjen omistajatiedot
• Turun Satama Oy, Ferry-terminaalin alue, Turku, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Ramboll Finland Oy, 1920005091-011, 18.7.2023
• Maanomistajan suostumus, 7.8.2023

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

​Ilmoituksen kohteena oleville kiinteistöille ei ole aiemmin laadittu pilaantuneita maita koskevia päätöksiä.

​Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

​Suunnittelualue sijaitsee Turun Sataman alueella. Suunnittelualueeseen kuuluu kaksi satama-alueelle sijoittuvaa erillistä aluetta. Alueista pohjoisempi on noin 2 ha suuruinen ja rajautuu lännessä Tuontikatuun, idässä ja etelässä raja halkoo satamakenttää. Eteläisempi alue on pinta-alaltaan noin 16,7 ha ja rajautuu lännessä pääosin Linnanaukkoon, muualla suunnittelualueen raja halkoo satamakenttää. Alueiden kokonaispinta-ala on noin 18,7 ha.

Turun sataman aluetta on täytetty 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella mm. ruoppausmassoilla ja sekalaisilla täyttömaa-aineksilla sekä jätteellä. Ensimmäiset rakennukset alueelle on rakennettu ennen vuotta 1939. Nykyisellään alue on ollut n. 1970-luvulta lähtien. Osalle tulevaa terminaalialuetta tehdyissä ympäristöteknisissä maaperätutkimuksissa on maaperässä paikoin todettu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia ja pilaantuneeksi luokiteltavaa maa-ainesta.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö ja kaavoitus

Suunnittelualue sijoittuu pääosin voimassa olevien asemakaavojen 853 68/1952 ja 853 8/1975 alueelle ja on pääosiltaan osoitettu liikennealueeksi, jota saadaan käyttää ainoastaan satamaliikenteeseen ja siihen liittyviin tarkoituksiin (LS). Suunnittelualueeseen kuuluu osia seuraavista voimassa olevista asemakaavoista:

853 8/1975 (Iso-Heikkilä)

853 68/1952 (Sataman liikennealue ja Pahaniemi)

853 12/1988 (Satama)

Suunnittelualueella on käynnissä kaavamuutoshanke, jossa alueen käyttötarkoitukseen ei ole suunnittelualueen osalta tulossa muutoksia. Suunnittelualueen eteläosaan rakennetaan uusi terminaalirakennus, joka palvelee sekä Tallink-Siljan että Viking Linen matkustajaliikennettä. Asemakaavaluonnoksessa suunnittelualue on osoitettu pääosin satamatoiminnoille sekä liikenteelle varatuksi alueeksi.

Maaperä

Maanpinnan korkeustaso vaihtelee ympäristöteknisten tutkimusten kohteena olleille alueille tehtyjen tutkimuspisteiden alueella n. + 2,0 m mpy ja + 2,5 m mpy välillä. Tutkimusalueen maaperän ylimmät maakerrokset koostuvat hiekan ja soran sekaisesta täyttömaa-aineksesta. Täyttömaakerrosten paksuus tutkimuspisteiden alueella vaihtelee välillä n. 1–4 m.

Täyttömaakerroksessa todettiin paikoin jätejakeita (kumirouhe, puu, betoni). Jätettä sisältävä täyttömaakerros havaittiin vaihtelevasti 0,5–3 m syvyydellä maanpinnan tasosta.

Täyttökerrosten paksuus voi olla paikoin todettua paksumpi, sillä tiivistä luonnontilaista maakerrosta ei useimmissa tutkimuspisteissä saavutettu. Muutamissa tutkimuspisteissä täyttömaakerrosten alla todettiin luonnontilaiseksi tulkittu savikerros. Savikerroksen paksuutta on selvitetty alueella tehdyissä geoteknisissä tutkimuksissa. Savikerros on paikoin noin 20–25 m paksu. Saven alapuolella on todettu moreenikerros kallion päällä.

Kallion pintaa ei suunnittelualueella tehtyjen ympäristöteknisten tutkimusten yhteydessä saavutettu. Alueelle sijoittuneiden geoteknisten tutkimusten yhteydessä kallion pinta on saavutettu paikoin noin 30 m syvyydellä maanpinnasta.

Pohja- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee noin 5,5 km kohteesta koilliseen (Huhtamäki, 2-luokka, ID 0285304).

Kohde sijaitsee aivan Aurajoen suussa, merialueen välittömässä läheisyydessä. Suunnittelualue on päällystetty ja hulevedet kulkeutuvat hulevesiviemäreitä pitkin mereen. Alueella tehdyissä tutkimuksissa on tehty orsiveteen viittaavia havaintoja noin 2–2,5 m syvyydellä nykyisestä maanpinnasta alueella, johon laivaan menevät ajoneuvot ryhmittäytyvät. Matkustajalaivojen terminaalirakennusten läheisyydessä orsiveteen viittaavia havaintoja tehtiin 1–1,5 m syvyydellä nykyisestä maanpinnasta. Muualta suunnittelualueelta ei ole tietoja mahdollisen orsiveden esiintymisestä.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

​Maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet

Sataman liikennealueella, suunnittelualueen etelä- ja keskiosien alueella on tehty ympäristöteknisiä maaperätutkimuksia vuosina 2022 ja 2023. Kaikki suunnittelualueella toteutetut tutkimukset ovat sijoittuneet pääosin matkustajalaivojen laiturialueelle sekä alueelle, johon laivaan menevät ajoneuvot ryhmittäytyvät.

Tammikuussa 2022 sataman alueelle sijoitettiin 3 maanäytepistettä ja 3 sedimenttinäytepistettä. Lisäksi tutkittiin laiturirakenteiden betonien haitta-ainepitoisuuksia 6 näytepisteestä betonien hyötykäyttökelpoisuuden alustavaksi selvittämiseksi. Maanäytteissä todettiin Vna 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus kuparia yhdessä tutkimuspisteessä ja alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia nikkeliä ja sinkkiä kahdessa pisteessä. Yhdessä pisteessä todettiin alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus öljyhiilivetyjen raskaita jakeita C₂₁-C₄₀. Lisäksi kaikissa näytepisteissä todettiin kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia arseenia ja yhdessä näytepisteessä kobolttia ja kromia. Yhdessä sedimenttinäytepisteessä todettiin ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus sinkkiä. Kaikissa sedimenttinäytepisteissä todettiin kynnysarvon ylittäviä arseenipitoisuuksia. Betoninäytteissä ei todettu MARA-asetuksen mukaisten viitearvojen ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia.

Tallink-Siljan matkustajaterminaalin ja satama-altaan väliselle alueelle sijoitettiin helmikuussa 2022 tehdyissä tutkimuksissa 2 maanäytepistettä. Lisäksi tutkittiin laiturirakenteiden betonien haitta-ainepitoisuuksia 7 näytepisteestä betonien hyötykäyttökelpoisuuden selvittämiseksi. Yhdessä maanäytteessä todettiin Vna 214/2007 mukaisen kynnysarvon ylittävä pitoisuus arseenia sekä alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus öljyhiilivetyjen raskaita jakeita C₂₁-C₄₀. Toisessa maanäytteessä todettiin kynnysarvon ylittävä öljyhiilivetyjen summapitoisuus C₁₀-C₄₀. Betoninäytteissä ei todettu merkittävästi kohonneita haitta-aineiden kokonaispitoisuuksia. Myös metallien liukoisuudet olivat vähäisiä.

Ramboll Finland Oy:n marraskuussa 2022 tekemässä tutkimuksessa sijoitettiin 7 tutkimuspistettä pääosin alueelle, johon laivaan menevät ajoneuvot ryhmittäytyvät. Yhdessä tutkimuspisteessä todettiin syvyydellä 0–0,5 m öljyhiilivetyjakeiden C₂₁-C₄₀ pitoisuus 1300 mg/kg ja toisessa tutkimuspisteessä syvyydellä 0,5–1 m pitoisuus 980 mg/kg. Molemmat todetut pitoisuudet ovat Vna214/2007 mukaisen alemman ja ylemmän ohjearvon välillä. Tutkimustulosten arvioinnissa maaperässä todettuja haitta-ainepitoisuuksia verrattiin alueen käyttötarkoitus huomioiden asetuksen mukaisiin ylempiin ohjearvoihin. Siten tutkimuspisteiden edustamaa maa-aluetta ei luokiteltu pilaantuneeksi, eikä alueella todettu maaperän puhdistustarvetta. Raportissa todetaan kuitenkin, että todetut haitta-ainepitoisuudet tulee huomioida alueella mahdollisesti tehtävien kaivutöiden yhteydessä syntyvien kaivumassojen sijoituksessa.

Ramboll Finland Oy teki suunnittelualueella täydentävän ympäristöteknisen maaperätutkimuksen tammikuussa 2023.Tässä yhteydessä otettiin maanäytteitä yhteensä 8 kairapisteestä. Näytteenoton yhteydessä tehtiin havaintoja vaihtelevista määristä sekalaisia jätejakeita, kuten puuta, betonia ja kumimursketta. Yhdessä tutkimuspisteessä todettiin Vna 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon ylittäviä yksittäisten PAH-yhdisteiden pitoisuuksia sekä PAH-yhdisteiden summapitoisuus. Samassa tutkimuspisteessä todettiin myös alemman ja ylemmän ohjearvon välissä olevia PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Toisessa tutkimuspisteessä todettiin alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus sinkkiä ja kolmannessa kynnysarvon ylittävä tolueenin, etyylibentseenin ja ksyleenien summapitoisuus, joka koostui pääosin ksyleeneistä. Lisäksi todettiin yksittäisiä kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia arseenia, vanadiinia, PAH-yhdisteitä sekä öljyhiilivetyjen C₁₀-C₄₀ summapitoisuus yhteensä neljässä tutkimuspisteessä.

Yleissuunnitelmassa todetaan yhteenvetona, että suunnittelualueelle on sijoittunut tiedossa olevissa maaperätutkimuksissa yhteensä 20 tutkimuspistettä. Suunnittelualue on laaja, noin 18,7 ha, jolloin yksi tutkimuspiste edustaa laskennallisesti noin 9000 m²:n suuruista aluetta. Lisäksi tutkimuspisteiden sijainnit keskittyvät vain pienelle alalle suunnittelualueen eteläosissa, eikä pohjoiselle suunnittelualueelle ole sijoittunut lainkaan tutkimuspisteitä. Sataman aluetta on täytetty mm. ruoppausjätteillä, sekalaisilla maa-aineksilla sekä todennäköisesti jätejakeilla. Maaperässä voi esiintyä myös muita haitta-aineita kuin tehdyissä tutkimuksissa on todettu.

Pilaantuneeksi luokiteltavan maa-aineksen määrää ei voida käytössä olevilla lähtötiedoilla arvioida luotettavasti. Tietoja täydennetään lisätutkimusten avulla alueella tehtävien kaivutöiden edetessä.

Alueen pohja- tai orsiveden haitta-ainepitoisuuksia ei ole tutkittu tai tutkimuksista ei ollut saatavilla tietoa.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin tavoitteena on tarkastella todetuista haitta-ainepitoisuuksista aiheutuvia ympäristö- ja terveysriskejä suunnittelualueella. Lisäksi määritetään tarkasteluun valittaville haitta-aineille riskiperusteisesti maaperän suurimmat haitattomat pitoisuudet eli maaperän puhdistuksen tavoitteet.

Kunnostussuunnitelma on tehty niillä lähtötiedoilla, jotka eri rakennusten ja toimintojen sijoittelusta on asemakaavaluonnoksessa 8/2019 esitetty. Kunnostuksen tavoitepitoisuuksien määrityksessä on hyödynnetty Ramboll Finland Oy:n vuosina 2022 ja 2023 tekemien maaperän haitta-ainetutkimusten tuloksia.

Tutkimuksissa on todettu kohonneita pitoisuuksia metalleja, PAH-yhdisteitä ja öljyhiilivetyjen raskaita jakeita C₂₁-C₄₀. Historiatietojen perusteella alueen maaperää on täytetty sekalaisella maa-aineksella kuten ruoppausmassoilla, sekalaisilla täyttömaa-aineksilla sekä jätteellä. Alueella on ilmakuvatarkastelun perusteella ollut useita junaraiteita, joiden ratapölkkyjä on havaittu myös tehdyissä tutkimuksissa. Alueella on myös sen käyttöhistorian aikana ollut monenlaista toimintaa, jotka ovat voineet aiheuttaa maaperän pilaantuneisuutta. On mahdollista, että alueella on maa-aineksia, joissa esiintyy muita haitta-aineita kuin tehdyissä tutkimuksissa on todettu.

Tehtyjen tutkimusten perusteella tarkasteluun valitaan seuraavat haitta-aineet, joita on todettu Vna 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia.

​

Lisäksi tarkasteluun on valittu historiatietojen perusteella myös muita haitta-aineita, joita tehdyissä tutkimuksissa ei ole todettu tai tarkasteltu. Haitta-aineet on valittu, koska alueella on laaja käyttöhistoria, sekalaista täyttöä, paljon raiteita ja siellä on sijainnut öljysäiliöitä. Valitut haitta-aineet ovat PAH-yhdisteet, naftaleeni, öljyhiilivetyjen jakeet C₁₀-C₂₁ ja valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 mainitut metallit.

Kunnostussuunnitelmaan sisältyvässä käsitteellisessä mallissa tunnistetaan haitta-aineiden mahdolliset kulkeutumisreitit ja altistusreitit sekä huomioidaan alueen ja tarkasteltavien haitta-aineiden ominaispiirteet ja alueen tuleva käyttötarkoitus.

Satamakentän ja liikenteelle varatuilla alueilla maan pintakerrokset jäävät tiiviiden pinnoitteiden kuten asfaltin alle. Uudet ja nykyiset pintarakenteet estävät maa-aineksen pölyämisen sekä ihmisten ja eläinten suoran altistumisen haitta-aineille. Satamakentän alueen sade- ja sulamisvesistä ohjataan hallitusti hulevesiverkostoon, eikä maaperään muodostu merkittävästi vajovesiä, joiden mukana haitta-aineet voisivat kulkeutua sivuttaissuunnassa. Tutkimuksissa todetut haitta-aineet eivät ole ominaisuuksiltaan herkästi kulkeutuvia.

Alue on pääosin avointa kenttää, eikä alueelle sijoiteta asuinrakennuksia vaan alueelle sijoittuvat rakennukset ovat liike-, teollisuus- ja varastorakennuksia sekä matkustajalaivojen terminaalirakennuksia. Maaperässä mahdollisesti esiintyvät haihtuvat yhdisteet voivat kulkeutua ulkoilmaan sekä teollisuus-, liike- ja terminaalirakennuksiin, joissa altistumista sisäilmaan kulkeutuville haitta-aineille voi tapahtua. Näissä rakennuksissa oleskelu on kuitenkin vähäistä. Ulkoilmaan haihtuessaan haitta-aineet hajoavat ja niiden pitoisuudet laimenevat tehokkaasti. Lisäksi tiiviit pinnoiterakenteet vähentävät kulkeutumista ulkoilmaan. Ulkoilmassa haitta-aineille altistumista ei arvioida tapahtuvan.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä alueen maaperässä mahdollisesti esiintyvää vettä käytetä talousvetenä. Haitta-aineiden kulkeutumisen pohjaveteen ei arvioida olevan kohteessa merkittävää. Alueella ei myöskään harjoiteta nyt tai tulevassa maankäytössä ravintokasvien viljelyä. Haitta-aineet voivat kulkeutua täyttömaakerroksessa paikoin havaittuun orsiveteen ja veden mukana alueellisesti.

Lähtötietoihin liittyy paljon epävarmuuksia, koska suunnittelualue on laaja ja sille sijoittuu vain 20 tutkimuspistettä. Vaihtelevan täyttöhistorian vuoksi alueella todetut haitta-aineet ja pitoisuudet voivat vaihdella alueellisesti. Riskejä on arvioitu laadullisesti huomioiden todetut haitta-ainepitoisuudet sekä kohteessa tehdyt havainnot ja muut saatavilla olevat tiedot maaperän ja pohjaveden ominaisuuksista. Lisäksi on huomioitu alueelta käytettävissä olevat historiatiedot.

Suurimmat haitattomat pitoisuudet on määritetty laskennallisesti haitta-aineille, joista käsitteellisen mallin ja arvion perusteella voi aiheutua riski ympäristölle tai terveydelle. Laskenta on tehty valtioneuvoston asetuksen 214/2007 ja sen sovellusoppaiden mukaisesti ja noudattaen viimeisimmän riskinarvioinnin ja -hallinnan ohjeistusta, joka on esitetty Ympäristöhallinnon ohjeessa 6/2014 ”Pilaantuneen alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta”.

Suurin osa suunnittelualueesta on asemakaavaluonnoksessa osoitettu satama-alueeksi, sataman liikennealueeksi tai rautatiealueeksi. Näillä alueilla toiminta ei muutu nykyistä herkemmäksi. Käsitteellisen mallin perusteella maaperän haitta-aineille altistumista ei arvioida tapahtuvan nykyisessä tai tulevassa maankäytössä.

Satamakenttä ja liikennöintiin tarkoitetut alueet on asfaltoitu, joten haitta-aineiden kulkeutuminen vajoveden mukana on vähäistä. Tutkimuksissa tehtyjen havaintojen perusteella orsivettä esiintyy 1–1,5 m syvyydellä nykyisestä maanpinnasta alueen eteläosissa. Paikoin täyttömaan alapuolella todettiin paikoin luonnontilaiseksi tulkittu tiivis savikerros, joka pysäyttää havaittujen haitta-aineiden kulkeutumisen syvemmälle maaperään. Sivuttaissuuntainen kulkeutuminen veden välityksellä voi olla mahdollista. Tutkimusalueella havaitut haitta-aineet ovat kuitenkin niukkaliukoisia ja heikosti kulkeutuvia, joten mahdollisen kulkeutumisen arvioidaan olevan vähäistä, eikä siitä arvioida aiheutuvan haittaa Linnanaukon vesialueelle.

Satamakentän ja liikennöintiin osoitetulla alueella maaperän haitta-aineiden ei arvioida aiheuttavan haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristölle alueen nykyisessä käytössä. Näiden alueiden käyttötarkoitus ei ole muuttumassa kaavamuutoshankkeen myötä, joten tällä alueella ei arvioida olevan puhdistustarvetta.

Sataman alueelle sijoittuvien rakennusten alueella haitta-aineiden merkittävin tunnistettu kulkeutumisreitti on haihtuminen sisäilmaan ja altistusreittinä sisäilman haitta-aineille altistuminen. Tutkimuksissa todetut haitta-aineet eivät ole ominaisuuksiltaan haihtuvia. Raskaita öljyhiilivetyjä ja naftaleenia lukuun ottamatta niille ei arvioida olevan tarpeen määrittää kunnostuksen tavoitepitoisuuksia. Raskaat öljyhiilivetyjakeet eivät ole ominaisuuksiltaan haihtuvia, eikä niille ole terveysperusteisesti tarvetta asettaa kunnostustavoitetta, mutta ne voivat kuitenkin suurina pitoisuuksina aiheuttaa hajuhaittoja, jotka vaikuttavat viihtyvyyteen.

Maaperässä voi historiatarkastelun perusteella esiintyä myös öljyhiilivetyjen keskiraskaita jakeita C₁₀-C₂₁ sekä naftaleenia, jotka ovat haihtuvia yhdisteitä. Naftaleenin osalta on terveysriskin perusteella määritetty laskennallinen kohdekohtainen kunnostustavoite erikseen asuin- ja liikerakennusten alueelle sekä satamakentän rakennuksille.

Laskennassa on oletettu, että haitta-aineet esiintyvät noin 1 m syvyydellä tulevan rakennuksen pohjalaatasta, orsiveden pinnan yläpuolisissa maakerroksissa. Alueella tehdyissä maaperän haitta-ainetutkimuksissa ei ole määritetty orgaanisen hiilen kokonaismäärää (TOC), joten laskennassa pitoisuudeksi on oletettu 1 %. Sisäilmaan kulkeutuvia laskennallisia pitoisuuksia on verrattu sataman rakennusten alueella Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa 24/2020 määritettyihin HTP-arvoihin.

Öljy koostuu useista ominaisuuksiltaan erilaisista yhdisteistä, eikä pelkän jaottelun keskitisleisiin ja raskaisiin jakeisiin perusteella voida riittävän luotettavasti arvioida kulkeutumis-, terveys- ja ympäristöriskejä. Tämän vuoksi maaperän öljyhiilivetykoostumuksen tarkempaan selvittämiseen ja öljystä aiheutuvien ympäristö- ja terveysriskien arviointiin suositellaan yleissuunnitelmassa käytettäväksi ns. fraktiokohtaista lähestymistapaa. Tutkimuksissa öljyhiilivedyistä ei ole tehty fraktiokohtaisia analyysejä. Pilaantuneisuus alueella ei ole seurausta yksittäisestä päästöstä, joten öljyhiilivetyjen koostumus alueella todennäköisesti vaihtelee merkittävästi. Öljyhiilivetyjen osalta ympäristön ja terveyden kannalta varmasti haitattomiksi pitoisuuksiksi arvioidaan suunnittelualueella Vna 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot.

Elohopea voi epäorgaanisessa muodossa esiintyessään haihtua maaperästä ja kulkeutua huokosilmaan ja sitä kautta rakennusten sisäilmaan. Elohopeaa ei tehdyissä tutkimuksissa ole todettu, mutta mikäli sitä esiintyy satama-alueen rakennusten alapuolisessa maaperässä, arvioidaan ylempi ohjearvo varmasti haitattomaksi pitoisuudeksi.

Arviointi on tehty varovaisuusperiaatetta noudattaen, minkä seurauksena laskennalliset haitattomat pitoisuudet voivat osalla alueesta olla huomattavasti todellisia haitattomia pitoisuuksia pienempiä. Arviointi yksinkertaistaa kohteessa vallitsevaa tilannetta huomattavasti, eikä huomioi kaikkia haitta-aineiden pitoisuuksia pienentäviä mekanismeja, kuten luontaista hajoamista ja yhdisteiden poistumista ympäristöstä ajan kuluessa. Laskennan oletusarvoissa on tehty tietojen puuttuessa oletuksia: orgaanisen aineksen määrää ei ole määritetty tutkimuksilla, lisäksi täyttömaan koostumus koko alueella ei ole tiedossa, joten maa-aineksen on laskennassa oletettu koostuvan hiekkamaasta. Laskennan epävarmuuksiin liittyvät tekijät ovat pääosin riskiä yliarvioivia. Suunnittelualueen asemakaava ei ole vielä lainvoimainen eikä tulevasta maankäytöstä ollut suunnitelmaa laadittaessa saatavilla asemakaavaluonnosta tarkempia tietoja.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Kunnostustarve alueella syntyy, koska kohteessa suoritetaan rakennustöitä, joiden vuoksi joudutaan kaivamaan pilaantuneita maita. Pilaantuneeksi luokitellaan kaivetut maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät Vna 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon. Puhdistustarpeen arvion perusteella on mahdollista, että rakennusten alueella maaperän haitta-aineita kulkeutuu haitallisina pitoisuuksina tulevien rakennusten sisäilmaan. Terveysriskin muodostumisen edellytyksenä on, että kaikki seuraavista toteutuvat:

• Haitta-aineita esiintyy laskennallisen haitattoman tason ylittävinä pitoisuuksina rakennuksen pohjalaatan alapinnan alla
• Haitta-aineita esiintyy vedellä kyllästymättömässä maakerroksessa
• Rakennukseen voi aiheutua ilmavuotoja maaperästä
• Rakennuksen alimmissa kerroksissa oleskellaan päivittäin

Satamakentällä ja liikennöintiin tarkoitetut alueella ei arvioida olevan puhdistustarvetta, joten näillä alueilla pilaantunutta maa-ainesta poistetaan tarpeen mukaan alueella tehtävien rakennustöiden edellyttämässä laajuudessa. Mikäli alueelle rakennetaan uusia rakennuksia, rakennusten alapuolisen maaperän on täytettävä rakennusten alueelle määritetyt tavoitepitoisuudet. Muille haitta-aineille ei ole riskitarkastelun perusteella tarpeen määrittää tavoitepitoisuuksia.

Satamakentän rakennusten alueelle määritetyt maaperän tavoitepitoisuudet:

​

Suunnittelualueen kaivutöissä muodostuvia maa-aineksia voidaan hyödyntää suunnittelualueen täytöissä, mikäli ne alittavat tavoitepitoisuudet ja ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan täyttömaaksi soveltuvia. Selkeästi haisevia tai orgaanisia jätejakeita sisältäviä maa-aineksia ei hyödynnetä.

Alueella esiintyy vaihtelevia määriä jätejakeita maa-aineksen joukossa. Mikäli haitta-ainepitoisuuksiltaan tavoitepitoisuudet alittavassa maa-aineksessa ei esiinny epäorgaanisia jätejakeita siinä määrin, että se vaikuttaisi maan teknisiin käyttöominaisuuksiin, kyseisten maa-ainesten hyödyntämiselle alueella ei ole riskiperusteisia esteitä.

Kunnostus toteutetaan massanvaihtona rakennustöiden yhteydessä. Pääosin pilaantuneeksi luokiteltava maa-aines poistetaan tulevan rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Lisäksi poistetaan kunnostustavoitteen ylittävät pilaantuneet maat ja/tai tehdään muita riskinhallintatoimenpiteitä kuten tarvittavat eriste- ja huomiorakenteet. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät hyötykäyttöön kelpaamattomat maa-ainekset toimitetaan asianmukaiseen luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

Pelkästään pilaantuneisuuden vuoksi alueelta poistettavien maamassojen määrän arvioidaan olevan hyvin vähäinen, joten massojen kuljetuksista ja sijoittamisesta ei aiheudu merkittävää ylimääräistä ympäristökuormitusta. Täten maiden kaivu ja niiden hyödyntäminen alueella tai ulkopuolinen loppusijoitus on paras käyttökelpoinen tekniikka alueen kunnostamiseen. Tehdyn arvioinnin perusteella kestävin vaihtoehto on massanvaihto. Riskiperusteinen kunnostus vähentää pilaantuneisuuden vuoksi tehtävän kaivun tarvetta, mikä puolestaan vähentää niin neitseellisen maa-aineksen tarvetta kuin myös kuorma-autokuljetuksista aiheutuvia päästöjä ilmaan.

Kohteessa joudutaan paikoittain uudisrakentamisen vuoksi joka tapauksessa tekemään kaivutöitä, jolloin kunnostustoimenpiteiden tekeminen rakennustöihin liittyvien maanrakennustöiden yhteydessä on resurssien käytön kannalta järkevin tapa. Riskiperusteisia kunnostustavoitteita hyödynnettäessä kaivu voidaan rajata ja paikoin kohteeseen voidaan jättää sellaisia maa-aineksia, jotka viitearvovertailun perusteella jouduttaisiin poistamaan.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Maaperän puhdistustyön aloittamisesta tiedotetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelua kirjallisella aloitusilmoituksella ennen töiden aloittamista. Aloitusilmoituksessa kerrotaan mm. maaperän kunnostustyöstä vastaavan urakoitsijan sekä työtä valvovan ympäristöteknisen asiantuntijan yhteystiedot. Kunnostettava alue aidataan ja varustetaan pilaantuneen maan kunnostustyöstä varoittavin kyltein. Kaivutyöstä vastaava maanrakennusurakoitsija varmistaa vesijohtojen, viemäreiden sekä sähkö-, tietoliikenne- ym. kaapeli-, putki- ja johtorakenteiden sijainnit ennen työn aloittamista.

Pilaantuneen maa-aineksen ja jätteellisen maa-aineksen vastaanottopaikat selvitetään. Poistettavan maa-aineksen kaatopaikkakelpoisuus (Vna 331/2013 liukoisuudet) tutkitaan tarvittaessa vastaanottopaikkojen ehtojen mukaisesti.

Kaivu suoritetaan luiskatuista tai tuetuista avokaivannoista. Massat pyritään lastaamaan kaivannoista suoraan kuorma-auton lavalle. Pilaantuneita maamassoja välivarastoidaan kiinteistön alueella tarvittaessa vain mahdollisten analyysitulosten valmistumisen ajan. Mahdollinen haitta-aineiden leviäminen varastokasalla olevista massoista estetään peittämällä kasat tarvittaessa esim. kevytpeitteellä.

Kaivun yhteydessä maamassoista erotellaan tarvittaessa isot kivet ja suuret jätejakeet. Erottelu tehdään kaivinkoneella ja työssä voidaan tarvittaessa käyttää seulakauhaa. Massojen haitta-ainepitoisuuksien mukainen luokittelu tehdään aikaisemmin suoritettujen tutkimusten ja kunnostustöiden aikana tehtävän näytteenoton tulosten perusteella.

Laadunvalvonta ja puhdistustyön lopputuloksen toteaminen

Kohteen pilaantuneen maaperän kunnostusta ohjaa ympäristötekninen valvoja aikaisempien tutkimusten tulosten, aistinvaraisten havaintojen sekä työn yhteydessä tehtävien kenttä- ja laboratorioanalyysien avulla. Valvojan tehtäviin kuuluvat myös esimerkiksi kaivettujen pilaantuneiden maamassojen sijoituskohteen osoittaminen maanrakennusurakoitsijalle, pilaantuneen massan määrän kirjanpito sekä yhteydenpito ympäristöviranomaisiin ja kunnostustyön raportointi. Ympäristötekninen valvoja on paikalla, kun kaivetaan pilaantuneeksi todetuilla alueilla tai kun rakentamisen takia alueelta on tarpeen poistaa jätettä tai haitta-aineita sisältävää maa-ainesta.

Raskasmetallien työnaikaiset kenttäanalyysit tehdään XRF-mittarilla. Öljyhiilivetyjen esiintymistä mitataan työn aikana PetroFlag -testillä. Mikäli työn aikana kaivumassoissa todetaan viitteitä muista haitta-aineista, analysoidaan kenttämittareilla (haihtuvat yhdisteet PID-mittarilla) ja/tai laboratoriossa myös muiden haitta-aineiden (esim. PAH-yhdisteet) pitoisuuksia.

Pilaantuneita maa-aineksia sisältävien alueiden laajuuden ja kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien tarkistamiseksi poistettavista maamassoista otetaan edustavia näytteitä huomioiden tutkimusvaiheessa otetut näytteet. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista varmennetaan laboratorioanalyyseillä. Laboratoriossa näytteistä analysoidaan kunnostusalueella maaperätutkimuksessa todetut ja kenttähavaintojen perusteella epäiltävät haitta-aineet.

Kaivantovesien käsittelyssä noudatetaan Turun kaupungin työmaavesioppaassa (Turun kaupungin ympäristöjulkaisuja 3/2017) esitettyjä periaatteita. Mikäli kaivantoihin kertyy maaperän puhdistustöiden aikana vettä siinä määrin, että se haittaa kaivutöitä, otetaan vedestä näyte, josta analysoidaan laboratoriossa ainakin öljyhiilivetyjen, PAH-yhdisteiden ja raskasmetallien pitoisuudet. Mikäli kaivantovedessä ei todeta merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia, pumpataan vesi sadevesiviemäriin. Mahdollisesta veden pumppauksesta hulevesiverkostoon sovitaan Turun kaupungin ympäristöviranomaisen kanssa ennen toimenpiteeseen ryhtymistä.

Mikäli kaivantovedessä todetaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia tai siinä todetaan aistinvaraisesti merkkejä mahdollisista haitta-aineista (esim. öljykalvoja veden pinnalla), sovitaan​ veden johtamisesta jätevesiviemäriin Turun Vesihuolto Oy:n kanssa. Tarvittaessa vesi johdetaan viemäriin hiekan- ja/tai öljynerottimen kautta tai poistetaan imuautolla ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Mahdollisesta viemäröitävästä vedestä otetaan tarvittaessa seurantanäytteitä. Viemäröinti toteutetaan Turun Vesihuolto Oy:n kanssa sovittujen periaatteiden mukaisesti. Viemäröidyistä vesistä pidetään kirjaa työmaalla ja tiedot liitetään kunnostuksesta laadittavaan loppuraporttiin.

Kunnostustyön yhteydessä kaivualueen maaperän jäännöspitoisuudet varmistetaan ottamalla edustavia näytteitä kaivannon seinämistä ja pohjalta. Jäännöspitoisuusnäytteet muodostetaan kokoomanäytteinä siten, että yksi kokoomanäyte edustaa enimmillään noin 200 m²:n suuruista aluetta.

Jäännöspitoisuusnäytteistä mitataan kentällä kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuudet XRF-analysaattorilla ja öljyhiilivetypitoisuudet kenttätestillä. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan myös laboratoriossa kenttätestitulosten varmistamiseksi. Laboratoriossa analysoidaan vähintään ne haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu. Tarvittaessa analysoidaan myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia, mikäli niistä todetaan merkkejä työn yhteydessä.

Jäännöspitoisuusnäytteenotto suoritetaan kaikilla niillä kaivualueilla, joilta on poistettu Vna 214/2007 mukaisen alemman ohjearvotason ylittävää maa-ainesta. Maaperän kunnostustyö päätetään, kun haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteet ylittävät maa-ainekset on poistettu kaivualueilta niiltä osin kuin se on kaivuteknisesti mahdollista.

Kaivantojen seinämiin ja pohjiin tehdään huomiorakenne (=huomioverkko) sellaisiin kohtiin, joihin on jäänyt alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Huomioverkkoja ei kuitenkaan ole tarpeen asentaa rakennusten yms. pysyvien rakenteiden alle.

Epäorgaanisia haitta-aineita sisältävä maa-aines erotetaan lähtökohtaisesti huomiorakenteella. Orgaanisia haitta-aineita sisältävä maa-aines varaudutaan erottamaan eristävällä rakenteella (esim. HDPE-kalvo tai bentoniitti) kulkeutumisen estämiseksi. Mahdollisista huomio- ja eristerakenteista asennuksista sovitaan Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa erikseen ennen asennusta.

Mikäli alueelle joudutaan jättämään kohonneita, tavoitepitoisuudet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa- aineksia, tarkastellaan jatkotoimenpiteiden tarvetta kunnostuksen loppuraportissa esitettävän riskitarkastelun perusteella.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Mikäli alueella todetaan aikaisemmista tutkimuksista selvästi poikkeavaa pilaantuneisuutta, otetaan näytteet ja toimitetaan ne laboratorioon analysoitavaksi. Ilmoitetaan asiasta ympäristöviranomaisille. Tilanteesta riippuen kaivutyö keskeytetään tai massat siirretään loppusijoitukseen.

Jos maaperästä löytyy merkittäviä määriä tunnistamatonta jätejaetta, kaivutyöt keskeytetään ja löydetystä aineksesta otetaan näytteet laboratorioanalyysejä varten. Laadun selvittyä ainekselle selvitetään vastaanottopaikka.

Jos kunnostuksen yhteydessä ympäristöön leviää voimakasta hajua, kaivutyöt keskeytetään ja työtapoja muutetaan siten, että hajupäästöt pienenevät.

Kunnostustavoitteet ylittävän pilaantuneisuuden jatkuessa suunnittelualueen ulkopuolelle otetaan edustavat jäännöspitoisuusnäytteet kaivurajalta ja asennetaan huomio- tai eristerakenne. Tarvittaessa kunnostustyön jatkamisesta viereisen kiinteistön alueelle neuvotellaan ympäristöviranomaisen ja kiinteistön omistajan kanssa.

Mikäli kunnostustavoitteen ylittävä pilaantuneisuus jatkuu syvemmälle kuin kaivuteknisesti päästään, tiedotetaan ympäristöviranomaisia asiasta ja laaditaan riskinarvio sekä tarvittaessa eristerakennesuunnitelma.

Turun satamaa on toisen maailmansodan aikana pommitettu. Jos maaperässä havaitaan räjähteitä tai niihin viittaavia kappaleita, työt keskeytetään välittömästi ja otetaan yhteys hätäkeskukseen.

Työnaikaisten riskien hallinta, työsuojelu ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Sivullisten pääsy työmaa-alueelle estetään aitaamalla alue ja aitaan kiinnitetään pilaantuneen maan kunnostamisesta varoittavia kylttejä. Maaperän kunnostustyössä noudatetaan yleisiä työsuojeluohjeita ja -lakeja. Tärkeimmät työsuojelulliset asiat tässä kohteessa ovat kaivantoturvallisuus ja suojautuminen haitta-aineilta. Pilaantuneen maaperän kunnostustyön aikaisia terveysriskejä voi aiheuttaa maaperän haitta-aineille altistuminen. Mahdollisia altistumisreittejä ovat haitta-ainepitoisen pölyn tai haihtuvien yhdisteiden hengittäminen, maan nieleminen ja suora ihokosketus pilaantuneeseen maa-ainekseen.

Kunnostusalueella noudatetaan normaalia maanrakennustyömaan suojautumista (kypärä, jalkineet, suojakäsineet, huomiovaatetus, silmä- ja kuulosuojaimet). Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävillä alueilla työskenneltäessä käytetään tarvittaessa lisäksi hengityssuojaimia. Suojaimien käytöstä päättää työmaan työsuojelusta vastaava henkilö kentällä tehtävien havaintojen tai mittausten perusteella. Kohteeseen järjestetään työmaan sosiaali- ja toimistotilat sekä säilytystilat suojavarusteille ja -tarvikkeille. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia käsiteltäessä kaivualueen läheisyydessä työmaa-alueella syöminen ja juominen on kiellettyä.

Kunnostustyön aikana pilaantuneita maamassoja varaudutaan kastelemaan pölyämisen estämiseksi. Mikäli työmaa-alueen ulkopuolelle kulkeutuu maata kunnostettavalta alueelta, se poistetaan ajoreittejä pesemällä ja harjaamalla.

Massanvaihtona toteutettu maaperän kunnostustyö vastaa työtavoiltaan tavanomaista maankaivutyötä, eikä näin ollen aiheuta esimerkiksi poikkeavaa melu- tai tärinähaittaa. Pilaantuneen maa-aineksen kaivusta ei arvioida aiheutuvan merkittävää pölyämishaittaa. Tarvittaessa työmaalla tehdään pölynsidontaa esimerkiksi kastelemalla kaivettavia/kuormattavia maa-aineksia. Maa-aineksen leviäminen kunnostettavan alueen ympäristöön estetään siten, ettei liikennöintiä sallita pilaantuneeksi todetulla maa-alueella. Tarvittaessa kaivu- ja lastauspaikat puhdistetaan kuormien toimittamisen välillä. Pilaantuneen maan kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi.

Kirjanpito

Maaperän kunnostustöiden aikana työmaalla pidetään kirjaa, jossa esitetään mm. seuraavat asiat:

• tiedot otetuista näytteistä (näytteenottaja, ajankohta, näytepisteiden sijainti, tutkimusmenetelmä ja mittaustulos)
• tiedot alueelta viedyistä massoista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta)
• tiedot työskentelyolosuhteista (esim. poikkeavat sääolosuhteet)
• tiedot mahdollisista ympäristösuojeluviranomaisen käynneistä työmaalla
• raportoinnin kannalta oleelliset keskustelut ja sopimiset kunnostusta toteuttavan urakoitsijan kanssa
• muut havainnot ja mahdolliset poikkeavat tilanteet

Maaperän kunnostuksen kirjanpidosta vastaa kohteen ympäristötekninen valvoja. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisen saatavilla.

Kaivutoimenpiteitä ja maaperän kunnostustöitä suoritetaan osatöinä, eikä koko suunnittelualuetta kunnosteta tai kaiveta samassa yhteydessä. Kunkin yksittäisen työn päätyttyä tehdyistä toimenpiteistä laaditaan loppuraportti. Loppuraportissa esitetään seuraavat asiat:

• kohteen tunnistetiedot
• työn vastuuhenkilöt sekä muut kunnostustyöhön osallistuneet tahot
• kunnostustyön toteutus
• käytetyt laadunvarmistusmenetelmät
• kaivettujen ja poistettujen massojen määrä, haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat
• poistetun jätteen määrät ja sijoituspaikat
• maa-ainesten hyödyntäminen suunnittelualueen täytöissä (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka)
• maaperän jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit ja analyysitulokset
• mahdollinen kaivantovesien käsittely
• kaivualueet kartalla
• mahdolliset huomio- ja eristerakenteet
• kunnostuksen aikataulu
• arvio kunnostustavoitteiden toteutumisesta
• tarvittaessa maaperään jääneen haitta-ainepitoisen maa-aineksen riskintarkastelu
• mahdolliset kunnostustyön aikaiset poikkeavat tilanteet
• asiakirjojen säilytys

​Loppuraportti toimitetaan ympäristöviranomaisille viimeistään kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön valmistumisesta.

Kunnostuksen aikataulu

Maaperän puhdistaminen tehdään alueen kehittämisen ja siihen liittyen maarakennustöiden yhteydessä. Tarkkaa rakentamisaikataulua ei suunnitelman laatimishetkellä ole tiedossa. On todennäköistä, että alueen kehittäminen tapahtuu vaiheittain pidemmän ajan kuluessa. Eri vaiheiden käynnistymisestä ilmoitetaan hyvissä ajoin Turun kaupungin ympäristösuojeluviranomaisille.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

Ympäristönsuojelupäällikön päätös

Päätös​Turun kaupungin ympäristönsuojelu on tarkastanut pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetty toimenpidealue) maaperän puhdistamisessa ja kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisessä kaivualueella on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen​

1.​ ​​ Satamakentän rakennusten alueella rakennusten alapuolisen maaperän on täytettävä kunnostuksen yleissuunnitelmassa (Turun Satama Oy, Ferry-terminaalin alue, Turku, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Ramboll Finland Oy, 1920005091-011, 18.7.2023) esitetyt rakennusten alueelle määritetyt maaperän tavoitepitoisuudet.

​Satamakentän ja liikenteelle varatuilla alueilla ei arvioida olevan puhdistustarvetta ja niillä alueilla pilaantunutta maa-ainesta poistetaan tarpeen mukaan alueella tehtävien rakennustöiden edellyttämässä laajuudessa. Pilaantuneiksi luokitellaan kaivetut maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät Vna 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot.

​Mikäli kaivu- ja rakennustöiden yhteydessä havaitaan, että alueen maaperässä on aiemmin havaittujen haitta-aineiden lisäksi muita haitta-aineita, niille on määriteltävä riskitarkastelun avulla suurimmat haitattomat pitoisuudet.

​Lisäksi kunnallisteknisten johtolinjojen (mm. vesi-, viemäri- ja sähkölinjat) kaivu-urien täytöt, erityisesti linjan yläpuolinen osuus ja metrin etäisyys molemmilla sivuilla, tulee toteuttaa rakennusteknisesti soveltuvilla maa-aineksilla, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alempia ohjearvoja. Kaivu-uran ollessa kapeampi, pilaantumattomasta materiaalista tehtävä alue voi olla kapeampi, kuitenkin vähintään kaivu-uran leveys. Mikäli maaperä kaivu-uran ulkopuolella on eri puhtaustasoa, tulee kaivu-ura erottaa soveltuvalla erottavalla rakenteella. Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee olla paikalla erottavaa rakennetta asennettaessa.

2.​ ​ Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi massanvaihtokaivantojen reunoilta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytteen edustama alue on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan.

​Pilaantuneen maaperän poistamiseksi tehtyjen massanvaihtokaivantojen reunoilta ja pohjalta otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Jokaisesta kaivannosta on sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä, kaivannon pohjalta yksi ja seinämistä vähintään neljä. Mikäli pohjan ja seinämien yhteenlaskettu pinta-ala on alle 5 m³, on tällaisesta kaivannosta koottava vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä (pohja ja seinämä).

​3.​ Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa kenttätestitulosten varmistamiseksi. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin ne haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

​Mikäli alueella havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää myös laboratorioanalyysein. Analyysimenetelmien on oltava sellaisia, että analyysituloksia voidaan verrata asetettuihin puhdistustavoitteisiin.

Maa-ainesten luokittelu

4.​ ​​ Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttätestein tai laboratorioanalyysien avulla seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyt kynnysarvot.
• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot.
• Kohteesta poistettava maa-ainesjäte luokitellaan haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella joko vaarattomaksi tai vaaralliseksi jätteeksi. Vaarattoman maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet alittavat vaarallisen jätteen raja-arvot ja jäte saa jäteluettelon nimikkeen ”17 05 04, muut kuin nimikkeessä 17 05 03 mainitut maa- ja kiviainekset”. Vaarallisessa jätteessä maa-ainesjätteen vaaraominaisuuksiin perustuvat haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot ylittyvät ja maa-aines saa jätejäteluettelon nimikkeen ”17 05 03, maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita”.
• Lajittelua tehdään tarvittaessa myös vastaanottopaikkojen muiden vaatimusten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, muut ominaisuudet, jätejakeiden esiintyminen) tai muun sijoituspaikan vaatimusten mukaan.
• Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä.

​Maa-ainesten käsittely ja hyötykäyttö

​5.​ ​ Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulain mukainen lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä.

​Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

​Kohteesta poistettavat, rakennusteknisesti täyttöön soveltumattomat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), tulee toimittaa sellaiselle maakaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maanrakentamiseen kohteen ulkopuolella, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

​Maa-aineksia, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia, mutta jotka alittavat kohteen puhdistustavoitteet, voidaan suunnitelmallisesti hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä, mikäli maa-ainekset ovat rakennusteknisesti soveltuvia. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maiden hyödyntäminen alueella tulee dokumentoida ja esittää loppuraportissa.

​Pilaantumattomia maa-aineksia, joissa ei ole kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (haitta-ainepitoisuudet alle kynnysarvon), voidaan suunnitelmallisesti käyttää alueella kaivantojen täytöissä tai muussa maarakentamisessa, mikäli aines on rakennusteknisesti tarkoitukseen soveltuvaa. Pilaantumattomaksi luokiteltua ja jätteetöntä maa-ainesta voidaan suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyötykäyttää myös alueen ulkopuolella.

Muut määräykset

6.​ ​​ Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä sekä laatia asianmukaiset siirtoasiakirjat ja raportoinnit. Asiantuntijalla tulee olla voimassa oleva ympäristönäytteenottajan henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus tai riittävä kokemus vastaavan puhdistusmenetelmän ohjauksesta. Asiantuntijalla tulee lisäksi olla riittävä kokemus näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä sekä puhdistustyön raportoinnista. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettua tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta. Ympäristötekninen asiantuntija ohjaa poistettavat massat asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

​7.​ ​ Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisen rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtainen siirtoasiakirja, jossa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja tai muilla luotettavilla menettelyillä. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-ainesjätteitä ja muita purkujätteitä kuin pilaantumattomia maa-aineksia saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (494/2022) 94 §:n mukaiseen jätehuoltorekisteriin merkitty oikeus kuljettaa ammattimaisesti kyseisiä jätteitä.

8.​ ​​ Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai mittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa, puhdistustapaa tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

9.​ ​ Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa alueella tarkastus maaperän puhdistustöiden aikana.

​10. Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava.

​11. Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

​12. Alueen maaperässä olevien jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen vastaanottopaikkaan tulee huolehtia.

​13. Mikäli kaivantoon kertyy kaivutyötä haittaava vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä.

​Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun Vesihuolto Oy:n kanssa ja ilmoittaa asiasta Turun kaupungin ympäristönsuojeluun.

​Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

​14. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee välivarastoinnin olla mahdollisimman lyhytaikaista ja se on toteuttava siten, ettei välivarastoinnista aiheudu haitta-aineiden leviämistä maaperään tai vesiin sekä muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Haitta-aineiden laadusta riippuen maa-aines tulee tarpeen mukaan säilyttää tiiviillä pohjalla ja peitettynä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida puhdistusalueen ulkopuolella.

​15. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä muun muassa erilaisista riskienhallintatoimenpiteistä kuten eristerakenteiden asentamisesta.

​16. Mikäli maaperän pilaantuneisuuden havaitaan jatkuvan puhdistettavan alueen ulkopuolelle, asiasta tulee ilmoittaa kyseisen kiinteistön omistajalle sekä ympäristönsuojelulle.

Raportointi

17. Alueen puhdistustyöstä laaditaan hankekohtainen loppuraportti, jossa esitetään:

• kohteen tunnistetiedot (osoite, kiinteistötunnukset, karttaliite)
• kunnostustyön toteutus ja vastuutahot
• aikataulu
• käytetyt laadunvarmennusmenetelmät
• kaivettujen ja poistettujen ja hyötykäytettyjen maamassojen määrät, haitta-ainepitoisuudet, toimituspaikat sekä yhteenvetotaulukko näytteenottotuloksista
• alueella käytettyjen (sekä vastaanotettujen) kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maiden määrä, haitta-ainepitoisuudet, sijoituspaikat
• jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit kartalla ja analyysitulokset, yhteenvetotaulukko näytteenottotuloksista
• mahdollinen kaivantovesien käsittely
• kaivualueet
• arvio kunnostustavoitteiden ja määräysten toteutumisesta
• maaperään mahdollisesti jääneiden haitta-ainepitoisuuksien riskitarkastelu ja mahdolliset muut riskienhallintatoimenpiteet kuten huomio- ja eristerakenteet
• tiedot maaperään mahdollisesti jätetystä säiliöstä ja sitä ympäröivän maan laadusta
• jatkotutkimusten ja tarkkailujen tarve
• kunnostustyön aikaiset poikkeavat tilanteet

Puhdistuksen loppuraportti tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluun 3 kk kuluessa puhdistustyön valmistumisesta.

​Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettavien rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

​Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaan maaperä on puhdistettava siihen tilaan, ettei siitä puhdistustyön päätyttyä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

​Kohteeseen soveltuu parhaiten massanvaihtomenetelmä, sillä kohteessa poistetaan uudisrakentamisen yhteydessä joka tapauksessa rakennusteknisistä syistä maata. Lisäksi pilaantuneet maat sisältävät jonkin verran myös erilaisia jätejakeita. Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että ympäristönsuojelulain 133 §:n mukainen puhdistusvaatimus täyttyy esitetyssä maankäyttömuodossa, mikäli puhdistus toteutetaan esitetysti. Mikäli esitettyihin puhtaustavoitteisiin ei päästä, tulee riski arvioida uudelleen. Myös mikäli kohteen suunnitelmat muuttuvat riskinarvion perustiedoista, tulee riskinarvio ja sitä kautta tavoitepitoisuudet päivittää.

Määräyskohtaiset perustelut

Kohteen maankäyttö pysyy ennallaan. Tavoitepitoisuudet on määritetty niille aineille, joille puhdistettavan alueen tulevassa käytössä on tehtyjen tutkimusten perusteella ollut tarpeen asettaa puhdistustaso.

Kunnallisteknisten johtojen alueen täytöille on työturvallisuuden vuoksi määrätty erilliset sallitut haitta-ainepitoisuuksien tasot ja samalla on määrätty myös niiden erottamisesta muusta puhtaustasosta/rakenteesta. (Määräys 1).

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä tulee analysoida laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tutkimuspisteiden sijainti voidaan havaita. Mikäli jatkotutkimuksissa tai kaivun yhteydessä saadaan viitteitä muista haitta-aineista, tulee näiden pitoisuuksia tutkia myös jäännöspitoisuusnäytteistä riittävän puhdistustuloksen varmistamiseksi. (Määräys 2 ja 3)

Kohteessa sallitaan haitta-ainepitoisuuksiltaan Vna 214/2007 alemmat ohjearvot ylittävien maiden käyttö kaivantojen täyttöihin, koska kohteen maankäyttö ei muutu eikä hyötykäytöstä arvioida aiheutuvan kohtuutonta haittaa ympäristölle. Hyötykäyttö kohteessa vähentää luonnonvarojen käyttöä ja maan kuljetuksista aiheutuvia päästöjä.

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta jätteiden käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. (Määräys 4 ja 5).

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä pätevyys ja kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. Lisäksi henkilön tulee olla paikalla työtä tehtäessä, jotta valvontaa voidaan käytännössä toteuttaa. (Määräys 6).

Jätelain mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten.

Jätelain mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on lain mukaiseen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Tarkoituksena on varmistaa jätteiden asianmukainen kuljetus ja käsittelyyn toimittaminen. (Määräys 7)

Massanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 8)

Tarkastus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi. (Määräys 9)

Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 10 ja 11)

Puhdistustyössä saattaa syntyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. Kaivantoon mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen, kun tiedetään veden soveltuvuus esitettyihin käsittelyihin ja johtamiseen. (Määräys 12 ja 13)

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 14)

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole varauduttu tai voitu varautua, joten viranomaiselle varataan mahdollisuus antaa työnaikaisia lisäohjeita ja -määräyksiä. (Määräys 15)

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Kohteen maaperään tai orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, josta syystä loppuraporttiin tulee tarpeen mukaan sisältyä arvio vesien tarkkailun tarpeesta sekä tieto mahdollisista eriste- ja huomiorakenteista jne. Lisäksi tehtyjen riskienhallintatoimenpiteiden tietojen antaminen on tärkeää esimerkiksi myöhemmin tehtävien mahdollisten maankäytöllisten muutosten suunnittelulle. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. (Määräys 16 ja 17)

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (494/2022)

Jäteasetus (978/2021)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen antaminen ja sen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2028 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1370 euron maksu.

Liite 1​Toimenpidealueen sijainti kartalla​

​

​

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.