Valmistelija: vs. ympäristötarkastaja Roosa Väisänen:​

Ilmoituksen tekijä

Turun kaupunki, Kaupunkiympäristö (0204819-8)

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistaja

Osoite:

Itäinen Rantakatu 22-28, 20800 Turku

Kiinteistö:

osa kiinteistöstä 853-3-9901-0

Kiinteistön omistaja:

Turun kaupunki

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 30.5.2023, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dnro 4166-2023).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

·​ ​ ​ ​ ​ ​ Liite 1. Asemakartta

·​ ​ ​ ​ ​ ​ Liite 2. Kaavakartta

·​ ​ ​ ​ ​ ​ Liite 3. Rajanaapurien yhteystiedot

·​ ​ ​ ​ ​ ​ Liite 4. Ympäristötekninen maaperätutkimus, Turku Musiikkitalo, Itäinen Rantakatu 22-28, Turku, WSP Finland Oy, 18.08.2022, 317568

·​ ​ ​ ​ ​ ​ Liite 5. Maaperän haitta-ainetutkimus, Uusi Konserttitalo, Turku, Ramboll Finland Oy, 15100588334-002, 11.11.2020, 151005883

·​ ​ ​ ​ ​ ​ Liite 6. Kunnostuksen yleissuunnitelma, Itäinen Rantakatu 22-28, Turku, Ramboll Finland Oy, 1510076921, 16.5.2023

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Ilmoituksen kohteena oleville kiinteistöille ei ole aiemmin laadittu pilaantuneita maita koskevia päätöksiä.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Kohteessa on aikaisemmin sijainnut 1700-luvulta peräisin olevia teollisuusalueeseen liittyviä makasiinirakennuksia. Kiinteistön alueella on toiminut myös romuliike/autopurkamo sekä öljy- ja rasvatehdas 1920-1950-luvuilla. Valtaosa alueella olleista makasiinirakennuksista purettiin huonon kunnon vuoksi 1950-luvulla. 1970-luvulta alkaen alueella on sijainnut puisto.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Kohdekiinteistö on puisto- ja tiealuekäytössä. Ilmoitus koskee nykyisen Itsenäisyyden puiston aluetta. Puiston tilalle rakennetaan Turun uusi musiikkitalo.

Kunnostettava alue rajoittuu Valtion virastotalon, Paavo Nurmen puistotien ja Itäisen Rantakadun sekä Kaupunginteatterin väliselle alueelle.

Kohdealue on 14.03.2022 voimaan tulleen ”Itsenäisyydenaukion” asemakaavan 853 10/2020 mukaan kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YY-2). Rakentamisen laadun tulee olla korkeatasoista ja rakennuksen joen puoleisen tason tulee avautua visuaalisesti julkiseen kaupunkitilaan.

Maaperä

Kohteen maaperä koostuu tehtyjen tutkimusten perusteella 0–3,5 metrin paksuisen täyttömaakerroksen alla savesta. Savikerroksen alapuolella kallion päällä on noin 1 metrin paksuinen moreenikerros. Kallio on noin 1,4-18 metrin syvyydellä maan pinnasta. Alueen maaperä koostuu graniitista.

Alueen maanpinta viettää alueen eteläkulmasta pohjoiseen päin, ollen etelän puoleisella sivulla noin tasolla +6,9….+8,5 ja pohjoisen puolella noin tasolla +4.

Maaperän ylin kerros on sekalaista täyttömaata. Täyttö on paksuimmillaan alueen pohjoislaidalla eli Itäisen Rantakadun puoleisella sivulla. Maaperätutkimusten perusteella täyttökerroksen paksuus on noin 0,6…3,5 m maan pinnasta. Täyttö ohenee etelään päin siten, että Itsenäisyydenaukion katuaukion laidalla täyttöä ei enää ole.

Maaperätutkimuksissa on todettu rakennusten perustuksia ja rakennusjätettä.

Pohja- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai sellaisen välittömässä läheisyydessä. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Kaarninko, 285352) sijaitsee noin 2,7 km kohteesta kaakkoon.

Lähin pintavesi, Aurajoki, sijaitsee noin 32 metrin etäisyydellä kohteesta pohjoiseen.

Alueelle pohjatutkimusten yhteydessä asennetusta pohjavesiputkesta 9.10.2020 tehdyssä mittauksessa pohjaveden pinta oli tasolla +1,8.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maa- ja vesinäytteiden haitta-ainepitoisuudet

Maaperätutkimukset 2020

Ramboll Finland Oy toteutti kohteessa maaperän pilaantuneisuustutkimuksen syksyllä 2020 (Maaperän haitta-ainetutkimus, Uusi konserttitalo, Turku, 11.11.2020). Näytteitä otettiin syyskuussa kairakoneella kuudesta tutkimuspisteestä ja arkeologisten kaivausten yhteydessä syksyllä 2020 koekuoppakaivuuna yhdeksästä kaivannosta.

Maanäytteistä (35 kpl) arvioitiin XRF-kenttämittarilla kuparin, lyijyn ja sinkin pitoisuuksia. Seitsemässä näytepisteessä havaittiin tiilenpalasia. Kohteessa havaittiin myös vanhan rakennuksen perustukset. Maanäytteistä analysointiin laboratoriossa metallit ja puolimetallit, PAH-yhdisteet, öljyhiilivedyt, oksygenaatit sekä klooratut alifaattiset yhdisteet.

Kohteessa todettiin Vna 214/2007 alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia raskasmetalleja (Cu, Pb, Sb, Zn), PAH-yhdisteitä ja öljyhiilivetyjä C₂₁-C₄₀, yhteensä seitsemässä näytepisteessä (P2 0-0,5 m, K1/1 seinämä, K1/2 seinämä, K1/3 seinämä, K1/4 seinämä, K2/1 seinämä ja K2/2 seinämä).

Sinkin ylemmän ohjearvon pitoisuus ylittyi yhdessä näytteessä (K1/4 seinämä). PAH-yhdisteinen kokonaispitoisuus ylitti ylemmän ohjearvon kahdessa pisteessä (K1/2 ja K1/3 seinämä).

Vna 214/2007 kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia havaittiin 6 näytepisteessä antraseenin, bentso(a)antraseenin, bentso(a)pyreenin, bentso(k)fluoranteenin, fenantreenin, fluoranteenin, naftaleenin ja PAH-summapitoisuuden osalta sekä 9 näytepisteessä antimonin,

arseenin, elohopean, kadmiumin, kuparin, lyijyn ja sinkin osalta.

Maanäytteissä ei havaittu laboratorion määritysrajan ylittäviä oksygenaattien eikä kloorattujen alifaattisten yhdisteiden pitoisuuksia.

Maaperätutkimukset 2022

WSP Finland Oy toteutti kohteessa maaperän pilaantuneisuustutkimuksen 2.8.2022 (Hartela Länsi-Suomi Oy, Turku Musiikkitalo Pima, Ympäristötekninen maaperätutkimus 18.8.2022). Näytteitä otettiin kaivinkoneella kymmenestä 0,8-2,1 metrin syvyyteen asti ulottuvasta koekuopasta. Kahdessa koekuopassa näytteenotto päättyi kallion tullessa vastaan.

Maanäytteiden (27 kpl) haihtuvien orgaanisten aineiden pitoisuudet mitattiin PID-mittarilla. Kymmenestä maanäytteestä analysoitiin öljyhiilivedyt C₁₀-C₄₀, PAH-yhdisteet, arseeni ja raskasmetallit. Yhdestä maanäytteestä analysoitiin haihtuvat yhdisteet laajemmin.

Tutkimuspisteessä KK2 todettiin 0,3-1,7 metrin syvyydellä kuparia ja tutkimuspisteessä KK3 0,7-2,1 metrin syvyydellä fluoranteenia ja sinkkiä ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus. Tutkimuspisteessä KK5 syvyydellä 0,2-1,4 todettiin öljyhiilivetyjakeiden C₂₂-C₄₀ haitta-ainepitoisuus 2700 mg/kg, joka ylittää Vna 214/2007 ylemmän ohjearvon Näytteessä KK9 havaittiin sinkkipitoisuuden ylittävän alemman ohjearvon.

PAH-yhdisteitä todettiin alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia yhteensä seitsemässä tutkimuspisteessä. KK2, KK6, KK7, KK8, KK9 havaittiin fluoranteenia ja fenantreenia. Koekuopissa KK3 ja KK9 bentso(a)antraseenia ja koekuopassa KK5 öljyhiilivetyjakeita C₁₀-C₂₁. Kaikissa seitsemässä koekuopassa bentso(a)pyreenin pitoisuudet ja PAH-yhdisteiden summapitoisuus ylittivät alemmat ohjearvot.

Haitta-aineiden Vna 214/2007 kynnysarvojen ylityksiä havaittiin yhdeksän näytepisteen alueella. Useissa näytepisteissä ylittyi raskasmetallien (As,Cu, Hg, Pb, Sb, Zn) kynnysarvoja. Bentso(a)pyreenin, bentso(a)antraseenin ja bentso(k)fluoranteenin ylityksiä havaittiin myös useassa näytepisteessä. Kynnysarvot ylittyivät näytepisteissä KK5 ja KK8 myös öljyhiilivetyjakeiden C₁₀-C₄₄ osalta.

Kohteessa arvioidaan olevan noin 3900 m2 alueella 2600 m3 (5200 tn) Vna 214/2007 alemman ohjearvon ylittävää maa-ainesta.​

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Maaperän pilaantuneisuuden arviointi perustuu Valtioneuvoston asetukseen 214/2007 maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista.

Asetuksen mukaan teollisuus-, liikenne- ja varastoalueilla tai vastaavilla alueilla maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon ja ellei kohdekohtaisesta riskiarviosta muuta johdu. Kohteeseen ei laadittu erillistä kohdekohtaista riskinarviota. Kohdealueen suunniteltu maankäyttö ja olosuhteet sekä havaitut haitta-aineet huomioiden maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen perusarvioinnissa puhdistustavoitteina on käytetty Vna 214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvoja.

Kohteen alueelle tehtiin yhteensä 16 koekuoppaa/kairapistettä ja lisäksi näytteitä otettiin arkeologisten kaivausten yhteydessä viiden kaivannon alueella. Tehtyjen tutkimusten perusteella Vna 214/2007 ylemmän ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia todettiin neljän koekuopan sekä yhden arkeologisen kaivannon alueella. Pilaantuneisuuden on todettu rajoittuvan maaperän täyttökerrokseen savikerroksen yläpuolelle. Pilaantuneeksi luokiteltavaa maa-ainesta on todettu maaperän pintakerroksesta (0-0,6 m) paikoin kahden metrin syvyyteen asti. Korkeimmat haitta-ainepitoisuudet sijoittuivat alueen länsi-/luoteisosaan.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Kunnostusmenetelmänä maaperän puhdistuksessa käytetään massanvaihtoa. Massanvaihdossa maaperästä poistetaan kaivinkoneella maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät kunnostustavoitteen. Musiikkitalon rakentaminen tulee itsessään edellyttämään maaperän pintakerroksen poistoa noin tasoon +2.

Kohteen tuleva käyttötarkoitus huomioiden, kunnostustavoitteena on poistaa maa-ainesta rakentamisen edellyttämästi sekä pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät Vna 214/2007 ylemmät ohjearvot.

Kaivutöiden yhteydessä alueelta tulee poistettavaksi myös maa-ainesta, jossa haitta-aineiden pitoisuudet ovat Vna 214/2007 alempien ja ylempien ohjearvojen välissä.

Kaivutyön yhteydessä poistettava pilaantunut maa-aines toimitetaan asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Työtä valvoo ympäristötekninen valvoja. Kunnostus toteutetaan lajittelevana kaivuna. Maa-ainekset lajitellaan pilaantuneisuuden mukaan ja maa-aineksesta erotellaan mahdolliset isot kivet ja jäterakeet.

Kunnostustyön aloittamisajankohta ja ympäristöteknisen valvojan, kohteen maarakennusurakoitsijan sekä pilaantuneen maan jätekeskuksen yhteystiedot ilmoitetaan valvovalle viranomaiselle ennen kunnostustyön alkua. Kunnostustyön tilaaja tai tilaajan edustaja ilmoittaa osallistuvien tahojen yhteystiedot kunnostuksen osapuolille ennen töiden aloittamista.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Pilaantuneet maat kaivetaan lajittelevana kaivuna. Maa-ainekset lajitellaan kaivun aikana pilaantuneisuuden mukaan ja maa-aineksesta erotellaan mahdolliset isot kivet ja jätejakeet. ​ Pilaantuneen maa-aineksen lisäksi puistoalueen maaperässä on todettu rakennusjätettä (tiili, metalli, betoni, puu). Rakennusjäte erotellaan maa-aineksesta kaivuiden yhteydessä ja toimitetaan luvanvaraiselle kaatopaikalle.

Kaivutyön yhteydessä poistettava, haitta-ainepitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot ylittävä maa-aines poistetaan ja toimitetaan asianmukaisen ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Myös haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvot ylittävä maa-aines toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan, mikäli se ei sovellu kaivantojen täyttöön.

Maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot, voidaan käyttää takaisin alueen kaivantojen täyttöihin, mikäli maa-aines on rakennusteknisesti siihen soveltuvaa ja mikäli käyttötarvetta alueella on. Tarvittaessa kaivantojen täyttöön käytetään muualta tuotavaa puhdasta materiaalia.

Pilaantuneet massat pyritään kuljettamaan viipymättä asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi. Pilaantuneen maa-aineksen kuormat peitetään ja pilaantuneen maa-aineksen leviäminen kunnostusalueen ulkopuolelle estetään esimerkiksi ajoradan murskekerroksella tai siten, että pilaantuneen maa-aineksen päällä ei liikennöidä. Kuormien mukana toimitetaan jätelain 121 § mukaiset pilaantuneen maan siirtoasiakirjat. Siirtoasiakirjat laatii kohteen ympäristötekninen valvoja. Kuljetusväylien mahdollinen puhdistaminen on urakoitsijan vastuulla.

Kaivettuja maa-aineksia voidaan varastoida tilapäisesti kunnostuskohteella, mikäli se on tarpeen esimerkiksi tarkempien analyysien vuoksi tai vastaanottopaikan selvittämiseksi. Mikäli pilaantunutta maa-ainesta varastoidaan edellä mainituista syistä viikonlopun yli tai sateiseen aikaan, kasat peitetään.

Kunnostustyön aikana maaperän puhdistuksen rajausta tarkennetaan työn aikana yksityiskohtaisemmin aistinvaraisten havaintojen, kenttämittausten ja laboratorioanalyysien tulosten avulla.

Mikäli maaperän puhdistustöiden aikana alueella todetaan tutkimustuloksista poikkeavaa maaperän pilaantuneisuutta, selvitetään materiaalin laatu ja haitta-ainepitoisuudet kenttämittausten ja/tai laboratorioanalyysien avulla.

Vesien käsittely

Mikäli kunnostustyön aikana kaivantoon kertyy vettä siinä määrin että se haittaa työtä, varaudutaan veden pumppaamiseen ja käsittelyyn. Mikäli veden pinnalla todetaan hiilivetykalvo, se poistetaan imuautolla. Muilta osin kaivantoon kertyvästä vedestä otetaan vesinäyte laboratorioanalyysiä varten. Laboratoriotulosten perusteella ollaan tarvittaessa yhteydessä Turun Vesihuoltoon ja ympäristönsuojeluun.

Laadunvalvonta ja puhdistustyön lopputuloksen toteaminen

Pilaantuneen maa-aineksen poistoa ohjaa ja valvoo ympäristötekninen asiantuntija, jolla on riittävä kokemus pilaantuneen maaperän kunnostushankkeista. Ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivutyötä ja maa-ainesten lajittelua ennakkotutkimusten ja -tietojen perusteella sekä työnaikaisella näytteenotolla, kenttäanalyyseillä ja -havainnoilla. Ympäristötekninen asiantuntija vastaa massojen poiston valvonnasta, laatii siirtoasiakirjat poistettaville massoille sekä ottaa ja analysoi tarvittavat kaivun aikaiset näytteet ja jäännöspitoisuusnäytteet. Valvoja kirjaa työmaamuistiinpanoihin kaikki merkittävät työvaiheet kunnostustyön toteutukseen liittyen. Ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot ilmoitetaan valvovalle viranomaiselle aloitusilmoituksessa.

Kaivettavasta maa-aineksesta otetaan seurantanäytteitä maakerroksittain haitta-aineiden ja kunnostuskaivun edellyttämän laajuuden mukaan noin 200 m³ välein. Maaperän puhdistustyön yhteydessä hyödynnetään kohteella tehdyn maaperätutkimuksen yhteydessä saatuja analyysituloksia. Maanäytteistä mitataan työn aikana hiilivetyjen summapitoisuuksia PetriFlag-analysaattorilla ja raskasmetallien (Cu, Pb ja Zn) pitoisuuksia XRF-analysaattorilla. Noin 10 % tehdyistä mittauksista varmennetaan laboratorioanalyysein. Laboratoriossa näytteistä analysoidaan kyseisellä alueella maaperätutkimuksessa analysoidut haitta-aineet. Mikäli puhdistustyön aikana saadaan viitteistä muista haitta-aineista, analysoidaan myös kyseiset haitta-aineet laboratoriossa.

Kunnostuksen lopputuloksen varmistamiseksi kaivantojen pohjilta ja seinämistä otetaan edustavat jäännöspitoisuusnäytteet. Näytteitä otetaan kokoomanäytteinä yksi jokaista 200 m² kohden. Näytteistä analysoidaan alueella todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa.

Mikäli alueelle joudutaan jättämään maa-aineksia, joiden orgaanisten haitta-aineiden pitoisuus ylittää alemman ohjearvotason, varaudutaan kaivantoon asentamaan eristerakenne pilaantuneen maan ja puhtaan täyttömaan välille. Eristerakenteen asennuksesta laaditaan ennen asentamista suunnitelma, joka hyväksytetään Turun kaupungin ympäristönsuojelulla. Mikäli maaperään jää kunnostustavoitteet ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia, merkitään seinämät suodatinkankaalla tai vastaavalla. Mahdollisesti asennettavien eristerakenteiden sijainti esitetään kunnostuksen loppuraportissa.

Mikäli kiinteistön rajoille, kaivannon seinämään jää laboratorioanalyysien perusteella maaperän puhdistustavoitteet ylittävää maa-ainesta, arvioidaan siitä aiheutuvia riskejä erillisessä riskinarviossa. Maaperän puhdistustöitä ei lähtökohtaisesti jatketa kiinteistön ulkopuolelle.

Kunnostustyö päättyy, kun suunnittelualueen puhdistustavoitteet on saavutettu tai tarvittavat eristerakenteet on asennettu tai kohdealueen kiinteistörajat on saavutettu.

Kunnostuksen lopputulos esitetään loppuraportissa, jossa tarkastellaan myös mahdollisia jatkotoimenpiteitä. Mikäli kohde saadaan kunnostettua suunnitelman mukaiseen tavoitetasoon, ei jatkotoimenpiteille tai jälkiseurannalle ole tarvetta.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Mikäli alueella todetaan aikaisemmista tutkimuksista selvästi poikkeavaa pilaantuneisuutta, otetaan kohteesta näytteet ja toimitetaan laboratorion analysoitavaksi ja asiasta ilmoitetaan ympäristöviranomaisille. Tilanteesta riippuen kaivutyö keskeytetään tai massa siirretään loppusijoitukseen.

Mikäli maaperästä löytyy merkittäviä määriä tunnistamatonta jätejaetta, kaivutyöt keskeytetään ja aineksesta otetaan näytteet laboratorioanalyysejä varten. Laadun selvittyä ainekselle selvitetään vastaanottopaikka.

Mikäli kunnostuksen yhteydessä ympäristöön leviää voimakasta hajua, kaivutyöt keskeytetään ja työtapoja muutetaan siten, että hajupäästöt pienenevät.

Mikäli kunnostustavoitteet ylittävä pilaantuneisuus jatkuu kohdekiinteistön ulkopuolelle, kaivurajapinnalta otetaan jäännöspitoisuusnäytteet ja asennetaan tarpeen mukaan huomio- tai eristerakenne. Mikäli kunnostustavoitteen ylittävä pilaantuneisuus jatkuu syvemmälle kuin kaivuteknisesti on mahdollista päästä, tiedotetaan asiasta ympäristönsuojeluviranomaisia ja laaditaan riskinarvio sekä tarvittaessa eristerakennesuunnitelma.

Työnaikaisten riskien hallinta, työsuojelu ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Kunnostustyön ajaksi alue rajataan työmaa-aidalla ja työmaa merkitään pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin varoituskyltein.

Pilaantuneen maa-ainekset pyritään kaivamaan suoraan kuorma-autojen kyytiin. Mikäli maa-ainesta on tarpeen välivarastoida kohteella esim. viikonlopun yli, peitetään pilaantunut maa-aines pölyämisen ja mahdollisten sadevesien vaikutusten estämiseksi. Maa-aineksen välivarastointiin käytetään tarvittaessa Vaasanpuiston aluetta.

Kunnostustyön aikana kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maamassoja varaudutaan kastelemaan pölyämisen estämiseksi. Mikäli työmaa-alueen ulkopuolelle kulkeutuu maata kunnostettavalta alueelta, se poistetaan ajoreittejä pesemällä ja harjaamalla.

Pilaantuneiden maa-ainesten kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi.

Haitta-aineille voi altistua työn aikana hengitysteiden ja suoran kosketuksen kautta. Työntekijöillä tulee olla tarpeelliset suojavarusteet ja ympäristötekninen asiantuntija antaa ohjeet hengityssuojainten käytöstä haihtuvien hiilivetyjen mittaustulosten perusteella. Työmaa-alueella ei syödä tai juoda.

Kirjanpito

Kunnostustyömaan valvoja pitää kirjaa työmaan tapahtumista kunnostustöiden aikana. Kirjaa pidetään vähintään alueelta poistetuista maista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka, ajankohta), otetuista näytteistä (näytetiedot, ajankohta, mittaustulokset, havainnot), sekä erityishavainnoista ja poikkeamista.

Maaperän kunnostustyön päätyttyä toteutetuista ympäristöteknisistä toimenpiteistä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään seuraavat asiat:

-​ ​ ​ ​ ​ ​ ​ kohteen tunnistetiedot ja työn vastuuhenkilöt sekä muut kunnostustyöhön osallistuneet tahot

-​ ​ ​ ​ ​ ​ ​ kunnostustyön toteutus ja aikataulu

-​ ​ ​ ​ ​ ​ ​ laadunvarmennusmenetelmät

-​ ​ ​ ​ ​ ​ ​ kunnostustyön seuranta ja tiedot kaivetuista ja poistetuista maa-aineksista, niiden haitta-ainepitoisuudet sekä massamäärät ja vastaanottopaikat

-​ ​ ​ ​ ​ ​ ​ vesien käsittely (tarvittaessa)

-​ ​ ​ ​ ​ ​ ​ kaivualueet kartalla

-​ ​ ​ ​ ​ ​ ​ täytöissä hyödynnetyt maa-ainekset

-​ ​ ​ ​ ​ ​ ​ mahdolliset huomio- ja eristerakenteet

-​ ​ ​ ​ ​ ​ ​ analyysitulokset taulukoituna (poistetut, jäännöspitoisuustiedot) ja mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio

-​ ​ ​ ​ ​ ​ ​ arvio tavoitteiden toteutumisesta ja tarvittaessa jälkiseurantasuunnitelma

-​ ​ ​ ​ ​ ​ ​ kunnostuksen aikataulu

-​ ​ ​ ​ ​ ​ ​ piirustus näytteenottopaikkojen sijainnista

Loppuraportti toimitetaan ympäristöviranomaisille viimeistään 3 kuukauden kuluessa puhdistustyön valmistumisesta.

Kunnostuksen aikataulu

Maaperän kunnostustyöt aloitetaan alustavan aikatauluarvion mukaan syksyllä 2023. Kunnostustyöt suoritetaan suunnittelualueella alkavan rakentamisen yhteydessä.

Ympäristönsuojelupäällikön päätös

Turun kaupungin ympäristönsuojelu on tarkastanut pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetty toimenpidealue) maaperän puhdistamisessa ja kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisessä kaivualueella on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.​ ​ ​ ​ ​ ​ ​ ​ ​ Puhdistettavan alueen maaperästä tulee rakentamisen yhteydessä poistaa maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät Vna 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot:

Bentso(a)antraseeni 15 mg/kg

Bentso(a)pyreeni 15 mg/kg

Bentso(k)fluoranteeni 15 mg/kg

Fenantreeni 15 mg/kg

Fluoranteeni 15 mg/kg

Naftaleeni 15 mg/kg

PAH-yhdisteet 100 mg/kg

​

Antimoni 50 mg/kg

Kupari 200 mg/kg

Lyijy 750 mg/kg

Sinkki 400 mg/kg

​

Öljyhiilivedyt C₁₀-C₂₁ 1000 mg/kg

Öljyhiilivedyt C₂₁-C₄₀ 2000 mg/kg

​

Tavoitepitoisuudet on määritetty niille haitta-aineille, joita on aiemmissa tutkimuksissa todettu asetuksen alemmat ohjearvot ylittävä pitoisuus. Mikäli puhdistustyön yhteydessä havaitaan alueen maaperässä kyseisten haitta-aineiden lisäksi merkittävissä määrin myös muita haitta-aineita, on niiden puhdistustavoitteena asetuksen mukaiset ylemmät ohjearvot.

Lisäksi alueelta tulee poistaa maaperässä olevat jätteet vähintään rakentamisen ja pilaantuneen maaperän kaivutöiden edellyttämässä laajuudessa. Mikäli kaivurajapinnoilla tai muualla alueella todetaan vaarallisia jätteitä, tule jätejakeet poistaa ja /tai niiden aiheuttama ympäristö/terveysriski arvioida. Asiassa on tällöin oltava yhteydessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluun.

2.​ ​ ​ ​ Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi massanvaihtokaivantojen reunoilta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytteen edustama alue on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan.

​Pilaantuneen maaperän poistamiseksi tehtyjen massanvaihtokaivantojen reunoilta ja pohjalta on otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Jokaisesta kaivannosta on sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä, kaivannon pohjalta yksi ja seinämistä vähintään neljä.

​Mikäli pohjan ja seinämien yhteenlaskettu pinta-ala on alle 5 m², on tällaisesta kaivannosta koottava vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä (pohjasta ja seinämästä).

3.​ ​ ​ ​ Jäännöspitoisuusnäytteitä tulee tutkia kenttämittarein.

Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa kenttätestitulosten varmistamiseksi. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin ne haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

Mikäli alueella havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää myös laboratorioanalyysein.​ Analyysimenetelmien on oltava sellaisia, että analyysituloksia voidaan verrata asetettuihin puhdistustavoitteisiin.

Maa-ainesten luokittelu, käsittely ja hyötykäyttö

4.​ ​ ​ ​ Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttätestein tai laboratorioanalyysien avulla seuraavasti:

-​ ​ ​ ​ ​ ​ ​ Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyt kynnysarvot.

-​ ​ ​ ​ ​ ​ ​ Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.

-​ ​ ​ ​ ​ ​ ​ Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyt alemmat ohjearvot.

-​ ​ ​ ​ ​ ​ ​ Kohteesta poistettava maa-ainesjäte luokitellaan haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella joko vaarattomaksi tai vaaralliseksi jätteeksi. Vaarattoman maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet alittavat vaarallisen jätteen raja-arvot ja jäte saa jäteluettelon nimikkeen ”17 05 04, muut kuin nimikkeessä 17 05 03 mainitut maa- ja kiviainekset”. Vaarallisessa jätteessä maa-ainesjätteen vaaraominaisuuksiin perustuvat haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot ylittyvät ja maa-aines saa jäteluettelon nimikkeen ”17 05 03, maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita”.

-​ ​ ​ ​ ​ ​ ​ Lajittelua tehdään tarvittaessa myös vastaanottopaikkojen muiden vaatimusten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, muut ominaisuudet, jätejakeiden esiintyminen) tai muun sijoituspaikan vaatimusten mukaan.

5.​ ​ ​ ​ Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä kyseistä jätettä.

Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulain mukainen lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä.

Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

Kohteesta poistettavat, rakennusteknisesti täyttöön soveltumattomat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), tulee toimittaa sellaiselle maakaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia voidaan mahdollisesti hyödyntää maanrakentamiseen kohteen ulkopuolella, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Maa-aineksia, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia, mutta jotka alittavat alemmat ohjearvot, voidaan suunnitelmallisesti hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä, niiden ollessa jätteettömiä ja rakennusteknisesti kyseiseen käyttöön soveltuvia. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maiden hyödyntäminen alueella tulee dokumentoida ja esittää loppuraportissa.

Pilaantumattomia jätteettömiä maa-aineksia, joissa ei ole kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (haitta-ainepitoisuudet alle kynnysarvon), voidaan suunnitelmallisesti käyttää alueella kaivantojen täytöissä tai muussa maarakentamisessa, mikäli aines on rakennusteknisesti tarkoitukseen soveltuvaa. Pilaantumattomaksi luokiteltua ja jätteetöntä maa-ainesta voidaan suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyötykäyttää myös alueen ulkopuolella.​

Ympäristötekninen valvonta ja kuljetus

6.​ ​ ​ ​ Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee aina olla paikalla, kun kohteessa kaivetaan tai kohteesta poistetaan pilaantuneeksi todettuja tai epäiltyjä maita tai kun kohteesta kaivetaan tai poistetaan vaarallista jätettä.

Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä sekä laatia asianmukaiset siirtoasiakirjat ja raportoinnit. Asiantuntijalla tulee olla voimassa oleva ympäristönäytteenottajan henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus tai riittävä kokemus vastaavan puhdistusmenetelmän ohjauksesta. Asiantuntijalla tulee lisäksi olla riittävä kokemus näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä sekä puhdistustyön raportoinnista.

7.​ ​ ​ ​ Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee välivarastoinnin olla mahdollisimman lyhytaikaista ja se on toteuttava siten, ettei välivarastoinnista aiheudu haitta-aineiden leviämistä maaperään tai vesiin sekä muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Haitta-aineiden laadusta riippuen maa-aines tulee tarpeen mukaan säilyttää tiiviillä pohjalla ja peitettynä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida päätösalueen ulkopuolella.

8.​ ​ ​ ​ Vaarallisen jätteen, POP-jätteen, pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisen rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset sähköiset siirtoasiakirjat, jossa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta.

Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on luettavissa siirron aikana ja siinä olevien tietojen on oltava saatavilla kaikille siirtoon osallistuville. Jätteen haltijan on vahvistettava siirtoasiakirjassa annettujen tietojen oikeellisuus, jätteen kuljettajan jätteen kuljetettavaksi ottaminen ja vastaanottajan jätteen vastaanotto sähköisellä allekirjoituksella, sähköisellä leimalla tai muulla luotettavalla sähköisellä todentamismenetelmällä. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirjan tiedot kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Tiedot siirroista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

9.​ ​ ​ ​ Jätteen saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011)​ 142 §:n mukaisen jätehuoltorekisterin mukaan oikeus kuljettaa ammattimaisesti kyseisiä jätteitä.

Muut määräykset

10. Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai mittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa, puhdistustapaa tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

11. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa alueella tarkastus maaperän puhdistustöiden aikana.

12. Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava.

Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

13. Mikäli alueilla, joilla kaivetaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä tai pilaantuneita maita ja kaivantoon kertyy kaivutyötä haittaava vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein.

Vesi tulee tarvittaessa toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä.

Mikäli kaivantovettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun Vesihuolto Oy:n kanssa ja ilmoittaa asiasta Turun kaupungin ympäristönsuojeluun.

​Mikäli kaivantovettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

14. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä muun muassa erilaisista riskienhallintatoimenpiteistä kuten eristerakenteiden asentamisesta.

Mikäli maaperän pilaantuneisuuden havaitaan jatkuvan puhdistettavan alueen ulkopuolelle, asiasta tulee ilmoittaa kyseisen kiinteistön omistajalle sekä ympäristönsuojelulle.

Raportointi

15. Alueen puhdistustyöstä laaditaan hankekohtainen loppuraportti, jossa esitetään:

·​ ​ ​ ​ ​ ​ Kohteen tunnistetiedot (osoite, kiinteistötunnukset, karttaliite)

·​ ​ ​ ​ ​ ​ Kunnostustyön toteutus, vastuutahot ja aikataulu aloitus- ja lopetuspäivineen

·​ ​ ​ ​ ​ ​ Käytetyt laadunvarmennusmenetelmät

·​ ​ ​ ​ ​ ​ Kaivettujen ja poistettujen maa-ainesten määrät, haitta-ainepitoisuudet (yhteenveto ja analyysitulokset), toimituspaikat sekä tarpeen mukaan kuormakirjanpito

·​ ​ ​ ​ ​ ​ Yhteenveto alueella hyödynnetyistä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävistä maa-aineksista (määrä, haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikka)

·​ ​ ​ ​ ​ ​ Yhteenveto jäännöspitoisuusnäytteistä ja analyysitulokset

·​ ​ ​ ​ ​ ​ Mahdollinen kaivantovesien käsittely (määrä, laatu, mahdolliset käsittely- ja johtamistiedot)

·​ ​ ​ ​ ​ ​ Arvio kunnostustavoitteiden ja määräysten toteutumisesta

·​ ​ ​ ​ ​ ​ Maaperään mahdollisesti jääneiden haitta-ainepitoisuuksien riskitarkastelu ja toteutetut riskienhallintatoimenpiteet (kuten huomio- ja eristerakenteet)

·​ ​ ​ ​ ​ ​ Jatkotutkimusten ja tarkkailujen tarve

·​ ​ ​ ​ ​ ​ Kunnostustyön aikaiset poikkeavat tilanteet

·​ ​ ​ ​ ​ ​ Kartalla tulee esittää puhdistetun alueen rajat, muut kaivualueet sekä kaivusyvyydet. Lisäksi kartalla tule esittää jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit sekä niiden jäännöspitoisuudet haitta-ainepitoisuustasojen mukaisesti eritettynä (esimerkiksi värikoodit Vna 214/2007 mukaisille tasoille). Lisäksi kartalla tulee esittää mahdolliset riskienhallintatoimenpiteet kuten huomio- ja eristerakenteet sekä alueella uudelleen käytettyjen kaivumassojen hyödyntämisalueet

Loppuraportti tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluun 3 kk kuluessa puhdistustyön valmistumisesta.

Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettavien rakennusten huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaan maaperä on puhdistettava siihen tilaan, ettei siitä puhdistustyön päätyttyä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Kohteeseen soveltuu parhaiten massanvaihtomenetelmä, sillä kohteessa poistetaan joka tapauksessa musiikkitalon rakentamisen yhteydessä maa-aineksia. Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että ympäristönsuojelulain 133 §:n mukainen puhdistusvaatimus täyttyy puhdistettavalla alueella esitetyssä maankäyttömuodossa, mikäli puhdistus toteutetaan esitetysti. Mikäli esitettyihin puhtaustavoitteisiin ei päästä, tulee riski arvioida uudelleen.

Määräyskohtaiset perustelut

Kohteen maankäyttö tulee muuttumaan. Kohteesta poistetaan rakentamisen yhteydessä maa-aineksia. Tavoitepitoisuudet on määritetty niille aineille, joita on ennakkotutkimuksissa todettu alemmat ohjearvot ylittävä pitoisuus. Puhdistustavoitteissa on huomioitu tuleva maankäyttö. (Määräys 1).

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä tulee analysoida laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tutkimuspisteiden sijainti voidaan havaita. Mikäli jatkotutkimuksissa tai kaivun yhteydessä saadaan viitteitä muista haitta-aineista, tulee näiden pitoisuuksia tutkia myös jäännöspitoisuusnäytteistä riittävän puhdistustuloksen varmistamiseksi. (Määräys 2 ja 3)

Maa-ainesjätteiden ja rakennusjätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta jätteiden käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätejakeet. (Määräys 4 ja 5).

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä pätevyys ja kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. Lisäksi henkilön tulee olla paikalla työtä tehtäessä, jotta valvontaa voidaan käytännössä toteuttaa. (Määräys 6).

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 7)

Jätelain (646/2011) 121 ja 121a §:ien mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten. Siirtoasiakirjoissa on jätelain muutoksen myötä siirryttävä sähköisiin siirtoasiakirjoihin. (Määräys 8)

Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 142 §:n mukaiseen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Tarkoituksena on varmistaa jätteiden asianmukainen kuljetus ja käsittelyyn toimittaminen. (Määräys 9)

Massanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 10)

Tarkastus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi. (Määräys 11)

Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 12)

Puhdistustyössä saattaa syntyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. Kaivantoon mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen, kun tiedetään veden soveltuvuus esitettyihin käsittelyihin ja johtamiseen. (Määräys 13)

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole varauduttu tai voitu varautua, joten viranomaiselle varataan mahdollisuus antaa työnaikaisia lisäohjeita ja -määräyksiä. (Määräys 14)

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos ja mahdolliset tulevat puhdistustarpeet voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Kohteen maaperään tai orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, josta syystä loppuraporttiin tulee tarpeen mukaan sisältyä arvio jatkotarkkailun tarpeesta sekä tieto mahdollisista eriste- ja huomiorakenteista sekä muista riskienhallintatoimenpiteistä. Maa-alueen omistajan on esitettävä mahdollisille uusille omistajille tai haltijoille käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka ovat saattaneet aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai maan- tai maa-aineisten käyttörajoitteita. Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. (Määräys 15)

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (978/2021)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen antaminen ja sen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2028 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunkiympäristölautakunnan vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1370 euron maksu.

​

Liite Toimenpidealueen sijainti kartalla

​

Renja Rasimus

Ympäristöinsinööri

ympäristönsuojelupäällikkö sijainen

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.