Ympäristönsuojelu, ympäristöinsinööri Renja Rasimus 15.6.2023:

Ilmoituksen tekijä

KOy GeneCity c/o Turun Teknologiakiinteistöt (3142496-5)

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistaja

Osoite:

Teollisuuskatu 42, 20520 Turku

Kiinteistö:

853-12-70-8

Kiinteistön omistaja:

Turun kaupunki

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 27.4.2023, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dnro 3105-2023).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Liite 1. Sijaintikartta
• Liite 2. Asemakaava
• Liite 3. Naapurikiinteistöjen omistajatiedot
• Liite 4. Tutkimusraportti, Teollisuuskatu 42, Turku, Turun Teknologiakiinteistöt Oy, 318249, 30.3.2023 (liitteenään Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, Teollisuuskatu 42, Turku, Turun Teknologiakiinteistöt Oy, 318249, 24.3.2023)
• Liite 5. Puhdistuksen Yleissuunnitelma, Teollisuuskatu 21, Turku, Turun Teknologiakiinteistöt Oy, 318249, 4.4.2023
• Liite 6. Maanomistajan suostumus

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Ei aiempia ilmoituksia tai päätöksiä.

​Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Käytössä olleiden suunnitelmapiirustusten perusteella kiinteistöllä on ollut ainakin Vesijohtoliike Onninen Oy:n ja Huber Oy:n toimisto sekä varasto. Alueelta on vuonna 2022 purettu vuonna 1966 valmistunut teollisuusrakennus. Vanhoissa suunnitelmakuvissa puretun toimistorakennuksen luoteisosassa oli merkintä kattilahuoneesta. Ennen rakentamista kiinteistö on ilmakuvien mukaan ollut peltoa.

Maaperässä todetut haitta-aineet voivat olla osittain peräisin alueella harjoitetusta toiminnasta sekä osittain liittyä jätejakeita sisältävään täyttöön. Kiinteistön alueella ei ole tiedossa onnettomuuksia tai yksittäisiä päästöjä maaperään.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Kiinteistö on ollut erilaisessa toimisto ja varastokäytössä. Kiinteistöllä toteutetun ympäristöteknisen tutkimuksen aikaan (tammikuu 2023) alue toimi telineiden, työmaakoppien yms. varastoalueena.

Kiinteistölle on suunniteltu rakennettavan uudisrakennus (toimisto-/teollisuusrakennus) ja piha- ja pysäköintialueita sekä myöhemmin rakennettava pysäköintihalli (kiinteistön etelä/kaakkoisosaan). Toimisto-/teollisuusrakennusta voidaan laajentaa myöhemmin.

Asemakaavassa (853 55/1991) kiinteistö sijaitsee teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella (T).

Kiinteistö rajoittuu lounaispuolella Teollisuuskatuun, luoteispuolella Sammontakojankatuun (tiealueiden kiinteistönumero 853-12-9901-0), koillispuolella teollisuuskiinteistöön (853-12-70-7) ja kaakkoispuolella puistoalueeseen (853-12-9903-0).

Lähin luonnonsuojelualue (Pääskyvuoren etelärinteen pähkinäpensaslehto LTA202128 sijaitsee kiinteistöltä noin 1,0 kilometriä itään.

Maaperä

Maanmittauslaitoksen sähköisen karttapalvelun maaperäkartan 1:20 000 mukaan kiinteistön alue on täytemaata. Alueen maanpinta on karttatarkastelujen mukaan tasolla +19,5.

Tutkimusten yhteydessä maaperän pintaosan todettiin olevan täyttömaata 1,0-2,5 metrin syvyydelle. Täyttökerroksen alapuolella todettiin kaikissa koekuopissa savea. Koekuopissa todettiin paikoin louhetta/kiviä. Vanhojen maaperätutkimusten (Siren&Siren 1964) perusteella savikerroksen paksuus alueella on luokkaa 8-10 metriä.

Pohja- ja pintavedet

Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Kaarninko (0285352), joka sijaitsee noin 12 kilometrin etäisyydellä kiinteistöltä lounaaseen. Alueelta ei ole käytettävissä mitattuja pohjaveden korkeus- tai virtaussuuntatietoja. Todennäköisesti pohjavesi virtaa savikerroksen alapuolisissa karkeampi rakenteisissa maakerroksissa.

Tutkimuksessa koekuoppaan 11 suotautui orsivettä. Kolmessa koekuopassa veden päällä oli lievää öljykalvoa.

Lähin pintavesistö on Jaaninoja, joka sijaitsee noin 0,6 kilometriä kiinteistön kaakkoispuolella.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet

Ympäristöteknisessä maaperätutkimuksessa (WSP Finland Oy, 2023) kiinteistölle tehtiin yhteensä 17 koekuoppaa. Lisäksi puretun rakennuksen alueelta otettiin yksi näyte kaivannosta ja yksi näyte kaivumassasta. Maanäytteitä otettiin yhteensä 50 kpl.

Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 ylemmän ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia on todettu kolmessa koekuopassa (KK2, KK10 ja KK17). Asetuksen alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia on todettu kuudessa koekuopassa (KK1, KK9, KK10, KK11, KK14 ja KK17).

Tutkimuksissa todetut asetuksen ylemmät ohjearvot ylittävät haitta-aineiden maksimipitoisuudet olivat kupari 321 mg/kg (KK2), elohopea 73 mg/kg (KK2), sinkki 1800 mg/kg (KK2) ja öljyhiilivedyt C₂₁-C₄₀ 2980 mg/kg (KK7). Alemmat ohjearvot ylittävien haitta-aineiden maksimipitoisuudet olivat lyijy 384 mg/kg (KK10) ja öljyhiilivedyt C₁₀-C₂₁​ 769 mg/kg (KK17).

Lisäksi lähes kaikissa tutkimuspisteissä on todettu asetuksen mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä olevia haitta-ainepitoisuuksia (arseeni, kadmium, antimoni, bentseeni, trikloorieteeni, öljyhiilivedyt C10-C40, antraseeni, fenantreeni, fluoranteeni, bentso(a)antraseeni, bentso(a)pyreeni, PAH-yhdisteiden summapitoisuus).

Kiinteistön alueella tehdyssä tutkimuksessa on lähes kaikissa tutkimuspisteissä (19 kpl) todettu merkkejä jätejakeista täyttömaakerroksessa ja niiden määrä vaihtelee. Muun muassa koekuopissa KK1 ja KK2 jätejakeita arvioitiin olevan 20–40 % maa-aineksesta. Tutkimuksen yhteydessä täytön on todettu sisältävän pääasiassa tiiltä, betonia, puuta (lauta ja oksa), metallia sekä paikoin myös muovia, lasia, posliinia, kaakelia ja kipsiä.

Vesinäytteiden haitta-ainepitoisuudet

Kiinteistöltä ei otettu vesinäytteitä.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Kiinteistöllä toteutetuissa tutkimuksissa on todettu valtioneuvoston asetuksen 21472007 kynnysarvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia 15 tutkimuspisteessä Edellä mainittu huomioiden maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava. Pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitu kohdekohtaisella riskinarviolla (WSP Oy, 24.3.2023), jossa määritettiin suurimmat sallitut haitattomat pitoisuudet eri haitta-aineille huomioiden kiinteistön käyttö ja suunniteltu rakentaminen. Pitoisuudet on määritetty siten, ettei niiden alittuessa arvioida muodostuvan kulkeutumisriskiä tai terveys- ja ympäristöhaittaa.

Tarkastelussa on oletettu, että viheralueelle tulee 0,2 metrin paksuinen rakenne- tai kasvukerros. Muu piha-alue oletetaan päällystetyksi (asfaltti, kivetys). Suora kosketus haitta-ainepitoiseen maaperään, pölyäminen ja pintavalunta eivät näin ollen ole mahdollisia haitta-aineiden kulkeutumisreittejä. Lisäksi tarkastelussa on oletettu, että rakennuksen alle asetetaan radonputkisto. Rakennus on kellarillinen ja kellaritiloihin on suunnitteilla laboratorio-, sosiaali- verstas- ja varastotiloja.

Suurimmat haitattomat pitoisuudet on määritetty kolmelle eri osa-alueelle:

• tehdas-/toimistorakennuksen alapuolinen maaperä
• paikoitus-/viheralue
• pysäköintihallin alapuolinen maaperä

Kohdealueen maaperä on rakennuksen, päällysteen tai kasvukerroksen alla, joten haitta-ainepitoisen maan pölyäminen, pintavalunta ja suora kosketus haitta-ainepitoiseen maaperään ei ole mahdollisia kulkeutumis- tai altistusreittejä. Mahdollisia kulkeutumisreittejä maaperään ovat haihtuminen sisä- tai ulkoilmaan sekä kulkeutuminen orsi- /pohjaveden mukana. Tarkasteltaviksi haitta-aineiksi on siten valikoituneet öljyhiilivetyjakeet C₁₀-C₄₀ sekä öljyhiilivetyjen bensiinijakeet C₅-C₁₀. Lisäksi tarkasteltaviksi haitta-aineisi on valikoituneet haihtuviksi tai erittäin haihtuviksi luokitellut yhdisteet, joita tai joiden hajoamistuotteita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi BTEX-yhdisteet ja klooratut eteenit.

PAH-yhdisteistä tarkastelun valittiin haihtuvaksi luokiteltu naftaleeni, jota todettiin useissa näytteissä kynnysarvon ylittävä pitoisuus ylittävä pitoisuus. Lisäksi haitta-aineeksi valittiin arseeni, jonka pitoisuus ylitti kynnysarvon suurimmassa osassa näytteitä. Lisäksi tarkasteltaviksi aineiksi nostettiin metalleista elohopea, lyijy ja sinkki.

Muiden kuin kohteessa todettujen, laboratorion määritysrajat ylittävien haitta-aineiden ei arvioida aiheuttavan kulkeutumis-, terveys- tai ympäristöriskiä ohjearvoja alempina pitoisuuksia. Mikäli ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia todetaan näiden haitta-aineiden osalta, tulee niiden haitattomat pitoisuudet tarkistaa, mikäli ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia ei poisteta maaperästä.

Riskiarviossa kullekin haitta-aineelle on määritetty suurin haitaton pitoisuus, jotka on esitetty taulukossa 1. Suurimman haitattoman pitoisuuden alittuessa, haitta-aineesta ei arvion mukaan muodostu merkittävää haitta-aineiden kulkeutumisriksiä tai aiheudu terveys- tai ekologista haittaa. Orgaanisten haitta-aineiden osalta haitattomat pitoisuudet on asetettu sellaiseksi, ettei liikkuvaa faasia muodostu.

Taulukko 1. Riskinarviossa eri osa-alueille määritetyt suurimmat haitattomat pitoisuudet

Tarkastelun perusteella muiden raskasmetallien kuin elohopean pitoisuuksia ei ole tarpeen kohteessa rajoittaa, koska ainoa altistusreitti kohteen haitta-aineille on sisäilmaan haihtuneiden haitta-aineiden hengitys, eikä haihtuminen ole mahdollinen kulkeutumisreitti muille metalleille kuin elohopealle. Näin ollen ei ole tarvetta rajoittaa myöskään muiden asetuksessa lueteltujen metallien (antimoni, kadmium, koboltti, kromi, nikkeli, vanadiini) pitoisuuksia kuin tässä tarkasteltujen, jos niitä rakentamisen aikana todetaan.

Kiinteistöllä ei tutkimuksissa todettu pitoisuuksia, jotka ylittäisivät riskinarvion mukaiset suurimmat haitattomat pitoisuudet eikä todettujen pitoisuuksien siten katsota aiheuttavan kulketumisriskiä eikä terveys- tai ympäristöhaittaa. Näin ollen maaperää ei luokitella pilaantuneeksi eikä kiinteistöllä siten katsota olevan maaperän puhdistustarvetta tai tarvetta riksinhallintatoimenpiteille. Kiinteistöltä poistetaan kuitenkin rakentamisen edellyttämien kaivutöiden yhteydessä haitta-ainepitoista maa-ainesta.

Mikäli kiinteistöllä todetaan kaivuiden yhteydessä sellaisia haihtuvia haitta-aineita kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, joita ei tehdyissä riskinarvioissa ole tarkasteltu, on niiden mahdollisesti aiheuttama riski tarkasteltava erikseen.

Kiinteistölle tehtävien putkikaivantojen (mm. vesi-, viemäri- ja kaapelikaivannot) täytöissä käytetään jätteetöntä pilaantumatonta maa-ainesta (pitoisuus alle asetuksen alemman ohjearvon).

Verrattaessa kiinteistöiltä otetuista maanäytteistä tehtyjen laboratorioanalyysien tuloksia kohteen maaperän puhdistukselle asetettuihin tavoitepitoisuuksiin, otetaan huomioon käytettävien analyysimenetelmien virhemarginaalit. Analyysien virhemarginaalit ilmoitetaan kohteen maaperän puhdistamisesta laadittavassa raportissa.

Kiinteistön alueella toteutetussa ympäristöteknisessä tutkimuksessa ei todettu riskiarvioperusteisesti määritettyjä suurimpia haitattomia pitoisuuksia ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia eli kiinteistön maaperää ei luokitella pilaantuneeksi eikä kiinteistön alueella ole maaperän puhdistustarvetta.

Maaperässä todetut haitta-aineet on kuitenkin otettava huomioon kaikessa rakentamisessa ja kaivettujen maiden käsittelyssä ja sijoittamisessa, vaikka pitoisuudet eivät ylitä määritettyjä haitattomia pitoisuuksia.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Mahdolliset pilaantuneeksi todettavat alueet puhdistetaan rakentamisen edellyttävien kaivutöiden yhteydessä massanvaihdolla. Maaperän puhdistusta ja haitta-ainepitoisten maiden poistoa ohjaa ympäristötekninen asiantuntija ennakkotutkimuksen ja kaivun aikana tehtävien havaintojen ja kenttätestien/laboratorioanalyysien perusteella.

Mikäli puhdistusmenetelmä vaihtuu tai täydentyy työn edetessä, sovitaan muutoksista Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa ennen toimenpiteiden aloittamista.

Maaperän puhdistustavoitteeksi on määritetty riskinarviossa huomioitujen haitta-aineiden osalta riskiarvion perusteella esitetyt suurimmat haitattomat pitoisuudet. Kiinteistöltä poistetaan kaivutöiden yhteydessä maa-aines, jossa mainitut pitoisuudet ylittyvät tai kiinteistöllä toteutetaan raportin mukaiset riskienhallintatoimenpiteet. Lisäksi kiinteistön maaperästä poistetaan jätejakeita sisältävä täyttö vain pilaantuneisuuden (maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet ylittävät puhdistustavoitteet) ja rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Jätejakeiden esiintyminen huomioidaan poistettavien kaivumaiden sijoittelussa.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Maa-ainesten luokittelu

Maaperän pilaantuneisuuden ja rakentamisen edellyttämän kaivun vuoksi kaivetut ja poistettavat maa-ainekset luokitellaan kohteen aiempien tutkimustulosten ja kaivutyön yhteydessä tehtyjen kenttätestien ja laboratorioanalyysien perusteella. Maa-ainekset ohjataan oikeisiin vastaanottopaikkoihin selvitetyn haitta-ainekoostumuksen ja haitta-aineiden kokonaispitoisuuden perusteella.

Kaivun yhteydessä eri tasoisesti pilaantuneet maat sekä toimenpidealueella hyödynnettäväksi soveltuvat maat pidetään erillään. Pilaantuneet maa-ainekset ovat lähtökohtaisesti aina jätettä ja ne toimitetaan luvanvaraiseen käsittely- /sijoituspaikkaan. Jos pilaantumattomat maat eivät ole hyödynnettävissä kohteessa tai muussa luvanvaraisessa käyttökohteessa, myös edellä mainitut maat ovat lähtökohtaisesti jätettä.

Maaperän kunnostamisen yhteydessä kiinteistöltä poistettava maa-aines luokitellaan ympäristöteknisen valvojan toimesta seuraavasti:

• Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta.
• Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävä ja alemman ohjearvon alittava maa-aines luokitellaan pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia (ns. kynnysarvomaa)
• Haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi.
• Kohteelta poistettava maa-ainesjäte luokitellaan haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella joko vaarattomaksi (Jäteluettelon nimike 17 05 04, muut kuin nimikkeessä 17 05 03 mainitut maa- ja kiviainekset) tai vaaralliseksi jätteeksi (Jäteluettelon nimike 17 05 03, maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita).

Kaivetun maa-aineksen jäteluonteen arviointiin ja luokitteluun sovelletaan jätelakia (646/2011), ympäristöministeriön muistiota ”Maa-ainesten hyödyntäminen - opas kaivettujen maa-ainesten luokittelusta jätteeksi ja hyödyntämiskelpoisuuden arvioinnista 3.7.2015”, Valtioneuvoston asetusta 214/2007, Valtioneuvoston asetusta jätteistä 978/2021, jätedirektiiviä (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY), jäteasetusta (Vna jätteitä 978/2021) sekä ympäristöministeriön opasta ”Ympäristöministeriön julkaisuja 2019:2 Jätteen luokittelu vaaralliseksi jätteeksi – päivitetty opas”. Kaatopaikalle sijoittamisessa huomioidaan Valtioneuvoston asetuksessa kaatopaikoista 331/2013 esitetyt jätteen kelpoisuusvaatimukset.

Kaivu tehdään pääosin lajittelevana kaivuna siten, että isot kivet, lohkareet tai jätekappaleet erotellaan kaivukonetarkkuudella erilleen maa-aineksista. Pienempiä alueella esiintyviä jätejakeita ei ole suunniteltu eroteltavan maa-aineksesta kohteella.

Mikäli alueelta kaivettavat maa-ainekset vaativat haitta-ainepitoisuuksiensa tai muiden ominaisuuksien perusteella muuta erityiskäsittelyä kuin loppusijoitusta kaatopaikalle, maa-aines toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa käsitellä edellä mainittuja maa-aineksia. Alueelta poistettavat Valtioneuvoston asetuksen 21472007 kynnysarvojen ja alemman ohjearvon välissä olevat rakennusteknisesti täyttöön soveltumattomat massat sijoitetaan luvanvaraiselle maankaatopaikalle tai ympäristöteknisen valvojan ohjaamalle luvanvaraiselle vastaanottoasemalle. Mikäli edellä mainittuja massoja halutaan toimittaa muualle kuin maankaatopaikalle tai luvanvaraiselle vastanottoasemalle, tulee massojen hyötykäyttö hyväksyttää sijoituskunnan ympäristönsuojelusta vastaavalla. Mikäli hyödyntäminen tapahtuu Turun kaupungin alueen ulkopuolella, toimitetaan tieto hyödyntämispaikasta Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

Vedenkäsittely

Mikäli maaperän puhdistuksen ja haitta-ainepitoisen maan kaivun yhteydessä kaivannoista on tarve poistaa vettä, otetaan vedestä vesinäytteet. Mikäli myöhemmin rakennustyön yhteydessä on kaivannosta tarpeen poistaa vettä ja vedessä havaitaan viitteitä haitta-aineista (esim. öljykalvo), otetaan vedestä vesinäytteet. Vesien jätevesiviemäriin johtamisesta ja mahdollisesta käsittelytarpeesta sovitaan Turun Vesihuolto Oy:n ja Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Tarvittaessa kaivannosta poistettava orsivesi esikäsitellään ennen viemäriin johtamista. Merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävä vesi voidaan poistaa kaivannosta imuautolla.

Maa-ainesten hyödyntäminen

Kaivantojen täytöissä käytetään muualta tuotua tarkoitukseen soveltuvaa pilaantumatonta maa-ainesta ja/tai kohteesta kaivettua maa-ainesta. Käytettävän maa-aineksen tulee olla jätteetöntä ja maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tulee alittaa aluekohtaiset puhdistustavoitteet sekä soveltua tarkoitukseen rakennusteknisesti.

Määritetyt haitattomat pitoisuudet alittavien kaivettujen maa-ainesten hyödyntäminen kiinteistöllä perustuu siihen, ettei kiinteistöllä todettujen haitta-aineiden arvioida aiheuttavan merkittävää terveys- tai ympäristöhaittaa. Kaivumassojen kiinteistöllä tapahtuvalla hyötykäytöllä voidaan vähentää luonnonvarojen käyttöä sekä kuljetuksen aiheuttamia päästöjä ja muita mahdollisia haitallisia ympäristövaikutuksia.

Maa-ainesten hyödyntämisessä tulee huomioida putkikaivantojen (mm. vesi-, viemäri- ja kaapelikaivannot).

Laadunvalvonta ja puhdistustyön lopputuloksen toteaminen

Maaperän puhdistamista ja haitta-ainepitoisten massojen poistoa ohjaa riittävän kokemuksen omaava ympäristötekninen asiantuntija. Ympäristötekninen asiantuntija tarkistaa kaivutyön aikana kaivumassojen haitta-ainepitoisuuksia kenttätestein ja tarvittaessa laboratorioanalyysein sekä ohjaa poistettavat massat haitta-ainepitoisuuksien perusteella asianmukaisiin vastaanottopisteisiin.

Massojen ohjauksessa hyödynnetään kohteen alueella aiemmin tehtyjen ympäristöteknisten tutkimusten laboratorioanalyysien tuloksia. Lisäksi kaivun aikana otetaan massoista näytteitä, joista tarkkaillaan haihtuvien yhdisteiden suhteellista esiintymistä PID-mittarilla ja raskasmetallien sekä arseenin pitoisuuksia XRF-kenttämittarilla sekä tarvittaessa mitataan kokonaishiilivetypitoisuutta Petroflag-kenttätestillä. Lisäksi kaivumassoista analysoidaan tarvittaessa laboratoriossa öljyhiilivetyjen (C₁₀-C₄₀), PAH-yhdisteiden tai arseenin ja raskasmetallien pitoisuuksia. Kaivumassoista määritetään tarvittaessa muita haitta-aineita, mikäli kaivun aikana tehtävät havainnot sitä edellyttävät.

Kaivumassojen lisäksi ympäristötekninen asiantuntija tarkistaa pilaantuneiden massojen poiston jälkeen massanvaihtokaivantojen pohjan ja seinämien jäännöspitoisuudet. Massanvaihtokaivantojen rajoilta otetaan kokoomanäytteitä kaivantojen pohjilta ja seinämistä. Näytteet otetaan maaperään kerrosrakenne huomioiden siten, että yksi kokoomanäyte edustaa noin 100-150 m²:n suuruista puhdistettua aluetta. Haihtuvien yhdisteiden suhteellista esiintymistä mitataan PID-mittarilla, raskasmetallien ja arseenin pitoisuuksia XRF-kenttämittarilla sekä kokonaishiilivetypitoisuutta PetroFlag-kenttätestillä. Lisäksi jäännöspitoisuusnäytteitä toimitetaan laboratorioanalyysiin siten, että haitta-ainepitoisuudet noin 30 % kunnostetun alueen pinta-alasta tulee varmistettua laboratoriossa. laboratoriossa analysoidaan niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita edellä mainitulla työalueella on todettu.

Ympäristötekninen asiantuntija laatii pilaantuneita maita sisältävistä kuormista siirtoasiakirjan (sähköinen tai paperinen kuorman vastaanottavalle jätteenkäsittelykeskukselle. Ensisijaisesti pyritään käyttämään jätteen vastaanottajan sähköistä siirtoasiakirjaa. Siirtoasiakirjoihin merkitään Valtioneuvoston asetuksen 978/2021 40 §:n mukaiset tiedot.

Jätteen haltija tai hänen valtuuttamansa taho säilyttää siirtoasiakirjoja kolme vuotta ja toimittaa siirtoasiakirjan tiedot Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään niin sanottuun SIIRTO-rekisteriin. Pilaantuneen maan kuljetuksista pidetään ympäristöteknisen asiantuntijan toimesta kuormakirjanpitoa. Jätteen kuljettajan tulee olla merkitty jätelain mukaiseen jätehuoltorekisteriin ja hänellä tulee olla lupa kuljettaa kyseisiä jätteitä. Siirtoasiakirjan ja jätehuoltorekisteriotteen tulee olla mukana kuljetuksen aikana. Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi.

Mikäli kiinteistön alueella tai kiinteistön rajoille on jäämässä puhdistustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, varaudutaan ne erottamaan täyttömaista suodatinkankaalla (arseeni- ja raskasmetallit, PAH-yhdisteet ja öljyhiilivedyt >C₂₂-C₄₀) tai tarvittaessa eristämään bentoniittimatolla (esim. öljyhiilivedyt C₅-C₁₀ ja >C₁₀-C₂₁, BTEX sekä klooratut liuottimet).

Ennen erottavan/eristävän rakenteen asentamista ollaan yhteydessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluun. Ympäristötekninen valvoja on paikalla, kun erottavaa/eristävää rakennetta asennetaan. valvoja ottaa myös eri työvaiheista valokuvia. Rakenteet kuvataan loppuraportissa ja merkitään raporttiin liitettävään karttaan.

Puhdistusta ei jatketa ilmoituksen kohteena oleva kiinteistön ulkopuolelle. Pilaantuneen maaperän puhdistustyö massanvaihdolla päätetään, kun maaperän puhdistustavoite on saavutettu tai erottava/eristävä rakenne on asennettu.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Mikäli kiinteistöllä todetaan kaivuiden yhteydessä sellaisia haihtuvia haitta-aineita kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, joita tehdyssä riskinarviossa ei ole tarkasteltu, on niiden mahdollisesti aiheuttama riski tarkasteltava erikseen. Jos odottamattomia haitta-aineita sisältäviä maita kaivetaan ja poistetaan kiinteistöltä, maa-ainekset toimitetaan käsiteltäviksi laitoksille, joilla on kyseisten massojen käsittelylupa.

Mikäli kaivutöiden yhteydessä todetaan maaperän pilaantuneisuuden jatkuvan kunnostettavan alueen ulkopuolelle, ilmoitetaan asiasta Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Puhdistusta ei jatketa ilmoituksen kohteena olevan kiinteistön ulkopuolelle.

Mikäli työn kuluessa ilmenee jotakin muuta maaperän pilaantuneisuuden tai puhdistustoimenpiteiden kannalta yllättävää, ilmoitetaan siitä viipymättä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

Työnaikaisten riskien hallinta, työsuojelu ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän puhdistaminen tehdään uudisrakennustöiden yhteydessä ja alue tullaan aitaamaan.

Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt (kaivu, kuljetus jne.) pyritään tekemään siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta haittaa ympäristölle. Maaperän puhdistamisen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maanrakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Pilaantuneiden maiden kaivun ja lastauksen aiheuttamat ympäristövaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Kaivun ja kuljetuksen aikana voi esiintyä pilaantuneiden maiden pölyämistä. Massojen pölyämistä seurataan näköhavainnoin kaivutyön aikana ja tarvittaessa massoja kostutetaan pölyämisen ehkäisemiseksi.

Kaivettavat massat kuljetetaan kuorma-autoilla käsittelypaikkoihin. Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi pölyämisen estämiseksi. Pilaantuneen maaperän puhdistustyöhön osallistuvilla työntekijöillä tulee olla käytettävissä henkilökohtaiset suojavarusteet. Suojaimien käytöstä päättää kenttämittausten perusteella työmaan vastaava mestari tai työsuojelusta vastaava henkilö.

Kestävä kunnostaminen

Puhdistusmenetelmäksi on valittu massanvaihto, koska kiinteistöllä tehdään uudisrakentamiseen liittyviä kaivutöitä. Muiden puhdistusmenetelmien ei tässä kohteessa arvioida olevan kustannustehokkaita tai järkeviä. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa on määritetty haitattomat pitoisuudet kohteessa todetuille haitta-aineille. Kohteesta poistetaan vain maa-ainekset, joissa em. haitattomat pitoisuudet ylittyvät ja ne kaivumaat, jotka rakentamisen vuoksi on tarpeen kaivaa ja poistaa alueelta ja joita ei voida hyödyntää kiinteistöllä.

Kohteen olosuhteet, käyttö ja todetut haitta-aineet huomioiden esitetyt puhdistustavoitteet ovat riittäviä. Pois kuljetettavan maa-aineksen sijoituspaikkoja valitessa pyritään kustannustehokkuuden lisäksi minimoimaan kuljetusmatkat, jolloin massojen kuljetuksesta aiheutuva ympäristökuormitus vähenee. Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt (kaivu, kuljetus jne.) tehdään siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta haittaa ympäristölle. Maaperän puhdistamisen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maanrakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista ja vaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Maa-ainesten kuljetusten ei arvioida aiheuttavan häiriötä alueen muulle liikenteelle.

Puhdistustöiden jälkeen kiinteistön maaperässä ei ole haitta-aineita sellaisissa pitoisuuksissa, jotka rajoittaisivat kiinteistön suunniteltua käyttöä.

Kirjanpito

Maaperän puhdistustyön aikana pidetään pöytäkirjaa, johon kirjataan kaivetut massat, kenttätestien ja laboratorioanalyysien tulokset, massojen sijoitus- ja käsittelypaikat ym. puhdistuksen dokumentoinnin kannalta oleelliset tiedot.

Maaperän puhdistustyöstä laaditaan raportti, jossa esitetään kiinteistöltä poistettujen haitta-aineita sisältävien maamassojen määrät, massanvaihtokaivannon rajaus ja jäännösnäytepisteiden sijainnit. Lisäksi esitetään analyysitulokset sekä yhteenvetotaulukot alueelta otetuista näytteistä. Massanvaihdon toimenpideraportissa esitetään arvio puhdistustyön tavoitteiden toteutumisesta. Raportissa esitetään lisäksi mahdolliset toteutetut erottavat/eristävät rakenteet.

Mikäli kohteen maaperään jää puhdistuksen jäljiltä pilaantunutta maata (esitettyjen tavoitepitoisuuksien ylityksiä), määritetään mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve riskitarkastelun perusteella. Tarvittaessa esitetään erillinen jatkotoimenpidesuunnitelma Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Massanvaihdon toimenpideraportti toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustöiden päättymisestä.

Maaperän puhdistuksen aloittamisajankohta ja valvojan yhteystiedot ilmoitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle ennen töihin ryhtymistä viimeistään aloitusilmoituksen yhteydessä. Aloitusilmoitukseen kirjataan myös pilaantuneiden massojen vastaanottopaikkojen tiedot. Maaperän puhdistuksen lopetusilmoitus toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle, kun maaperän puhdistustyöt on saatu päätökseen.

Kunnostuksen aikataulu

Maaperän kunnostustyöt on alustavan suunnitelman mukaan tarkoitus aloittaa kesäkuussa 2023.

Ympäristönsuojelupäällikön päätös

Päätös​Turun kaupungin ympäristönsuojelu on tarkastanut pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetty toimenpidealue) maaperän puhdistamisessa ja kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisessä kaivualueella on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.​ ​​ Alueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Lisäksi alueelta tulee poista riskinarvion mukaiset suurimmat haitattomat pitoisuudet ylittävät maa-ainekset (liite 1.Suurimmat haitattomat pitoisuudet).

Alueelta on poistettava jätejakeet vähintään rakentamisen ja maaperän pilaantuneisuuden puhdistamisen edellyttämässä laajuudessa. Mikäli kaivurajapinnoilla tai muualla alueella epäillään tai todetaan vaarallisia jätteitä, tulee jätejakeet poistaa ja/tai niiden aiheuttama ympäristö/terveysriski arvioida. Asiassa on tällöin oltava yhteydessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluun.

Mikäli puhdistustyön yhteydessä havaitaan, että alueen maaperässä on aiemmin havaittujen haitta-aineiden lisäksi Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina muita haitta-aineita, tulee niiden puhdistustarve myös arvioida riskiarvioperusteisesti.

​2.​ ​​ Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi massanvaihtokaivantojen reunoilta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytteen edustama alue on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan.

​Pilaantuneen maaperän poistamiseksi tehtyjen massanvaihtokaivantojen reunoilta ja pohjalta on otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Jokaisesta kaivannosta on sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä, kaivannon pohjalta yksi ja seinämistä vähintään neljä.

​Mikäli pohjan ja seinämien yhteenlaskettu pinta-ala on alle 5 m², on tällaisesta kaivannosta koottava vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä (pohjasta ja seinämästä).

​3.​ ​ Jäännöspitoisuusnäytteitä tulee tutkia kenttämittarein.

​Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa kenttätestitulosten varmistamiseksi. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin ne haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

​Mikäli alueella havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää myös laboratorioanalyysein. Analyysimenetelmien on oltava sellaisia, että analyysituloksia voidaan verrata asetettuihin puhdistustavoitteisiin.

Maa-ainesten luokittelu

5.​ ​​ Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttätestein tai laboratorioanalyysien avulla seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyt kynnysarvot.
• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyt alemmat ohjearvot.
• Kohteesta poistettava maa-ainesjäte luokitellaan haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella joko vaarattomaksi tai vaaralliseksi jätteeksi. Vaarattoman maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet alittavat vaarallisen jätteen raja-arvot ja jäte saa jäteluettelon nimikkeen ”17 05 04, muut kuin nimikkeessä 17 05 03 mainitut maa- ja kiviainekset”. Vaarallisessa jätteessä maa-ainesjätteen vaaraominaisuuksiin perustuvat haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot ylittyvät ja maa-aines saa jäteluettelon nimikkeen ”17 05 03, maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita”.
• Lajittelua tehdään tarvittaessa myös vastaanottopaikkojen muiden vaatimusten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, muut ominaisuudet, jätejakeiden esiintyminen) tai muun sijoituspaikan vaatimusten mukaan.

​Maa-ainesten käsittely ja hyötykäyttö

6.​​ ​ Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä kyseistä jätettä.

​Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä.

Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

Kohteesta poistettavat, rakennusteknisesti täyttöön soveltumattomat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), tulee toimittaa sellaiselle maakaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä jätteettömiä maa-aineksia voidaan mahdollisesti hyödyntää maanrakentamiseen kohteen ulkopuolella, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Maa-aineksia, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia, mutta jotka alittavat kohteen puhdistustavoitteet sekä alemmat ohjearvot, voidaan suunnitelmallisesti hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä. Maa-ainesten on oltava rakennusteknisesti kyseiseen käyttöön soveltuvia ja jätteettömiä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maiden hyödyntäminen alueella tulee dokumentoida ja esittää loppuraportissa.

Pilaantumattomia jätteettömiä maa-aineksia, joissa ei ole kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (haitta-ainepitoisuudet alle kynnysarvon), voidaan suunnitelmallisesti käyttää alueella kaivantojen täytöissä tai muussa maarakentamisessa, mikäli aines on rakennusteknisesti tarkoitukseen soveltuvaa. Pilaantumattomaksi luokiteltua ja jätteetöntä maa-ainesta voidaan suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyötykäyttää myös alueen ulkopuolella.

Ympäristötekninen valvonta ja kuljetus

7.​ ​ Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee aina olla paikalla, kun kohteessa kaivetaan tai kohteesta poistetaan pilaantuneeksi todettuja tai epäiltyjä maita tai kun kohteesta kaivetaan tai poistetaan vaarallista jätettä.

​Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä sekä laatia asianmukaiset siirtoasiakirjat ja raportoinnit. Asiantuntijalla tulee olla voimassa oleva ympäristönäytteenottajan henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus tai riittävä kokemus vastaavan puhdistusmenetelmän ohjauksesta. Asiantuntijalla tulee lisäksi olla riittävä kokemus näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä sekä puhdistustyön raportoinnista.

​8.​ ​ Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee välivarastoinnin olla mahdollisimman lyhytaikaista ja se on toteuttava siten, ettei välivarastoinnista aiheudu haitta-aineiden leviämistä maaperään tai vesiin sekä muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Haitta-aineiden laadusta riippuen maa-aines tulee tarpeen mukaan säilyttää tiiviillä pohjalla ja peitettynä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida puhdistusalueen ulkopuolella.

​9.​ ​ Vaarallisen jätteen, POP-jätteen, pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisen rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset sähköiset siirtoasiakirjat, jossa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta.

Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on luettavissa siirron aikana ja siinä olevien tietojen on oltava saatavilla kaikille siirtoon osallistuville. Jätteen haltijan on vahvistettava siirtoasiakirjassa annettujen tietojen oikeellisuus, jätteen kuljettajan jätteen kuljetettavaksi ottaminen ja vastaanottajan jätteen vastaanotto sähköisellä allekirjoituksella, sähköisellä leimalla tai muulla luotettavalla sähköisellä todentamismenetelmällä. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirjan tiedot kolmen vuoden ajan siirron päättymisestä. Tiedot siirroista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

10.​ ​ Jätteen saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 142 §:n mukaisen jätehuoltorekisterin mukaan oikeus kuljettaa ammattimaisesti kyseistä jätettä.

Muut määräykset

11.​ ​ ​Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai mittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa, puhdistustapaa tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

​12.​ ​ Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa alueella tarkastus maaperän puhdistustöiden aikana.

​13.​ ​ ​Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava.

​Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

​14.​ ​ ​Mikäli alueilla, joilla kaivetaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä tai pilaantuneita maita, kaivantoon kertyy kaivutyötä haittaavaa vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein.

​Vesi tulee tarvittaessa toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä.

​Mikäli kaivantovettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun Vesihuolto Oy:n kanssa ja ilmoittaa asiasta Turun kaupungin ympäristönsuojeluun.

​Mikäli kaivantovettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

15.​ ​ Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä muun muassa erilaisista riskienhallintatoimenpiteistä kuten eristerakenteiden asentamisesta.

​Mikäli maaperän pilaantuneisuuden havaitaan jatkuvan puhdistettavan alueen ulkopuolelle, asiasta tulee ilmoittaa kyseisen kiinteistön omistajalle sekä ympäristönsuojelulle.

Raportointi

16.​ ​ Alueen puhdistustyöstä tulee laatia hankekohtainen loppuraportti, jossa esitetään:

• Kohteen tunnistetiedot (osoite, kiinteistötunnukset, karttaliite)
• Kunnostustyön toteutus, vastuutahot ja aikataulu aloitus- ja lopetuspäivineen
• Käytetyt laadunvarmennusmenetelmät
• Kaivettujen ja poistettujen maa-ainesten määrät, haitta-ainepitoisuudet (yhteenveto ja analyysitulokset), toimituspaikat sekä tarpeen mukaan kuormakirjanpito
• Yhteenveto alueella hyödynnetyistä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävistä maa-aineksista (määrä, haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikka)
• Yhteenveto jäännöspitoisuusnäytteistä ja analyysitulokset
• Mahdollinen kaivantovesien käsittely (määrä, laatu, mahdolliset käsittely- ja johtamistiedot)
• Arvio kunnostustavoitteiden ja määräysten toteutumisesta
• Maaperään mahdollisesti jääneiden haitta-ainepitoisuuksien riskitarkastelu ja toteutetut riskienhallintatoimenpiteet (kuten huomio- ja eristerakenteet)
• Jatkotutkimusten ja tarkkailujen tarve
• Kunnostustyön aikaiset poikkeavat tilanteet
• Kartalla tulee esittää puhdistetun alueen rajat, muut kaivualueet sekä kaivusyvyydet. Lisäksi kartalla tule esittää jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit sekä niiden jäännöspitoisuudet haitta-ainepitoisuustasojen mukaisesti eritettynä (esimerkiksi värikoodit Vna 214/2007 mukaisille tasoille). Lisäksi kartalla tulee esittää mahdolliset riskienhallintatoimenpiteet kuten huomio- ja eristerakenteet sekä alueella uudelleen käytettyjen kaivumassojen hyödyntämisalueet

Loppuraportti tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluun 3 kk kuluessa puhdistustyön valmistumisesta.

Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettavien rakennusten huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaan maaperä on puhdistettava siihen tilaan, ettei siitä puhdistustyön päätyttyä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Kohteeseen soveltuu parhaiten massanvaihtomenetelmä, sillä kohteesta poistetaan rakentamisen yhteydessä joka tapauksessa maa-aineksia. Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että ympäristönsuojelulain 133 §:n mukainen puhdistusvaatimus täyttyy puhdistettavalla alueella esitetyssä maankäyttömuodossa, mikäli puhdistus toteutetaan esitetysti. Mikäli esitettyihin puhtaustavoitteisiin ei päästä, tulee haitta-aineista kohteessa syntyvä riski arvioida uudelleen.

Määräyskohtaiset perustelut

Kohteeseen ollaan rakentamassa uudisrakennus. Puhdistustavoitteet on määritetty riskiarvioperusteisesti niille aineille, joille riskinarvion ja tehtyjen tutkimusten perusteella on ollut tarpeen asettaa puhdistustaso. Puhdistustavoitteissa on huomioitu tuleva maankäyttö ja rakentamistoimenpiteet. Jätteiden osalta puhdistustavoite on määritetty lähtökohtaisesti rakentamisen ja maaperän pilaantuneisuuden puhdistamisen edellyttämään tasoon, mutta tarvittaessa alueella tulee lisäksi tehdä jätteiden vaarallisuuden tarkempaa arviointia ja mahdollisesti poistamista. (Määräys 1)

​Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä tulee analysoida laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tutkimuspisteiden sijainti voidaan havaita. Mikäli jatkotutkimuksissa tai kaivun yhteydessä saadaan viitteitä muista haitta-aineista, tulee näiden pitoisuuksia tutkia myös jäännöspitoisuusnäytteistä riittävän puhdistustuloksen varmistamiseksi. (Määräys 2 ja 3)

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle ja jotta jätteiden käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätejakeet. (Määräys 4, 5 ja 6)

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä pätevyys ja kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. Lisäksi henkilön tulee olla paikalla työtä tehtäessä, jotta valvontaa voidaan käytännössä toteuttaa. (Määräys 7)

​Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 8)

Jätelain (646/2011) 121 ja 121a §:ien mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten. Siirtoasiakirjoissa on jätelain muutoksen myötä siirryttävä sähköisiin siirtoasiakirjoihin. (Määräys 9)

Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan jätteen saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain 142 §:n mukaiseen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Tarkoituksena on varmistaa jätteiden asianmukainen kuljetus ja käsittelyyn toimittaminen. (Määräys 10)

Massanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 11)

​Tarkastus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi. (Määräys 12)

​Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 13)

Puhdistustyössä saattaa syntyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. Kaivantoon mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa tarpeen mukaan sopia erikseen, kun tiedetään veden soveltuvuus esitettyihin käsittelyihin ja johtamiseen. (Määräys 14)

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole varauduttu tai voitu varautua, joten viranomaiselle varataan mahdollisuus antaa työnaikaisia lisäohjeita ja -määräyksiä. (Määräys 15)

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos ja mahdolliset tulevat puhdistustarpeet voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti.

Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Kohteen maaperään tai orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, josta syystä loppuraporttiin tulee tarpeen mukaan sisältyä arvio jatkotarkkailun tarpeesta sekä tieto mahdollisista eriste- ja huomiorakenteista sekä muista riskienhallintatoimenpiteistä.

Maa-alueen omistajan on esitettävä mahdollisille uusille omistajille tai haltijoille käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka ovat saattaneet aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai maan- tai maa-aineisten käyttörajoitteita sekä alueella tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä. Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. (Määräys 16)

Sovelletut säännökset ja oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021)

jätedirektiivi, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Maa-ainesten hyödyntäminen - opas kaivettujen maa-ainesten luokittelusta jätteeksi ja hyödyntämiskelpoisuuden arvioinnista, 3.7.2015, Ympäristöministeriön muistio

Jätteen luokittelu vaaralliseksi jätteeksi – päivitetty opas, Ympäristöministeriön julkaisu 2019:2

Päätöksen antaminen ja sen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2028 asti.

​Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunkiympäristölautakunnan vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1370 euron maksu.​

Liite 1​Toimenpidealueen sijainti kartalla

Liite 2​Puhdistustavoitteet

​

Renja Rasimus

ympäristöinsinööri

ympäristönsuojelupäällikön varahenkilö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.