Ympäristönsuojelu, ympäristöinsinööri Renja Rasimus 1.6.2023:

Ilmoituksen tekijä

ST1 Oy (0201124-8)

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistaja

Osoite:

Tampereentie 24, 20300 Turku

​Kiinteistö:

853-81-52-4

Kiinteistön omistaja:

Turun kaupunki

​Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

​Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 19.4.2023, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dnro 3046-2023).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Liite 1. Asemapiirros
• Liite 2. Kaavakartta
• Liite 3. Rajanaapurien yhteystiedot
• Liite 4. Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti, St1 Oy, Shell Express Turku Raunistula, Tampereentie 24, 20300 Turku, Lageon Oy, 1.1.2023
• Liite 5. Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen yleissuunnitelma, Shell Express turku Raunistula 2103, St1 oy, Sitowise Oy, YKK67811, 14.4.2023
• Maanomistajan suostumus

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Kiinteistöllä on tehty maaperän puhdistustöitä vuonna 2003. Lounais-Suomen ympäristökeskus on 25.7.2003 antanut pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta päätöksen (diaarinumero LOS-2003-Y-437-18, dnro 5687-2003).

Lounais-Suomen ympäristökeskus on 28.11.2008 antanut maaperän puhdistustyöstä ja sitä koskevasta raportista lausunnon. Lausunnon mukaan loppuraportissa on todettu toimenpidealueen maaperän puhdistustyön lopputulos ja ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan maaperä on puhdistettu asiaa koskevan päätöksen mukaisesti. Samalla on todettu, että jatkossa entisen huoltoasemarakennuksen alueella tehtävät maankaivutyöt on suunniteltava ja toteutettava siten, että töiden yhteydessä syntyvä haitta-ainepitoinen maa-ainesjäte saadaan toimitettua laitokselle, jolla on lupa ottaa vastaan kyseistä jätettä. Menettely on tarpeen, koska rakennuksen alapuoliseen maaperään jäi polttonesteperäisiä aromaattisia yhdisteitä, joiden yhteispitoisuus on raportin mukaan noin 3 mg/kg (näytepisteet S85 ja S101). Maa-ainesta, jossa aromaattisten yhdisteiden kokonaispitoisuus on edellä mainitun suuruinen, ei saa sijoittaa vapaasti.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Kohteessa on ollut jakeluasematoimintaa 1960-luvulta asti.

Kiinteistöltä purettiin vuonna 2003 vanha huoltamorakennus sekä sen aikainen polttoaineiden jakeluinfra maanalaisine säiliöineen ja rakennettiin nykyaikainen automaattinen jakeluasema. Purkutyön yhteydessä maaperä kunnostettiin massanvaihdolla purettujen rakenteiden alueilla. Tällöin purkutyön yhteydessä poistettiin kahdeksan vuosina 1986 ja 1997 asennettua maanalaista polttonestesäiliötä sekä huoltamorakennuksen alkuperäinen jäteöljysäiliö). Kaivantoihin ei jäännöspitoisuusnäytteiden perusteella jäänyt kunnostustavoitteita ylittäviä pitoisuuksia. Alkuperäiset kuusi luultavasti 1960-luvulta peräisin ollutta säiliötä on poistettu vuonna 1986.

Alueella olevan St1 Oy:n polttoaineiden automaattiaseman Shell Express Turku Raunistula toiminta päättyy ja polttoaineiden jakeluun liittyvät laitteet ja rakenteet puretaan pois kesän 2023 aikana. Jakeluaseman lisäksi kohdekiinteistöllä ei ole nykyisin muita toimintoja. Purkutyön yhteydessä purettavien rakenteiden alueelle tehdään tarvittavat maaperätutkimukset sekä kunnostustoimenpiteet.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Kohdekiinteistö on polttoaineiden jakeluasemakäytössä. Jakeluasema puretaan heinäkuun 2023 loppuun mennessä ja alue on muuttumassa asuinrakennuskäyttöön.

Alue rajoittuu Oikotien, Tampereentien ja Oskarinkujan väliselle alueelle. Yli 200 metrin etäisyydellä luoteessa Raunistulan kentän takana sijaitsevat Vätin puiston arvokkaat ketoalueet.

Kohdealue on 17.10.2020 voimaan tulleen ”Oskarinkujan” asemakaavan 853 14/2017 mukaan asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-1). Rakennusten maantasokerroksiin saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja sekä päivähoitotiloja.

Maaperä

Kohteen maaperä koostuu tehdyn tutkimuksen perusteella 2-4 m paksuisen täyttöhiekkakerroksen alla luonnollisesta savesta. Kalliopintaa ei havaittu tutkimuksissa.

GTK:n kartan perusteella kohteen maaperä on täyttömaata.

Pohja/orsivesi todettiin noin 1-2 m syvyydessä.

Pohja- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai sellaisen välittömässä läheisyydessä. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Huhtamäki, 0285304, muu vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) sijaitsee noin 1,9 km kohteesta koilliseen.

Lähin pintavesi, Aurajoki, sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä kohteesta itään.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maa- ja vesinäytteiden haitta-ainepitoisuudet

Purkutyö 2003

Alkuperäisen huoltamorakennuksen ja polttoaineiden jakeluinfran purkutyön yhteydessä vuonna 2003 tehtiin maaperän kunnostustoimenpiteitä tarvittavilta osin. Toteutuneista kaivannoista otettiin jäännöspitoisuusnäytteet eikä niiden perusteella maaperään jäänyt kunnostustavoitteita ylittäviä haitta-aineiden pitoisuuksia (Toimenpideraportti Tampereentie 24, turku, 19.3.2003, Golder Associates Oy). Maaperään jäi sellaisia bensiinin hiilivetyjä, joille ei ole annettu Vna 214/2007 viitearvoja (työn aikana SAMASE-viitearvoja), eikä niistä esitetyn riskiarvioinnin perusteella arvioida olevan haittaa ympäristölle tai terveydelle.

Huoltamorakennuksen purkujätteiden käsittely on tehty purkusuunnitelman mukaisesti, maaperäkunnostuksen toimenpideraportti ei ota kantaa jätteiden käsittelyyn.

Maaperätutkimukset 2022

Lageon Oy toteutti kohteessa maaperän pilaantuneisuustutkimuksen 7.12.2022 (St1 Oy, Ympäristötekninen tutkimusraportti, Shell Express Turku Raunistula, 1.1.2023). Näytteitä otettiin seitsemästä tutkimuspisteestä keskiraskaalla porakonekairalla. Tutkimuspisteet ulotettiin 3-4 metrin syvyyteen saakka. Tutkimuspisteiden sijoittamista rajoittivat polttoaineen jakeluun liittyvät rakenteet ja tekniikka sekä alueella sijainneet maanalaiset kaapelit ja putket.

Tutkimusten aikana kiinteistöllä olevasta pohjavesiputkesta PVP1 otettiin vesinäyte.

Maanäytteet (26 kpl) arvioitiin aistinvaraisesti ja haihtuvien orgaanisten suhteelliset pitoisuudet mitattiin PID-mittarilla. Yhdeksästä maanäytteestä ja yhdestä vesinäytteestä analysoitiin öljyhiilivedyt C5-C40, BTEX-yhdisteet ja oksygenaatit. Kahdesta tiilijätteisestä maanäytteestä analysoitiin metallit ja yhdestä PAH-yhdisteet.

Tutkimuspisteessä T5 todettiin 3-4 metrin syvyydellä MTBE/TAME summapitoisuuden (7,5 mg/kg) ylittävän alemman ohjearvon.

Tutkimuspisteessä T6 todettiin 1-2 metrin syvyydellä öljyhiilivetyjakeiden C₁₀-C₄₀ summapitoisuuden (330 mg/kg) kynnysarvon ylitys. Kynnysarvon ylitys on mahdollisesti johtunut asfaltista.

Tutkimuspisteessä T1, T3 ja T5 todettiin tiilijätettä 0-2 metrin syvyydellä. Bentso(a)pyreenin pitoisuus (0,25 mg/kg) ylitti kynnysarvotason tutkimuspisteessä T3 syvyydellä 1-2 metriä.

Muiden tutkittujen haitta-aineiden pitoisuudet alittivat Vna 214/2007 kynnysarvot maanäytteissä.

Vesinäytteessä ei todettu laboratorion analyysimenetelmien määritysrajoja ylittäviä pitoisuuksia tutkittuja aineita.

Kohteessa arvioidaan olevan noin 650 m² alueella 650 m³ (1300 tn) Vna 214/2007 alemman ohjearvon ylittävää maa-ainesta.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Maaperän pilaantuneisuuden arviointi perustuu valtioneuvoston asetukseen 214/2007 maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista. Asetuksen liitteessä on annettu kynnys- ja ohjearvot maaperän haitta-ainepitoisuuksille. Asetuksen mukaan maaperän pilaantuneisuus on arvioitava kohdekohtaisesti, mikäli yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon. Mikäli taustapitoisuus alueella on yleisesti kynnysarvoa korkeampi, arviointikynnyksenä pidetään taustapitoisuutta. Pilaantuneisuuden arviointi perustuu kohdekohtaiseen arvioon maaperässä olevien haitallisten aineiden mahdollisesti aiheuttamasta vaarasta tai haitasta terveydelle tai ympäristölle.

Kohteeseen ei laadittu erillistä riskinarviota.

Altistuminen haitta-aineille on nykytilanteessa mahdollista ainoastaan maankaivun yhteydessä. Altistumisriski on vähäinen nykytilanteessa. Altistuminen haitta-aineille kaivun yhteydessä voi tapahtua ihokosketuksella, maa-aineksen nielemisellä sekä haitta-aineita sisältävän pölyn hengittämisellä. Ihokosketukselta suojaudutaan suojavaatteilla. Pölyämistä vältetään maan kastelulla ja peittämällä välivarastoitavat maa-aineskasat.

Kohteen maaperä todettiin ennakkotutkimusten perusteella ainakin yhden tutkimuspisteen T5 alueella pilaantuneeksi.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Jakeluaseman toiminnan päättyessä ja maanalaisten rakenteiden poisto huomioiden kunnostaminen on kustannustehokkainta tehdä massanvaihdolla. Massanvaihdolla maaperästä poistetaan kaivinkoneella maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät kunnostustavoitteen.

Kiinteistön polttoaineiden jakelutoiminnan loputtua maaperä on suunniteltu kunnostettavaan sellaiseen tilaan, että kiinteistön jatkokäytölle ei ole rajoitetta. Kunnostustavoitteena on poistaa jakeluasematoiminnan seurauksena polttoaineiden hiilivedyillä pilaantunut maa-aines siinä määrin, että haitta-ainepitoisuudet alittavat vähintään alemman ohjearvontason. Tavoitepitoisuudet on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1. Kunnostuksen tavoitepitoisuudet

Bentseeni 0,2 mg/kg

Tolueeni 5 mg/kg

Etyylibentseeni 10 mg/kg

Ksyleenit 10 mg/kg

MTBE/TAME 5 mg/kg

Bensiinijakeet C₅-C₁₀ 100 mg/kg

Keskitisleet C₁₀-C₂₁ 300 mg/kg

Raskaat öljyjakeet C₂₁-C₄₀ 600 mg/kg

Kaivutyön yhteydessä erotetaan suuret kivet ja purkujätteet erilleen kunnostuskohteessa ja kuljettamalla pilaantunut maa-aines asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Työtä valvoo ympäristötekninen valvoja. Kunnostus toteutetaan luiskattuina avokaivantoina.

Jakeluasemarakenteiden purkamisen ja poistamisen yhteydessä mittarikentän ja säiliöalueen kohdalta tutkitaan kaivannot kattavilla maanäytteenotoilla ja rajataan kaivettavat alueet kenttämittauksilla. Tarvittaessa maanäytteet analysoidaan laboratoriossa.

Kunnostustyön aloittamisajankohta ja ympäristöteknisen valvojan, kohteen maarakennusurakoitsijan sekä pilaantuneen maan jätekeskuksen yhteystiedot ilmoitetaan valvovalle viranomaiselle ennen kunnostustyön alkua. Kunnostustyön tilaaja tai tilaajan edustaja ilmoittaa osallistuvien tahojen yhteystiedot kunnostuksen osapuolille ennen töiden aloittamista.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Pilaantunut maa-aines sijaitsee jakeluinfran alueella. Tiilijätteinen maa-aines sijaitsee erotinkaivojen ja vanhan puretun mittarikentän/vanhojen säiliöiden alueilla. Edellä mainituilla alueilla kaivu tehdään kerroksittain ja kaivetusta maa-aineksista tehdään aistinvaraisia havaintoja ja kenttämittauksia säännöllisesti. Pilaantumaton, pilaantunut ja tiilijätteinen maa-aines pyritään erottelemaan mahdollisimman tarkasti. Maaperässä mahdollisesti olevat betonijätteet kaivetaan omana jakeenaan. Tiili- ja betonijätettä ei seulota kohteessa.

Massanvaihtoa jatketaan kerroksittain, kunnes kaivannon pohja ja seinämien haitta-ainepitoisuudet alittavat kunnostustavoitteet.

Kunnostustyön edetessä maaperän kokonaishiilivetypitoisuuksia mitataan kenttätestein. Pilaantuneen alueen laajuus kunnostusalueen sisällä rajataan yksityiskohtaisemmin työnaikaisella näytteenotolla. Kunnostustyötä ohjaavat työnäytteet tutkitaan kenttäolosuhteissa Petroflag-kokonaishiilivetyanalysaattorilla sekä PID-mittarilla haihtuvien yhdisteiden osalta. Tarvittaessa näytteiden pitoisuudet varmistetaan laboratorioanalyysillä.

Kenttämittaus tehdään noin 50-200 m³ maa-aineserää vastaavasta kokoomanäytteestä, kuitenkin siten, että kunkin erillisen kaivuualueen kaivumassojen haitta-ainepitoisuudet tulevat luotettavasti todennettua. Työn ohjaamiseen hyödynnetään tutkimusvaiheessa saatuja tuloksia.

Kunnostuksen yhteydessä poistettava haitta-ainepitoisuudeltaan kunnostustavoitteen ylittävä maa-aines-, tiili- sekä betonijäte toimitetaan vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseistä maa-ainesta tai jätettä. Poistetun pilaantuneen ja jätteisen maan tilalle tuodaan alueen tuleva käyttö huomioiden pilaantumatonta maata.

Kunnostustyön aikana kaivettavien massojen lajittelu tehdään vähintään seuraaviin luokkiin:

• Maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet alittavat Vna 214/2007 kynnysarvot
• Maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät Vna 214/2007 kynnysarvot, mutta alittavat alemmat ohjearvot
• Maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät Vna 214/2007 alemmat ohjearvot, mutta alittavat ylemmät ohjearvot
• Maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät Vna 214/2007 ylemmät ohjearvot
• Tiilijätteinen maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet alittavat Vna 214/2007 kynnysarvot
• Tiilijätteinen maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät Vna 214/2007 kynnysarvot

Purettavat viemärilinjat, kaivot ja muut maaperästä löytyvät jätteet lajitellaan kaivutyön aikana. Jätteet toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

Pilaantuneet ja tiilijätteiset massat pyritään kuljettamaan viipymättä asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi. Pilaantuneen maa-aineksen kuormat peitetään ja pilaantuneen maa-aineksen leviäminen kunnostusalueen ulkopuolelle estetään esimerkiksi ajoradan murskekerroksella tai siten, että pilaantuneen maa-aineksen päällä ei liikennöidä. Kuormien mukana toimitetaan jätelain 121 § mukaiset pilaantuneen maan siirtoasiakirjat. Siirtoasiakirjat laatii kohteen ympäristötekninen valvoja. Kuljetusväylien mahdollinen puhdistaminen on urakoitsijan vastuulla.

Kaivettuja maa-aineksia voidaan varastoida tilapäisesti kunnostuskohteella, mikäli se on tarpeen esimerkiksi tarkempien analyysien vuoksi tai vastaanottopaikan selvittämiseksi. Mikäli pilaantunutta maa-ainesta varastoidaan edellä mainituista syistä viikonlopun yli tai sateiseen aikaan, kasat peitetään.

Tarpeen vaatiessa suunnitellaan kaivantoon kertyvien vesien käsittely erikseen. Mikäli vettä kertyy kaivantoon, pyritään vesi käsittelemään siten, että se olisi viemäröintikelpoista. Veden johtamisesta kaivannosta viemäriin sovitaan paikallisen vesilaitoksen kanssa. Ensisijaisesti hyödynnetään alueella jo olevaa vesienkäsittelyjärjestelmää (jakeluaseman oma öljynerotinjärjestelmä) ja sitä pyritään pitämään käytössä, kunnes syvimmät kaivannot on saatu toteutettua riittävässä laajuudessa. Kohteen öljynerotinkaivo pyritään purkamaan viimeisenä rakenteena kohteesta.

Laadunvalvonta ja puhdistustyön lopputuloksen toteaminen

Kunnostustyö päättyy, kun kaikki haitta-aineita yli tavoitetason sisältävät maa-ainekset on poistettu kunnostustavoitteiden mukaisesti ja kuljetettu asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Kunnostuksen lopputuloksen varmistamiseksi kaivantojen pohjilta ja seinämistä otetaan edustavat jäännöspitoisuusnäytteet. Mikäli kaikkea pilaantunutta maa-ainesta ei esimerkiksi kaivuteknisistä syistä saada poistettua, merkitään pilaantuneeksi jäänyt alue huomiorakenteella (esimerkiksi huomioverkko tai suodatinkangas).

Kunnostuksen päättymisvaiheen jälkeen kunnostustyöstä laaditaan loppuraportti kolmen kuukauden kuluessa kunnostustyön päättymisestä.

Pilaantuneen maan kunnostuksen päätyttyä alueet viimeistellään tilaajan ohjeiden mukaisesti. Kaivannot täytetään ympäröivän maanpinnan tasalle, mutta aluetta ei asfaltoida.

Kaivettuja pilaantumattomia maa-aineksia voidaan hyödyntää kohteen maatäytöissä. Lisäksi jos alueen kaivumaissa todetaan maita, joiden haitta-aineiden pitoisuudet ovat Vna 214/2007 kynnysarvon ylittäviä, mutta alemman ohjearvon alittavia, maita voidaan mahdollisesti hyödyntää kaivantojen täytöissä.

Kunnostukselle nimetään ympäristötekninen valvoja, jonka yhteystiedot ilmoitetaan valvovalle viranomaiselle aloitusilmoituksessa. Ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivutyötä ja maa-ainesten lajittelua ennakkotutkimusten ja -tietojen perusteella sekä työnaikaisella näytteenotolla, kenttäanalyyseillä ja -havainnoilla. Kaivettavasta maa-aineksesta otetaan seurantanäytteitä maakerroksittain haitta-aineiden ja kunnostuskaivun edellyttämän laajuuden mukaan. Työn ohjauksessa hyödynnetään kohteen ennakkoon tehdyn tutkimusvaiheen tuloksia.

Kunnostustavoitteen ylittäviä öljyhiilivetyjä sisältävät maa-ainekset sekä jätteelliset maa-ainekset lajitellaan ja ohjataan haitta-ainepitoisuuksien mukaan oikeaan vastaanottopaikkaan. Haitta-ainepitoisuuksia (öljyhiilivedyt, BTEX-yhdisteet ja MTBE/TAME) seurataan työn aikana kenttäanalyysein (PetroFlag- ja PID-mittaus). Noin 10 % tuloksista varmennetaan laboratoriossa.

Pilaantuneen maan kaivun päätyttyä kaivannon seinämistä ja pohjalta otetaan jäännöspitoisuusnäytteet edustavasti siten, että yksi näyte edustaa keskimäärin noin 100-200 m² aluetta. Kultakin kaivualueelta otetaan kuitenkin vähintään kaksi edustavaa jäännöspitoisuusnäytettä. Jäännöspitoisuusnäytteistä vähintään 10 % analysoidaan laboratoriossa.

Laboratoriossa maanäytteistä analysoidaan Vna 214/2007 öljyhiilivetyjen C₁₀-C₄₀ pitoisuudet fraktioittain C₁₀-C₂₁ ja C₂₁-C₄₀ jaoteltuina sekä C₅-C₁₀, BTEX-yhdisteet ja oksygenaatit.

Ympäristötekninen valvoja vastaa massojen poiston valvonnasta, laatii siirtoasiakirjat poistettaville massoille sekä ottaa ja analysoi tarvittavat kaivun aikaiset näytteet ja jäännöspitoisuusnäytteet. Valvoja kirjaa työmaamuistiinpanoihin kaikki merkittävät työvaiheet kunnostustyön toteutukseen liittyen.

Kunnostuksen lopputulos esitetään loppuraportissa, jossa tarkastellaan myös mahdollisia jatkotoimenpiteitä. Mikäli kohde saadaan kunnostettua suunnitelman mukaiseen tavoitetasoon, ei jatkotoimenpiteille tai jälkiseurannalle ole tarvetta.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Mikäli kunnostussuunnitelmassa, kunnostuksen toteuttamisessa tai laajuudessa esiintyy kunnostuksen aikana muutostarvetta, valvoja ottaa välittömästi yhteyttä ELY-keskukseen ja kunnostuksen tilaajaan.

Mikäli massamäärät kasvavat huomattavasti oletetusta ylityksestä ilmoitetaan kunnostuksesta vastaavalle ja varmistetaan käsittelylaitosten ja sijoituspaikkojen kapasiteetti etukäteen. Kunnostus voi kestää arvioitua kauemmin, jolloin työhön osallistuvat ovat kauemmin sidottuja projektiin.

Mikäli alueelta löytyy merkittäviä määriä uusia haitta-aineita, havainnoista ilmoitetaan kunnostuksesta vastaavalle ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kunnostusta jatketaan viranomaisten ohjeiden mukaisesti.

Vesitilannetta pyritään hallitsemaan erilaisin kuivatusjärjestelyin ja ojituksin. Mikäli alueen ulkopuolisia vesiä valuu kaivantoon, kaivannon reunoja tiivistetään tarvittaessa esimerkiksi ponttiseinin.

Mikäli alueen maaperässä havaitaan erittäin voimakkaita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä massoja tai kemikaalitynnyreitä, massoista otetaan ylimääräinen edustava kokoomanäyte ja toimitetaan laboratorioon tutkittavaksi. Havainnoista ilmoitetaan kunnostuksesta vastaavalle ja viranomaiselle. Ylimääräinen kunnostustarve ja massamäärä arvioidaan ja massat toimitetaan soveltuvaan vastaanottopaikkaan.

Mikäli kunnostustavoitetta ei saavuteta, selvitetään haitta-ainepitoisuudet, esiintyminen (vesi, kaasu, maa-aines) ja esiintymislaajuus ja -syvyys. Lisäksi neuvotellaan jatkotoimenpiteistä (mm. kunnostus eri menetelmillä, eristysratkaisut, riskinarviointi) kunnostuksesta vastaavan ja viranomaisen kanssa.

Työnaikaisten riskien hallinta, työsuojelu ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Kunnostustyön ajaksi alue rajataan työmaa-aidalla ja työmaa merkitään pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin varoituskyltein.

Kunnostustyöstä aiheutuva melu vastaa tavanomaista maarakennustyömaan melutasoa (kaivinkoneet, kuorma-autot, muut koneet).

Kaivutyö toteutetaan siten, ettei pilaantunutta maa-ainesta pääse leviämään työmaa-alueen ulkopuolelle. Pölyämistä estetään tarvittaessa kostuttamalla maa-ainesta. Haitta-aineiden leviämistä vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen työmaa-alueella ja peittämällä alueelta jätekeskuksiin ajettavat pilaantuneen maan kuormat.

Mikäli kohteella on tarve välivarastoida pilaantuneita maamassoja puhtaalla alueella, kaivetaan pilaantuneet maa-ainekset esim. pressun päälle.

Kohteen maarakennusurakoitsija tekee alueelle kaapeli- ja johtoselvityksen. Urakoitsija vastaa työntekijöiden turvallisuudesta työalueella. Työmaan ympäristötekninen valvoja antaa ohjeita liittyen pilaantuneen maa-aineksen käsittelyyn, työmaavalvojan ohjeet eivät poista päätoteuttajan selvitysvelvollisuutta. Työmaalla huolehditaan riittävistä suojavarusteista. Kaivantoon mentäessä huolehditaan, että joku toinen valvoo tilannetta kaivannon reunalla ja ettei kaivannossa ole sortumisvaaraa (riittävän loivat liuskat). Kaivutyö keskeytetään aina näytteenoton ajaksi.

Kirjanpito

Kunnostustyömaan valvoja pitää kirjaa työmaan tapahtumista kunnostustöiden aikana. Kirjaa pidetään vähintään alueelta poistetuista maista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka, ajankohta), otetuista näytteistä (näytetiedot, ajankohta, mittaustulokset, havainnot), näytteiden ottopaikoista/alueista (maalaji, aistinvaraiset tiedot), maaperään mahdollisesti jäävistä yli tavoitetason olevista maista (määrä, haitta-ainepitoisuudet ja sijainti) sekä erityishavainnoista ja poikkeamista.

Maaperän kunnostustyön päätyttyä toteutetuista ympäristöteknisistä toimenpiteistä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään seuraavat asiat:

• kohteen tunnistetiedot ja työn vastuuhenkilöt sekä muut kunnostustyöhön osallistuneet tahot
• kunnostustyön toteutus ja aikataulu
• kunnostustyön seuranta ja tiedot poistetuista pilaantuneista maa-aineksista sekä massamäärät ja vastaanottopaikat
• jäännöspitoisuustiedot ja mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio
• piirustus näytteenottopaikkojen sijainnista

Loppuraportti toimitetaan ympäristöviranomaisille viimeistään 3 kuukauden kuluessa puhdistustyön valmistumisesta.

Kunnostuksen aikataulu

Maaperän kunnostustyöt toteutetaan kesällä 2023. Kunnostuksen arvioitu kesto noin 2-3 viikkoa.

Ympäristönsuojelupäällikön päätös

Päätös​Turun kaupungin ympäristönsuojelu on tarkastanut pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetty toimenpidealue) maaperän puhdistamisessa ja kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisessä kaivualueella on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.​​ Puhdistettavan alueen maaperästä tulee puhdistaa maa-ainekset, joiden bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin, ksyleenien, öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C₁₀-C₂₁), bensiinijakeiden (C₅-C1₀), raskaiden öljyjakeiden (C₂₁-C₄₀) pitoisuudet tai MTBE:n ja TAME;n summapitoisuus ylittävät Valtioneuvostona asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot.

​Mikäli puhdistustyön yhteydessä havaitaan, että alueen maaperässä on aiemmin havaittujen haitta-aineiden lisäksi myös muita haitta-aineita, on niiden puhdistustavoitteena myös valtioneuvoston asetuksen mukaiset alemmat ohjearvot.

​2.​ ​ Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi massanvaihtokaivantojen reunoilta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytteen edustama alue on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan.

​Pilaantuneen maaperän poistamiseksi tehtyjen massanvaihtokaivantojen reunoilta ja pohjalta on otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Jokaisesta kaivannosta on sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä, kaivannon pohjalta yksi ja seinämistä vähintään neljä.

​Mikäli pohjan ja seinämien yhteenlaskettu pinta-ala on alle 5 m², on tällaisesta kaivannosta koottava vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä (pohjasta ja seinämästä).

​3.​ ​ Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa kenttätestitulosten varmistamiseksi. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin ne haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

​Mikäli alueella havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää myös laboratorioanalyysein. Analyysimenetelmien on oltava sellaisia, että analyysituloksia voidaan verrata asetettuihin puhdistustavoitteisiin.

Maa-ainesten luokittelu

5.​​ Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttätestein tai laboratorioanalyysien avulla seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyt kynnysarvot.
• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyt alemmat ohjearvot.
• Kohteesta poistettava maa-ainesjäte luokitellaan haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella joko vaarattomaksi tai vaaralliseksi jätteeksi. Vaarattoman maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet alittavat vaarallisen jätteen raja-arvot ja jäte saa jäteluettelon nimikkeen ”17 05 04, muut kuin nimikkeessä 17 05 03 mainitut maa- ja kiviainekset”. Vaarallisessa jätteessä maa-ainesjätteen vaaraominaisuuksiin perustuvat haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot ylittyvät ja maa-aines saa jäteluettelon nimikkeen ”17 05 03, maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita”.
• Lajittelua tehdään tarvittaessa myös vastaanottopaikkojen muiden vaatimusten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, muut ominaisuudet, jätejakeiden esiintyminen) tai muun sijoituspaikan vaatimusten mukaan.

​Maa-ainesten käsittely ja hyötykäyttö

6.​​ ​ Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä kyseistä jätettä.

​Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulain mukainen lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä.

Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

Kohteesta poistettavat, rakennusteknisesti täyttöön soveltumattomat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), tulee toimittaa sellaiselle maakaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia voidaan mahdollisesti hyödyntää maanrakentamiseen kohteen ulkopuolella, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Maa-aineksia, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia, mutta jotka alittavat kohteen puhdistustavoitteet, voidaan suunnitelmallisesti hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä, niiden ollessa rakennusteknisesti kyseiseen käyttöön soveltuvia. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maiden hyödyntäminen alueella tulee dokumentoida ja esittää loppuraportissa.

Pilaantumattomia maa-aineksia, joissa ei ole kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (haitta-ainepitoisuudet alle kynnysarvon), voidaan suunnitelmallisesti käyttää alueella kaivantojen täytöissä tai muussa maarakentamisessa, mikäli aines on rakennusteknisesti tarkoitukseen soveltuvaa. Pilaantumattomaksi luokiteltua ja jätteetöntä maa-ainesta voidaan suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyötykäyttää myös alueen ulkopuolella.

Ympäristötekninen valvonta ja kuljetus

7.​ ​ Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee aina olla paikalla, kun kohteessa kaivetaan tai kohteesta poistetaan pilaantuneeksi todettuja tai epäiltyjä maita tai kun kohteesta kaivetaan tai poistetaan vaarallista jätettä.

​Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä sekä laatia asianmukaiset siirtoasiakirjat ja raportoinnit. Asiantuntijalla tulee olla voimassa oleva ympäristönäytteenottajan henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus tai riittävä kokemus vastaavan puhdistusmenetelmän ohjauksesta. Asiantuntijalla tulee lisäksi olla riittävä kokemus näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä sekä puhdistustyön raportoinnista.

​8.​ ​ Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee välivarastoinnin olla mahdollisimman lyhytaikaista ja se on toteuttava siten, ettei välivarastoinnista aiheudu haitta-aineiden leviämistä maaperään tai vesiin sekä muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Haitta-aineiden laadusta riippuen maa-aines tulee tarpeen mukaan säilyttää tiiviillä pohjalla ja peitettynä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida puhdistusalueen ulkopuolella.

​9.​ ​ Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisen rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset sähköiset siirtoasiakirjat, jossa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta.

​Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on luettavissa siirron aikana ja siinä olevien tietojen on oltava saatavilla kaikille siirtoon osallistuville. Jätteen haltijan on vahvistettava siirtoasiakirjassa annettujen tietojen oikeellisuus, jätteen kuljettajan jätteen kuljetettavaksi ottaminen ja vastaanottajan jätteen vastaanotto sähköisellä allekirjoituksella, sähköisellä leimalla tai muulla luotettavalla sähköisellä todentamismenetelmällä. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirjan tiedot kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Tiedot siirroista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

​10.​ ​Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-ainesjätteitä ja muita purkujätteitä kuin pilaantumattomia maa-aineksia saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 142 §:n mukaiseen jätehuoltorekisterin mukaan oikeus kuljettaa ammattimaisesti kyseisiä jätteitä.

​Muut määräykset

11.​ ​Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai mittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa, puhdistustapaa tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

12.​ Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa alueella tarkastus maaperän puhdistustöiden aikana.

​13.​ Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava.

​Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

​14.​ Alueen maaperässä olevat jätteet tulee poistaa maaperästä vähintään jakeluasemarakenteiden purkutöiden sekä pilaantuneen maaperän kaivutöiden edellyttämän kaivun laajuudessa ja toimittaa jätteet asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

​15.​ Mikäli aluilla, joilla kaivetaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä tai pilaantuneita maita ja kaivantoon kertyy kaivutyötä haittaava vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä.

​Mikäli kaivantovettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun Vesihuolto Oy:n kanssa ja ilmoittaa asiasta Turun kaupungin ympäristönsuojeluun.

​Mikäli kaivantovettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

16. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä muun muassa erilaisista riskienhallintatoimenpiteistä kuten eristerakenteiden asentamisesta.

​Mikäli maaperän pilaantuneisuuden havaitaan jatkuvan puhdistettavan alueen ulkopuolelle, asiasta tulee ilmoittaa kyseisen kiinteistön omistajalle sekä ympäristönsuojelulle.

Raportointi

17. Alueen puhdistustyöstä laaditaan hankekohtainen loppuraportti, jossa esitetään:

• Kohteen tunnistetiedot (osoite, kiinteistötunnukset, karttaliite)
• Kunnostustyön toteutus, vastuutahot ja aikataulu aloitus- ja lopetuspäivineen
• Käytetyt laadunvarmennusmenetelmät
• Kaivettujen ja poistettujen maa-ainesten määrät, haitta-ainepitoisuudet (yhteenveto ja analyysitulokset), toimituspaikat sekä tarpeen mukaan kuormakirjanpito
• Yhteenveto alueella hyödynnetyistä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävistä maa-aineksista (määrä, haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikka)
• Yhteenveto jäännöspitoisuusnäytteistä ja analyysitulokset
• mahdollinen kaivantovesien käsittely (määrä , laatu, mahdolliset käsittely- ja johtamistiedot)
• Arvio kunnostustavoitteiden ja määräysten toteutumisesta
• Maaperään mahdollisesti jääneiden haitta-ainepitoisuuksien riskitarkastelu ja toteutetut riskienhallintatoimenpiteet (kuten huomio- ja eristerakenteet)
• Jatkotutkimusten ja tarkkailujen tarve
• Kunnostustyön aikaiset poikkeavat tilanteet
• Kartalla tulee esittää puhdistetun alueen rajat, muut kaivualueet sekä kaivusyvyydet. Lisäksi kartalla tule esittää jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit sekä niiden jäännöspitoisuudet haitta-ainepitoisuustasojen mukaisesti eritettynä (esimerkiksi värikoodit Vna 214/2007 mukaisille tasoille). Lisäksi kartalla tulee esittää mahdolliset riskienhallintatoimenpiteet kuten huomio- ja eristerakenteet sekä alueella uudelleen käytettyjen kaivumassojen hyödyntämisalueet

Loppuraportti tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluun 3 kk kuluessa puhdistustyön valmistumisesta.

​Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettavien rakennusten huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

​Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaan maaperä on puhdistettava siihen tilaan, ettei siitä puhdistustyön päätyttyä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

​Kohteeseen soveltuu parhaiten massanvaihtomenetelmä, sillä kohteessa poistetaan rakenteiden poiston yhteydessä joka tapauksessa maa-aineksia. Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että ympäristönsuojelulain 133 §:n mukainen puhdistusvaatimus täyttyy puhdistettavalla alueella esitetyssä maankäyttömuodossa, mikäli puhdistus toteutetaan esitetysti. Mikäli esitettyihin puhtaustavoitteisiin ei päästä, tulee riski arvioida uudelleen.

Määräyskohtaiset perustelut

Kohteen maankäyttö tulee muuttumaan. Tavoitepitoisuudet on määritetty niille aineille, joille on tehtyjen tutkimusten perusteella ollut tarpeen asettaa puhdistustaso. Puhdistustavoitteessa on huomioitu tuleva maankäyttö. (Määräys 1).

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä tulee analysoida laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tutkimuspisteiden sijainti voidaan havaita. Mikäli jatkotutkimuksissa tai kaivun yhteydessä saadaan viitteitä muista haitta-aineista, tulee näiden pitoisuuksia tutkia myös jäännöspitoisuusnäytteistä riittävän puhdistustuloksen varmistamiseksi. (Määräys 2 ja 3)

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta jätteiden käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätejakeet. (Määräys 4, 5 ja 6).

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä pätevyys ja kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. Lisäksi henkilön tulee olla paikalla työtä tehtäessä, jotta valvontaa voidaan käytännössä toteuttaa. (Määräys 7).

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 8)

Jätelain (646/2011) 121 ja 121a §:ien mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten. Siirtoasiakirjoissa on jätelain muutoksen myötä siirryttävä sähköisiin siirtoasiakirjoihin. (Määräys 9)

​Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 142 §:n mukaiseen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Tarkoituksena on varmistaa jätteiden asianmukainen kuljetus ja käsittelyyn toimittaminen. (Määräys 10)

Massanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 11)

Tarkastus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi. (Määräys 12)

Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 13)

Puhdistustyössä saattaa syntyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. Kaivantoon mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen, kun tiedetään veden soveltuvuus esitettyihin käsittelyihin ja johtamiseen. (Määräys 14 ja 15)

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole varauduttu tai voitu varautua, joten viranomaiselle varataan mahdollisuus antaa työnaikaisia lisäohjeita ja -määräyksiä. (Määräys 16)

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos ja mahdolliset tulevat puhdistustarpeet voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Kohteen maaperään tai orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, josta syystä loppuraporttiin tulee tarpeen mukaan sisältyä arvio jatkotarkkailun tarpeesta sekä tieto mahdollisista eriste- ja huomiorakenteista sekä muista riskienhallintatoimenpiteistä. Maa-alueen omistajan on esitettävä mahdollisille uusille omistajille tai haltijoille käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka ovat saattaneet aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai maan- tai maa-aineisten käyttörajoitteita. Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. (Määräys 17)

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (978/2021)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen antaminen ja sen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2028 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunkiympäristölautakunnan vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1370 euron maksu.

Liite 1​Toimenpidealueen sijainti kartalla

​

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.