Lakimiesharjoittelija Joona Keski-Luoma/ ympäristölakimies Nina Mattila 31.5.2023:

Turun rakennus- ja lupalautakunta on päätöksellään 25.6.2020 § 147 tuominnut asunto-osakeyhtiön maksamaan aikaisemmalla päätöksellään koskien viemärinhaju ja hajuhaitan poistamista asettamansa juoksevan uhkasakon kiinteän peruserän alkuperäisestä 10​ 000 euron suuruisesta määrästä alennettuna eli 7 500 euron suuruisena, koska terveyshaittaa aiheuttavia olosuhteita ei ole määräaikaan mennessä poistettu, mutta päävelvoitetta on noudatettu osittain toteuttamalla korjaustoimenpiteitä.

Lautakunta on samalla uudistanut edellä mainitulla aikaisemmalla päätöksellään asunto-osakeyhtiölle asettamansa päävelvoitteen. Lautakunnan päätöksellä on myös asetettu päävelvoitteen tehosteeksi uusi juokseva uhkasakko, jonka peruserän määrä on 20​ 000 euroa ja lisäerät 2000 euroa jokaiselta alkavalta kuukaudelta, jonka velvoitteen laiminlyönti jatkuu asetetun määräajan jälkeen.

Hallinto-oikeus on asunto-osakeyhtiön valituksen johdosta antamallaan päätöksellä alentanut asunto-osakeyhtiölle tuomitun uhkasakon määrän 5 000 euroon, mutta hylännyt asunto-osakeyhtiön valituksen sille tuomitun uhkasakon osalta muutoin.

Hallinto-oikeus on samalla päätöksellään kumonnut rakennus- ja lupalautakunnan päätöksen siltä osin kuin lautakunta oli asettanut asunto-osakeyhtiölle uuden juoksevan uhkasakon.

Turun rakennus- ja lupalautakunta on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin sillä on kumottu rakennus- ja lupalautakunnan päätös uuden juoksevan uhkasakon asettamisen osalta.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että uhkasakkolain 12 §:n 1 momentin sanamuodon mukaan mahdollisuutta uuden uhkasakon asettamiseen ei ole nimenomaisesti rajattu koskemaan vain kertauhkasakkoa. Hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan mainittu säännös tulisi kuitenkin sovellettavaksi lähinnä kertauhkasakkoa käytettäessä.

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan, jos viranomainen esimerkiksi arvioi, että juoksevan uhkasakon kiinteän peruserän ja lisäerien määriä on tarpeen edellä mainituista syistä muuttaa, viranomainen voi uhkasakkolain 12 §:n 2 momentin mukaisesti ensin poistaa aikaisemman antamansa uhkasakon asettamispäätöksen ja sen jälkeen käsitellä asian uudelleen.

Lautakunnan edellä mainitun päätöksen johdosta päävelvoitteen tehosteena olisi kaksi samaan aikaan voimassa olevaa juoksevaa uhkasakkoa, jotka olisivat lisäksi määriltään erisuusuisia ja joita koskisivat myös erilaiset määräajat.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että tähän nähden asiassa on jäänyt epäselväksi, mihin olosuhteiden muutokseen tai asiaan vaikuttavaan uuteen tietoon uuden ja määrältään aikaisempaa suuremman juoksevan uhkasakon asettaminen on perustunut.

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan lautakunnan päätöksestä ilmenee, että lautakunta ei ole uutta juoksevaa uhkasakkoa asettaessaan ensin poistanut aikaisemmin asettamaansa juoksevaa uhkasakkoa. Se, että lautakunta on tuominnut juoksevan uhkasakon kiinteän peruserän alennettuna asunto-osakeyhtiön maksettavaksi ja asettanut samalla uuden juoksevan uhkasakon, ei ole vielä seurannut, että lautakunnan aikaisemmin asettama juokseva uhkasakko olisi samassa yhteydessä poistunut.

Koska hallintopakkotoimet merkitsevät velvoitetun kannalta varsin pitkälle menevää puuttumista tämän toimintavapauteen tai omaisuuden hallintaan, korkein hallinto-oikeus toteaa, että hallintopakkotoimet on lähtökohtaisesti toteutettava pienimmällä mahdollisella tehokkaalla puuttumisen keinolla.

Näin ollen korkein hallinto-oikeus on hylännyt Turun kaupungin rakennus- ja lupalautakunnan valituksen, minkä vuoksi hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Oheismateriaali 1​Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 21.04.2023

Valvontajohtaja Leena Salmelainen:

Ehdotus​Rakennus- ja lupalautakunta päättää merkitä Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.