Valmistelija: Ympäristönsuojelu, ympäristöinsinööri Renja Rasimus 9.5.2023:

Asia

Väylävirasto on jättänyt Turun kaupungin ympäristönsuojeluun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta koskien Turun rautatieliikennepaikkaa pääosin ratapihan ja Kupittaan aseman välillä (Kupittaa-Turku kaksoisraide). Ilmoitus on toinen hanketta koskeva ilmoitus.

Ilmoituksen tekijä

Väylävirasto (1010547-1)

Puhdistettava alue

Osoite:

Turun rautatieliikennepaikka, Kupittaa-Turku kaksoisraiteen rakentaminen, toinen vaihe

Urakka-alueiden kiinteistöt/määräalat omistajineen:

MPSU

853-514-3-10-M502 Turun kaupunki

853-71-32-1 Turun kaupunki

853-871-2-1 Suomen valtio (Väylävirasto)

853-871-5-1 Suomen valtio (Väylävirasto/Senaattikiinteistöt)

853-71-9901-0 Turun kaupunki

853-501-3-27 Suomen valtio

853-81-9901-0 Turun kaupunki

853-501-2-126 Turun kaupunki

853-81-23-16 Turun kaupunki

853-81-9903-0 Turun kaupunki

853-81-9908-0 Turun kaupunki

853-501-1-57 Turun kaupunki

853-501-3-28 Turun kaupunki

853-6-9901-0 Turun kaupunki

853-71-9906-0 Turun kaupunki

853-884-1-14 Turun kaupunki

MPRU1

853-871-5-1 Väylävirasto (Suomen valtio)

853-514-3-10 VR-Yhtymä Oy

853-871-4-1 Suomen valtio (Väylävirasto/Senaatti-kiinteistöt)

853-501-2-22 Turun kaupunki

853-501-2-9-M501 Turun kaupunki

853-514-3-9 VR-Yhtymä Oy

853-501-3-27 Suomen valtio

Aurajoen sillat STk

853-871-2-1 Suomen valtio (Väylävirasto)

853-435-876-1 Yhteisen osakkaat

853-871-4-1 Suomen valtio (Väylävirasto/Senaattikiinteistöt)

853-501-1-57 Väylävirasto/Turun kaupunki

853-876-3-0 Yhteisen osakkaat

853-11-9903-0 Turun kaupunki

MPRU3 Heikkilän tavara-asema

853-871-5-1 Suomen Valtio (Väylävirasto/Senaatti-kiinteistöt

853-457-1-18 VR-Yhtymä Oy

853-427-2-11 Turun kaupunki

853-427-2-14 Turun kaupunki

MPRU2

853-871-4-1 Suomen valtio (Väylävirasto/Senaatti-kiinteistöt)

853-871-2-1 Väylävirasto (Suomen valtio)

853-871-3-1 Suomen valtio (Väylävirasto)

Assistentinkadun varasto-alue

853-1-48-13 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy

Koirapuiston välivarastoalue

853-501-1-57 Turun kaupunki

Ala-asema, Teollisuuskatu 39

853-12-9903-0 Turun kaupunki

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella toistaiseksi. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 23.9.2022, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dnro 11278-2022). Ilmoitusta on täydennetty 2.12.2022, 8.2.2023 ja 3.4.2023.

Ilmoituksesta on tehty yleistiedoksianto Turun kaupungin internet-sivuille, koska ilmoitusalueella sijaitsee yhteisiä alueita. Tiedonanto pidettiin kaupungin internetsivuilla 24.4.-8.5.2023 välisen ajan.

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

- Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, REV3, Kupittaa-Turku kaksoisraiteen rakentaminen, hankkeen urakka-alueet, Väylävirasto, 101019165/ENV2686, 3.4.2023, Vahanen Environment Oy

- Liite 1. Urakka-alue, kartat puhdistettavien kiinteistöjen sijainnista

- Liite 2. Detaljikuvat urakka-alueista

- Liite 3. Otteet kiinteistökartoista

- Liite 4. Hankekiinteistöjen lainhuutotodistukset

- Liite 5 Tutkimusraportit, Ramboll Finland Oy, lokakuun 2022 Raunistulan koekuopat

• Väylävirasto/Turun kaupunki, Turun ratapiha ja Kupittaa-Turku, Heikkilän ratapiha, 20.7.2022, Ramboll Finland Oy, 1510066310;
• Väylävirasto/Turun kaupunki, Turun ratapiha ja Kupittaa-Turku, henkilöratapiha, 21.6.2022, Ramboll Finland Oy, 1510066310;
• Väylävirasto/Turun kaupunki, Turun ratapiha ja Kupittaa-Turku, sillat ja kaksoisraide, 10.5.2022, Ramboll Finland Oy, 1510066310;
• Väylävirasto/Turun kaupunki, Turun ratapiha ja Kupittaa-Turku, Laitetilan alue, 26.4.2022, Ramboll Finland Oy, 1510066310.
• Väylävirasto, Turun ratapiha ja Kupittaa-Turku, Toijalan liitoksen urakka-alue, 18.2.2022, Ramboll Finland Oy, 1510066310
• Silta-työmaan alueelta otettujen näytepistepisteiden sijaintikartta ja AFRY:n ottamien näytteiden laboratoriotulokset

- Liite 6. Hankealuetta koskeva kaavoitus

- Liite 7. Tutkimuspisteet

- Liite 8. Selvitysraportti, Kupittaa-Turku -Ratahanke (KUTU), Arseenin taustapitoisuus, Väylävirasto, 27.7.2022, Vahanen Environment Oy

- Liite 9. Maanomistajan suostumus välivarastoinnille

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Turun ratapihan ja Kupittaa-Turku kaksoisraiteen alueella on tehty kaivutöitä Turun kaupungin ympäristönsuojelupäällikön 19.4.2022 tekemän päätöksen (dnro 3582-2022) mukaisesti keväällä ja kesällä 2022. Kaivutyöt ovat tapahtuneet Turun ratapihan ja Aurajoen välisellä alueella (MPSU-urakka).

MPSU-urakan aikana maaperää tutkittiin myös osoitteessa Teollisuuskatu 39 (kiinteistö 853-12-9903-0). Teollisuuskatu 39 osoitteessa ei tehty varsinaista maaperän kunnostusta, koska pitoisuudet eivät ylittäneet Vna 214/2007 alempia ohjearvoja.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Toimitettu ilmoitus koskee Turun ratapihan ja kaksoisraiteen rakentamista. Rautatieliikennetoiminta alueella jatkuu pääosalla alueesta.

Alueella ei tehdä varsinaista maaperän puhdistamista vaan haitta-ainepitoisten maa-ainesten poistoa rakentamisen edellyttämästi. Hankkeeseen kuuluu muun muassa raiteiden purkamista, raiteiston uudelleen järjestelyä, ratasiltojen uusimista, radan päällysrakenteen uusimista sekä näihin liittyviä laitteisto- ja asematoimintojen rakentamista.

Urakka-alueella on useita Maaperän tilan tietojärjestelmään (ns. MATTI-rekisteri) tehtyjä merkintöjä. Väyläviraston ja Turun kaupungin toimesta alueilla on tehty useita ympäristöteknisiä maaperätutkimuksia. Alueella on todettu yksittäisiä pilaantuneita alueita, joita on jo puhdistettu sekä puhdistetaan ratatöiden yhteydessä.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Kohde sijaitsee pääosin Turun rautaliikennepaikalla Turun rautatieaseman ja Kupittaan aseman välisellä alueella. Lisäksi alueeseen kuuluu Teollisuuskadun ala-aseman alue (kiinteistö 853-12-9903-0), päärautatieaseman länsipuolella sijaitseva VR:n Heikkilän tavara-aseman alue (kiinteistö 853-457-1-18), Raunistulassa sijaitseva Koirapuiston välivarastointialue (kiinteistö 853-501-1-57) ja Assistentinkadun välivarastointialue (853-1-48-13).

Pääosin kohdekiinteistöt omistaa valtio tai Turun kaupunki. Assistentinkadun välivarastointialue on yksityisessä omistuksessa ja yleiset vesialueet ovat useiden tahojen omistuksessa.

Kohdealueet ovat pääosin rata-aluetta ja ne ovat voimassa olevissa asemakaavoissa osoitettu rautatiealueeksi (kaavamerkinnät LR, LR-1, LR-2 ja LR-3). Lisäksi alueita on kaavoissa merkitty kauttakulku- tai sisääntuloteiden suoja- ja näkemäalueiksi (LT), katu- tai liikennealueiksi (L ja T) sekä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiksi (T). Koirapuiston alueella on voimassa oleva asemakaava, jossa suunniteltu varastoalue on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL/s‑1). Assistentinkadun varastoalue on merkitty autopaikkojen korttelialueeksi (LPA-2).

Maaperä

Geologian tutkimuskeskuksen kartta-aineistojen mukaan Lonttisten ja Konsan alueilla luonnontilainen maaperä on savea. Ympäristöteknisen maaperätutkimuksen yhteydessä tehdyt kairaukset ulotettiin pääosin 2 metrin syvyyteen. Raidealueella todettiin radan tukikerroksen (raidesepeli) alapuolella hiekkaa ja soraa noin 1-2 metrin syvyyteen, jonka alapuolella todettiin paikoin savea tai silttistä savea.

Pohja- ja pintavedet

Urakka-alueet eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Huhtamäki 0285352) sijaitsee lähimmillään noin 2​ km etäisyydellä alueen pohjoispuolella.

Osa urakka-alueista sijaitsee Aurajoen vesistöalueella ja Aurajoen alaosan valuma-alueilla. Aurajoki virtaa ratapihan ja Kupittaan aseman välissä urakka-alueella. Aurajoen sillat STk-urakassa tehdään Aurajoen ylittäviä siltoja.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän ja orsiveden haitta-aineet

Henkilöratapihan alueella, siltojen ja kaksoisraiteen alueella, laitetilaurakka-alueella ja Heikkilän ratapihan välivarastointialueella on tehty maaperän haitta-ainetutkimuksia Ramboll Finland Oy:n toimesta keväällä ja kesällä vuonna 2022 (Tutkimusraportit, 21.6.2022, 10.5.2022, 26.4.2022, 20.7.2022 ja 18.2.2022).

Henkilöratapihan alueella (Ramboll Finland Oy 21.6.2022) todettiin ylemmän Vna 214/2007 ylemmän ohjearvon ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia (Cu, As, Zn, Hg, Pb) sekä ylemmän ohjearvon ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia C₁₀-C₂₁. Lisäksi todettiin vaarallisen jätteen pitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä C₅-C₄₀. PAH-yhdisteitä todettiin alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia kahdessa näytepisteessä.

Siltojen ja kaksoisraiteen alueen osalta (Ramboll Finland Oy 10.5.2022) todettiin rautatiesillan urakka-alueella Vna 214/2007 ylemmän ohjearvon ylittävä kuparipitoisuus sekä alemman ohjearvon ylittävät kupari- ja raskasmetallipitoisuudet. Kaksoisraiteen alueella ei todettu kynnysarvojen ylityksiä muiden kuin arseenin osalta.

Laitetilan alueella (Ramboll Finland Oy 26.4.2022) todettiin Vna 214/2007 Vna 214/2007 kynnysarvon ylittävä arseeni- ja bentso(a)pyreeni-pitoisuus. Laitetilan alue onkin rajattu ilmoitusalueen ulkopuolelle.

Heikkilän ratapihan alueella (Ramboll Finland Oy 20.7.2022) todettiin ylemmän ohjearvon ylittävä raskasmetallipitoisuus (Cu) yhdessä näytteessä. Alemman ja ylemmän ohjearvopitoisuuden välissä ollut öljyhiilivetypitoisuus C₁₀-C₂₁ todettiin yhdessä näytteessä, jossa todettiin myös alemman ohjearvon ylittävä raskasmetallipitoisuus (Pb). Kynnysarvon ylittävä haitta-ainepitoisuus todettiin 47 tutkimuspisteen alueella.

Turun ratapihan ja Kupittaa-Turku ratahankkeen ns. Toijalan liitoksen urakka-alueella (Ramboll Finland Oy, 18.2.2022) todettiin kahdessa näytteessä Vna 214/2007 ylemmän ohjearvon ylittävä raskasmetallipitoisuus (Zn, Cu). Lisäksi todettiin alemman ja ylemmän ohjearvon välissä olevia öljyhiilivetypitoisuuksia C10-C21 yhdessä näytepisteessä. Kynnysarvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia todettiin 19 tutkimuspisteen alueella.

Vahanen Environment Oy on vuonna 2022 suorittanut maaperän pilaantuneisuustutkimusta Aurajoen Stk-urakan alueelle. Alueelta otettujen näytepisteiden sijaintikartta ja AFRY:n ottamien näytteiden laboratoriotulokset olivat mukana kunnostussuunnitelmassa. Kunnostussuunnitelman mukaan näytteissä todettiin lyijyn alemman ohjearvon ylityksiä kahdessa koekuopassa. Kynnysarvon ylityksiä todettiin kuudessa näytteessä (As, Pb). Yhdessä näytteessä bentso(a)pyreenin pitoisuus ylitti kynnysarvon.

Lisäksi Kupittaan aseman väliaikaisen pysäköintialueen alueella (KAJU) on tehty maaperätutkimuksia Ramboll Finland Oy:n toimesta vuonna 2020 (tutkimustulokset eivät ole liitteenä). Kunnostussuunnitelman mukaan tontille 853-12-32-10 oli tehty neljä koekuoppaa, joissa todettiin ylemmän ohjearvon ylityksiä sinkin ja kuparin osalta yhdessä näytteessä. kiinteistölle 853-12-32-14 kaivettiin viisi koekuoppaa, joista otetuissa näytteissä ei todettu kynnysarvon ylityksiä.

Tutkimusten perusteella maaperässä todettiin paikoin kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Näytteissä todettiin Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 ylemmät ohjearvot ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia kahdeksassa pisteessä ja öljyhiilivetypitoisuuksia C₅-C₁₀ ja/tai C₁₀-C₂₁ neljässä pisteessä. Yhdessä pisteessä öljyhiilivetyjen C₁₅-C₄₀ pitoisuus ylitti vaarallisen jätteen arvon. Lisäksi muutamissa pisteissä todettiin alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Usean tutkimuspisteen alueella todettiin kynnysarvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, pääasiassa arseenia.

Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarpeen arviointi

Varsinaiset puhdistettavat alueet on kaavoitettu pääasiassa rautatieliikenteen korttelialueeksi. Kohteet eivät sijaitse erityisen herkällä alueella (esim. luonnonsuojelualueella tai luokitellulla pohjavesialueella). Alueella ei todettu selvää orsi-/pohjavesikerrosta.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi on tehty vertaamalla todettuja pitoisuuksia Vna 214/2007 mukaisiin viitearvoihin. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen vertailuarvoina on käytetty asetuksen ohjearvoja. Liitteessä 7 on kartalla esitetty kaikki tutkimuspisteet, lisäksi on erillisellä merkinnällä merkitty tutkimuspisteet, joissa haitta-ainepitoisuudet ylittävät Vna 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot.

Viitearvovertailun perusteella maaperä luokiteltiin kunnostussuunnitelmassa paikoin pilaantuneeksi.

Pilaantuneen maaperän kunnostusta ollaan kunnostussuunnitelmaan mukaisesti toteuttamassa ainoastaan rakentamisen edellyttämän kaivun laajuudessa ja aikataulussa.

Mikäli kohteessa on tarpeen tehdä kaivutoimenpiteitä myöhemmin, tulee huomioida, että kaivettu maa-aines saattaa olla haitta-ainepitoista maa-ainesjätettä.

Haitta-ainepitoisuuksien ja rakentamiskelpoisuuden perusteella kaivumassoja pyritään hyödyntämään eri rakentamisalueilla. Rakentamisen takia kaivettavista massoista alemman ohjearvon pitoisuudet alittavia massoja pyritään hyötykäyttämään kohteessa, jos ne ovat rakennusteknisesti käyttökelpoisia. Kunnostus toteutetaan kuitenkin siten, ettei haitta-aineita siirry puhtaammille alueille.

Mikäli maaperän puhdistuksen yhteydessä tulee esiin haitta-aineita, joita ei ole todettu alueen tutkimuksissa, niille asetetaan kunnostustavoitteet. Mahdolliset kunnostustavoitteet hyväksytetään Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella.

Arseenipitoisuuksien arvioinnissa sovelletaan kynnysarvon sijaan suurinta suositeltua alueellista taustapitoisuutta.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Maaperän kunnostus etenee vaiheittain rakentamisen aikataulun mukaisesti usean vuoden aikana (2021-2024). Kutakin rakennusvaihetta varten tehdään tarvittaessa täydentäviä tutkimuksia kaivualueella.

Kunnostusmenetelmänä on massanvaihto, koska kohteessa poistetaan rakennusteknisistä syistä maa-ainesta rakentamisen edellyttämässä laajuudessa ja aikataulu kunnostukselle on tiukka. Rakentamisen takia kaivettavista massoista alemman ohjearvon (Vna 214/2007) ylittävät massat toimitetaan pois kohteesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

Jätettä poistetaan geoteknisten vaatimusten ja rakentamisen edellyttämästi. Tulevien rakenteiden alle ei jätetä orgaanisia jätteitä, jos niitä tavataan kaivurintauksessa. Myös kaivurintauksessa omana kerroksenaan esiintyvät kappalekooltaan suurimmet jätteet pyritään poistamaan kaivun yhteydessä. Kaivua ei kuitenkaan laajenneta merkittävästi edellä mainittujen jätteiden takia. Tulevaan maan pintaan ei jätetä näkyviä jätteitä. Myös vaaralliseksi luokiteltavat jätejakeet poistetaan, mikäli niitä tavataan kaivun yhteydessä.

Kaivutyö voi rata-alueilla aikataulullisesti erityisen kiireistä, minkä vuoksi maan poisto ja täyttö pitää tehdä rataliikenteen katkosten takia erittäin nopealla aikataululla. Kaikki kaivumassat voidaan joutua siten viemään välivarastointialueelle ennen loppusijoituskohteen tai hyötykäytettävyyden selvittämistä.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Ympäristötekninen valvoja ohjaa kunnostustyötä aiempien tutkimustulosten ja kunnostuksen aikana otettavien näytteiden analyysitulosten ja mittausten perusteella. Kaivua ohjataan tulosten perusteella ja maa-aineksille määritetään sijoituspaikat sekä määritetään kunnostuksen lopputulos.

Kaivu tehdään erottelevan kaivutyönä, jossa isommat jätejakeet pyritään erottelemaan jo kaivuvaiheessa. Alueella voidaan varastoida kaivumassoja lyhytaikaisesti ja mahdollisesti erotella ja seuloa maan seasta kiviä, jätteitä tai muuta materiaalia. Jos maa-aineksia ei voida hyödyntää kohteessa, ne toimitetaan asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Erottelu voidaan tehdä myös vastaanottopaikassa, jolla on lupa jätteiden käsittelyyn. Jätteet ja erotellut kivet toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Märkiä kaivumaita voidaan kuivattaa valuttamalla kaivualueella. Kuivatus on suunniteltava siten, että kuivatusvedet tai haitta-aineet eivät aiheuta maaperän lisäpilaantumista.

Pilaantuneiksi epäillyiltä alueilla ja niillä alueilla, joista ei ole vielä tehty tutkimuksia tehdään täydentäviä tutkimuksia ja otetaan maanäytteitä ennen kaivua. Näytteistä analysoidaan haitta-ainepitoisuudet. Tutkimuksissa huomioidaan aiemmat tutkimuspisteet ja niistä saatu tieto. Täydentävää tietoa hankitaan myös happamien sulfaattimaiden (HaSu) osalta. Mikäli kohteesta löytyy happamia sulfaattimaita, se huomioidaan vastaanottopaikan valinnassa.

Pienialaisten kaivantojen kuten kunnallisteknisten kaivantojen alueella maaperän haitta-ainepitoisuudet voidaan todentaa rakentamisen yhteydessä. Näytteet otetaan vähintään rakentamisen kaivutasoon saakka maaperän kerrosrakenne huomioiden sekä tarvittaessa syvemmältä.

Kaivettavasta ja pois vietävästä tai hyötykäytettävästä maa-aineksesta otetaan näytteitä siten, että haitta-aineita sisältävät maat voidaan luotettavasti ohjata eri pitoisuustasojen mukaisesti vastaanotto- tai hyötykäyttöpaikkoihin.

Näytteille tehdään vähintään kullakin kunnostusalueella aikaisemmin tutkimuksissa kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet. Kunnostusalueella tarkoitetaan samaa kiinteistöä tai käyttötapaa.

Kaatopaikkakelpoisuuden arvioinnissa käytetään pääsääntöisesti aiemmin kohteen tutkimusten yhteydessä tehtyjä testituloksia. Kaatopaikkakelpoisuustestejä tehdään vastaanottopaikkojen edellyttämässä laajuudessa sekä tarvittaessa valituista näytteistä, mikäli kunnostuksen yhteydessä todetaan tutkimusten tuloksista poikkeavia haitta-ainepitoisuuksia tai jätejakeita.

Osa niiden haitta-aineiden, joille on soveltuviksi todettuja kenttämittauslaitteita (As, Cu, Pb, Ni ja Zn sekä öljyhiilivedyt ja VOC-yhdisteet) ennakkotutkimuksista ja ohjaavista analyyseistä voidaan tehdä kenttämittareilla. Tällöin kuitenkin vähintään 10 % kenttäanalyyseista varmistetaan laboratorioanalyyseillä.

Mikäli kunnostuksen aikana maaperässä epäillään aistinvaraisesti aikaisemmissa tutkimuksissa toteamattomia haitta-aineita, analysoidaan näiden yhdisteiden pitoisuudet laboratoriossa.

Muutoin työssä käytetään luotettavia ja riittävän tarkkoja analyysi- ja mittausmenetelmiä, joilla voidaan määrittää tavoitepitoisuuksien toteutuminen. Käytettävät kenttämittauslaitteet ja välineet ovat tarkoitukseen soveltuvia, kunnossa ja oikein kalibroituja. Laitteiden huolloista ja kenttämittauslaitteiden kalibroinneista pidetään kirjaa.

Kohteen kaivumassat jaotellaan kunnostuksen aikana haitta-ainepitoisuuksien perusteella seuraavalla tavalla:

• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta
• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä oleva maa-aines luokitellaan pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia
• haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainekseksi.
• maa-aines on vaarallista jätettä, mikäli jäteasetuksessa (Vna 978/2021), CLP-asetuksessa ja komission asetuksessa (2014/1357/EU) esitetyt kriteerit täyttyvät.

​Arseenin osalta kynnysarvojen sijaan käytetään kunnostussuunnitelmassa esitettyjä GTK:n selvitykseen perustuvia luontaisia pitoisuuksia, koska Turun alue kuuluu Etelä-Suomen arseeniprovinssiin, jossa arseenin taustapitoisuudet ovat yleisesti kynnysarvoja korkeampia.

Varastointi

Maa-ainekset kaivetaan siten, että pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset pidetään erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana.

Kaivu tehdään erottelevana kaivuna eli maa-aineksesta erotellaan mm. suuret kivet ja isoimmat jätejakeet. Erottelu voidaan tehdä myös kaivu- tai välivarastointialueella välppäämällä tai seulomalla. Jätteet viedään asianmukaisesti lajiteltuina vastaanottopaikkoihin.

Kaivutyö voi rata-alueella aikataulullisesti olla erityisen kiireistä, minkä vuoksi maan poisto ja täyttö pitää tehdä rataliikenteen katkosten takia erittäin nopealla aikataululla. Kaivumassat voidaan joutua siten viemään välivarastointialueelle ennen loppusijoituskohteen tai hyötykäytettävyyden selvittämistä.

Kynnysarvopitoisuudet ylittäviä maa-aineksia ja muita jätteitä voidaan säilyttää kunnostus- tai välivarastointialueella kasoilla ja aumoilla esimerkiksi laboratorioanalyysien tekemisen, kuivattamisen tai kuljetuksen järjestämisen ajan. Kunnostussuunnitelmassa esitetään, että märkiä kaivumaita voidaan myös kuivattaa valuttamalla ja kuivatus suunnitellaan siten, että kuivatusvedet eivät aiheuta maaperän lisäpilaantumista.

Hankkeella on välivarastointialueita Assistentinkadulla, ns. Koirapuistossa ja Heikkilän tavara-asemalla. Heikkilän tavara-aseman yhteydessä olevalla välivarastointialueella on tarkoitus säilyttää väliaikaisesti myös pilaantuneita maa-aineksia. Alue on hulevesiviemäröity, asfaltoitu kenttä. Tarvittaessa kasat peitetään tai niitä kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Pilaantuneiden maa-ainesten kasat sijoitetaan siten, että suotovesiä ei kulkeutuisi hulevesiviemäreihin. Tarvittaessa kentälle voidaan rakentaa patorakenne, tai kaivot voidaan peittää, jotta estetään mahdollisten haitta-aineiden kulkeutuminen hulevesiverkostoon. Vedet johdetaan hallitusti alueelta jätevesiviemäreihin ja tarvittaessa tutkitaan pois johdettavien vesien laatu. Kiintoainesta tai haitta-ainesta sisältäviä vesiä voidaan myös käsitellä alueella samoin kuin kaivantovesiä.

Kuljetus

Maa-aineskuormat, jotka sisältävät haitta-aineita alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina, peitetään ja autojen renkaat puhdistetaan tarvittaessa haitta-ainepitoisten massojen leviämisen estämiseksi.

Pilaantuneen maa-ainesjätteen sekä jätteiden kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja huolehditaan siirtoasiakirjoista. Siirtoasiakirjojen osalta huomioidaan tarkentunut jätelainsäädäntö.

Maa-ainesjätteen hyödyntäminen

Kaivetut rakennusteknisesti ja haitta-ainepitoisuuksiltaan soveltuvat maa-ainekset (alle alemman ohjearvon) hyötykäytetään mahdollisuuksien mukaan kohteen kaivantojen täytöissä. Maiden hyödyntäminen dokumentoidaan (massamäärät, massojen laatu ja haitta-ainepitoisuudet sekä tarkemmat hyödyntämisalueet) ja esitellään loppuraportissa.

Kaikkiin hyötykäytettäviin massoihin sovelletaan lisäksi maaperän kunnostustavoitteita siten, että tavoitteet eivät ylity hyötykäyttöpaikan tuleva maankäyttö huomioiden.

Sellaiset kaivetut maa-ainekset, jotka sisältävät haitta-aineita yli alemman ohjearvon, kuljetetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

Kaivantovedet

Kaivantoihin voi eri työvaiheissa kertyä vettä. Kaivantoja kuivatetaan ja vettä pumpata pois rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Mahdollisesta veden pumppauksesta sovitaan Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa ennen toimenpiteeseen ryhtymistä.

Mikäli kaivantoon kertyvässä vedessä havaitaan merkkejä haitta-aineista, otetaan vedestä näyte. Näytteestä analysoidaan laboratoriossa ainakin öljyhiilivetyjen, PAH-yhdisteiden ja raskasmetallien pitoisuudet.

Alueen rakentamiseen sisältyy useampia pienialaisia työkohteita ja osa työkohteista sijaitsee alueilla, joissa maaperän haitta-ainepitoisuudet ovat alhaisia. Tällöin vesien haitta-ainepitoisuuksien arvioidaan olevan alhaisia ja normaalin maarakennustyön tasolla, ellei aistinvaraisesti muuta epäillä.

Mikäli kaivantovedessä todetaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia tai siinä todetaan aistinvaraisesti merkkejä mahdollisista haitta-aineista (esim. öljykalvoja), sovitaan veden johtamisesta jätevesiviemäriin Turun Vesihuolto Oy:n kanssa. Tarvittaessa vesi johdetaan viemäriin hiekan- ja/tai öljynerottimen kautta tai poistetaan imuautolla ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Mahdollisesta viemäröitävästä vedestä otetaan tarvittaessa seurantanäytteitä. Viemäröinti toteutetaan Turun Vesihuolto Oy:n kanssa sovittujen periaatteiden mukaisesti.

Urakka-alueella on sekä hulevesiviemäreitä että jätevesiviemäreitä. Veden esikäsittelystä ja mahdollisesta jätevesiviemäriin johtamisesta ilmoitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojeluun. Vastaavasti, jos vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin, asiasta sovitaan Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

Kunnostustyön päättyminen ja lopputuloksen toteaminen

Maaperän kunnostus päättyy, kun rakentamisen edellyttämä kaivutyö on tehty.

Jäännöspitoisuusnäytteet

Kunnostussuunnitelmassa esitetään, että rakentamisen vaatiman kaivun valmistuttua maaperän jäännöspitoisuudet varmistetaan näytteillä. Kaivantonäytteitä esitetään otettavan yksi kutakin 1​ 000​ m² alaa kohden. Massanvaihtokaivantojen reunoilta ja pohjalta otettavat jäännöspitoisuusnäytteet edustavat toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan vähintään sellaisista kaivannoista, joista on poistettu alemmat ohjearvot ylittäviä maa-aineksia. Kaikista näistä kaivannoista otetaan niiden pinta-alasta riippumatta ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä, kaivannon pohjalta yksi ja seinämistä vähintään neljä. Pohjanäytteitä ei esitetä otettavan, jos kaivu päättyy kallioon tai vedellä kyllästyneeseen vyöhykkeeseen huomioiden alueellinen vaihtelu pohjaveden pinnan osalta.

Kaikista kunnostuksen aikana otetuista näytteistä (ohjaus ja jäännös) tutkitaan vähintään kullakin kunnostusalueella aikaisemmin tutkimuksissa kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet. Kunnostusalueella tarkoitetaan samaa kiinteistöä tai käyttötapaa. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet tutkitaan laboratoriossa.

Kaivualueelle jääneen pilaantuneen maan sijainti mitataan ja esitetään alueen loppuraportissa.

Jäännöspitoisuudet ja niiden erottaminen/eristäminen

Mikäli leikkauspintoihin jää alemmat ohjearvot ylittäviä jäännöspitoisuuksia, erilliselle riskitarkastelulle ei lähtökohtaisesti ole tarvetta, sillä alueen käyttötarkoitus ei ole muuttumassa. Mikäli leikkauspintoihin jää ylemmät ohjearvot ylittäviä jäännöspitoisuuksia, voidaan tehdä erillinen riskitarkastelu. Mikäli kaivun yhteydessä havaitaan esimerkiksi orgaanisia yhdisteitä vaarallisen jätteen raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia tai havaitaan muuta tarvetta riskitarkastelulle, se laaditaan asianmukaisesti.

Mikäli kaivualueen pohjalle ja/tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin haitta-aineen jäännöspitoisuus ylittää alemman ohjearvon, merkitään tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella (esim. huomioverkko tai värillinen suodatinkangas). Tarvittaessa varaudutaan myös eristerakenteella, mikäli haitta-ainepitoisuudet niin edellyttävät. Mahdollisista eristerakenteista sovitaan erikseen viranomaisen kanssa. Rakennusten alapuolelle ei asenneta huomiorakenteita. Myöskään pohjaveden pinnan tason alapuolella olevaa pilaantumaa ei merkitä huomiorakenteella.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Ympäristötekninen valvoja seuraa pilaantuneiden maiden kaivua ja tarkkailee alueelta mahdollisesti löytyviä aiemmin havaitsemattomia haitta-aineita, poikkeavia jätteitä, rakenteita tai muuta poikkeavaa.

Kaivutyöstä vastaava maanrakennusurakoitsija varmistaa vesijohtojen, viemäreiden sekä sähkö-, puhelin- ym. kaapeli-, putki- ja johtorakenteiden sijainnit ennen työn aloittamista.

Jos kunnostuksen aikana todetaan tutkimuksissa todetuista poikkeavia haitta-aineita tai mikäli massamäärät tai pitoisuustasot kasvavat huomattavasti ennakkoon arvioiduista, ollaan asiasta yhteydessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluun ja sovitaan tarvittavista toimenpiteistä. Myös muista ennalta-arvaamattomista tilanteista ollaan yhteydessä ympäristönsuojeluun.

Jos kaivutöiden aikana havaitaan voimakasta hajua tai muutoin haihtuvista haitta-aineista epäillään muodostuvan työterveysriskiä, työ keskeytetään ja tehdään haitta-aineiden pitoisuusmittauksia ilmasta.

Voimakkaat sateet ovat mahdollisia. Näihin varautuminen otetaan huomioon kaivu-urakoiden valmistelussa ja kaivantojen tukemisessa.

Jos kunnostustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maita ei teknisesti tai aikataulullisesti ole mahdollista poistaa ja poistaminen olisi kohtuuttoman hankalaa, jatkotoimet suunnitellaan tapauskohtaiseksi erikseen.

Kestävä kunnostaminen sekä työnaikaisten riskien ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Ulkopuolisten pääsy työmaalle estetään aidoin ja kyltein. Kaivu, varastointi ja kuljetukset toteutetaan siten, ettei pilaantunutta maa-ainesta leviä alueen ulkopuolelle. Työskentely rata-alueella edellyttää erityiset vaatimukset ja koulutuksen työskentelylle alueella.

Pilaantuneiden maiden kaivun ja käsittelyn aikana merkittävimmät altistusreitit ovat pölyn kulkeutuminen hengityksen tai suun kautta elimistöön. Haitta-aineet ja niiltä suojautuminen huomioidaan tarkemmin myöhemmin laadittavissa turvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvissä asiakirjoissa.

Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus tehdään siten, ettei maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Pilaantuneiden maa-ainesten pölyäminen tulee estää. Pölyämistä voidaan rajoittaa kastelemalla.

Maa-ainesten kanssa työskentelevien tulee käyttää normaalien suojavarusteiden (kypärä, heijastinvaatetus ja turvakengät) lisäksi viiltosuojattuja hanskoja sekä tarvittaessa hengityksensuojainta. Pilaantuneella alueella työskennellessä tulee työvaatteet vaihtaa työmaalta poistuttaessa. Työmaalla tulee olla mahdollisuus käsien pesuun ja kädet tulee pestä vähintään ennen ruokailua ja poistuttaessa työmaalta. Työmaalla ei saa syödä eikä tupakoida.

Kunnostuksen ympäristötekninen valvoja ohjaa hengityssuojainten käyttötarpeen ja tyypin, työmaakohtaisesti maaperän haitta-aineominaisuuksien perusteella. Työsuojelun päävastuu on kuitenkin pääurakoitsijalla. Työsuojelumittausten tarve määritetään ennen kunnostusvaiheen aloitusta henkilöstön työterveyshuollon kanssa.

Mikäli kaivutöiden aikana havaitaan merkittäviä määriä haihtuvia haitta-aineita, suojautumisen lisäksi varaudutaan kaivantojen tuulettamiseen. Työn turvallinen jatkaminen käytetyllä menetelmällä arvioidaan ja suunnitellaan jatkotoimenpiteet. Alueille, joilla on havaittu kloorattuja alifaattisia yhdisteitä, laaditaan erilliset työohjeet kaivun turvallisuuden toteutuksesta ja työn aikana tehdään työsuojelumittauksia ilmapitoisuuksien määrittämiseksi. Tarvittaessa kaivannot tuuletetaan ja poistoilma suodatetaan, työ voidaan tarvittaessa tehdä myös telttakaivuuna.

Kunnostustyön melu ja tärinä vastaavat normaalia maarakennustyötä ja niihin valmistaudutaan normaaliin maarakennustyön mukaisin toimenpitein.

Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus tehdään siten, ettei maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Pölyämistä voidaan rajoittaa kastelemalla.

Kirjanpito

Ympäristötekninen työmaavalvoja seuraaja ohjaa kunnostustyön etenemistä sekä kirjaa suoritetut toimenpiteet sekä tapahtumat työmaapäiväkirjaan. Myös poikkeamat ja poikkeustilanteet kirjataan. Otetuista näytteistä (määrä ja sijainti) pidetään kirjaaja. Kirjanpito esitetään loppuraportissa. Loppuraportti laaditaan, kun kaikki urakka-alueet on saatu valmiiksi.

Loppuraportissa esitetään seuraavat asiat:

• kohteen tunnistetiedot (osoite, kiinteistötunnukset, karttaliite)
• puhdistustyön aloitus- ja lopetuspäivät sekä kokonaiskesto
• kunnostustyön toteutus ja vastuutahot
• käytetyt laadunvarmistusmenetelmät
• kaivettujen ja poistettujen massojen määrät
• haitta-ainepitoisuudet (yhteenveto ja analyysitodistukset)
• toimituspaikat sekä kuormakirjanpito
• karttaliite, josta selviää puhdistetun alueen rajat, kaivualueet, kaivusyvyydet, jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit sekä mahdolliset riskienhallintatoimenpiteet (kuten huomio- ja eristerakenteet)
• yhteenveto jäännöspitoisuusnäytteistä sekä analyysitulokset
• kartta, josta selviää paikaltaan poistettujen kiinteistölle sijoitettujen kaivumassojen hyödyntämisalueet sekä selvitys hyödynnettyjen massojen haitta-ainepitoisuuksista
• mahdollinen kaivantovesien käsittely (määrä, laatu, mahdolliset käsittely- ja johtamistiedot)
• arvio kunnostustavoitteen ja määräysten toteutumisesta
• tarvittaessa maaperään jääneiden haitta-ainepitoisuuksien riskitarkastelu ja riskienhallintatoimenpiteet (kuten huomio- ja eristerakenteet)
• jatkotutkimusten tai tarkkailun tarve
• kunnostustyön aikaiset poikkeavat tilanteet.

Raportti toimitetaan ympäristönsuojeluun kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön loppumisesta.

Kunnostuksen aikataulu

Alueella suoritetaan massanvaihtoa alueen rakentamisen yhteydessä rakentamisen vaatimassa laajuudessa ja aikataulussa vaiheittain usean vuoden aikana. Tässä kunnostussuunnitelmassa esitettyjen urakka-alueiden kaivutöiden arvioitu aloitus on syksyllä 2022.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

Ympäristönsuojelupäällikön päätös

Päätös​​Turun kaupungin ympäristönsuojelu on tarkastanut pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn menettelyn. Päätös korvaa aiemmin annetun päätöksen (19.4.2022, 28 §, dnro 3582-2022).

Päätösalueen (liitekartoilla esitetty kunnostusalue) ratarakentamisen edellyttämissä kaivuissa maaperän puhdistamisessa ja kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisessä on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.​​​ Alueelta voidaan kaivaa maa-aineksia kunnostussuunnitelman mukaisesti (Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Rev3, Kupittaa-Turku kaksoisraiteen rakentaminen, hankkeen urakka-alueet, Väylävirasto, 101019165, 3.4.2023) rakentamisen edellyttämässä laajuudessa.

Alueelle ei aseteta erityisiä puhdistustavoitteita.

Vesialueiden kaivu- ja ruoppaustöissä noudatetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston Väylävirastolle antamaa päätöstä 30.3.2022 Nro 102/2022, dnro ESAVI/23351/2021 uuden Aurajoen ratasillan rakentamisesta ja nykyisen sillan purkamisesta.

Kaivettavat pilaantuneet maa-ainekset (Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus jotakin haitta-ainetta) sekä alueella hyötykäyttöön kelpaamattomat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset (haitta-ainepitoisuus yli Valtioneuvoston 214/2007 kynnysarvon, mutta alle asetuksen alemman ohjearvon) tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

Ennen kaivutöiden suorittamista tai niiden aikana tulee alueella tehdä tarkentavia tutkimuksia.

Mikäli tutkimusten tai puhdistustyön yhteydessä todetaan aiemmasta poikkeavia haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu alueen maaperätutkimuksen yhteydessä Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tulee niiden puhdistustarve arvioida erikseen.

Puhdistustarve tulee uudelleen arvioida, mikäli käyttötarkoitus alueella muuttuu.

2.​ ​​ Mikäli maaperän haitta-ainepitoisuus kaivualueen ulkopuolella ylittää Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alemmat ohjearvot, tulee kaivurajapinnalle asettaa erottava rakenne (huomiorakenne tai suodatinkangas).

​Mikäli kaivurajapinnoille on jäämässä alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus kulkeutuvaa ja/tai haihtuvaa haitta-ainetta tai ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus muuta haitta-ainetta, tulee eristysrakenteen, muun riskienhallintatoimenpiteen tai haitallisen aineen poistamisen tarve tällöin arvioida erikseen. Asiasta tulee olla yhteydessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluun.

3.​ ​​ Jätteet tulee poistaa maaperästä rakentamisen edellyttämän kaivuun laajuudessa.

​Tulevien rakennusten alle ei tule jättää orgaanisia jätteitä, mikäli niitä todetaan kaivun yhteydessä.

Mikäli kaivurajapinnoilla todetaan vaarallisia jätteitä, tulee jätejakeet poistaa ja/tai niiden aiheuttama riski ja poistamistarve arvioida. Asiassa on oltava yhteydessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluun.

Alueen maaperässä olevien mahdollisten muiden jätteiden poistamistarpeesta ja käsittelystä tulee tarvittaessa keskustella ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa ja noudattaa saatuja ohjeita.

Kaivettavien maa-ainesten luokittelu, hyötykäyttö ja käsittely

4.​ ​​ Kohteesta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttämittaus- tai laboratoriomittausmenetelmän avulla kunnostussuunnitelman mukaisesti seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt kynnysarvot.
• Maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyt alemmat ohjearvot.
• Maa-ainesjäte luokitellaan vaarattomaksi tai vaaralliseksi jätteeksi. Vaarattoman maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet alittavat vaarallisen jätteen raja-arvot ja jäte saa jäteluettelon nimikkeen ”17 05 04, muut kuin nimikkeessä 17 05 03 mainitut maa- ja kiviainekset”. Vaarallisessa jätteessä maa-ainesjätteen vaaraominaisuuksiin perustuvat haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot ylittyvät ja maa-aines saa jätejäteluettelon nimikkeen ”17 05 03, maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita”.
• Tarvittaessa lajittelua tulee tehdä myös vastaanottopaikkojen muiden edellytysten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, jätejakeiden esiintyminen).

5.​ ​ Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä.

Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista (331/2013) mukaisesti.

Kohteesta poistettavat pilaantumattomat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), tulee toimittaa sellaiselle maankaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä alemmat ohjearvot alittavia ja jätteettömiä maa-aineksia voidaan hyödyntää maanrakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa).

Mahdollinen jätettä sisältävä maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa sellaista jätettä.

6.​ ​ Maa-aineksia, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia ja jotka eivät sisällä jätejakeita, voidaan suunnitelmallisesti hyödyksi alueella, mikäli ne ovat rakennusteknisesti tarkoitukseen soveltuvia. Näiden maiden hyödyntäminen tulee dokumentoida ja esittää loppuraportissa.

Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset, joissa ei ole kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia ja jotka eivät sisällä jätejakeita, voidaan käyttää suunnitelmallisesti hyödyksi alueella, mikäli ne ovat rakennusteknisesti tarkoitukseen soveltuvia. Pilaantumattomiksi maa-aineksiksi katsotaan maa-ainekset, joissa maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet alittavat Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnysarvot.

Puhdistustyön lopputulos

7.​ ​​ Maaperän puhdistustyön lopputulos tulee todentaa jäännöspitoisuusnäyttein kaivannoista, joista on poistettu Valtioneuvoston asetuksen alemmat ohjearvot ylittäviä maa-aineksia.

Massanvaihtokaivannoista on otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 1000 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Massanvaihtokaivantojen reunoilta ja pohjalta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta.

Jokaisesta kaivannosta on sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä, kaivannon pohjalta yksi ja seinämistä vähintään neljä. Pohjanäytteitä ei tarvitse ottaa, mikäli kaivu päättyy kallioon.

Näytteistä tulee kenttämittarein tutkia vähintään raskasmetallien, arseenin ja kokonaishiilivetyjen pitoisuudet. Kenttätestitulosten varmentamiseksi vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa. Laboratoriossa näytteistä on tutkittava ainakin ne haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

8.​ ​ ​Mikäli lisätutkimuksissa tai kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita tai suurempia haitta-ainepitoisuuksia, tulee myös kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää laboratorioanalyysein.

Välivarastointi

9.​ ​​ Alueelta kaivettavia kohonneita haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä) sisältäviä maa-aineksia sekä muita kaivujätteitä voi tilapäisesti välivarastoida kasalla kunnostusalueella sekä Heikkilän tavara-aseman, Assistentinkadun sekä Koirapuiston välivarastointialueilla. Tilapäistä varastointi voi olla esimerkiksi laboratorioanalyysien, kuivattamisen ja kuljetuksen järjestämisen aikana.

Alueelta kaivettavia pilaantuneita maa-aineksia (haitta-ainepitoisuus yli alemman ohjearvon) voi tilapäisesti välivarastoida kasalla kunnostussuunnitelman kuvassa 2 esitetyllä Heikkilän tavara-aseman välivarastointialueella. Tilapäistä varastointi voi olla esimerkiksi laboratorioanalyysien, kuivattamisen ja kuljetuksen järjestämisen aikana.

Alueelta poistettavaksi tulevat jätteet ja maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Välivarastointialueen käyttöön tulee olla maanomistajan kirjallinen suostumus.

10. Kunnostus- sekä välivarastointialueella varastoitavat helposti haihtuvia tai liukenevia aineita sisältävät pilaantuneiden maa-ainesten kasat tulee peittää ja ne tulee sijoittaa siten, ettei suotovesiä pääse kulkeutumaan hulevesiviemäriin tai ojiin. Hulevesikaivot tulee tarvittaessa peittää ja kentälle rakentaa pilaantuneen maan kasoja ympäröivä patorakenne, jotta estetään mahdollisten haitta-ainepitoisten suotovesien pääsy hulevesiviemäriin. Alueelta johdettavien hulevesien laatu tulee tarvittaessa tutkia.

11. Kaivu- ja välivarastointialueella voidaan tehdä ympäristöhaittaa aiheuttamatonta kaivinkonetarkkuudella suoritettavaa jätteiden erottelua maa-aineksesta.

12. Kaivujätteitä ei saa varastoida kunnostus- tai välivarastointialueiden ulkopuolella.

13. Kaiken välivarastoinnin tulee olla mahdollisimman lyhytaikaista ja se on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu haitta-aineiden leviämistä maaperään tai vesiin eikä muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Tarvittaessa kasojen pölyäminen tulee estää ja kasat tulee kostuttaa pölyämisen ehkäisemiseksi.

14. Pinnoittamattomien välivarastointialueiden maaperä tulee tutkia ennen ja jälkeen varastoinnin aloittamista. Mikäli välivarastoinnista aiheutuu maaperän pilaantumista, tulee maaperä puhdistaa viipymättä.

15. Alueelta kaivettavat maa-ainekset ja muut jätteet tulee kuljettaa kunnostusalueelta sekä välivarastointialueilta asianmukaiseen vastaanottopaikkaan, mahdollisimman pian.

Ympäristötekninen valvonta ja kuljetus

16. Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee aina olla paikalla, kun kohteessa kaivetaan tai kohteesta poistetaan pilaantuneeksi todettuja tai epäiltyjä maita tai kun kohteesta kaivetaan tai kohteesta poistetaan vaarallista jätettä.

Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä sekä laatia asianmukaiset siirtoasiakirjat sekä raportoinnit. Asiantuntijalla tulee olla voimassa oleva ympäristönäytteenottajan henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus tai kokemus vastaavan puhdistusmenetelmän ohjauksesta. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä sekä puhdistustyön raportoinnista.

17. Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset sähköiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä, käsittelytavasta sekä kuljettajasta.

Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on luettavissa siirron aikana ja siinä olevien tietojen on oltava saatavilla kaikille siirtoon osallistuville. Jätteen haltijan on vahvistettava siirtoasiakirjassa annettujen tietojen oikeellisuus, jätteen kuljettajan jätteen kuljetettavaksi ottaminen ja vastaanottajan jätteen vastaanotto sähköisellä allekirjoituksella. sähköisellä leimalla tai muulla luotettavalla sähköisellä todentamismenetelmällä. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirjan tiedot kolmen vuoden ajan siirron päättymisestä. Tiedot siirroista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

18. Puhdistustyön aikana syntyneitä jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 142 §:n mukaisen jätehuoltorekisterin mukaan oikeus kuljettaa ammattimaisesti kyseisiä jätteitä.

Muut määräykset

19. Kunnostuksesta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai mittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, mikäli haittaa ei muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

20. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa toimenpidealueelle tarkastus maaperän puhdistustöiden aikana.

21. Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava.

22. Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä esittää Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

23. Ennen maarakennustöiden aloittamista, tulee työmaan hulevesien käsittely suunnitella Turun kaupungin rakennusjärjestyksen ja työmaavesioppaan mukaisesti.

Mikäli alueilla, joilla kaivetaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä tai pilaantuneita maita ja kaivantoon kertyy kaivutyötä haittaava vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanoton.

Mikä kaivantovettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun Vesihuolto Oy:n kanssa ja ilmoittaa asiasta Ympäristönsuojeluun.

Mikäli kaivantovettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

24. Ennalta arvaamattomista tilanteista sekä tilanteista, joissa puhdistustavoitteeseen ei päästä, tulee olla yhteydessä ympäristönsuojeluun. Ympäristönsuojelu voi antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä muun muassa erilaista riskienhallintatoimenpiteistä kuten huomio- tai eristerakenteiden asentamisesta.

Mikäli maaperän pilaantuneisuuden havaitaan jatkuvan puhdistettavan alueen ulkopuolelle esimerkiksi naapurikiinteistölle, tulee asiasta ilmoittaa ympäristönsuojeluun sekä kyseisen kiinteistön omistajalle.

Raportointi

25. Puhdistustyöstä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään:

• Kohteen tunnistetiedot (osoite, kiinteistötunnukset, karttaliite)
• Puhdistustyön aloitus- ja lopetuspäivät sekä kokonaiskesto
• Kunnostustyön toteutus ja vastuutahot
• Käytetyt laadunvarmistusmenetelmät
• Kaivettujen ja poistettujen massojen määrät, haitta-ainepitoisuudet (yhteenveto ja analyysitodistukset), toimituspaikat sekä tarpeen mukaan kuormakirjanpito
• Yhteenveto jäännöspitoisuusnäytteistä sekä analyysitulokset
• Yhteenveto alueella hyödynnetyistä massoista ja niiden haitta-ainepitoisuuksista.
• Mahdollinen kaivantovesien käsittely (määrä, laatu, mahdolliset käsittely- ja johtamistiedot)
• Arvio kunnostustavoitteen ja määräysten toteutumisesta
• Maaperään jääneiden haitta-ainepitoisuuksien riskitarkastelu ja toteutetut riskienhallintatoimenpiteet (kuten huomio- ja eristerakenteet)
• Jatkotutkimusten tai tarkkailun tarve
• Kunnostustyön aikaiset poikkeavat tilanteet.
• Kartalla tulee esittää puhdistetun alueen rajat, muut kaivualueet sekä kaivusyvyydet. Lisäksi kartalla tulee esittää jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit sekä niiden jäännöspitoisuudet haitta-ainepitoisuustasojen mukaisesti esitettynä (esimerkiksi värikoodit Vna 214/2007 asetuksen mukaisille tasoille). Lisäksi kartalla tulee esittää mahdolliset riskienhallintatoimenpiteet kuten huomio- ja eristerakenteet sekä alueella uudelleen hyötykäytettyjen kaivumassojen hyödyntämisalueet.

​Loppuraportti tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 3 kk kuluessa puhdistustyön valmistumisesta. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

​Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän puhdistamiseen sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaan maaperä on puhdistettava siihen tilaan, ettei siitä puhdistustyön päätyttyä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

​Kohteessa poistetaan haitta-ainepitoista maa-ainesta rakentamisen yhteydessä rakentamisen edellyttämässä laajuudessa ja aikataulussa. Alueelle ei aseteta erityisiä puhdistustavoitteita, sillä maaperää ollaan puhdistamassa ainoastaan rakentamisen edellyttämästi. Kaivuita ei laajenneta ratatöiden rakentamisen edellyttämästä.

​Hankkeen yhteydessä vesialueella tehtävissä sedimentin kaivu- ja ruoppaustöissä noudatetaan vesilain mukaista päätöstä. Ennakkotutkimusten perusteella ainoastaan arseenin pitoisuus sedimentissä ylitti Vna 214/2007 kynnysarvon.

​Täytöissä tullaan uudelleen käyttämään alemmat ohjearvot alittavia rakennusteknisesti käyttökelpoisia maa-aineksia. Maa-ainesten hyötykäyttö toteutetaan kuitenkin siten, että haitta-aineita ei siirry puhtaammille alueille.

​Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että ympäristönsuojelulain 133 §:n mukainen puhdistusvaatimus täyttyy kaivuualueella esitetyssä nykyisessä maankäyttömuodossa, mikäli puhdistus toteutetaan esitetysti. Maankäytön muuttuessa alueella tulee maaperän ja pohjaveden haitta-aineiden aiheuttamaa riskiä tarkastella uudelleen ja kunnostussuunnitelmaa tarkastaa niiden osalta.

​Määräyskohtaiset perustelut

Alueella ollaan puhdistamassa maaperää ainoastaan ratarakentamisen edellyttämän kaivun laajuudessa, joten puhdistustyötä ei ole edellytetty kattamaan koko ilmoitusaluetta, eikä alueelle ole asetettu erillistä puhdistustavoitetta.

​Rakentamisen edellyttämästi kaivettavat pilaantuneeksi luokiteltavat Vna 214/2007 alemmat ohjearvot ylittävät maa-ainekset sekä alueella hyötykäyttöön kelpaamattomat Vna 214/2007 kynnysarvon ylittävät, mutta alemmat ohjearvot alittavat maa-ainekset on määrätty toimitettavaksi luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan, koska niitä ei voida hyötykäyttää alueella.

​Sedimenttien kaivutöitä hankealueen vesialueilla tehdään vesilain mukaisen luvan varaisesti.

​Alueella todettavien aiemmista poikkeavien haitta-aineiden riskit on erikseen määrätty arvioitavaksi, jotta voidaan varmistua, ettei alueella myöhemmin todettavista haitta-aineista aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. Samasta syystä pilaantuneen maaperän puhdistustarve on määrätty arvioitavaksi sellaisessa tapauksessa, joissa alueen käyttötarkoitus muuttuu tai kaivurajapinnoille jää haitta-ainepitoisuuksia, joista saattaa aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa. Näissä tapauksissa rajapinnoille osalta on määrätty velvoite erottamistarve sekä velvoite riskinhallintatoimenpiteiden tarpeen arvioimiseen. (Määräys 1 ja 2)

​Jätteiden osalta poistamista on edellytetty rakentamisen edellyttämän kaivuun laajuisesti. Mikäli alueella todetaan muita jätteitä, niiden poistamistarvetta on esitetty arvioitavaksi, jotta voidaan varmistua, ettei niistä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa tai roskaantumista. (Määräys 3)

​Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Määräykset mahdollistavat maa-ainesjätteiden sekä jätteiden toimittamisen asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin, hyötykäyttämisen sekä niistä aiheutuvien ympäristöhaittojen estämisen.

​Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien sekä maa-aineksen sisältämien jätteiden perusteella. Lajittelun tulee perustua jäteasetukseen (Vna 978/2021) sekä ympäristöhallinnon ohjeeseen 2/2007 maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeen arvioinnista. Määräykset on annettu eri maa-ainesjätteiden sekä jätteiden toimittamiseksi asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin ja niistä aiheutuvien ympäristöhaittojen estämiseksi.

​Kaivettujen ja rakennusteknisesti erilaisiin täyttöihin soveltuvien alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten hyötykäyttö kohteessa on sallittu luonnonvarojen käytön vähentämisen ja kuljetusten aiheuttamien päästöjen sekä muiden mahdollisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten käytön alueen täytöissä ei katsota aiheuttavan merkittävää ympäristö- ja terveyshaittaa, mikäli niissä on haitta-aineita alemmat ohjearvot alittavina pitoisuuksina. Alemmat ohjearvot ylittävien ainesten käyttöä ei ole sallittu.

​Jotta kaivettu ja hyödynnettävä maa-aines ilmoitusalueella ei saisi jäteluonnetta, aineksen haitta-ainepitoisuus ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, jatkokäytön tulee olla varmaa ja suunnitelmallista sekä lisäksi aineksen tulee olla käytettävissä ilman muuntamistoimia. Käytön varmuutta osoittaa yleisesti se, että maa-ainesta ei varastoida pitkään ja että maa-aineksen käyttötarkoitus/kohde on tiedossa jo maa-aineksen varastoinnin alkaessa. Lähtökohtaisesti hyötykäytölle alueella tulee olla tarve. (Määräykset 4-5)

​Rakennusalueen kaivantojen reunoilla ja pohjalle jäävien pitoisuuksien aiheuttaman haitan arvioimiseksi tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä tulee analysoida laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta. Tulosten arvioimiseksi näytepisteet tulee kyetä merkitsemään loppuraportin karttaan. Mikäli jatkotutkimuksissa tai kaivun yhteydessä saadaan viitteitä muista haitta-aineista, tulee myös näiden pitoisuudet tutkia, mahdollisten ympäristöhaittojen ja kunnostustarpeen arvioimiseksi. (Määräykset 7 ja 8)

​Välivarastointia koskevat määräykset on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi ja hallitsemiseksi. Kohteessa on kuljetusten haasteellisuudesta johtuen sallittu välivarastointi tietyillä alueilla. (Määräykset 9-15)

​Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. Jotta ympäristötekninen asiantuntija voi todellisuudessa valvoa työtä ja laatia siitä raportit, tulee asiantuntijan olla paikalla ja ottaa tarvittavat ohjaus- ja jäännöspitoisuusnäytteet. (Määräys 16)

​Jätelain (646/2011) 121 ja 121 a §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten. Siirtoasiakirjoissa on jätelain muutoksen myötä siirryttävä sähköisiin siirtoasiakirjoihin. (Määräys 17)

​Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 11 luvun 142 §:n mukaisen jätehuoltorekisteriin hyväksymisen tai merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. (Määräys 18)

​Massanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 19)

​Työmaatarkastus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi. (Määräys 20)

​Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä mm. terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 21 ja 22)

​Työmaiden hulevesien käsittelyn tulee olla suunniteltua ja tehokasta. Maanrakennustöissä tulee yleisesti huolehtia, ettei työmailta johdettavia vesiä saa suoraan ilman käsittelyä johtaa mereen, vesistöön, ojaan, maastoon tai viemäriin. Kaivantoon mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen. (Määräys 23)

​Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua tai tilanteita, joissa puhdistustavoitteeseen ei päästä, jolloin viranomaiselle varataan oikeus antaa työnaikaisia lisäohjeita ja -määräyksiä asiaa koskien. (Määräys 24)

​Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos ja mahdolliset tulevat puhdistustarpeet voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Kohteen maaperään tai orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, josta syystä loppuraporttiin tulee tarpeen mukaan sisältyä arvio jatkotarkkailun tarpeesta sekä tieto mahdollisista eriste- ja huomiorakenteista sekä muista riskienhallintatoimenpiteistä. Maa-alueen omistajan on esitettävä mahdollisille uusille omistajille tai haltijoille käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai maan- tai maa-aineisten käyttörajoitteita. (Määräys 25)

​Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (978/2021)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen antaminen ja sen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2027 asti.

Tämä päätös korvaa aiemman Turun kaupungin ympäristönsuojelupäällikön 19.4.2022 § 28 antaman pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevan päätöksen.

​Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1370 euron maksu.

Liite 1​​Toimenpidealueen sijainti kartalla​

​

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.